Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Eriarvoistumista on torjuttava yhdessä

Perjantai 2.12.2016 klo 14:35

Kolumni on julkaistu alun perin Kainuun Sanomissa 2.12.2016

Tilastokeskus julkaisi äskettäin turvallisuudesta alkaen listan asioista, joissa kohta satavuotias Suomi on maailman kärjessä. Toivottavasti nämä tiedot luovat osaltaan lisää uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään etenkin nyt, kun Suomen suunta on muuttunut parempaan päin.

Yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja maamme talous on vihdoin ja viimein lähtenyt kasvuun.

Etenkin meidän päättäjien on kuitenkin samaan aikaan pidettävä mielessä, että kaikilla ihmisillä tässä maassa ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja se on otettava vakavasti.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että huolehdimme heikompiosaisista ihmisistä. Hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta.

Olennaista eriarvoistumisen torjumisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan. Tässä olemme menossa oikeaan suuntaan. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

Toiseksi, sote- ja maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Tähän hallitus on sitoutunut. Tärkeintä uudistuksessa on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan heikompiosaiset.

Keskustalle oli hallitusneuvotteluissa tärkeää, että valtiontalouden kireistä raameista huolimatta pystymme tekemään edes joitain parannuksia. Olemme esimerkiksi nostaneet pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laitamme omaishoitoa kuntoon.

Hallitus on kohdentanut ja kohdentaa omat veronalennuksensa pieni- ja keskituloisille suomalaisille sekä eläkeläisille. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys.

Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen päättänyt perustaa työryhmän, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

Ymmärrän hyvin, että velaksi elämisen lopettamiseksi tehtävät säästöt koettelevat ihmisten oikeudentuntoa ja että monella on tiukkaa.

Siksi on entistä tärkeämpää, että me päättäjät olemme ajan tasalla suomalaisten arjesta.

Kannustan myös teitä pitämään heikompien puolta ja niiden ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tehdä. Kaikki suomalaiset ja koko Suomi on pidettävä mukana.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla.

Puhe puoluevaltuustossa 26.11.2016

Lauantai 26.11.2016 klo 11:06

(muutosvarauksin)

 

Hyvät ystävät, hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Maailman tilanne puhuttaa meitä keskustalaisia ja se, miten kansakuntana selviämme siitäEdessämme oleva koettelee yhteiskuntaamme ja yhtenäisyyttämme. Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Sen kaikkia vaiheita ja vaikutuksia on vaikea ennakoida. 

Tyypillistä näille murrosvaiheille on kuitenkin se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Valtiot kilpailevat vaikutusvallasta ja usein vallitsee käsitys, että oma etu saavutetaan toisen kustannuksella tai väkivallalla. Siksi murrosvaiheet tuovat usein myös levottomuutta ja konflikteja. Neivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen ja kansainvälisten rakenteiden uudelleen luomiseen. 

Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta. Pahin on useimmiten vältettävissä. Järki yleensä voittaa yhteisten pelisääntöjen ja rakenteiden luomisessa. Historia on osoittanut, että viisas varautuu pahimpaan. Monet ovat päätyneet aliarvioimaan käynnissä olevia muutoksia tai reagoineet niihin liian hitaasti, jolloin murroksesta on tullut selviytymiskamppailu. 

Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen. Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa pidettiin viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon. Seuraavaksi meitä huolestuttaa Italia. Kipeästi uudistuksia ja talouskasvua kaipaava maa voi joutua poliittiseen sekasortoon. Itävallassa presidentistääänestetään uudelleen. 

Nämä tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia. Niillä onmerkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin. Yhdysvallat säilyy kuitenkin meille tärkeänä kumppanina huolimatta siitä, kuka Washingtonissa on vallassa. Meille on tärkeää, että Yhdysvallat noudattaa jatkossakin kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhdy toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. 

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen. Sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia. 

Samalla pidämme keskusteluyhteyttä Venäjään erittäin tärkeänä. Sen merkitys tunnustetaan myös EU:ssa ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena. Tapaan kollegani pääministeri Medvedevin vielä tämän vuoden puolella. Olen ehdottanut, että voisimme tavata täällä pohjoisessa, tarkemmin sanottuna Oulussa.

Rohkeillekin avauksilla on nyt tilausta. Eilen julkistettiin Paavo Lipposen ja Reijo Sventonkoilliskaapeliselvitys. Aikaikkuna auki on nyt auki tämän hankkeen määrätietoiselle toteuttamiselle. Olemme saaneet vihreää valoa Japanista, Venäjästä, Kiinasta, Saksasta, Norjasta ja EU-komissiosta. Tulen tekemään kaikkeni, että tämä hanke saadaan vauhtiin tämän hallituskauden aikana. Tämäntasoista konkretiaa me tarvitsemme esimerkiksi arktisessa politiikassa.

 

Hyvät ystävät,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja kestää tämän ajan. On ollut tärkeä valinta, että olemme pitäneet yleisesti asevelvollisuudesta kiinni. On äärimmäisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee Suomessa edelleenkin yli hallitus- ja oppositiorajojen yksimielisyys. Tätä todisti ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen mietintö selonteosta. 

Tätä henkeä rakennamme myös puolustuspoliittisessa selonteossa. Se valmistuu tammikuussa eduskunnan käsiteltäväksi. Puolustuskyvyn ylläpitäminen on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Hankinnoista aiheutuvat kulut tulevat samalle ajankohdalle kuin ikääntymiskulumme ovat korkeimmalla tasolla. Tämän vuoksi on haettava parlamentaarista yksituumaisuutta näistä hankinnoista. Olen sitoutunut löytämään yhteisen ratkaisun eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa hankintojen rahoittamiseksi.

Eurooppa-neuvostossa joulukuussa käsitellään puolustusyhteistyötä. Suomen ja Keskustan pitkäaikainen linja on tässä ollut puolustusyhteistyön syventäminen Euroopan unionissa. Keskustelin tästä kesäkuussa Ranskassa. Silloin teimme asiasta yhteisen aloitteen presidentti Hollanden kanssa. Suomi on valmis etenemään erityisesti materiaali- ja tutkimusyhteistyössä. 

Meille keskustalaisille on tärkeää, että me Euroopan unionissa pidämme sovitusta kiinni. Tässä tilanteessa ei ole mitään tarvetta syventää EU:n integraatiotaNyt on toimeenpantava se, mitä olemme yhdessä päättäneet. Kriisien ratkaisuista pitäisi päästä eteenpäin suomalaisille tärkeissä kauppasuhteissa. Kauppaesteiden poistaminen on vientivetoiselle Suomelle tärkeää.

Britannian ero EU:sta on Suomelle paha takaisku. Iso-Britannia on meille monessa tärkeä liittolainen ja uskon, että se tulee olemaan sitä jatkossakin. Ero on kivulias myös Iso-Britannialle. Viimeisten tutkimusten mukaan Brexitin hintalappu on noin 250 miljardia. Riippumatta Brexitinyksityiskohdista on kuitenkin ilmeistä, että kauppa EU:n ja Britannian välillä vähenee, investoinnit laskevat ja vähentyvän maahanmuuton seurauksena työikäisen väestön määrä on pienempi kuin tilanteessa, jossa Britannia olisi päättänyt jäädä EU:n jäseneksi. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan vähentämään talouskasvua myös pidemmällä aikavälillä

 

Hyvät naiset ja herrat,

Eurooppaa myllertänyt pakolaiskriisi näkyi vuosi sitten täällä Torniossa. Turvapaikanhakijoiden virta tavoitti Euroopan pohjoisimman osan. Reitti Suomeen kulki Tornion kautta.

Vilkkaimpina päivinä rajan ylitti viisi-kuusisataaturvapaikanhakijaa. Viranomaisten, kaupungin ja torniolaisten yhteistyönä saimme nopeasti pystyyn Tornion järjestelykeskuksen, ja sen myötä rekisteröityä täällä Torniossa kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat. Tämä osoitti meiltä eurooppalaisittainkin poikkeuksellista kyvykkyyttä. Haluan lausua torniolaisille kiitoksen yhteistyöstä.

Nyt olemme siirtyneet turvapaikkatilanteen osalta uuteen vaiheeseen. Käsittelyprosessien ja palautusten ohella erityistä huomiota on kiinnitettävä myönteisen päätöksen saaneiden kotoutumiseen.

Uudet suomalaiset tarvitsevat monenlaista apua ja tukea, mutta ennen kaikkea lähiyhteisön, johon voi kiinnittyä. Avain hyvään kotoutumiseen on paikallisella tasolla, viime kädessä meillä jokaisella. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja heidän toivottamisessaan tervetulleiksi on kysymys perusarvoistamme ja sitoumuksistamme. Noin 200 kuntaa on tehnyt myönteisen päätöksen ottaa vastaa maahanmuuttajia. Olen ylpeä teistä keskustalaisista kuntapäättäjistä, jotka olette kantaneet oman vastuun tämän kriisin hoitamisesta. Olette todellisia arjen sankareita, vaikka ilmapiiri ei välttämättä ole aina ollutkannustava. Mutta vain kantamalla vastuuta saavutammejohtopäätöksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestäviä ja eheyttä vahvistavia. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Sitten muutama sana politiikan tekotavoista. Minulta on kysytty voiko puoluetta tai maata johtaa kuin yritystä. Olen vastannut, että ihmisten johtamisen periaatteet ovat mielestäni täsmälleen samat. Olen johtanut yrityksiä 25 vuotta ja nyt politiikassa kohta viisi vuotta. Havaintoni ovat vahvistuneet. Vision eli suuren yhdessä asetetun tavoitteen merkitys politiikassa on vielä suurempi kuin yrityselämässä. 

Politiikassa ihmisillä täytyy olla suurempi syy lähteä tekemään tätä työtä ja hoitamaan luottamustehtäviä, koska yhteisten asioiden hoitamisesta tulee rajattomasti kielteistä palautetta ja lokaa niskaan. Yrityksiä syytetään pahimmillaan kvarttaalitaloudesta, jossa kolmen kuukauden tulos ohjaa kaikkea toimintaa. Itse en sitä kokenut enkä nähnyt missään, mutta jossain voi olla näinkinlyhyen tähtäimen johtamisesta kokemuksia. 

Sen sijaan minulle on ollut täydellinen yllätys politiikan tekemisen lyhytjänteisyys. Politiikassa gallup tulee joka kuukausi pariin kertaan. Esimerkiksi Yleltäkin tulee 12 kappaletta galluppejavuodessa eli täysi tusina. Niitä sitten syynätään ja katsotaan, mikä tapahtuma, uutinen, lause tai avaus vaikutti mihinkin ja kuinka paljon. Tämä on todellista lyhyen tähtäimen johtamistaKyllä,hyvät ystävät, tällainen on varsinaista tusinataloutta. Politiikassa meidän pitää tehdä töitä arvojemme mukaisesti ylisukupolvisesti. Heittäkää ne puoluebarometrit ja gallupit roskakoriin. Minä en halua johtaa puoluetta tusinatalouden ohjausopeilla. Meillä onpuolueessa aate ja arvot sekä ylisukupolvinen näky Suomen kuntoon laittamisesta. Pidetään siitä kiinni ja toimitaan sen mukaisesti.

 

Hyvät ystävät,

Keskustan vaalien alle tekemän talousohjelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kuntatalous on nyt tällä uralla. Lupauksemme mukaisesti tämä hallitus ei ole siirtänyt omia ongelmiaan kunnille. Emme leikkaa kuntien valtionosuuksista eli ihmisten palveluista, kuten edellinen hallitusteki. Kymmenen miljardin urakasta neljä miljardia hoidetaan säästöillä, neljä uudistuksilla ja kaksi talouskasvua ja työllisyyttä edistämällä. Neljän miljardin säästöt ovat suunnilleen kasassa ja suuret uudistukset etenevät. Julkisen talouden tasapaino saavutetaan suunnilleen sillä hetkellä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosenttia. Mutta mitä kuuluu työllisyydelle ja kasvulle?

Talouskasvussa olemme jo vuoden verran kulkeneet positiivisilla luvuilla. Suomi on saavuttamassa Saksaa kilpailukyvyssä että nyt myös talouskasvussa. Työllisyysaste on noussut yhden prosenttiyksikön. Työttömyys pienenee. Suomessa on myös maailman paras hallinto ja nousimme Legatum instituutin vertailussa viidenneltä sijalta ykköseksi.

Juttelin tilitoimistoyrittäjän kanssa. Hän sanoi, että hänen pienten ja keskisuurten asiakasyritysten tulos on vuoden aikana parantunut. Ne investoivat ja työvoimaa palkataan. Hyviä uutisia on kuulunut Turusta, Uudestakaupungista, Kemijärveltä ja tuosta naapurista Kemistä. Ilmoituksia sadoista jopa tuhannesta työpaikasta on tullut tiheästi. Nyt Suomeen jälleen uskalletaan investoida. Ilmapiiri on selvästi parantunut ja Suomeen luotetaan. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä. Kiitos vielä kerran kaikille kiky-sopimuksen tekijöille. 

Erityisen positiivinen uutinen taloudesta on kotitalouksien luottamuksen parantuminen. Tämän taustalla on kasvanut varmuus siitä, että työpaikan menetys ei enää uhkaa. Tulevalle työllisyyskehitykselle lupaa hyvää se, että teollisuuden tuotanto on nyt 3,5 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen.

 

Hyvät ystävät,

Julkistimme torstaina rohkean ilmasto- ja energiastrategiammeOllin johdolla. Se näyttää ylittäneen oppositionkin odotukset. Suomessa luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa kokonaan. Nyt ne Helsingin kivihiilikasatkin viimein häviävät. Valmistelemme siihen lain. Uusiutuvan osuus nousee 50 prosenttiin koko energian kulutuksestamme ja omavaraisuus 55 prosenttiin. Öljyä korvataan kotimaisella uusiutuvalla vauhdilla, autojen tankeissakin on kohta 30 prosenttia biopolttoaineita. Piensähköntuotantoon tulee helpotuksia ja maatiloja kannustetaan biokaasun käyttöön traktoreissa ja autoissa.

Sovimme Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerikokouksessa yhteisten askelmerkkien laatimisesta päästöjen vähentämiseksi liikenteessä. Lupasin, että Suomi ottaa tässä johtoroolin ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Liikenneministeri Anne hoitaa tätä.

Asumiseen ja rakentamiseen on myös tehty vaaliohjelmamme mukaiset toimet ympäristöministeri Kimmon johdolla. Annoimme torstaina eduskunnalle tästä esityksemme. Se sisältää useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.Normeja puretaan urakalla. Kunnan päätösvalta kaavoituksessa kasvaa. Kylärakentaminen ja maatilojen lisärakentaminen helpottuu.  Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen sujuvoituu. Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. 

Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin.

Sovimme Ruotsin pääministerin kanssa pari viikkoa sitten, että lähdemme yhdessä helpottamaan puurakentamisen normeja. Yhdessä voisimme muodostaa merkittävän markkina-alueen.

Liikenteessä Suomi siirtyy 2100 –luvulle ennakkoluulottoman liikennekaaren vauhdittamana. Tämä on herättänyt kiinnostusta monissa muissa maissa. Voi, kun uskaltaisimme edetä vielä liikenneverkkoyhtiössäkin. Sillä Suomi saisi infran rakentamiseen todellista vauhtia. Vaikka nytkin satsataan teihin ja tietoliikenneinfraan kolme miljardia koko hallituskaudella,enemmän tarvittaisiin. Infra Oy – idea on kova juttu. Muuallakin on alettu liikkumaan tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty kuin Iisakin kirkkoa monta vaalikautta. Se on keskeisin osa kestävyysvajeen paikkaamista, melkein kolmannes koko urakasta.  Viime vaalikausi aloitettiin rakentamalla 70 suurkunnan mallia ja kuntaliitos-pakkoselvityksiä tehtiin melkein joka kunnassa. Eikö me nyt tehdä tämä valmiiksi? Väärinymmärrystä, pelottelua ja painostusta on nyt ilmassa niin paljon, että lupasin käyttää tähän aikaa. Kerrataanpa vielä, mistä tässä on kysymys.

Meidän sote-menot lisääntyvät ja nykyisillä talouden edellytyksillä nykytasoisia palveluita ei pystytä turvaamaan ilman isoa uudistusta. Me olemme aina lähteneet siitä, että meidän on vahvistettava perustason palveluja eli niitä lähiterveyskeskuksen tarjoamia palveluita. Yksityiset eivät tietenkään hoida tiettyjä viranomaistehtäviä kuten lastensuojelun huostaanottoja taimielenterveyspotilaiden tahdonvastaista hoitoaPainopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Palveluketjut on saatava sujuviksi eikä ihmisiä enää pompotella paikasta toiseen. Ja tämä koko kokonaisuus on siirrettävä kuntia suuremmille hartiolleeli maakunnille. 

Kaikkien ihmisten valinnanvapautta on lisättävä, mutta julkinen toimija muodostaa edelleen sote-palvelujen vahvan rungon. Tietojärjestelmät on viimein saatava toimimaan. Arjen ammattilaiset pyörittävät uudistunutta kokonaisuutta rautaisella ammattitaidolla 1.1.2019 lähtien. Tämän kaiken oppositio haluaa repiä rikki viisi kuukautta sen jälkeen, kun kaikki on saatu toimimaan ja palauttaa uudistuksen lähtöruutuun.

Askarruttaako teitä valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa käytännössä? Jos sinulla on lonkassa ongelma ja haluat mennä lääkäriin, niin ensimmäinen valinnan paikka on seettä menetkö tuttuun terveyskeskukseen vai yksityiselle lääkäriasemalle. Tämä pitää harkita huolella, koska samalla päätät pidempiaikaisesta sitoutumisesta käyttää jatkossakin samaa ovea lääkäriin. Yksityinen lääkäriasema ei saa valita asiakkaitaan, vaan asiakas valitsee palvelun tarjoajan. Nyt jokaisella suomalaisella on valinnanvapaus siinä, mikä oli aiemmin mahdollista vain varakkaimmille. 

Seuraavaksi lääkäri kirjoittaa lähetteen maakunnan ylläpitämään erikoissairaanhoidon yksikköön. Siellä lonkka kuvataan ja todetaan leikkauksen tarve. Lonkka leikataan joko julkisessa sairaalassa tai yksityisessä, pelkästään lonkkaleikkauksiin keskittyneessä yksikössä. Välittömästi leikkauksen jälkeen sinua aletaan kuntouttamaan. Se on lähettäneen peruspalveluyksikön vastuulla. Jos valinnanvapaus lopullisessa linjauksessa ulotetaan tähänkin kuuluvaksi, voit saada asiakassetelin ja mennä pienen yksityisen fysioterapeutin, paikallisen ammatinharjoittajan,ohjaukseen. Kaikkea tätä orkesteroi maakunta. Sillä on rahat ja se hyväksyy kaikki toimijat. Tiedon yhteensovittamisella seurataan hoidon etenemistä ja kaikki hoitoon osallistuvat tietävät täsmälleen tilanteesi. Eihän tämä nyt niin kauhealta kuulosta kuin mitä oppositio pelottelee.

Entäpä se yhtiöittäminen? Käytännössä perustaso, eli esimerkiksi terveyskeskukset yhtiöitetään, samoin kuin ne erikoissairaanhoidon toimet, jotka ovat valinnanvapauden piirissä. Mutta ketä se haittaa tai kiinnostaa, jos laskussa tai palkkakuitissa lukee Lapin maakunta tai Lapin maakunnan terveyspalvelut Oy. Oppositio tekee rakenteista kauheita mörköjä, me keskitymme palveluiden kuntoon saamiseen. Rakenteet pitää olla, mutta se on sivuseikka palveluita käyttävän ihmisen kannalta. Valtaosa palveluista tulee olemaan edelleenkin julkisia ja esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote saa jatkaa, se on selvä. Tästä tulee hyvä uudistus, maailman paras. Tsemppiä Juhalle ja Anulle – urakka on kova. 

Taloudessa on paljon myönteistä, mutta kaikilla ei mene hyvin. Maalaisliitto-Keskusta on aina halunnut kantaa radikaalia sosiaalieettistä vastuuta kaikkein sorretuimmassa asemassa olevista tai sinne ajautumassa olevista ihmisistä. Tähän työhön haluan meitä kaikkia kannustaa. Tälle työlle on todellakin nyt tilausta, kun julkista taloutta laitetaan kuntoon. 

Uskallan myös esittää toiveen. Pitäkää meidät päättäjät ajan tasalla. Kertokaa avoimesti ja rohkeasti, kenellä on suurin hätä ja mihin meidän pitäisi voimamme keskittää. Puhukaa heidän suullaan, joiden ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa ja mahdu päivälehtien otsikoihin. Puhukaa heidän suullaan, joiden takana ei ole vahvoja ja varakkaita etujärjestöjä, ja jotka eivät jaksa ja pysty tuomaan itseään ja omaa hätäänsä esille. Arvostan teidän ääntänne juuri silloin, kun puhutte hätää kärsivien äänellä, tavallisen arjen äänellä.

Tähän asiaan tarvitaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Eriarvoistuminen on vakava asia. Olen päättänyt perustaa työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi nykyisten talousraamien puitteissa. Sen puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari.

 

Hyvät keskustalaiset!

Kasvun ja työllisyyden tavoitteet etenevät, lisää pökköä pesään heitetään koko ajan. Suomi tulee kuntoon niin kuin me lupasimme. Välillä uskoa koetellaan, mutta tästäkin selvitään – takaan sen.

Pyydänkin teiltä apua. Kuntavaalien ehdokasasettelulla ratkeaa pitkälti kuntavaalien tulos. Kuntavaaleista on tulossa yleispoliittiset vaalit. Nyt kaikki keräämään ehdokkaita. Otetaan loppukiri viime kunnallisvaalien tapaan. Rakennetaan me keskustalaiset tulevaisuuden kunta.

 

Hyvät ystävät!

Viime kädessä vaikeat ajat koettelevat arvoperustaamme. Pelko on ilmaus epävarmuudesta ja se on epämiellyttävä tunne, jota ei pidä lietsoa vaan josta pitää auttaa pääsemään eroon. Meidän tehtävä on luoda yhteyttä erilaisten ihmisten välille, yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa toivoa. Suomea voi rakentaa ja rakastaa erilaisista taustoista. 

Meille historiamme vaiheissa rakkaiksi tulleita arvoja ei kuitenkaan voi ottaa tällaisena aikana itsestään selvyyksinä. Niiden eteen on oltava valmis näkemään vaivaa. On kohdattava omat pelot ja epävarmuus.

Kaikkiin ongelmiin on löydettävissä käytännöllisiä ratkaisuja. Ongelmista puhumista ei tule pelätä, mutta arvoperustamme tulee esiin siinä, miten niistä puhumme ja miten toimimme. 

Kaiken perustana itselläni on ihmisarvon näkeminen ja kunnioitus. Samalla meidän on kohdattava vastuumme. Vastuun taakka voi olla suuri, mutta tukemalla toisiamme ja rakastamalla isänmaata me selviämme. Näin olemme tehneet kohta 100 vuotta. Näin teemme jatkossakin.

Ylen jutussa jälleen väärät tiedot

Perjantai 25.11.2016 klo 18:40 - JUha

Yle uutisoi tänään seuraavasti: ”Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut kajaanilaisyritys on alkuaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) isoisän perustama. Sipilä työskenteli itsekin yhtiössä 15-vuotiaana.” Kyseinen kajaanilaisyritys, eli Katera Steel Oy, ei ole isoisäni perustama. Sekään ei ole totta, että olisin työskennellyt Katera Steel Oy:ssä 15 –vuotiaana, koska Kateraa ei ollut silloin vielä olemassakaan. Yle ei antanut minulle mahdollisuutta haastetteluun, vaan he julkaisivat jutun ennen kuin ehdin edes vastata ”pikaiseen kommenttipyyntöön”. Se lähetettiin sähköpostilla eikä toimittajalla ollut tarkoituskaan saada minua kiinni ennen jutun julkaisemista.

Mutta sitten itse vihjailevasta jutusta. Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia. Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään. Terrafamen rahoituspäätös tehtiin sen vuoksi, että veronmaksajien varojen käytön näkökulmasta oli järkevämpää jatkaa nyt hyvissä käsissä olevaa toimintaa kuin käyttää 400-500 miljoonaa kaivoksen alasajamiseen.

Kaiken lisäksi Katera Steel Oy oli nyt julkisuudesta saamani tiedon mukaan voittanut Pöyryn järjestämän tarjouskilpailun. Minulla ei ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta tai sen voittajasta. Luovuin välillisestä 5 prosentin omistuksesta Katera Steel Oy:ssä jo vuonna 2013. Menin yritykseen mukaan Fortel Invest Oy:n kautta vuonna 2011 helpottaakseni yhtiössä meneillään ollutta sukupolvenvaihdosta. Minulla ei ole mitään tietoa yhtiön liiketoiminnasta enkä voi vaatia kaikkia sukulaisiani liiketoimintakieltoon pääministerin tehtäväni vuoksi.

Luovuin kaikista yritysomistuksistani vuonna 2013 sen vuoksi, että voisin hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilyksiäkään mistään kytkennöistä. En voi vaatia kaikkia sukulaisia luopumaan työstään asemani vuoksi.

Puhe Suomalais-Venäläisen kauppakamarin 70-vuotisjuhlassa 24.11.2016

Torstai 24.11.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Arvoisa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin väki,

Hyvät naiset ja herrat,

Täällä taitaa olla tänään paikalla Suomen ja Venäjän välisen kaupan ”who is who”, tai kuten minulle on opetettu: ”kto jest kto”. Tämä kertoo omaa kieltään Suomalais-Venäläisen kauppakamarin merkityksestä ja arvostuksesta sekä siitä, että näitä syntymäpäiviä on haluttu tulla juhlistamaan oikein joukolla.

Myös omasta ja edustamani kollektiivin puolesta haluan toivottaa Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille aivan erinomaista 70-vuotisjuhlaa. Kauppakamari osoittaa omalla esimerkillään erinomaisesti sen, että työuria voi pidentää ja menoa alati parantaa vielä virallisen eläkeiän taaimmaisen rajapyykin ohituksen jälkeenkin.

Vaikka omakin taustani on yritysmaailmassa ja myös kansainvälisessä liiketoiminnassa, en firmavuosinani juurikaan tehnyt kauppaa venäläisten kanssa. En siis voi vauhdittaa puhettani omakohtaisilla muisteloillani takavuosikymmenten tehdasvihkiäisistä, kauppaneuvotteluista ja kalaretkistä, mutta jos te niitä innostutte kertomaan, niin uskon kyllä kaiken, mitä sanotte. Mikään tarina ei liene niin vauhdikas, etteikö se olisi voinut oikeasti tapahtua.

Näitä tarinoita kuulemme epäilemättä ainakin kauppakamarin hallituksen puheenjohtajalta, joka puhuu tässä tilaisuudessa minun jälkeeni.

Itse ajattelin keskittyä tässä puheenvuorossani Venäjä-suhteidemme nykypäivään sekä talouden kuvaan vähän laajemminkin.

Aloitetaan tästä päivästä, tai tarkemmin ottaen eilisestä. Kuten ehkä tiedättekin, järjestettiin eilen Moskovassa suomalais-venäläisen hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen sekä varapääministeri Dmitri Kozakin johdolla pidetty kokous meni hyvin. Positiivisten sisältöjen lisäksi tuohon kokoukseen liittyi myös koko joukko symboliikkaa.

Ensinnäkin itse instituutio, hallitustenvälinen talouskomissio. Sen olemassaolo vielä 2010-luvulla kertoo omaa kieltään siitä, miten Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet tänäkin päivänä rakentuvat. Vaikka bisneksen tekevät yritykset ja vaikka talouden kuva Venäjällä on viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana muuttunut valtavasti, vaikuttaa taustalla edelleen vahva hallitusten välinen linkki.

Talouskomissio on tukirakenne, joka on osin varsin ritualistinen, mutta monella tapaa myös erittäin hyödyllinen työkalu maidemme välisten taloussuhteiden hoitamiseksi. Sen merkitys ei ole viime vuosina ainakaan vähentynyt, kun Venäjällä valtion ote taloudesta on entisestään tiivistynyt. Talouskomissio on erinomainen foorumi esimerkiksi yritysten toimintaympäristön toimivuutta koskevalle keskustelulle. Sen työryhmissä käydään arvokkaita keskusteluja useista sektoriteemoista liikenteestä pk-yrittäjyyteen. Sen työryhmät ovat myös väylä yhteistyöhön monien Venäjän alueiden kanssa.

Toiseksi, suurta symboliikkaa liittyi myös siihen, että talouskomission yhteiskokous järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2013. Maaliskuussa 2013 maailma nimittäin näytti vielä kovin toisenlaiselta kuin nyt. Silloin Suomen ja Venäjän kauppa- ja taloussuhteissa mentiin vielä täyttä vauhtia eteenpäin. Venäjä kuului vientimaidemme kärkikolmikkoon kisaten tasapäisesti kakkossijasta Saksan kanssa. Venäjän osuus kokonaisviennistämme oli kymmenisen prosenttia. Öljybarrelin hinta oli noin 100 dollaria. Ja Jokeritkin pelasi vielä SM-liigassa.

Sen jälkeen tulivat Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ja niiden seurauksina EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet. Kuvaan tulivat mukaan myös öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssilasku. Ja kaiken taustalla nousivat entistä selvemmin esiin Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat. Viimeisimpien, elokuun 2016 tullitilastojen mukaan Venäjä on vientimaamme numero viisi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen 5,5 prosentin osuudellaan kokonaisviennistämme. Kiina ja Iso-Britannia kolkuttelevat aivan sen kannoilla. Öljybarreli maksaa tällä hetkellä rasauksen verran alle 50 dollaria.

Eilinen kokous oli ensimmäinen Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous EU:n Venäjä-pakotteiden aikakaudella. Suomi ei suinkaan ollut ensimmäinen EU-maa, joka talouskomission kokouksen näissä oloissa järjesti – edelle oli ehtinyt jo koko joukko muita jäsenmaita. On selvää, että näissä kokouksissa käsitellään vain niitä talouden sektoreita, jotka ovat pakotepolitiikan ulkopuolella. On myös selvää, että EU-pakotteet pysyvät voimassa kunnes Minskin sopimuksen toimeenpanossa on edistytty. Tällä hetkellä sen suhteen ollaan yhä edelleen vasta lähtökuopissa.

Samalla Venäjän suuntaan ylläpidettävän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja Suomen roolia tässä arvostetaan. EU-kumppanimme tietävät, että viestimme Venäjästä ovat samanlaisia kaikilla eri foorumeilla. Vaikka olemme sataprosenttisen sitoutuneita pakotteisiin, pidämme tärkeänä sitä, että voimme kehittää taloussuhteitamme pakotteiden ulkopuolisilla sektoreilla.

Teemme tämän siksi, että tiedämme, että ihmisten ja yritysten kontaktit ja hyvinvointi ovat yksi naapuruussuhteemme kivijaloista. On luonnollista ja tärkeää, että naapurit ovat toistensa kanssa tekemisissä silloinkin, kun monista asioista ollaan ylätasolla perustavanlaatuisesti eri mieltä. Yksikään erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti.

Jatkan itse ajatustenvaihtoa oman kollegani, pääministeri Dmitri Medvedevin kanssa vielä ennen vuodenvaihdetta, kun hän tulee vierailulle Suomeen. Molempien osapuolten kannalta kiinnostavaa ja hyödyllistä puhumista löytyy varmasti muun muassa talouden, ympäristön ja arktisten kysymysten kaltaisista asioista.

Olemme laittaneet ilolla merkille sen, että venäläismatkailijoiden määrä Suomessa on jälleen kääntynyt kasvuun. Tämä on tärkeää etenkin Kaakkois- ja Itä-Suomelle. Oli ilo lukea myös marraskuun alussa julkistettua Venäjän-kaupan barometriä, jonka mukaan monet Venäjän-kaupan indikaattorit välittivät markkinatilanteesta pitkästä aikaa positiivisia viestejä. Venäjän-markkina on Suomelle ja suomalaisille yrityksille tärkeä, myötä- ja vastamäessä.

Mutta siitä ei tietysti päästä mihinkään, että Venäjän yleinen kehitys on mielestämme huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa.

Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että voisimme demystifioida Venäjää – ettei se olisi aina ja ikuisesti vain asiaan jo vuosikymmeniä vihkiytyneiden, enimmäkseen miespuolisten asiantuntijoiden tutkimusaihe, josta ei voida puhua ilman syvää rintaääntä ja merkitseviä katseita. Helppoa tämä demystifiointi ei tällä hetkellä tosin ole, niin kiharaista Venäjän toiminta on viime vuosina ollut.

Mutta tätä työtä täytyy jatkaa. Siihen tarvitaan faktoihin perustuvaa, laajapohjaista, moniäänistä ja ennakkoluulotonta tutkimusta ja keskustelua. Yhtä totuutta ei Venäjästäkään ole. Jää meidän jokaisen omaksi tehtäväksi yhdistää eri lähteistä tuleva tieto kussakin tilanteessa tarvittaviksi johtopäätöksiksi.

Hyvän Venäjä-tutkimuksen ja -keskustelun tuottamiseen tarvitaan kielitaitoa ja jalkatyötä. Siihen tarvitaan teidän kaltaisianne ihmisiä, jotka elävät ja toimivat tämän naapuruussuhteen arjessa.

Arvoisat kuulijat,

puhutaan sitten vähän vienninedistämisestä. Tällä viikolla paitsi pidettiin talouskomission kokous, myös kerrottiin Team Finland -verkoston uudistamisesta.

Team Finland on tärkeä, hyödyllinen, suorastaan välttämätön konsepti. Monet keskeiset yritysten kansainvälistymisen ja vienninedistämisen parissa vaikuttavat suomalaistoimijat ovat sen ansiosta alkaneet tehdä parempaa yhteistyötä kuin koskaan aiemmin. Myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-markkinoilla hyvin keskeinen osa Team Finland -yhteistyötä.

Mutta tämä työ vaatii jatkuvaa kehittämistä ja evoluutiota. Siksi julkistimme elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla tiistaina askelmerkit sille, miten Team Finland -verkostoa tullaan kehittämään edelleen kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisinä, nopealla aikataululla jalkautettavina toimenpiteinä terävöitämme sitä teidänkin kannaltanne kaikkein keskeisintä asiaa, eli yritysrajapintaa. Ennen kaikkea pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut määritellään entistä selkeämmin. Osana maakuntauudistusta organisoimme kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset kansainvälistymispalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Otamme käyttöön kansainvälistymistä tukevan palvelusetelin. Samalla uudistamme Team Finland -verkoston operatiivista ohjausta niin, että vastuu yritysrajapinnassa tapahtuvasta ohjauksesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka on toki myös SVKK:n emokonserni valtionhallinnossa.

Toisessa vaiheessa, eli hallituksen huhtikuun lopulla tapahtuvaan puolivälitarkasteluun mennessä, tulemme arvioimaan muun muassa ulkomaanverkostomme toimivuutta ja sen resurssien riittävyyttä. On selvää, että tällä hetkellä häviämme monille verrokkimaillemme ulkomailla tapahtuvassa vienninedistämisen kenttätyössä ihan sen vuoksi, että meillä ei ole maailmalla riittävästi henkilöstöä – kirjoittavia ja kätteleviä käsipareja, juoksevia jalkoja, puhuvia päitä.

Team Finland -verkoston uudistamistyö jatkuu evoluution omaisena siis myös tiistaina julkistetun työryhmäraportin jälkeen. Toivon, että te yritysten edustajina annatte verkoston suuntaan rakentavaa palautetta – ja myös kiitosta, jos siihen aihetta on. Tätäkin työtä tehdään yhdessä.

Hyvät kuulijat,

Itämeren alueen turvallisuustilanne huolestuttaa, britit ovat lähtemässä EU:sta ja Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. Mielissämme on monia kysymyksiä, taivaanrannassa on monia epävarmuustekijöitä.

Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää se, että seinät eivät huoju sivutuulessa, että oma kotipesämme on kunnossa. Että yhteiskunta keskustelee ja hengittää, että ihmiset voivat hyvin. Että elämä on turvallista. Että talous saadaan terveelle pohjalle ja kasvukäyrälle.

Hallitukseni viettää puolitoistavuotispäivää ensi viikolla. Keskeinen tehtävämme on ollut laittaa Suomen talous kuntoon, vaikka muitakin haasteita matkan varrelle on tullut.

Vielä emme ole maalissa, mutta suunta on nyt hyvä. Talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun, työttömyys on laskussa. Hallitus on tehnyt koko joukon omia toimiaan, mutta tärkeintä on tietysti se, että yritykset pärjäävät ja uskaltavat investoida ja työllistää. Meillä on viime ajoiltakin hienoja uutisia niin Turun telakalta kuin Uudenkaupungin autotehtaaltakin. Tällaisten suurten otsikoiden takana tapahtuu myös paljon muita positiivisia asioita. Kohtaamiset yritysten ja yrittäjien kanssa eri puolilla Suomea antavat minulle joka kerta uskoa siihen, että kohta satavuotiaalla Suomella on edessään aivan erinomainen tulevaisuus.

Rohkaisin viime elokuun Team Finland -päivässä suomalaisia yrityksiä Suomi 100 -tekoihin, ja teen sen myös nyt: Suomi antanut meille sata vuotta ja nyt on meidän vuoromme antaa panoksemme Suomen tulevaisuudelle.

Millaista uudenlaista yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja osallistumista juuri sinun yrityksesi haluaisi antaa Suomelle lahjaksi? Yhteiskunnan näkökulmasta yrityksen tehtävä on tuottaa toimialueelleen taloudellista hyvinvointia. Investoida ja työllistää. Antakaa siis lahja satavuotiaalle Suomelle – työllistäkää ja investoikaa.

Lähes viisikymmentä yritystä on jo hyväksytty myös Suomi 100 -yrityskumppaneiksi. Vielä tässä kuussa lanseerataan yrityskumppanuusmalli nimenomaan pienille yrityksille. Kaikilla on siis mahdollisuus tulla mukaan juhlavuoden viettoon.

Hyvät naiset ja herrat,

kohteliaisiin juhlapuheisiin kuuluu yleensä maininta siitä, että ”maidemme välillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia”. Lensin itse heinäkuussa yli koko Venäjänmaan Mongoliaan EU–Aasia-huippukokoukseen ja saatoin matkaan käytettyjen tuntien mittaan todeta, että Venäjää voi markkina-alueena kuvata yhä uudelleen ainakin laatusanalla ”laaja” – eikä jokaiseen niemeen ja notkoon varmasti vielä liukkainkaan suomalainen kaupparatsu ole ennättänyt.

Mutta laajalla markkinalla tarvitaan toki fokusta, ja siellä tarvitaan kovaa työtä. Ja sitä te kaikki siellä teette. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä edelleen vahva maine. Suomalaiset yritykset ovat Venäjällä myös merkittäviä työllistäjiä ja investoijia.

Yhtä tärkeää on se, että virta kulkee myös toiseen suuntaan. Venäläiset yritykset ja investoinnit ovat lämpimästi tervetulleita Suomeen.

Toivotan 70-vuotiaalle Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille sekä teille kaikille Venäjän-markkinoilla toimiville yrityksille venäläiseen tapaan kolmea asiaa – onnea, menestystä ja kukoistusta!

Lisää kirjoituksia