Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 17.1.2017 16:17Britannian pääministerin puhe sisälsi odotettuja elementtejäLue lisää »
  • 17.1.2017 14:34Eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsitään ratkaisujaLue lisää »
  • 16.1.2017 8:18Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Britannian pääministerin puhe sisälsi odotettuja elementtejä

Tiistai 17.1.2017 klo 16:17

Britannian pääministeri Theresa May piti iltapäivällä odotetun puheen. Hän linjasi puheessaan maansa asemaa EU:sta eroamisen jälkeen. Puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä.

Kesän kansanäänestyksessä Britannian kansalaiset päättivät maansa lähtevän unionista. Nyt Britannian hallitus on tehnyt oman valintansa siitä, millaista uutta suhdetta EU:n kanssa se tulee tavoittelemaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen. Näitä ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Suomen kannalta keskeistä Mayn puheessa oli valmius edistää ja ylläpitää Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita. Suomelle Britannia on tärkeä kauppakumppani. Meille on todella tärkeää, että tämä tiivis kauppasuhde säilyy. Myönteistä oli myös, että May korosti maansa tahtoa pysyä edelleen tiiviisti EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

Pääministeri Mayn puhe helpottaa EU:n ja Suomen valmistautumista neuvotteluihin. Unioniin jäävät 27 jäsenmaata ovat linjanneet neuvottelujen alkavan vasta Britannian jätettyä virallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti suuntaviivat, joiden pohjalta EU:n 27 jäsenmaata aloittaa neuvottelut Britannian kanssa.  Suuntaviivoja koskevaan valmisteluun hallitus ja eduskunta ottavat kantaa ja vahvistavat kansalliset prioriteettimme neuvotteluprosessissa.

Eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsitään ratkaisuja

Tiistai 17.1.2017 klo 14:34

Suomalaisuuteen kuuluu vahvasti se, että jokaisesta pidetään huolta. Tasa-arvo, välittäminen ja mahdollisuuksien luomien kaikille ovat ominaispiirteitä, joille suomalaisen yhteiskunnan tarina on rakentunut sadan vuoden ajan. Jokainen suomalainen on pidettävä mukana.

Eriarvoistumiskehitys on Suomessa jatkunut pitkään. Se on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Kenenkään ei pitäisi joutua sitä kokemaan. Tähän saakka tehdyt toimet eivät ole onnistuneet pysäyttämään kielteistä kehitystä. Eriarvoisuuden kitkemiseksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja kokonaan uudenlaisia toimintamalleja sekä uusia keinoja. Asiaan on tartuttava vakavasti.

Tämän vuoksi olen asettanut eriarvoisuuteen puuttuvan työryhmän, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttäminen. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti tämä tapahtuu nykyisen talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ja keinoja eriarvoistumisen hillitsemiseksi. Niitä työryhmä alkaa etsiä.

Työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien pärjäämiselle yhteiskunnassamme ja omalta osaltaan luoda yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Kaikkien on koettava yhteiskunnan vastuulla oleva tulonsiirto- ja palvelujärjestelmä turvalliseksi ja luotettavaksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta.

Työryhmä pureutuu erityisesti varhaiskasvatukseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, koulutukseen, työn, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen rajapintoihin, asumiseen, ylivelkaantumiseen ja maahanmuuttoon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimerkiksi resurssien suuntaamisen ja sääntelyn uudelleenarviointia.

Työryhmä tekee esitykset tarvittavien uudistusten suuntaviivoista siten, että niitä voidaan tarkastella valtioneuvoston jatkovalmistelussa loppukeväällä 2018. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2018. Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017

Maanantai 16.1.2017 klo 8:18

(muutosvarauksin)

Arvoisat ylivieskalaiset, hyvä juhlayleisö,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Niistä olemme selvinneet. Kansakuntamme tarina rakentuu keskeisille periaatteille, jotka Suomessa ja suomalaisuudessa ovat tunnistettavissa edelleen. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, koulutus, yhteisöllisyys ja mahdollisuuksien luominen kaikille. Meille leimallisia piirteitä ovat myös välittäminen, työnteko, uudistuminen, historian saatossa testattu selviytymiskyky sekä sisu.

Juhlavuotta vietämme koko Suomessa koko vuoden. Katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mikä on itsenäisen Suomen tarina? Millainen satavuotias Suomi tänään on? Ja tärkeimpänä: Mitä meidän päättäjien on nyt tehtävä, jotta rakennamme Suomesta entistä paremman maan?  

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Tämä teema on omiaan vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä hyvää. Juhlavuoden vietto alkoi vuodenvaihteessa. Se huipentuu itsenäisyyspäivänä. Olen toiminut Suomi100-valtuuskunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässä olen nähnyt sen aidon aktiivisuuden ja luovuuden, jotka juhlavuoden valmistelut ovat synnyttäneet ihmisissä eri puolilla maatamme. Juhlavuoden hankkeiden määrä ja kirjo kertovat moni-ilmeisyydestämme, osaamisestamme ja erityisesti rohkeudestamme.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut erittäin aktiivinen maakunta juhlavuoden ohjelman valmisteluissa. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille pohjoispohjalaisille. Myös Ylivieskassa juhlitaan läpi vuoden satavuotiasta isänmaata. Tämä tilaisuus on yksi monesta.

Hyvät kuulijat!

Suomella on edellytykset jatkaa menestystarinaa, kun huolehdimme kestävästi asioistamme ja pidämme kaikki suomalaiset mukana. Viime aikoina julkistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on todettu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi elää ja asua. Toki meillä on edelleen haasteita. Kaikilla ei mene hyvin. Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Avainasemassa eriarvoisuuden torjumisessa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tuleville sukupolville. Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Arvoisat ylivieskalaiset!

Ylivieskan tarina on osa itsenäisen Suomen kehitystä ja menestystä. Kunnallisen itsehallinnon täyttäessä 150 vuotta, voimme todeta, että Ylivieska on hieno tarina kuntien joukossa. Itsehallinnon aloittaessa Ylivieskassa ja koko Suomessa elettiin vaikeissa oloissa. Maataloutta oli kohdannut täydellinen kato. Ihmiset nälkiintyivät. Ylivieskassa oli tuolloin, 150 vuotta sitten, noin neljätuhatta asukasta. Siitä nälkäkuolema ja siitä seuranneet kulkutaudit verottivat runsaalla kolmella sadalla hengellä. 

Ylivieskan kehitys on sittemmin ollut myötäsukaista. Kehitystä vauhdittivat esimerkiksi kauppalaoikeuksien saaminen vuonna 1965 ja kaupungiksi tulo vuonna 1971. Keskeinen lähtökohta kaupungin kehitykselle oli ollut rautatien rakennus paikkakunnalle. Junaliikenteen alkaminen Pohjanmaan radalla 1880-luvulla toi Ylivieskaan monella tapaa ihmisiä, palveluita ja työtä. 1920-luvun puolivälissä rakennettu Iisalmen rata paransi puolestaan kulkuyhteyksiä Savon suuntaan. Itse asiassa ensimmäinen kokemukseni rautateiltä on, kun kuljin lapsena Sievin asemalta Ylivieskaan.

Ylivieskan kannalta oli merkittävää, että valtiopäivien rautatievaliokunnassa istui kansankirjailija, lukkari Pietari Päivärinta, joka arvostettuna ja tunnettuna kirjailijana sekä voimakkaana puhujana vaikutti siihen, että radan suunnaksi valittiin sisämaan vaihtoehto eli Kokkolasta Ylivieskan kautta Ouluun menevä linjaus.

Päivärinta oli vahva kotiseutuvaikuttaja myös seurakunta- ja kunnallispolitiikassa. Hän edusti kirkkokansaa kolmessa kirkolliskokouksessa ja toimi 1800-luvun loppupuolella toistakymmentä vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Maaseudun vähäosaista kansaa ja sen tuntemuksia kirjoissaan ja lehtiartikkeleissaan realistisesti kuvannut Päivärinta puhui voimakkaasti kansansivistyksen, valistuksen ja maatalouden kehittämisen puolesta. Päivärinnan vaikutus Ylivieskan hengenelämään oli merkittävä ja siitä sai varmasti vaikutteita myös lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylivieskassa asunut presidentti Kyösti Kallio.

Ylivieskan väkiluku on kasvanut pääsääntöisesti koko 150-vuotisen historian ajan. 2000-luvun puolella kaupungin kasvu on ollut suhteellisesti Suomen nopeimpia. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Ylivieskan kasvu on jatkossakin nopeaa, jos tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2015–2030 toteutuu. Asukkaanne on varsin nuorta: paljon lapsia ja nuoria lapsiperheitä. Euroopan nuorin väestö asuu täällä Ylivieskan ja Oulun seuduilla.

Ylivieska on sijoittunut liikenteen solmukohdaksi. Hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien ohella Ylivieska tunnetaan Suomessa laajalti markkina-alueensa kasvavana kaupallisena keskuksena. Myönteisen kaupunkikehityksen taustalla on varmasti ollut kunnallispolitiikka, jossa on toimittu määrätietoisesti ja viisaasti kaupungin vahvuuksia ja etuja hyödyntäen. Ylivieska on yrittäjien ja kauppiaiden kunta, kasvava alueensa keskuksena. Ylivieskan talousalue on noussut Suomen 26. merkittävimmäksi talousalueeksi.

Ylivieska on ihmisen kokoinen kaupunki vahvoine kylineen. Kyläkoulut ovat täällä edelleen voimissaan. Teillä on peräti neljä vahvaa kyläkoulua, jotka on päätetty pitää toiminnassa ja laajentaa. Rautatien myötä asukkaita on tullut ajan saatossa paljon eri puolilta Suomea, mikä on virkistänyt ajatusmaailmaa ja tuonut eri vaikutteita. Täällä arvostetaan kulttuuria, liikuntaa sekä koulutusta. Teillä on upea kulttuurikeskus, uusi jäähalli sekä uusi teatteritalo. Kouluttautuakin voi Ylivieskassa. Ylivieska on kokoaan suurempi niin kuin kaupungin slogankin kertoo, kaupunkinne on suuren kaupungin oloinen. Kaupunkinne on vireä, kehittyvä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsova.

Viime pääsiäisen aikaan järkytyin, kun katsoin uutisia televisiosta. Teidän vanha ja kaunis puukirkkonne oli tulessa. Tiedän, että te ylivieskalaiset olette kokeneet kirkon menettämisen erittäin raskaaksi asiaksi. Tämä asia on myös yhdistänyt teitä. Kirkossa koettiin vuosisatojen aikana elämän surut ja ilot ja jaettiin ne yhdessä suvun ja ystävien kanssa.  Olin itsekin käynyt kirkossanne useampaan kertaan, koska sukuani on tältä seudulta kotoisin.

Olkaa rohkeita miettiessänne kirkolle uutta vaihtoehtoa. Voisitteko jopa miettiä, että tekisitte samoille perustuksille uuden ja samasta materiaalista. Rakennettiinhan Pudasjärvellekin komea puukoulu.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen Ylivieskaa sen 150-vuotisesta hallinnollisesta itsenäisyydestä. Toivotan teille ylivieskalaisille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta!

"Nykyinen sukupolvi rakentaa edeltäjiensä työlle.". Näin totesi täällä syntynyt presidentti Kyösti Kallio. Jatketaan yhdessä tätä työtä isänmaan rakentamiseksi. Kiitos.

Speech by Prime Minister Sipilä at the Opening Ceremony of Finland 100 Exhibition

Perjantai 13.1.2017 klo 9:38


(check against delivery)

Szanowna Pani Premier, Excellencies, Ladies and Gentlemen, Dear Friends of Finland,

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

We will mark the centenary in many ways outside the borders of our country, too. Today, it gives me particular pleasure to launch the celebrations here in Warsaw, at the first ‘Finland 100’ event that is taking place abroad. The magnificent POLIN Museum, designed by Professor Mahlamäki, offers the perfect venue for this.

I had the opportunity to visit the Museum earlier today. The way that the history of Polish Jews comes alive here is truly special and the exhibition leaves a permanent impression on the visitor. It is humbling to visit this unique place, in the middle of the former ghetto area.

I feel privileged that we in Finland can experience a special connection to the Museum, and that Finnish creativity and architecture have contributed to its success.

A museum designed by a Finnish architect in the capital of Poland is one of the latest examples of the close ties between our two countries, and it also highlights the many opportunities we have for cooperation.

Also the presence of Prime Minister Szydlo at this event tonight reflects this link between our countries.

The history of our friendship across the Baltic Sea extends well beyond the last 100 years. But, in 1917 and 1918, Finland and Poland shared the same destiny as both gained their independence. Next year, Poland will be celebrating its centenary.

One of the eight themes of the Echoes exhibition is ‘Light and Dark’. During the years of our independence, we have seen light, as well as dark, in both of our countries. The Museum of the History of Polish Jews is a reminder of this.

Now Finland and Poland work together, as members of the European Union, and it is our constant responsibility to make sure that light will always prevail over dark in Europe and in the world.

Ladies and gentlemen, the theme of the Finland 100 celebrations is ‘Together’. This reflects the Finnish experience: From the very start of our independence, we have valued the equal participation of all citizens, women and men, in building the Finnish society. The war years brought the young nation together in a unique way. The following decades saw Finland become a success story.

The Echoes exhibition is also a demonstration of this theme. Finnish design and architecture have a universal appeal, but they are also clearly Finnish. They reflect our society, the natural surroundings and the challenges that we Finns experience, but they also look towards the future.

Through this exhibition we hope to tell our story to our Polish friends as well. What makes the exhibition especially interesting is that it shows how design is a part of our everyday lives in Finland. It is a shared experience – in fact, I’m sure that every Finnish person in the audience will recognise some objects in the exhibition from their own home. I certainly did.

I would like to congratulate the organising team, and also pay tribute to the way this exhibition has been created together with several partner companies.

I would also like to express our deep gratitude to the POLIN Museum for holding this exhibition, which is so different from your usual programmes. Without your help and cooperation this Finland 100 event would not have been possible.

Madam Prime Minister, Dear Friends,

Thank you for being with us tonight. I wish you an enjoyable evening and a memorable Finland 100 experience.

EU-asiat keskiössä Varsovassa

Torstai 12.1.2017 klo 19:18

Olen tänään Varsovassa ensimmäisellä Suomi100 -ulkomaanvierailulla. Tapasin Puolan pääministerin Beata Szydłon, ja kävimme viralliset keskustelut. Keskustelujen pääpaino oli ajankohtaisissa EU-asioissa. Kuten kaikkien EU-maiden kanssa, keskusteluissa löytyi joitakin eroja lähtökohdissamme, mutta runsaasti kuitenkin myös aiheita, joissa näkemyksemme ovat hyvin samankaltaiset. Meillä oli hyvä ja avoin keskustelu esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta, muuttoliikkeestä ja brexitistä.

Käsittelimme myös Itämeren alueen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomea ja Puolaa yhdistää muun muassa se, että olemme molemmat pitäneet tärkeänä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen kehittämistä. Asiaa tullaan edistämään jatkossakin. Hybridiuhkiin liittyvä työ on meille molemmille tärkeää. Olen tyytyväinen, että saimme kuulla, että myös Puola tulee olemaan aktiivinen Suomeen perustettavaan hybridiuhkien osaamiskeskuksen osalta.

Suomalainen osaaminen tunnetaan Puolassa. Painotin Puolan pääministerille osaamistamme mm. biotalouden, terveysteknologian sekä älykkäiden liikenneratkaisujen alalla. Toivon, että jatkossa yrityksemme tulevat löytämään entistä enemmän yhteistyömahdollisuuksia Puolasta. Viime aikoina suomalaisyrityksillä on ollut muiltakin osin huomattavaa kiinnostusta Puolaa kohtaan. Yhteyksiä pidetään yllä useilla eri tasoilla. Myös suomalainen innovaatiopolitiikka herättää puolalaisissa runsaasti kiinnostusta.  Sivusimme tätä aihetta myös pääministerikollegani kanssa. Tähän liittyen halusin ottaa Puolan ohjelmaani myös yrityksille suunnatun roundtable-keskustelun. Tilaisuudessa keskeiset suomalaiset ja puolalaiset yritykset esittelivät liiketoimintaansa. Suomalaisista yrityksistä mukana olivat Fortum, Stora Enso, UPM, Valmet, Watrec ja Wärtsilä. Isännöimme tapahtumaa yhdessä Puolan varapääministerin kanssa. Tilaisuus oli hyvin antoisa ja toivon, että yhteistoiminta maidemme välillä saa tästä lisää pontta.

Suomelle Puola on tärkeä maa sekä kahdenvälisesti, Itämeren alueella että EU:ssa. Tämän vuoksi totesin keskustelussamme Suomen toivovan, että Puola ja EU-komissio pääsevät yhteisymmärrykseen komission käynnistämän oikeusvaltiomenettelyn puitteissa. Tämä olisi tärkeää niin Puolan kuin EU:nkin kannalta. Kysymys yhteisistä arvoista on erityisen olennainen nyt, kun meidän on varmistettava EU:n yhtenäisyys. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat EU:n kulmakiviä.  On tärkeää varmistaa niiden kunnioittaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.  On kuitenkin selvää, että viime kädessä kyse on asioista, joihin kestävät ratkaisut löydetään puolalaisten itsensä toimesta. Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin tärkeää myös koko EU:n kannalta. 

Tapasin Puolassa myös Euroopan parlamentin ALDE-ryhmään liittyneen oppositiopuolue Nowoczesnan puheenjohtajan. Tapaaminen täydensi hyvin tapaamiset Puolassa.

Historia yhdistää Suomea ja Puolaa, sillä Puolan itsenäisyyden palautumisen juhlavuosi on ensi vuonna. Käynnistimme Suomi100  -juhlinnan Varsovan upeassa Puolan juutalaisten historian museossa, jossa avautuu suomalaista designia ja arkkitehtuuria esittelevä juhlavuoden Echoes-näyttely.

Päivä oli tiivis, mutta erittäin antoisa. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kahdenvälisten suhteiden hoitaminen ja meille tärkeiden EU-asioiden edistäminen tätä kautta on tärkeää. Työ jatkuu.

Puhe MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan juhlaseminaari 11.1.2017

Keskiviikko 11.1.2017 klo 14:19

(muutosvarauksin) 

Hyvä seminaariyleisö,

Ruokaturva on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakiviä. Ruokaturva on myös yksi ihmiskunnan suurimmista tulevaisuuden haasteista. Miten turvataan maailman ihmisten ruokaturva eli poistetaan maailmasta nälkä?

Miten annetaan ihmisille mahdollisuus saada turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän?

Ja miten vielä pystytään tekemään tämä kestävästi, väestökasvuun ja ilmastonmuutokseen sopeutuen?

Ruokaturvaan liittyviä ongelmia ei ole vielä onnistuttu ratkaisemaan. Usein arvellaan, että nälän poistamisessa kysymys ei niinkään ole osaamisesta vaan tahdosta. Jos yhteinen poliittinen tahto ruuan takaamiseen kaikille löytyisi, voisi tavoite toteutua.

Maailmassa tuotetaan nytkin periaatteessa tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille. Ruokaturvaongelma on pelkkää ruuan tuotantoa moniulotteisempi kysymys. Se liittyy läheisesti köyhyyteen ja ihmisten mahdollisuuteen tuottaa tai hankkia tarvitsemansa terveellinen ja ravitseva ruoka.

Tänä päivänä noin 800 miljoonaa ihmistä elää ruuan puutteessa eli ei saa ruuastaan riittävästi energiaa. 2 miljardia ihmistä ei saa ruuasta tarvitsemiaan hivenaineita, vitamiineja ja valkuaista. Suurin osa nälkää kärsivistä ihmisistä on maaseudun asukkaita, siis pienviljelijäperheitä, maatyöläisiä, ja muita maaseudun köyhiä. Heidän kohdallaan ei toteudu oikeus ruokaan, joka on yksi ihmisoikeuksista.

Tänä päivänä noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään pois ruokaketjun eri vaiheissa. Jos ruokahävikkiä saataisiin pienennettyä ja ihmisten käytettäväksi, olisi osa nälkäongelmaa ratkaistu. Ja jos hävikkiä saataisiin pienennettyä, vähenisi myös tarve raivata metsiä pelloksi tuotannon kasvattamista varten.

Maailman väestö kasvaa ja kaupungistumisen myötä ruokailutottumukset muuttuvat. Tulevaisuudessa ruokaa ja rehua on tuotettava selvästi nykyistä enemmän.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) on arvioinut, että vuonna 2050 maatalouden pitäisi tuottaa ainakin puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Myös energian ja puhtaan veden tarve tulee lisääntymään merkittävästi.

Tavoitteiden saavuttamista uhkaa muuttuva ilmasto. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotannon tulevaisuutta erityisesti niillä alueilla, joissa jo nyt on heikko ruokaturvatilanne. Siksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen ovat maailman ruokaturvan ja myös rauhan kannalta välttämättömiä.

Globalisoituvassa maailmassa käy usein niin, että sääolojen vaikutus ruuantuotantoon yhdellä alueella heijastuu myös muualle maailmaan. Tästä on esimerkkejä viime vuosilta. Kova kuivuus tärkeillä tuotantoalueella vaikutti osaltaan ruuan maailmanlaajuiseen hinnannousuun, ruuan äkillinen hinnannousu sai puolestaan kansalaiset kaduille kapinoimaan erityisesti maissa, joissa suurin osa ihmisten tuloista kuluu ruuan ostamiseen.

Ruokaturva turvaa siis osaltaan myös turvallisuuden. Epäonnistuminen tarkoittaa levottomuuksien leviämistä yli maiden rajojen ihmisten etsiessä elantoa ja rauhallisempaa elämää toisaalta.

Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, on maailman tulevaisuuden kuva ruokaturvan ja sen mahdollistaman vakaan kehityksen kannalta hyvin vaikea.

Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin omaa taustaamme vastaan. Meidän viimeisimmistä nälkävuosista on aikaa runsaat sata vuotta. Ja monella on vielä muistissa sotavuosien ja sodan jälkeisten vuosien ruuan säännöstelty saanti. Tuolloin ruoka oli arvossaan, eikä myöskään ruokahävikkiä päässyt syntymään.

 

Hyvät kuulijat,

Työtä ruokaturvan parantamiseksi tehdään maailmassa paljon. Tähän velvoittavat jo ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja kestävän kehityksen tavoitteet, joista tavoite numero kaksi koskee nimenomaan nälän hävittämistä. Tavoitteista ensimmäinen koskee köyhyyden poistamista, sillä ilman köyhyyden poistamista ei myöskään ruokaturvatavoite voi toteutua. Nämä tavoitteet siis kulkevat käsi kädessä.

Vaikka jokainen maa itse on vastuussa kansalaistensa ruokaturvan varmistamisesta, monet maat tarvitsevat siihen tukea – niin osaamista kuin rahallista tukea – sekä ruokaturvatarpeiden huomioon ottamista kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.

Kansainvälinen yhteisö on nostanut maatalouskehityksen ja ruokaturvan varmistamisen keskeisiksi kehityksen tavoitteiksi. Tähän on syynä myös se, että monen köyhän kehitysmaan koko talouselämä, työllisyys ja ulkomaankauppa ovat riippuvaisia maatalouden, metsän ja kalastuksen tuotosta.

Maailman puoli miljardia pienviljelijäperhettä tuottavat merkittävän osan ihmiskunnan ruuasta. He eivät tuota vain omalle perheelleen vaan yhä enenevässä määrin myös markkinoiden tarpeisiin. Yhä useampi pienviljelijä on nainen, koska monesti perheen miehet ovat lähteneet elannon perässä kaupunkiin tai ulkomaille. Jos maailman ruokaturvaa halutaan parantaa, on välttämätöntä ottaa mukaan työhön myös pienviljelijät – siis joukko, jonka omakin ruokaturva on huonon vuoden sattuessa vaakalaudalla.

Perheviljelmävaltaisella Suomella on paljon kokemuksia jaettavaksi pienviljelijävaltaisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyöllä ja kumppanuudella voimme vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten tuotanto ja koko ruokajärjestelmä saadaan toimimaan ja omalta osaltaan varmistamaan ruokaturvan syntymistä. Ruokajärjestelmän toimivuuden eteen tehdään Suomessakin edelleen töitä.

 

Hyvät kuulijat,

Maailman ruokaturva syntyy pienistä puroista, pienistä teoista, poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta. Keskeistä on, että meillä on myös henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat valmiita tekemään voitavansa ruokaturvan edistämiseksi.

Juha Marttila on työssään puolustanut jo vuosien ajan voimalla suomalaista ruokatuotantoa. MTK on ollut niin kansallisesti kuin eurooppalaisellakin tasolla näkyvä ja arvostettu toimija. Kotimainen ruoka on myös meille suomalisille yksi osa turvallisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätöksenteossa niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla takaamme mahdollisuuden kestävään, puhtaaseen ja kannattavaan kotimaiseen ruokatuotantoon.

Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja Juha Marttilaa joukkoineen aktiivisesta ja paneutuvasta otteesta kehityksen pyörän pyörittämisessä. Kehitysapu on julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntatoimijoiden innostuneisuutta, asiantuntemusta ja varojakin, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita pystytään saavuttamaan.

Ja aivan lopuksi haluan toivottaa omasta ja valtioneuvostonpuolesta lämpimät onnittelut: Juha Marttilalle, 50-vuotiaalle puheenjohtajalle. Sinä pidät jäsenistönne asemasta kiinni ja kannat syvää huolta heidän arjestaan, sekä luonnollisesti tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävälle MTK:lle, unohtamatta myöskään Suomea, joka tänä vuonna voi juhlia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Vuosi 2017 on juhlan arvoinen. Toivotan menestystä myös tuleville vuosikymmenille!

 

Pääministerin uudenvuoden tervehdys STT:lle 31.12.2016

Lauantai 31.12.2016 klo 10:11

Kohti juhlavuotta - Yhdessä

Maailma ympärillämme rakoilee. Joulua edeltäneet silmittömät väkivallanteot Ankarassa ja Berliinissä ovat viimeisin osoitus tästä. Kansainvälinen tilanne on jännitteinen ja voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään. Vuosia jatkunut Syyrian sota on tuonut esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet ja epäonnistumisen. Terrorismin uhka on todellinen myös Euroopassa.

 

Ymmärrän hyvin, että moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Hallitukselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen kaikissa oloissa. Nyt jos koskaan meidän on viisasta noudattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maamme pitkäaikaista, yhdessä sovittua ja suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa.

 

Tuo linja nojaa sotilasliittoon kuulumattomuuteen, uskottavaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ennen muuta YK:n ja EU:n puitteissa, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan sekä viranomaisten sujuvaan yhteistoimintaan. Toimimme osana kansainvälistä yhteisöä poliittisten ratkaisujen aikaansaamiseksi kriiseihin sekä terrorismin ja muiden uhkien torjumiseksi.

 

Euroopan unionin turvallisuusyhteistyökin on tiivistymässä. Joulukuun huippukokouksessa todettiin, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia.

 

Pidän erittäin tärkeänä, että ennen joulua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta aikaansaatiin laaja, hallitus-oppositiorajan ylittävä yhteisymmärrys ja että yhdessä sovitulla linjalla on myös suomalaisten tuki. Se on Suomen kaltaiselle pienelle maalle vahvuus ja välttämättömyys. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luo yhteisymmärrykselle edellytykset.

 

Viisaan ja yhdessä sovitun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella kestävin tapa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseksi on, että laitamme omat asiamme kuntoon. Näiltä osin Suomen suunta on muuttunut. Viimeisimpänä Suomen Pankki sekä OP-ryhmä muuttivat arvioitaan Suomen tilanteesta myönteisemmäksi.  Jo tämän vuoden kasvu ylittää kaikki ennusteet. Hallitusohjelmassa luotu perusresepti toimii. Sitä ei tarvitse nyt muuttaa, vaikka kehysriihessä haemme lisää kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia. 

 

Maamme talous supistui käytännössä koko edellisen vaalikauden ja työttömyys lisääntyi. Nyt olemme vihdoin tilanteessa, jossa talous kasvaa, yhä useampi työtön on saanut työpaikan ja ihmisten luottamus ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Hallitus tekee kaikkensa, että tätä myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä nyt kaikin tavoin voimistetaan. Etenkin yhteiskuntamme nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

 

Suomen suunta on parempaan päin, mutta etenkin meidän päättäjien on pidettävä mielessä, että kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja hallitus ottaa sen vakavasti. Pidän erittäin tärkeänä, että Suomea kuntoon laitettaessa pidämme kaikki suomalaiset mukana. Hallitusohjelmankin tärkeimpiä tavoitteita on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

 

Kun lisää rahaa ei valitettavasti ole, ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta. Olennaista kaikista suomalaisista ja koko maasta huolehtimisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan.

 

Toiseksi, hallitus on sitoutunut siihen, että useamman vaalikauden ajan valmisteltu sote- ja maakuntauudistus viedään vihdoin maaliin. Lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva on turvattava tasa-arvoisesti koko maassa ja etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan yhteiskuntamme heikompiosaiset. Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin juuri ennen joulua.

 

Talouden tilanteesta huolimatta olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia, kuten korottamaan pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Samoin laitamme vihdoin omaishoitoa kuntoon. 

 

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin yhteinen näkemys. Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen perustamassa työryhmää, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

 

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

 

Etenkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on omissa arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

 

Kannustan jokaista pitämään heikompien puolta ja niiden lähimmäistemme ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tai pysty tekemään.

  

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. Me suomalaiset olemme läpi historian selviytyneet murrosajoista, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä. Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus oli tästä viimeisin osoitus. Jokainen voi pohtia, missä jamassa taloutemme nyt olisi, ellei sopimaan olisi pystytty. 

 

Suomi menestyy myös kansainvälisissä vertailuissa. Tilastokeskus keräsi Suomen juhlavuoden kunniaksi listan, missä kaikessa olemme maailman kärkimaiden joukossa. Viimeksi marraskuussa kansainvälinen tutkimus totesi, että Suomessa on maailman paras hallinto. Nousimme edellisestä mittauksesta neljä pykälää.

 

Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Parannettavaa riittää joka rintamalla, myös hallituksella. Toivotan hallituksen puolesta kaikille suomalaisille menestyksekästä uutta vuotta ja hienoa juhlavuotta 2017. Vietetään se Yhdessä!

 

Juha Sipilä

pääministeri 

Erkki Virtanen ryhtyy selvittämään julkisen rakentamisen ongelmia

Perjantai 30.12.2016 klo 14:15

Valtio osallistuu monien suurten rakennushankkeiden rahoittamiseen. Hallitus näkee kasvavana ongelmana näiden hankkeiden projektin hallinnan ja kustannusarvioiden pitävyyden. Yhä yleistyvä käytäntö näyttää olevan lisärahan hakeminen hankkeisiin siinä vaiheessa, kun valtiolla ei enää ole käytännössä muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä lisäpyyntö. 

Itse näen, että kysymys on todennäköisesti ”omistajuuden” puutteesta ja jämäkkyydestä rakennuttajan roolissa tai jopa hankkeiden käynnistämisestä tietoisesti alibudjetoituna. Julkisuudessa on käsitelty useita huonoja esimerkkejä, mutta hyvin vedettyjä hankkeitakin löytyy paljon. Selvityksessä Virtanen käy läpi hyviä ja huonoja esimerkkejä Suomessa ja tutustuu muiden Pohjoismaiden käytäntöihin.

Odotan Erkki Virtaselta havaintojen pohjalta selkeitä suosituksia Valtioneuvostolle ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja mahdollisuuksien mukaan myös meneillään olevissa hankkeissa. Olen kannustanut häntä yltiörehelliseen tilannekuvan muodostamiseen ja selkeisiin suosituksiin tilanteen korjaamiseksi.

Hän on luvannut raportin suosituksineen 31.3.2017 mennessä.

Maakunta, sote- ja valinnanvapausratkaisut etenevät kohti maalia

Keskiviikko 21.12.2016 klo 20:20

Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin tänään. Hallituksella on nyt selkeä, yhteinen ratkaisu kokonaisuudesta. Sitä on helppo puolustaa. Historiallinen uudistus toteutuu viimein.

Peruspalvelut turvataan lähellä ihmistä. Maakunnista tulee tehokkaita ja kansanvaltaisia palveluiden järjestäjiä ja niillä korvataan satoja hallintohimmeleitä.

Jatkossa noin viidennes sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetystä vajaasta 20 miljardista eurosta kohdistuu palveluihin, jotka ovat jokaisen suomalaisen valinnanvapauden piirissä. Näitä palveluita tuottavat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat, kuten järjestöt.

Kokonaisuuteen liittyvät lakiesitykset annetaan keväällä eduskunnalle ja ne on tarkoitus saada käsiteltyä kesätaukoon mennessä.

Hallituksen ylivoimaisesti suurimman uudistuskokonaisuuden tavoitteissa ja aikataulussa on pysytty hienosti. Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017. Maakuntapäättäjät valitaan suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2018. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Iso kiitos hallituskumppaneille. Tämäkin päivä osoitti hienosti toimintakykymme suuren ulkoisen paineen keskellä. Huolellinen valmistelu on vaatinut reformiryhmältä todella uutteraa työtä ja istumista kuukausikaupalla: kiitän reformiministeriryhmään kuuluneita ministereitä Anua, Juhaa, Pirkkoa, Jussia, Paulaa ja Sannia sekä kaikkia virkamiehiä, erityisesti Tuomas Pöystiä. Olette nyt todellakin ansainneet joululomanne.

Jouren i Vasa fortsätter på nuvarande nivå

Tiistai 20.12.2016 klo 8:08

Östersbottens Tidning, Vasabladet 20.12.2016

Jag har följt med den offentliga diskussionen, och förstår bra att man är oroad över detta. Sjukhuslagen har diskuterats mycket och väckt många frågor under den senaste tiden.  Regeringens proposition om sjukhuslagen ingår i en omfattande reform av social- och hälsovården. 

Det centrala i social- och hälsovårdsreformen är att lösa problemen inom primärvården och överföra tyngdpunkten till tjänsterna på basnivåDet ska gå snabbare att få en tid hos en vårdare eller läkare, människor ska inte längre bollas fram och tillbaka och informationsgången ska förbättras. Den allra mest krävande vården kan man dock koncentrera till färre enheter. Detta gör man både för säkerhetens och för kostnadseffektivitetens skull.  

Den nuvarande nivån på jouren för den specialiserade sjukvården vid Vasa Centralsjukhus förändras inte. Således kommer de 10 specialområdena fortsättningsvis att ha jour dygnet runt. Vissa planerade operationer som är mycket krävande kan eventuellt komma att utföras någon annanstans i framtiden, men detta preciseras senare genom en förordning av statsrådet. Exempelvis den öppna hjärtkirurgin vid Vasa centralsjukhus upphöra och flyttas till universitetssjukhusen. I och med förordningen kan eventuellt också den mest krävande cancerkirurgin samt den specialiserade ortopedin flyttas till universitetssjukhusen. Förändringarna innebär dock inte att verksamheten inom dessa specialiteter upphör vid Vasa centralsjukhus. De patienter som har opererats någon annanstans ska i regel återvända till Vasa för rehabilitering.  

Social- och hälsovårdsministeriet har bedömt att förflyttningarna av patienter från Vasa till en annan vårdenhet inte innebär några stora eller plötsliga förändringar jämfört med nuläget. Enligt en preliminär bedömning på tjänstemannanivå förflyttas cirka 100 patienter per år till Seinäjoki och cirka 150 patienter till universitetssjukhuset, främst till TammerforsI och med reformen kommer patienterna i första hand att förflyttas direkt till universitetssjukhusen, liksom man gör i övriga Finland.    

I den senaste tidens diskussioner har det framförts argument om att reformen skulle inverka på företagens verksamhetsförutsättningar eller på stadens attraktionskraft. Med beaktande av det som sagts ovan är det svårt att förstå argumenten om att den lokala livskraften skulle försvagas på grund av jourreformen. Jämfört med nuläget är förändringarna inte så betydande att de skulle försvaga områdets attraktionskraft. 

Den offentliga diskussionen är viktig, men det är viktigt att inte skapa en föreställning som inte bygger på fakta. 

Social- och hälsovårdsreformen och sjukhuslagen får inte och kan inte försämra möjligheterna att få service på svenska. Det svenska språkets ställning och det tvåspråkiga Finland är mycket viktiga även för mig personligenRegeringen har förbundit sig att värna om Finlands tvåspråkighet i enlighet med grundlagen

Förra veckan blev social- och hälsovårdsutskottet färdig med sitt betänkande om frågan.  Enligt utskottets förslag ska regeringen följa upp hur de språkliga rättigheterna förverkligas och att patienten få välja att få service antingen på finska eller på svenska. Riksdagen kräver att regeringen vid behov vidtar åtgärder på det sätt som uppföljningen förutsätter.  Riksdagens uttalande tas naturligtvis på yttersta allvar.  

Tjänsterna i Vasa kommer fortfarande att vara bra. Staden kommer även i fortsättningen att ha en omfattande samjour och ett heltäckande utbud av tjänster för specialiserad sjukvård. Om man endast en eller två gånger under sitt liv behöver någon krävande, planerad operation, kan man resa en lite längre väg för den skull. Med Finlands mått mätt har regionen en ung och frisk befolkning, hög nativitet och ett livskraftigt näringsliv, vilket garanterar att Vasa-regionen kommer att blomstra och må bra även i framtiden. Befolkningen erbjuds tjänster både på finska och på svenska, och man kommer även att fästa uppmärksamhet vid att tjänsterna ska produceras med beaktande av kvaliteten och kostnadseffektiviteten.

En stark framtidstro är den rakaste vägen till framgång. 

Jag önskar er alla en fridfull Jul och glada stunder tillsammans med era närmaste.

 

Vaasassa säilyy nykytasoinen päivystys

Tiistai 20.12.2016 klo 8:03

Julkaistu alun perin Pohjalaisessa 20.12.2016

Kun seuraan julkista keskustelua, ymmärrän hyvin huolenne. Sairaalalaki on herättänyt laajaa keskustelua ja kysymyksiä viime aikoina. Tämä hallituksen esitys on osa mittavaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. 

Sote-uudistuksen keskiössä on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon ja siirtää painopistettäperustason palveluihin. Hoitajalle ja lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin, ihmisten pompottelun luukulta toiselle on päätyttävä ja tiedon on kuljettavaSen sijaan haastavampia toimenpiteitä voidaan sijoittaa harvempiin yksiköihin. Tämä tehdään turvallisuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. 

Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys. Vaasassa siisjatkuu 10 erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Joitain suunniteltuja erittäin vaativia leikkauksia voidaan tehdä tulevaisuudessa muualla, mikä tarkentuu myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan avosydänkirurgia loppuu ja siirtyy yliopistosairaaloihin. Asetuksen myötä myös vaativinta syöpäkirurgiaa ja erityistason ortopediaa voi siirtyä yliopistosairaaloihin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan lopettaisi kyseisten erikoisalojen toimintaa Vaasan keskussairaalassa. Ja näidenkin operaatioiden jälkeen potilas palaisi pääasiassatakaisin kuntoutumaan Vaasaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että potilaiden siirroissa Vaasasta toiseen hoitopaikkaan ei tapahdu suurta eikä äkillistä muutosta nykytilaan verrattuna. Alustavan virkamiesarvion mukaan noin 100 potilasta siirtyy vuodessa Seinäjoelle ja noin 150 yliopistolliseen sairaalaaneniten TampereelleUudistuksen myötä potilaiden siirto tapahtuu pääosin suoraan yliopistollisiin sairaaloihin, kuten muuallakin Suomessa.

Viimeaikaisessa keskustelussa on esiintynyt väitteitä, että uudistus vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin tai kaupungin vetovoimaan. Edellä sanotun valossa on vaikea ymmärtää väitteitä paikallisen elinvoiman hiipumisesta päivystysuudistuksen takiaMuutokset nykytilaan eivät ole niin merkittäviä, että ne heikentäisivät alueen vetovoimaisuutta.

Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta on vältettävä luomasta sellaista mielikuvaa, joka ei perustu faktoihin

Sote-uudistus ja tämä laki eivät saa eivätkä voi vaarantaa palveluiden saamista ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asema ja kaksikielinen Suomi ovat erittäin tärkeitä - myös minulle henkilökohtaisestiHallitus on sitoutunut kaksikielisen Suomen vaalimiseen perustuslain mukaisesti.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai viime viikolla asiasta mietintönsä valmiiksi. Valiokunnan ponsiesityksessä edellytetään, että hallituksen on seurattava kielioikeuksien toteutumista ja potilaan on saatava palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin seurannan edellyttämällä tavalla. Tämä lausuma otetaan luonnollisesti erittäin vakavasti. 

Vaasassa palvelut säilyvät edelleen hyvinä. Kaupungissa on jatkossakin laaja yhteispäivystys ja kattava valikoima erikoissairaanhoidon palveluja. Joihinkin vaativiin, suunniteltuihin leikkauksiin voi kerran tai kahdesti elämässään matkata vähän pidemmällekin. Alueen Suomen mittakaavassa nuori ja terve väestö, hyvä syntyvyys ja elinvoimainen elinkeinoelämä takaavat, että Vaasan seutu kukoistaa ja voi hyvin myös jatkossa. Väestölle on tarjolla palveluja niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja myös niiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen kiinnitetään huomiota.  

Vahva tulevaisuudenusko on varmin tae alueen menestykselle.

Toivotan teille kaikille rauhaisaa joulunaikaa ja iloisia hetkiä läheistenne parissa.

LAINVALMISTELUN RESURSSIT OVAT TIUKOILLA

Sunnuntai 18.12.2016 klo 16:05

Helsingin Sanomien jutussa oikeuskanslerin esittämät arviot lainvalmistelun puutteista ovat vakavia. Valtioneuvoston lainvalmistelun lähtökohta on luonnollisesti aina perustuslainmukaisuus. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa tai silloin, kun tulkintakäytäntöä ei ole, on perusteltua saattaa asioita perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pidempiaikainen, se on tiedossa, hallitus on niihin puuttunut ja reagoinut. Ensimmäisenä toimena hallitus perusti lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, mikä onkin toiminut erinomaisesti. Tapasin arviointineuvoston perjantaina ja kiitin heitä kriittisestä ja riippumattomasta arvioinnista ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Heidän toimintansa on ennakoivaa ja tapahtuu ennen hallituksen esityksen antamista. Siitä on saatu hyödyllistä palautetta ja se on otettu lopullisissa esityksissä huomioon.

Ministeriöiden ensimmäistä 18 kuukautta on leimannut kova kiire. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Suomi on ollut kauan uudistamatta ja hallitus yrittää kuroa kiinni tätä ”uudistamattomuusvelkaa” mahdollisimman paljon hallituskauden aikana. Uudistuksissa työpaine on aluksi valmistelevissa ministeriöissä, sitten se siirtyy eduskuntaan ja sieltä toteutukseen. Se on selvä, että tämä hallitus on ottanut maksimimäärän uudistuksia työn alle.

Minulla on myös sovittu tapaaminen kaikkien kansliapäälliköiden kanssa. Mielestäni kysymys on myös resurssien kohdentamisesta ja tehokkaasta käyttämisestä. Tämän kauden aikana on tullut selville, että nimenomaan lainvalmistelun resurssit ovat monissa ministeriöissä tiukoilla. Lainvalmistelun resurssit ja havaitut ongelmat on myös sovittu tammikuun toisen strategiaistunnon aiheeksi. Ministeriöiden siiloutumista olemme saaneet vähennettyä tämän kauden aikana. Hallituksen kärkihankkeet ja uudistukset ovat poikkihallinnollisia ja vaativat usean ministeriön yhteistyötä. Tässä on päästy hyvin eteenpäin. Se, missä ei ole vielä riittävästi edistytty, on resurssien yhteiskäyttö. Oikeusministeriössä on lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä, joka pohtii muun muassa henkilöstöresurssi-asiaa. Lisäksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti alkuvuodesta työryhmän arvioimaan valtioneuvoston toimivuutta ja yhtenäistä valtioneuvostoa. Työryhmän puheenjohtajana toimii varatuomari Seppo Tiitinen.

Jos esimerkiksi lainsäädännön resursseja ei pystytä tehokkaammin siirtämään sinne, missä paine on kovin, tarvittava muutos voi olla yhtenäisen valtioneuvoston ajatus. Sitä pitää miettiä, kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Tiitisen työryhmän määräaika on maaliskuun loppuun 2017.

Tapaan oikeuskansleria viikottain eri istuntojen yhteydessä. Kun oikeuskansleri palaa sairauslomalta töihin, keskustelen hänen kanssaan näistä havainnoista ja niiden tuomisesta esiin myös valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtioneuvosto suhtautuu luonnollisesti äärimmäisen vakavasti lainsäädännön perustuslaillisuuteen. Huolellinen ja luotettava lainvalmistelu on oikeusvaltiomme keskeinen elementti.

Syyrian kriisi on ihmisyyden kriisi

Perjantai 16.12.2016 klo 14:45

Syyrian kriisi on vaatinut liian monia ihmishenkiä, aiheuttanut liikaa kärsimystä ja ajanut liian monia ihmisiä pakolaisiksi. Jokaista meistä koskettavat syvästi alueelta tulevat uutiskuvat sodan keskellä elämästään taistelevista lapsista, pakenevista perheistä ja käsittämättömästä julmuudesta. 
 
Mitä olemme Euroopan unionina ja laajemmin kansainvälisenä yhteisönä saaneet aikaan tilanteen ratkaisemiseksi? On syytä todeta selvästi, että jo vuosia jatkuneen kriisin hoito ja poliittiset ratkaisuyritykset ovat olleet koko kansainvälisen yhteisön vakava epäonnistuminen. 
 
Kriisin monimutkaisuus ja siihen liittyvät geopoliittiset taustatekijät ovat ilmeisiä, mutta ne eivät saa olla tekosyy sille, ettei ratkaisuja haeta tosissaan ja väsymättömästi. Olemme tehneet liian vähän liian myöhään. Euroopan unioni on suurin humanitaarisen avun toimittaja alueelle, mutta se ei ole pystynyt nousemaan mukaan Syyrian tilanteen poliittisen ratkaisun etsintään.
 
Eilisessä Eurooppa-neuvostossa EU-päämiesten tahtotila oli kuitenkin selvä. Alkuperäinen päätelmäluonnos Syyriasta ei ollut riittävän kunnianhimoinen. Vahvensimme päätöstämme kokouksen kuluessa. Aleppon itäosan kaikille asukkaille on järjestettävä välittömästi apua ja suojelua. Evakuointi on suoritettava turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Humanitaarisen avun toimittajille on turvattava esteetön pääsy alueelle välttämättömien tarvikkeiden ja kiireellisen lääketieteellisen hoidon toimittamiseksi. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säädöksiä tulee noudattaa.
 
Tuomitsimme eilisessä kokouksessamme voimakkaasti Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten, Venäjän ja Iranin, jatkuvat hyökkäykset Aleppoon sekä hyökkäysten tahallisen kohdistamisen siviileihin ja sairaaloihin.
 
Kansainvälisen oikeuden rikkomiseen ja mahdollisiin sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. EU harkitsee tässä suhteessa kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja. 
 
Suomen ulkopoliittinen johto on useaan otteeseen ilmaissut syvän järkytyksensä Syyrian tilanteen johdosta. Otin itse Syyrian tilanteen esille myös Venäjän pääministeri Medvedevin kanssa, kun tapasin hänet Oulussa 9.12.
 
On järkyttävää ja täysin tuomittavaa, ettei ihmisyys tunnu merkitsevän Aleppon pommittajille mitään. Sodan käynnissäkin on ihmiskunnan historian eri vaiheissa ollut sääntöjä, joita eri osapuolet ovat kunnioittaneet. Nyt nuo ihmisyyden rippeetkin on unohdettu. 
 
Tämän kauheuden keskellä on ollut koskettavaa huomata, miten suomalaiset ovat jälleen heränneet jakamaan apua eri avustusjärjestöjen kautta. Itse olen saanut kansalaisilta viime päivinä lukemattomia yhteydenottoja, joista voin olla vain samaa mieltä: Ihmisyyden kriisi Syyriassa pitää saada loppumaan.
 
Joulu lähestyy niin Lähi-idässä kuin meilläkin. Toiveet joulun rauhasta ja ihmisten välisestä yhteydestä ovat mielessäni tavallistakin vahvempina.

VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA

Perjantai 9.12.2016 klo 21:03

Omistuksistani käydään jatkuvasti keskustelua. Keskustelussa on toistettu seuraavanlaisia väitteitä:

- Sipilä ei maksa osingoistaan veroja
- Sipilä ei ole ilmoittanut kaikkia tulojaan verottajalle
- Sipilä on kuitenkin piilottanut aiemmin omistamansa osakkeet vakuutuskuoriin.

Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Minulla ei ole osinkotuloja, koska minulla ei ole suoria osakeomistuksia, ei suoraan eikä ”piilotettuna”. Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia. Niin minullakin. Rahasto-osuudet selviävät alla olevasta listauksesta.

Avaan vielä kerran sidonnaisuusilmoitukseni. Perustuslain 63 §:n mukaan ministerin on viipymättä ilmoitettava sidonnaisuutensa. Pykälä kuuluu seuraavasti:

”Ministerin sidonnaisuudet

Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.”

Sidonnaisuusilmoitukseni:



VALTIONEUVOSTON JÄSENEN ILMOITUS (PL 63 §)

Ministeri: Sipilä Juha Petri

SIDONNAISUUDET KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA:

Osakeomistukset ja muut omistukset yrityksissä:
-
Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen - yrityksen nimi ja toimiala:
-
Muu merkittävä varallisuus kuten kiinteä omaisuus:
Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävin omakotitalo Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.

MUUTOS: Kempeleen asunto vaihdettu pienempään.

Muut merkittävät tulolähteet:
Pääomatuloja rahoitusomaisuudesta ja metsätilasta. Vuoden 2014 veroilmoituksen mukaan verotettavaa pääomatuloa edellä mainituista varallisuudesta on yhteensä 74.950 euroa.

Velkojen ja muiden taloudellisten vastuiden suuruusluokka ja peruste - myös kolmannen
tahon puolesta annetut sitoumukset:
-
Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä:
-
Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen luottamustehtävät:
Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen.

Muut merkittävät sidonnaisuudet:
-
Pidättäydyn ministeriaikanani hoitamasta seuraavia tehtäviä:
-
Edellä ilmoittamiini tietoihin tulevat muutokset ministeriaikanani sitoudun ilmoittamaan valtioneuvoston kanslialle.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2016
Juha Sipilä


Myös tämän sidonnaisuusilmoituksen apulaisoikeuskansleri on ennen sen eduskunnalle antamista tarkistanut. Ilmoituksestani on myös tehty kanteluita. Kantelut ratkaissut apulaisoikeuskansleri on todennut sen lain vaatimukset täyttäväksi. Olen selittänyt sidonnaisuusilmoitukseni sisältöä useaan otteeseen eri tahoille. Tässä vielä kerran kootusti rahoitusomaisuuteni:

1. Nordea eläkesijoitus: Nordea eläkesijoitus koostuu kolmesta Nordean omasta rahastosta (Nordea Corporate Bond I Kasvu, Nordea Euro Obligaatio A kasvu, Nordea Pohjoismaat Kasvu). Kuten olen ilmoittanut: ei sisällä suoria osakesijoituksia enkä voi vaikuttaa em. rahastojen sisältöön.
2. Nordea säästöhenkivakuutus koostuu takuusäästöstä, ei sisällä siis osakerahastoja, on puhtaasti korkoperusteinen. Kuten olen ilmoittanut, ei sisällä suoria osakesijoituksia.
3. Nordea Capital Private (tuottokori). Tämän sisältö selviää julkisista lähteistä, mutta tässä vielä linkki kuukausikatsaukseen:
http://www.nordea.fi/Images/58-74674/hst200.pdf
Samoilta sivuilta löytyy myös rahaston säännöt. Asiakkaana en voi vaikuttaa tuottokorissa olevien rahastojen sisältöön.
4. OP kasvutuottotili on myös säästötili, jonka luonne selviää Osuuspankin sivuilta.

Kuten olen moneen kertaa todennut, en omista yritysten osakkeita. Suoria osakeomistuksia ei ole myöskään vakuutussäästöissäni, jotka tein alunperin jo noin 20 vuotta sitten. Niissä ei ole koskaan ollutkaan suoria osakesijoituksia. Myös eläkesäästämisen aloitin jo viime vuosituhannella. Mitään osakeomistusta ei siten ole myöskään ”piilotettuna” mihinkään. Kun en omista osakkeita, en saa osinkoja. Kun en saa osinkoja, en voi maksaa osinkoverojakaan. Kun en omista osakkeita, omistukseni eivät aiheuta esteellisyyttä yrityksiä koskevaan valtion päätöksentekoon.

Kun tulin politiikkaan vuonna 2011, minulle oli ehdottoman tärkeää varmistaa luottamus riippumattomuuteeni päättäjänä. Tämän vuoksi luovuin yritysten osakkeiden omistuksesta vuonna 2013 ja sittemmin myös viimeisistä yritysten hallitustehtävistä, jotta ne eivät aiheuttaisi minulle esteellisyyttä poliittisessa päätöksenteossa.

Eriarvoistumista on torjuttava yhdessä

Perjantai 2.12.2016 klo 14:35

Kolumni on julkaistu alun perin Kainuun Sanomissa 2.12.2016

Tilastokeskus julkaisi äskettäin turvallisuudesta alkaen listan asioista, joissa kohta satavuotias Suomi on maailman kärjessä. Toivottavasti nämä tiedot luovat osaltaan lisää uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään etenkin nyt, kun Suomen suunta on muuttunut parempaan päin.

Yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja maamme talous on vihdoin ja viimein lähtenyt kasvuun.

Etenkin meidän päättäjien on kuitenkin samaan aikaan pidettävä mielessä, että kaikilla ihmisillä tässä maassa ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja se on otettava vakavasti.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että huolehdimme heikompiosaisista ihmisistä. Hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta.

Olennaista eriarvoistumisen torjumisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan. Tässä olemme menossa oikeaan suuntaan. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

Toiseksi, sote- ja maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Tähän hallitus on sitoutunut. Tärkeintä uudistuksessa on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan heikompiosaiset.

Keskustalle oli hallitusneuvotteluissa tärkeää, että valtiontalouden kireistä raameista huolimatta pystymme tekemään edes joitain parannuksia. Olemme esimerkiksi nostaneet pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laitamme omaishoitoa kuntoon.

Hallitus on kohdentanut ja kohdentaa omat veronalennuksensa pieni- ja keskituloisille suomalaisille sekä eläkeläisille. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys.

Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen päättänyt perustaa työryhmän, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

Ymmärrän hyvin, että velaksi elämisen lopettamiseksi tehtävät säästöt koettelevat ihmisten oikeudentuntoa ja että monella on tiukkaa.

Siksi on entistä tärkeämpää, että me päättäjät olemme ajan tasalla suomalaisten arjesta.

Kannustan myös teitä pitämään heikompien puolta ja niiden ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tehdä. Kaikki suomalaiset ja koko Suomi on pidettävä mukana.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla.

Puhe puoluevaltuustossa 26.11.2016

Lauantai 26.11.2016 klo 11:06

(muutosvarauksin)

 

Hyvät ystävät, hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Maailman tilanne puhuttaa meitä keskustalaisia ja se, miten kansakuntana selviämme siitäEdessämme oleva koettelee yhteiskuntaamme ja yhtenäisyyttämme. Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Sen kaikkia vaiheita ja vaikutuksia on vaikea ennakoida. 

Tyypillistä näille murrosvaiheille on kuitenkin se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Valtiot kilpailevat vaikutusvallasta ja usein vallitsee käsitys, että oma etu saavutetaan toisen kustannuksella tai väkivallalla. Siksi murrosvaiheet tuovat usein myös levottomuutta ja konflikteja. Neivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen ja kansainvälisten rakenteiden uudelleen luomiseen. 

Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta. Pahin on useimmiten vältettävissä. Järki yleensä voittaa yhteisten pelisääntöjen ja rakenteiden luomisessa. Historia on osoittanut, että viisas varautuu pahimpaan. Monet ovat päätyneet aliarvioimaan käynnissä olevia muutoksia tai reagoineet niihin liian hitaasti, jolloin murroksesta on tullut selviytymiskamppailu. 

Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen. Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa pidettiin viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon. Seuraavaksi meitä huolestuttaa Italia. Kipeästi uudistuksia ja talouskasvua kaipaava maa voi joutua poliittiseen sekasortoon. Itävallassa presidentistääänestetään uudelleen. 

Nämä tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia. Niillä onmerkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin. Yhdysvallat säilyy kuitenkin meille tärkeänä kumppanina huolimatta siitä, kuka Washingtonissa on vallassa. Meille on tärkeää, että Yhdysvallat noudattaa jatkossakin kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhdy toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. 

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen. Sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia. 

Samalla pidämme keskusteluyhteyttä Venäjään erittäin tärkeänä. Sen merkitys tunnustetaan myös EU:ssa ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena. Tapaan kollegani pääministeri Medvedevin vielä tämän vuoden puolella. Olen ehdottanut, että voisimme tavata täällä pohjoisessa, tarkemmin sanottuna Oulussa.

Rohkeillekin avauksilla on nyt tilausta. Eilen julkistettiin Paavo Lipposen ja Reijo Sventonkoilliskaapeliselvitys. Aikaikkuna auki on nyt auki tämän hankkeen määrätietoiselle toteuttamiselle. Olemme saaneet vihreää valoa Japanista, Venäjästä, Kiinasta, Saksasta, Norjasta ja EU-komissiosta. Tulen tekemään kaikkeni, että tämä hanke saadaan vauhtiin tämän hallituskauden aikana. Tämäntasoista konkretiaa me tarvitsemme esimerkiksi arktisessa politiikassa.

 

Hyvät ystävät,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja kestää tämän ajan. On ollut tärkeä valinta, että olemme pitäneet yleisesti asevelvollisuudesta kiinni. On äärimmäisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee Suomessa edelleenkin yli hallitus- ja oppositiorajojen yksimielisyys. Tätä todisti ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen mietintö selonteosta. 

Tätä henkeä rakennamme myös puolustuspoliittisessa selonteossa. Se valmistuu tammikuussa eduskunnan käsiteltäväksi. Puolustuskyvyn ylläpitäminen on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Hankinnoista aiheutuvat kulut tulevat samalle ajankohdalle kuin ikääntymiskulumme ovat korkeimmalla tasolla. Tämän vuoksi on haettava parlamentaarista yksituumaisuutta näistä hankinnoista. Olen sitoutunut löytämään yhteisen ratkaisun eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa hankintojen rahoittamiseksi.

Eurooppa-neuvostossa joulukuussa käsitellään puolustusyhteistyötä. Suomen ja Keskustan pitkäaikainen linja on tässä ollut puolustusyhteistyön syventäminen Euroopan unionissa. Keskustelin tästä kesäkuussa Ranskassa. Silloin teimme asiasta yhteisen aloitteen presidentti Hollanden kanssa. Suomi on valmis etenemään erityisesti materiaali- ja tutkimusyhteistyössä. 

Meille keskustalaisille on tärkeää, että me Euroopan unionissa pidämme sovitusta kiinni. Tässä tilanteessa ei ole mitään tarvetta syventää EU:n integraatiotaNyt on toimeenpantava se, mitä olemme yhdessä päättäneet. Kriisien ratkaisuista pitäisi päästä eteenpäin suomalaisille tärkeissä kauppasuhteissa. Kauppaesteiden poistaminen on vientivetoiselle Suomelle tärkeää.

Britannian ero EU:sta on Suomelle paha takaisku. Iso-Britannia on meille monessa tärkeä liittolainen ja uskon, että se tulee olemaan sitä jatkossakin. Ero on kivulias myös Iso-Britannialle. Viimeisten tutkimusten mukaan Brexitin hintalappu on noin 250 miljardia. Riippumatta Brexitinyksityiskohdista on kuitenkin ilmeistä, että kauppa EU:n ja Britannian välillä vähenee, investoinnit laskevat ja vähentyvän maahanmuuton seurauksena työikäisen väestön määrä on pienempi kuin tilanteessa, jossa Britannia olisi päättänyt jäädä EU:n jäseneksi. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan vähentämään talouskasvua myös pidemmällä aikavälillä

 

Hyvät naiset ja herrat,

Eurooppaa myllertänyt pakolaiskriisi näkyi vuosi sitten täällä Torniossa. Turvapaikanhakijoiden virta tavoitti Euroopan pohjoisimman osan. Reitti Suomeen kulki Tornion kautta.

Vilkkaimpina päivinä rajan ylitti viisi-kuusisataaturvapaikanhakijaa. Viranomaisten, kaupungin ja torniolaisten yhteistyönä saimme nopeasti pystyyn Tornion järjestelykeskuksen, ja sen myötä rekisteröityä täällä Torniossa kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat. Tämä osoitti meiltä eurooppalaisittainkin poikkeuksellista kyvykkyyttä. Haluan lausua torniolaisille kiitoksen yhteistyöstä.

Nyt olemme siirtyneet turvapaikkatilanteen osalta uuteen vaiheeseen. Käsittelyprosessien ja palautusten ohella erityistä huomiota on kiinnitettävä myönteisen päätöksen saaneiden kotoutumiseen.

Uudet suomalaiset tarvitsevat monenlaista apua ja tukea, mutta ennen kaikkea lähiyhteisön, johon voi kiinnittyä. Avain hyvään kotoutumiseen on paikallisella tasolla, viime kädessä meillä jokaisella. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja heidän toivottamisessaan tervetulleiksi on kysymys perusarvoistamme ja sitoumuksistamme. Noin 200 kuntaa on tehnyt myönteisen päätöksen ottaa vastaa maahanmuuttajia. Olen ylpeä teistä keskustalaisista kuntapäättäjistä, jotka olette kantaneet oman vastuun tämän kriisin hoitamisesta. Olette todellisia arjen sankareita, vaikka ilmapiiri ei välttämättä ole aina ollutkannustava. Mutta vain kantamalla vastuuta saavutammejohtopäätöksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestäviä ja eheyttä vahvistavia. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Sitten muutama sana politiikan tekotavoista. Minulta on kysytty voiko puoluetta tai maata johtaa kuin yritystä. Olen vastannut, että ihmisten johtamisen periaatteet ovat mielestäni täsmälleen samat. Olen johtanut yrityksiä 25 vuotta ja nyt politiikassa kohta viisi vuotta. Havaintoni ovat vahvistuneet. Vision eli suuren yhdessä asetetun tavoitteen merkitys politiikassa on vielä suurempi kuin yrityselämässä. 

Politiikassa ihmisillä täytyy olla suurempi syy lähteä tekemään tätä työtä ja hoitamaan luottamustehtäviä, koska yhteisten asioiden hoitamisesta tulee rajattomasti kielteistä palautetta ja lokaa niskaan. Yrityksiä syytetään pahimmillaan kvarttaalitaloudesta, jossa kolmen kuukauden tulos ohjaa kaikkea toimintaa. Itse en sitä kokenut enkä nähnyt missään, mutta jossain voi olla näinkinlyhyen tähtäimen johtamisesta kokemuksia. 

Sen sijaan minulle on ollut täydellinen yllätys politiikan tekemisen lyhytjänteisyys. Politiikassa gallup tulee joka kuukausi pariin kertaan. Esimerkiksi Yleltäkin tulee 12 kappaletta galluppejavuodessa eli täysi tusina. Niitä sitten syynätään ja katsotaan, mikä tapahtuma, uutinen, lause tai avaus vaikutti mihinkin ja kuinka paljon. Tämä on todellista lyhyen tähtäimen johtamistaKyllä,hyvät ystävät, tällainen on varsinaista tusinataloutta. Politiikassa meidän pitää tehdä töitä arvojemme mukaisesti ylisukupolvisesti. Heittäkää ne puoluebarometrit ja gallupit roskakoriin. Minä en halua johtaa puoluetta tusinatalouden ohjausopeilla. Meillä onpuolueessa aate ja arvot sekä ylisukupolvinen näky Suomen kuntoon laittamisesta. Pidetään siitä kiinni ja toimitaan sen mukaisesti.

 

Hyvät ystävät,

Keskustan vaalien alle tekemän talousohjelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kuntatalous on nyt tällä uralla. Lupauksemme mukaisesti tämä hallitus ei ole siirtänyt omia ongelmiaan kunnille. Emme leikkaa kuntien valtionosuuksista eli ihmisten palveluista, kuten edellinen hallitusteki. Kymmenen miljardin urakasta neljä miljardia hoidetaan säästöillä, neljä uudistuksilla ja kaksi talouskasvua ja työllisyyttä edistämällä. Neljän miljardin säästöt ovat suunnilleen kasassa ja suuret uudistukset etenevät. Julkisen talouden tasapaino saavutetaan suunnilleen sillä hetkellä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosenttia. Mutta mitä kuuluu työllisyydelle ja kasvulle?

Talouskasvussa olemme jo vuoden verran kulkeneet positiivisilla luvuilla. Suomi on saavuttamassa Saksaa kilpailukyvyssä että nyt myös talouskasvussa. Työllisyysaste on noussut yhden prosenttiyksikön. Työttömyys pienenee. Suomessa on myös maailman paras hallinto ja nousimme Legatum instituutin vertailussa viidenneltä sijalta ykköseksi.

Juttelin tilitoimistoyrittäjän kanssa. Hän sanoi, että hänen pienten ja keskisuurten asiakasyritysten tulos on vuoden aikana parantunut. Ne investoivat ja työvoimaa palkataan. Hyviä uutisia on kuulunut Turusta, Uudestakaupungista, Kemijärveltä ja tuosta naapurista Kemistä. Ilmoituksia sadoista jopa tuhannesta työpaikasta on tullut tiheästi. Nyt Suomeen jälleen uskalletaan investoida. Ilmapiiri on selvästi parantunut ja Suomeen luotetaan. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä. Kiitos vielä kerran kaikille kiky-sopimuksen tekijöille. 

Erityisen positiivinen uutinen taloudesta on kotitalouksien luottamuksen parantuminen. Tämän taustalla on kasvanut varmuus siitä, että työpaikan menetys ei enää uhkaa. Tulevalle työllisyyskehitykselle lupaa hyvää se, että teollisuuden tuotanto on nyt 3,5 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen.

 

Hyvät ystävät,

Julkistimme torstaina rohkean ilmasto- ja energiastrategiammeOllin johdolla. Se näyttää ylittäneen oppositionkin odotukset. Suomessa luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa kokonaan. Nyt ne Helsingin kivihiilikasatkin viimein häviävät. Valmistelemme siihen lain. Uusiutuvan osuus nousee 50 prosenttiin koko energian kulutuksestamme ja omavaraisuus 55 prosenttiin. Öljyä korvataan kotimaisella uusiutuvalla vauhdilla, autojen tankeissakin on kohta 30 prosenttia biopolttoaineita. Piensähköntuotantoon tulee helpotuksia ja maatiloja kannustetaan biokaasun käyttöön traktoreissa ja autoissa.

Sovimme Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerikokouksessa yhteisten askelmerkkien laatimisesta päästöjen vähentämiseksi liikenteessä. Lupasin, että Suomi ottaa tässä johtoroolin ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Liikenneministeri Anne hoitaa tätä.

Asumiseen ja rakentamiseen on myös tehty vaaliohjelmamme mukaiset toimet ympäristöministeri Kimmon johdolla. Annoimme torstaina eduskunnalle tästä esityksemme. Se sisältää useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.Normeja puretaan urakalla. Kunnan päätösvalta kaavoituksessa kasvaa. Kylärakentaminen ja maatilojen lisärakentaminen helpottuu.  Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen sujuvoituu. Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. 

Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin.

Sovimme Ruotsin pääministerin kanssa pari viikkoa sitten, että lähdemme yhdessä helpottamaan puurakentamisen normeja. Yhdessä voisimme muodostaa merkittävän markkina-alueen.

Liikenteessä Suomi siirtyy 2100 –luvulle ennakkoluulottoman liikennekaaren vauhdittamana. Tämä on herättänyt kiinnostusta monissa muissa maissa. Voi, kun uskaltaisimme edetä vielä liikenneverkkoyhtiössäkin. Sillä Suomi saisi infran rakentamiseen todellista vauhtia. Vaikka nytkin satsataan teihin ja tietoliikenneinfraan kolme miljardia koko hallituskaudella,enemmän tarvittaisiin. Infra Oy – idea on kova juttu. Muuallakin on alettu liikkumaan tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty kuin Iisakin kirkkoa monta vaalikautta. Se on keskeisin osa kestävyysvajeen paikkaamista, melkein kolmannes koko urakasta.  Viime vaalikausi aloitettiin rakentamalla 70 suurkunnan mallia ja kuntaliitos-pakkoselvityksiä tehtiin melkein joka kunnassa. Eikö me nyt tehdä tämä valmiiksi? Väärinymmärrystä, pelottelua ja painostusta on nyt ilmassa niin paljon, että lupasin käyttää tähän aikaa. Kerrataanpa vielä, mistä tässä on kysymys.

Meidän sote-menot lisääntyvät ja nykyisillä talouden edellytyksillä nykytasoisia palveluita ei pystytä turvaamaan ilman isoa uudistusta. Me olemme aina lähteneet siitä, että meidän on vahvistettava perustason palveluja eli niitä lähiterveyskeskuksen tarjoamia palveluita. Yksityiset eivät tietenkään hoida tiettyjä viranomaistehtäviä kuten lastensuojelun huostaanottoja taimielenterveyspotilaiden tahdonvastaista hoitoaPainopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Palveluketjut on saatava sujuviksi eikä ihmisiä enää pompotella paikasta toiseen. Ja tämä koko kokonaisuus on siirrettävä kuntia suuremmille hartiolleeli maakunnille. 

Kaikkien ihmisten valinnanvapautta on lisättävä, mutta julkinen toimija muodostaa edelleen sote-palvelujen vahvan rungon. Tietojärjestelmät on viimein saatava toimimaan. Arjen ammattilaiset pyörittävät uudistunutta kokonaisuutta rautaisella ammattitaidolla 1.1.2019 lähtien. Tämän kaiken oppositio haluaa repiä rikki viisi kuukautta sen jälkeen, kun kaikki on saatu toimimaan ja palauttaa uudistuksen lähtöruutuun.

Askarruttaako teitä valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa käytännössä? Jos sinulla on lonkassa ongelma ja haluat mennä lääkäriin, niin ensimmäinen valinnan paikka on seettä menetkö tuttuun terveyskeskukseen vai yksityiselle lääkäriasemalle. Tämä pitää harkita huolella, koska samalla päätät pidempiaikaisesta sitoutumisesta käyttää jatkossakin samaa ovea lääkäriin. Yksityinen lääkäriasema ei saa valita asiakkaitaan, vaan asiakas valitsee palvelun tarjoajan. Nyt jokaisella suomalaisella on valinnanvapaus siinä, mikä oli aiemmin mahdollista vain varakkaimmille. 

Seuraavaksi lääkäri kirjoittaa lähetteen maakunnan ylläpitämään erikoissairaanhoidon yksikköön. Siellä lonkka kuvataan ja todetaan leikkauksen tarve. Lonkka leikataan joko julkisessa sairaalassa tai yksityisessä, pelkästään lonkkaleikkauksiin keskittyneessä yksikössä. Välittömästi leikkauksen jälkeen sinua aletaan kuntouttamaan. Se on lähettäneen peruspalveluyksikön vastuulla. Jos valinnanvapaus lopullisessa linjauksessa ulotetaan tähänkin kuuluvaksi, voit saada asiakassetelin ja mennä pienen yksityisen fysioterapeutin, paikallisen ammatinharjoittajan,ohjaukseen. Kaikkea tätä orkesteroi maakunta. Sillä on rahat ja se hyväksyy kaikki toimijat. Tiedon yhteensovittamisella seurataan hoidon etenemistä ja kaikki hoitoon osallistuvat tietävät täsmälleen tilanteesi. Eihän tämä nyt niin kauhealta kuulosta kuin mitä oppositio pelottelee.

Entäpä se yhtiöittäminen? Käytännössä perustaso, eli esimerkiksi terveyskeskukset yhtiöitetään, samoin kuin ne erikoissairaanhoidon toimet, jotka ovat valinnanvapauden piirissä. Mutta ketä se haittaa tai kiinnostaa, jos laskussa tai palkkakuitissa lukee Lapin maakunta tai Lapin maakunnan terveyspalvelut Oy. Oppositio tekee rakenteista kauheita mörköjä, me keskitymme palveluiden kuntoon saamiseen. Rakenteet pitää olla, mutta se on sivuseikka palveluita käyttävän ihmisen kannalta. Valtaosa palveluista tulee olemaan edelleenkin julkisia ja esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote saa jatkaa, se on selvä. Tästä tulee hyvä uudistus, maailman paras. Tsemppiä Juhalle ja Anulle – urakka on kova. 

Taloudessa on paljon myönteistä, mutta kaikilla ei mene hyvin. Maalaisliitto-Keskusta on aina halunnut kantaa radikaalia sosiaalieettistä vastuuta kaikkein sorretuimmassa asemassa olevista tai sinne ajautumassa olevista ihmisistä. Tähän työhön haluan meitä kaikkia kannustaa. Tälle työlle on todellakin nyt tilausta, kun julkista taloutta laitetaan kuntoon. 

Uskallan myös esittää toiveen. Pitäkää meidät päättäjät ajan tasalla. Kertokaa avoimesti ja rohkeasti, kenellä on suurin hätä ja mihin meidän pitäisi voimamme keskittää. Puhukaa heidän suullaan, joiden ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa ja mahdu päivälehtien otsikoihin. Puhukaa heidän suullaan, joiden takana ei ole vahvoja ja varakkaita etujärjestöjä, ja jotka eivät jaksa ja pysty tuomaan itseään ja omaa hätäänsä esille. Arvostan teidän ääntänne juuri silloin, kun puhutte hätää kärsivien äänellä, tavallisen arjen äänellä.

Tähän asiaan tarvitaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Eriarvoistuminen on vakava asia. Olen päättänyt perustaa työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi nykyisten talousraamien puitteissa. Sen puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari.

 

Hyvät keskustalaiset!

Kasvun ja työllisyyden tavoitteet etenevät, lisää pökköä pesään heitetään koko ajan. Suomi tulee kuntoon niin kuin me lupasimme. Välillä uskoa koetellaan, mutta tästäkin selvitään – takaan sen.

Pyydänkin teiltä apua. Kuntavaalien ehdokasasettelulla ratkeaa pitkälti kuntavaalien tulos. Kuntavaaleista on tulossa yleispoliittiset vaalit. Nyt kaikki keräämään ehdokkaita. Otetaan loppukiri viime kunnallisvaalien tapaan. Rakennetaan me keskustalaiset tulevaisuuden kunta.

 

Hyvät ystävät!

Viime kädessä vaikeat ajat koettelevat arvoperustaamme. Pelko on ilmaus epävarmuudesta ja se on epämiellyttävä tunne, jota ei pidä lietsoa vaan josta pitää auttaa pääsemään eroon. Meidän tehtävä on luoda yhteyttä erilaisten ihmisten välille, yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa toivoa. Suomea voi rakentaa ja rakastaa erilaisista taustoista. 

Meille historiamme vaiheissa rakkaiksi tulleita arvoja ei kuitenkaan voi ottaa tällaisena aikana itsestään selvyyksinä. Niiden eteen on oltava valmis näkemään vaivaa. On kohdattava omat pelot ja epävarmuus.

Kaikkiin ongelmiin on löydettävissä käytännöllisiä ratkaisuja. Ongelmista puhumista ei tule pelätä, mutta arvoperustamme tulee esiin siinä, miten niistä puhumme ja miten toimimme. 

Kaiken perustana itselläni on ihmisarvon näkeminen ja kunnioitus. Samalla meidän on kohdattava vastuumme. Vastuun taakka voi olla suuri, mutta tukemalla toisiamme ja rakastamalla isänmaata me selviämme. Näin olemme tehneet kohta 100 vuotta. Näin teemme jatkossakin.

Ylen jutussa jälleen väärät tiedot

Perjantai 25.11.2016 klo 18:40 - JUha

Yle uutisoi tänään seuraavasti: ”Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut kajaanilaisyritys on alkuaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) isoisän perustama. Sipilä työskenteli itsekin yhtiössä 15-vuotiaana.” Kyseinen kajaanilaisyritys, eli Katera Steel Oy, ei ole isoisäni perustama. Sekään ei ole totta, että olisin työskennellyt Katera Steel Oy:ssä 15 –vuotiaana, koska Kateraa ei ollut silloin vielä olemassakaan. Yle ei antanut minulle mahdollisuutta haastetteluun, vaan he julkaisivat jutun ennen kuin ehdin edes vastata ”pikaiseen kommenttipyyntöön”. Se lähetettiin sähköpostilla eikä toimittajalla ollut tarkoituskaan saada minua kiinni ennen jutun julkaisemista.

Mutta sitten itse vihjailevasta jutusta. Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia. Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään. Terrafamen rahoituspäätös tehtiin sen vuoksi, että veronmaksajien varojen käytön näkökulmasta oli järkevämpää jatkaa nyt hyvissä käsissä olevaa toimintaa kuin käyttää 400-500 miljoonaa kaivoksen alasajamiseen.

Kaiken lisäksi Katera Steel Oy oli nyt julkisuudesta saamani tiedon mukaan voittanut Pöyryn järjestämän tarjouskilpailun. Minulla ei ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta tai sen voittajasta. Luovuin välillisestä 5 prosentin omistuksesta Katera Steel Oy:ssä jo vuonna 2013. Menin yritykseen mukaan Fortel Invest Oy:n kautta vuonna 2011 helpottaakseni yhtiössä meneillään ollutta sukupolvenvaihdosta. Minulla ei ole mitään tietoa yhtiön liiketoiminnasta enkä voi vaatia kaikkia sukulaisiani liiketoimintakieltoon pääministerin tehtäväni vuoksi.

Luovuin kaikista yritysomistuksistani vuonna 2013 sen vuoksi, että voisin hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilyksiäkään mistään kytkennöistä. En voi vaatia kaikkia sukulaisia luopumaan työstään asemani vuoksi.

Puhe Suomalais-Venäläisen kauppakamarin 70-vuotisjuhlassa 24.11.2016

Torstai 24.11.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Arvoisa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin väki,

Hyvät naiset ja herrat,

Täällä taitaa olla tänään paikalla Suomen ja Venäjän välisen kaupan ”who is who”, tai kuten minulle on opetettu: ”kto jest kto”. Tämä kertoo omaa kieltään Suomalais-Venäläisen kauppakamarin merkityksestä ja arvostuksesta sekä siitä, että näitä syntymäpäiviä on haluttu tulla juhlistamaan oikein joukolla.

Myös omasta ja edustamani kollektiivin puolesta haluan toivottaa Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille aivan erinomaista 70-vuotisjuhlaa. Kauppakamari osoittaa omalla esimerkillään erinomaisesti sen, että työuria voi pidentää ja menoa alati parantaa vielä virallisen eläkeiän taaimmaisen rajapyykin ohituksen jälkeenkin.

Vaikka omakin taustani on yritysmaailmassa ja myös kansainvälisessä liiketoiminnassa, en firmavuosinani juurikaan tehnyt kauppaa venäläisten kanssa. En siis voi vauhdittaa puhettani omakohtaisilla muisteloillani takavuosikymmenten tehdasvihkiäisistä, kauppaneuvotteluista ja kalaretkistä, mutta jos te niitä innostutte kertomaan, niin uskon kyllä kaiken, mitä sanotte. Mikään tarina ei liene niin vauhdikas, etteikö se olisi voinut oikeasti tapahtua.

Näitä tarinoita kuulemme epäilemättä ainakin kauppakamarin hallituksen puheenjohtajalta, joka puhuu tässä tilaisuudessa minun jälkeeni.

Itse ajattelin keskittyä tässä puheenvuorossani Venäjä-suhteidemme nykypäivään sekä talouden kuvaan vähän laajemminkin.

Aloitetaan tästä päivästä, tai tarkemmin ottaen eilisestä. Kuten ehkä tiedättekin, järjestettiin eilen Moskovassa suomalais-venäläisen hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen sekä varapääministeri Dmitri Kozakin johdolla pidetty kokous meni hyvin. Positiivisten sisältöjen lisäksi tuohon kokoukseen liittyi myös koko joukko symboliikkaa.

Ensinnäkin itse instituutio, hallitustenvälinen talouskomissio. Sen olemassaolo vielä 2010-luvulla kertoo omaa kieltään siitä, miten Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet tänäkin päivänä rakentuvat. Vaikka bisneksen tekevät yritykset ja vaikka talouden kuva Venäjällä on viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana muuttunut valtavasti, vaikuttaa taustalla edelleen vahva hallitusten välinen linkki.

Talouskomissio on tukirakenne, joka on osin varsin ritualistinen, mutta monella tapaa myös erittäin hyödyllinen työkalu maidemme välisten taloussuhteiden hoitamiseksi. Sen merkitys ei ole viime vuosina ainakaan vähentynyt, kun Venäjällä valtion ote taloudesta on entisestään tiivistynyt. Talouskomissio on erinomainen foorumi esimerkiksi yritysten toimintaympäristön toimivuutta koskevalle keskustelulle. Sen työryhmissä käydään arvokkaita keskusteluja useista sektoriteemoista liikenteestä pk-yrittäjyyteen. Sen työryhmät ovat myös väylä yhteistyöhön monien Venäjän alueiden kanssa.

Toiseksi, suurta symboliikkaa liittyi myös siihen, että talouskomission yhteiskokous järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2013. Maaliskuussa 2013 maailma nimittäin näytti vielä kovin toisenlaiselta kuin nyt. Silloin Suomen ja Venäjän kauppa- ja taloussuhteissa mentiin vielä täyttä vauhtia eteenpäin. Venäjä kuului vientimaidemme kärkikolmikkoon kisaten tasapäisesti kakkossijasta Saksan kanssa. Venäjän osuus kokonaisviennistämme oli kymmenisen prosenttia. Öljybarrelin hinta oli noin 100 dollaria. Ja Jokeritkin pelasi vielä SM-liigassa.

Sen jälkeen tulivat Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ja niiden seurauksina EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet. Kuvaan tulivat mukaan myös öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssilasku. Ja kaiken taustalla nousivat entistä selvemmin esiin Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat. Viimeisimpien, elokuun 2016 tullitilastojen mukaan Venäjä on vientimaamme numero viisi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen 5,5 prosentin osuudellaan kokonaisviennistämme. Kiina ja Iso-Britannia kolkuttelevat aivan sen kannoilla. Öljybarreli maksaa tällä hetkellä rasauksen verran alle 50 dollaria.

Eilinen kokous oli ensimmäinen Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous EU:n Venäjä-pakotteiden aikakaudella. Suomi ei suinkaan ollut ensimmäinen EU-maa, joka talouskomission kokouksen näissä oloissa järjesti – edelle oli ehtinyt jo koko joukko muita jäsenmaita. On selvää, että näissä kokouksissa käsitellään vain niitä talouden sektoreita, jotka ovat pakotepolitiikan ulkopuolella. On myös selvää, että EU-pakotteet pysyvät voimassa kunnes Minskin sopimuksen toimeenpanossa on edistytty. Tällä hetkellä sen suhteen ollaan yhä edelleen vasta lähtökuopissa.

Samalla Venäjän suuntaan ylläpidettävän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja Suomen roolia tässä arvostetaan. EU-kumppanimme tietävät, että viestimme Venäjästä ovat samanlaisia kaikilla eri foorumeilla. Vaikka olemme sataprosenttisen sitoutuneita pakotteisiin, pidämme tärkeänä sitä, että voimme kehittää taloussuhteitamme pakotteiden ulkopuolisilla sektoreilla.

Teemme tämän siksi, että tiedämme, että ihmisten ja yritysten kontaktit ja hyvinvointi ovat yksi naapuruussuhteemme kivijaloista. On luonnollista ja tärkeää, että naapurit ovat toistensa kanssa tekemisissä silloinkin, kun monista asioista ollaan ylätasolla perustavanlaatuisesti eri mieltä. Yksikään erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti.

Jatkan itse ajatustenvaihtoa oman kollegani, pääministeri Dmitri Medvedevin kanssa vielä ennen vuodenvaihdetta, kun hän tulee vierailulle Suomeen. Molempien osapuolten kannalta kiinnostavaa ja hyödyllistä puhumista löytyy varmasti muun muassa talouden, ympäristön ja arktisten kysymysten kaltaisista asioista.

Olemme laittaneet ilolla merkille sen, että venäläismatkailijoiden määrä Suomessa on jälleen kääntynyt kasvuun. Tämä on tärkeää etenkin Kaakkois- ja Itä-Suomelle. Oli ilo lukea myös marraskuun alussa julkistettua Venäjän-kaupan barometriä, jonka mukaan monet Venäjän-kaupan indikaattorit välittivät markkinatilanteesta pitkästä aikaa positiivisia viestejä. Venäjän-markkina on Suomelle ja suomalaisille yrityksille tärkeä, myötä- ja vastamäessä.

Mutta siitä ei tietysti päästä mihinkään, että Venäjän yleinen kehitys on mielestämme huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa.

Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että voisimme demystifioida Venäjää – ettei se olisi aina ja ikuisesti vain asiaan jo vuosikymmeniä vihkiytyneiden, enimmäkseen miespuolisten asiantuntijoiden tutkimusaihe, josta ei voida puhua ilman syvää rintaääntä ja merkitseviä katseita. Helppoa tämä demystifiointi ei tällä hetkellä tosin ole, niin kiharaista Venäjän toiminta on viime vuosina ollut.

Mutta tätä työtä täytyy jatkaa. Siihen tarvitaan faktoihin perustuvaa, laajapohjaista, moniäänistä ja ennakkoluulotonta tutkimusta ja keskustelua. Yhtä totuutta ei Venäjästäkään ole. Jää meidän jokaisen omaksi tehtäväksi yhdistää eri lähteistä tuleva tieto kussakin tilanteessa tarvittaviksi johtopäätöksiksi.

Hyvän Venäjä-tutkimuksen ja -keskustelun tuottamiseen tarvitaan kielitaitoa ja jalkatyötä. Siihen tarvitaan teidän kaltaisianne ihmisiä, jotka elävät ja toimivat tämän naapuruussuhteen arjessa.

Arvoisat kuulijat,

puhutaan sitten vähän vienninedistämisestä. Tällä viikolla paitsi pidettiin talouskomission kokous, myös kerrottiin Team Finland -verkoston uudistamisesta.

Team Finland on tärkeä, hyödyllinen, suorastaan välttämätön konsepti. Monet keskeiset yritysten kansainvälistymisen ja vienninedistämisen parissa vaikuttavat suomalaistoimijat ovat sen ansiosta alkaneet tehdä parempaa yhteistyötä kuin koskaan aiemmin. Myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-markkinoilla hyvin keskeinen osa Team Finland -yhteistyötä.

Mutta tämä työ vaatii jatkuvaa kehittämistä ja evoluutiota. Siksi julkistimme elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla tiistaina askelmerkit sille, miten Team Finland -verkostoa tullaan kehittämään edelleen kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisinä, nopealla aikataululla jalkautettavina toimenpiteinä terävöitämme sitä teidänkin kannaltanne kaikkein keskeisintä asiaa, eli yritysrajapintaa. Ennen kaikkea pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut määritellään entistä selkeämmin. Osana maakuntauudistusta organisoimme kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset kansainvälistymispalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Otamme käyttöön kansainvälistymistä tukevan palvelusetelin. Samalla uudistamme Team Finland -verkoston operatiivista ohjausta niin, että vastuu yritysrajapinnassa tapahtuvasta ohjauksesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka on toki myös SVKK:n emokonserni valtionhallinnossa.

Toisessa vaiheessa, eli hallituksen huhtikuun lopulla tapahtuvaan puolivälitarkasteluun mennessä, tulemme arvioimaan muun muassa ulkomaanverkostomme toimivuutta ja sen resurssien riittävyyttä. On selvää, että tällä hetkellä häviämme monille verrokkimaillemme ulkomailla tapahtuvassa vienninedistämisen kenttätyössä ihan sen vuoksi, että meillä ei ole maailmalla riittävästi henkilöstöä – kirjoittavia ja kätteleviä käsipareja, juoksevia jalkoja, puhuvia päitä.

Team Finland -verkoston uudistamistyö jatkuu evoluution omaisena siis myös tiistaina julkistetun työryhmäraportin jälkeen. Toivon, että te yritysten edustajina annatte verkoston suuntaan rakentavaa palautetta – ja myös kiitosta, jos siihen aihetta on. Tätäkin työtä tehdään yhdessä.

Hyvät kuulijat,

Itämeren alueen turvallisuustilanne huolestuttaa, britit ovat lähtemässä EU:sta ja Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. Mielissämme on monia kysymyksiä, taivaanrannassa on monia epävarmuustekijöitä.

Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää se, että seinät eivät huoju sivutuulessa, että oma kotipesämme on kunnossa. Että yhteiskunta keskustelee ja hengittää, että ihmiset voivat hyvin. Että elämä on turvallista. Että talous saadaan terveelle pohjalle ja kasvukäyrälle.

Hallitukseni viettää puolitoistavuotispäivää ensi viikolla. Keskeinen tehtävämme on ollut laittaa Suomen talous kuntoon, vaikka muitakin haasteita matkan varrelle on tullut.

Vielä emme ole maalissa, mutta suunta on nyt hyvä. Talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun, työttömyys on laskussa. Hallitus on tehnyt koko joukon omia toimiaan, mutta tärkeintä on tietysti se, että yritykset pärjäävät ja uskaltavat investoida ja työllistää. Meillä on viime ajoiltakin hienoja uutisia niin Turun telakalta kuin Uudenkaupungin autotehtaaltakin. Tällaisten suurten otsikoiden takana tapahtuu myös paljon muita positiivisia asioita. Kohtaamiset yritysten ja yrittäjien kanssa eri puolilla Suomea antavat minulle joka kerta uskoa siihen, että kohta satavuotiaalla Suomella on edessään aivan erinomainen tulevaisuus.

Rohkaisin viime elokuun Team Finland -päivässä suomalaisia yrityksiä Suomi 100 -tekoihin, ja teen sen myös nyt: Suomi antanut meille sata vuotta ja nyt on meidän vuoromme antaa panoksemme Suomen tulevaisuudelle.

Millaista uudenlaista yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja osallistumista juuri sinun yrityksesi haluaisi antaa Suomelle lahjaksi? Yhteiskunnan näkökulmasta yrityksen tehtävä on tuottaa toimialueelleen taloudellista hyvinvointia. Investoida ja työllistää. Antakaa siis lahja satavuotiaalle Suomelle – työllistäkää ja investoikaa.

Lähes viisikymmentä yritystä on jo hyväksytty myös Suomi 100 -yrityskumppaneiksi. Vielä tässä kuussa lanseerataan yrityskumppanuusmalli nimenomaan pienille yrityksille. Kaikilla on siis mahdollisuus tulla mukaan juhlavuoden viettoon.

Hyvät naiset ja herrat,

kohteliaisiin juhlapuheisiin kuuluu yleensä maininta siitä, että ”maidemme välillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia”. Lensin itse heinäkuussa yli koko Venäjänmaan Mongoliaan EU–Aasia-huippukokoukseen ja saatoin matkaan käytettyjen tuntien mittaan todeta, että Venäjää voi markkina-alueena kuvata yhä uudelleen ainakin laatusanalla ”laaja” – eikä jokaiseen niemeen ja notkoon varmasti vielä liukkainkaan suomalainen kaupparatsu ole ennättänyt.

Mutta laajalla markkinalla tarvitaan toki fokusta, ja siellä tarvitaan kovaa työtä. Ja sitä te kaikki siellä teette. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä edelleen vahva maine. Suomalaiset yritykset ovat Venäjällä myös merkittäviä työllistäjiä ja investoijia.

Yhtä tärkeää on se, että virta kulkee myös toiseen suuntaan. Venäläiset yritykset ja investoinnit ovat lämpimästi tervetulleita Suomeen.

Toivotan 70-vuotiaalle Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille sekä teille kaikille Venäjän-markkinoilla toimiville yrityksille venäläiseen tapaan kolmea asiaa – onnea, menestystä ja kukoistusta!

Puheeni Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan 40-vuotistilaisuudessa

Tiistai 22.11.2016 klo 17:38

(muutosvarauksin)

Arvoisat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsenet,

Hyvät naiset ja herrat,

turvallisuuspolitiikka, maanpuolustus ja Suomen valmius kohdata kriisejä ovat näinä päivinä kaikkien huulilla. On yhtäältä huolestuttavaa, että niistä on tarvetta käydä vakavaa keskustelua, sillä se kertoo paljon maailmasta, jossa elämme.

Toisaalta on kuitenkin erittäin rohkaisevaa huomata, että keskusteluvalmius ja keskustelun taso näistä asioista on Suomessa nousussa. Tästä kiitos kuuluu kaikille niille toimijoille, jotka tekevät hartiavoimin töitä sen puolesta, että keskustelu ja analyysi turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta olisi faktoihin perustuvaa, laajapohjaista ja ennakkoluulotonta.

Yksi tällaisen keskustelun ylläpitäjistä on jo 40 vuoden ajan ollut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. Haluankin esittää MTS:lle parhaat kiitokseni sen tekemästä työstä sekä parhaat onnitteluni tämän merkkipaalun saavuttamisesta. Vahva työnne jatkukoon – nelikymppisen parhaat vuodet ovat tunnetusti vasta edessä.

Pidän erittäin arvokkaana sitä, että MTS:n työssä kohtaavat puoluerajat ylittävä parlamentaarinen yhteistyö ja laajempi yhteiskunnallinen asiantuntemus turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus ovat aihepiirejä, joiden käsittelyssä tarvitaan päiväkohtaisten agendojen yläpuolelle nousevaa pohdintaa. Tämä on viime vuosina vain korostunut, kun turvallisuusuhat ovat moninaistuneet ja toimintaympäristömme läpinäkyvyys on heikentynyt.

MTS tunnetaan paitsi seminaareistaan, myös vuosittaisista mielipidetutkimuksistaan, joita seurataan ja luetaan tarkasti. Tämän vuoden raportti on tulossa joulukuun alussa, ja tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä, miten kulunut vuosi 2016 monine värikkäine käänteineen on heijastunut suomalaisten mielipideilmastoon.

MTS aloitti työnsä vuonna 1976, jolloin Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi ja Helmut Schmidt uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi. Kiinassa Mao Zedong kuoli, ja Neuvostoliitossa Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Ajat ovat muuttuneet melkoisesti, vaikka samat maat tai niiden perilliset otsikoissamme tälläkin hetkellä ovat.

Hyvät kuulijat,

maanpuolustus on yhteinen asiamme. Sen keskiössä on luonnollisesti sotilaallinen maanpuolustus, joka on kehittynyt muuttuvien aikojen mukana siihen muotoon, jollaisena sen tänään näemme niin varuskunnissa kuin puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissäkin. Sen rinnalla ja sitä täydentäen miehet ja naiset eri puolilla Suomea tekevät erinomaista vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä pohtia sitä, mitä muuta Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan puolustamiseen tässä hetkessä ja ajassa kuuluu.

Olemme nimittäin Suomessa ja monissa muissa länsimaisissa yhteiskunnissa olleet viime aikoina eri syistä hyvin perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä siitä, mikä on yhteiskuntiemme reaktio- ja toimintakyky nopeasti muuttuvassa todellisuudessa. Miten yhteiskuntamme vastaa uusiin haasteisiin, ja miten saamme kansalaisemme muutokseen mukaan?

Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa monet pitivät viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon.

Demokraattisen järjestelmän täytyy kestää erilaiset vaalitulokset. Mutta vielä tärkeämpää on se, että demokratia kestää myös vaalitulosten jälkeiset ajat – siis sen, miten instituutioita ja valtaa käytetään.

Demokraattisten instituutioiden ja toimintatapojen arvostus on huolestuttavalla tavalla rapautumassa. Perusarvojen ja -vapauksien loukkauksista on tulossa pelottavan hyväksyttyjä. Sananvapautta käytetään liian usein väärin. Kansainvälisen oikeuden peruspilareita ja käytänteitä ylenkatsotaan. Totuus ei ole niin tärkeää, kunhan kerrottu juttu muuten lentää.

Suomessakin tilanne on viime vuosina muuttunut. Samaa mieltä ei kaikkien totisesti tarvitse olla, päinvastoin. Yhteiskuntaamme saa haastaa muuttumaan ja suoriutumaan paremmin. Ihmisten huolet ovat todellisia.

Mutta pystyykö nykyinen yhteiskuntarakenteemme käsittelemään noita huolia? Onko poliittisella järjestelmällä enää riittävää legitimiteettiä? Valikoituuko avainpaikoille jatkossa pragmaattisia ongelmanratkaisijoita vai helppoja ratkaisuja tarjoavia populisteja? Kansan hiljainen enemmistö jää yhä useammin katsomopaikoille seuraamaan, kun äänekkäimmät ryhmät muokkaavat ilmapiiriämme ja toimintatapojamme.

Tässä tulemme maanpuolustuksen laajempien peruskysymysten äärelle, nimittäin demokraattisen yhteiskuntamme kivijalkojen puolustamiseen. Myös tällainen maanpuolustus kuuluu meistä jokaiselle puoluepolitiikkaan, sukupuoleen, ikään, syntymämaahan, etniseen taustaan tai uskontoon katsomatta. Suomi on yhteinen asiamme, ja me rakennamme ja puolustamme sitä myös vastaisuudessa yhdessä. Avoimesti, moniäänisesti, kuuntelevasti, suvaitsevaisesti.

Tämä on erityisen tärkeä asia muistaa nyt, kun olemme aivan satavuotisjuhlamme kynnyksellä. Satavuotias Suomi ei ole ulkomuseo, vaan yhteinen elävä kotimme.

Hyvät naiset ja herrat,

viittasin jo edellä siihen, että vuodesta 2016 on jo nyt tullut kovin tapahtumantäyteinen, vaikka vuotta on vielä yli kuukausi jäljellä.

Tämä on saanut jotkut tahot kiirehtimään sitä, että Suomen pitäisi nopeasti päivittää käsitystään maailmanpolitiikan suuresta kuvasta. Konkreettisesti on esitetty muun muassa sitä, että kesällä eduskunnan käsittelyyn annettua valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tulisi jo nyt päivittää; Britannian Brexit-äänestyksen ja Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi katsotaan muuttaneen suursäätilaamme merkittävästi.

On totta, että molemmat mainitut tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia ja niillä tulee olemaan merkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin.

On kuitenkin muistettava, että Britannia ei ole vielä edes virallisesti jättänyt eroanomustaan eikä Trump ole astunut virkaansa. Ulkopolitiikka on kestävyyslaji, eikä johtopäätöksiin kannata hypätä starttipistoolin ensimmäisestä laukaisusta.

Kesäkuussa valmistunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ei myöskään kirjoitettu mihinkään staattiseen ideaalitilanteeseen. Sen toimintaympäristökuvaus alkaa lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.” Samassa yhteydessä todettiin myös: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttuneelle toimintaympäristölle ovat ominaisia muutoksen nopeus ja ennustamattomuus.”

Lisäksi huomioitiin se, että ulkoisilla muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia Suomen sisäiseen kehitykseen, sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestokykyyn. Näitä teemoja käsiteltiin myös toukokuussa julkistetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa.

Tämän lisäksi olemme tehneet viime vuosina erittäin tärkeää, hallinnonalojen rajat ylittävää työtä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden hahmottamisessa. Kyber- ja hybridiuhkien kaltaiset ilmiöt haastavat meitä jatkamaan tätä työtä edelleen.

On tärkeää katsoa maailmaa sellaisena kuin se on – ei sellaisena kuin haluaisimme sen olevan.

Tällaiseen maailmaan laadimme nyt myös puolustusselontekoa, jonka valmistelu on jo pitkällä. Tulemme siinä päivittämään analyysimme Suomen sotilaallisesta toimintaympäristöstä ja linjaamaan sen, mitä puolustuskykymme ylläpito tulee merkitsemään. Puolustusselonteko on monella tapaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ”sisarselonteko” – on selvää, että esimerkiksi näiden molempien selontekojen toimintaympäristöanalyysi on samanlainen.

Haluan tässä yhteydessä esittää erityiskiitokseni eduskunnan seurantaryhmälle, joka on ollut mukana molempien selontekojen valmisteluprosesseissa. Seurantaryhmä on ollut erinomaisen aktiivinen ja sitoutunut työhönsä ja antanut valmisteluprosessiin arvokkaita kommentteja.

Hyvät kuulijat,

EU ei ole pystynyt tarjoamaan terrori-iskujen ja alueellisen epävakauden huolestuttamille kansalaisilleen riittävää turvallisuuden tunnetta. Tämä on aivan keskeinen asia, jota unionin tulee petrata sekä kansalaistensa että oman itsensä vuoksi. Syyskuun epävirallisessa EU-päämiesten kokouksessa Bratislavassa totesimme, että EU ei ole täydellinen, mutta se on paras välineistä, joilla voidaan vastata uusiin haasteisiin. Näistä haasteista keskeisimpiin kuuluu sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys ei siis maailman myllerryksessä pienene vaan päinvastoin vahvistuu. Sama johtopäätös on vedetty myös monissa muissa meille läheisissä EU-jäsenmaissa. Voimme unionin sisällä tehdä paljon enemmän jo aiemmin sovittujenkin päätösten toimeen panemiseksi. Me olemme Suomena valmiita kantamaan oman osuutemme unionin vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä.

Tästä yksi osoitus on se, minkä tekin varmasti eilen uutisista kuulitte: olemme viime kuukausina aktiivisesti selvittäneet mahdollisuutta perustaa EU:n hybridiosaamiskeskus Suomeen. Selvitystyö on edennyt nopeasti ja hyvin. Taustalla tässä oli kuluvan vuoden huhtikuussa julkistettu EU:n hybriditiedonanto. Sen toimenpidesuosituksiin sisältyi kehotus jäsenmaille harkita hybridiuhkien vastaisen osaamiskeskuksen perustamista. Suomi tarttui asiaan ja aloitti keskustelut asiasta heti keväällä. Keskeisten kumppanimaiden vastaanotto asiaan ja Suomen johtorooliin on ollut positiivinen. Helsingissä viime viikolla pidetyssä kokouksessa kaikki mukana olleet tahot – 12 maata sekä EU:n ja Naton edustajat – ilmaisivat alustavan tukensa keskuksen perustamiselle.

Jo ennen kesäkuun Brexit-äänestystä teimme Ranskan kanssa julkilausuman, jolla peräänkuulutimme EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. EU-mailla täytyy olla poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen. EU:n täytyy pyrkiä vahvistamaan kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista puolustusteollisuutta. Voimme panostaa unionissa enemmän tutkimukseen ja huoltovarmuuteen. Myös EU:n ja Naton yhteistyön strategista otetta on edelleen vahvistettava.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voivat nousta unionin yhtenäisyyden ylläpitäjinä tärkeään asemaan. Olemme Suomena toistuvasti vahvistaneet sitoutumisemme EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpanoon. Ne eivät ole tyhjiä kirjaimia. Tulemme EU-päämiesten kesken käsittelemään joulukuun Eurooppa-neuvostossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen alalle laadittavaa toimintasuunnitelmaa. Tulen nostamaan esille sen, että EU:n on tärkeää pystyä osoittamaan konkreettinen ja uskottava lisäarvonsa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Yhdessä sovittavien toimien täytäntöönpanossa tulee edetä viivytyksettä, oli kyse sitten Euroopan suojelusta tai kriisinhallintayhteistyön kehittämisestä.

Suomen kannalta on erittäin viisasta pitää huoli EU:n toimintakyvystä ja olennaiseen keskittymisestä nyt, kun sekä keskipakoisvoimat että ulkoiset paineet pitävät unionia pihdeissään.

Myös Suomen muiden kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen jatkuu. Ruotsi on tässä erityisasemassa myös jatkossa. Haluamme hyödyntää edistyneen kumppanin asemamme Natossa maksimaalisesti. Tiivis kansainvälinen puolustusyhteistyö eri kumppaneiden kanssa on Suomen etujen mukaista. Siksi jatkamme monipuolista osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdysvallat säilyy meille tärkeänä kumppanina niin puolustuspolitiikan saralla kuin muutenkin huolimatta siitä, mikä administraatio Washingtonissa on vallassa. Meille tärkeää on, että Yhdysvallat noudattaisi aiempia kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhtyisi toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Uuden presidentin toimia on vaikea ennakoida, mutta aiempien kiinnikkeiden puuttuessa hän voi periaatteessa pystyä yllättämään kansainvälisissä toimissaan myös positiivisesti. Aika näyttää.

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen: sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia.

Samalla pidämme keskusteluyhteydettä Venäjään erittäin tärkeänä. Tämän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena.

Viime päivinä on kuultu puheenvuoroja siitä, että Suomen tulee olla varautunut tulemaan toimeen omillaan, jos suurvaltapolitiikan mannerlaatat alkavat liikkua. Tähän haluan todeta: jos tällainen tilanne syntyisikin, olisimme siihen moniin muihin maihin verrattuna hyvin varautuneita, sillä olemme pitäneet maanpuolustuskyvystämme ja -tahdostamme hyvää huolta kaikki nämä vuodet. Tästä haluan osoittaa kiitokseni niin puolustushallinnolle kuin kaikille vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville järjestöillekin.

Sotilasliittoon kuulumattomana maana olemme joka tapauksessa viime kädessä siinä tilanteessa, että turvallisuutemme syntyy omasta toiminnastamme. Meille on tärkeää se, että olemme valinnoillamme turvallisuuden tuottaja niin Itämeren alueella kuin laajemminkin.

Panostuksia maanpuolustukseen tulee jatkaa ja vahvistaa. Tulemme jatkossakin puolustamaan koko Suomea, ja tulemme jatkossakin pitämään huolta siitä, että maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tulemme varautumaan niin entisiin kuin uusiinkin turvallisuusuhkiin.

Puolustusvoimien aiemmin leikattua materiaali-investointirahoitusta on hallitusohjelman mukaisesti jo asteittain lisätty Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän esittämälle tasolle. Nyt valmistelussa olevassa puolustusselonteossa resurssitarkastelua jatketaan edelleen – eikä vähiten sen vuoksi, että käsillä ovat päätökset strategisten suorituskykyhankkeiden eli merivoimien aluskaluston ja ilmavoimien hävittäjähankinnan toteuttamisesta.

Uusien hävittäjien hankinnassa kyse on kansantuotteeseen suhteutettuna suunnilleen yhtä suuresta ponnistuksesta kuin 90-luvun alkupuolen Hornet-hankinnoissa. Hävittäjähankinnat ajoittuvat tälle ja kolmelle seuraavalle hallituskaudelle. Tälle ajanjaksolle osuu myös ikääntymiskulujen suurin piikki. Näiden maanpuolustuksen kannalta tärkeiden hankintojen rahoittamisesta onkin löydettävä mahdollisimman suuri parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Tällainen suuri hankintahan tarkoittaa sitä, että puolustusbudjettimme tulee todellisuudessa olemaan keskimäärin 300–400 miljoonaa euroa suurempi kuin esimerkiksi tämän vuoden budjetin 2,9 miljardia euroa. Tästäkin on varmasti tärkeää käydä laajapohjaista keskustelua.

Vaikka emme tiedä, mikä on maailman tilanne 30 vuoden kuluttua, lienee kuitenkin varmaa, että uusi teknologia Suomen puolustamiseen tulee jatkossakin maksamaan paljon. Parlamentaarisen selonteon käsittelyn rinnalla tulen hakemaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa yhteisymmärrystä investointien rahoituksesta.

Arvoisat kuulijat,

vaikka hallitus itse analysoi jatkuvasti Suomen turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, tarvitaan aiheesta myös runsaasti muuta pohdintaa ja moniäänistä keskustelua. Asiantuntijaraportit ja -lausunnot ovat tärkeä lisä analysoitaessa alati muuttuvaa ulkopoliittista toimintaympäristöämme, jossa tilannekuvamme tulee olla tarkka ja ajantasainen.

Erilaiset näkemykset auttavat meitä luomaan moniulotteisen kokonaiskuvan siitä, millaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme, ja millaisia vaikutuksia muutoksella on meidän kansalliseen varautumiseemme.

Tätä keskustelua jatkakaamme myös tässä tilaisuudessa.

Vielä kerran lämpimät onnittelut 40-vuotiaalle Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnalle!

Metsä - tulevaisuuden kasvulähde

Keskiviikko 16.11.2016 klo 11:00

Päättäjien Metsäakatemia 16.11.2016

(muutosvarauksin)

Arvoisat metsäakateemikot, metsien miehet ja naiset!

Päättäjien Metsäakatemia on kaksi vuosikymmentä lisännyt metsäalan tietämystä maamme keskeisten vaikuttajien keskuudessa. Samalla fooruminne on monin tavoin edistänyt erilaisten ihmisten kohtaamista, ristipölytystä yli yhteiskunnan eri sektorirajojen. Esitän heti tähän alkuun lämpimät onnittelut valtioneuvoston puolesta 20-vuotiaalle instituutiolle.

Metsäsektorin tulevaisuus ei näyttänyt kovin valoisalta, kun Metsäakatemiaa käynnistettiin 1990-luvun puolivälissä. Moni kyseenalaisti metsäteollisuuden aseman vientiteollisuutemme ja koko yhteiskuntamme tukipilarina. Jälkiteollisen palveluyhteiskunnan visionäärit kuvasivat perinteisen metsäteollisuuden auringonlaskun alana, katoavana kansanperinteenä.

Toisin on käynyt. Hallitusohjelmammekin luottaa siihen, että Suomi nousee metsästä ja olemme asettaneet sille vahvoja tavoitteita. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Biotalous toimii hallituksen muutoksen ajurina Suomen suunnan kääntämiseksi – kasvun ja työpaikkojen luomiseksi koko Suomessa. Ohjelmamme mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puun jalostusarvoa ja metsätilakokoa kasvatetaan. Sukupolvenvaihdoksia vauhditetaan. Tavoitteena on yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito.

Metsäteollisuuden uusiutumisen nopeus on yllättänyt monet. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Koko metsäalalla on tapahtunut iso strateginen muutos. Menneinä aikoina korjatut puut jalostettiin lähes yksinomaan sahatavaraksi, selluksi ja paperiksi. Nykyisin kuitupitoisista jakeista kilvoittelevat yhä useammat tuotteet ja toimialat. Tekstiiliteollisuus korvaa puuvillaa liukosellulla. Elintarviketeollisuus hyödyntää monipuolisesti ravinnoksi kelpaavia puun eri ainesosia. Kemian teollisuudelle puukuitu on aarreaitta.

 

Hyvät kuulijat!

Keskeisimmät kehityksenajurit metsäsektorilla ovat biotalousbuumi ja Pariisin ilmastosopimus. Metsiltämme odotetaan yhä enemmän puuta ja samanaikaisesti yhä enemmän kaikkea muuta.

Samalla kertaa metsistämme etsitään positiivisia ratkaisuja fossiilitalouden selättämiseen ja ympäristönsuojeluun. Metsällä onkin merkittävä rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa.

Näiden moninaisten odotusten yhtäaikainen täyttäminen on täysin mahdollista. Pystymme tarvittaessa tuottamaan puuta vielä paljon nykyistä enemmän hyvällä metsänhoidolla ja metsänjalostuksella. Kasvu avaa mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan ja laajempaan tuotantoon. Pystymme myös pitämään huolta luonnon monimuotoisuudesta sekä tarjoamaan aivan uusia palveluja metsissämme virkistäytyville ja matkaileville ihmisille.

 

Hyvät kuulijat,

Kansainvälisen kilpailukykymme kohentaminen nostaa metsäiset maaseutualueemme uudella tavalla keskiöön. Suomen pärjääminen maailmalla perustuu ennen kaikkea luonnonvaroihimme. Metsä- ja muut luonnonvaramme sijaitsevat enimmäkseen maaseutualueilla.

Valtaosa maamme vientiteollisuuden tuotannosta tahkotaan maakunnissa. Niin ikään valtaosa energiasta tuotetaan kaupunkikeskusten ulkopuolella. Jokapäiväinen leipämme tuotetaan pääasiassa maaseutualueilla. Koko ajan yhä tärkeämmäksi nouseva juomakelpoinen vesikin tulee maaseudulta.

Uskon vahvasti, että biotalous on todellakin aito hyppäys uuteen maailmaan. Siellä uusiutuvien luonnonvarojemme ja erinomaisen osaamisemme turvin pystymme tuottamaan entistä enemmän ja yhä monipuolisempaa hyvinvointia.

Luonto itsessään on valtava biojalostamo. Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävästi ja yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta optimaalisella tavalla edellyttää metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Tarvitaan paljon vuorovaikutusta eri intressiryhmien kesken. Tätä tarkoitusta ajatellen Päättäjien Metsäakatemia on ollut erittäin onnistunut konsepti. Sille on vahvistuva sosiaalinen tilaus tulevaisuudessa.

EU:n päättäjät tarvitsevat vahvempaa metsätietoutta. Olisiko tässä paikka Suomen rakentaa EU:n oma ”Metsäakatemia” EU:n päättäjille?  

Luonnonvarojen niukkuuden ennakoidaan olevan ihmiskunnalle jopa nopeammin eskaloituva ongelma kuin ilmaston lämpeneminen. Yhä jatkuva väestönkasvu lisää kilpailua maankäytöstä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen on pakko laskea, mutta samalla aikaa koetun hyvinvoinnin halutaan kaikkialla kasvavan. Painotusta on tarpeen siirtää pois uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Resurssiviisaus, kiertotalous, uusiutuva energia, hiilineutraalisuus, cleantech ovat kaikki arkijärkeenkäypiä periaatteita. Vaikka noita asioita ei ole ennen vanhaan näillä nimillä kutsuttu, niin itse asiassa ne ovat kuuluneet iät ja ajat hyvään suomalaiseen huushollinpitoon; tyyliin ”vie mennessäsi, tuo tullessasi”. 

Hyvinvointi- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme yhä enemmän puuta: enemmän puuta teollisuuden rattaisiin edelleen jalostettavaksi, enemmän puuta myös hiilinieluihin – niin pitkäkestoisiin puutuotteisiin kuin kasvavaan puustoon.

Kansallisen metsästrategian mukaan metsiemme hakkuumäärää on tavoitteena lisätä 15 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Puuntuotannollinen kestävyys ei ole silti uhattuna, sillä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan tavoitteeseen voidaan päästä luonnon monimuotoisuus turvaten. Tämä edellyttäisi jatkossa nykyistä enemmän jättö- ja lahopuita. Myös METSO-ohjelmaa tulisi jatkaa. Tätä pitemmällekin voi visioida. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme puuston kasvua on mahdollista lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se on useita kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin nyt.

Kun puun pitää venyä moneksi, on selvää, että puun käytön lisäämisessä puun polttaminen ei voi olla ykkösvaihtoehto. Selvää on myös se, että niin kauan kuin tässä maassa poltetaan öljyä tai kivihiiltä, kansantalouden ja ympäristön kannalta on suotavaa pitää puu energialähteiden kilpailukykyvertailuissa näitä edellä.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa auttaa olennaisesti, jos pystymme ottamaan ison loikan eteenpäin puurakentamisessa. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun uus- ja korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Jotta puun käyttöä pystytään lisäämään rakentamisessa, on puun käytön kehittäjien syytä kulkea käsi kädessä betoni-, teräs- ja lasirakentamisen kehittäjien kanssa. Puurakentamisen edistäminen on nähty ehkä liiaksi pelkästään ”puhdasoppisten” puurakennusten edistämisenä, jossa tavoitellaan puun käyttöä ainoana rakennusmateriaalina. Ehkä vielä tätä enemmän mahdollisuuksia avaa kuitenkin ”sekakäyttö” eli ajattelumalli, jossa puun osuutta lisätään läpileikkaavasti kaikessa rakentamisessa. On järkevää käyttää kuhunkin rakenteeseen ja rakennuksen osaan sellaista materiaalia, joka kyseiseen tarkoitukseen parhaiten soveltuu.

Puun kilpailukykyä rakentamisen materiaalina edistää puurakennusten terveellisyys. Ylipäänsä terveys, hyvinvointi ja virkistys ovat isoja nousevia trendejä. Niiden ympärille syntyy varmasti paljon uutta metsiin liittyvää liiketoimintaa.

 

Hyvät kuulijat,

Suomi haluaa näyttää maailmalle suuntaa. Puunkasvatuksessa ja -korjuussa meillä on jo käytössä maineikkaat paikkatietojärjestelmät ja monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmät. Äänekoskelle on valmistumassa maailman ensimmäinen aito biotuotetehdas.

Älykkäät teknologiat, robotiikka, keinoäly, puettava teknologia, 3D ja sen sellaiset ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Sovellusten kehittämisessä ohjenuorana ja tähtäimenä tulee olla kokonaishyvinvoinnin kohentaminen. On vain ajan kysymys, milloin hankalien paikkojen puunkorjuutöitä aletaan hoitaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Tätä ei synny ilman monipuolista vuorovaikutusta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttaa ratkomaan monimutkaisia ja kryptisiä kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Kun Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, juhlateemamme onkin juuri tästä syystä ”Yhdessä”.

Perinteisen puunjalostusteollisuuden rinnalle on syntymässä uusi biomateriaaliyhteisö. Metsien ja puiden monien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitsemme biotaloustalkoisiin mukaan aiempaa monipuolisemman joukon asiantuntijoita: uusia ihmisiä alan sisälle tekijöiksi, alan liepeille kehittäjiksi, uusien impulssien tuojaksi ja vastavuoroisesti muille toimialoille viestiä viemään. Tarvitsemme uusia nuoria ja jo muilla sektoreilla kannuksensa hankkineita kokeneita konkareita.

Pari vuotta sitten valmistuneen Suomen biotalousstrategian tavoitteeksi asetettiin luoda alalle huimat 100 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden ytimessä olevaa metsäalaa palvelevat koulutuskanavat eivät tähän tietenkään riitä - eikä niiden tarvitsekaan riittää. Biotalouden on tarjottava mieluisia maalintekopaikkoja myös sellaisille ihmisille, joita käsitteet ”kiintokuutio” tai ”koivusellu” eivät energisoi. Biotalouden on pystyttävä houkuttelemaan pariinsa myös kemistejä, ekonomeja ja humanisteja – kuin myös taiteilijoita ja nikkareita.

Päättäjien Metsäakatemia on osaltaan vaikuttanut siihen, että olemme nyt saavuttaneet tilanteen, jossa meidän ei enää tarvitse kääntää metsäsektorin kehityksen suuntaa - vaan pikemminkin meidän tarvitsee vain edesauttaa jo hyvään vauhtiin päässyttä muutosta.

Toivotan Päättäjien Metsäakatemialle jatkuvaa menestystä pitkälle tulevaisuuteen sekä kaikille teille akateemikoille energiaa ja valoa alkavaan talvikauteen!

Vanhemmat kirjoitukset »