Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 21.2.2017 14:29Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta 21.2.2017Lue lisää »
  • 10.2.2017 14:36Terrafamen ulkopuolinen rahoitus varmistui - Kainuun työpaikat säilyvätLue lisää »
  • 9.2.2017 10:27PitkäaikaistyöttömyydestäLue lisää »

Blogin arkisto

Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta 21.2.2017

Tiistai 21.2.2017 klo 14:29

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Laki sääntelee ihmisten käyttäytymistä, luo oikeuksia ja velvollisuuksia.

Lainsäädännön valmistelu on talousarvioesityksen laatimisen lisäksi valtioneuvoston tärkein ja keskeisin tehtävä. Ministeriöt vastaavat omalla toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta. Hallitus vastaa yhteisesti toiminnastaan eduskunnalle.

Keskeisiä hyvän lainvalmistelun periaatteita on, että lainvalmistelu perustuu luotettavaan ja oikeaan tietoon. Lainvalmistelun on oltava avointa ja vuorovaikutteista. Kansalaisia, asiantuntijoita ja eri organisaatioita kuullaan. Lainvalmistelutyöstä huolehtivat ammattitaitoiset virkamiehet valtioneuvoston oikea-aikaisessa poliittisessa ohjauksessa. Lainvalmisteluhanke toimeenpannaan asian laadun vaatimalla tavalla joko virkatyönä tai erikseen asetettavassa valmisteluelimessä.

Lakiehdotukset valmistellaan perustuslain vaatimuksia vastaaviksi. Perustuslaki ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Ne ovat riippumattomia taloudellisista tai poliittisista suhdanteista. Hallitus kunnioittaa perustuslakia kaikessa toiminnassaan. Sääntelyn on täytettävä myös kansainväliset velvoitteet ja Euroopan unionin oikeudesta johtuvat vaatimukset.

Lainvalmistelulle on vuosikymmenten kokemusten perusteella muotoutunut oma prosessimalli esi-, perus- ja jatkovalmisteluvaiheineen. Tämä prosessi mahdollistaa sen, että valmistelu perustuu edellä mainituille hyvän lainvalmistelun periaatteille.

Arvoisa puhemies!

Laadukas ja hyvä lainsäädäntö on hallituksen ja eduskunnan yhteinen tavoite. On merkille pantavaa, että lainvalmistelussa on nähty parantamisen tarvetta jokaisella vaalikaudella hallituskokoonpanosta riippumatta. Valmistelussa nähdään erilaisia puutteita riippuen ajasta ja paikasta ja siitä, kuka kritiikkiä esittää.

Harvoin kiinnitetään huomiota itse lainkirjoittamistyöhön. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa. Lainvalmistelijaksi opitaan tekemällä lainvalmistelutyötä. Valtioneuvoston on itse huolehdittava valmistelijakunnan osaamisesta ja ammattitaidosta. Tammikuun strategiaistunnossa hallitus linjasi ministeriöiden tehtäväksi huolehtia, että kaikki lainvalmistelutyötä tekevät virkamiehet ovat suorittaneet tai suorittavat ainakin lainvalmistelun peruskurssin.

Lainvalmisteluun kohdistuvat ammatilliset vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Lakiehdotus on sovitettava osaksi kansallista oikeusjärjestystä sen systematiikkaa ja perusratkaisuja kunnioittaen. Lakiehdotuksen tulee täyttää ”kolmen oikeusjärjestyksen” vaatimukset: kansallisesta oikeusjärjestyksestä (mukaan lukien perustuslaista), Euroopan unionin oikeudesta ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset.

Samaan aikaan valmisteltavana olevien asioiden määrä on lisääntynyt ja valmistelijoiden tehtävät monipuolistuneet. Lainvalmistelutyössä olevat virkamiehet vastaavat yleensä myös muista tehtävistä, kuten EU:n lainsäädännön valmistelusta.  He neuvottelevat neuvoston työryhmissä valmisteltavana olevasta lainsäädännöstä, vastaavat valtioneuvoston kannanmuodostuksen valmistelusta ja asian vaatimien kirjelmien laatimisesta eduskunnalle.

Hyvän lainvalmistelun periaatteiden noudattaminen lähtee ministeriön johdosta. Lainvalmistelutyön suunnitelmallisuus ja organisointi sekä siihen tarvittavien henkilöresurssien järjestäminen on johdon tehtävä. Kunkin ministeriön johdon on huolehdittava laadukkaan lainvalmistelutyön edellytyksistä.

Arvoisa puhemies!

Lainvalmistelun laatuun kohdistuvaan kritiikkiin on suhtauduttava vakavasti. Viime joulukuussa keskustelua käytiin perustuslain huomioimisesta ja oikeuskanslerin roolista.

Kysymys ei ole käytännön lainvalmistelutyöstä irrallisesta, erillisestä asiasta. Lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta huolehtiminen on olennainen ja kiinteä osa lainvalmistelua sen kaikissa vaiheissa. Perustuslaista johtuvat vaatimukset tulee huomioida niin valmisteluhanketta suunniteltaessa kuin sääntelyvaihtoehtoja harkittaessa ja sääntelyn yksityiskohtia mietittäessä. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota huolellisen perusoikeusarvioinnin tarpeeseen lakiesityksissä ja mm. julkisen talouden suunnitelmassa.

Perustuslain tulkinta on viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asia. Sitä edeltävissä lainvalmistelun vaiheissa voidaan vain ennakoida perustuslakivaliokunnan tulkintakannanottoa. Ennakoinnissa tukeudutaan normaaleihin laintulkinnan periaatteisiin, ja mm. selvitetään perustuslakivaliokunnan aikaisempi käytäntö, jolla voidaan ajatella olevan merkitystä käsiteltävänä olevan lakiesityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa. Kun kyse on uudesta asiasta tai uudesta asetelmasta, tulkinnan ennakointi ei aina ole yksinkertaista. Usein perustuslain tulkinnassa ei ole kyse vain yhden perusoikeuden arvioinnista, vaan useiden perusoikeuksien keskinäisestä punninnasta. Julkisessa keskustelussa tämä monisävyisyys pelkistyy harmillisen usein mustavalkoisuudeksi. Toivon, että myös julkisessa keskustelussa tähän keskinäisten perusoikeuksien punnintaan ja analyysiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

On hyvä muistaa, että perustuslain säännökset edellyttävät tulkintaa. Ei ole harvinaista, että perustuslakiasiantuntijat ovat lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta erimielisiä. Perustuslakivaliokunta voi yhteiskunnan ja olosuhteiden muuttuessa myös tarkentaa ja täsmentää aiempia tulkintojaan, ja se on mahdollista useimmiten vain hallituksen esitysten arvioinnin yhteydessä. Jos hallitus pyrkii osallistumaan tulkinnan kehittämiseen, se tulee tehdä avoimesti, perinpohjaisen valmistelun pohjalta sekä vahvasti ja ammattitaitoisesti perustellen.

Perusoikeusasiantuntijat ovat tärkeä tukijoukko ministeriöille perusoikeusarvioinnissa ja perustuslakivaliokunnalle perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Lopputulos on tasapainoisin, kun arvostamme kaikki toistemme rooleja ja tehtäviä. 

Perustuslakivaliokunta on ylin auktoriteetti perustuslain tulkinnassa. Sen päätöksiä me kunnioitamme.

Joissakin puheenvuorossa on esitetty lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan siirtämistä perustuslakivaliokunnalta uudelle valtiosääntötuomioistuimelle. On vaikea nähdä, miten tämä parantaisi lainvalmistelua. Kun jokainen toimii nykyisessä lainvalmisteluprosessissamme roolinsa mukaisesti, ei uusia lisärakenteita tai organisatorisia muutoksia tarvita lakiesitysten perustuslainmukaisuuden valvonnan tehostamiseksi. On parempi, että asiat arvioidaan etukäteen. Jos lain jokin säännös julistetaan jälkikäteen pätemättömäksi, aiheutuu monenlaisia ongelmia.

Arvoisa puhemies!

Hallitusta on kritisoitu siitä, että se olisi ohittanut oikeuskanslerin lainvalmistelussaan. Tämä ei pidä paikkaansa.

Olen keskustellut tammikuun alussa oikeuskanslerin kanssa ja meillä on yhtenevä käsitys asioiden tilasta. Myös oikeuskansleri itse totesi viime viikolla täällä eduskuntakeskustelussa, että lakiesitysten perustuslailliset ongelmat, puutteet tai korjausehdotukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla sen ajan, mitä hän on ollut oikeuskanslerin virastossa.

Kun lainvalmisteluprosessia noudattaen lakiluonnos on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen, kuullaan siitä usein myös oikeuskanslerinvirastoa. Tällöin oikeuskanslerilla on mahdollisuus lausua esityksestä. Käytännössä valtioneuvoston esittelijät ja jäsenet konsultoivat usein valmistelussaan eri vaiheissa oikeuskanslerinvirastoa, varsinkin lakiesityksen perustuslaillisuuteen liittyen. Tätä yhteistyötä ja tukea on pidetty toimivana ja erittäin arvokkaana. Sitä on aiheellista jatkaa ja edelleen kehittää. Myös mahdollisuuksia oikeuskanslerin lainvalmistelua tukevan roolin vahvistamiseen on syytä pohtia.

Oikeuskanslerinvirastossa tarkastetaan kaikki hallituksen esitykset ennen niiden antamista eduskunnalle. Vielä viime vaiheessa tarkistetaan muun ohella, että hallituksen esityksessä on tunnistettu tarvittavat perustuslakikysymykset, selostettu näitä kysymyksiä koskeva perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö sekä nostettu avoimesti esiin mahdolliset perustuslailliset tulkintakohdat. Erityisesti kiinnitetään huomiota perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kriittisiin kohtiin. Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan se, että valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuvat ministerit saavat tiedon esityksen perustuslainmukaisuuteen mahdollisesti liittyvästä tulkinnanvaraisuudesta. Oikeuskansleri voi kutsua valmistelijan yleisistuntoon perustelemaan kantansa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tähän mahdollisuuteen on turvauduttu äärimmäisen harvoin.

Oikeuskansleri on läsnä valtioneuvoston istunnoissa. Olen kannustanut häntä tuomaan ongelmakohdat omaan tietooni ja olen itsekin muutaman kerran kysynyt, onko oikeuskanslerilla huomioita käsiteltävään asiaan.

Arvoisa puhemies,

Toimikaudellaan nykyinen hallitus on tähän mennessä toukokuun 2015 jälkeen antanut runsaat 400 hallituksen esitystä. Niistä kolme on peruutettu ja eduskunnan vastauksia niihin on tähän mennessä hyväksytty noin 380. Peruutettuja on siis vähemmän kuin viime vaalikaudella tässä vaiheessa. Lainsäädäntötyö valtioneuvostossa ja eduskunnassa jatkuu koko ajan ja luvut muuttuvat. Uutta on strateginen hallitusohjelma. Tavoitteet ovat selvät ja niihin pyritään parhain mahdollisin keinoin. 

Hallitus on saanut jo paljon aikaan lainvalmistelun yleisen kehittämisen saralla ja parhaillaan on käynnissä useampiakin sen parantamiseen tähtääviä toimia.

Lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen viime vuonna oli tärkeä askel eteenpäin lainsäädännön laadun varmistamisessa. Parlamentaarinen työryhmä suositti viime kaudella yksimielisesti sen perustamista – ja hallitus on tämän nyt toteuttanut. Arviointineuvosto on arvokas lisä hallituksen esitysten tietosisällön ja laadun parantamiseksi. Neuvosto on jo tähänastisessa toiminnassaan antanut tärkeää palautetta puutteiden löytämiseksi ja korjaamiseksi.   Työ on arviomme mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, mutta on tärkeää edelleen kehittää ministeriöiden ja arviointineuvoston yhteisiä prosesseja ja aikataulutusta niin, että lopputulosta voidaan edelleen parantaa. Arviointineuvoston antama palaute otetaan lainvalmistelussa huomioon.

Lainvalmistelun laadun parantamiseen tähdätään myös muilla tavoin. Suunnitelmallisuutta ja ennakointia parantamalla tähtäämme siihen, että eduskunnan istuntokauden alussa annettava lainsäädäntösuunnitelma hallituksen esityksistä toteutuisi mahdollisimman tarkasti. Myös hallituksen esitysten laatimisohjeita uudistetaan, koulutusta ja opastusta annetaan sekä lainvalmisteluun yleensä, mutta myös eri osa-alueilla, kuten perus- ja ihmisoikeusasioissa.

Arvoisa puhemies!

Vahva oikeusvaltio on satavuotiaan Suomen keskeisiä vahvuuksia. Oikeusvaltio tarvitsee tukipilarikseen avointa, rakentavaa, tosiasioihin perustuvaa ja keskinäistä kunnioitusta vahvistavaa keskustelukulttuuria. Hallituksen ja eduskunnan yhteinen tehtävä ja vastuu on huolehtia siitä, että suomalaiset voivat luottaa yhteiskuntaamme sääteleviin lakeihin ja laillisuuteen.

Laadukkaan lainsäädännön varmistaminen edellyttää meiltä – hallitukselta ja eduskunnalta – toimimista yhdessä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa lainsäädännön vaatimukset kasvavat koko ajan. Esitän pohdittavaksi, että jokaisen vaalikauden alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät meille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin. Vahvempi välittäminen, vankempi turvallisuus, työpaikkojen lisääminen ja hyvä osaaminen edellyttävät meiltä uudistumista. Perustuslain ja siinä turvattujen perusoikeuksien kunnioittaminen on kaiken työmme lähtökohta.

 

Terrafamen ulkopuolinen rahoitus varmistui - Kainuun työpaikat säilyvät

Perjantai 10.2.2017 klo 14:36

Olimme kesällä 2015, heti hallitusneuvottelujen jälkeen, pakon edessä. Talvivaaran kaivos ajautui valtion syliin. Teimme päätöksen jatkaa toimintaa Terrafamen puitteissa ja valmistautua samalla myös kaivoksen mahdolliseen alasajoon ja sulkemiseen. Asetelma oli selvä. Terrafamen on täytettävä seuraavat kolme ehtoa tai muuten edessä on kaivoksen sulkeminen:

1. Ympäristöasiat täytyy saada kuntoon.

2. Prosessi ja yhtiön kannattavuus täytyy kehittyä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

3. Kaivostoiminnalle on löydettävä ulkopuolinen rahoittaja.

Nämä olivat kovia ehtoja. Yrityksessä on tehty töitä todella määrätietoisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Kaikki ehdot täyttyvät ja kaivos siirtyy nyt normaaliin liiketoiminnan kehittämisen vaiheeseen. Tästä vielä kerran kiitos yhtiön työntekijöille, johdolle ja hallitukselle. Olette tehneet uskomattoman hyvää työtä, esimerkkinne luokoon uskoa myös muihin.

Jo marraskuussa oli aika varmaa, että ulkopuolinen rahoitus järjestyy, jos hallitus uskaltaa tehdä päätöksen toiminnan jatkumisesta. Päätös tehtiin, ja se oli oikea. Kainuun aluetaloudelle ja työllisyydelle toiminnan jatkuminen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen on erityisen tärkeää.

Terrafamen selkeä enemmistöomistus säilyy valtiolla. Yhtiön vähemmistöosakkaaksi tulee sveitsiläinen Trafigura. Se on alalla tunnettu kansainvälinen toimija. Konsernin yhtiöt  sijoittavat Terrafameen yhteensä 150 miljoonaa euroa. Yhdessä Sammon 25 miljoonan euron sijoituksen kanssa ulkopuolisen rahoituksen osuudeksi tulee nyt 175 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiön tuotanto on käytännössä myyty seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Myös tällä on merkittävä vaikutus yhtiön jatkuvuuden ja työpaikkojen kannalta. Valtion marraskuisen 100 miljoonan euron päätöksen kanssa rahoitus on nyt turvattu 250 miljoonaan saakka.

Tehty omistusjärjestely on valtion kannalta taloudellisesti järkevä. Sulkemispäätös olisi vienyt 300 - 400 miljoonaa euroa valtion kassasta lisää sinne jo sijoitetun rahan lisäksi. Sijoituspäätöksissä noteerattu yhtiön arvostus osoittaa, että valtion Terrafameen sijoittamat varat eivät ole menneet hukkaan.

Pitkäaikaistyöttömyydestä

Torstai 9.2.2017 klo 10:27

Sanoin eilen pääministerin ilmoituksessa, että ”jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun.” Mihin tämä perustui?

Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti. Puheessani viittasin viimeisen puolen vuoden kehitykseen. Tuona aikana kausitasoitetut luvut osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden kääntyneen pieneen laskuun.

Paljon on vielä tekemistä, se on selvä. Fakta on kuitenkin se, että käänne on tapahtunut, talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä kehitystä täytyy kaikin tavoin vahvistaa. Kaikki suomalaiset täytyy saada mukaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kausitasoitettu kehitys 5/2011-12/2016 selviää alla olevasta kaaviosta.

kausitasoitettu_pitkaaikaistyottomyys.png

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 8.2.2017

Keskiviikko 8.2.2017 klo 14:27

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Hallituksen pitkän aikavälin visio on kirkas. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Myös hallituksen tavoitteet ovat selkeitä: hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen julkisessa taloudessa on loppunut vuoteen 2021 mennessä.

Suomen historian ensimmäinen strateginen hallitusohjelma tarkoittaa juuri tätä: visio ja tavoitteet ovat kirkkaita, mutta keinoja voidaan ja pitääkin säätää, jotta tavoitteet eivät karkaa.

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Hän myös lisäsi, että me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon.

Kotipesä oli huonossa kunnossa kesällä 2015, kun nykyinen hallitus otti vastuun. Tekemättä oli jätetty jo pitkään.

Lähdimme taklaamaan kymmenen miljardin kestävyysvajetta kolmella asialla: säästöillä neljä miljardia, rakenteellisilla uudistuksilla neljä miljardia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla kaksi miljardia.

Suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty. Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.

 

Arvoisa puhemies!

Usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan. Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan. Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi.

Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.

Kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat. Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut.

On välttämätöntä pitää kiinni uudistamisen ja työllisyyden linjasta, jotta luottamus säilyy jatkossakin. Neljän miljardin säästöpäätökset on nyt tehty. Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita.

72 prosentin työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton. Miksi me emme siihen pystyisi, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Suomessakin Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on yli 80 prosenttia.

Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa. Ahvenanmaan työllisyysasteella maksaisimme nyt velkaamme pois kovaa vauhtia.

Kehysriihessä tärkeimpiä asioita on löytää keinoja työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden järjestelmäämme kokonaisuutena. Tavoitteena on, että osaamispohjamme ja yritysten TKI-toiminnan edellytykset ovat kunnossa. Työllisyyden paraneminen on tärkeä keino eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, mutta myös uusia keinoja tarvitaan.

 

Arvoisa puhemies!

Eduskunta saa kevätistuntokaudella käsiteltäväkseen historiallisen laajoja julkisten palveluiden ja hallinnon uudistuksia. Hallitus antaa pian esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Sillä vahvistetaan demokratiaa ja osallisuutta sekä uudistetaan julkisia palveluita kokoamalla noin 350 erillisen julkisen organisaation tehtävät 18 maakunnalle, joita johtaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Hallinto selkeytyy ja tehostuu.

Sote-reformi on ollut vireillä jo neljän vaalikauden ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on neljä kertaa kahden vuoden aikana lausunnoissaan korostanut uudistuksen olevan välttämätön ja kiireellinen perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Suomalaisten palveluiden turvaamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tärkeintä on saada myös eduskunnassa päätökset aikaiseksi. Nyt on päätösten - ei uusien mallien - aika.

Maakunnista tulee monialaisia. Niille tulee sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikkiaan 24 muuta tehtävää pelastustoimesta ympäristöterveydenhuoltoon sekä työllisyyden ja kasvun edistämiseen. Hallinnon yksinkertaistuminen on mittava: kuntien, maakunnan ja valtion tehtäväjako perustuu perustuslakiin ja taloudelliseen ajatteluun siitä, mikä toimija on paras asian tehokkaaseen hoitamiseen.

Valinnanvapauslain luonnoksessa on nyt rakennettu Suomen malli, joka siirtää voimavaroja nykyisestä, suhteellisen kalliista erikois- tai vaativan tason palveluista ihmistä lähellä oleviin palveluihin. Jokainen suomalainen voi itse jatkossa valita – se ei ole enää lompakon paksuudesta kiinni.

 

Arvoisa puhemies!

Tänä keväänä käsiteltävänä on myös ammatillisen koulutukseen suuri reformi. Siinä uudistetaan koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkinnot. Tavoite on turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle paikka toisen asteen koulutuksessa ja vähentää keskeyttämisiä.

Työelämässä oleville aikuisille pyritään mahdollistamaan oman osaamisen kehittäminen. Byrokratiaa vähennetään. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Uusi koulutussopimus otetaan käyttöön joustavaksi poluksi työelämään.

Valmistelemme myös esitystä, jossa annetaan korkeakouluille mahdollisuus entistä laajempaan opetusyhteistyöhön.

Postisääntelyä uudistetaan joustavoittamalla yleispalvelutuotteiden jakelu- ja keräilyvelvoitteita ja kirjeiden kulkunopeusvaatimuksia. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelukonseptit ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun. Lakiehdotus mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan haja-asutusalueilla.

Digitalisaation vauhdittaminen etenee. Turhaa byrokratiaa puretaan kiivaasti. Kokeilutoiminta jatkuu: annamme esityksen kielikokeilusta perusopetuksessa ja jatkamme koulutusviennin esteiden purkamista. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitämme alueellisia kokeiluja.

Liikenneverkon rahoituksen uudistamista ja korjausvelan maksamista varten asetetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt pitää päästä eteenpäin edellisen vaalikauden parlamentaarisen ryhmän työstä ja tehdä konkreettisia ratkaisuja. Ratkaisuja vaaditaan niin korjausvelan vähentämiseen kuin tieverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen, ilmastotavoitteiden täyttämiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Keväällä annamme seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tässä kuussa. Selonteko on tiivis ja realistinen. Suomen uskottavan itsenäisen puolustuksen turvaaminen myös lähivuosikymmeninä edellyttää useiden hallituskausien mittaista sitoutumista suuriin materiaalihankintoihin. Suuret hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa.

Eduskunta käsittelee jo historiallisen kunnianhimoista energiastrategiaa, jossa ehdotamme muun muassa kivihiilen käytöstä luopumista ja tuontiöljyn käytön puolittamista. Tänä keväänä hallitus aloittaa kunnianhimoisen energiakäänteen toimeenpanon. Laajennamme ilmastopolitiikan tavoitteistoa ja keinoja muun muassa ensimmäisessä ilmastolain mukaisessa ilmastosuunnitelmassa, jonka annamme eduskunnalle kevään aikana.

 

Arvoisa puhemies!

Maailmanpolitiikan tilanne huolestuttaa. Maailma on myrskyisä. Iso-Britannian kansanäänestyksessä enemmistö valitsi brexitin. Yhdysvalloissa kansa äänesti presidentiksi Donald Trumpin. Suomi kunnioittaa vaalituloksia.

Me tiedämme kuitenkin keitä olemme ja millä perustalla seisomme. Me rakennamme siltoja, murramme muureja. Uhkien suhteen emme ole naiiveja, mutta emme myöskään uhmakkaita.

Ystävien kanssa voi olla asioista myös eri mieltä. Se on luonnollista, eikä sitä pidä sen paremmin hätkähtää kuin suurennella.

Satavuotias Suomi on maa, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja muita perusoikeuksia. Suomi auttaa hädänalaisia, Suomi tekee väsymätöntä työtä tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta, Suomi puolustaa ilmastopolitiikassa tehtyjä yhteisiä päätöksiä. Suomi haluaa, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat jatkossakin sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vahvoja. Suomi puolustaa sääntöperustaista vapaakauppaa. Suomi uskoo, että erimielisetkin toimijat voivat puhua rakentavasti toisilleen. Globaaleihin kriiseihin haemme ratkaisuja, edistämme vuoropuhelua. Toimimme aktiivisesti kriisien keskellä. Tehostamme yhteistyötämme näillä alueilla.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kesänä valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristökuvaus alkoi lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.”

Tällaisessa tilanteessa meidän täytyy pystyä näkemään myös yksittäisiä ihmisiä, päätöksiä tai hallituksia pidemmälle ja välittömän maantieteellisen naapuristomme taakse.

Lähelläkin tapahtuu. Tänä vuonna meillä on edessämme useita eurooppalaisia vaaleja, joiden tuloksia varmaankaan harva enää rohkenee ennustamaan. Vaalikampanjat, niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja lopputulos voivat vaikuttaa toimintaympäristöömme merkittävästi.

Tänä vuonna on odotettavissa kiihtyvää keskustelua terrorisminvastaisesta taistelusta. Peruslähtökohdasta on laaja yksimielisyys: ISILin kaltaisen organisaation vastaista taistelua tulee jatkaa laajapohjaisen kansainvälisen rintaman voimin. On tärkeää, ettei tämä aiheuta lisää epävakautta esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se aiheuttaisi alueella lisää inhimillistä kärsimystä. Se lisäisi painetta lähteä vaaralliselle pakomatkalle esimerkiksi kohti Eurooppaa.

 

Arvoisa puhemies!

Unionin tulevaisuudesta keskusteltiin vakavalla mielellä Maltalla päämieskokouksessa viime viikolla. Esitin siellä, että meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään tehokkaasti. Toimeenpanoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Meille tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat sisämarkkinoiden kehittäminen ja ilmasto- ja energiapolitiikka. Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Brexitinkin jälkeen Suomi haluaa säilyttää tiiviit yhteydet Iso-Britanniaan.

 

Arvoisa puhemies!

Itsenäinen tasavaltamme täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On paljon syytä juhlaan. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Sen tulisi olla suuri kiitollisuuden ja ylpeyden aihe. Samalla emme missään nimessä unohda niitä suomalaisia, joita tämä aika ja sen haasteet painavat. Työ jatkuu. Monia asioita isänmaan kohtalosta on nyt annettu meidän vastuullemme. Me haluamme kantaa sen vastuun nöyrinä, mutta päättäväisinä.

Terveiset EU-päämieskokouksesta Maltalta

Perjantai 3.2.2017 klo 19:56

Päämiesten asialista on painava ja vakavahenkinen. Kansainvälinen politiikka on ollut viime aikoina kovassa turbulenssissa. Maltan kokouksessa olemme keskustelleet erityisesti muuttoliikkeestä ja Libyan tilanteesta, Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksista sekä EU:n tulevaisuudesta.

Muuttoliikkeen hillitsemiseksi tärkeintä on vaikuttaa sen juurisyihin. EU:n ja Turkin välinen sopimus on toiminut kohtuullisen hyvin, mutta vastaava ratkaisu tarvitaan Libyaan ja sen lähimaihin. Libyan hallinnon epävakaus estää kuitenkin nopeamman etenemisen. Ihmisten hukkuminen vaarallisella merireitillä on saatava loppumaan sekä pakolaisleirien olosuhteita on parannettava Libyassa.

Presidentti Donald Trumpista totesin virkaanastujaispuheen jälkeen, että arvioin häntä tekojen perusteella. Nyt niitä on alkanut tulla ja ne huolestuttavat. Huoli todettiin myös kaikkien EU-johtajien toimesta.

Henkilön kansalaisuus ei voi olla peruste maahan tulon estämiseksi. Jokainen ihminen on arvokas ja ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvon puolustaminen on Euroopan yhteinen tehtävä. Huolia on noussut maahantulon rajoitusten lisäksi myös vapaakaupan rajoittamisesta, pakolaiskysymyksen hoitamisesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Lähden siitä, että nyt tarvitaan siltojen rakentamista muurien sijaan.

Euroopan unioni eli vielä 2000-luvun alkupuolella vahvan integraatiomyönteisyyden ja nopean kehityksen aikaa. Kun aikaa katsoo taaksepäin, voisi todeta, että ehkä vauhti oli liian kovaa. Kansalaiset eivät oppineet tuntemaan uudistunutta unionia omakseen. Tämä on näkyvissä tänäkin päivänä.

Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin on aika miettiä, mitä unionilta haluamme ja kuinka takaamme sen yhtenäisyyden ja tehokkuuden. EU:n on katsottava eteenpäin ja löydettävä uusi selkeä suunta. Suomen linja on realistinen ja tarvitsemme ensisijaisesti käytännönläheisiä ratkaisuja. EU:n on tunnustettava virheensä. Olemme epäonnistuneet kansalaisten silmissä monellakin tapaa. EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään.

Tällä hetkellä osa jäsenvaltioista haluaa edetä nopeaan tahtiin integraatiossa, osa taas haluaa palauttaa päätösvaltaa takaisin kansalliselle tasolle. Mielestäni meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

Meidän on keskityttävä nykyisen komission työohjelman toimeenpanoon, sen tavoitteiden toteuttamiseen ja päätösten tehokkaaseen toimeenpanoon. Vain konkreettisiin asioihin keskittymällä, byrokratiaa vähentämällä ja lainsäädäntöä tehokkaasti toimeenpanemalla voimme saada takaisin kansalaisten luottamuksen arvopohjaltaan yhteiseen Eurooppaan. Meillä ei ole varaa eriytyvään Eurooppaan, jossa jäsenvaltiot etenisivät eri tahtia integraatiossa. Euroopan unionin on myös vahvistettava sitoutumistaan omiin perusarvoihin ja löydettävä tapa edetä yhdessä samaa tahtia.

Suomelle keskeisimpiä osa-alueita eurooppalaisen yhteistyön osalta ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, vapaakaupan edistäminen, yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen sekä eurooppalaista kilpailukykyä tukeva ilmasto- ja energiapolitiikka. Viimeksi mainittu pitää sisällään meille kansallisesti tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia metsäbiomassan kestävyydestä hiilinielujen määrittämiseen. Näitä tulemme edistämään ja näiden kautta uskon, että Euroopan unioni voi myös näyttää yhtenäisyydessään voimansa.

Puhe Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa Säätytalossa

Torstai 26.1.2017 klo 19:10

(muutosvarauksin)


Hyvät naiset ja herrat,
Ärade åhörare,
Excellencies,

Tasan kaksi viikkoa sitten tähän aikaan seisoin Varsovan entisen gheton sijaintipaikalla useiden satojen puolalaisten ja suomalaisten kanssa. Vietimme arvokasta juhlaa - itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan päätapahtumaa Puolassa. Juhlapaikkana oli Puolan juutalaisten historian museo, POLIN. Komea, kiehtova, pysäyttävä rakennus. Suomalaisen arkkitehdin, Rainer Mahlamäen suunnittelema. Varsovan entisen gheton jalansijoilla.

Tapasin tuona päivänä, tuossa samaisessa museossa, erään 90-vuotiaan puolalaisen herrasmiehen. Hänen nimensä voi olla monille teistä tuttu. Marian Turski syntyi vuonna 1926, oli toisen maailmansodan syttyessä 13-vuotias ja joutui sodan aikana kokemaan muun muassa Auschwitzin keskitysleirin kauhut. Hän selvisi holokaustista ja kertoo tarinaansa jälkipolville vielä tänäkin päivänä.

Kiersin hänen kanssaan museon näyttelyssä. Yksi näyttelyn sali on jäljennös puolanjuutalaisesta kadusta aikana, jolloin yhteisen historiamme kauheimmat asiat olivat vasta tapahtumaisillaan. Marian Turski kuvaili minulle sitä, millaista arkielämä noina aikoina oli ollut. Hän kertoi minulle myös siitä, mitä sen jälkeen tapahtui.

Turski toimii museon johtokunnan puheenjohtajana. Hän käytti Suomen 100-vuotistilaisuudessa energisen, terävän ja kuulijakuntaa ihastuttaneen puheenvuoron. Hän kertoi Puolassa aiemmin täysin tuntemattoman suomalaisen arkkitehdin suunnittelemasta museosta, jota hän ei ollut aluksi lainkaan halunnut hyväksyä kilpailun voittajaksi. Mutta lopulta hän pehmeni ajatukselle. Tätä pehmentymistään hän ei ole katunut.

Itse mietin häntä katsoessani ja kuunnellessani: kuinka on mahdollista, että ihmiskunnan pimeimmän puolen omakohtaisesti kokenut ihminen on pystynyt säilyttämään elämänilonsa ja tarmonsa - ja vieläpä niin, että se vielä 90 vuoden iässä on erittäin tarttuvaa laatua?

Tämä kokemus Varsovassa kosketti minua syvästi. Se pysäytti minut samalla tavalla kuin vierailuni Jerusalemissa viime syksynä. Osallistuin silloin Israelin entisen presidentin Shimon Peresin muistotilaisuuteen. Peresin, joka oli syntynyt Puolassa, käynyt elämässään läpi paljon ja joka myöhempinä vuosinaan omistautui rauhan rakentamiselle Lähi-idässä. Hänet palkittiin ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1994 yhdessä Jasser Arafatin ja Jitzhak Rabinin kanssa. Tämän työn muistamisen, kunnioittamisen ja siltojen rakentamisen henki kantoi myös läpi hänen muistojuhlansa.

Sekä Varsovan että Jerusalemin jälkeen mietin paljon sovintoa ja anteeksiantoa. Miten siihen voi pystyä, ja pitääkö siihen pystyä. Miten tapahtuneen kanssa voi tehdä rauhan. Miten itsensä kanssa voi tehdä rauhan.

Ladies and Gentlemen,

We have gathered here to honour International Holocaust Remembrance Day, which is observed annually on 27 January to mark the anniversary of the liberation of Auschwitz-Birkenau. Here in Finland, we also honour the memory of other victims of persecution on this day.

The importance of marking this day only increases as the years pass since the Second World War. We all know what happened at that time in history - the wars, the suffering, the crimes against humanity. And yet, as that chapter recedes further into the past, some people forget, or don't know, or don't care. Worst of all, some people deny what happened.

We live in dangerous times. Too many people in our societies today confuse opinions for facts. We stand before a fundamental challenge, that of defending the cornerstones of our democratic system.

Arvoisat kuulijat,

Kunnioitamme vuotuista vainojen uhrien muistopäivää huomenna perjantaina, 27. päivänä tammikuuta. Muistamme silloin holokaustin uhreja. Muistamme samalla myös muiden kansanvainojen uhreja.

Ärade åhörare,

Imorgon fredagen den 27 januari hedrar vi minnesdagen för förintelsens offer. Då ska vi minnas Holocaustens offer. Samtidigt ska vi också minnas offren för andra förföljelser.

Hyvät kuulijat,

Elämme tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussamme vaarallisia aikoja. Mielipiteet sekoittuvat faktoihin. Joitakin faktat eivät enää edes kiinnosta. Ihmisillä on liian kiire, jotta voitaisiin pysähtyä ajattelemaan, mistä oikeastaan on kyse.

On pelottavaa, että tämä kohdistuu osin myös historiaan. Ja on pelottavaa, että tämä kohdistuu useimmiten toiseuteen - vähemmistöihin sekä ylipäätään kaikkeen, mikä on erilaista kuin oma itse.

Kulkeeko historia kehää vai onko se lineaarista matkaa eteenpäin? Opimmeko historiasta mitään? Suoria vertauskohtia mihinkään menneeseen emme voi tästä päivästä vetää, mutta hälytyskellojen täytyy soida, kun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistutaan huutelemalla tai suoranaisilla valheilla. Tällaisessa tilanteessa ollaan kaltevalla pinnalla.

Meidän jokaisen vastuulla on pitää huolta siitä, ettei keskusteluilmapiirimme polarisaatio muodostu pysyväksi asiain tilaksi. Huuteluun ei pidä vastata huutelemalla. Provosointiin ei pidä vastata provosoitumalla. Se toinen ja erilainen pitää uskaltaa kohdata - kohdata ja nähdä ihminen hänessä. 

Demokraattiseen järjestelmäämme kohdistuu monenlaisia paineita, sisäisiä ja ulkoisia. Sadan vuoden itsenäisyytemme ja vielä pidemmän parlamentaarisen historiamme aikana olemme oppineet luottamaan järjestelmäämme ja sen toimivuuteen. Työtä sen puolesta tulee kuitenkin tehdä väsymättömästi joka ikinen päivä. Meidän tulee uskaltaa puolustaa vähemmistöjämme ja demokratiamme peruskiviä, kun ne ovat uhattuina. Demokraattisen järjestelmämme puolustaminen on perustavanlaatuista maanpuolustusta sekin.

Tätä työtä on tehtävä, jotta historian virheet eivät toistu. Jotta me emme unohda.

Pohdin edellä sovintoa ja anteeksiantoa. Ne ovat hyvin inhimillinen ja siksi niin hyvin vaikea laji. Haluan kuitenkin uskoa, että niihin voi ja pitää pystyä. Ne eivät nimittäin merkitse unohtamista. Sen sijaan ne mahdollistavat elämän jatkumisen.

Hyvät naiset ja herrat,

Lämmin kiitos kutsusta tärkeään muistojuhlaanne. 

 

Puhe Eläkeliitto ry:n Huominen tehdään yhdessä -juhlaseminaarissa 24.1.2017

Tiistai 24.1.2017 klo 12:59

(muutosvarauksin)

Suomi100 -juhlavuoden vietto alkoi uudenvuodenaattona ja huipentuu itsenäisyyspäivään. Suomea juhlitaan koko vuosi koko maassa. Juhlavuotena katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Suomi on kokenut itsenäisyyden aikana murroskausia, sotia ja lamavuosia. Tämä sukupolvi tässä salissa on antanut kaikkensa sen hyväksi, että niistä olemme selvinneet. Te olette uskoneet tulevaisuuteen silloin, kun olemme kansana olleet inhimillisesti epävakaassa ja murheellisessa tilassa. Samalla taloudelliset rahkeet ovat olleet hyvin niukat. Olette rakentaneet maata vahvasti niillä voimavaroilla, jotka ovat olleet käytettävissänne. Samalla olette kasvattaneet uuden sukupolven.

Sadan vuoden ajan me suomalaiset olemme tahtoneet pitää huolta siitä, että koko kansa pysyy yhteiskunnan kehityksessä mukana. Keskeinen osa tarinaamme ja menestystämme ovat olleet mahdollisuuksien ja toimeentulon luominen kaikille suomalaisille sekä lähimmäisestä välittäminen. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni.

Avainasemassa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Työn kautta turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Näin varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet myös ikäihmisille. Nyt talous on alkanut kääntyä nousuun ja työttömyys laskuun. Myönteistä kehitystä on vahvistettava kaikin keinoin. Velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi olemme joutuneet säästämään etuuksista. Se on ollut erittäin epäkiitollinen tehtävä. Joka päivä kysyn itseltäni peiliin katsoen: Teemmekö varmasti oikeita asioita oikeassa järjestyksessä.

Tiukoista raameista huolimatta olemme pystyneet tekemään myös joitain parannuksia. Laitamme omaishoitoa ja ikäihmisten palveluja kuntoon. Sotaveteraanit saavat paremmat palvelut. Takuueläkkeeseen tehdään tällä kaudella kaksi tasokorotusta. Noin miljardin veronkevennykset olemme pääosin kohdistaneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.

Hyvät ystävät!

Tänään iäkkäiden olot ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin maassamme.  Olemme määrätietoisin ponnistuksin mahdollistaneet yhä pidemmän elämän yhä useammalle suomalaiselle. Työtä tasa-arvoisemman ja arvokkaan vanhuuden toteutumiseksi on jatkettava.

Moni iäkäs ihminen kokee elämänsä vaikeaksi. Murheina ovat yksinäisyys, toimeentulo ja epävarmuus tulevasta. Asetin viime viikolla työryhmän. Sille antamani toimeksianto on kunnianhimoinen: pysäyttää yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Sen tärkeä tehtävä kattaa tietysti myös iäkkäämmät kansalaiset: kaikki Suomessa asuvat elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Koko yhteiskunnan on panostettava ja kannustettava ikääntyvän väen toimintakyvyn säilymiseksi. Tiedämme entistä paremmin, millä tavoin iäkkäimpiä voidaan kuntouttaa sairauksien jälkeen, miten torjutaan muistin heikentymistä ja miten toteutetaan yhteisöllisen asumisen malleja. Moni haluaa asua pitkään omassa kodissaan. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan oikeanlaista kotiapua, hoivaa ja kuntoutusta. Onnistuneita esimerkkejä on eri puolilla maata. Parhaillaan käynnissä olevassa ikääntyneiden kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeessa tehdään hyvää kehittämistyötä. Siinä luodaan iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannusten kasvua hillitseviä palveluja. Iäkkäiden palvelujen kehittämisen painopisteenä on jo pitkään ollut laitoshoitopainotteisuuden purkaminen ja kotiin annettavien palvelujen valikoiman laajentaminen.

Digitalisaatio, sähköiset yhteydenpitovälineet ja avustavat robotit ovat tulevaisuudessa entistä keskeisemmässä roolissa kaikkien ihmisten kotona asumisessa. Ne mahdollistavat osaltaan hyvin palveluiden tuomisen kotiin. Näitä mahdollisuuksia on rohkeasti hyödynnettävä entistä enemmän.

Tietokoneet ja älypuhelimet sekä niiden jatkuva kehittyminen ovat osalle ikäihmisistä pelottavia ja taloudellisesti raskaita. Osa taas toimii niiden kanssa erittäin luontevasti. Ministeri Anu Vehviläinen on ottanut asiakseen ”digisyrjäytymisen” estämisen. Vastikään järjestettiin hänen toimestaan keskustelu asiasta lukuisten järjestöjen kanssa. Keskustelussa pohdittiin eri väestöryhmien tarpeita tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jotta ne olisivat ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää sähköisiä palveluita, on lailla turvattava vaihtoehtoiset asiointitavat. Vehviläinen on perustamassa tälle tärkeälle asialle neuvottelukuntaa.

Eläkeläisjärjestöt ovat ansiokkaasti olleet mukana opastamassa vanhempaa väkeä tekniikan hyödyntämisessä. Tehdään tässä jatkossakin hyvää yhteistyötä.

Hyvät eläkeliittolaiset!

Satavuotiaan Suomen motto on Yhdessä: Yhdessä tekeminen, Yhdessä eläminen ja Yhdessä kohti tulevaisuutta. Nämä teemat sopivat hyvin arvokkaaseen vanhuuteen ja sen kehittämiseen.

Tähän teemaan sopii ylisukupolvisuus. Ylisukupolvisuus on suurten yhteiskunnallisten periaatteiden ohella tavallista arkea, jossa eri-ikäiset kohtaavat.  Kaikki me tiedämme isovanhempien roolin lastenlasten elämässä. Isovanhempien suhde lapsenlapsiin on usein rentoutuneempi kuin aikanaan omiin lapsiinsa. Tämä mahdollistaa arjesta irtautumisen ja leikkiin ryhtymisen. Samaten älypuhelimet mahdollistavat uudella tavalla sukupolvien kohtaamisen.

Kaikilla ei ole omia isovanhempia tai he eivät voi olla osana arkea esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää luoda toimintaa, jossa sukupolvien vuorovaikutus toteutuu ilman sukulaissuhdetta. Osa sukupolvien vuorovaikutusta ovat myös onnistuneet asumisen ja kaavoittamisen ratkaisut kunnissa ja kaupungeissa.

Tämän päivän ikäväki on halukas toimimaan ja osallistumaan. Lastenhoitoapuna ja omaishoitajana ikäihmiset toteuttavat erittäin arvokasta tehtävää.  Eläkeläisten vapaaehtois- ja harrastustoiminta rikastuttaa kulttuurielämää ja auttaa monia arjessa. Te Eläkeliitto olette maamme suurin eläkeläisjärjestö. Olette erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä eri puolilla Suomea. Toimintanne synnyttää hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tämä heijastuu myös lähiympäristöön. Järjestönne kautta sivistätte ja autatte ihmisiä pysymään ajassa mukana. Autatte eläkeläisten äänten kuulumista yhteiskunnassamme.

Kannustan eläkeläisiä ja järjestöjä olemaan aktiivisesti mukana kehittämisessä omilla paikkakunnillaan. Yksi väylä ovat vanhusneuvostot, joissa on mukana huomattavan paljon asiantuntevia ja osaavia ikäihmisiä. Tätä voimavaraa kuntien ja tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien, maakuntien, todella kannattaa hyödyntää.

Teillä keskinäinen yhteydenpito, naapurista välittäminen ja auttaminen ovat yhä voimissaan. Siirtäkää tällaisen arkipäiväisen välittäminen kulttuuria ja toimintamalleja tuleville sukupolville. Ilman välittämistä ei yhteiskunta toimi. Ilman sitä ei inhimillinen välittäminen toteudu. Valtion puolella tätä arvostetaan ja käytännön toimin tuetaan.

Eteenpäin elävän mieli – niin nuoren kuin vanhankin. Hyvin vanhoiksi eläneitä ihmisiä yhdistää yleensä elämänusko, positiivisuus vaikeissakin tilanteissa ja työteliäisyys. Toimitaan yhdessä toinen toisiamme arvostaen ja toisiltamme oppien. Siinä on hyvinvoinnin rakennuspuita jokaiselle meistä ja koko maallemme.

Valtioneuvoston puolesta toivotan Teille kaikille oikein hyvää juhlaseminaaria ja itsenäisyyden juhlavuotta! Vietetään tätä vuotta Yhdessä!

Valta vaihtui Yhdysvalloissa

Perjantai 20.1.2017 klo 20:15

Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump ja hänen varapresidenttinsä Mike Pence vannoivat tänään virkavalansa. Valta on vaihtunut Valkoisessa talossa ja uusi kappale Yhdysvaltain poliittisessa historiassa alkaa. Vallan vaihtuminen vapailla vaaleilla on yksi demokratian keskeisistä peruspilareista, ja sitä on tärkeää kunnioittaa.

Presidentti Trump piti tänään virkaanastujaispuheensa, joka antoi ensiosviittaa siitä, mihin suuntaan hän tulee Yhdysvaltain politiikkaa johtamaan. Vaikka sanat eivät ole politiikassa merkityksettömiä, tulee presidentti Trumpinkin politiikkaa arvioida ennen kaikkea hänen tekojensa pohjalta. Niitä voimme odottaa jo lähipäivinä.

Marraskuun 8. päivänä käytyjen presidentinvaalien jälkeen eri puolilla maailmaa on pohdittu sitä, millaisia seuraamuksia Yhdysvaltain hallinnon vaihtumisella on esimerkiksi suurvaltapolitiikalle ja kansainväliselle kauppapolitiikalle.

Myös Suomessa on luonnollisesti pohdittu sitä, millaiseen asentoon maailma ympärillämme nyt asettuu.

Kirjasimme toukokuussa 2015 hallitusohjelmaamme: Hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.

Tätä kirjausta ei ole tarpeen muuttaa. Suhteiden tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa on hallituksen ulkopolitiikan painopisteitä myös presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kaudella. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani ja uskomme yhteistyömme jatkuvan vankalla pohjalla. Yhteyksiä uuteen hallintoon luodaan jo aktiivisesti.

Suomelle on tärkeää myös se, että EU:n ja Yhdysvaltojen suhde jatkuu vahvana. Presidentti Trump on vaatinut Eurooppaa kantamaan enemmän vastuuta itsestään. Suomelle tämä viesti sopii. Olemme puhuneet vahvasti sen puolesta, että EU keskittyy olennaiseen ja tehostaa päätöstensä toimeenpanoa. Olemme puhuneet vahvasti myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen puolesta.

Uskottavan itsenäisen maanpuolustuksen omaavana maana Suomi kantaa myös itse vastuuta toimintaympäristönsä vakaudesta ja turvallisuudesta. Samalla teemme yhteistyötä pohjoismaisesti, EU:ssa ja Naton kumppanina turvallisuutemme vahvistamiseksi. Suomi on siis turvallisuuden tuottaja – sekä omalla alueellaan että laajemminkin.

Korostamme Suomen ja Yhdysvaltain välisten suhteiden jatkuvuuden tärkeyttä myös esimerkiksi arktisissa asioissa. Ne ovat erityisen ajankohtaisia siksi, että Yhdysvallat siirtää meille toukokuussa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Osallistun itse tulevana maanantaina kansainväliseen Arctic Frontiers -konferenssiin Norjan Tromssassa, ja sielläkin Yhdysvaltain tuleva panos arktiseen yhteistyöhön tulee varmasti olemaan kaikkien huulilla. Arktisiin asioihin liittyy tiiviisti globaali ilmastopolitiikka, jossa toivomme Yhdysvaltain pitävän kiinni yhdessä aiemmin tehdyistä sitoumuksista.

Suuria kysymyksiä liittyy monenkeskisen kauppajärjestelmän tulevaisuuteen. Yhdysvallat on kauppakumppanina Suomelle kärkisijoilla. Sääntöperustainen vapaakauppa Euroopan ja Yhdysvaltain välillä olisi molempien osapuolten intresseissä. Samoin tuntuvat ajattelevan monet muut Yhdysvaltain keskeiset kauppakumppanit. Protektionismi ei pitkällä aikavälillä ole vaurautta ja vaikutusvaltaa synnyttävä resepti.

Tällaisena historian lehdille jäävänä suurena päivänä on hyvä muistaa se, ettei ylätason politiikka kuitenkaan koskaan ole kahden maan välisten suhteiden koko kuva. Alkaneena vuonna Yhdysvallat on yksi niistä maista, joissa suomalaiset ja Suomen ystävät viettävät Suomen satavuotisjuhlia lukemattomin mainioin tavoin. Yksi niistä on kiertävä sauna, joka ajelee vuoden kuluessa 16 000 kilometrin matkan Yhdysvaltain halki länsirannikolta itärannikolle. Tällä hetkellä se on vielä reittinsä alkutaipaleella Minnesotassa – eli siellä, missä Suomen Yhdysvaltain-suhteiden varhaiset alkutahdit pokasahan voimalla soitettiin. Tuon saunan löylyt ovat varmasti makoisat riippumatta siitä, ketkä istuvat Washingtonin päättävillä paikoilla. Jatkuvuuden merkki sekin.

 

Berneriltä rohkea ja ennakkoluuloton selvitys keskusteltavaksi

Perjantai 20.1.2017 klo 14:36

Kaikki poliittiset päättäjät ja suurin osa suomalaisista ovat samaa mieltä siitä, että tieverkostomme rapautuu ja uusia keinoja asian korjaamiseksi pitää löytää. Tähän päätyi liikenneverkon korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä viime vaalikaudella ja sama todetaan myös hallitusohjelmassa. Hallitus päätti käynnistää selvitystyön liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti huhtikuussa 2016. Koko Suomi ansaitsee hyväkuntoisen tieverkon.

Selvitys on tehty liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla. Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria - rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.

Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.

Aloite on tärkeä ja tervetullut. Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.

Selvityksestä etsitään nyt kaikki sen mahdolliset ongelmat ja siitä irtisanoudutaan. Ikäänkuin nykytila olisi optimaalinen, mitään ei saisi muuttaa. Näinhän asia ei ole, nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua rohkean selvityksen pohjalta.

Muutama huomio keskusteluun:

1.  On olemassa selvä tarve arvioida, miten liikenneverkkoa kehitetään ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja miten kehittämisessä tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa. Korjausvelan paikkaaminen ottamalla lisää velkaa ei voi olla ainoa vaihtoehto.

2. Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.

3. Nyt on aika rauhassa arvioida esitettyjä ideoita ja pohtia niiden toteuttamiskelpoisuutta.

4. Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.

5. Tämä hallitus harjoittaa uudistuspolitiikkaa, olkoon kyse sosiaali- ja terveyspalveluista, digitalisaation edistämisestä, työllistämisen esteiden vähentämisestä, ilmastopolitiikasta ja myös liikennejärjestelmän kehittämisestä.

6. Ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin. Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.

Suomi oli uudistamatta liian pitkään.  Väestön ikäkäyrä ja julkisen talouden tila eivät mahdollista asioiden siirtämistä pitkälle tulevaisuuteen. Nyt on rakentavan keskustelun aika, sen pohjalta tehdään päätöksiä ja sitä seuraa määrätietoinen toteuttaminen.

Britannian pääministerin puhe sisälsi odotettuja elementtejä

Tiistai 17.1.2017 klo 16:17

Britannian pääministeri Theresa May piti iltapäivällä odotetun puheen. Hän linjasi puheessaan maansa asemaa EU:sta eroamisen jälkeen. Puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä.

Kesän kansanäänestyksessä Britannian kansalaiset päättivät maansa lähtevän unionista. Nyt Britannian hallitus on tehnyt oman valintansa siitä, millaista uutta suhdetta EU:n kanssa se tulee tavoittelemaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen. Näitä ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Suomen kannalta keskeistä Mayn puheessa oli valmius edistää ja ylläpitää Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita. Suomelle Britannia on tärkeä kauppakumppani. Meille on todella tärkeää, että tämä tiivis kauppasuhde säilyy. Myönteistä oli myös, että May korosti maansa tahtoa pysyä edelleen tiiviisti EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

Pääministeri Mayn puhe helpottaa EU:n ja Suomen valmistautumista neuvotteluihin. Unioniin jäävät 27 jäsenmaata ovat linjanneet neuvottelujen alkavan vasta Britannian jätettyä virallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti suuntaviivat, joiden pohjalta EU:n 27 jäsenmaata aloittaa neuvottelut Britannian kanssa.  Suuntaviivoja koskevaan valmisteluun hallitus ja eduskunta ottavat kantaa ja vahvistavat kansalliset prioriteettimme neuvotteluprosessissa.

Eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsitään ratkaisuja

Tiistai 17.1.2017 klo 14:34

Suomalaisuuteen kuuluu vahvasti se, että jokaisesta pidetään huolta. Tasa-arvo, välittäminen ja mahdollisuuksien luomien kaikille ovat ominaispiirteitä, joille suomalaisen yhteiskunnan tarina on rakentunut sadan vuoden ajan. Jokainen suomalainen on pidettävä mukana.

Eriarvoistumiskehitys on Suomessa jatkunut pitkään. Se on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Kenenkään ei pitäisi joutua sitä kokemaan. Tähän saakka tehdyt toimet eivät ole onnistuneet pysäyttämään kielteistä kehitystä. Eriarvoisuuden kitkemiseksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja kokonaan uudenlaisia toimintamalleja sekä uusia keinoja. Asiaan on tartuttava vakavasti.

Tämän vuoksi olen asettanut eriarvoisuuteen puuttuvan työryhmän, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttäminen. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti tämä tapahtuu nykyisen talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ja keinoja eriarvoistumisen hillitsemiseksi. Niitä työryhmä alkaa etsiä.

Työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien pärjäämiselle yhteiskunnassamme ja omalta osaltaan luoda yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Kaikkien on koettava yhteiskunnan vastuulla oleva tulonsiirto- ja palvelujärjestelmä turvalliseksi ja luotettavaksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta.

Työryhmä pureutuu erityisesti varhaiskasvatukseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, koulutukseen, työn, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen rajapintoihin, asumiseen, ylivelkaantumiseen ja maahanmuuttoon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimerkiksi resurssien suuntaamisen ja sääntelyn uudelleenarviointia.

Työryhmä tekee esitykset tarvittavien uudistusten suuntaviivoista siten, että niitä voidaan tarkastella valtioneuvoston jatkovalmistelussa loppukeväällä 2018. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2018. Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017

Maanantai 16.1.2017 klo 8:18

(muutosvarauksin)

Arvoisat ylivieskalaiset, hyvä juhlayleisö,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Niistä olemme selvinneet. Kansakuntamme tarina rakentuu keskeisille periaatteille, jotka Suomessa ja suomalaisuudessa ovat tunnistettavissa edelleen. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, koulutus, yhteisöllisyys ja mahdollisuuksien luominen kaikille. Meille leimallisia piirteitä ovat myös välittäminen, työnteko, uudistuminen, historian saatossa testattu selviytymiskyky sekä sisu.

Juhlavuotta vietämme koko Suomessa koko vuoden. Katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mikä on itsenäisen Suomen tarina? Millainen satavuotias Suomi tänään on? Ja tärkeimpänä: Mitä meidän päättäjien on nyt tehtävä, jotta rakennamme Suomesta entistä paremman maan?  

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Tämä teema on omiaan vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä hyvää. Juhlavuoden vietto alkoi vuodenvaihteessa. Se huipentuu itsenäisyyspäivänä. Olen toiminut Suomi100-valtuuskunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässä olen nähnyt sen aidon aktiivisuuden ja luovuuden, jotka juhlavuoden valmistelut ovat synnyttäneet ihmisissä eri puolilla maatamme. Juhlavuoden hankkeiden määrä ja kirjo kertovat moni-ilmeisyydestämme, osaamisestamme ja erityisesti rohkeudestamme.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut erittäin aktiivinen maakunta juhlavuoden ohjelman valmisteluissa. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille pohjoispohjalaisille. Myös Ylivieskassa juhlitaan läpi vuoden satavuotiasta isänmaata. Tämä tilaisuus on yksi monesta.

Hyvät kuulijat!

Suomella on edellytykset jatkaa menestystarinaa, kun huolehdimme kestävästi asioistamme ja pidämme kaikki suomalaiset mukana. Viime aikoina julkistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on todettu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi elää ja asua. Toki meillä on edelleen haasteita. Kaikilla ei mene hyvin. Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Avainasemassa eriarvoisuuden torjumisessa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tuleville sukupolville. Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Arvoisat ylivieskalaiset!

Ylivieskan tarina on osa itsenäisen Suomen kehitystä ja menestystä. Kunnallisen itsehallinnon täyttäessä 150 vuotta, voimme todeta, että Ylivieska on hieno tarina kuntien joukossa. Itsehallinnon aloittaessa Ylivieskassa ja koko Suomessa elettiin vaikeissa oloissa. Maataloutta oli kohdannut täydellinen kato. Ihmiset nälkiintyivät. Ylivieskassa oli tuolloin, 150 vuotta sitten, noin neljätuhatta asukasta. Siitä nälkäkuolema ja siitä seuranneet kulkutaudit verottivat runsaalla kolmella sadalla hengellä. 

Ylivieskan kehitys on sittemmin ollut myötäsukaista. Kehitystä vauhdittivat esimerkiksi kauppalaoikeuksien saaminen vuonna 1965 ja kaupungiksi tulo vuonna 1971. Keskeinen lähtökohta kaupungin kehitykselle oli ollut rautatien rakennus paikkakunnalle. Junaliikenteen alkaminen Pohjanmaan radalla 1880-luvulla toi Ylivieskaan monella tapaa ihmisiä, palveluita ja työtä. 1920-luvun puolivälissä rakennettu Iisalmen rata paransi puolestaan kulkuyhteyksiä Savon suuntaan. Itse asiassa ensimmäinen kokemukseni rautateiltä on, kun kuljin lapsena Sievin asemalta Ylivieskaan.

Ylivieskan kannalta oli merkittävää, että valtiopäivien rautatievaliokunnassa istui kansankirjailija, lukkari Pietari Päivärinta, joka arvostettuna ja tunnettuna kirjailijana sekä voimakkaana puhujana vaikutti siihen, että radan suunnaksi valittiin sisämaan vaihtoehto eli Kokkolasta Ylivieskan kautta Ouluun menevä linjaus.

Päivärinta oli vahva kotiseutuvaikuttaja myös seurakunta- ja kunnallispolitiikassa. Hän edusti kirkkokansaa kolmessa kirkolliskokouksessa ja toimi 1800-luvun loppupuolella toistakymmentä vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Maaseudun vähäosaista kansaa ja sen tuntemuksia kirjoissaan ja lehtiartikkeleissaan realistisesti kuvannut Päivärinta puhui voimakkaasti kansansivistyksen, valistuksen ja maatalouden kehittämisen puolesta. Päivärinnan vaikutus Ylivieskan hengenelämään oli merkittävä ja siitä sai varmasti vaikutteita myös lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylivieskassa asunut presidentti Kyösti Kallio.

Ylivieskan väkiluku on kasvanut pääsääntöisesti koko 150-vuotisen historian ajan. 2000-luvun puolella kaupungin kasvu on ollut suhteellisesti Suomen nopeimpia. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Ylivieskan kasvu on jatkossakin nopeaa, jos tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2015–2030 toteutuu. Asukkaanne on varsin nuorta: paljon lapsia ja nuoria lapsiperheitä. Euroopan nuorin väestö asuu täällä Ylivieskan ja Oulun seuduilla.

Ylivieska on sijoittunut liikenteen solmukohdaksi. Hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien ohella Ylivieska tunnetaan Suomessa laajalti markkina-alueensa kasvavana kaupallisena keskuksena. Myönteisen kaupunkikehityksen taustalla on varmasti ollut kunnallispolitiikka, jossa on toimittu määrätietoisesti ja viisaasti kaupungin vahvuuksia ja etuja hyödyntäen. Ylivieska on yrittäjien ja kauppiaiden kunta, kasvava alueensa keskuksena. Ylivieskan talousalue on noussut Suomen 26. merkittävimmäksi talousalueeksi.

Ylivieska on ihmisen kokoinen kaupunki vahvoine kylineen. Kyläkoulut ovat täällä edelleen voimissaan. Teillä on peräti neljä vahvaa kyläkoulua, jotka on päätetty pitää toiminnassa ja laajentaa. Rautatien myötä asukkaita on tullut ajan saatossa paljon eri puolilta Suomea, mikä on virkistänyt ajatusmaailmaa ja tuonut eri vaikutteita. Täällä arvostetaan kulttuuria, liikuntaa sekä koulutusta. Teillä on upea kulttuurikeskus, uusi jäähalli sekä uusi teatteritalo. Kouluttautuakin voi Ylivieskassa. Ylivieska on kokoaan suurempi niin kuin kaupungin slogankin kertoo, kaupunkinne on suuren kaupungin oloinen. Kaupunkinne on vireä, kehittyvä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsova.

Viime pääsiäisen aikaan järkytyin, kun katsoin uutisia televisiosta. Teidän vanha ja kaunis puukirkkonne oli tulessa. Tiedän, että te ylivieskalaiset olette kokeneet kirkon menettämisen erittäin raskaaksi asiaksi. Tämä asia on myös yhdistänyt teitä. Kirkossa koettiin vuosisatojen aikana elämän surut ja ilot ja jaettiin ne yhdessä suvun ja ystävien kanssa.  Olin itsekin käynyt kirkossanne useampaan kertaan, koska sukuani on tältä seudulta kotoisin.

Olkaa rohkeita miettiessänne kirkolle uutta vaihtoehtoa. Voisitteko jopa miettiä, että tekisitte samoille perustuksille uuden ja samasta materiaalista. Rakennettiinhan Pudasjärvellekin komea puukoulu.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen Ylivieskaa sen 150-vuotisesta hallinnollisesta itsenäisyydestä. Toivotan teille ylivieskalaisille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta!

"Nykyinen sukupolvi rakentaa edeltäjiensä työlle.". Näin totesi täällä syntynyt presidentti Kyösti Kallio. Jatketaan yhdessä tätä työtä isänmaan rakentamiseksi. Kiitos.

Speech by Prime Minister Sipilä at the Opening Ceremony of Finland 100 Exhibition

Perjantai 13.1.2017 klo 9:38


(check against delivery)

Szanowna Pani Premier, Excellencies, Ladies and Gentlemen, Dear Friends of Finland,

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

We will mark the centenary in many ways outside the borders of our country, too. Today, it gives me particular pleasure to launch the celebrations here in Warsaw, at the first ‘Finland 100’ event that is taking place abroad. The magnificent POLIN Museum, designed by Professor Mahlamäki, offers the perfect venue for this.

I had the opportunity to visit the Museum earlier today. The way that the history of Polish Jews comes alive here is truly special and the exhibition leaves a permanent impression on the visitor. It is humbling to visit this unique place, in the middle of the former ghetto area.

I feel privileged that we in Finland can experience a special connection to the Museum, and that Finnish creativity and architecture have contributed to its success.

A museum designed by a Finnish architect in the capital of Poland is one of the latest examples of the close ties between our two countries, and it also highlights the many opportunities we have for cooperation.

Also the presence of Prime Minister Szydlo at this event tonight reflects this link between our countries.

The history of our friendship across the Baltic Sea extends well beyond the last 100 years. But, in 1917 and 1918, Finland and Poland shared the same destiny as both gained their independence. Next year, Poland will be celebrating its centenary.

One of the eight themes of the Echoes exhibition is ‘Light and Dark’. During the years of our independence, we have seen light, as well as dark, in both of our countries. The Museum of the History of Polish Jews is a reminder of this.

Now Finland and Poland work together, as members of the European Union, and it is our constant responsibility to make sure that light will always prevail over dark in Europe and in the world.

Ladies and gentlemen, the theme of the Finland 100 celebrations is ‘Together’. This reflects the Finnish experience: From the very start of our independence, we have valued the equal participation of all citizens, women and men, in building the Finnish society. The war years brought the young nation together in a unique way. The following decades saw Finland become a success story.

The Echoes exhibition is also a demonstration of this theme. Finnish design and architecture have a universal appeal, but they are also clearly Finnish. They reflect our society, the natural surroundings and the challenges that we Finns experience, but they also look towards the future.

Through this exhibition we hope to tell our story to our Polish friends as well. What makes the exhibition especially interesting is that it shows how design is a part of our everyday lives in Finland. It is a shared experience – in fact, I’m sure that every Finnish person in the audience will recognise some objects in the exhibition from their own home. I certainly did.

I would like to congratulate the organising team, and also pay tribute to the way this exhibition has been created together with several partner companies.

I would also like to express our deep gratitude to the POLIN Museum for holding this exhibition, which is so different from your usual programmes. Without your help and cooperation this Finland 100 event would not have been possible.

Madam Prime Minister, Dear Friends,

Thank you for being with us tonight. I wish you an enjoyable evening and a memorable Finland 100 experience.

EU-asiat keskiössä Varsovassa

Torstai 12.1.2017 klo 19:18

Olen tänään Varsovassa ensimmäisellä Suomi100 -ulkomaanvierailulla. Tapasin Puolan pääministerin Beata Szydłon, ja kävimme viralliset keskustelut. Keskustelujen pääpaino oli ajankohtaisissa EU-asioissa. Kuten kaikkien EU-maiden kanssa, keskusteluissa löytyi joitakin eroja lähtökohdissamme, mutta runsaasti kuitenkin myös aiheita, joissa näkemyksemme ovat hyvin samankaltaiset. Meillä oli hyvä ja avoin keskustelu esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta, muuttoliikkeestä ja brexitistä.

Käsittelimme myös Itämeren alueen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomea ja Puolaa yhdistää muun muassa se, että olemme molemmat pitäneet tärkeänä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen kehittämistä. Asiaa tullaan edistämään jatkossakin. Hybridiuhkiin liittyvä työ on meille molemmille tärkeää. Olen tyytyväinen, että saimme kuulla, että myös Puola tulee olemaan aktiivinen Suomeen perustettavaan hybridiuhkien osaamiskeskuksen osalta.

Suomalainen osaaminen tunnetaan Puolassa. Painotin Puolan pääministerille osaamistamme mm. biotalouden, terveysteknologian sekä älykkäiden liikenneratkaisujen alalla. Toivon, että jatkossa yrityksemme tulevat löytämään entistä enemmän yhteistyömahdollisuuksia Puolasta. Viime aikoina suomalaisyrityksillä on ollut muiltakin osin huomattavaa kiinnostusta Puolaa kohtaan. Yhteyksiä pidetään yllä useilla eri tasoilla. Myös suomalainen innovaatiopolitiikka herättää puolalaisissa runsaasti kiinnostusta.  Sivusimme tätä aihetta myös pääministerikollegani kanssa. Tähän liittyen halusin ottaa Puolan ohjelmaani myös yrityksille suunnatun roundtable-keskustelun. Tilaisuudessa keskeiset suomalaiset ja puolalaiset yritykset esittelivät liiketoimintaansa. Suomalaisista yrityksistä mukana olivat Fortum, Stora Enso, UPM, Valmet, Watrec ja Wärtsilä. Isännöimme tapahtumaa yhdessä Puolan varapääministerin kanssa. Tilaisuus oli hyvin antoisa ja toivon, että yhteistoiminta maidemme välillä saa tästä lisää pontta.

Suomelle Puola on tärkeä maa sekä kahdenvälisesti, Itämeren alueella että EU:ssa. Tämän vuoksi totesin keskustelussamme Suomen toivovan, että Puola ja EU-komissio pääsevät yhteisymmärrykseen komission käynnistämän oikeusvaltiomenettelyn puitteissa. Tämä olisi tärkeää niin Puolan kuin EU:nkin kannalta. Kysymys yhteisistä arvoista on erityisen olennainen nyt, kun meidän on varmistettava EU:n yhtenäisyys. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat EU:n kulmakiviä.  On tärkeää varmistaa niiden kunnioittaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.  On kuitenkin selvää, että viime kädessä kyse on asioista, joihin kestävät ratkaisut löydetään puolalaisten itsensä toimesta. Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin tärkeää myös koko EU:n kannalta. 

Tapasin Puolassa myös Euroopan parlamentin ALDE-ryhmään liittyneen oppositiopuolue Nowoczesnan puheenjohtajan. Tapaaminen täydensi hyvin tapaamiset Puolassa.

Historia yhdistää Suomea ja Puolaa, sillä Puolan itsenäisyyden palautumisen juhlavuosi on ensi vuonna. Käynnistimme Suomi100  -juhlinnan Varsovan upeassa Puolan juutalaisten historian museossa, jossa avautuu suomalaista designia ja arkkitehtuuria esittelevä juhlavuoden Echoes-näyttely.

Päivä oli tiivis, mutta erittäin antoisa. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kahdenvälisten suhteiden hoitaminen ja meille tärkeiden EU-asioiden edistäminen tätä kautta on tärkeää. Työ jatkuu.

Puhe MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan juhlaseminaari 11.1.2017

Keskiviikko 11.1.2017 klo 14:19

(muutosvarauksin) 

Hyvä seminaariyleisö,

Ruokaturva on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakiviä. Ruokaturva on myös yksi ihmiskunnan suurimmista tulevaisuuden haasteista. Miten turvataan maailman ihmisten ruokaturva eli poistetaan maailmasta nälkä?

Miten annetaan ihmisille mahdollisuus saada turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän?

Ja miten vielä pystytään tekemään tämä kestävästi, väestökasvuun ja ilmastonmuutokseen sopeutuen?

Ruokaturvaan liittyviä ongelmia ei ole vielä onnistuttu ratkaisemaan. Usein arvellaan, että nälän poistamisessa kysymys ei niinkään ole osaamisesta vaan tahdosta. Jos yhteinen poliittinen tahto ruuan takaamiseen kaikille löytyisi, voisi tavoite toteutua.

Maailmassa tuotetaan nytkin periaatteessa tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille. Ruokaturvaongelma on pelkkää ruuan tuotantoa moniulotteisempi kysymys. Se liittyy läheisesti köyhyyteen ja ihmisten mahdollisuuteen tuottaa tai hankkia tarvitsemansa terveellinen ja ravitseva ruoka.

Tänä päivänä noin 800 miljoonaa ihmistä elää ruuan puutteessa eli ei saa ruuastaan riittävästi energiaa. 2 miljardia ihmistä ei saa ruuasta tarvitsemiaan hivenaineita, vitamiineja ja valkuaista. Suurin osa nälkää kärsivistä ihmisistä on maaseudun asukkaita, siis pienviljelijäperheitä, maatyöläisiä, ja muita maaseudun köyhiä. Heidän kohdallaan ei toteudu oikeus ruokaan, joka on yksi ihmisoikeuksista.

Tänä päivänä noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään pois ruokaketjun eri vaiheissa. Jos ruokahävikkiä saataisiin pienennettyä ja ihmisten käytettäväksi, olisi osa nälkäongelmaa ratkaistu. Ja jos hävikkiä saataisiin pienennettyä, vähenisi myös tarve raivata metsiä pelloksi tuotannon kasvattamista varten.

Maailman väestö kasvaa ja kaupungistumisen myötä ruokailutottumukset muuttuvat. Tulevaisuudessa ruokaa ja rehua on tuotettava selvästi nykyistä enemmän.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) on arvioinut, että vuonna 2050 maatalouden pitäisi tuottaa ainakin puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Myös energian ja puhtaan veden tarve tulee lisääntymään merkittävästi.

Tavoitteiden saavuttamista uhkaa muuttuva ilmasto. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotannon tulevaisuutta erityisesti niillä alueilla, joissa jo nyt on heikko ruokaturvatilanne. Siksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen ovat maailman ruokaturvan ja myös rauhan kannalta välttämättömiä.

Globalisoituvassa maailmassa käy usein niin, että sääolojen vaikutus ruuantuotantoon yhdellä alueella heijastuu myös muualle maailmaan. Tästä on esimerkkejä viime vuosilta. Kova kuivuus tärkeillä tuotantoalueella vaikutti osaltaan ruuan maailmanlaajuiseen hinnannousuun, ruuan äkillinen hinnannousu sai puolestaan kansalaiset kaduille kapinoimaan erityisesti maissa, joissa suurin osa ihmisten tuloista kuluu ruuan ostamiseen.

Ruokaturva turvaa siis osaltaan myös turvallisuuden. Epäonnistuminen tarkoittaa levottomuuksien leviämistä yli maiden rajojen ihmisten etsiessä elantoa ja rauhallisempaa elämää toisaalta.

Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, on maailman tulevaisuuden kuva ruokaturvan ja sen mahdollistaman vakaan kehityksen kannalta hyvin vaikea.

Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin omaa taustaamme vastaan. Meidän viimeisimmistä nälkävuosista on aikaa runsaat sata vuotta. Ja monella on vielä muistissa sotavuosien ja sodan jälkeisten vuosien ruuan säännöstelty saanti. Tuolloin ruoka oli arvossaan, eikä myöskään ruokahävikkiä päässyt syntymään.

 

Hyvät kuulijat,

Työtä ruokaturvan parantamiseksi tehdään maailmassa paljon. Tähän velvoittavat jo ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja kestävän kehityksen tavoitteet, joista tavoite numero kaksi koskee nimenomaan nälän hävittämistä. Tavoitteista ensimmäinen koskee köyhyyden poistamista, sillä ilman köyhyyden poistamista ei myöskään ruokaturvatavoite voi toteutua. Nämä tavoitteet siis kulkevat käsi kädessä.

Vaikka jokainen maa itse on vastuussa kansalaistensa ruokaturvan varmistamisesta, monet maat tarvitsevat siihen tukea – niin osaamista kuin rahallista tukea – sekä ruokaturvatarpeiden huomioon ottamista kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.

Kansainvälinen yhteisö on nostanut maatalouskehityksen ja ruokaturvan varmistamisen keskeisiksi kehityksen tavoitteiksi. Tähän on syynä myös se, että monen köyhän kehitysmaan koko talouselämä, työllisyys ja ulkomaankauppa ovat riippuvaisia maatalouden, metsän ja kalastuksen tuotosta.

Maailman puoli miljardia pienviljelijäperhettä tuottavat merkittävän osan ihmiskunnan ruuasta. He eivät tuota vain omalle perheelleen vaan yhä enenevässä määrin myös markkinoiden tarpeisiin. Yhä useampi pienviljelijä on nainen, koska monesti perheen miehet ovat lähteneet elannon perässä kaupunkiin tai ulkomaille. Jos maailman ruokaturvaa halutaan parantaa, on välttämätöntä ottaa mukaan työhön myös pienviljelijät – siis joukko, jonka omakin ruokaturva on huonon vuoden sattuessa vaakalaudalla.

Perheviljelmävaltaisella Suomella on paljon kokemuksia jaettavaksi pienviljelijävaltaisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyöllä ja kumppanuudella voimme vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten tuotanto ja koko ruokajärjestelmä saadaan toimimaan ja omalta osaltaan varmistamaan ruokaturvan syntymistä. Ruokajärjestelmän toimivuuden eteen tehdään Suomessakin edelleen töitä.

 

Hyvät kuulijat,

Maailman ruokaturva syntyy pienistä puroista, pienistä teoista, poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta. Keskeistä on, että meillä on myös henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat valmiita tekemään voitavansa ruokaturvan edistämiseksi.

Juha Marttila on työssään puolustanut jo vuosien ajan voimalla suomalaista ruokatuotantoa. MTK on ollut niin kansallisesti kuin eurooppalaisellakin tasolla näkyvä ja arvostettu toimija. Kotimainen ruoka on myös meille suomalisille yksi osa turvallisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätöksenteossa niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla takaamme mahdollisuuden kestävään, puhtaaseen ja kannattavaan kotimaiseen ruokatuotantoon.

Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja Juha Marttilaa joukkoineen aktiivisesta ja paneutuvasta otteesta kehityksen pyörän pyörittämisessä. Kehitysapu on julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntatoimijoiden innostuneisuutta, asiantuntemusta ja varojakin, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita pystytään saavuttamaan.

Ja aivan lopuksi haluan toivottaa omasta ja valtioneuvostonpuolesta lämpimät onnittelut: Juha Marttilalle, 50-vuotiaalle puheenjohtajalle. Sinä pidät jäsenistönne asemasta kiinni ja kannat syvää huolta heidän arjestaan, sekä luonnollisesti tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävälle MTK:lle, unohtamatta myöskään Suomea, joka tänä vuonna voi juhlia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Vuosi 2017 on juhlan arvoinen. Toivotan menestystä myös tuleville vuosikymmenille!

 

Pääministerin uudenvuoden tervehdys STT:lle 31.12.2016

Lauantai 31.12.2016 klo 10:11

Kohti juhlavuotta - Yhdessä

Maailma ympärillämme rakoilee. Joulua edeltäneet silmittömät väkivallanteot Ankarassa ja Berliinissä ovat viimeisin osoitus tästä. Kansainvälinen tilanne on jännitteinen ja voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään. Vuosia jatkunut Syyrian sota on tuonut esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet ja epäonnistumisen. Terrorismin uhka on todellinen myös Euroopassa.

 

Ymmärrän hyvin, että moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Hallitukselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen kaikissa oloissa. Nyt jos koskaan meidän on viisasta noudattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maamme pitkäaikaista, yhdessä sovittua ja suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa.

 

Tuo linja nojaa sotilasliittoon kuulumattomuuteen, uskottavaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ennen muuta YK:n ja EU:n puitteissa, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan sekä viranomaisten sujuvaan yhteistoimintaan. Toimimme osana kansainvälistä yhteisöä poliittisten ratkaisujen aikaansaamiseksi kriiseihin sekä terrorismin ja muiden uhkien torjumiseksi.

 

Euroopan unionin turvallisuusyhteistyökin on tiivistymässä. Joulukuun huippukokouksessa todettiin, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia.

 

Pidän erittäin tärkeänä, että ennen joulua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta aikaansaatiin laaja, hallitus-oppositiorajan ylittävä yhteisymmärrys ja että yhdessä sovitulla linjalla on myös suomalaisten tuki. Se on Suomen kaltaiselle pienelle maalle vahvuus ja välttämättömyys. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luo yhteisymmärrykselle edellytykset.

 

Viisaan ja yhdessä sovitun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella kestävin tapa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseksi on, että laitamme omat asiamme kuntoon. Näiltä osin Suomen suunta on muuttunut. Viimeisimpänä Suomen Pankki sekä OP-ryhmä muuttivat arvioitaan Suomen tilanteesta myönteisemmäksi.  Jo tämän vuoden kasvu ylittää kaikki ennusteet. Hallitusohjelmassa luotu perusresepti toimii. Sitä ei tarvitse nyt muuttaa, vaikka kehysriihessä haemme lisää kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia. 

 

Maamme talous supistui käytännössä koko edellisen vaalikauden ja työttömyys lisääntyi. Nyt olemme vihdoin tilanteessa, jossa talous kasvaa, yhä useampi työtön on saanut työpaikan ja ihmisten luottamus ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Hallitus tekee kaikkensa, että tätä myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä nyt kaikin tavoin voimistetaan. Etenkin yhteiskuntamme nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

 

Suomen suunta on parempaan päin, mutta etenkin meidän päättäjien on pidettävä mielessä, että kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja hallitus ottaa sen vakavasti. Pidän erittäin tärkeänä, että Suomea kuntoon laitettaessa pidämme kaikki suomalaiset mukana. Hallitusohjelmankin tärkeimpiä tavoitteita on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

 

Kun lisää rahaa ei valitettavasti ole, ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta. Olennaista kaikista suomalaisista ja koko maasta huolehtimisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan.

 

Toiseksi, hallitus on sitoutunut siihen, että useamman vaalikauden ajan valmisteltu sote- ja maakuntauudistus viedään vihdoin maaliin. Lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva on turvattava tasa-arvoisesti koko maassa ja etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan yhteiskuntamme heikompiosaiset. Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin juuri ennen joulua.

 

Talouden tilanteesta huolimatta olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia, kuten korottamaan pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Samoin laitamme vihdoin omaishoitoa kuntoon. 

 

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin yhteinen näkemys. Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen perustamassa työryhmää, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

 

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

 

Etenkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on omissa arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

 

Kannustan jokaista pitämään heikompien puolta ja niiden lähimmäistemme ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tai pysty tekemään.

  

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. Me suomalaiset olemme läpi historian selviytyneet murrosajoista, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä. Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus oli tästä viimeisin osoitus. Jokainen voi pohtia, missä jamassa taloutemme nyt olisi, ellei sopimaan olisi pystytty. 

 

Suomi menestyy myös kansainvälisissä vertailuissa. Tilastokeskus keräsi Suomen juhlavuoden kunniaksi listan, missä kaikessa olemme maailman kärkimaiden joukossa. Viimeksi marraskuussa kansainvälinen tutkimus totesi, että Suomessa on maailman paras hallinto. Nousimme edellisestä mittauksesta neljä pykälää.

 

Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Parannettavaa riittää joka rintamalla, myös hallituksella. Toivotan hallituksen puolesta kaikille suomalaisille menestyksekästä uutta vuotta ja hienoa juhlavuotta 2017. Vietetään se Yhdessä!

 

Juha Sipilä

pääministeri 

Erkki Virtanen ryhtyy selvittämään julkisen rakentamisen ongelmia

Perjantai 30.12.2016 klo 14:15

Valtio osallistuu monien suurten rakennushankkeiden rahoittamiseen. Hallitus näkee kasvavana ongelmana näiden hankkeiden projektin hallinnan ja kustannusarvioiden pitävyyden. Yhä yleistyvä käytäntö näyttää olevan lisärahan hakeminen hankkeisiin siinä vaiheessa, kun valtiolla ei enää ole käytännössä muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä lisäpyyntö. 

Itse näen, että kysymys on todennäköisesti ”omistajuuden” puutteesta ja jämäkkyydestä rakennuttajan roolissa tai jopa hankkeiden käynnistämisestä tietoisesti alibudjetoituna. Julkisuudessa on käsitelty useita huonoja esimerkkejä, mutta hyvin vedettyjä hankkeitakin löytyy paljon. Selvityksessä Virtanen käy läpi hyviä ja huonoja esimerkkejä Suomessa ja tutustuu muiden Pohjoismaiden käytäntöihin.

Odotan Erkki Virtaselta havaintojen pohjalta selkeitä suosituksia Valtioneuvostolle ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja mahdollisuuksien mukaan myös meneillään olevissa hankkeissa. Olen kannustanut häntä yltiörehelliseen tilannekuvan muodostamiseen ja selkeisiin suosituksiin tilanteen korjaamiseksi.

Hän on luvannut raportin suosituksineen 31.3.2017 mennessä.

Maakunta, sote- ja valinnanvapausratkaisut etenevät kohti maalia

Keskiviikko 21.12.2016 klo 20:20

Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin tänään. Hallituksella on nyt selkeä, yhteinen ratkaisu kokonaisuudesta. Sitä on helppo puolustaa. Historiallinen uudistus toteutuu viimein.

Peruspalvelut turvataan lähellä ihmistä. Maakunnista tulee tehokkaita ja kansanvaltaisia palveluiden järjestäjiä ja niillä korvataan satoja hallintohimmeleitä.

Jatkossa noin viidennes sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetystä vajaasta 20 miljardista eurosta kohdistuu palveluihin, jotka ovat jokaisen suomalaisen valinnanvapauden piirissä. Näitä palveluita tuottavat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat, kuten järjestöt.

Kokonaisuuteen liittyvät lakiesitykset annetaan keväällä eduskunnalle ja ne on tarkoitus saada käsiteltyä kesätaukoon mennessä.

Hallituksen ylivoimaisesti suurimman uudistuskokonaisuuden tavoitteissa ja aikataulussa on pysytty hienosti. Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017. Maakuntapäättäjät valitaan suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2018. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Iso kiitos hallituskumppaneille. Tämäkin päivä osoitti hienosti toimintakykymme suuren ulkoisen paineen keskellä. Huolellinen valmistelu on vaatinut reformiryhmältä todella uutteraa työtä ja istumista kuukausikaupalla: kiitän reformiministeriryhmään kuuluneita ministereitä Anua, Juhaa, Pirkkoa, Jussia, Paulaa ja Sannia sekä kaikkia virkamiehiä, erityisesti Tuomas Pöystiä. Olette nyt todellakin ansainneet joululomanne.

Jouren i Vasa fortsätter på nuvarande nivå

Tiistai 20.12.2016 klo 8:08

Östersbottens Tidning, Vasabladet 20.12.2016

Jag har följt med den offentliga diskussionen, och förstår bra att man är oroad över detta. Sjukhuslagen har diskuterats mycket och väckt många frågor under den senaste tiden.  Regeringens proposition om sjukhuslagen ingår i en omfattande reform av social- och hälsovården. 

Det centrala i social- och hälsovårdsreformen är att lösa problemen inom primärvården och överföra tyngdpunkten till tjänsterna på basnivåDet ska gå snabbare att få en tid hos en vårdare eller läkare, människor ska inte längre bollas fram och tillbaka och informationsgången ska förbättras. Den allra mest krävande vården kan man dock koncentrera till färre enheter. Detta gör man både för säkerhetens och för kostnadseffektivitetens skull.  

Den nuvarande nivån på jouren för den specialiserade sjukvården vid Vasa Centralsjukhus förändras inte. Således kommer de 10 specialområdena fortsättningsvis att ha jour dygnet runt. Vissa planerade operationer som är mycket krävande kan eventuellt komma att utföras någon annanstans i framtiden, men detta preciseras senare genom en förordning av statsrådet. Exempelvis den öppna hjärtkirurgin vid Vasa centralsjukhus upphöra och flyttas till universitetssjukhusen. I och med förordningen kan eventuellt också den mest krävande cancerkirurgin samt den specialiserade ortopedin flyttas till universitetssjukhusen. Förändringarna innebär dock inte att verksamheten inom dessa specialiteter upphör vid Vasa centralsjukhus. De patienter som har opererats någon annanstans ska i regel återvända till Vasa för rehabilitering.  

Social- och hälsovårdsministeriet har bedömt att förflyttningarna av patienter från Vasa till en annan vårdenhet inte innebär några stora eller plötsliga förändringar jämfört med nuläget. Enligt en preliminär bedömning på tjänstemannanivå förflyttas cirka 100 patienter per år till Seinäjoki och cirka 150 patienter till universitetssjukhuset, främst till TammerforsI och med reformen kommer patienterna i första hand att förflyttas direkt till universitetssjukhusen, liksom man gör i övriga Finland.    

I den senaste tidens diskussioner har det framförts argument om att reformen skulle inverka på företagens verksamhetsförutsättningar eller på stadens attraktionskraft. Med beaktande av det som sagts ovan är det svårt att förstå argumenten om att den lokala livskraften skulle försvagas på grund av jourreformen. Jämfört med nuläget är förändringarna inte så betydande att de skulle försvaga områdets attraktionskraft. 

Den offentliga diskussionen är viktig, men det är viktigt att inte skapa en föreställning som inte bygger på fakta. 

Social- och hälsovårdsreformen och sjukhuslagen får inte och kan inte försämra möjligheterna att få service på svenska. Det svenska språkets ställning och det tvåspråkiga Finland är mycket viktiga även för mig personligenRegeringen har förbundit sig att värna om Finlands tvåspråkighet i enlighet med grundlagen

Förra veckan blev social- och hälsovårdsutskottet färdig med sitt betänkande om frågan.  Enligt utskottets förslag ska regeringen följa upp hur de språkliga rättigheterna förverkligas och att patienten få välja att få service antingen på finska eller på svenska. Riksdagen kräver att regeringen vid behov vidtar åtgärder på det sätt som uppföljningen förutsätter.  Riksdagens uttalande tas naturligtvis på yttersta allvar.  

Tjänsterna i Vasa kommer fortfarande att vara bra. Staden kommer även i fortsättningen att ha en omfattande samjour och ett heltäckande utbud av tjänster för specialiserad sjukvård. Om man endast en eller två gånger under sitt liv behöver någon krävande, planerad operation, kan man resa en lite längre väg för den skull. Med Finlands mått mätt har regionen en ung och frisk befolkning, hög nativitet och ett livskraftigt näringsliv, vilket garanterar att Vasa-regionen kommer att blomstra och må bra även i framtiden. Befolkningen erbjuds tjänster både på finska och på svenska, och man kommer även att fästa uppmärksamhet vid att tjänsterna ska produceras med beaktande av kvaliteten och kostnadseffektiviteten.

En stark framtidstro är den rakaste vägen till framgång. 

Jag önskar er alla en fridfull Jul och glada stunder tillsammans med era närmaste.

 

Vaasassa säilyy nykytasoinen päivystys

Tiistai 20.12.2016 klo 8:03

Julkaistu alun perin Pohjalaisessa 20.12.2016

Kun seuraan julkista keskustelua, ymmärrän hyvin huolenne. Sairaalalaki on herättänyt laajaa keskustelua ja kysymyksiä viime aikoina. Tämä hallituksen esitys on osa mittavaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. 

Sote-uudistuksen keskiössä on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon ja siirtää painopistettäperustason palveluihin. Hoitajalle ja lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin, ihmisten pompottelun luukulta toiselle on päätyttävä ja tiedon on kuljettavaSen sijaan haastavampia toimenpiteitä voidaan sijoittaa harvempiin yksiköihin. Tämä tehdään turvallisuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. 

Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys. Vaasassa siisjatkuu 10 erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Joitain suunniteltuja erittäin vaativia leikkauksia voidaan tehdä tulevaisuudessa muualla, mikä tarkentuu myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan avosydänkirurgia loppuu ja siirtyy yliopistosairaaloihin. Asetuksen myötä myös vaativinta syöpäkirurgiaa ja erityistason ortopediaa voi siirtyä yliopistosairaaloihin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan lopettaisi kyseisten erikoisalojen toimintaa Vaasan keskussairaalassa. Ja näidenkin operaatioiden jälkeen potilas palaisi pääasiassatakaisin kuntoutumaan Vaasaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että potilaiden siirroissa Vaasasta toiseen hoitopaikkaan ei tapahdu suurta eikä äkillistä muutosta nykytilaan verrattuna. Alustavan virkamiesarvion mukaan noin 100 potilasta siirtyy vuodessa Seinäjoelle ja noin 150 yliopistolliseen sairaalaaneniten TampereelleUudistuksen myötä potilaiden siirto tapahtuu pääosin suoraan yliopistollisiin sairaaloihin, kuten muuallakin Suomessa.

Viimeaikaisessa keskustelussa on esiintynyt väitteitä, että uudistus vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin tai kaupungin vetovoimaan. Edellä sanotun valossa on vaikea ymmärtää väitteitä paikallisen elinvoiman hiipumisesta päivystysuudistuksen takiaMuutokset nykytilaan eivät ole niin merkittäviä, että ne heikentäisivät alueen vetovoimaisuutta.

Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta on vältettävä luomasta sellaista mielikuvaa, joka ei perustu faktoihin

Sote-uudistus ja tämä laki eivät saa eivätkä voi vaarantaa palveluiden saamista ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asema ja kaksikielinen Suomi ovat erittäin tärkeitä - myös minulle henkilökohtaisestiHallitus on sitoutunut kaksikielisen Suomen vaalimiseen perustuslain mukaisesti.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai viime viikolla asiasta mietintönsä valmiiksi. Valiokunnan ponsiesityksessä edellytetään, että hallituksen on seurattava kielioikeuksien toteutumista ja potilaan on saatava palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin seurannan edellyttämällä tavalla. Tämä lausuma otetaan luonnollisesti erittäin vakavasti. 

Vaasassa palvelut säilyvät edelleen hyvinä. Kaupungissa on jatkossakin laaja yhteispäivystys ja kattava valikoima erikoissairaanhoidon palveluja. Joihinkin vaativiin, suunniteltuihin leikkauksiin voi kerran tai kahdesti elämässään matkata vähän pidemmällekin. Alueen Suomen mittakaavassa nuori ja terve väestö, hyvä syntyvyys ja elinvoimainen elinkeinoelämä takaavat, että Vaasan seutu kukoistaa ja voi hyvin myös jatkossa. Väestölle on tarjolla palveluja niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja myös niiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen kiinnitetään huomiota.  

Vahva tulevaisuudenusko on varmin tae alueen menestykselle.

Toivotan teille kaikille rauhaisaa joulunaikaa ja iloisia hetkiä läheistenne parissa.

Vanhemmat kirjoitukset »