Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.5.2016 13:29Vuosi kovaa työtä takanaLue lisää »
  • 23.5.2016 14:46Puheenvuoro World Humanitarian Summitissa Istanbulissa Lue lisää »
  • 18.5.2016 14:25Vastaus välikysymykseen Suomen suunnasta eduskunnalle 18.5.2016Lue lisää »

Blogin arkisto

Vuosi kovaa työtä takana

Keskiviikko 25.5.2016 klo 13:29

Kolumni on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.5.2016

Suomi oli liian pitkään uudistamatta. Nyt uudistuksia tulee rytinällä. Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti.

Velkaannuimme vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Lähdimme kuromaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi joudumme tekemään erittäin valitettavia leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Tavoitteemme on turvata jatkossa hyvinvointipalvelut vauvasta vaariin sekä laadukas ja maksuton koulutus jokaiselle suomalaiselle taustasta riippumatta.

Työpöydälläni on nyt erityisesti toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi. Esimerkiksi koeaikaa pidennetään, yritysten takaisinottovelvollisuutta helpotetaan, parannamme itsensä työllistävien asemaa, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollisuus käyttää starttirahana sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön. Lisää työllisyystoimia tulee syksyllä. Silloin tuomme myös eduskuntaan yrittäjyysveropaketin. Yhteiskuntasopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan.

Muuttoliikkeen voimistuminen osoitti yhteiskuntamme erinomaisen kyvyn toimia yllättävän kriisin keskellä. Vastasimme maahanmuuttotilanteeseen perustamalla Tornioon järjestelykeskuksen ja luomalla kattavan vastaanottokeskusverkoston. Itärajan maahantulovirtaan löytyi ratkaisu Venäjän kanssa.

Kiitän pohjoissuomalaisia kansalaisjärjestöjä ja teitä monia vapaaehtoisia, että tartuitte omilla voimavaroillanne ja osaamisellanne tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Jokaisen maahantulijan on saatava ihmisarvoinen kohtelu ja hädässä olevia on autettava. Pidemmän aikavälin ratkaisu maahanmuuttotilanteeseen on, että rajoille saadaan järjestys ja YK:n pakolaisjärjestön ylläpitämät inhimilliset leirit. Hädänalaiset ihmiset voivat tulla leireiltä suoraan Suomeen pakolaiskiintiömme puitteissa.

Ensimmäisen vuoden aikana olen usein muistuttanut itseäni, miksi tätä kaikkea tehdään. Suomi elää edelleen joka päivä velaksi, joten käänne on pystyttävä tekemään hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

                   

Puheenvuoro World Humanitarian Summitissa Istanbulissa

Maanantai 23.5.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Valtion- ja hallitusten päämiesten pyöreän pöydän keskustelu: Poliittinen johtajuus konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

Arvoisat puheenjohtajat, herra pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa pääsihteeri, kiitämme teitä tämän huippukokouksen koolle kutsumisesta. Arvostamme suuresti sitä, että Turkin hallitus on ottanut kokouksen isännöinnin vastuulleen. Pidämme pääsihteerin raporttia ("One humanity: shared responsibility") tärkeänä ja annamme vahvan tukemme siinä esiin nostetuille viidelle keskeiselle kokonaisuudelle, joiden edistäminen on vastuullamme. 

Haluan ilmaista Suomen vahvan tuen myös tämän pyöreän pöydän keskustelun ytimen muodostaville sitoumuksille. Ne peräänkuuluttavat poliittista johtajuutta konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Keskustelumme aihe on toden totta ajankohtainen ja koskettaa meitä kaikkia. 

Arvoisat kollegat, meidän täytyy lisätä ponnistuksiamme konfliktien ennalta ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Meidän täytyy jalkauttaa sanat teoiksi. Haluaisin nostaa esiin erityisesti kolme teemaa:

Ensiksi, meidän täytyy päästä käsiksi konfliktien varsinaisiin syihin. Tähän liittyen Suomi on sitoutunut jatkamaan tukeaan vähiten kehittyneille maille sekä hauraille valtioille. Tämä on yksi kehityspolitiikkamme prioriteeteista.

Toiseksi, konfliktit täytyy ratkaista neuvotteluteitse eikä aseita ja sotilaallisia voimakeinoja käyttäen. Suomi puheenjohtaa yhdessä Turkin kanssa rauhanvälityksen ystäväryhmää YK:ssa. Suomi on tässä vahvasti mukana, koska uskomme rauhanvälityksen olevan tehokas - mukaan lukien kustannustehokas - keino ratkaista kriisejä kestävällä tavalla. Rauhanvälitys tulee tuoda YK:n rauhantyön ytimeen, ja rauhanvälitystoimien näkyvyyttä tulee lisätä. Rauhanvälityksen ystäväryhmän työn kautta Suomi haluaa vahvistaa myös rauhanvälityksen sääntöpohjaa. Suomi tulee myös keräämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä sekä muita kokemuksia konfliktien ehkäisyyn liittyvästä käytännön työstä. 

Kolmanneksi, todellinen johtajuus konfliktien ehkäisemisessä ja lopettamisessa tarkoittaa myös sitä, että tuomme esiin niiden ihmisten ääniä, joita emme tällä hetkellä riittävästi kuule. Naiset ovat edelleen aliedustettuja useimmissa prosesseissa, jotka tähtäävät konfliktien lopettamiseen. Tämän täytyy muuttua. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Kyse on myös siitä, että meidän on täysimittaisesti hyödynnettävä ne korvaamattoman arvokkaat näkemykset, joita naiset kaikkialla maailmassa voivat tuoda konfliktien ratkaisuun. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ("Naiset, rauha ja turvallisuus") toimeenpano kuuluu Suomen hallituksen prioriteetteihin. Tänä vuonna tulemme jälleen päivittämään kansallisen 1325-toimintasuunnitelmamme. Tulemme myös lisäämään taloudellista tukeamme kumppanuuksille, jotka tähtäävät 1325-toimintasuunnitelmien laatimiseen muissa maissa sekä alueellisissa järjestöissä. 

Kansainvälinen yhteisö on pystynyt kehittämään monia mekanismeja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi. Meidän, poliittisten johtajien, täytyy osoittaa kunnioitusta ja antaa kiitoksemme kaikille humanitaarisille apujärjestöille ja niiden henkilökunnalle - naisille ja miehille, jotka työskentelevät vaikeissa oloissa eri puolilla maailmaa ja jotka epäitsekkäästi auttavat avun tarpeessa olevia. Meidän täytyy myös muistuttaa itseämme siitä, miten tärkeä humanitaarisia periaatteita, ihmisoikeuksia ja siviilien suojelua koskeva kansainvälisen oikeuden kehikko meille kaikille on. Emme saa hyväksyä sen toistuvia loukkauksia. 

Lopuksi haluaisin vielä kerran painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Siinä prosessissa olemme kaikki välillä antavalla, välillä saavalla puolella - mutta viime kädessä me kaikki hyödymme siitä. Hyödyntäkäämme tätä huippukokousta siihen, että vahvistamme sitoumuksemme yhteistyöhön. Olemme sen velkaa konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille. Olemme sen velkaa myös niille, jotka auttavat heitä.  

Kiitos.

Vastaus välikysymykseen Suomen suunnasta eduskunnalle 18.5.2016

Keskiviikko 18.5.2016 klo 14:25

Pääministeri Juha Sipilä

 

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymys käsittelee Suomen suuntaa. Vastaan mielelläni tähän kysymykseen. Suomella on nyt suunta.

Vuosi sitten tunnustimme tosiasiat ja ryhdyimme töihin. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä.

Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi tämä hallitus joutuu tekemään leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Olemme velkaantuneet vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Hallitus lähti taklaamaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Hallituksen talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymyksen ensimmäinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Pidämme kiinni päätavoitteista: terveyserojen kaventamisesta, kustannusten hallinnasta ja katkeamattomista hoitoketjuista. Lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin koko maassa.

Sote etenee määrätietoisesti kuin juna. Hallitusneuvotteluissa teimme päälinjaukset. Marraskuussa päätettiin, että järjestäjiksi tulee 18 maakuntaa. Huhtikuussa linjasimme rahoitusratkaisun, monituottajamallin ja kiinteistöjä koskevan linjauksen. Valinnanvapauden suomalainen malli linjataan kesäkuun aikana. Reformiministeriryhmän linjausten perusteella kesäkuussa valmistuvat julkisesti keskusteltavaksi ja lausuntokierrokselle järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslaki ja voimaanpanolaki. Valinnanvapaus ja rahoituslait lähtevät lausunnoille marraskuussa. Kaikki tähän kokonaisuuteen kuuluvat lait tulevat eduskuntaan talven ja ensi kevään aikana. Ne ovat valmiina kesäkuussa 2017. Näin maakunnille jää puolitoista vuotta aikaa toimeenpanna historiallisen suuri uudistus. On myönteistä, että useissa maakunnissa valmistaudutaan muutoksen käytännön toimeenpanoon jo etuajassa.

Uudistuksen keskiössä on ihminen. Sote-linjausten lähtökohtana on perustason palvelujen saatavuus ja katkeamattoman hoitoketjun eli integraation toteuttaminen. Tulevaisuudessa tieto liikkuu yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Ihmisten pompottelu paikasta toiseen päättyy.

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että maakuntien palvelutuotanto on yhtiöitettävä silloin, kun kyse on markkinoilla olevista palveluista. Markkinoilla toimivan tuotannon yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettiin edellisellä vaalikaudella kuntalaissa.

Yhtiöittämisvelvollisuus ei siten ole mitenkään uusi asia. Sote-palveluista markkinoilla tulevat olemaan esimerkiksi laajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Laaja valinnanvapaus tulee pääsäännöksi erityisesti perustason palveluissa. Niissä julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto tulevat saman vahvan järjestäjän ohjaukseen mahdollisimman vertailukelpoiseksi yhtenäisten periaatteiden mukaan.

Muun kuin markkinoilla toimivan palvelutuotannon osalta hallitus lähtee siitä, että maakunta voi hyödyntää yhtiömuotoa tai muodostaa esimerkiksi erillisen maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen. Julkisoikeudellinen laitos voi tuottaa vaativimmat palvelut mukaan lukien myös virkavastuulla hoidettavat palvelut ja tehtävät. Monet viranomaistehtävät ovat sellaisia, joita ei voida antaa osakeyhtiöiden hoidettavaksi.

Osa maakunnan tuottamista palveluista on sellaisia, joita varten voidaan muodostaa maakunnan omistamia yhtiöitä. Aivan kuten nykyisinkin on tehty. Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat yhtiöittäneet osia omasta palvelutuotannostaan. Käsitys, jonka mukaan maakuntien on siirrettävä oma palvelutuotanto kokonaisuudessaan osakeyhtiömuotoiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi, on virheellinen.

 

Arvoisa puhemies!

Toinen kysymys koskee valtion liikenneverkkoyhtiötä. Suomea uudistaessa on etsittävä uusia ratkaisuja muun muassa teiden ja siltojen rahoittamiseksi. Korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt yli 2 miljardia. Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisia panostuksia korjausvelan kuromiseksi: 600 miljoonan korjausvelkapaketti alkaa tulevana kesänä näkyä tietyömaina koko maassa. Lisäksi sovimme kehysriihessä lukuisista työllisyyttä, asuntorakentamista ja kaupunkiseutujen kehitystä edistävistä liikennehankkeista, kuten Mikkeli–Juva- ja Oulu–Kemi- valtateiden kunnostamisesta, Raide-Jokerista, Tampereen ratikasta ja Turun nopean junan suunnittelusta.

Tämä välikysymys kertoo ennen muuta opposition kyvyttömyydestä uudistaa Suomea. Hallitus ei esimerkiksi saisi edes selvittää valtionyhtiön perustamista, joka vastaa liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Haemme nyt avoimesti uusia tapoja rahoituksen löytämiseksi ja vireyttä niille investoinneille, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme pitää koko maan asuttuna ja tukea sitä kautta biohankkeita, joita meillä on ympäri maata.  Nyt olemme sitoutuneet selvitykseen, mitään päätöksiä ei ole tehty.

Mitä tulee liikennekaareen, niin taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa liikennekaarihanketta. Asia on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Olemme sitoutuneet turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa. Tästä myös digitalisaatiota ja avointa dataa hyödyntävässä liikennekaaressa on kyse. Sitä Suomi tarvitsee, jotta koko maa pysyy asuttuna.

 

Arvoisa puhemies!

Kolmas kysymys koskee valtion omistajapolitiikkaa. Eilen kävimme keskustelun omistajapolitiikan linjauksista. Kyse on merkittävästä muutoksesta, jossa valtion tasetta laitetaan uudella tavalla töihin. Rakenteita muutetaan palvelemaan myös aktiivista kehittämistä ja uuden synnyttämistä. Linjaukset sisältävät myös vahvan yhteiskuntavastuun ja kohtuuden viestin.

Periaatepäätös ei sisällä mitään välikysymyksessä mainittujen yhtiöiden, VR:n ja Postin, yhtiökohtaisia päätöksiä. Hallitus ei kuitenkaan missään oloissa sulje pois keinovalikoimastaan sitä vaihtoehtoa, että olemassa olevien yhtiöiden sisältä syntyisi uutta ja erikseen kehitettävää. Näin ovat syntyneet muun muassa Neste Oyj, Outotec ja Tikkurila. Hienoja yhtiöitä kaikki!

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksella ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset työttömän ihmisen työllistymiseksi. Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin eli noin 110 000 uuden työpaikan luominen.  Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu tuovan tästä tavoitteesta 35 000–45 000 uutta työpaikkaa. Olemme linjanneet lukuisista uusista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi itsensä työllistävien asemaa parannetaan, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollista käyttää starttirahana ja palkkatukena sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön.  Lisää toimia tulee budjettiriihessä. Syksyllä tuomme eduskuntaan myös yrittäjyysveropaketin.

Tarvitsemme toimia, joilla madalletaan työnantajien kynnystä palkata työntekijöitä sekä toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Sitran aloitteesta on syntynyt ehdotus uuden työnäytepalvelun kokeilemisesta. Neljäs kysymys koski tätä. Työnäyte olisi työttömille työnhakijoille tarkoitettu vapaaehtoinen ja lyhytkestoinen mahdollisuus osoittaa mahdolliselle työnantajalle, millaista osaamista hänellä on.

Olemme kuulleet asiasta työmarkkinajärjestöjä. Niiden kommentit huomioidaan valmistelussa.  Selvityksen valmistuttua katsotaan, onko työnäytteelle luotavissa sellaiset pelisäännöt, että sitä olisi mahdollista kokeilla. Jos ei, sitä ei kokeilla. Ministeri Lindström lähtee tunnin päästä keskustelemaan tästä asiasta ja muista tärkeistä työelämäkysymyksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tehdään tästä yhdessä hyvä!

 

Arvoisa puhemies!

Viidennessä kysymyksessä mainittu Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta ikävä. Vierailin 14.3. Joensuussa. Vetosin yliopiston johtoon hajautetun kampusmallin säilyttämisen puolesta. Opetusministeri on käynyt keskusteluja Itä-Suomen yliopiston johdon ja Savonlinnan kaupungin kanssa. Minä tapasin johtoa viimeksi toissa päivänä. Olen vedonnut useaan otteeseen jatkon puolesta ja ideoinut eri toimijoiden kanssa lukemattomia ratkaisuja OKL:n säilyttämiseksi. Päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus.  

Olemme esittäneet jo viime kuussa kahden miljoonan euron strategiarahoitusta opettajankoulutuksen jatkumiseksi Savonlinnassa, kuten neljä vuotta sitten. Lisäksi hallitus tarjoutui keskustelemaan ratkaisuista liittyen yliopistokiinteistöihin. Yliopiston hallitus ei tarttunut ehdotukseemme.  Itä-Suomen yliopisto perustelee päätöstään sillä, että viime kaudella yliopistolle annetun rahoituksen ehtona oli tiettyjen tuloksellisuusmittareiden täyttyminen. Yliopisto on itse arvioinut, että nykyrakenteella toivottuihin tuloksiin ei päästä. Rehtorin mukaan opettajankoulutus Savonlinnassa ei ole tarpeeksi vetovoimainen, hakijoista 18 prosenttia asettaa sen ensisijaiseksi toiveeksi, keskeyttäneiden määrä on liian suuri ja jatko-opiskelijoita on liian vähän.

Keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. Tätä kysyin monta kertaa. Tein myös oman tahtotilani yksiselitteisen selväksi.

Pellervon Taloustutkimuksen selvityksen alustavien johtopäätösten mukaan OKL:n lakkauttamisella on negatiiviset vaikutukset Savonlinnan alueen talouteen. Ei silti niin suuret kuin julkisuudessa on esitetty. Vaikka alueella ei näinä päivinä siltä tunnu, vaikeastakin muutoksesta pitäisi löytää mahdollisuus. Hallitus työskentelee sen puolesta, että Savonlinnaan syntyy korvaavaa toimintaa, joka tukee alueen kehitystä. Meillä on nyt vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea yhdessä ratkaisuja alueen toimijoiden kanssa.

 

Arvoisa puhemies

Kuudes kysymys on helppo. Hallitus toteuttaa yksimielisesti ja määrätietoisesti ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Uudistamisessa on osattava luopua vanhoista toimintatavoista. Nyt ei ole syytä katsoa peruutuspeiliin, vaan ennakkoluulomattomasti tulevaisuuteen.

Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta 17.5.2016

Tiistai 17.5.2016 klo 14:16

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa rouva puhemies!

Hallitusohjelman vision saavuttaminen velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Vision toteuttaminen edellyttää, että tehostamme valtion omistajaohjauksen keinoin pääomien käyttämistä paitsi nykyisen omistuksen aktivoimiseksi, myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi.

Tätä hallitus on nyt tekemässä.

 

Arvoisa puhemies!

Puhun aluksi valtion omistuksen nykytilasta ja sitten sen jälkeen, mitä hallitus aikoo muuttaa ja miksi.

Suomessa valtion omistamien yhtiöiden arvo on poikkeuksellisen suuri. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärjessä. OECD:n vuoden 2014 tietojen mukaan vuonna 2012 Suomen valtio oli omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden lukujen valossa hukkaamme resursseja, mikäli emme pysty lisäämään nykyistä enempää taloudellista toimeliaisuutta valtion omistajuuden avulla.

Valtio-omistajuuden historia on kunniakas. Sotakorvausten maksamiset loivat pohjaa teollistumiselle. Presidentti Kekkoselle valtion omistukset tarjosivat kansakunnalle mahdollisuuden vaurastua ja luoda uutta. Viime vuosikymmenet valtio-omistajuus on sittemmin hakenut suuntaa.

Valtion omistus on pikemminkin koettu haitaksi, jopa jäykistäväksi tekijäksi. Omistajuudelle ei ole ollut visiota eikä valtion yhtiöomistuksella ole ollut omistajan määrittämää kehityspolkua. Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtio-omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseksi.

Tähän tarvitaan muutos. Valtion tase on saatava tuottavampaan ja tehokkaampaan käyttöön. Valtion taseen saaminen töihin ei tarkoita minulle budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi. Se tarkoittaa nykyisen omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä.

 

Arvoisa puhemies!

Valtion omistamisesta on tehtävä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline.

Omistamisella on väliä. Tämän vaikea taloudellisen jakson aikana on viimeistään korostunut kasvollisen suomalaisen omistajuuden merkitys. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous. Tarvitsemme edelleen toimia, jotka vahvistavat yritysten omien pääomien syntymistä. Tavoitteena pitää olla se, että yhä useampi suomalainen tulisi tavalla tai toisella esimerkiksi työnantajayrityksiin omistajiksi ja vahvistaisi kansankapitalismia.

Valtion omistajapolitiikan muutos edellyttää muutoksia omistajaohjauksen toimintatapoihin ja rakenteisiin. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää kahdeksan kohdan muutosohjelmaa:

  1. Pääomia irrotetaan uuden synnyttämiseksi
  2. Perustetaan kehitysyhtiö uudistamisen työkaluksi
  3. Omistajaohjauksen tueksi valitaan parlamentaarinen neuvottelukunta
  4. Strategisen intressin turvaamiseksi perustetaan uusi omistusraja (33,4 %)
  5. Yhtiökohtaisiin omistusrajoihin ehdotetaan muutoksia
  6. Yhteiskuntavastuu valtionyhtiöiden perusarvoksi
  7. Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen
  8. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennetään

Ensinnäkin valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii usein omistajarakenteen muutoksia. Silloin, kun kokonaistaloudellisesti ei enää ole tarpeellista valtion omistaa yhtiötä nykyisessä laajuudessaan, pääomia voidaan irrottaa uuden synnyttämiseksi. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja aina myös jostain luopumista.

Lähtökohtana uuden synnyttämiselle on valtion toimiminen uuden yritystoiminnan ja sen ympärille säteilevän taloudellisen toiminnan mahdollistajana. Valtion lähteminen mukaan uuteen yritystoimintaan on tietenkin poikkeustapaus. Se vaatii syvällistä harkintaa ja korkeaa päätöksentekokynnystä.

Toiseksi hallitus on päättänyt perustaa Kehitysyhtiön uudistamisen työkaluksi. Kehitysyhtiön tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Kehitysyhtiö on Solidiumin tapaan budjettitalouden ulkopuolella oleva toimija. Se mahdollistaa irrotettujen pääomien käyttämisen

-       uuden yritystoiminnan synnyttämiseen

-       kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja

-       yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen.

Kehitysyhtiön toiminta ei ole päällekkäistä elinkeinopoliittisten toimijoiden kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekes Pääomasijoitus Oy:n kanssa.

Kehitysyhtiöön siirtyy ensimmäisessä vaiheessa seuraavien yhtiöiden osakkeita:

Neste Oyj (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Posti Group Oyj (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Vapo Oy (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Altia Oyj

Ekokem Oy

Nordic Morning Oyj

Raskone Oy

Arctia Oy (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Kemijoki Oy

Yhtiöomaisuus siirretään Kehitysyhtiöön apporttina. Hallinnollisesti Kehitysyhtiön toiminta pidetään lähempänä poliittista päätöksentekoa kuin Solidiumin. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempaa päätöksentekokontrollia esimerkiksi ostettaessa, myytäessä tai uutta perustettaessa. Valtioneuvosto päättää Kehitysyhtiön laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista. Omistajaohjausministeri vastaa Kehitysyhtiön omistajaohjauksesta ja hallituksen nimittämisestä. Tärkeimmät päätökset käsitellään valmistelevasti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Kolmanneksi valtion omistajapolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista. Nyt esitettävä muutos valtion omistamiseen on suuri. Hallitus esittää valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaa parlamentaarista neuvottelukuntaa. Sen avulla muutos pystytään viemään läpi hallitusti ja koko eduskunta on mukana muutoksessa. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä neuvoa-antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Neuvottelukunnan vastuulla ei ole yhtiökohtaiset asiat. Nimeämispyyntö neuvottelukuntaan lähetetään eduskuntaryhmille toukokuun aikana.

Neljänneksi hallitus esittää uutta omistusrajaa (33,4 %) strategisen intressin toteuttamiseksi. Kolmanneksen määrällä osakkeita on käytännössä veto-oikeus yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Valtio on tähän asti omistajana toteuttanut strategista intressiään joko täydellä omistuksella (100 %) tai enemmistöomistukselle (50,1 %).

Viidenneksi hallitus esittää eduskunnalle toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä seuraavaa seitsemää omistusrajan muutosta:

Ensinnäkin Gasumin ja Fingridin omistusraja nostetaan 0%:sta 50,1%:iin. Tällä linjataan selkeästi valtion kaasu- ja sähköverkkojen olevan valtion strategista omistusta myös pitkällä tähtäimellä.

Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n strateginen intressi toteutetaan jatkossa uudella 33,4%:n prosentin omistusrajalla.

Postille halutaan antaa mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin ydinosaamista logistiikassa ja ihmisten kotioville tuotavissa palveluissa nyt myös omistusrakennetta kehittämällä. Postissa pidetään kuitenkin valtion enemmistöomistuksesta kiinni.

Arctia Oy:ssä haluamme varmistaa, että tulevien suurten investointien rahoittamisessa voidaan tarvittaessa myös omistusrakennetta muuttaa.

Kemijoki Oy:ssä määriteltyä strategista intressiä ei ole ollut tähänkään asti ja omistusrajaa ollaan pudottamassa nollaan. Kemijoen osalta mahdollinen myyntipäätös edellyttää osakassopimuksen solmimista nykyisten omistajien kesken. Mitään muutoksia valtion omistukseen ei ennen sitä tehdä.

Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää aina eduskunta. Eduskunnan hyväksymä omistusrajan muutos ei ole myyntipäätös, vaan valtioneuvosto päättää erikseen kunkin yhtiön osalta omistuksen mahdollisesta myynnistä.

Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä tarkasteltiin myös kunkin yhtiön omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriötä. Tavoitteena on tehostaa omistajaohjausta ja erottaa mahdollisimman pitkälle regulaatio ja omistajaohjaus. Ohjausvastuu siirretään valtioneuvoston kansliaan jo aiemmin päätetyn Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistävän peliyhtiön lisäksi seuraavissa yhtiöissä:

-       Lentokenttien toiminnasta ja lennonjohtopalveluista vastaava Finavia Oyj

-       Luotsaustoiminnasta vastaava Finnpilot Pilotage Oy

-       Lentäjien koulutuksesta vastaava Suomen Ilmailuopisto Oy

-       Lisäksi raideliikenteen ohjaamisesta vastaava Finrail Oy siirretään valtioneuvoston kansliasta liikenne- ja viestintäministeriöön.

 

Arvoisa puhemies!

Kuudenneksi yhteiskuntavastuusta on tehtävä valtionyhtiöiden perusarvo. Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi.

Globaalissa taloudessa on tärkeää, että valtion omistamat yhtiöt rakentavat kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Yhtenä osana pitkäjänteisen kilpailukyvyn kasvattamista on myös yhteiskuntavastuun kantaminen. Hyvänä yrityskansalaisena yritys osaltaan edesauttaa yhteiskunnan pitkäjänteistä kehittymistä ja uudistumista. Yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä muun muassa seuraavin tavoin:

-       Verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy

-       Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää

-       Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin panostetaan.

Valtionyhtiöt ovat näissä asioissa jo pitkällä, mutta haluamme kehittyä vieläkin paremmiksi.

Muutosohjelman kohdat seitsemän ja kahdeksan ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Me voimme muuttaa asioita, kun tahtoa riittää.

Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä myös johdon palkkauksessa ja välitettävä kohtuuden viestiä yhteiskuntaan.

Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. Valtio pörssiyhtiöiden omistajana haluaa vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiön osakkeita.

Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Tämä koskee tietenkin uusia sopimuksia, mutta toivomme ohjeen muuttamisen toimivan vahvana viestinä muuhun yhteiskuntaan.

 

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut Suomen uudistamiseen. Nyt nuo pitkään tekemättä olleet uudistukset myös toimeenpannaan. Valtion talouden liikkumavara on olematon. Sen vuoksi myöskin tase eli omaisuus on laitettava töihin. Tämä omalta osaltaan auttaa hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa eli 110 000 uuden työpaikan syntymisen.

Opening remarks by Mr Juha Sipilä at the opening ceremony of the World Press Freedom Day

Tiistai 3.5.2016 klo 12:10

Check against delivery

                                                                                                                              

Madam Director-General, Mr Mayor, Madam Lister, President Halonen, Excellencies, Ladies and Gentlemen,

I would like to welcome you all to the international World Press Freedom Day in Helsinki.

When I look around, I see a record number of participants – an impressive array of media, academia, governmental and civil society representatives. I also know that this event is being followed around the world over the internet.

I want to thank you all for the determination, courage and professionalism that you show in defending freedom of expression and freedom of the press on all continents, every day of the year.

Madam Director-General,

It is a great honour for Finland to co-host this event with UNESCO. This is the first time that the main event is being held in a Nordic country. The celebrations of the World Press Freedom Day are also part of Finland’s presidency of the Nordic Council of Ministers this year.

Hosting this event in 2016 has a very special meaning for us Finns. This year, we – together with Sweden – are celebrating the 250th anniversary of our Freedom of the Press Act. Issued in 1766, on the initiative of the Finnish parliamentarian Chydenius, it was the first-ever act on freedom of information in the world.

This freedom of information act was also the most liberal one of its time, and it abolished political censorship and made it permissible to engage in political debate, including criticism of ruling groups. It also guaranteed public access to official documents.

Ladies and gentlemen,

Because of the strong linkage between freedom of expression, freedom of the press and democracy, this event is also connected to the celebration of Finland’s 100 years of independence in the coming year.

Freedom of expression lies at the heart of democratic societies. It is a prerequisite to democracy and an open, transparent, just and well-functioning society based on trust.

And let me say: transparency and freedom of expression are the best means to fight corruption. Finland is one of the least corrupt countries in the world and this correlates – I believe – with the high level of freedom of the press in our society.

Good governance means openness and transparency, and citizens must demand it. Citizens, politicians and public authorities alike have an interest in an independent and professional media. We need good journalism that is based on facts and accuracy.

We are all aware that both traditional media and social media are being used today to spread disinformation as well. The best way to fight against this is to ensure that the conditions under which media professionals operate allow for diverse and independent high-quality communications. It is also important to enhance media literacy skills.

Distinguished guests,

For the past five years, Finland has been ranked first in the World Press Freedom Index released by ‘Reporters without Borders’. According to the index, freedom of the press in Finland is based on strong legal foundations that are supported by a genuine culture of the rights of the individual.

We believe this is the result of our long traditions as an open society. It also has to do with access to public information, a high-level of source protection, fast internet connections, as well as world-class education and a public library network that together promote media literacy. 

I’m convinced that the high international rankings of Finland are also strongly linked with the prominent position of women and gender equality in the society.

Ladies and gentlemen,

The theme of today´s event is ‘Access to Information and Fundamental Freedoms – This Is Your Right’. And indeed it is. Journalists are key actors when it comes to protecting and promoting these rights.

Let us celebrate the 25th World Press Freedom Day and bring forward the legacy and spirit of the Windhoek seminar in 1991. It was a true landmark in the field of media pluralism and independence.

I would like to thank all the organizers for their tireless work in making this three-day event a reality.

May your very important work continue, and let this event inspire us all.

Tuoreita eväitä ulkopolitiikkapohdintaan

Perjantai 29.4.2016 klo 16:31

Neljän ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista julkaistiin tänään. Paperi on hyvä. Tahdonkin kiittää Mats Bergquistiä, François Heisbourgia, René Nybergiä ja Teija Tiilikaista erinomaisesta, tiiviillä aikataululla tehdystä työstä.

Kirjasimme vuosi sitten hallitusohjelmaamme sen, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.

Valmistunut arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on valmisteltu itsenäisenä asiantuntijatyönä. Hallitus ei ole vaikuttanut työn sisältöön tai johtopäätöksiin millään tavalla. Kyseessä on siis asiantuntijoiden oma arvio. Se ei muuta hallitusohjelman voimassa olevaa Nato-linjausta mihinkään suuntaan: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Selvitys ei myöskään muuta omaa kantaani, joka on hallitusohjelman kirjauksen mukainen – Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.

On kuitenkin erittäin arvokasta, että Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on nyt saatu hyvin pohdittu ja kirjoitettu, selkeäsanainen analyysi. Voi hyvin sanoa, että sisällöltään se on ensimmäinen laatuaan. Toivon itse, että se tulee toimimaan pohjana monipuoliselle pohdinnalle siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomen kannalta tarkoittaisi, plussineen ja miinuksineen. Tähänastista Nato-keskusteluamme ovat vaivanneet niin historialliset rasitteet kuin nykypäivän keskustelukulttuuriin laajemminkin pesiytynyt ohipuhuminen.

Tulemme hyödyntämään Nato-arviossa tehtyä työtä myös lähiviikkoina valmistuvassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme, joka tulee muodostamaan pohjan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjaamiselle tulevina vuosina.

On kuitenkin selvää, ettei nyt käynnissä oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen pohdinta sinänsä muuta hallituksen liittoutumisratkaisuja millään tavalla – kukaan ei ole viemässä Suomea salaa Natoon. Näin suuret ratkaisut edellyttäisivät Suomessa laajaa julkista keskustelua, huolellista poliittista päätöksentekoa ja useimpien puolueiden – mukaan lukien Suomen Keskustan – mielestä kansanäänestystä.

Kuten nyt valmistuneessa asiantuntija-arviossakin todetaan, pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Meille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille.

Nato-arviosta käy ilmi monipuolisen läntisen yhteistyön syvällinen merkitys maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Kumppanuusyhteistyötä esimerkiksi Naton kanssa on tehty jo yli 20 vuotta. Tähän liittyen toivon, ettei nyt todennäköisesti alkava Nato-keskustelun uusi kierros keskity vain Nato-jäsenyyskysymyksen ympärille vaan huomioi myös sen monipuolisen ja kansallisen puolustuksemme kannalta hyödyllisen kumppanuusyhteistyön, jota meillä on Naton kanssa jo pitkään ollut.

Nyt laaditusta Nato-arviosta käy ilmi vahvasti myös se, miten tärkeää yhteistyö Ruotsin kanssa meille on. Turvallisuusympäristömme haasteet ovat samankaltaiset, intressimme Itämeren alueella ovat yhteneväiset. Olemme molemmat Naton edistyneitä kumppanimaita ja teemme tiivistä yhteistyötä niin kahdenvälisesti kuin suhteessamme Natoon. Me molemmat teemme tietysti omat, itsenäiset ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisumme nyt ja vastaisuudessa, mutta pidämme molemmat myös tiivistä kahdenvälistä vuoropuhelua sekä toistemme informoimista näistä asioista hyvin tärkeänä. Tämä tulee jatkumaan.

Nato-arvio käsittelee ansiokkaasti myös Venäjän kehitystä. Mahdollisten Venäjän reaktioiden ennakoiminen Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on luonnollisesti pitkälti spekulointia. Niistäkin täytyy silti voida puhua. Ja samalla on muistettava se, minkä totesin jo edellä: Suomi tekee ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisunsa omista lähtökohdistaan käsin; nämä päätökset eivät kuulu kenellekään muulle.

Nato-arvio muistuttaa meitä siitä, että olemme itsenäisyytemme aikana, sen monissa eri vaiheissa, oppineet hallitsemaan ulkopoliittista toimintaympäristöämme huomioimalla sen eri ulottuvuudet ja sävyt. Tämä on vaatinut meiltä viisautta, harkintakykyä ja sopeutumiskykyä. Nämä pysyvät ohjenuoranamme myös jatkossa. Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauha ja vakaus ovat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä.

Toivon, että nyt valmistunut Nato-arvio antaa pohjaa analyyttiselle ja ennakkoluulottomalle keskustelulle Suomen Nato-suhteesta. Suomessa ajatusta Nato-jäsenyydestä sekä kannatetaan että vastustetaan, ja lisäksi on monia niitä, jotka eivät ole muodostaneet mielipidettään asiasta. Kaikille näille mielipiteille on tilaa nyt ja jatkossa – tärkeintä on rakentava keskustelu.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla, juhlapuhe Oulussa 27.4.2016

Keskiviikko 27.4.2016 klo 13:46

Pääministeri Juha Sipilä     

(muutosvarauksin)

Herra tasavallan presidentti, rouva Haukio, kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,

Herr republikens president, fru Haukio, ärade krigsveteraner, bästa festpublik,

Tänään on kulunut 71 vuotta siitä, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat käsivarren Lapista. Samalla päättyi itsenäisen Suomen historian raskain vaihe, lähes kuuden vuoden mittainen sotien aika. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota merkitsivät mittaamattomia kärsimyksiä, joissa kansakunta menetti paljon, mutta säilytti kaikkein tärkeimmän, itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmän.

Lapin sodan päättymisen päivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien kansallisena veteraanipäivänä. Olen iloinen siitä, että kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestäjäpaikkakuntana on tänä vuonna Oulu. Pohjoisen Suomen satamakaupunkina Oululla oli merkittävä rooli viime sotien ankarina vuosina, myöhemmin jälleenrakennuksen aikana.

Sotavuosien selviytymiskamppailu ja jälleenrakennuksen vuosikymmenet ovat kantaneet meitä tähän päivään saakka. Maa ja kansakunta, joka selvisi Talvisodasta, säilytti itsenäisyytensä, uudelleen asutti yli 400 000 kotinsa menettänyttä, maksoi mittavat sotakorvaukset, jälleenrakensi maan ja teki siitä kovalla työllä modernin hyvinvointivaltion, on selviytyjien sukua. Sodan ajan keskeiset arvot – vastuullisuus, velvollisuudentunto, isänmaallisuus, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen – eivät ole menettäneet merkitystään tänäkään päivänä.

Arvoisat kuulijat,

Oma isoisäni, ukkini, oli myös sotiemme veteraani. Hän asui sotia edeltävän ajan Suojärvellä. Suojärvi oli pinta-alaltaan suurin luovutetun Karjalan kunnista. Ukkini oli kutsuttu jo lokakuussa vuonna 1939 ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Hän oli käynyt kotona muutama päivä ennen sodan syttymistä ja sanonut, ettei lapsia saanut riisua yöksi.

Ukkini halusi tallettaa historian ja nämä muistot meidän lastenlasten mieliin ennen kuin hän olisi itse liian heikko. Kahdeksankymmentävuotiaana, vuonna 1995, hän rupesi valmistelemaan yhteistä matkaa Karjalaan. Hän ryhtyi kuntoilemaan. Ensin yhden kilometrin matkan rollaattorilla ja myöhemmin jo viiden kilometrin päivittäisen lenkin potkukelkalla. Hän oli kesällä 1996 hyvässä kunnossa, kun suuntasimme matkamme kohti Suojärveä. Kävimme maastureilla läpi koko ukin talvisodan 21 päivän matkan aina siihen poteroon saakka, mistä vihollinen heitti käsikranaatin ukin suksien viereen Tolvajärven taisteluissa Ägläjärvellä.

Tuolla matkalla ukkini liikuttui kahdessa paikassa. Ensimmäinen paikka oli, kun hän kertoi miesten tuskastuneen Talvisodan alun perääntymiseen. Hän kertoi miesten kapinoineen upseereille, että kohta ollaan Ruotsissa, jos emme ala tappelemaan. Tappelemaan ryhdyttiinkin ja sen seurauksena syntyi yksi sotahistorian suurimpia puolustusvoittoja. Suomi ei antanutkaan suurelle ja mahtavalle viholliselleen periksi, vaan osoitti sitkeydellään halunsa säilyttää vapaus.

Toinen liikuttuminen ukillani tapahtui, kun katselimme alueen harmaantuneita mökkejä. Hän totesi: ”Tajuatteko te lapset, miten hyvä maa Suomi on ja miten lujan takaa itsenäisyytemme on taisteltu.” Tajusin tuolloin hyvin konkreettisesti sen, mitä ukkini halusi minun tekevän. Olin juuri myynyt yritykseni ja haaveilin hieman kevyemmästä työstä. Ei hän sitä toivonut. Hän opetti minut omalla tavallaan ymmärtämään, että meidän nuoremman sukupolven talvisotamme on tämän isänmaan rakentaminen yhä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Meidän jokaisen tulee olla oman elämämme yrittäjiä ja rakentaa maatamme niillä taidoilla, jotka meille itse kullekin on annettu. Meidän tulee kantaa vastuuta tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvista emmekä saa jättää kaveriamme.

Suomi on ennenkin nostettu kovalla työllä, yhteiskunnan rakenteita uudistamalla sekä yhteistyöllä. Tämän päivän Suomessa meidän on kyettävä uudistamaan talouttamme ja koko yhteiskuntaamme, jotta Suomi säilyisi jatkossakin elinvoimaisena ja tasa-arvoisena maana. On huolehdittava kansakunnan taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Tähän työhön tarvitaan nyt kaikkien panosta ja vahvaa yhteistyötä.

Hyvä juhlayleisö,

Yhä harvemmalla meistä on enää omakohtaisia kokemuksia sodan vuosista. Suurilla ikäluokilla säie kulki omien vanhempien kautta, mutta sodat läpi eläneiden ikäluokkien poistuessa keskuudestamme tämä kytkös poistuu. Sotavuosien jälkeen syntyneillä yhdysside sotavuosiin rakentui isovanhempien kautta. Kansallisena veteraanipäivänä kansakunta on voinut kiinnittää huomionsa niihin miehiin ja naisiin, jotka kantoivat raskaimman taakan sotien vaikeina vuosina. Veteraanipäivä on kunnian ja kiitollisuuden osoitus koko veteraaniaikakaudelle ja myös kaikille veteraanityötä tekeville järjestöille.

Sotavuosien perintö kertoo syvästi puhuttelevalla tavalla kansakunnan sitkeydestä, uhrautuvaisuudesta ja selviytymiskyvystä itsenäisyyteemme ja yhtenäisyyteemme kohdistuneiden uhkien edessä. Sodasta selviytymistä voidaan pitää kansainvälisestikin katsottuna pienen pohjoisen kansan uskomattomana selviytymistarinana. Sama sitkeä sukupolvi nosti Suomen työllään maailman hyvinvointivaltioiden kärkijoukkoon.

Sodan jälkeen käynnistettiin sotainvalidien ja veteraanien huolto ja erityispalvelut. Sotiemme veteraaneja koskevat palvelut ja etuudet ovat ainutlaatuinen ja monimuotoinen kokonaisuus. Se on moraalisesti tärkeä ja taloudellisesti merkittävä. Vielä tänäkin vuonna valtion budjetissa osoitetaan näihin erityisetuuksiin 236 miljoonaa euroa. Pitkät ovat sodan jäljet.

Itsenäisen Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta valtioneuvosto haluaa vielä kerran panostaa sotiemme veteraanien palveluihin. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Kaikkien sotainvalidien oikeus sosiaalihuollon avopalveluihin toteutuu maaliskuun alussa, kun haitta-asteraja poistuu. Tätä koskevat päätökset on jo tehty.

Tämän lisäksi hallitus haluaa turvata sen, että kaikilla rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada tarpeitaan vastaavat, maksuttomat, kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut. Haluamme toteuttaa tämän kunniatehtävän itsenäisyyden juhlavuoden teeman mukaisesti: Yhdessä. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa, jotta järjestöt auttaisivat jäseniään hakemaan palveluita. Yhdessä kuntien kanssa, jotta ne aktivoituisivat tarjoamaan kotipalveluita rintamaveteraaneille, ja varmistaisivat niiden saatavuuden. 

Hallitus valmistelee omalta osaltaan tarvittavat päätökset syksyyn mennessä ja varautuu kohdistamaan kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden kustannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien. Jokainen rintamaveteraani ansaitsee täyden tukemme.

Ärade krigsveteraner, bästa festpublik,

Nästa år fyller det självständiga Finland hundra år och därför vill statsrådet ännu en gång satsa på tjänster för våra veteraner. Satsningarna fokuseras i synnerhet på tjänster som stöder möjligheterna att bo hemma. Alla frontveteraner förtjänar vårt fulla stöd. Veteranernas arbete och insatser är en viktig del av vårt nationella arv. På statsrådets vägnar tackar jag er, ärade veteraner, för ert arbete och era ansträngningar för vårt gemensamma fosterland. 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö,

Sotiemme veteraanien saavutukset ovat osa kansakuntamme henkistä perintöä. Ne ovat luoneet perustan sille työlle, jota nuoremmat ikäluokat ovat puolestaan jatkaneet isänmaan hyväksi. Olette teoillanne ja työllänne ansainneet koko kansakunnan kiitoksen.

Historia kulkee mukana ja velvoittaa tulevia sukupolvia myös tunnetun laulun sanojen hengen mukaisesti:

Synnyinlahjaksi saatu on voimaa,
Josta muualla puutetta on.
Joka Suomea köyhäksi soimaa,
Sisu sille on tuntematon.
Vaikka taipuisi, taitu ei kuitenkaan,
Katajaista se on ja se kestää vaan.
Kiven harmajan kautta se tien puhkaisee,
Ajat vaikeatkin hallitsee.

Tämä Taivas, Tämä Maa, sukupolvilta toisille jää.

Arvokasta veteraanipäivää!

Puhe puoluevaltuustossa 23.4.2016

Lauantai 23.4.2016 klo 11:00

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä

Keskustan puoluevaltuusto 20.4.2016, Jyväskylä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat keskustalaiset!

Hyvät ystävät!

Lupasimme vaaleissa uudistaa Suomen, laittaa Suomen kuntoon. Tavoitteemme oli rakentaa kotikunta-maakuntamallin mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, purkaa himmelit ja rakentaa yhtenäiset tietojärjestelmät. Kerroimme ihmisille, että edessä on kovia leikkauspäätöksiä. Velkaa ei siirretä enempää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velaksi elämisen on loputtava kuudessa vuodessa.

Lupasimme myös laittaa valtion taseen töihin siten, että yritysten kasvurahoitus helpottuu ja selvitämme kunnolla paljon esillä pitämämme Infra Oy:n korjausvelan pienentämiseksi ja julkisten infrainvestointien kiihdyttämiseksi. Lupasimme hakea yrittäjyyden edellytysten parantamisesta vauhtia talouskasvuun ja tehdä kaiken voitavamme yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Lupasimme purkaa normeja ja edistää digitalisaatiota. Lupasimme edistää biotaloutta, lisätä suomalaisen puunkäyttöä ja luoda siten edellytykset koko Suomen tasapainoiselle kehittämiselle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lupasimme pitää pitkän linjan kulmakivistä kiinni. Hyvät ystävät, tätä me nyt teemme.

Vuosi sitten, viikko vaalivoiton jälkeen, kokoonnuimme Keskustan puoluevaltuuston kokoukseen Helsinkiin. Totesin silloin, että Suomen tilanteeseen ei ole pikalääkkeitä ja maamme tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. Näin on edelleen.

Sanoin teille, että Keskustan joukkue on huolella valmistautunut ja tartumme innolla hankalaan ja vaativaan muutosurakkaan. Edessä oleva aika ei tule olemaan helppoa myöskään puoluevaltuuston jäsenille. Tämä on ollut totisesti totta.

Kerroin myös keskustelustani lastenlasteni kanssa.  Kaksi lastenlastamme olivat meillä yötä muutamia vuosia sitten. Aamupalalla jugurttia oli jäljellä enää yhteensä yksi kupillinen. Toinen totesi, että miksi minä saan vaan puoli kuppia ja toinen iloisesti, hei, minäkin saan saman verran. Tulemme olemaan monta kertaa tilanteessa, missä meidän on vain yhdessä päätettävä, että kuppi onkin puoleksi täynnä eikä puoleksi tyhjä. Erityisesti meidän on opeteltava tätä asennetta ja soviteltava odotuksemme Suomen hankalaan tilanteeseen. Tästä on kyse myös nyt.

Hyvät keskustalaiset!

Elimme vuositolkulla velkaantumis- ja päättämättömyyskierteessä. Selittelyjen aika päättyi vuosi sitten. Tämän hallituksen oli vihdoin tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä töihin. Tunnustan, että leikkaukset ovat tuntuneet pahalta, sisuskaluissa asti. Vuosi on ollut kova.

Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja isojen reformien päälinjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Ne on tehty. Nyt keskitymme työllisyyden parantamiseen. Hallitus etenee määrätietoisesti prosessikaavion ja hallitusohjelman mukaisesti. Uudistukset ja isot asiat ovat aikataulussa. Teemme samaan aikaan yhteiskuntasopimusta, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtionomistajapolitiikkaan, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, normien purkua kaikilta hallinnonaloilta, digitalisaation edistämistä jne.

Viime vaalikaudella sote jäi tekemättä, kuntien tehtäviä ei karsittu, valtion omistusta lahdattiin 3,3 miljardilla eurolla, infra rapautui, toisen asteen koulutuksen reformi jäi tekemättä, tuli 100 000 uutta työtöntä, normit jäivät purkamatta, digitalisaatio ei edennyt mihinkään, luottoluokitus laski ja velkarajat paukkuivat. Työpöytämme oli täynnä tekemättömiä töitä - isompia ja pienempiä.

Suomi oli siis pitkään uudistamatta. Normaalissa tilanteessa yksi tai kaksi isoa uudistusta riittää vaalikaudelle. Nyt teemme montaa samanaikaisesti. Uudistuksia ei pidä pelätä emmekä katso tämän enempää peruutuspeiliin.

Tärkeintä on, että keskustelemme asioista. Täälläkin varmasti keskustellaan liikennekaaresta ja Infra Oy:stä, joka on ollut keskustan vaaliohjelmissa kaksissa edellisissä vaaleissa. Parhaillaan teemme selvitystä, olisiko esimerkiksi Infra Oy:n kaltainen toimija Suomessa mahdollinen, mitkä olisivat sen hyödyt ja haitat. Kyseessä on selvitys, joka on laaja ja huolellinen. Toivon siitä avointa keskustelua. Liikennekaari lähti puolestaan lausunnoille. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus muodostaa asiasta kantansa. Tähän mennessä Keskusta on sitoutunut siihen, että joukkoliikenteen ja taksin kulku turvataan koko maassa myös tulevaisuudessa. Sen turvaamisen edellytyksistä on myös liikennekaaressa kyse.

Valtion omistajapolitiikasta hallitus tekee päätöksiä toukokuun puolivälin tienoilla ja sen jälkeen viemme ne eduskuntaan keskusteltavaksi.

Viime vaalikaudella ja ennen vaaleja pidimme vahvasti esillä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämistä. Tämä on nyt se kohta, kun meidän pitää saada osana sote-uudistusta yhtenäiset tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Meidän pitää uskaltaa jäädyttää nykyjärjestelmien kehittäminen ja oikeasti rakentaa seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana kansallisen palveluväylän ja yhteisen potilastietojärjestelmän päälle kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, johon voidaan liittää uusia, erilaisia palveluja sovitun rajapinnan kautta. Yhtään tietojärjestelmähankintaa, joka ei ole yhteensopiva tämän järjestelmän rajapinnan kanssa, ei kannata nyt tehdä. Kaiken tämän pitäisi olla valmiina 1.1.2019, kun reformi astuu voimaan. Ainakin alkuvaiheessa tässä voisi olla myös uuden valtionyhtiön paikka.  

Hyvät kuulijat!

Muutama sana poliittisen kulttuurin muutoksesta. Aloitimme viime kaudella poliittisen keskustelukulttuurin muuttamisen. Teimme sen tietoisesti oppositiokaudella. Haluamme estää amerikkalaisen kulttuurin rantautumisen Suomeen hurjine henkilöön menevineen loanheittokampanjoineen. Periaatteemme oli: Me emme käy henkilöihin kiinni ja henkilökohtaisuuksiin. Pysymme asiassa. Tuimme maamme hallitusta, ellei meillä omasta mielestämme ollut parempaa ehdotusta ja vaihtoehtoa asian hoitamiseksi. Näin toimimme parhaan kykymme mukaan.

Nyt Suomi on menossa hurjaa vauhtia täysin toisenlaiseen suuntaan. Samalla usko politiikkaan vähenee. Ei voisi olla ärsyttävämpää kuin toisiaan haukkuvat poliitikot. Näin ainakin itse arvioin keskusteluja aikanaan kotisohvalta. Oppositio on valinnut erilaisen poliittisen kulttuurin kuin me. Puheissa vilisevät sanat EI, uhka, vaara ja riski. Kun tätä on nyt 11 kuukautta kuunnellut, ei ihme, että Suomi on ollut uudistamatta. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä – meidän ei tarvinnut lähteä viime kaudella, eikä vaaleissa, tuohon peliin mukaan.

Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on se, että meillä on toistemme kanssa suorat ja vilpittömät kontaktit eri ryhmittymiin, edunvalvojiin ja erilaisiin ihmisiin. Tämän vuoksi ensimmäisenä työnäni kielsin kaikki sellaiset tapaamiset, joiden tapaamispyynnöt tulevat viestintätoimistoista. En halua omalla toiminnallani edistää tämänkään amerikkalaisen kulttuurin laajentumista Suomessa. Jos valtion organisaation edustaja ei voi lähettää tapaamisehdotusta pääministerille muuten kuin viestintä- tai konsulttitoimiston kautta, hän on väärässä tehtävässä.  

Meidän on säilytettävä mutkattomat ja luottamukselliset välit ihmisten ja organisaatioiden kesken. Siihen me suomalaiset emme tarvitse ketään välikädeksi.  Annetaan jatkossakin suoraa palautetta toinen toisillemme niin kuin tähän asti. Esimerkiksi itse olen käynyt avointa keskustelua työmarkkinajärjestöjen toimijoiden kanssa koko menneen vuoden. Kuten olen aiemmin jo kertonut, puhelinkin on pitänyt ladata pariin otteeseen päivän aikana tiiviin yhteydenpidon vuoksi.

Hyvät keskustalaiset, hajautetun yhteiskunnan kannattajat!

Keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta. Uskoni siihen, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna verrattuna Ruotsin keskittämiseen, on vahva.

Hajautetussa mallissa ihminen voi asua kotonaan – koko Suomessa. Karstulasta tai Kinnulasta voidaan tehdä etätyötä minne tahansa. Etätyö voidaan tehdä kotoa tai kunnan ”yrityspalvelukeskuksesta”. Nykyisen teknologian huimat mahdollisuudet tehdä hajautetusti työtä, koulutusta, hallintoa, palveluja, energiaa ja elintarviketuotantoa pitää saada paremmin käyttöön.

Suomalaisilla yrityksillä on erinomainen pohja rakentaa virtuaaliyliopistoa tai -terveysasemaa. Kun laajakaista viimein saadaan joka kotiin, tarjoaa suomalainen teknologia erinomaisen alustan hajautettuun elämiseen.

Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa yritysten
mahdollisuuksiin sijoittua lähelle raaka-aineita. Osaamiseen perustuva yritystoiminta voi jatkossa sijoittua hajautetusti periaatteessa mihin vaan, kunhan tietoliikenneyhteydet toimivat. Hajautetussa mallissa voidaan tehdä Suomelle pysyvä kilpailuetu, kunhan tahtoa löytyy.  

Merkittävin aluepoliittinen päätös vuosikymmeniin on maakuntahallinto. Kotikunta-maakuntamalli oli meidän tavoite jo kuntavaaleissa 2012. Nyt se toteutuu. Maakunnille rakennetaan itsehallinto ja maakunnille siirretään kunnilta ja valtiolta tehtäviä. Tärkein näistä on sote, mutta maakunnan yksi tärkeä tehtävä on elinvoimaisen maakunnan rakentaminen, mikä on tulevaisuudessa myös kuntien tehtävä.

Miten koko Suomi pysyy sitten asuttuna? Siten, että meillä on avoimen sektorin työpaikkoja ja edellytykset yritystoiminnalle ja työllisyyden kehitykselle. Näiden edellytysten luominen on maakuntien eli alueiden ihmisten, teidän kaikkien vastuulla. Valtion tehtävänä on luoda edellytykset tälle kehitykselle.

Hyvien tietoliikenneyhteyksien ja digitalisaation avulla pitkät välimatkat katoavat. Torstaina lähetin tervehdyksen lapsuuden kuntaani Puolangalle. Kuntaan on lanseerattu videoasiointipalvelu, jonka avulla kuntalaiset, matkailijat ja mökkeilijät voivat hoitaa juoksevia asioitaan kotisohvalta käsin videon välityksellä. Videoasiointi helpottaa elämää siellä pitkien välimatkojen kunnassa, kun jatkossa asiointi kunnan työntekijöiden kanssa hoituu etänä. Myöhemmin tämä malli on tarkoitus laajentaa paikallisten yritysten asiakaspalvelukanavaksi.

Tietoliikenneyhteyksistä ja liikenneinfrastruktuurista huolehtiminen on julkisen vallan tehtävä. Näihin olemme panostaneet ja tulemme panostamaan. Teimme poikkeuksellisen satsauksen väylien korjausvelan pienentämiseen: 600 miljoonaa koko Suomeen vaalikauden aikana. Korjaustyöt ja tietyömaat alkavat näkyä katukuvassa ensi kesänä. Tämän lisäksi päätimme huhtikuussa kehysriihessä merkittävästä liikennepaketista, joka edistää teollisuutta, työllisyyttä ja asuntorakentamista eri puolille Suomea.

Lisäksi biotalouden nousu ja puun mahdollisuudet tuovat Suomeen nyt valonpilkahduksia. Itse asiassa viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä.

Työ- ja elinkeinoministeriön listan mukaan tiedossa olevia biohankkeita on melkein 30. Esimerkiksi Kuopioon ja Kemijärvelle on suunnitteilla miljardiluokan investoinnit ja Äänekoskea jo rakennetaan.

Vauhditimme biotaloutta kehysriihessä myös Euroopan metsäinstituutin perusrahoituksen vahvistamisella. Sen päätoimipaikka toimii Joensuussa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi on yksi maailman parhaista maista elää ja asua. Tämän toivoisin meidän kaikkien muistavan joka ikinen päivä.

On tärkeää, että muistamme, millaisessa maassa asumme, keitä olemme ja mistä tulemme - sillä vain sillä tavalla voimme tietää, minne olemme menossa. On tärkeää miettiä tätä juuri nyt, kun olemme Suomen satavuotisjuhlan kynnyksellä. Tätä on tavattoman tärkeää miettiä myös siksi, että maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja peruuttamattomasti. Meidän pitää nähdä ja ymmärtää, mikä on paikkamme tässä muuttuneessa maailmassa.

Maailma ympärillämme ei päästä meitä tällä hetkellä helpolla. Sekä kansainvälisessä politiikassa että maailmantaloudessa edes keskipitkän aikavälin perspektiivi on juuri nyt poikkeuksellisen samea. Maahanmuuttotilanne, Euroopan kehitys, Venäjän toiminta, maailmantalouden myllerrys - tapahtumia riittää, ja vain pakki puuttuu. 

Miten Suomi voi pärjätä tällaisessa tilanteessa? - "Pieni ja sisukas Suomi", kuten Vanhala taas viime päivinä otsikoissa olleessa Tuntemattomassa sotilaassa meitä kutsui. 

Pienuus antaa meille ketteryyttä ja luotettavuutta - olemme maailmalla kekseliäiden ja rehellisten ihmisten maineessa. Sisukkuus tuo meille kestokykyä, jota tarvitaan, kun harjoitetaan esimerkiksi kestävyyslajia nimeltä ulkopolitiikka.

Pärjäämme vain olemalla aktiivisia, katsomalla eteenpäin. Poteroihin emme voi kaivautua. Syvästi keskinäisriippuvaisen maailman suuressa pelissä mikään maa ei ole plyyssisohvilla katsomossa vaan mukana tapahtumissa, joko niihin varautuneena tai niiden yllättämänä.

Meitä ympäröivän maailman kaikki neljä ilmansuuntaa ovat meille hyvin merkityksellisiä. Lännessä on perheemme ja arvoyhteisömme. Pohjoisessa on suuria mahdollisuuksia tuova arktinen. Kauempi etelä haastaa tällä hetkellä Euroopan pohtimaan identiteettiään ja yhtenäisyyttään. Itä on suunta, jonka olemme aina osanneet hoitaa viisaasti. Mikään näistä ei sulje pois toistaan.

Tämän ajattelun pohjalta me myös toimimme. Vaalimme pohjoismaita tärkeimpänä viiteryhmänämme. Puolustamme vahvasti EU:n yhtenäisyyttä. Tiivistämme viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmeisesti liian vähälle julkiselle keskustelulle jäänyttä hyvää suhdettamme Yhdysvaltoihin. Vahvistamme arktista profiiliamme. Pidämme huolen laajasta perspektiivistämme ymmärtääksemme globaalien muutostrendien alkusyitä ja kannamme vastuuta yhteisten ongelmien ratkaisusta. Olemme lisänneet ja käymme hyvää vuoropuhelua Venäjän kanssa, vaikka olemmekin sen kanssa joistakin asioista perustavanlaatuisesti eri mieltä. Solmittu rajasopimus palautti uskoa siihen, että voimme sopia vaikeistakin asioista vaikeissa paikoissa.

 

Hyvät ystävät,

Kun raskaita asioita on tullut päätettäväksi, keskustan ministeriryhmä, eduskuntaryhmä ja minä olemme punninneet asioita keskustan arvojen pohjalta.

Minulle Santeri Alkio on ennen kaikkea intohimoinen uudistaja. Alkio kasvoi suomenmielisten edistysuskoon. Kaunokirjallisesti hän kertoo ydinasian nuorena julkaisemassaan romaanissa Teerelän perhe. ”Minkä kuohuva elämä on tuominnut väistymään, se aikansa taisteltuaan hiljaa ja meluttomasti asettuu lepomättäälleen. Mikä elää, sitä vie vauhti eteenpäin, mielessä ainaisen edistymisen ajatus”.

Edistyksen täytyy joskus kulkea ”raunioiden läpi, vanhaa murskaten ja sulattaen. Kaikki sivistystaistelu tarkoittaa vanhan, yli-ikäisen hävittämistä ja uuden luomista”.

Silloinkin kun rakennetaan murskaantuneille raunioille, ihmiskunta tarvitsee ”lujaa uskoa ihanteelliseen tulevaisuuteen”. Ilman sitä kukaan ei jaksa rakentaa. Tulee asetettua ”yhteiskuntaa uudistavien aatteiden etunenään”.

Uudistusaatteet ovat edistystä ylläpitävä voima perimmiltään osa ”yhtä jatkuvaa luomistyötä”. Alkion mukaan aatteita ovat ”kaikki ne mielipiteet, joiden mukaan ihmisille suunnitellaan tehtäviä ja tarkoitusperiä”. Tästä on nytkin kyse.

Vuoden 1909 maalaisliiton puoluekokous evästi silloista pientä maalaisliiton eduskuntaryhmää ajankohtaisilla asioilla Alkion alustuksen pohjalta.

"Tärkeimpänä valtiollisena tehtävänä on valtiollisen aseman turvaaminen sekä valtiollisen tilanteen ja maan kansantaloudellisen aseman tekeminen kansalaisille selväksi. Samalla on herätettävä ja kasvatettava taloudellista itsetietoisuutta ja itseauttamiskykyä yksilöissä ja kansassa sekä nostatettava heikkojen uupuvaa itseluottamusta ja "vahvempain lähimmäisiinsä ja kansaansa kohdistuvaa velvollisuuden tuntoa".

Tämän kaiken voisi sanoa myös 107 vuotta myöhemmin. Suomen kuntoon saattaminen vaatii nyt meiltä keskustalaisilta selkärankaa, jaksamista ja lujaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Olemme rakentaneet tätä maata usein vaikeassa paikassa. Niin nytkin. Ajat eivät helpotu lähitulevaisuudessa, vaikka tunnelin päässä näkyy jo valon pilkahduksia.

Mutta emme voi pysähtyä emmekä antaa periksi. Uskon, että olemme oikealla asialla tulevien sukupolvien puolesta. Tälle työlle tarvitsen teidän tukea ja luottamusta.

Pääministeri Juha Sipilä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa

Perjantai 22.4.2016 klo 11:24

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa tilaisuuden puheenjohtaja, hyvät kuulijat,

Kiitän lämpimästi kutsusta tähän tilaisuuteen.

Päätöksenteko perustuu aina arvoihin. Sivistys, koulutus ja tutkimus sekä tulevaisuuden rakentaminen näiden pohjalta ovat sekä minulle henkilökohtaisesti, hallitukselle että puolueelleni keskeisiä arvoja. Samoin keskeinen arvo on se, että pidämme huolen niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Kahdeksaksi vuodeksi unohdimme yhden, itselleni erityisen tärkeän arvon, ylisukupolvisuuden. Olemme eläneet tulevien sukupolvien kustannuksella. Arvojen väliltä täytyy löytää tasapaino – yhtään arvoa unohtamatta.

Arvoihin perustuvaa päätöksentekoa on helppo kritisoida osoittamalla sormella yhtä arvoista. Arvot ovat happotestissä silloin, kun menee huonosti. Silloin, kun kaikelle muutokselle sanotaan ei. Voin vakuuttaa, että joka ikinen päivä kysyn itseltäni, laitammeko Suomea kuntoon oikeassa järjestyksessä, riittävän nopeasti ja oikeita toimenpiteitä tehden.

Tämän tasapainoilun seurauksena tiedän ja tunnistan, että luottamus hallituksen ja tiedeyhteisön välillä on heikentynyt. Kipeät säästöpäätökset on kuitenkin nyt tehty. Hallituksen tärkein tehtävä on hakea keinoja kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Tähän työhön tarvitsemme myös teitä. Hallituksen ja tiedeyhteisön tiivis ja toimiva vuoropuhelu on välttämätöntä, mutta myös suuri mahdollisuus.

Seuraavat viikot hallitus työskentelee valtion taseen saamiseksi tehokkaampaan käyttöön. Suomen on tulevaisuudessakin investoitava uuteen ja keskitettävä voimavaransa alueille, joilla voimme menestyä kansainvälisesti. En usko, että ilman toimivaa päätöksentekijöiden ja tiedeyhteisön välistä dialogia voimme tässä onnistua.

Erilaisten arvioiden pohjalta Suomen kaikki yliopistot kuuluvat noin 4 prosentin joukkoon maailman parhaita yliopistoja. Maakohtaisissa koko yliopistojärjestelmän arvioissa olemme viime vuosina olleet 3–4 parhaan joukossa.

Hajautettu yliopistolaitos on ollut toisen maailmansodan jälkeisen koulutukselliseen tasa-arvoon pyrkivän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kulmakivi. Pienelle maalle on ollut ensiarvoisen tärkeää saada kaikki maan henkiset voimavarat mahdollisen hyvin hyödynnettyä. Niin se on jatkossakin.

Yliopistolla on korkea sivistystehtävä. Sen on kasvatettava kansalaisia, joilla on luja arvopohja ja vastuu toimia ihmiskunnan parhaaksi sekä ymmärrys oikeasta ja väärästä. On myös muistettava, että yliopistolla on aina opetustehtävä. Se opettaa maan parhaimmat akateemiset ihmiset paikoilleen yhteiskunnassa.

Tätä puhetta valmistellessani törmäsin kollegani verkkosivuilla tavattoman hyvin tiivistettyyn kuvaukseen tieteen merkityksestä yhteiskunnassa. Pirjo Koivukangas, kauppatieteiden tohtori, terveystaloustieteilijä, kuvaa tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta kirjoituksessaan seuraavasti:

Tiede palvelee yhteiskuntaa. Voimme ajatella, että lähes kaikki, mitä meillä on, on aluksi syntynyt tieteellisestä ideasta. Olemme saaneet huomaamattamme elämyksiä, kuten valot, teknologian, kulttuurin ja suuren joukon hyödykkeitä. Olemme saaneet ajatuksiimme ja arvoihimme ulottuvuuksia. Olemme saaneet ihmisyyden kirjon. Näiden kaikkien alkuviritelmä on ollut tieteellisen tiedon läpivalaisemaa.

Kirjoituksessa viitataan myös Joseph Schumpeteriin, jota uskallan kutsua nykyisen innovaatioajattelun isäksi. Schumpeterille innovaatio, uusi asia, syntyy siellä, missä ihminen haluaa tehdä asioitaan paremmin. Schumpeter kutsui innovaattoria ”häiriköksi”, koska innovaattori haastaa totutut tavat.

Tiede synnyttää työvälineitä elämän helpottamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Maailmaa seuratessa kehityksen näkee monilla aloilla. Vihreiden biotieteiden ja puhtaiden teknologioiden kehityksen ansiosta olemme siirtymässä maailmanhistorian valossa nopein askelin kohti merkittävästi vähemmän maapalloa kuormittavaa tuotantoa. Lääketieteen ja terveysteknologian ansiosta tuhannet ja tuhannet suomalaiset elävät arjessaan terveemmin ja paremmin nauttien elämästään pidempään. Informaatioteknologian huimien edistysaskelien ansiosta tiedonsiirto on nopeaa – on kyse sitten ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tai koneiden, laitteiden ja esineiden tai niihin liittyvien ohjelmistojen ja järjestelmien yhteen liittämisestä. Liikkumisen ja logistiikan älykkäät teknologiat vähentävät kustannuksia, ympäristön kuormitusta ja parhaimmillaan käsitystämme siitä, mikä on lähellä tai kaukana.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta vie maailmaa nopeasti eteenpäin. Kehitys ei ole pysähtymässä. Digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat tässä suuria mahdollistajia. Digitalisaatio liittyy keskeisesti kaikkiin edellä viitattuihin megatrendeihin, mutta myös kulttuuriin ja eri tieteiden laajaan kirjoon.

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen taustalla on pääosin luonnontieteet. Viime päivien uutisistakin olemme havainneet, että luonnontieteiden suosio on romahtanut. Pelkään, että Suomi menettää mahdollisuuden olla edelläkävijä teknologisessa kehityksessä . Olen kantanut huolta matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostavuudesta jo 1990-luvulta asti, ja huoleni kasvaa kokoa ajan. 15-vuotiaana tehdään  päätöksiä, jotka ratkaisevat osaltaan jopa teollisuutemme tulevan kilpailukyvyn.

Usealla alalla on olennaista vankka perustutkimuksen pohja. Megatrendejä on sopivassa mittakaavassa seurattava, mutta perustutkimuksen ytimen korkeasta tasosta ei pidä luopua. Soveltavan tutkimuksen rahoituksen päävastuu on yrityksillä. Julkisia varoja ei pidä käyttää yritysten tukemiseen ilman, että yritys ottaa selvästi riskiä uusien innovaatioiden luomiseksi.

Suomen menestykselle on tärkeää, ettemme ole vain kehityksessä mukana hyödyntämässä muiden luomaa tietoa ja kehittämiä innovaatioita. Kaikilla edellä mainitsemillani sektoreilla suomalaiset tutkijat ja innovatiiviset yritykset ovat luoneet uutta, kehittäneet uusia toimintamalleja ja lisäarvoa asiakkaille ja viime kädessä kansalaisille. Tämä jatkuva ja väsymätön prosessi luo osaamista, joka generoituu yhteiskuntaan takaisin muun muassa  menestyvien yritysten ja niiden työntekijöiden maksamina verotuloina. Paikalleen ei voi jäädä hetkeksikään.

Schumpeterin tavoin hallitus pyrkii kyseenalaistamaan sellaisia toimintamalleja, jotka eivät toimi eivätkä tuota tavoiteltua lisäarvoa. Lukuisten julkista taloutta, työmarkkinoita, toimialojen sääntelyä ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevien päätösten jälkeen luottamus Suomeen on alkanut palautua – vaikkakin pienin askelin. Valoa taloudessa näkyy pikkuhiljaa.

Taloutemme on edelleen hyvin herkässä tilanteessa eikä vielä ole mahdollisuutta huokaista. Olemme jääneet pahasti jälkeen keskeisimmästä viiteryhmästämme – muista Pohjoismaista ja Saksasta. Suurin haasteemme on ollut kykenemättömyys uudistuksiin. Ongelmamme ovat ennen kaikkea rakenteellisia ja heikentyneeseen kilpailukykyyn liittyviä. Näin ollen lääkkeetkin tulee kohdentaa näiden ongelmien ratkaisuun. Tämä koskee myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Rakenteet ja toimintamallit on nyt uskallettava rohkeasti perata.

Mielestäni voi aiheesta kysyä, miten ihmeessä tässä näin kävi. Miksemme päässeet paremmin osallisiksi maailmantalouden kasvusta, vaikka teimme vuosia poikkeuksellisia lisäinvestointeja osaamiseen ja tutkimukseen. Tekesin, Suomen Akatemian ja korkeakoulujen rahoitusta lisättiin merkittävästi. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomen Akatemian myöntövaltuudet kasvoivat vuoden 2005 noin 175 miljoonasta eurosta 360 miljoonaan euroon vuonna 2010. Vastaava kehitys tapahtui myös Tekesin osalta.

Ymmärsimme tarpeen uudistaa perinteistä metsätaloutta ja varauduimme sen riskin varalta, että Nokia-klusteri ei toisikaan aiemmin koettua menestystä ja talouden lisäarvoa. Tavoitteemme oli monipuolistaa talouden ja yritysten toimialarakennetta. Mutta tavoitteet eivät toteutuneet. Toimialarakenne on edelleen kapea ja Suomessa toimivan teollisuuden ja tuotannon kilpailukyky on heikko. Olemme toki monissa asioissa – kuten metsäteollisuudessa – onnistuneet, mutta silti voidaan sanoa, että kokonaisuutena mentiin pieleen ja vieläpä aika pahasti.

Tiedeyhteisöltä odotan esityksiä instituutioiden ja sellaisten käytäntöjen uudistamiseksi, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että viime vuosikymmenen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ei ole täyttänyt selvästi sille asetettuja tavoitteita. Rima on jatkossa asetettava paljon korkeammalle – niin tuottavuuden, tutkimustoiminnan relevanssin kuin yleensä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön näkökulmasta. Entiseen menoon ei ole varaa. Velaksi elämisen vaihtoehdon perään ei kannata haikailla, sillä sitä on kokeiltu nyt lähes kahdeksan vuotta.

Säästöistä huolimatta meillä on muuhun maailmaan verrattuna erinomaiset edellytykset pärjätä hieman pienemmilläkin koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisresursseilla. Korkeakoulujen kokonaismenojen BKT-osuus on Suomessa edelleen OECD-maiden 5. korkein, EU:ssa ja Pohjoismaissa olemme ykkössijalla. Valtion budjetista tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan ohjattavan rahoituksen BKT-osuudella mitattuna kuulumme maailman viiden kärkimaan ryhmään. Tekesin valtuuksia on nyt leikattu, mutta mainittu Suomen Akatemian myöntövaltuus yhdessä strategisen tutkimuksen myöntövaltuuden kanssa on edelleen vuosikymmenen vaihteen tasoa. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008.

 

Arvoisat kuulijat,

Uudistusten rinnalla on koko ajan arvioitava tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme vaikuttavuutta ja luotettava riippumattoman ja empiirisen tutkimuksen voimaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt teettää OECD:llä riip­pu­mat­toman kansain­vä­lisen arvion Suomen inno­vaa­ti­o­jär­jes­tel­mästä. Sen on mielestäni erittäin tarpeellinen. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutki­mus­tu­losten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon. OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutki­mus­ra­hoi­tuksen valmistelussa. Analyysi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuudesta on välttämätöntä. Julkisesta investoinnista on saatava enemmän irti.

Esitän seuraavassa joitain pohdintoja, mitä voimme tehdä tieteen tilan parantamiseksi sekä Suomen aseman kehittämiseksi kilpailussa tutkimusintensiivisten yritysten investoinneista ja uusista työpaikoista.

Ensinnäkin – kuten edellä viittaisin – on olennaista kääntää katse pelkästä rahan määrästä rakenteisiin, nykyisiin tutkimuksen rahoitusinstrumentteihin ja toimintamalleihin.

Hanke- ja projektirahoitusmaailma on mielestäni mennyt liian pitkälle. Pitäisikö meidän kohdistaa merkittävämpi osa rahoituksesta suoraan yliopistoissa toimiviin huippututkimusyksiköihin, luottaa teidän tutkijoiden, professoreiden ja yliopiston kykyyn arvioida tutkimuksen relevanssia ja mitata onnistumista pidemmällä aikaperspektiivillä ja suurempina kokonaisuuksina kuin nyt? Yksi keskeinen mittari on luonnollisesti se, millä tavalla yksityinen sektori tukee ja on kumppanina tutkimustoiminnassa.

Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi terveystieteissä Ruotsi tukee merkittävilläkin summilla suoraan kansallisia huippututkimusyksiköitä. Suomen osalta ensimmäinen merkittävä askel tähän suuntaan oli hallituksen kehysriihessä tekemä rahoituspäätös genomikeskuksen ja biopankkikokonaisuuden sekä kansallisen syöpäkeskuksen rahoittamiseksi. Arvioimme vastaavalla tavalla myös muita esityksiä tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi. Suomi on pieni maa, eikä omalla hiekkalaatikolla leikkiin ole liiaksi aikaa. Osaamiskeskittymät kilpailevat joka päivä investoinneista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Ison-Britannian yliopistokampusten kanssa. Epäilemättä onni suosii paitsi rohkeaa ennen kaikkea myös luovaa ja ahkeraa.

Toiseksi meidän on jatkettava yliopistojen uudistamista, tiivistettävä yliopistojen yhteistyötä sekä vahvistettava korkeakoulukampusten profiloitumista. Hallitusohjelma on tässä täysin linjassa muun muassa  viimeisen Suomen Akatemian Tieteen Tila -raportin suositusten kanssa. On löydettävä oikea tasapaino tieteen kansainvälisten huippujen ja laaja-alaisen, koko Suomen voimavaroja korostavan koulutuspolitiikan välillä. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa muun muassa aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaa koko korkeakoululaitoksen tarjonnan hyödyntämistä.

Kolmanneksi on tehtävä valintoja ja tuettava innovaatiomyönteisten markkinoiden kehitystä. Hallitus korostaa tiedeyhteisön roolia tutkimustoiminnan painopisteiden valinnassa, mutta ei ole väärin sanoa, että puheeni alussa kuvatut sektorit – biotalous, cleantech, lääketutkimus- ja terveysteknologia, älykäs liikenne ja digitalisaatio ovat investointiemme ja uudistusten keskiössä. Tämä tarkoittaa niin tutkimuspanoksia kuin markkinoiden toimintaa. Esimerkiksi innovaatiopolitiikan ja liikennepolitiikan on kuljettava paljon paremmin yhtä matkaa, käsi kädessä. Siiloitumista emme siedä. Mitä järkeä Suomen on investoida älykkään liikenteen teknologiaan, jonka käyttöönotto tuotannon rakenteista johtuen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta kotimarkkinoilla? Tällä viikolla ministeri Bernerin käynnistämillä liikenteen selvityksillä on siis suora yhteys niin tutkimus- ja innovaatio- kuin yleensä elinkeinopolitiikkaankin.

Samaa sukua on hallituksen päätös tukea ennakkoluulottomasti pilotointia ja kokeiluja. Suomi pilottimarkkinana kuulostaa jo vanhalta jargonilta. Teemme parhaamme. Sanojen on muututtava teoiksi – samalla tavalla kuin kohta neljännesvuosisata sitten televiestintämarkkinoilla. Juhlapuheissa olemme usein korostaneet varsinkin ulkomaisille vieraille fiksuuttamme televiestintämarkkinoiden sääntelyn ja tutkimuspanosten yhdistämisessä. Unohdamme kuitenkin itse kokeilla oppejamme monilla sektoreilla, joissa korkea osaaminen, yrittelijäisyys ja toimivat markkinat saattavat saada aikaan maailmanluokan läpimurtoja.

 

Arvoisa tiedeyhteisö,

Tieteen, elämän ja yhteiskunnan yhteys on viime vuosisatojen menestystarina. Tiede vie suurten globaalien haasteiden keskellä Suomea ja koko ihmiskuntaa eteenpäin. Tässä työssä Suomen on oltava eturintamassa. Haastetaan totuttu, uusi asia syntyy siellä, missä ihminen haluaa tehdä asioitaan paremmin.

Kiitos.

 

Pääministeri Juha Sipilä Pellervon Päivässä 7.4.2016

Perjantai 8.4.2016 klo 10:02

(muutosvarauksin)

 

Hyvät kuulijat,

arvoisat osuustoimintalaiset!

On mukava olla tänään täällä puhumassa monestakin syystä. Ensinnäkin uskokaa tai älkää, osuustoiminta on yksi maailman megatrendeistä. Toisekseen, osuustoiminta on ollut ja tulee olemaan Suomessa tärkeässä asemassa kansakuntamme ja talouselämämme kehityksessä. Kolmanneksi, itse olen ollut mukana noin neljänkymmenen yrityksen toiminnassa. Viimeisin perustamani yritys oli osuuskunta.

Osuustoiminta oli aikansa todellinen kärkihanke; kysymys oli sosiaalisen markkinatalouden rakentamisesta uuden yhteiskunnallisen murrosvaiheen alkumetreillä.

Sekä tuottajaosuustoiminnan että palveluosuustoiminnan idea oli sama. Oli luotava tasavertaisuuteen perustuvia avoimia osuuskuntia, jotka järjestivät tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin siten, että hyöty tuli suoraan jäsenille ilman välikäsiä. Maidontuottaja sai tuotteestaan oikean hinnan. Osuuskaupan asiakas maksoi sen, mitä kuului maksaa.  Sähköosuuskunnasta tuli kaikille sähkö ja kylän mylly rakennettiin yhdessä.

Ratkaisevaa oli myös rahamarkkinoiden synty. Maaseudun osuuskassat ryhtyivät vastaanottamaan säästöjä ja lainoittamaan maaseudun yritystoimintaa, mihin yksityiset pankit eivät tunteneet riittävästi mielenkiintoa. Omat palovakuutusyhdistykset toivat vakuutukset tavallisen väestön arkipäivään.

Kaikki tämä oli kestävän perustan rakentamista pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ilman osuustoimintaa eli taloudellista yhteistoimintaa Suomi olisi aivan toisenlainen maa kuin mikä meistä tuli. Osuustoiminnan merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajana ja kansantalouden tukijalkana on edelleenkin keskeinen.

Kansainvälistyneessä taloudessamme kysytään usein, onko osuustoiminnan aika ohi. Mitä virkaa osuustoimintayrityksillä tässä globaalissa taloudessa enää on?

Vastaan lyhyesti: osuustoiminnan aika ei ole ohi. Päinvastoin, osuustoiminnalla on tulevaisuus edessään sekä meillä kotimaassa että maailmalla.

Osuustoiminta on kansan taloutta, erikseen kirjoitettuna. Tämän päivän markkinoilla vallitsevat samantyyppiset kysymykset kuin 1900-luvun alussa, jolloin osuustoiminta meillä alkoi. Kysymys on edelleen siitä, miten markkinatalous voisi toimia siten, että sen hedelmät tulisivat mahdollisimman laajojen kansalaispiirien hyödyksi. Joudumme koko ajan kehittämään lainsäädäntöä ja omia ratkaisujamme tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Otan tästä pari esimerkkiä.

Äskettäin käytiin keskustelua, oliko sähkönjakeluyhtiö, joka on luonnollinen monopoli, ryhtynyt kohtuuttomiin hinnankorotuksiin kuluttajille. Ratkaisu syntyi neuvottelemalla, ja hinnankorotukset kohtuullistettiin, mutta asiaan kannattaa palata.

Peruskysymys on, onko järkevää korvata julkinen monopoli yksityisellä. Jos monopolille ei ole olemassa vaihtoehtoa, onko yksityinen jotenkin parempi kuin julkinen? Ilmeinen vastaus on, ettei se ole parempi, vaan selvästi huonompi vaihtoehto.

On selvää, että yhteiskunnan tulee asettaa tällaisessa tilanteessa monopolille tiukat ehdot. Asettaahan yhteiskunta ehtoja myös niille yrityksille, jotka toimivat vapailla markkinoilla.

Meillä on toisaalta esimerkkejä siitä, että kotimainen yritys voi joutua kilpailulakien viidakossa erikoislaatuiseen tilanteeseen. Kilpailulait voivat suosia paljon suurempaa kansainvälistä yritystä vain sen takia, että suomalaisen yrityksen paikallinen markkina-asema on suurempi kuin ulkomaisen. Sellainen tuntuu epäloogiselta ja jopa kohtuuttomalta.

Esimerkit osoittavat, että markkinatalous ei ole valmis vaan lainsäädäntöä on kehitettävä jatkuvasti. Meidän on myös katsottava, millaisia ratkaisuja muut EU-maat tahollaan vastaavissa tilanteissa tekevät.

Ruokamarkkinoilla osuustoiminnallisilla yrityksillä on vahva markkina-asema. Osaltaan se on taannut sen, että suomalainen elintarviketuotanto on kestänyt aikojen vaihtelut. Tuotamme tässä maassa puhdasta, terveellistä ja luonnonmukaista ruokaa. On välttämätöntä, että meillä säilyy jatkossakin vahva, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva elintarviketalous. Ruoka on myös merkittävä vientituote. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpi.

Ruuantuotannon eettiset vaatimukset ja eläinten hyvinvointi ovat maassamme maailman huippua. On kohtuullista vaatia, että tuontiruoka täyttää samat ehdot kuin kotimainen. Jos me vaadimme omilta tuottajiltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta. Tämä kaikki koituu paitsi suomalaisen tuottajan, myös kuluttajan hyödyksi. Kuluttaja ja tuottajat ovat samassa veneessä ja keskenään liittolaisia – eivät vastapelureita.

Osuustoiminta on kotimaista yritystoimintaa. Suomi on tilanteessa, jossa jokainen uusi työpaikka on kullanarvoinen. Kilpailukykysopimus, jota hallitus ajaa, on työllisyyssopimus. Me sovimme yhdessä siitä, että luomme tähän maahan uutta työtä.

Osuustoimintayritysten luomat työpaikat ja yritysten tulos jäävät hyödyttämään Suomen kansantaloutta. Uusien työpaikkojen synnyttämisessä pienyrityksillä on keskeinen rooli. Jos jokainen pienyritys, yhdenmiehen yritykset mukaan lukien, voisi palkata yhden uuden työntekijän, saisimme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Monesti kuitenkin sekä yrittäjäksi ryhtymisen että yrityksen laajentamisen kynnys on liian korkea.

Pienosuuskunnat, jotka ovat menestyneet monilla palvelualoilla, ovat hyvä esimerkki uudesta ajattelusta. Pienosuuskunnat tarjoavat yksinyrittäjille mahdollisuuden yrittää, hallita riskiä ja verkostoitua. Meidän pitää kehittää juuri tällaisia yrittäjyyden uusia muotoja Suomessa.

Hyvät kuulijat,

Toimivassa sosiaalisessa markkinataloudessa tarvitsemme yhteistoimintaa ja kilpailua, riskinottoa ja sen hallitsemista. Yhtä mallia ei ole, vaan tarvitsemme erilaisia yrityksiä.

Osuustoiminnalla on suuri merkitys kasvun aikaansaamisessa. Osuustoimintayritykset kuuluvat kasvavaan ja kehittyvään talouteen.

Osuustoiminnallinen finanssisektori, pankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt, on Suomessa laaja ja menestyvä. Sen toiminta ulottuu kaikkialle Suomeen ja kaikkiin kansanryhmiin.

Olin talvella OP-ryhmän uuden pääkonttorin avajaisissa. Totesin, että toisin kuin lukuisissa muissa maissa, meillä pankkisektori ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Olemme läksymme oppineet, jäihän pankkikriisin jälkeen meille vain yksi suuri suomalainen pankkiryhmä, osuustoiminnallinen OP-ryhmä.

Hyviä esimerkkejä osuustoimintasektorin voimasta ovat Metsägroupin uusi biotuotetehdas ja Valion uudet investoinnit. Nämä osoittavat, että biotaloudesta löytyy paljon uutta voimaa ja kehitystä. Uudet biotalouden tuotteet avaavat tietä siirtymiselle fossiilitaloudesta kohti bioaikakautta.

Suomessa on runsaasti uudistuvia luonnonvaroja, jotka antavat mahdollisuuden biotalouden monipuoliseen kehittämiseen. Metsät, pellot ja vesi ovat kansallisomaisuuttamme. On syytä sanoa, että tämä käsitys kirjattiin selkeästi myös uuteen metsähallituslakiin, joka säilyttää valtionmaat ja vedet kaikkien suomalaisten omistuksessa. Osuustoiminnalle voi löytyä myös luontaisia mahdollisuuksia sote-palveluiden järjestämisessä. Tässä osuustoimintaliikkeen kannattaa aktivoitua.

Mitä pahempi paikka, sen vahvempia toimijoita tarvitsemme. Maailmanmarkkinoiden hintatason lasku ja Venäjän kaupan pulmat ovat osuneet pahasti paitsi maataloustuottajiin myös elintarvikealan yrityksiin. Ilman osuustoimintarakenteiden mukanaan tuomaa yhteisvastuuta olisimme vielä pahemmassa tilanteessa.

Koulujen yrittäjyyskasvatuksessa osuuskunnat ovat laajasti käytössä yrittäjyyden oppimisympäristönä.

Yliopistoja kannus­tamme huomioimaan osuuskuntamallin tutkimuksessa ja opetuksessa. Rohkaisen osuustoiminnallisia yrityksiä ja niiden lähellä olevia säätiöitä myös mukaan yliopistorahoitukseen. Yhteistyötä on syytä jatkaa ja panostuksia lisätä.

Hyvät ystävät!

Suomi eli liian monta vuotta päättämättömyydessä ja velkaantumiskierteessä. Nyt tarvitsemme samanaikaisesti säästöjä, isoja uudistuksia sekä työllisyyttä ja kasvua luovia keinoja. Olemme joutuneet tekemään kovia päätöksiä käänteen tekemiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi – viimeiseksi kehysriihessä toissapäivänä.

Jotta voimme jättää Suomen paremmassa kunnossa tuleville sukupolville, hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt nyt sopeuttamispäätöksiä vuoden 2019 kehystasossa neljän miljardin edestä. Ne on tehty – kipeät neljä miljardia on kasassa. Viimeiset tehtiin kehysriihessä.

Myös reformit, erityisesti sote- ja maakuntauudistus, etenevät määrätietoisesti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa olemme puolivälin paikkeilla. Tämäkin työ jatkuu suunnitelman mukaisesti.

Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja suurimpien reformien linjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Ne on nyt tehty.

Kehysriihessä päätettiin myös käynnistää merkittäviä työllisyyttä ja asuntorakentamista edistäviä infrahankkeita.

Nyt hallituksella ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin edellytysten luominen uusien työpaikkojen syntymiselle.

Hallitus on tehnyt jo useita työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Samoin toivomme yhteiskuntasopimuksen menevän maaliin. Näiden arvioidaan toteuttavan uusien työpaikkojen toiveesta runsaat puolet. Työllisyystavoitteen saavuttaminen takaa myös sen, että velaksi eläminen loppuu hallitusohjelman mukaisesti tai jopa vähän aikaisemmin.

Pitkästä aikaa tässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Investoinnit ovat kokonaisuutena kasvussa. Vauhditamme kasvua ja työllisyyttä muun muassa kannustinloukkuja purkamalla, itsensä työllistämistä helpottamalla, kokeilujen käyttämistä työllisyyden parantamiseksi jne. Hallitus kertoo osan työllisyys- ja yrittäjyystoimista ensi viikon tiistaina ja loput valmistellaan budjettiriiheen mennessä.

Luotan yhteiskuntasopimuksen etenemisen purkavan myös investointisumaa. Yhteiskuntasopimus toisi toteutuessaan 35 000 uutta työpaikkaa, työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet vaikutukseksi peräti 45 000 työpaikkaa.

Suomen ongelmat ovat meidän omissa käsissämme. Nyt on entistä tärkeämpää nostaa henkistä ilmapiiriämme apatiasta toivon ja uutta luovaan tilaan.

Suomen tilanne on vakava, mutta tunnelin päässä alkaa näkyä valoa – eikä se nähdäkseni ole vastaantuleva juna.

Kiitos.

Hallituksen työ etenee prosessikaavion mukaisesti

Tiistai 5.4.2016 klo 22:04

Hallitus on juuri päättänyt julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 - 2020. Etenemme hallitusohjelman mukaisesti. Ensimmäisen vuoden aikana vaikeita päätöksiä ja valintoja on tehty paljon. Ymmärrän niistä syntyvän huolen.

Jotta voimme jättää Suomen paremmassa kunnossa tuleville sukupolville, hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt nyt sopeuttamispäätöksiä vuoden 2019 kehystasossa neljän miljardin edestä. Ne on tehty – kipeät neljä miljardia on kasassa. Viimeiset siihen liittyvät täydentävät päätökset teimme tänään.

Moni kysyy minulta, olenko huolissani leikkauksista. Totta kai olen. Mutta enemmän olen huolissani työttömyydestä ja työpaikkojen luomisesta. Työn avulla ihmiset ovat osa yhteisöä, kuuluvat johonkin, uskovat itseensä ja tulevaisuuteen.

Hallituksen tärkein tavoite on luoda ihmisille töitä. Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin eli noin 110 000 uuden työpaikan luominen. Hallituksella ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin edellytysten luominen uusien työpaikkojen syntymiselle.

Hallitus on tehnyt jo useita työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Samoin toivomme yhteiskuntasopimuksen menevän maaliin saakka. Näiden arvioidaan toteuttavan uusien työpaikkojen toiveesta runsaat puolet. Työllisyystavoitteen saavuttaminen takaa myös sen, että velaksi eläminen loppuu hallitusohjelman mukaisesti tai jopa vähän aikaisemmin.

Pitkästä aikaa tässä maassa on tekemisen meininkiä. Investoinnit ovat kokonaisuutena kasvussa. Vauhditamme kasvua ja työllisyyttä muun muassa kannustinloukkuja purkamalla, itsensä työllistämistä helpottamalla, kokeilujen käyttämistä työllisyyden parantamiseksi jne. Hallitus kertoo osan työllisyys- ja yrittäjyystoimista ensi viikon tiistaina ja loput valmistellaan budjettiriiheen mennessä.

Kehysriihessä päätettiin myös käynnistää merkittäviä työllisyyttä ja asuntorakentamista edistäviä infrahankkeita, jotka ovat Luumäki–Imatra, Vt 4 Oulu–Kemi, Vt 5 Mikkeli–Juva, Vt 12 Lahden eteläinen ohikulkutie, Raide–Jokeri, Tampereen raitiotie sekä Helsinki–Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu.

Myös reformit, erityisesti sote-uudistus, etenevät määrätietoisesti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa olemme puolivälin paikkeilla. Tämäkin työ jatkuu suunnitelman mukaisesti.

Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja reformien linjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Ne on tehty. Kerromme huomenna tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntahallinnon uudistuksen linjauksista. Lakiesitykset lähtevät aikataulun mukaisesti lausunnoille huhti-toukokuun vaihteessa.

Olen tyytyväinen hallituksen toimintakykyyn vaikeassa toimintaympäristössä. Keskitymme nyt päätösten toimeenpanon varmistamiseen sekä työllisyyteen.

Viljelijöiden viesti tuli selväksi

Perjantai 18.3.2016 klo 4:03

Kolumni on julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa 18.3.2016

Vierailuni viime perjantaina Senaatintorin traktorimarssilla pysyy vahvasti mielessä. Kokoontumisen seuraaminen veti oloni erittäin nöyräksi. Viljelijöiden ahdinko on erittäin vakava.

Paikalla oli tärkeä osa meidän elintarvikeketjuamme koko Suomesta. Viljelijöiden mielenilmaukseen osallistui reilun viikon varoitusajalla yli 5 000 viljelijää ja 700 traktoria. Tämä kertoo kaiken oleellisen tilanteen vaikeudesta maatiloilla.

Liikuttavaa oli se laaja tuki ja arvostus, mikä ilmeni viljelijöiden vastaanotossa. Useat traktorimarssiin osallistuneet kertoivat saamastaan kannustuksesta pitkin matkaa. Eväitä ja majapaikkaa oli pitkämatkalaisille tarjottu ja kovasti peukutettu. Muun muassa kirkko antoi tukensa viljelijöille. Uskon, että tämä kertoo kasvaneesta arvostuksesta kotimaista ruokaa kohtaan, minkä se todella ansaitsee.

On selvää, etteivät viljelijät turhan takia tällaiseen tiloiltaan lähde. Maanviljelijät ovat joutuneet maksumiehiksi kansainvälisen tilanteen vuoksi. Maitokiintiöiden poisto EU:ssa on kasvattanut maidontuotantoa, heikko taloustilanne maailmalla hidastanut tuotteiden kysynnän kasvua ja Venäjän vastapakotteet pysäyttäneet pitkälti elintarvikeviennin Venäjälle. Näiden vaikutuksesta maataloustuotteiden markkinahinnat ovat laskeneet rajusti.

Traktorimarssilla viesti oli selvä. Viljelijät vaativat parempaa hintaa tuotteistaan, turhan byrokratian purkamista ja tukien maksatukseen aivan uudenlaista otetta. Viljelijöillä on täysi oikeus vaatia maksut ajallaan.

Tilanteeseen on reagoitava ja niin myös tehdään. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen aloittaa neuvottelut koko ruokaketjun kanssa. Maaseutuvirasto otetaan ministeriön tiukempaan ohjaukseen.

Suomalaisen ruuan asemaan kiinnitetään huomiota julkisissa hankinnoissa. On kovin vaikea ymmärtää tilannetta, jossa Suomi edellyttää monia muita maita tiukempia tuotantokriteereitä niin eläinten hyvinvoinnin kuin ympäristöasioidenkin osalta, mutta tätä ei huomioida julkisin puolen ruokahankinnoissa mitenkään. Suomalaisen ruoan asemaa hankinnoissa ja kilpailutuksessa on yksinkertaisesti parannettava.

Maatalouden vaikeaan markkinatilanteeseen apua odotettiin EU:n maatalousministereiden kokouksesta alkuviikosta. Joitain meille tärkeitä asioita saatiin eteenpäin. Tukien ennakkomaksatukset näyttävät olevan mahdollisia myös ensi syksynä. Tämä helpottaa tilojen maksuvalmiusasemaa. Maidon ja sianlihan markkinoita vahvistavia interventiotoimenpiteitä päätettiin tehostaa. Sen sijaan erilliseen kriisirahoituksen käyttöön ei ollut ainakaan vielä valmiutta. Myönteistä oli, että nyt maatalousbyrokratian purku nousi vahvasti esiin. Tällä saralla EU:ssa on vielä paljon töitä tehtävää.

Maatilat elävät nyt historiallisen vaikeita aikoja. Olemme hallituksessa hyvin tietoisia tilanteesta. Teemme kaikkemme yhdessä viljelijöiden kanssa, jotta tilanne helpottuisi. Samalla on ymmärrettävä, että nopeita ratkaisuja ei ole. On tehtävä pitkäjänteistä työtä uusien markkinoiden löytämiseksi. Vain markkinahintojen kohoaminen tuo kestävää ratkaisua talousahdinkoon.

Traktorimarssin myötä viljelijöiden tilanne on nyt paremmassa tietoisuudessa kaikilla suomalaisilla. Tuottajat tekevät meille elintärkeää työtä. Meidän päättäjien vastuu ja velvollisuus on nyt osaltamme tehdä kaikkemme, että he saavat työlleen ansaitsemansa arvostuksen.

Väärää tietoa liikkeellä

Sunnuntai 13.3.2016 klo 17:23

YLE:n MOT-ohjelma väitti viime maanantain (7.3.2016) ohjelmassaan, että jättäisin osinkoveroni maksamatta, ja että harrastaisin näin verosuunnittelua. Samaa vihjailua jatkoivat oppositio eduskunnassa viime torstain kyselytunnilla sekä useat lehdet.

Tämä ei ole totta, kuten jokainen olisi voinut todeta sidonnaisuusilmoituksestani. Minulla ei ole suoria osakeomistuksia eikä niitä ole myöskään sidonnaisuusilmoituksessa ilmoittamieni pitkäaikaisten säästöinstrumenttien sisällä. En saa osinkotuloja, joten ei niistä voi maksaa verojakaan.

Säilyttääkseni riippumattomuden työssäni, olen luopunut kaikista yrityksistäni ja osakkeistani. Minulle on ollut aina kunnia-asia, että maksan veroni Suomeen.

Uudistuminen vahvistaa meitä myös maailmalla

Perjantai 19.2.2016 klo 8:53

Kolumni on julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa 19.2.2016

Kotimaan kiireiden ja Euroopan monien haasteiden keskellä on tärkeää pitää mielessä se, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Globaalin talouden ja maailman megatrendien suunta määrittyy viime kädessä muualla kuin meidän naapurustossamme; katseemme on siis oltava koko ajan tiiviisti myös muun muassa Aasiassa ja Afrikassa.

Vierailin viime viikonloppuna suomalaisen Team Finland -yritysvaltuuskunnan kanssa Intian Mumbaissa, missä osallistuin suureen talousalan tapahtumaan sekä tapasin Intian poliittista ja yritysmaailman johtoa.

Matka oli tärkeä ja hyödyllinen. Suomen pääministeri oli vieraillut Intiassa viimeksi kuusi vuotta sitten, jolloin pääministerinä oli Matti Vanhanen – tauko oli ollut liian pitkä huomioiden sekä Suomen ja Intian väliset erittäin hyvät suhteet että Intian rooli maailman toiseksi väkirikkaimpana maana ja vahvasti kasvavana taloutena.

Intiassa toimii tällä hetkellä ilahduttavat satakunta suomalaisyritystä ja Suomessa reilut kaksikymmentä intialaisyritystä. Maidemme välinen kauppavaihto on kuitenkin selvästi potentiaaliaan pienempää. Intia on nyt toden teolla syytä löytää: maan talous kasvaa tällä hetkellä nopeimmin maailmassa, ja Intian hallitus on käynnistänyt koko joukon talouspoliittisia uudistushankkeita, joita meidän on helppo tukea ja joissa meidänkin yrityksemme voivat olla mukana – ne liittyvät muun muassa innovaatioihin ja startup-yrityksiin, puhtaisiin teknologioihin sekä digitalisaatioon.

Lähtökohtamme ovat hyvät, sillä Suomi tunnetaan Intiassa juuri näiden sektoreiden osaamisesta. Tämä kävi ilmi keskusteluissani niin pääministeri Narendra Modin kuin intialaisten huippujohtajienkin kanssa. Yritysdelegaatiollamme oli erittäin hyvä tapaaminen myös muun muassa uusiutuvista energianlähteistä vastaavan ministerin kanssa. Tekemistä Intiassa riittää, ja mahdollisuuksiin on nyt syytä tarttua. Intialaiset ovat erinomaisia bisnesihmisiä ja kilpailu maan markkinoilla on kovaa – tuotteiden ja palveluiden on siis oltava huipputasoa ja paikallisten olosuhteiden tuntemuksen vahvaa.

1,2 miljardin asukkaan Intian – tai 20 miljoonan asukkaan Mumbain – rinnalla Suomi on väestömäärällä mitattuna pikkuruinen. Mutta numeroihin ei kannata tässä asiassa juuttua, sillä meillä on kilpailussa omat erinomaiset vahvuutemme – osaaminen ja ketteryys. Suomalais-intialaisesta yhteistyöstä voi syntyä mainio yhdistelmä innovaatioita ja tuotekehitystä sekä skaalautumista suuremmille markkinoille.

Intia on viime vuosina jäänyt talouskehityksessä muutamien muiden kehittyvien talouksien, lähinnä Kiinan varjoon. Nyt Intia kuitenkin nousee. Ja kuten maan hallituksen suunnitelmista käy ilmi, pyrkii se tekemään tämän nousun jättämällä väliin tiettyjä muun muassa ympäristön kannalta raskaita kehitysvaiheita ja suuntaamaan suoraan vaikkapa puhtaaseen energiaan ja langattomiin ratkaisuihin.

Tämä ei toki käy käden käänteessä huomioiden maan suuri köyhyydessä elävä, kouluttamaton väestönosa, jo nyt koetuksella oleva ympäristön kantokyky sekä puutteellinen perusinfrastruktuuri – mutta suunta on selvä.

Hallitusohjelmamme kärkiteemoissa – kuten biotaloudessa ja digitalisaatiossa – ei ole kyse vain Suomen omasta uudistumisesta vaan myös siitä, miten voimme olla mukana ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen kaltaisissa maailman megatrendeissä, ratkaisemassa niistä syntyviä haasteita.

Olen monessa yhteydessä puhunut siitä, että Suomi ja suomalaiset yritykset voivat menestyä maailmalla olemalla käytännönläheisiä ongelmanratkaisijoita. Olen siitä nyt vakuuttuneempi kuin koskaan. 

 

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 9.2.2016

Tiistai 9.2.2016 klo 16:11

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hyvät kansanedustajat!

Suomi on useissa kansainvälisissä mittareissa vielä kärkipäässä. Samanaikaisesti hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja on rapautumassa. Tarvitsemme merkittävän suoritustason noston kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jotta kykenisimme jatkossakin rahoittamaan nykyisenkaltaisia palveluita ikääntyvässä yhteiskunnassa. Siihen me suomalaiset kyllä pystymme, kun yhteinen tahtotila löytyy.

Hallituksen suunnitelma tilanteen korjaamiseksi on julkisen talouden tasapainottaminen, isojen rakenteellisten uudistusten tekeminen ja edellytysten luominen talouskasvulle ja työllisyyden parantumiselle. Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Nykytilanne ei mielestäni anna oikeaa kuvaa meistä suomalaisista. Pystymme kyllä parempaan.

Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 110 000 henkilöllä tämän vaalikauden aikana. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Työttömän työllistyminen pitää olla kaikkien päätösten ajuri. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, talouden kasvuedellytyksiä pitää vahvistaa monella rintamalla. Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan seuraavasti:

  • Kasvuyritysten rahoitusasemaa parannetaan esimerkiksi Finnveran ja Tesin rahoitusasemaa vahvistamalla.
  • Lupa- ja valitusprosesseja nopeutetaan.
  • Pk-yritysten ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuuksia kevennetään.
  • Kilpailua lisätään.
  • Team Finland -konseptissa on otettu käyttöön yhden luukun palvelu ja ulkomaan verkostoa on vahvistettu tämän vuoden alusta lähtien.
  • Tulolähteen tappiot vähennetään osakeyhtiössä muiden tulolähteiden tulosta vuoden 2017 alusta.
  • Muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille tulee viiden prosentin yrittäjävähennys vuoden 2017 alusta.
  • Ensi vuonna mahdollistuu pienten yritysten maksuperusteisen arvonlisäveron tilitys.

Työllistämisen kynnystä madalletaan lakipaketilla, jossa pidennetään koeaikoja ja kevennetään takaisinottovelvollisuutta sekä väljennetään määräaikaisuuksien ehtoja. Paketti tulee keväällä eduskuntaan ja voimaan kesällä 2016.

Paikallisessa sopimisessa on otettava merkittävä askel eteenpäin. Samalla henkilöstön asemaa on vahvistettava yrityksen päätöksenteossa. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä.

Suomi tarvitse myös merkittävän loikan kustannuskilpailukyvyssä. Siihen työmarkkinajärjestöt yrittävät parhaillaan löytää sopua. Pallo on nyt heillä.

Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntija-arviot ovat antaneet tukensa hallituksen sopeutustoimien mitoitukselle ja ajoitukselle. Olemme täysin sitoutuneet kevään kehysriihessä pitämään kiinni hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin sopeutuksesta vuoden 2019 tasossa. Tämä hallitus ei kiristä kokonaisveroastetta. Pieni- ja keskituloisten verotus keveni jo tämän vuoden alussa.

Talouteen voidaan saada dynamiikkaa myös valtion omistajapolitiikalla. Valtion omistajapolitiikan ensisijainen tavoite on kasvun ja työllisyyden sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Valtion omistajuuden pitää olla perusteltavissa strategisella intressillä, yhteiskunnallisella erityistehtävällä, elinkeinorakenteen uudistumisella tai sinivalkoisen omistajuuden puolustamisella. Omistajuus tuo myös säännöllistä tuloa valtion budjettiin.

Dynamiikan luominen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion omistajuus on tästä eteenpäin jatkuvan uudistamisen eikä enää pelkän säilyttämisen väline. Hallitus tuo kevään aikana eduskuntaan uudistetun valtioneuvoston periaatepäätöksen omistajapolitiikasta.

Arvoisa puhemies!

Tämän hallituksen tehtävänä on viedä monta massiivista uudistusta ja reformia maaliin. Askelmerkit ja määränpäät ovat kirkkaita. Uudistuksilla on tiukat aikataulut.

Eläkeuudistus valmistui syksyllä. Se tulee voimaan 1.1.2017.

Toiseksi sote- ja maakuntauudistukset ja palveluiden valinnanvapaus etenevät hallitusohjelmamme ja hallituksessa tehtyjen linjausten mukaisesti. Eduskuntaan päälait sotesta, maakuntauudistuksesta ja rahoituksesta tulevat lausuntokierrosten jälkeen syksyllä 2016 ja voimaan ne tulevat 1.1.2019 alkaen.

Landskapet Åland har en särställning och därför för vi separata förhandlingar om dessa reformer med landskapet.

Kolmanneksi kuntien tehtävien karsinta etenee. Kaikki eduskuntapuolueet ovat siihen matkan varrella sitoutuneet. Tehtävien karsinnalla tavoitellaan miljardin vaikutusta kestävyysvajeeseen vuoden 2029 tasossa.

Kärkihankkeet etenevät. Digitalisaatiota edistetään ja byrokratiaa puretaan. Poistamme suomalaisten arkea haittaavaa turhaa normistoa. Kauppojen aukioloajat vapautettiin vuodenvaihteessa. Puramme rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Maatalouden tukijärjestelmien hallinnollista taakkaa kevennetään.

Lapset ja perheet sekä omais- ja perhehoitajien palveluita muovataan uuteen asentoon, hallinnon rajat ylittäviksi ja paremmin kohdentuviksi. Hajallaan maassamme jo olevia hyviä käytäntöjä kootaan yhteen, levitetään ja juurrutetaan. Lasten ja perhepalveluiden osalta painopisteen siirto kalliista korjaavista palveluista laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin on kauan odotettu uudistus.

Kuntien talouden paikkaamiseksi varhaiskasvatuksen maksukattoa nostetaan jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Pidämme huolen siitä, että heikoimmassa asemassa olevat perheet ovat edelleenkin oikeutettuja maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Sitten kokeiluista. Täsmennämme keväällä perustulokokeilun sisällön ja tuomme esityksen alueellisista kielikokeiluista perusopetuksessa.

Ammatillisen koulutuksen reformissa koko ammatillinen koulutus, rahoitus ja tutkintojärjestelmä uudistetaan. Opiskelijoiden yksilöllistä oppimista lisätään ja byrokratiaa puretaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Reformia koskevat hallituksen esitykset valmistellaan tämän vuoden aikana ja annetaan eduskunnan käsiteltäviksi alkuvuodesta 2017.

Regeringen slutför de stora reformerna och balanserar upp den offentliga ekonomin. Vi skapar bättre möjligheter till ekonomisk tillväxt och ökad sysselsättning.

Arvoisa puhemies!

Maahanmuuttokeskustelu kiertyy meillä helposti oman itsemme ympärille. Emme saa unohtaa sen juurisyitä. Merkittävä osa Suomesta turvapaikkaa hakevista ihmisistä on lähtenyt pakoon olosuhteita, joita emme voi edes kuvitella. He ovat lähteneet liikkeelle vuosia kestäneiden konfliktien ja jatkuvan turvattomuuden keskeltä. Tällaisille ihmisille kotoa lähteminen on ollut valinta siitä, elääkö vai kuolla. Tällaisia ihmisiä meidän on inhimillinen velvollisuus auttaa.

Pakolaiskriisin hallitsemiseksi tarvitsemme tehokkaita toimia kotimaassa ja EU:ssa. Turvapaikkaprosesseja on nopeutettava, ja palautuspäätökset on pantava toimeen viivyttelemättä. Ihmisten, jotka saavat turvapaikan, on voitava tulla osaksi yhteiskuntaamme. Meidän arvoihimme kuuluu työnteko. Koulutus on tässäkin avainasemassa. Lyhennämme maahanmuuttajien liian pitkiä polkuja työelämään.

EU-tasolla edellytyksenä on, että yhteisten ulkorajojen valvonta toimii, järjestelykeskukset Kreikassa ja Italiassa ovat käytössä, jäsenmaiden välillä taakkaa jaetaan tasaisemmin ja palautukset laitetaan toimeen heidän osalta, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Osallistuin viime viikolla Lontoossa konferenssiin, jossa kerättiin yhteen kansainvälisen yhteisön voimavaroja Syyrian ja sen naapurimaiden auttamiseksi. Suomi on mukana tukemassa näiden yhteiskuntien jaksamista ja vahventamista - esimerkiksi lasten koulutusta ja naisten asemaa tukemalla.

Kehitysyhteistyövarojamme on tämänhetkisen taloustilanteen vuoksi valitettavasti pitänyt leikata, mutta sitäkin tärkeämpää on se, että suuntaamme varoja sinne, missä niitä todella tarvitaan. Tämä on myös yksi uuden kehityspoliittisen selontekomme pääviesteistä.

Todellinen muutos esimerkiksi Syyriassa voidaan saada aikaan vasta, kun maata repivä konflikti saadaan loppumaan. Suurena haasteena tässä on se, että toisiaan vastaan eivät taistele vain hallitus ja monet oppositioryhmät, vaan siihen sekoittuu myös monien maiden intressit. Yksi sodan osapuolista on terroristijärjestö ISIL. Tämä raakalaismainen terroristijärjestö kuvaa hyvin sitä vaikeuskerrointa, jonka kanssa joudumme nykypäivän maailmassa elämään. Järjestö uhmaa niin kansainvälisen järjestelmän kuin inhimillisen elämän kunnioituksenkin logiikkaa.

Emme totisesti elä enää lintukodossa. Meidän on oltava entistä paremmin hereillä ja tehtävä entistäkin aktiivisempaa ulkopolitiikkaa.

Meidän on muistettava, ketkä ovat läheisimmät ystävämme: Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö. Olemme tänä vuonna Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Johdamme tätä yhteistyötä vuosikymmenten aikana rakentuneeseen vahvaan perustaan nojautuen ja ajankohtaisiin haasteisiin aktiivisesti vastaten.

Hallitus pitää myös kahdenvälisten Venäjä-suhteiden hoitoa erittäin tärkeänä. Samalla tiedämme, että olemme vahvasti EU:n yhteisen ulkopolitiikan takana - mukaan lukien sen pakotepäätösten.

Eduskunta tulee saamaan lukuisia selontekoja liittyen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Toivon, että näihin paneudutaan tarkasti tässä maailmanpolitiikan tilanteessa. Valtioneuvosto hyväksyi viime torstaina kehityspoliittisen selonteon. Sisäisen turvallisuuden selonteko annetaan eduskunnalle maaliskuussa ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko touko-kesäkuussa. Puolustusselonteko annetaan eduskunnalle joko loppuvuodesta 2016 tai viimeistään alkuvuodesta 2017.

Arvoisa puhemies!

Tuomme helmikuussa suuren valiokunnan käsittelyyn Suomen EU-strategian. Suomen EU-politiikan suunnittelua kehitetään korvaamalla kerran vaalikaudessa laadittava selonteko vuosittaisella EU-vaikuttamisstrategialla.

Pakolaiskriisin lisäksi unionissa ajankohtaisia asioita ovat Britannian suhde EU:hun, talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä sääntelyn keventäminen. Suomen tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti neuvotteluratkaisu Iso-Britannian EU-suhteeseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk on tehnyt tasapainoisen ratkaisuesityksen ja uskon, että siitä on löydettävissä kaikille jäsenmaille sopiva neuvottelutulos.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Talous- ja rahaliiton kehittämisessä painotamme lyhyen tähtäimen konkreettisia toimia. Toimivampi julkisen talouden ohjausjärjestelmä, sijoittajanvastuuseen perustuvan pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pääomamarkkinaunionin luominen tukevat kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies!

Suomen uudistaminen on jäänyt pitkäksi aikaa tekemättä. Hallituksen toimintakykyä mitataan joka päivä hallitusohjelman ja uudistusten määrätietoisella läpiviemisellä - rohkeudella jatkaa. Aikaa ei enää kannata tuhlata uudistusten jarruttamiseen, vaan siihen, miten ne tehdään. Tähän tarvitaan meidän kaikkien panosta.

Puhe UPM Kymin sellutehtaan laajennuksen vihkiäistilaisuudessa Kuusankoskella 12.1.2016

Tiistai 12.1.2016 klo 17:29

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)


Arvoisat kutsuvieraat,

Olemme kokoontuneet juhlistamaan UPM Kymin sellutehtaan merkittävää laajennusta.  Kymiyhtiöllä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Se perustettiin (nimellä Kymmene Aktiebolag) jo vuonna 1872. Teollinen tuotanto alkoi jo seuraavana vuonna. Kymillä on ollut huomattava rooli suomalaisen metsäteollisuuden kehittämisessä. Tehdasalueilla on toiminut vuosien varrella kymmeniä paperikoneita ja useita sellutehtaita, ja täällä on otettu käyttöön useita innovaatioita ensimmäisenä maailmassa.

Kymiyhtiö toimi myös suomalaisen metsäteollisuuden kansainvälistymisen pioneerina perustamalla yhteisyrityksen Isoon-Britanniaan jo vuonna 1930. UPM:n logossa yhä tänä päivänäkin näkyvä aarnikotka on taiteilija Hugo Simbergin vuonna 1899 Kymmene Ab:lle suunnittelema tunnus. Se on tätä nykyä Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut liikemerkki ja koristaa Kymin tehtaan sellupaaleja.

Näiden vuosikymmenten aikana samalla on syntynyt sukupolvien ylikestävä ammattitaito alueellanne. Tämä henkilökunnan osaaminen ja sukupolvien ketju on yhtiölle vahvuus. Tämänkin uuden investoinnin yksi perusta on vankka osaaminen, mikä täällä on pitkällä aikavälillä kehittynyt.

UPM Kymin vaikutukset paikallistalouteen ovat erittäin merkittävät. Tehtaan työllistävä vaikutus on yhteensä noin 2 400 työpaikkaa Kouvolan seudulla. Kymin suorat ja välilliset verovaikutukset alueelle ovat yli 20 miljoonaa euroa. Tänään vihittävän uuden investoinnin arvo on 160 MEUR, ja se koostuu uudesta sellun kuivauskoneesta, uudesta kuorimosta ja havukuitulinjan modernisoinnista. Investoinnin myötä Kymin tehdasintegraatista muodostuu yksi moderneimmista Suomessa. Erityisen ilahduttavaa on se, että investoinnissa on käytetty hyvin paljon paikallista ja kotimaista osaamista, jonka edustajia on myös täällä mukana nyt.

Tavoitteenamme hallituksessa on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdittaa vientiä ja työllisyyttä. Kymin tehtaan investointi tukee omalta osaltaan hallituksen tavoitteita. Vuosi 2015 itse asiassa osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Suomen viennin valopilkkuja olivat erityisesti paperi ja selluloosa. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden viime vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista puupohjaisista tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.


Hyvät kuulijat,

Suomi ja koko Eurooppa kärsivät nyt investointien liian matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta. Haastan meidät kaikki nostamaan rimaa kaikissa toimissamme, mitkä tähtäävät investointien kääntämiseen uudelleen nousuun. Suomi nousee kuopasta vain investoimalla.

Investointien lisääminen on hallituksen elinkeinopolitiikan keskiössä. Kestävään kasvuun tarvitaan yritysten investointeja, joiden käynnistämisen kynnystä pyrimme osaltaan madaltamaan. Maamme tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä, jotka kehittävät hankeideoita ja toteuttavat ne.

Meidän on oltava aktiivisia investointiympäristön ja -ilmapiirin vahvistamisessa. Esimerkiksi kilpailukykykärkihankkeessamme isojen teollisten investointihankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely erityisesti ympäristömenettelyissä. Rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. Investointihankkeiden lupamenettelyjen muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa.


Arvoisat juhlavieraat,

Harmaudessa on nyt myös valon kajastusta. Sitä tulee erityisesti biotalouden noususta. Se tarkoittaa biojalostamoita – sekä suuressa mittakaavassa että pienemmillä hankkeilla. Ne tarkoittavat uusia biotalouden tuotteita ja uusiutuvaa energiaa tuotettuna ympäristöystävällisesti alusta loppuun.

Biotaloudessa alueellisina vetureina toimivat merkittävät uudet investoinnit. Kymi on elävä esimerkki siitä, että puun jalostus ja muut biotalous kasvaa nyt Suomessa vahvasti. Biotalous tarjoaa Suomelle edelläkävijän roolin koko Euroopassa. Biotalouden kärkihanke tukee osaltaan tätä myönteistä mullistusta.

Merkittäviä biotaloutta edistäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat. Esimerkiksi VTT:n Bioruukki-kokeiluympäristön kasvattamista merkittäväksi biotalouden uusien teknologioiden tutkimus- ja testausympäristöksi vauhditetaan viiden miljoonan euron lisävaltuudella, joka on osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta, jossa on myös toimenpiteitä, joilla vastataan metsäteollisuuden kasvavaan puun kysyntään.

Kymen ja muiden Suomessa päätettyjen puuta käyttävän teollisuuden investointien myötä tarvitaan merkittävästi lisää puuta liikkeelle maamme metsistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös metsänomistajille. Pidän erittäin hyvänä esimerkkinä sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhteistyössä. Se on konkreettinen osoitus markkinaosapuolien kyvystä tehdä yhteistyötä kasvun kynnyksellä ja toisaalta vahvasta tahtotilasta aikaansaada biotalouden kilpailukykyhyppyä digitalisaation keinoin. Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt koko Suomessa laajalla rintamalla.

Hallitus on asettanut kaikkia toimijoita vahvasti haastavan 15 miljoonan kuutiometrin puunkäytön lisätavoitteen. On tärkeää konkreettisin keinoin varmistaa sen tavoitteen toteutuminen. Edistämme yrittäjämäistä metsätaloutta toimilla, jotka nostavat metsätilojen keskikokoa ja vauhdittavat myös metsätilojen sukupolven vaihdoksia. Vahvistamme puun tarjontaa myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Nämä mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen.

On tärkeää, että teemme tulevaisuutta, jossa metsien aktiiviseen, kestävään ja kasvavaan talouskäyttöön kannustetaan. Näin toimien vahvistamme puun tarjontaa huomattavasti kasvavan puun kysynnän vastapainoksi, mikä on edellytys kaikelle puun käytön lisäämiselle. Kaikki metsänomistajat on nyt saatava biotalouden kasvuun aidosti mukaan.


Arvoisat juhlavieraat,

Talouskasvu edellyttää investointeja paitsi koneisiin ja laitteisiin, myös sijoittamista tuotekehitykseen ja uuden liiketoiminnan perustamiseen. Investoinnit ovat Suomessa viime kuukausina osoittaneet selviä piristymisen merkkejä ja toivoa. Valtionvarainministeriö arvioi viimeisimmässä talousennusteessaan, että investoinnit vetävät Suomen talouden vihdoin kasvuun kuluvan vuoden aikana.

Mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin on nyt tartuttava rohkeasti ja avoimesti. Toivotan yhtiönne koko henkilöstölle oikein hyvää uutta vuotta, voimia ja tulevaisuudenuskoa!

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston tervehdyksen ja sydämelliset onnentoivotukset UPM Kymin koneinvestoinnille.

PITKÄJÄNTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA LUO VAKAUTTA

Sunnuntai 10.1.2016 klo 8:00

(kirjoitus julkaistu Lännen median lehdissä 10.1.2016)

Tänä päivänä on selvempää kuin koskaan, miten riippuvaisia maamme – Suomi ja Ruotsi – sekä kansalaisemme ovat ympäröivän maailman kehityksestä.    

Päällimmäisenä on tällä hetkellä pakolaiskriisi. Syyrian sota, Irakin vaikea tilanne sekä epävakaus Afganistanissa sekä useassa Afrikan maassa ovat saaneet miljoonat ihmiset pakenemaan, monet heistä Eurooppaan. Ruotsi ja Suomi kuuluvat niihin EU-maihin, jotka viime aikoina ovat ottaneet vastaan eniten turvapaikanhakijoita suhteessa asukaslukuun.

Pariisin tapahtumat olivat järkyttävä todiste siitä, että taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan on entisestään vahvistettava. Olemme sekä Suomessa että Ruotsissa joutuneet nostamaan valmiuttamme myös mahdollisten omia maitamme kohtaavien uhkien ja tapahtumien varalta.

Assadin hallinnon siviileihin kohdistamat julmat pommitukset vaativat lukuisia ihmishenkiä ja samaan aikaan ISILinraakalaismaiset hyökkäykset jatkuvat. 

Omalla lähialueellamme turvallisuustilanne on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamien tuomittavien toimien ja Krimin laittoman liittämisen myötä. Sotilaallinen toiminta Itämerellä ja sen ympärillä on lisääntynyt.  

Kaikkien näiden tapahtumien johdosta käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.

Tätä taustaa vasten haluamme molemmat korostaa pitkäjänteisen, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauhaa ja vakautta tukevan strategian merkitystä.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Olemme sitä mieltä, että tämä linja palvelee meitä hyvin. Siitä saatu kokemus on syytä ottaa huomioon myös ajankohtaisia haasteitamme arvioitaessa. Sotilaallinen liittoutumattomuus myötävaikuttaa osaltaan myös pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen kokonaisuudessaan.  

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme valinneet eristäytymisen linjan. Olemme aktiivisia jäseniä Euroopan unionissa. Yhteistyö muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa on erityisen tärkeää. Vaikka emme ole Naton jäseniä, on meillä järjestöön läheinen yhteistyösuhde. Meillä on myös vahva transatlanttinen yhteys.

Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä on hiljattain otettu tärkeitä jatkoaskeleita. Yhteistyöhön sisältyvät yhteiset harjoitukset, lisääntynyt tiedonvaihto sekä satamien ja lentokenttien käyttö toistemme maissa. Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Kuten tasavallan presidentti totesi uudenvuodenpuheessaan, Suomen ja Ruotsin yhteistyön edelleen tiivistyminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on loogista.

Puolustamme yhdessä vahvasti sitä, että kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan ja että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa. Vuoropuhelu, diplomatia, luottamuksen rakentaminen ja konfliktien ehkäisy ovat tärkeitä työkaluja vahvistaessamme yhdessä muiden kanssa yhteistä turvallisuuttamme. 

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat aktiivisia YK:ssa ja Etyjissä. Meistä tuli EU:n jäseniä samanaikaisesti ja edistämme unionissa usein yhteistä linjaa. Pariisin terrori-iskujen jälkeen me molemmat - kuten muutkin EU-maat unionin sopimusten mukaisesti - olemme päättäneet antaa vahvan panoksemme ISILin vastaiseen yhteiseen taisteluun. 

Elämme ajassa, jossa vallitsevaa maailmanjärjestystä, perusarvojamme ja avoimia yhteiskuntiamme haastetaan monelta suunnalta. Tällaisena aikana on välttämätöntä toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.  

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.

 

Stefan Löfven                                  Juha Sipilä

Ruotsin pääministeri                       Suomen pääministeri

 

(Alla oleva julkistettu Ruotsissa 10.1.2016)

Tydligare än någonsin står det klart hur beroende våra länder – Finland och Sverige - och våra medborgare är av utvecklingen i vår omvärld.    

Flyktingkrisen är just nu det mest påtagliga.  Kriget i Syrien, påfrestningarna i Irak, osäkerheten i Afghanistan samt i flera länder i Afrika har lett miljontals människor på flykt, många av dem till Europa.  Och Sverige och Finland hör till de EU-länder som på sistone har tagitemot flest asylsökande per capita. 

Dåden i Paris är upprörande belägg för att kampen mot den internationella terrorismen måste stärkas.  Både i Finland och i Sverige har vi fått skärpa vår beredskap inför möjliga hot och händelser också i våra länder.

Assadregimens brutala bombningar av civila fortsätter att kräva otaliga människoliv, samtidigt som även ISIL:s barbariska övergrepp fortgår.

I vårt eget närområde har säkerhetsläget försämrats, genom Rysslands oacceptabla handlingar mot Ukraina och den olagliga annekteringen av Krim.  Den militära aktiviteten i och kring Östersjön har ökat.  

Sammantaget ser vi genom alla dessa händelser den allvarligaste utmaningen mot europeisk säkerhet sedan kalla krigets slut.

Mot denna bakgrund vill vi båda markera betydelsen av att fullfölja en långsiktig strategi för fred och stabilitet i norra Europa och Östersjöområdet.

Finland och Sverige är båda utanför militära allianser.   Vi anser att alliansfriheten tjänar oss väl och är en erfarenhet att beakta också då vi bedömer de aktuella utmaningarna.  Den bidrar också till stabilitet och säkerhet i norra Europa som helhet.  

Men vi har inte valt en isoleringslinje.  Vi är aktiva medlemmar i den Europeiska unionen. Samarbete med de övriga nordiska och de baltiska länderna är av särskild vikt.  Fastän vi inte är medlemmar i Nato har vi en nära samarbetslinje i förhållande till organisationen.  Vi har också en stark transatlantisk länk.  

Det finsk-svenska försvarssamarbetet har nyligen tagit ytterligare viktiga steg.  Här ingår gemensamma övningar, ökat informationsutbyte, och användande av hamnar och flygplatser i varandras länder.  Förutsatt politiska beslut i respektive land ska vi kunna agera tillsammans i händelse av kris och väpnad konflikt.  Också Finlands president påpekade i sitt nyårstal att det vore logiskt, att vi vidareutvecklar också det utrikes- och säkerhetspolitiska samarbetet.

Vi står enade i kampen för respekt för folkrätten, och för varje lands rätt att göra sitt eget säkerhetspolitiska val.  Dialog, diplomati, förtroendeskapande och konfliktförebyggande är viktiga instrument för att tillsammans med andra stärka vår gemensamma säkerhet.  Finland och Sverige är båda aktiva i FN och i OSSE.  Vi blev medlemmar i EU vid samma tidpunkt, och driver ofta en gemensam linje där.  Efter terroristattackerna i Paris ger vi, liksom övriga inom EU i enlighet med EU:s fördrag, verkningsfulla bidrag för att gemensamt bekämpa ISIL.    

Vi lever i en tid då den rådande världsordningen, våra grundläggande värderingar och våra öppna samhällen är utmanade från flera håll.  Då är det nödvändigt att agera ansvarsfullt och på sikt.  

Finlands och Sveriges militära alliansfrihet har hög trovärdighet.  Vi tror inte på tvära kast i säkerhetspolitiken.  Ryckighet och snabba omslag lämpar sig särskilt illa i frågor som rör våra länders säkerhet.  Finland och Sverige driver sin säkerhetspolitik långsiktigt, i gott samarbete och i allt närmare kontakt med varandra.  

 

Juha Sipilä                                               Stefan Löfven

Finlands statsminister                              ​​Sveriges statsminister

 

Pariisin ilmastokäänne myönteinen myös Itämeren kannalta

Torstai 7.1.2016 klo 13:12

Julkaistu alun perin Centrum Balticumin Itämeri-aiheisessa
kolumnisarjassa ”Pulloposti” 7.1.2016

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa solmittu uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus auttaa vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Tällä tulee olemaan merkitystä myös Itämeremme tilan kannalta.

Itämerta on tutkittu varsin laaja-alaisesti. Pystymme melkoisella varmuudella kertomaan, mikä on meidän kotimeremme tila, mitkä seikat Itämertamme uhkaavat – ja myös sen mitä meidän tulisi Itämeren eteen tehdä.

Ilmastonmuutos nostaa myös Itämeren veden lämpötilaa. Itämeren alueella ilman keskilämpötilan arvioidaan nousevan 3–5 °C kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Tämänkaltainen muutos johtaa puolestaan selviin muutoksiin lajien osalta. Etenkin vieraslajit lisääntyvät. Merenpinnan nousu puolestaan lisää rantaeroosiota ja kasvattaa tulvariskejä..

Merkittävä huolenaihe on Itämeren ehkä poikkeuksellinen herkkyys jo nyt nähtäville oleville muutoksille. Itämeren suolapitoisuus on matala, ja sen eliölajisto koostuu sekä makean, murto- että meriveden lajeista. Varsin suuri osa lajeista elää sietokykynsä äärirajoilla.

Mataluutensa ja pienen vesitilavuutensa vuoksi Itämeri on erityisen herkkä myös ihmisen toiminnan vaikutuksille. 

Nämä tutkijoiden päällimmäiset huolenaiheet kertovat jo useamman syyn, miksi ilmastotoimet ovat merkittäviä myös lähimeremme osalta.

On valtava voimanosoitus, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat sitoutuivat Pariisin  sopimuksen erilaisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on äärimmäisen ilahduttava osoitus siitä, että vaikeassa paikassa on myös tuloksia puserrettavissa.

Pariisin ilmastokokouksessa oli runsaasti keskustelua maailman merten merkityksestä ilmastonmuutokselle. Maailman valtameret sisältävät 50-kertaisen määrän hiilidioksidia ilmaan verrattuna. Sillä miten tälle hiilivarastolle ilmastomuutoksen yhteydessä käy, on valtava merkitys.

Tämä merien merkitys näkyy myös sopimuksen päätavoitteessa. Sopimus tavoittelee koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tasapainoa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ilmastotoimet ovat kansallisesti määriteltyjä ja siten suhteutettuja maan kehitystasoon, ja niiden tulee kiristyä ajan myötä. Kaikkien maiden tulee raportoida päästöistään ja etenemisestään kohti tavoitteita.

Maailmanlaajuiset ilmastotoimet ovat äärimmäisen tärkeitä myös Suomen kannalta. Pohjoisena alueena paitsi Itämeren, myös Suomen lämpötilan nousutahti  on kaksinkertainen  verrattuna  maailman keskilämpötilaan. Esimerkiksi kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lähes neljän asteen keskilämpötilan nousua.

Uskon, että Pariisin sopimus  on myös mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Muiden maiden mukaantulo ilmastotoimiin tasoittaa hieman teollisuuden pelikenttää Euroopan ja muun maailman välillä.

Sopimus luo kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle puhtaan teknologian yrityksille. Suomen jo tekemät ilmastotoimet ja kova työ puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä saa nyt ilmaa purjeisiin, kun kehittyvät maat tarvitsevat kasvavaa osaamista.

On pitkälti kiinni meistä suomalaisista itsestämme kuinka suuren palan näistä valtavista markkinoista saamme.

Suomen hallituksen linjaan Pariisin ratkaisu sopii mitä parhaimmalla tavalla. Suomi on ollut pitkään edelläkävijä ilmastokysymyksissä. Tulemme saavuttamaan Pariisin aikaa edeltävät EU2020 –tavoitteet etuajassa, jo nykyisen hallituskauden aikana.

Hallitus valmistelee myös laajoja toimia, joilla päästään Suomen tavoitteisiin luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa öljyn kotimainen käyttö. On Suomen edun mukaista aloittaa ilmastoteot luopuaksemme fossiilisesta tuontienergiasta.

Suomen jo valitsema tie, puhtaiden ratkaisujen, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen, on osoittautumassa oikeaksi tieksi, minkä varaan perustuvalle osaamiselle syntyy kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistä kysyntää.

Pariisin sopimus näkyy ajan myötä toivottavasti suomalaisten arjessa uusina työpaikkoina, puhtaampana ympäristönä ja hallittavana ilmastonmuutoksena. Oma meremme, Itämeri, toimii tässä herkkänä mittarina.

Uudenvuoden tervehdykseni STT:lle

Torstai 31.12.2015 klo 9:37

Vuosi 2016 on meille suomalaisille näytön paikka

Avoin ja positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan ovat tehneet Suomesta ainutlaatuisen ja hyvän maan. Tämä henki meidän on löydettävä uudestaan, vaikka Suomen taloudessa jatkunut seitsemän vuoden alamäki, maailmanpolitiikan käänteet sekä pakolaistilanteen kriisiytyminen ovat synkistäneet henkistä ilmapiiriä myös meillä.

Suomi on selvinnyt koko Euroopan yllättäneestä pakolaiskriisistä kohtuullisen hyvin, vaikka poikkeukselliseen syksyyn on mahtunut ikäviäkin tapahtumia. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia kriisin hoitoon osallistuneita viranomaisia ja vapaaehtoisia työntekijöitä. Olemme koko ajan tehostaneet toimintaamme, ottaneet oppia parhaista käytännöistä ja kaikki ovat toimineet kovan paineen alla kiitettävästi. Tilanne ei ole kuitenkaan ohi, vaan meidän on jatkettava toimia sekä EU:n tasolla että kotimaassa.

Uudistumiskyvystämme ei sen sijaan voi antaa kiitosta. Emme ole vuosiin kyenneet tekemään tarvittavia päätöksiä ja uudistuksia. Työmarkkinamme ovat jäykät eivätkä ne ole kyenneet lunastamaan euroon liityttäessä annettua vakuutusta sopeutumiskyvystä. Työttömien määrän kasvu on ollut ainoa keinoa sopeutua. Näin ei voi jatkua. Lisäksi EU:n määrittelemät alijäämäkriteerit ovat paukkuneet ja velkaantumisvauhtimme on ollut nopeaa. Näistä tosiasioista huolimatta hallitusta on syytetty liiallisesta synkistelystä.

Televisiopuheessani 16.9.2015 totesin, että ”Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta – yötä päivää – pyhää arkea”. Luku on saatu summaamalla eduskunnan hyväksymien talousarvioiden alijäämät vuosina 2009 - 2014. Vuoden 2015 osalta on käytetty valtiovarainministeriön ennustetta. Tällöin keskimääräiseksi tuntivauhdiksi seitsemän vuoden ajalle saadaan noin 950 000 euroa tunnissa. Se on hurjan paljon.

Nykyisen hallituksen aloittaessa oli itsestään selvää, että päätöksiä ei voitu enää siirtää ja tosiasiat oli viimeinkin pakko tunnustaa. Suomen ikääntymiskehitys on myös sellainen, että velaksi elämisen jatkuminen tällä vauhdilla ei ole kestävää talouspolitiikkaa eikä tulevien sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukaista. Hallitus kääri hihat tällä periaatteella. Urakkana on 10 miljardin kestävyysvaje, jonka kuromiseksi tarvittavat päätökset tehdään tämän hallituskauden aikana. Ne ikävätkin hommat täytyy jonkun joskus tehdä.

Säästöpäätösten avulla julkinen talous vahvistuu noin neljällä miljardilla eurolla vuoden 2019 tasolla. Rakenteelliset uudistukset kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinta auttaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä myös noin neljällä miljardilla eurolla. Soten iso periaatelinjaus tehtiin marraskuussa ja kuntien tehtävien karsinnasta on tarkoitus päättää alkuvuodesta. Eläkeuudistus hyväksyttiin jo eduskunnassa. Viimeiset kaksi miljardia euroa kestävyysvajeesta hallitus tavoittelee kattavansa kilpailukykyä ja muilla työllisyyttä edistävillä toimilla. Mikäli tähän ei päästä, niin keväällä 2017 hallitus joutuu tekemään lisäsäästöjä ja veronkorotuksia.    

Tarvitsemme enemmän rohkeita päätöksiä ja uskoa Suomeen. Ensimmäisiä oikeansuuntaisia askeleita ollaan jo ottamassa. Äänekosken biotuotetehdas on merkittävä yksittäinen investointipäätös, joka toivottavasti osaltaan siivittää investoinnit uuteen kasvuun.

Suurten teollisten investointien lisäksi tarvitsemme yrittäjyyden henkeä, joka jalostaa osaamisemme taloudelliseksi menestykseksi. Elämme monella tapaa murrosaikaa, joka tarjoaa paljon myös taloudellisen menestymisen mahdollisuuksia.

Pariisin ilmastosopimus on tästä hyvä esimerkki. Sopimus luo aivan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle puhtaan teknologian vientiyrityksille. Suomen edelläkävijyys ilmastotoimissa ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä voi nyt kantaa tulosta aivan uudella tasolla, kun esimerkiksi Kiina, Intia, Brasilia ja monet muut vastaavat maat vasta vahvistavat omia toimiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  On pitkälti kiinni meistä suomalaisista itsestämme, kuinka suuren palan näistä valtavista markkinoista saamme.

Me suomalaiset pystymme merkittävästi parempaan kuin mitä juuri nyt saamme aikaan. Vuosi 2016 on meille kaikille näytön paikka. Kun luottamus Suomen talouteen ja sen kilpailukykyyn palautuu, talous lähtee kasvuun investointien vetämänä. Sisulla, sinnikkyydellä ja ratkaisuhakuisuudella selviämme tästäkin.

Kiitos palautteistanne ja hyvää uutta vuotta kaikille!

 

Juha Sipilä
pääministeri

Rauhallista joulun aikaa ja onnellista vuotta 2016!

Maanantai 21.12.2015 klo 10:44

Vuosi 2015 on kallistumassa kohti loppuaan. On aika hiljentyä ja katsoa kulunutta vuotta taaksepäin. Toiminnan ja päätösten arviointi on tarpeen itse kullekin.

Keskusta kävi eduskuntavaalit teemalla Suomi kuntoon. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitä emme odottaneetkaan. Olemme edelleen sitoutuneita ja motivoituneita vastuunkantoon ja suomalaisten asioiden kuntoon laittamiseen yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa.

Suomella on useita mittavia ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii päättäväisyyttä ja vie myös aikaa. Kilpailukykymme on heikentynyt useita vuosia peräkkäin. Vienti ei vedä. Velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Työllisyys ei lähde nousuun. Joudumme vaikeassa tilanteessa samanaikaisesti tasapainottamaan julkista taloutta, tekemään isoja rakenteellisia uudistuksia ja luomaan talouskasvulle edellytyksiä. 

Ratkaisut edellyttävät poikkeuksellisen vahvaa tahtoa ja yhteistyötä. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii yhteen hiileen puhaltamista ja omista eduista tinkimistä. Yhteistyön kättä hallitus on useaan otteeseen tarjonnut työmarkkinaosapuolille. Tarjous on yhä voimassa. 

Lisäksi turvapaikanhakijoiden raju kasvu lisää ongelmien vaikeusastetta. Omat maahanmuuttoprosessimme eivät olleet ajan tasalla, kun kriisi alkoi, mutta syksyn mittaan olemme koko ajan tehneet uudistuksia ja nopeuttaneet prosesseja. Avun tarvitsijat saavat turvapaikan ja heidän kotoutumistaan meidän on edistettävä. Liian sinisilmäisiä emme saa kuitenkaan olla. Yhteiskunnan eheydestä on pidettävä kaikissa tilanteissa huolta. 

Talouden tasapainottaminen merkitsee väistämättä leikkauksia ja heikennyksiä. Mutta vaikea tilanteemme tarjoaa myös mahdollisuuksia. Asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Suomalaiset ovat tunnettuja ratkaisukeskeisyydestään. Juuri vaikeina aikoina luoville ratkaisuille ja kokeiluille on tarvetta. Riskejäkin kannattaa joskus ottaa, sillä vanhoilla eväillä emme nyt pärjää. 

Leikkaaminen ja muut vaikeat ratkaisut eivät ole helppoja hallituksellekaan. Mietin niitä ihmisiä, joita päätöksemme koskevat. Heidän tuskansa on myös minun tuskaani. Asiat koskettavat. 

Silti tekemättä ei voi jättää. Silloin pettäisimme lupauksemme laittaa maan asiat kuntoon. Jos jättäisimme vaikeat päätökset tekemättä, emme voisi katsoa lapsiamme ja lastenlapsiamme silmiin.

Tukalissa paikoissa ihminen osaa arvostaa toisilta saamaansa tukea ja apua. Kiitos teille niistä monista terveisistä ja kannustavista viesteistä, joita olen saanut. Kiitos myös huolenaiheistanne ja kriittisistäkin huomioista. Niitä kumpiakin tarvitaan, jotta asioiden mittasuhteet pysyvät kohdillaan.

Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Sitä me kaikki tarvitsemme. Tarvitsemme myös toinen toisiamme. Muistetaan läheisiä, yksinäisiä ja muita apua tarvitsevia. Se on todellista joulun sanomaa.

Kiitän teitä kaikkia kuluneesta vuodesta, toivotan rauhallista joulun aikaa ja onnellista vuotta 2016!

Juha Sipilä

Vanhemmat kirjoitukset »