Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.8.2016 12:10Avauspuhe Team Finland -päivässä 25.8.2016Lue lisää »
  • 23.8.2016 9:54Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 23.8.2016Lue lisää »
  • 22.8.2016 13:44Puhe suurlähettiläspäivillä 22.8.2016Lue lisää »

Blogin arkisto

Avauspuhe Team Finland -päivässä 25.8.2016

Torstai 25.8.2016 klo 12:10

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat Team Finland -kollegat,

Hyvät yritysten edustajat,

Hyvät suurlähettiläät,

Sain pari viikkoa sitten sähköpostin erään suomalaisen pk-yrityksen edustajalta. Hän kertoi juuri viimeistelleensä erään intialaisen yrityksen kanssa investointisopimuksen, joka pohjustettiin helmikuisella Team Finland -matkallamme Mumbaihin.

Tämä yksi sähköposti riitti muistuttamaan minua jälleen kerran siitä, miksi Team Finland -työ on niin tärkeää ja miksi asia on meidän yhteisemme. Suomalaisilla yrityksillä on mahtava määrä osaamista. Monet yritykset pärjäävät maailmalla omillaan, mutta kun meitä muita tarvitaan, on välttämätöntä, että voimme yhdistää voimamme ja kääriä hihat – kääntää kiviä ja avata ovia porukalla ponnistaen.

Team Finland -työtä on tällä nimellä tehty nyt noin neljä vuotta. Paljon on saatu aikaan, ja haluankin kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet rakentamassa tätä uutta ja uskoneet muutokseen. Koko joukko työtä on vielä jäljellä, mutta onneksi meitä tekijöitäkin riittää, ja suunta on aivan oikea.

Yhtenä tärkeänä askeleena eteenpäin pidän sitä, että Team Finland -yhteistyötä on nyt tiivistetty myös uusien toimijoiden kanssa – kansainvälistymispalveluita tarjoavien seudullisten ja yksityisten toimijoiden sekä kauppakamarien kanssa, kuten tänään täällä Team Finland -päivässä. Myös maailmalla on julkisten toimijoidemme lisäksi paljon tahoja ja yhteisöjä, joiden kautta voimme auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kiinni globaaleihin arvoverkkoihin.

Team Finland -työllä on keskeinen rooli hallituksen tavoitteessa nostaa Suomen työllisyysastetta. Haluamme rohkaista yhä useampia suomalaisia yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, maailmalle. Myös niitä, jotka eivät ole tänään täällä paikalla. Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei ole mitenkään mahdoton tavoite. Tässä yhteydessä meidän viranomaisten tulee sopivassa suhteessa yhtäältä olla avuksi muun muassa turhia normeja purkamalla ja ovia avaamalla – mutta toisaalta pysymällä pois jaloista silloin, kun meitä ei tarvita.

 

Hyvät ystävät,

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Se on erittäin tärkeä merkkipaalu. Juhlavuoden teema on Yhdessä, Tillsammans. Kyseessä on se sama yhdessä tekemisen henki, jonka kantaa myös Team Finlandia.

Mitä juuri te voisitte antaa lahjaksi satavuotiaalle Suomelle?

Haluaisin tässä yhteydessä rohkaista meitä kaikkia, ja juuri tänään etenkin suomalaisia yrityksiä, Suomi 100 -tekoihin. Suomi antanut meille sata vuotta ja nyt on meidän vuoromme antaa panoksemme Suomen tulevaisuudelle. Millaista uudenlaista yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja osallistumista juuri sinun yrityksesi haluaisi antaa Suomelle lahjaksi? Yhteiskunnan näkökulmasta yrityksen tehtävä on tuottaa toimialueelleen taloudellista hyvinvointia. Investoida ja työllistää. Antakaa lahja satavuotiaalle Suomelle – työllistäkää ja investoikaa.

Teen myös toisen konkreettisen ehdotuksen. Ehdotan, että luomme pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Suomi 100 -mentorointiohjelman, jossa kokeneet johtajat yrityksissämme sekä suurlähettiläämme ja kunniakonsulimme eri puolilla maailmaa ryhtyvät yhteisvoimin pk-yritysten mentoreiksi Suomi 100 -hengessä. Nämä mentorointiryhmät tarjoaisivat maa- tai aluekohtaista mutta puitteiltaan vapaamuotoista Team Finland -kansainvälistymissparrausta yrityksille, joiden katse on kääntynyt maailmalle. Yrityksille tämän mentoroinnin tulisi olla talkoohengessä ilmaista. Mentorien panos ohjelmaan voisi vaihdella muutamasta aivomyrsky-sparraustunnista aina hallitusjäsenyyteen saakka.

 

Arvoisat yritysedustajat,

samalla haastan teidät toisiin tulevaisuustalkoisiin, joissa hyödynsaajana on Suomen lisäksi koko muu maailma. Suomi on kestävän kehityksen ratkaisujen maa. Otamme YK:ssa sovitun kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka tunnetaan nimellä Agenda 2030, erittäin vakavasti ja tosissaan. Olemme kehittäneet kansainvälisestikin ainutlaatuisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, johon haastamme suomalaiset yritykset sankoin joukoin mukaan.

Tämä malli kiinnostaa myös maailmalla, ja tätä kiinnostusta kannattaa hyödyntää osana suomalaisten yritysten tarinaa maailman markkinoilla. Kestävän kehityksen periaatteet huomioiva vastuullinen liiketoiminta on vahva lisä yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Myös tätä vastuuta haluamme Team Finlandissa kantaa.

 

Hyvät ystävät,

Team Finland -työ on myös Suomen maakuvatyötä, ja tässä työssä jokainen meistä on Suomen suurlähettiläs. Suomen tarinan kertomiseen on rakennettu vahvoja viestejä ja monipuolisia instrumentteja – olivatpa kyseessä sitten maailman ensimmäiset maakohtaiset emojit tai Team Finlandin laajempi toolbox eli työkalupakki. Näitä työkaluja kannattaa käyttää, Suomen tarinaa kannattaa kertoa ja jakaa.

Team Finland -ohjausryhmän vetämisessä olen saanut erinomaista tukea Risto Siilasmaalta, jonka päästän seuraavaksi lavalle. Tämän jälkeen ministerikollegat Olli Rehn ja Kai Mykkänen kertovat tarkemmin siitä, mitä uudistuksia työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ulkoministeriössä on tehty ja tullaan tekemään Team Finland -työn edelleen kehittämiseksi.

Mutta tämänkin päivän päätähtiä olette te yritysten edustajat ja toivon, että aamupäivän speed dating -sessiot ovat teille hyödyllisiä. Voin omasta kokemuksestani kertoa, että suurlähettiläätkin ovat ihan tavallisia, mukavia ihmisiä, joten näitä treffejä ei tarvitse jännittää. Ja muistakaa myös tämän päivän jälkeen, että voitte ottaa epäröimättä yhteyttä verkostomme toimijoihin aina, kun apua tarvitsette.

Toivotan teille kaikille erinomaisen inspiroivaa Team Finland -päivää – ja mitä parhainta menestystä tulevaan!

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 23.8.2016

Tiistai 23.8.2016 klo 9:54

(muutosvarauksin)

Hyvät kansanedustajat, hyvät keskustalaiset,

Vaikka Suomen politiikka rauhoittui hetkeksi kesällä, maailman tapahtumat eivät jättäneet meitä rauhaan. Nizzan iskut, Turkin tilanne, Syyria, terrorismi, pakolaisvirrat, inhimillinen hätä tulevat meidän olohuoneisiin ja herättävät kysymyksiä ja huolta. Onko maailma tänään rauhattomampi paikka kuin pitkään aikaan?

Monin paikoin kehitys on mennyt eteenpäin. Talouden kehitys ja globaalin yhteisön ponnistukset ovat nostaneet miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävässä kehityksessä on saavutettu edistysaskeleita. Mutta vaikka elämme vuotta 2016, sodat, konfliktit, pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on merkkejä ilmassa siitä, että maailma ei muutukaan päivä päivältä paremmaksi. Eurooppa on ajautunut viimeisten vuosien aikana kriisistä toiseen ja globaali maailma kohtaa uudenlaisia haasteita. Terrorismi ja rauhattomuus ovat salakavalia ja moniulotteisia ongelmia. Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen.

Emme saa antaa pelolle sijaa, eikä pelko saa ohjata poliittista päätöksentekoa. Maailma tarvitsee kokoavia voimia, ei sen hajottajia. Tarvitsemme rakentajia, ei huutelijoita. Tarvitsemme yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta. Päättäjiä, jotka rakentavat rauhaa ja keskustelevat kaikkiin suuntiin. Päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä päätöksiä ja uskaltavat viedä tarvittavia uudistuksia eteenpäin monissa velkaantuneissa maissa.

Jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos niin todella haluaa. Niin myös Suomi. Suomi on aina nojannut vapaakauppaan. Meidän hyvinvointimme kasvu on pitkälti pohjautunut kansainvälistymiseen. Suomalaisella työllä ja tavaralla on hyvä maine maailmalla. Suomalaiseen kädenpuristukseen voi luottaa. Sisäänpäin kääntyminen ei ole meille vaihtoehto. Me tarjoamme maailmanlaajuisesti ratkaisuja ja huippuosaamista ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, esimerkiksi puhtaan veden saamiseen, päästöjen vähentämiseen ja jätteiden kierrättämiseen. Olemme myös tottuneet toimimaan ahtaissa paikoissa ja keskustelemaan kaikkien kanssa. Rauhantyössä meillä on pitkä perinne. Sitä työtä on jatkettava.

On tärkeää, että olemme pragmaattisia, mutta samalla pidämme sydämen lämpimänä ja yritämme löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Kun maailma hakee suuntaa, ikkuna on auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.

 

Hyvät ystävät,

Myös Euroopan unionilla on ongelmansa. Tämä näkyy syksyn ja tulevan vuoden eduskuntatyössä, johon meidän on valmistauduttava huolella.

Euroopan unionin kriisejä on aina ratkaistu uusilla rakenteilla, toimivaltuuksilla ja säännöillä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Tässä tilanteessa emme tarvitse uusia sääntöjä ja rakenteita vaan ennen kaikkea nykyisten noudattamista. Unioni pystyy kyllä tekemään päätöksiä, mutta niiden toimeenpanoa on parannettava. Pakolaiskriisin vaikeimpina aikoina oli hämmentävää huomata, miten jouduimme ylimääräisissä Eurooppa-neuvostoissa palaamaan yhä uudelleen asioihin, joista oli päätetty jo aiemmin. Suomalaiselle sellainen ei sovi: se mistä yhdessä sovitaan, siitä pidetään kiinni ja yhdessä sovittu myös toteutetaan.

Nyt ei ole aika viedä EU:n integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin. EU:n on keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös byrokratian purkamista on jatkettava. Talouden vakauttamisella, uuden työn ja kasvun luomisella sekä vakaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vastaamme kansalaisten huolenaiheisiin ja palautamme luottamusta unionin toimintakykyyn. Brexit-äänestyksen jälkeen on hyvä, että kaikki viimein havahtuvat siihen, että ainoastaan kansalaisten luottamus antaa pohjan unionin toiminnalle ja pitkän aikavälin tulevaisuudelle. Ilman sitä tulevaisuus on epävarma.

Muutos on aina mahdollisuus. Niin myös Euroopan unionissa. Unioni ei ole kaatunut eurokriisiin tai pakolaiskriisiin, eikä se kaadu yhden jäsenvaltion eroon. Saavutukset rauhan, demokratian, vakauden ja hyvinvoinnin luomiselle ovat merkittäviä. Niiden eteen on jatkettava määrätietoista työtä. Populistiset puolueet ja erilaista ääriajattelua edustavat liikkeet ympäri Eurooppaa tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Se on vaarallista ja vastuutonta. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan eurooppalaista politiikkaa, joka perustuu huolelliseen valmisteluun ja vastuulliseen päätöksentekoon. Keskusta on kansallisissa kysymyksissä aina ollut eheyden ja tasapainoisen kehityksen kannattaja, se on ohjenuorani myös Euroopan kentillä.

 

Hyvät ystävät,

Kun maailma ja Eurooppa ovat myllerryksessä, niin kaikkein tärkeintä on, että Suomi on kunnossa. Meidän vaalislogan on edelleen tässä yhteydessä varsin pätevä ja ajankohtainen. Omat asiat on yksinkertaisesti laitettava kuntoon. Tulevaisuudessa se maa menestyy, jolla on kyky nopeasti muuttua ja reagoida.  Suomi menetti nuo kyvyt vuosikausiksi. Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä.

Suomen tilanteessa on nähtävissä paljon myönteisiä valonkajahduksia, mutta ne ovat vielä hyvin hauraita. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on takana. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin.  Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut noin 33 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta ja tekemisen meiningiksi. Samaan aikaan epävarmuutta maailman talouteen tuo kuitenkin maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Britannian tuleva EU-ero. Suomen talouden kasvu perustuu tällä hetkellä yksityiseen kulutukseen. Vienti ei vieläkään vedä.

Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen loppuu vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista. Isot säästöpäätökset on tehty, mutta osa varsinaisista esityksistä on vielä tekemättä, ja ne realisoituvat myöhemmin.

Kilpailukykysopimus oli osoitus suomalaisesta sopimisen taidosta. En usko, että monessa muussa maassa voidaan päästä vastaavaan. Sopimus ja sen keskeinen sisältö on nimensä mukainen. Siinä työntekijät ja julkinen valta ottavat kontolleen yksityisen sektorin kustannuksia, jotta suomalaisten vientiyritysten menestys paranisi. Kilpailukykysopimuksessa kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille tulevilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Tämä on siis kiky-sopimuksen rakenne, emmekä voi sitä jälkikäteen muuttaa tai miltään osin livetä. Tämä on myös koko ajan koskenut julkisesti rahoitettuja toimintoja. Jos joku lähtisi tästä pois, niin kikyn rahoitus jäisi vajaaksi.

Kilpailukykysopimuksella on koko ajan haluttu parantaa juuri yksityisen sektorin kilpailukykyä. Julkisen sektorin asema paranee kiky-sopimuksella vain välillisesti kasvun ja työllisyyden mukanaan tuoman julkisen talouden lisätulojen ansiosta. Tämä on iso rakenteellinen muutos, joka ei vaikuta heti tammikuussa, vaan vasta loppuvuodesta ja myöhempinä vuosina. Kilpailukykysopimuksen positiivisen vaikutuksen jakautumista on vaikea määrittää vuosien välillä, mutta on aivan selvää, että positiivisia vaikutuksia talouteen nähdään jo tämän vaalikauden aikana. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailueron kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin. 

Ensi vuoden budjetissa työllisyyttä edistäviä toimia jatketaan. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Tuomme eduskuntaan yrittäjyysveropaketin, joka sisältää muun muassa yrittäjävähennyksen.

Suomen työllisyysaste on alempi kuin meidän verrokkimaiksi laskettavia muita Pohjoismaita Norjaa, Tanskaa, Ruotsia ja Islantia. Vaikka pohjoismaisia työmarkkinoita ja työvoimapolitiikkaa yhdistää moni asia, myös eroja löytyy. Ruotsi ja Tanska esimerkiksi käyttävät palkkatukeen selvästi Suomea enemmän euroja. OECD-tilastojen mukaan vuonna 2014 Ruotsin palkkatukimenot olivat 0,65% suhteessa BKT:hen, Tanskan 0.4% ja Suomen 0,17%. Euroissa tämä tarkoittaa sitä, että eromme Ruotsiin on miljardiluokkaa ja Tanskaan puoli miljardia. Tätä eroa kuromme umpeen mahdollistamalla ensi vuonna työttömän peruspäivärahan aktiivisemman käytön joko palkkatukena tai yrittäjän starttirahana. Neuvottelimme viime talvena työmarkkinajärjestöjen kanssa ansiosidonnaisen päivärahan käyttämiseksi aktiivisemmin palkkatukeen tai yrittäjän starttirahaan. Emme löytäneet silloin riittävän hyvää mallia, mutta vetoan työmarkkinajärjestöihin, että tämäkin keino otetaan vielä käyttöön.

Työllisyysasteen nostaminen on keskeisin keino hyvinvointipalveluiden rahoituksen takaajana, mutta ennen kaikkea työttömäksi jääneen ihmisen syrjäytymisen ehkäisemiksi. Työllisyyskeinoja on mietitty useamman hallituksen toimesta. Emme saa nyt antaa periksi. Esimerkiksi Anttilan konkurssissa jäi 1 300 palvelualan ammattilaista ilman työtä. Kun tällainen vastaava asia tapahtuu suuremmassa vientialan yrityksessä, niin tilanteisiin mietitään erilaisia tukipaketteja. Kaikki työpaikat ovat samanarvoisia. Hallitus haluaa pitää jokaisesta työpaikasta kiinni. Palvelualan palkansaajilla oli myös merkittävä asema koko kiky-sopimuksen synnyttämisessä. Emme unohda teitä. Työministeri Lindströmin johdolla selvitetään, minkälaiset toimet ovat mahdollisia.

Hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelmassa sovittuja reformeja. Tärkein niistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ilman uudistusten läpiviemistä hyvinvointiyhteiskunnan perusarvot joutuvat koetukselle väestön ikääntyessä.

Normien purku on myös vahvasti hallituksen työlistalla. Eilisessä strategiaistunnossaan hallitus päätti käynnistää ministeri Bernerin valmistelun pohjalta norminpurunmittaristoon liittyvän yksi yhdestä periaatteen kokeilun vuodelle 2017. Se tarkoittaa sitä, että sääntelyuudistuksen maksaessa yhden euron lisää olisi purettava tai muutettava sääntelyä niin, että näin saavutetaan yhden euron kustannussäästö. Periaatteen pohjalta on tarkoitus rakentaa norminpurkua koskevan mittaristo ja tavoitteena on turvata, että lainsäädännöstä aiheutuva kustannusrasitus ei kasva.  Kokeilu rajoittuu ensivaiheessa elinkeinotoimintaan ja maatalouteen.

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Meillä on myös selvä periaate.  Sikäli kun muutoksia ohjelmaan tulee, niin niistä sovitaan yhdessä. Tästä pidämme kiinni.

Tehtävää on vielä paljon ja Suomi kuntoon –projekti kesken. Tärkeintä on nyt, että keskitymme työntekoon ja vältämme turhaa kohinaa, joka usein liittyy politiikkaan. Pidetään suuri kuva ja tavoitteet mielessä. Tätä hallitusta ja meitä mitataan vain tuloksilla ja onnistumisilla. Tämä on meistä itsestämme kiinni.

 

Puhe suurlähettiläspäivillä 22.8.2016

Maanantai 22.8.2016 klo 13:44

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät,

hallituksen työtä on nyt takana reilu vuosi. Tämä on ollut tiivistahtinen, työläs mutta palkitseva vuosi. Kun tapasin teidät viime elokuussa tässä samassa salissa, vertasin puheessani Suomen silloista tilannetta lentämiseen sumuisessa säässä. Totesin, että silloin vallinneissa olosuhteissa näkyvyytemme oli heikko ja meidän piti seurata tarkasti kaikkia lentokoneemme mittareita, jotta emme menettäneet asentotajuamme ja suuntaamme. Sen jälkeen Suomen säätila on ollut kirkastumaan päin ja olemme ainakin toistaiseksi päässeet lentämään paremman näkyvyyden olosuhteissa.

Tuloksia on saatu aikaan yhteisvoimin, ja Suomen kuntoon saattamisen polulla mennään nyt oikeaan suuntaan. Voin ilokseni pitää tänään valoisamman puheen kuin vuosi sitten, jolloin vielä peräänkuulutin kriisitietoisuuden löytämistä. Se on löydetty, ja nyt jahdataan seuraavia rasteja. Johtotähtenämme on, että meidän täytyy pystyä keskittymään isoon kuvaan, suurimpiin ja olennaisimpiin asioihin.

Myös jokainen teistä on ollut kuluneena vuonna osaltaan toteuttamassa Suomen hallitusohjelmaa maailmalla, ja haluan esittää siitä teille parhaat kiitokseni. Kuten totesimme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, on oma edustustoverkko Suomelle elintärkeä tiedonlähde ja vaikuttamisen väline, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Myös minulla itselläni on ollut eri matkojen ja kokouksien yhteydessä ilo hyötyä ulkoministeriön ja Suomen edustustoverkoston asiantuntemuksesta eri puolilla maailmaa.

Te katsotte Suomen, Euroopan ja maailman menoa toisesta vinkkelistä kuin me täällä kotimaassa. Tämä vuotuinen suurlähettiläskokous on teille monella tapaa uuden lukuvuoden alku, pakkaatte täällä eväsreppunne tulevaa kautta varten.

Hyvät Suomen edustajat,

Minä toivon, että te viette täältä tänä vuonna repussanne yhden tärkeän eväspaketin: vahvan yhteenkuuluvuuden ja yhdessä tekemisen tunteen.

Ensi vuonna vietettävän itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä, Tillsammans. Se ei ole mikään päälle liimattu iskulause vaan viesti, kannustin ja tehtävä meille jokaiselle. Sen sisältöä kannattaa todella miettiä.

Kirjoittaessamme hallitusohjelmaa reilu vuosi sitten kirjasimme Suomen tulevaisuuden visioksi vuodelle 2025 tässä samassa hengessä: Suomi on yhdessä rakennettu.

Yhdessä tekeminen, kokeminen ja eläminen koskee kaikkia suomalaisia ja Suomen ystäviä erilaisista taustoistaan riippumatta. Me kaikki olemme tekemässä Suomen tulevaa suuntaa. Toivon, että tämä viesti satavuotiaasta Suomesta välittyy teidän kauttanne myös eri puolille maailmaa.

Totesimme hallitusohjelmassa myös: Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme asioista.

Ohipuhuminen ja yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen ovat nostaneet päätään Suomessa. Ne vaivaavat myös monia muita länsimaisia demokratioita, sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella.

Yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta tarvitaan meidän yhteiskunnissamme nyt erittäin kipeästi. Tämä pätee niin Suomeen, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöömmekin. Ihmisiä, maita ja maanosia vastakkain ajavia voimia ei saa päästää hallitsemaan ajatteluamme ja toimintaamme. Meidän täytyy osata kuunnella ja keskustella, ei opettaa. Yhteydenpitoa – etenkin eri tavoilla ajatteleviin – tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi.

Hyvä uutinen on se, että jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos todella haluaa. Myös me Suomessa ja Suomena.

Hyvät kuulijat,

totesin edellä, että Suomen tilanteessa on nyt monia positiivisia merkkejä. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin.  Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä, joka on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 000 henkilöllä. Ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta.

Velaksi elämisen on loputtava vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista.

Hyvinvointipalvelujen rahoituksen takaava korkea työllisyysaste on ollut ja tulee olemaan hallituksen talouspolitiikkaa keskeisesti määrittävä tekijä. Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tehtiin monia yrittäjyyden edellytyksiä ja työn tekemisen kannustavuutta parantavia toimenpiteitä, joista keskeisin oli kilpailukykysopimus. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailueron kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin. 

Ensi vuoden budjetissa sama linja jatkuu. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa ja otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Tämän lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään keinoihin, joilla työttömyysjaksot saadaan lyhenemään. Tämä on tärkeää paitsi kansantalouden kannalta, myös ennen kaikkea työttömäksi jääneen ihmisen syrjäytymisen estämiseksi.

Hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin myös hallitusohjelmassa sovittuja reformeja. Näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ilman uudistusten läpiviemistä hyvinvointiyhteiskunnan perusarvot joutuvat koetukselle väestön ikääntymisen myötä. Olen hyvinvointiyhteiskunnan ystävä ja suuri kannattaja enkä halua, että ajaudumme tällaiseen tilanteeseen. Nyt asiat ovat vielä meistä itsestämme kiinni.

Suomi, joka on meidän kaikkien yhdessä rakentama, on yhteiskuntamme vakaan ja turvallisen tulevaisuuden paras tae.

Me emme kuitenkaan elä tyhjiössä ja siksi olemme seuranneet huolestuneina yhtäältä Euroopan ajautumista kriisistä kriisiin ja toisaalta laajemman globaalin yhteisömme monia uudenlaisia haasteita.

Aloitetaan laajemmasta kansainvälisestä kuvasta. Globalisaation vastaisuus kasvaa nyt eri puolilla, ja moni toimija pitää parempana omiin poteroihin kaivautumista silmälaput silmillä, korvatulpat korvissa. Länsimaiset demokratiat toimivat aiempaa ahtaammassa liikkumatilassa niin sisäisten kuin ulkoistenkin paineiden vuoksi. Kansainvälisessä kaupassa protektionismin henki on vahvistumassa, vapaata ja sääntöihin perustuvaa kauppaa on alettu pitää uhkana ja kauppasopimuksia peräänkuulutetaan uudelleen neuvoteltaviksi. Pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään, vaikka elämme vuotta 2016.

Tulevaa on entistä vaikeampi ennakoida, kun toimijoiden ja ilmiöiden kenttä moninaistuu. Kuten olemme nähneet, yksi yksilö voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun paitsi hyvässä, myös pahassa. Kynnys yhteisesti sovittujen sääntöjen ja arvojen rikkomiseen on madaltunut. Puhe maailman ykseydestä on joutunut antamaan tietä toiseuden pelolle. Kehitysuskon lineaarinen viiva on pirstoutunut eri suuntaan osoittaviksi katkoviivoiksi. Monille kansalaisille niin meillä kuin muuallakin tällainen maailma on epävarmuudessaan pelottava ja tuntematon. Moni haluaa laittaa luukut kiinni ja vetää vielä verhotkin siihen päälle.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tehdä väsymätöntä työtä sen eteen, että tilannekuvamme muodostuu faktojen, ei oletusten pohjalta. Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla meidän täytyy muistaa inhimillisyys ja pitää sydän lämpimänä.

Ja kun maailma hakee suuntaa, on ikkuna auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.

Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä. Haluamme kantaa vastuuta, haluamme tarttua nopeasti avautuviin mahdollisuuksiin. Haluamme vaikuttaa niihin asioihin, joita pidämme Suomen, Euroopan ja globaalin yhteisön kehityksen kannalta tärkeinä. Haluamme puolustaa ja vahvistaa yhteistyön henkeä.

Tämän tueksi tarvitsemme vahvaa ulkopoliittista ajattelua. Olen hyvin tyytyväinen uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoomme, joka on tiivis, aikaa kestävä, realistinen ja tavoitteellinen. Nyt on tärkeää pitää huolta siitä, että tavoitteet jalkautetaan konkreettisiksi toimiksi.   

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen asema ja rooli Euroopan unionissa on yksiselitteisen selkeä. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Suomen paikka on uudistuvassa Euroopan unionissa. Kuten jo viime vuoden suurlähettiläspäivillä totesin, olemme aina osa ratkaisua, emme osa ongelmaa.

Brexit, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, maahanmuutto, talouden ongelmat, Euroopan suhteellisesti heikentynyt asema maailmassa – Euroopan unioni etsii nyt suuntaa ja kirkkaalle visiolle on tilaus.

Ikkuna on täälläkin auki vaikuttamiselle, ja Suomi haluaa olla mukana tekemässä unionin tulevaisuutta. Kyse ei ole rakettitieteestä vaan olennaiseen keskittymisestä. Meidän täytyy nyt keskittyä jo aiemmin tehtyjen yhteisten päätösten toimeenpanoon. Nyt ei ole aika viedä integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin.

Samalla meidän täytyy palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan unioniin, ja tämä voi tapahtua vain tulosten kautta. Viestinnässäkin on petrattavaa, mutta EU:n tulevaisuutta eivät ratkaise uudet moniväriesitteet. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. On siis keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Itse aiheutetuista ongelmista ei pidä syyttää Brysselin koneistoa.

Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi on aikaistunut ja tulee hoidettavaksemme vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heti eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Poliittinen koneisto joutuu siis tuoreeltaan kovaan testiin – ja siksi virkamieskoneiston on tärkeää olla tuossa vaiheessa huippuunsa viritetty. Te ja kolleganne kautta valtionhallinnon olette siis paljon vartijoina – ja me poliitikot tiedämme asioiden olevan erittäin hyvissä käsissä.

Hyvät suurlähettiläät,

Ison-Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. EU:n ja Britannian sopimus on rakennettava siten, että se ottaa huomioon kummankin osapuolen keskeiset intressit. Uuden järjestelyn aikataulu ei saa venyä suhteettoman pitkäksi. Olemme käynnistäneet kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi.

Britannian pysyminen EU:n sisämarkkinoilla, jos se sitä aikanaan haluaa, tulee vaatimaan kaikkien neljän vapauden kunnioittamista. Tämän Eurooppa-neuvosto linjasi kesäkuussa hyvin selkeästi. Kysymys henkilöiden liikkumisesta tulee olemaan yksi vaikeimmista neuvotteluasioista. Britannian pysyminen osana sisämarkkinoita olisi kuitenkin sekä suomalaisen elinkeinoelämän että kansalaisten etu.

Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö, ja olemme sitoutuneet sen vahvistamiseen. Teimme kesäkuussa Ranskan kanssa yhteisen kannanoton ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. Pidämme tärkeänä EU:n puolustusyhteistyön syventämistä, jotta unioni ja sen jäsenvaltiot pystyvät paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. Yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybridiuhkiin varautumisessa.

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat ovat asialistallamme tänäkin syksynä. Järjestäytymätön muuttoliike on asia, jota EU ei yksinään voi ratkaista, vaan tarvitsemme globaaleja toimia ja läheistä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto vahvisti kesäkuussa uuden kumppanuuskehyksen muuttoliikkeen paremmaksi hallitsemiseksi keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Kumppanuussopimukset on tarkoitus solmia Nigerian, Nigerin, Malin, Senegalin ja Etiopian kanssa. Suomen tavoitteena on, että EU laatisi kumppanuussopimukset myös Somalian, Irakin ja Afganistanin kanssa.

EU:n on jatkettava yhteistyötä Turkin kanssa. Se on tärkeää muuttoliikekysymysten hoidon kannalta, mutta ennen kaikkea laajemmankin vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Turkki on tärkeä naapurimme. Tuomitsimme EU:na ja Suomena selkeäsanaisesti kuukausi sitten tapahtuneen sotilasvallankaappauksen yrityksen ja annoimme tukemme Turkin demokraattisesti valituille instituutioille. Olemme kuitenkin luonnollisesti huolissamme Turkin vakaudesta ja toimista vallankaappausyrityksen jälkeen. Oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioitus ovat keskeisiä periaatteita ja niistä on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Näidenkin viestien välittämiseksi tarvitsemme EU:n ja Turkin välille yhteydenpitoa ja vuoropuhelua.

Vuoropuhelua tarvitsemme myös Venäjän kanssa. Suomi on vankkumattomasti mukana EU:n yhteisissä pakotetoimissa, jotka otettiin käyttöön Ukrainan konfliktin, mukaan lukien Krimin laittoman liittämisen, johdosta. Pakotteet on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon, ja siinä ei valitettavasti edelleenkään ole edetty. Venäjän eristäytyminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu, ja siksi yhteydenpitoa tarvitaan. Me suomalaiset olemme tottuneet käymään vuoropuhelua Venäjän kanssa niin myötä- kuin vastamäessäkin. Venäjä-kysymyksiin tulemme EU-päämiestasolla keskittymään lokakuun Eurooppa-neuvostossa.

Sisämarkkinoiden syventäminen erityisesti palveluiden, pääomamarkkinoiden, energian sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden aloilla ovat Suomen EU-politiikan ydinkysymyksiä. Komissio julkaisi viime vuonna uuden sisämarkkinastrategian, joka sisältää useita toimenpiteitä jäljellä olevien esteiden purkamiseksi. Komissio esittelee strategiaan liittyvät toimenpiteet erikseen tämän ja ensi vuoden aikana. Suomen kannalta keskeisimmät asiat ovat palvelumarkkinoiden avaaminen, toimeenpanon parantaminen sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden tukeminen.

EU:n sisämarkkinoilla lainsäädäntö on useilla sektoreilla EU-tasolla harmonisoitua. Sisämarkkinaesteissä onkin useimmiten kyse siitä, että olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä ei sovelleta yhtenäisellä tavalla. Välillä on kyse hallinnollisista asioista, kuten esimerkiksi arvonlisäverotuksessa, jossa verokantojen erot synnyttävät vaikeuksia. Näissä asioissa on välttämätöntä yhtenäistää ja digitalisoida menettelyjä.

Uusiakin haasteita tulee. Digitalisaatio on itsessään merkittävä sisämarkkinoiden edistäjä. Rajat ylittävä kaupankäynti ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nyt. Samalla se nostaa kuitenkin esiin uusia haasteita. Kuluttajansuojassa on edettävä yhtenäisempiin sääntöihin ja tekijänoikeuksien on oltava yhdenmukaisempia.

Britannian EU-ero vaikuttaa täälläkin, sillä yhdessä pohjoisten jäsenvaltioiden kanssa Britannia on ollut keskeinen sisämarkkinoiden kehittäjä. Uusi tilanne edellyttää Suomelta entistäkin painokkaampaa toimintaa sisämarkkinoiden syventämiseksi ja uusien koalitioiden rakentamiseksi.

Suomalaisten kannattaa seistä selkä suorana ja mennä kohti aitoja sisämarkkinoita. Mitä paremmin sisämarkkina toimii, sitä paremmin me suomalaiset pärjäämme.

Euroalueen toipumista ovat vauhdittaneet elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka sekä alhainen öljyn hinta, mutta hidas kasvu yhdistettynä korkeisiin velkatasoihin vähentää jäsenmaiden liikkumavaraa ja altistaa ne shokeille. Lisäksi maailmankaupan hidastuminen, demografiset tekijät ja heikko tuottavuuskehitys jarruttavat euroalueen kasvua.

Sisämarkkinoiden kehittämisen lisäksi on jatkuvasti etsittävä uusia keinoja, joilla vastataan hitaan talouskasvun haasteeseen. Tässä on keskeistä toimintaympäristön vakauden ja ennustettavuuden vahvistaminen sekä investointien ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien edistäminen. Euroopan kasvua ja työllisyyttä on edistettävä myös tehokkaalla kauppapolitiikalla ja kauppasopimuksilla, joilla helpotetaan eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyä.  

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa kehotimme jatkamaan talous- ja rahaliiton viimeistelemistä koskevaa työtä. Jatkotyössä on keskityttävä olemassa olevien sopimusten ja sääntöjen toimeenpanoon ja virtaviivaistamiseen EMU:n syventämisen asemasta. Kuluvan syksyn aikana EMU:n kehittämisessä ovat esillä lähinnä pankki- ja pääomamarkkinaunioniin liittyvät hankkeet.

Suomen lähtökohta on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Vahvan, sijoittajanvastuuseen ja markkinakuriin perustuvan pankkiunionin toteuttaminen on hallituksen EMU-linjausten keskiössä.

Kriisien ja erilaisten ongelmien hoitaminen ovat hallinneet Euroopan unionin ympärillä käytävää keskustelua. Kriisien ratkaisemisesta ja uusien ehkäisemisestä tulemme puhumaan tänäkin syksynä. Mutta tulemme puhumaan myös EU:n 27 jäsenvaltion yhteisestä tulevaisuudesta. Tämä on innostava mahdollisuus rakentaa entistä toimintakykyisempää ja kansalaisiaan paremmin palvelevaa unionia.

Näistä asioista puhutaan myös tämän viikon perjantaina, kun tapaan Berliinissä Saksan liittokansleri Merkelin yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden pääministereiden kanssa. Unioninkaan tulevaisuus ei tule itsestään vaan se on rakennettava – yhdessä.

Suomi voi olla tässä rakennustyössä mukana vain, jos sen oma perusta on kunnossa. Siksikin jatkamme Suomen uudistamista väsymättömästi, hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Arvoisat kuulijat,

olemme olleet tänä vuonna Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Pohjoismaat ovat meille tavattoman tärkeitä kumppaneita ja ystäviä – paitsi pohjoismaisissa, myös muissa kansainvälisissä asioissa. Tiivis yhteydenpito välillämme on tärkeää. Olen itse käynyt tänä vuonna monia keskusteluja kollegoideni kanssa muun muassa maahanmuuttotilanteesta ja Brexitin vaikutuksesta. Jatkamme näitä keskusteluja seuraavan kerran syyskuun lopulla kokouksessamme Ahvenanmaalla. 

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Puheenjohtajuutemme Arktisessa neuvostossa alkaa ensi vuonna, ja tiedän meillä olevan siihen paljon annettavaa. Esimerkiksi arktisen alueen telekommunikaatioyhteyksien kehittämiseen löytyy Suomesta sekä visioita että osaamista. Ympäristösektorilla toivon meidän pääsevän eteenpäin esimerkiksi mustan hiilen aiheuttamien vaikutusten vähentämisessä.

On tärkeää, että olemme tehneet myös arktisissa asioissa tiivistyvää yhteistyötä Arktisen neuvoston nykyisen puheenjohtajamaan Yhdysvaltojen kanssa. Samalla meidän on tärkeää olla vaikuttava toimija EU:n arktisessa politiikassa – ja tietysti peilaamme arktisuuttamme koko ajan myös siihen, miten kehitämme omaa maatamme muun muassa talouden ja infrastruktuurihankkeiden kannalta.

YK:ssa viime vuonna sovittu kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 tulee ohjaamaan taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen politiikkaa globaalisti seuraavat 15 vuotta. Suomi ottaa toimintaohjelman vakavasti ja tosissaan: hallitus on päättänyt laatia kansallisen toimeenpanosuunnitelman ensi vuoden alkuun mennessä.  Suomi on jo saanut kiitosta kansainvälisestikin ainutlaatuisesta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksestaan, joka on yksi keino edistää kestävää kehitystä Suomessa. Suomen mallissa erityisen kiinnostavaa on yhdistelmä korkeaa tasoa ja poikkihallinnollisuutta sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin aktiivista osallistumista.

Tätä työtä pitää jatkaa. Päivänpolttavien asioiden ohella meidän tulee kantaa vastuuta myös pitkän aikavälin kysymyksistä.

Tällainen kysymys on myös pitkäjänteinen rauhanvälitystyö, johon suuntaamme nyt aiempaa enemmän voimavaroja. Pidän tärkeänä sitä, että tämä tulee tarkoittamaan myös aiempaa useampien suomalaisten sijoittumista kansainvälisiin rauhanvälitystehtäviin.

Tärkeä, vielä pidemmän aikavälin kysymys on ilmastopolitiikka, jonka osalta Pariisin sopimus oli todella hieno edistysaskel. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyen monet ovat tänä kesänä kauhistelleet EU-komission ehdotusta asettaa Suomelle ennakolta arvioitua korkeampi, 39 prosentin vähennysvelvoite kasvihuonekaasupäästöihin päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla kuten maataloudessa ja liikenteessä. Olipa lopullinen velvoite kuinka suuri tahansa, minä näen tämän mahdollisuutena paitsi kantaa globaalia vastuutamme, myös kehittää ja hyödyntää monipuolista teknologista osaamistamme ja ongelmanratkaisukykyämme.

Ja tästä pääsenkin sujuvasti Team Finland -työhön, jossa myös olen saanut olla mukana viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osallistuin tosin itse aikoinani jo yrittäjänä silloisen presidentti Halosen ja silloisen ulkomaankauppaministeri Lehtomäen vetämälle vienninedistämismatkalle Brasiliaan, joten olen nyt nähnyt suomalaista vienninedistämistä prosessikaavion molemmista päistä käsin.

Pääministerinä olin tämän vuoden helmikuussa Team Finland -matkalla Intiassa ja totesin jälleen kerran, kuinka paljon meillä olisi annettavaa maailman markkinoilla. Yritysten itsensä täytyy bisnes lopulta tehdä, mutta meidän muiden täytyy tukea heitä niin paljon kuin pystymme silloin, kun meitä tarvitaan.

Myös Team Finland -työhön pätee se sama viesti, jonka välitin teille jo aiemmin: tärkeintä on tehdä näitä asioita yhdessä. On ollut hienoa nähdä, miten paljon Team Finland -rintamalla töitä on jo tehty. Me ajamme maailmalla asiakasyritysten ja -organisaatioiden sekä Suomen asiaa. Tässä työssä aivan olennaista on, että te Suomen edustajina tunnette paitsi Suomea, myös suomalaista yrityskenttää. Huominen Team Finland -päivä on teille tässäkin suhteessa tärkeä.

Olen seurannut ilolla myös Suomen maakuvatyön uusia avauksia. Suomen edustajat pystyivät tällä saralla turvautumaan takavuosina lähinnä Jukka Kuoppamäen pohdintaan: kotimaa nyt taakse jäi ja mietin hiljaa mielessäin, että mitä siitä kertoisin. Mutta viime aikoina maakuvatyöhön on rakennettu Team Finlandin yhteisvoimin vahvoja viestejä ja monipuolisia instrumentteja – käyttäkää niitä.

Arvoisat suurlähettiläät,

jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. 

Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen Kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta 1.7.2016

Perjantai 1.7.2016 klo 10:21

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Viime perjantaina moni suomalainenkin hieraisi silmiään lukiessaan Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen. Kansa oli äänestänyt EU-eron puolesta. Harva uskoi etukäteen, että näin todella tapahtuisi, vaikka tilanne oli koko ajan tiukka ja EU-kriittisyys ennestään vahvaa.

Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On kuitenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan.

Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroamisilmoitusta. Pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä.

Riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen. Kuten olemme nähneet, markkinat ovat reagoineet äänestyksen tulokseen vahvasti, ja selkeyttä kaivataan erityisesti tässä mielessä. Epävarmuuden ajan on oltava mahdollisimman lyhyt.   

Näillä näkymin eroneuvottelut kestävät ehkä pari vuotta. Mahdollisesti tarvitaan erityisajan järjestelyjä, mikäli erosopimus ja uuden suhteen määrittelevä sopimus eivät tule samanaikaisesti voimaan. Iso-Britannia on täysivaltainen jäsenvaltio oikeuksineen ja velvollisuuksineen eropäivään saakka.

Monet kysymykset ovat vielä auki, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltio eroaa unionista. Euroopan unionia ei ole rakennettu tällaista päivää varten. Eroprosessi on hoidettava käytännönläheisellä ja asiallisella tavalla.. EU ja Britannia tarvitsevat aina toisiaan ja suhteesta halutaan tasapainoinen ja niin läheinen kuin mahdollista.

EU27 –jäsenmaat linjasivat tällä viikolla, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden (tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt) liikkumista. Samoin päätettiin, että komissio vetää eroneuvotteluita Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta. Suomi käynnistää kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi.

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unioni syntyi sodan raunioille turvatakseen rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistuksessa 9. toukokuuta 1950 todetaan näin: ”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin." Julistus oli lähtölaukaus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiselle. Sen perustamisella haluttiin estää uusi sota.

Eurooppa ei saa unohtaa historiaa. Päämiesten kokouksessa kollegani totesi: ”ihmisen, joka ei ymmärrä EU:n merkitystä, pitäisi mennä sotilaiden haudalle.”

Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

 

Arvoisa puhemies!

Sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimintakyky tarvitsevat taakseen kansalaisten luottamuksen. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheuttamasta ongelmasta.

Eroa vaatinut puoli vetosi kansallistunteeseen, itsenäisyyteen ja imperiumiiin, jonka he saisivat takaisin EU-eron myötä. Tältä osin maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus kytkevät meidät toisiimme ennen näkemättömällä tavalla ja tätä kelloa ei voi kääntää takaisin päin.  Eurooppa, ja Suomi sen mukana, on osa maailmanlaajuista taloudellista kilpailua. Kun vastapuolella on Kiinan ja Intian kaltaiset jätit, on selvää että Euroopan pitää toimia yhtenäisesti. Euroopan hyytävä historia on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta.

Meidän on myös pakko miettiä, miten puhumme Euroopan unionista. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta turhasta ei saa arvostella. EU-slangi on hankalasti ymmärrettävää. Meidän pitää ottaa opiksi ja ottaa kritiikki nöyränä vastaan ja parantaa toimintaa. Mikäli ihmisellä on epäoikeudenmukaisuuden kokemus, sitä ei voi vähätellä.

EU tarttuu välillä lillukanvarsiin ja säätelee asioita liian pikkutarkasti. Tämän ovat kokeneet niin kuljetusyrittäjät kuin maatalouden harjoittajat. Jäsenvaltioiden erityispiirteet ja olosuhteet on huomioitava päätöksenteossa, jotta yhteiset säädökset voidaan kokea reiluiksi. Myös jäsenmaissa on vikaa: direktiivien asettamien vaatimusten päälle lisätään usein kansallisia vaatimuksia. 

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Koen, että tällaisessa saranakohdassa piilee myös aina mahdollisuus parantaa omaa toimintaa. Niin nytkin.

Hallitusohjelmankin mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. On tärkeää, että keskitymme olennaiseen, toimeenpanemme päätöksiä ja puramme byrokratiaa. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden syventämistä ja vapaakaupan edistämistä. 

On edettävä kolmella tasolla, jotta taloutemme kasvaa ja yritystemme edellytykset menestyä kovassa kilpailussa paranevat. Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa on löydyttävä rohkeutta ja tahtoa tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja toimeenpanna ne. Kansallisesti kilpailukykysopimus osoittaa, että on mahdollista tehdä suuriakin rakenteellisia uudistuksia, vaikkakaan se ei ole aina nopein ja helpoin tie.

Lisäksi on nähtävä mitä EU meille tarjoaa kasvun edistämiseksi.  Minun mielestäni rauhan, vakauden ja turvallisuuden jälkeen EU:n suurin saavutus ovat sisämarkkinat - yhteinen eurooppalainen markkina-alue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti. Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, vaan niitä on kehitettävä ja EU:lla on oltava yhteinen näkemys tästä suunnasta.

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on jo tehty paljon ja sen näemme myös jokapäiväisessä arjessamme. Tuotevalikoimat ovat hyvät, kilpailu pitää hinnat kurissa ja toimii kuluttajan hyväksi.

Digitalisaatio avaa meille uusia mahdollisuuksia. Ennen kun myimme paperikoneen toiselle puolelle Eurooppaa, lähetimme ensin asentajan ja kohta huoltomiehen koneen perään. Nyt tarjoamme samat palvelut reaaliaikaisesti verkossa ja tarjoamme erilaisia tukipalveluja suurilla volyymeilla. Sisämarkkinoilla tulee nähdä tämä nopea kehitys ja uudet liiketoimintamallit. On mietittävä tarkkaan mitä säännellään ja miten. Kaiken sääntelyn tulee olla sopivaa digitaaliseen maailmaan, muuten putoamme kyydistä ja jäämme kilpailijoiden jalkoihin.

Kaikessa sääntelyssä taakkaa tulee keventää. On katsottava eteenpäin ja mietittävä, missä on se suurin lisäarvo ja turvattava se yhteisillä säännöillä. Tätä samaa johdonmukaista politiikkaa on toteutettava myös kansallisissa hankkeissa.

 Kolmanneksi EU tarjoaa meille myös unionin yhteisen kauppapolitiikan, välineen toimia muun muassa globaaleilla markkinoilla, suuren kysynnän äärellä. Sopimusten aikaansaaminen mm Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on keskeistä niin kilpailukyvyn kuin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle merkitys on aivan erityinen.

 

 Arvoisa puhemies!

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta. Tämä perusasetelma ei ole muuttunut kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Päinvastoin, Suomen ja Euroopan turvallisuuteen kohdistuu haasteita, joihin vastaaminen edellyttää kansallisten järjestelyjen lisäksi entistä enemmän yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan linjannut keskeiset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Niiden mukaan Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan kansallisiin etuihinsa perustuen valintoja, jotka edistävät Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.  Suomi edistää aktiivisesti lähialueensa turvallisuuspoliittista vakautta. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä. Nämä hallituksen linjaukset kestävät myös brexitin.

Suomi onkin pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan EU:ta turvallisuusyhteisönä. Yksi esimerkki aktiivisuudestamme oli Ranskan presidentti Hollanden kanssa kaksi viikkoa sitten julkistamamme julkilausuma. Tarvitsemme tiiviimpää puolustusyhteistyötä jäsenmaiden kesken ennen kaikkea eurooppalaisten puolustusresurssien ja materiaaliyhteistyön kehittämiseksi.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän saakka ennen kaikkea kriisinhallintaa maailman kriisipesäkkeissä. Nyt huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Jatkossa yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybdriuhkiin varautumisessa.

On selvää, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella on vaikutuksia myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Useat vaikutukset ovat kahdensuuntaisia. Suomen selonteossa linjattujen tavoitteiden täysimittainen saavuttaminen vaatii vaikutusten pidemmän aikavälin arviota ja etujemme puntarointia eri tilanteissa.

 

Ärade talman,

Finland respekterar resultatet av folkomröstningen i Storbritannien. Förhandlingarna om utträde mellan EU och Förenade kungariket tar kanske ett par år. Storbritannien är även i framtiden en nära partner till EU och Finland, och det avtal som förhandlas fram med Storbritannien måste trygga vår exportledda ekonomis intressen. EU 27 fortsätter att utveckla unionen med betoning på en stärkt ekonomi, sysselsättningen och bättre lagstiftning.

 

Arvoisa puhemies!

Keskustelimme Eurooppa-neuvostossa myös siitä, miten tästä eteenpäin. Kiteytettynä voisi todeta, että emme tarvitse uusia julistuksia tai ohjelmia, vaan komission nykyinen työohjelma on hyvä. Se pitää sisällään niin työpaikkojen luomisen ja kasvun edistämisen, paremman sääntelyn, turvallisuuden tuottamisen kuin ulkoisen toiminnan tehostamisen. Pikemminkin tarvitsemme yhtenäisyyttä, parempaa toimeenpanoa ja selkeämpää viestintää.

Haastoin myös EU-johtajat säätämään ajatukset kriisimoodista kehittämiseen moodiin. Brysselin on pystyttävä parempaan, samoin Suomen. Suomi ei kuitenkaan järjestä kansanäänestystä EU-erosta. Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan.

Puhe Keitele 35 vuotta -juhlaseminaarissa ja Kemijärven yksikön avajaistilaisuudessa 17.6.2016

Maanantai 20.6.2016 klo 13:54

(muutosvarauksin)



Arvoisat kutsuvieraat!

Hyvät yhtiön edustajat ja kemijärveläiset!

Olemme nyt kokoontuneet tänne Kemijärvelle Keitele Lappi Timberin tiloihin juhlistamaan Keitele Groupin 35-vuotisjuhlaa ja uusien tuotantolaitosten vihkiäisiä. Minua on arvosteltu siitä, että puolustan hajautetun yhteiskunnan rakentamista. Minua on vaadittu kertomaan onnistuneita esimerkkejä hajauttamisesta. Niitä ei tarvitse keksiä. Tämä investointi on siitä hyvä esimerkki. Investointi on tehty lähelle luonnonvaroja ja täällä on osaavat ja motivoituneet tekijät.

Vierailin Keiteleen sahalla viime vaalikaudella. Silloin jo noteerasin Keitele Groupin vakavaraiseksi ja hyvin johdetuksi perheyhtiöksi. Yhtiö työllistää Suomessa yli 400 työntekijää. Kemijärven lisäksi tuotantoa on Keiteleessä ja Alajärvellä.  Kyseessä on Suomen toiseksi suurin yksityinen sahayhtiö. Te olette tähän mennessä valmistaneet 7 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, myyneet tuotteita 1,85 miljardilla eurolla - joista valtaosa vientiin mm. Aasiaan, Japaniin ja Eurooppaan - sekä olette investoineet toimintaanne lähes 200 miljoonaa euroa. 

Keitele Groupin ansiosta puunjalostus on saatu elvytettyä Stora Enson entisen sellutehtaan tontilla.  Lappi Timber on aivan viime vuosina investoinut Kemijärvelle yhteensä 45 miljoona euroa.  Kemijärven vanhan sellutehtaan paikalle on noussut saman katon alle Suomen modernein saha ja erittäin edistyksellinen puutuotetehdas (Keitele Wood Products Oy:n liimapalkkitehdas). Uusinta teknologiaa sisältävä tehdaskokonaisuus käynnisti toimintansa viime vuonna.

Kemijärvellä metsäteollisuus on myötätuulessa. Tänne on suunnitteilla 700–800 miljoonaa euroa maksava sellutehdas. Se käyttäisi havupuuta jopa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Uusi tehdas nousisi tälle samalle tontille. Se olisi kerrannaisvaikutuksineen huomattava piristysruiske koko Koillis-Lapin aluetaloudelle.

 

Arvoisat juhlavieraat,

Viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Metsäteollisuus vastasi Suomen viennin valopilkuista. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden viime vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista puupohjaisista tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.

Suomen talouden maisema on kirkastumassa. Tässä yhteydessä biotalous on avainasemassa ja samalla biotalous tarjoaa Suomelle edelläkävijän roolin koko Euroopassa. Valon kajoa tulee erityisesti biotalouden noususta.  Biotaloudessa alueellisina vetureina toimivat merkittävät uudet investoinnit. Kemijärvi on hyvä esimerkki siitä, että puunjalostus ja muu biotalous kasvaa nyt Suomessa vahvasti - hallitus haluaa ohjelmallaan tukea tätä kasvua.

Puuta käyttävän teollisuuden investointien toteuttaminen edellyttää lisääntyvää puun tarjontaa.

Kemijärvellä ja muualla Suomessa jo tehtyjen ja suunnitteilla olevien investointien myötä tarvitaan merkittävästi lisää puuta liikkeelle suomalaisista metsistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille metsänomistajille. Pidän erityisen hyvänä esimerkkinä sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhdessä. Se on konkreettinen osoitus markkinaosapuolten kyvystä tehdä yhteistyötä kasvun vauhdittamiseksi ja toisaalta vahvasta tahtotilasta aikaansaada biotalouden kilpailukykyhyppyä digitalisaation keinoin.  Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt Suomessa laajalla rintamalla.

Hallitus on tietoisesti asettanut kaikkia toimijoita vahvasti haastavan 15 milj. kuutiometrin puunkäytön lisätavoitteen. On tärkeää konkreettisin keinoin varmistaa sen tavoitteen toteutuminen. Edistämme yrittäjämäistä metsätaloutta toimilla, jotka nostavat metsätilojen keskikokoa ja vauhdittavat myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vahvistamme puun tarjontaa myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Nämä mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen.

On tärkeää, että teemme tulevaisuutta, jossa metsien aktiiviseen, kestävään ja kasvavaan talouskäyttöön kannustetaan kokonaisvaltaisesti. Näin toimien vahvistamme puun tarjontaa huomattavasti kasvavan puun kysynnän vastapainoksi, mikä on edellytys kaikelle puun käytön lisäämiselle. Kaikki metsänomistajat on nyt saatava biotalouden kasvuun aidosti mukaan.

Investointien lisääminen on hallituksemme politiikan keskiössä. Suomi tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä, jotka kehittävät hankeideoita ja toteuttavat ne. Suomi ja koko Eurooppa kärsii edelleen investointien liian matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta.

Merkittäviä biotaloutta edistäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat. 

Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten investointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on viime aikoina kaventanut yritysten mahdollisuuksia riskirahoitukseen. Biojalostamohankkeista Äänekosken biotuotetehdas on jo saanut myönteisen ESIR -rahoituspäätöksen.

Hyvät kuulijat,

Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa. Käänne on siis tapahtumassa.

Tällä hetkellä kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen. Työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä. Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite. Nyt pitäisi vielä saada vienti vetämään - vasta silloin kasvu on terveellä pohjalla.

Metsä- ja muun teollisuuden kasvu- ja toimintaedellytyksiä pyritään ryydittämään myös yritysten kustannuskilpailukykyä vahvistavilla toimilla, paikallista sopimista edistämällä sekä työmarkkinoiden toimintaa tehostamalla.  Olemme viime vuosina jääneet pahasti jälkeen keskeisimmistä viiteryhmistämme, muista Pohjoismaista ja Saksasta, tärkeillä talouden mittareilla. Yhteiskuntasopimuksella saavutamme Ruotsin ja Saksan yksikkötyökustannuksia.

Yhteiskuntasopimus on aidosti historiallinen. Samanlainen ratkaisu ei ole aiemmin meillä, eikä juuri muuallakaan Euroopassa onnistunut. On myönteistä, että Suomessa pystytään poikkeuksellisessa tilanteessa sopimaan ja asettamaan yhteinen etu muun edelle.

Yhteiskuntasopimus helpottaa yritysten vientiä, parantaa niiden kannattavuutta ja kykyä työllistää. Sopimuksen on arvioitu tuovan 35 000-45 000 uutta työpaikkaa. Nyt on syytä odottaa, että investoinnit kääntyvät nousuun. Luotankin yhteiskuntasopimuksen purkavan investointisumaa. Samalla yhteiskuntasopimus nostaa henkistä ilmapiiriämme pois apatian tilasta ja vapauttaa luovuuttamme. Myönteisillä uutisilla on tapana vahvistaa toisiaan.

 

Arvoisat juhlavieraat,

Ollaan rohkeita, investoidaan, rakennetaan vahvuuksien varaan, ollaan ketteriä ja innovatiivisia, toimitaan älykkäästi ja energiatehokkaasti ja tiivistetään yhteyksiä maailmalle. Näinkin voisi kuvata hallituksen visiota Suomesta 2025.

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston puolesta tervehdyksen ja sydämelliset onnentoivotukset Keitele Groupin tuotantolaitosten vihkiäisjuhlaan.

Puheenjohtaja Juha Sipilän puhe puoluekokouksen pääjuhlassa 12.6.2016

Sunnuntai 12.6.2016 klo 14:16

(muutosvarauksin)

Keskusta on kertomus Suomen kehittämisestä

Hyvät keskustalaiset, arvoisa puoluekokous

Keskustalainen kansanliike täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Itsenäinen Suomen tasavalta saavuttaa ensi vuonna 100 vuoden iän.  Näiden asioiden ajoitus ei ole sattumaa. Kaikki alkoi jo vuoden 1865 – 1866 suurista uudistuksista. Silloin luotiin kunnalliselle itsehallinnolle, kansakoululle, elinkeinovapaudelle ja suomen kielelle tasavertainen asema hallinnossa.

Vuoden 1906 äänioikeusuudistuksessa naiset ja myös kaikki miehet saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Suomi näytti suunnan maailmalle. Meistä tuli kansanvallan ja tasa-arvon edelläkävijöitä, mistä voimme olla edelleen ylpeitä. Uudistuksen seurauksena ihmiset ryhmittyivät puolueiksi sen mukaisesti, mitä yhteiskunnallisia kysymyksiä he pitivät tärkeinä.

Santeri Alkio ja Kyösti Kallio kumppaneineen perustivat maalaisliitot, kaksi puoluetta, jotka vuonna 1908 yhtyivät yhdeksi. Ensimmäinen palvelus, jonka tämä kansaliike Suomelle teki, oli hallitusmuoto. Maalaisliitto taisteli tasavallan puolesta yhdessä edistysmielisten nuorsuomalaisten kanssa. Tasavallan puolustaminen vaati kansanvaltaista ja tulevaisuuteen katsovaa vakaumusta. Siinä asetuttiin omaa eliittiä vastaan, eikä välitetty Euroopan suurvalta-asetelmista.

Suomi pääsi rauhallisen kehityksen aikaan noiden kipeiden vaiheiden jälkeen. Silloin Santeri Alkio kirjoitti periaateohjelman johdantoon puolueen olevan ”se kaivattu keskustapuolue”, jota ristiriitojen repimä kansakunta tarvitsee. Tässä varhaisessa vaiheessa näkyy jo se, että Maalaisliitto ei ollut etu- eikä intressipuolue. Se näki maan yhteisen edun ja rakensi siltoja jakolinjojen yli. Kyse oli myös vuoden 1918 haavojen ymmärtämisestä ja hoitamisesta.

Keskustalaisella, kansakuntaa yhdistävällä otteella, on tähän päivään asti ulottuva vaikutus. Keskustalainen toimintatapa tarkoittaa yhteiskunnan ja maailmanpolitiikan ristiriitojen ymmärtämistä ja toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Politiikassa ratkaisujen on oltava sellaisia, että kukaan ei putoa tyhjän päälle työttömyyden, osattomuuden tai sairauden takia. On siis ymmärrettävä muutos ja muunnettava se kaikkia koskevaksi myönteiseksi mahdollisuudeksi.

Keskusta on osannut Suomen historian vaiheissa valita koko isänmaan etua palvelevan tien. Näistä kouriintuntuvia esimerkkejä ovat vaikkapa torpparivapautus tai taistelu tasavaltaisen hallitusmuodon puolesta. Listaa voisi jatkaa koko maan teollistumisella, jokaisesta lapsesta maksettavalla lapsilisällä, 1960-luvun peruskoulu- ja kansanterveysuudistuksilla, korkeakoululaitoksen hajauttamisella kaikkiin maakuntiin 1970-luvulla, 1990-luvun vaihteen suuren laman hoitamisella, EU-jäsenyydellä sekä tuoreimpina maakuntauudistuksella ja yhteiskuntasopimuksella. Kaikissa näissä tapauksissa olemme valinneet menneisyyden sijasta tulevaisuuden, paikoillaan pysymisen sijasta edistyksen, kansakunnan sosiaalisen hajoamisen sijasta yhteisvastuun.

Keskustassa näemme, että vastuullisen toimijan on nähtävä helppojen voittojen ja mielikuvien yli. Keskusta on uudistaja ja edistyksen lipunkantaja.  Moni uudistus osoittautuu oikeaksi vasta jälkikäteen. Niillä hetkillä kun uudistuksia tehdään, ei arvostelusta ole pulaa.

Edistyksen lippua Keskusta osoitti jälleen eilisillä valinnoillaan. Luultavasti kaikkien aikojen ennätys alle 30-vuotiaita valittiin vastuutehtäviin. Uusi sukupolvi marssi esiin ryminällä. Seinäjoelta lähtee vahva jatkuvuuden ja ylisukupolvisuuden viesti. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että tiimeissä on sopiva sekoitus nuoruuden intoa ja idealismia sekä kokemuksen mukanaan tuomaa realismia.

Hyvät aatesisaret ja –veljet,

Tämän hallituskauden yksi merkittävimpiä uudistuksia, jolla rakennetaan tulevaisuutta, on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus. Muissa Pohjoismaissa maakuntauudistus tehtiin jo 1860-luvulla ja asia on hyväksi koettu. Syy siihen, miksi meillä ei siihen menty, oli asemamme suuriruhtinaskuntana, osana Venäjän imperiumia. Jokaista maakuntaa johti hallinnollisesti kuvernööri, joka puolestaan oli kenraalikuvernöörin alainen ja koko rakennetta johdettiin Pietarista.

Kun K. J. Ståhlberg kirjoitti Suomen perustuslain, hän kirjasi perustuslakiin mahdollisuuden valtion ja kuntien välissä olevista itsehallintoalueista. Tätä asiaa käsitteli jo 1920-luvulla työskennellyt maakuntakomitea. Sen jälkeen maakuntahallinto on pompahdellut politiikan kentällä ikuisuuskysymyksenä.

Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kahden epäonnistuneen sote-yrityksen jälkeen, että sote-ratkaisun tulee perustua suoraan kansanvaltaan ja itsehallintoon, tuli poliittiseksi tosiasiaksi, että ratkaisuun oli soten ohella otettava mukaan muu maakunnallinen tehtävärepertuaari, mukaan lukien valtion aluekehitystehtävät.

Maakuntauudistus tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy 18 tapaa kehittää alueita. Syntyy erilaisia tapoja tehdä asiat oikein. Tämä luo uutta dynamiikkaa, maakunnat erikoistuvat ja erilaistuvat ja niiden välille syntyy sekä kilpailua että luontaista työnjakoa. Tämä on tulevaisuutta. Uudistus mahdollistaa kunkin alueen voimavarojen entistä paremman hyödyntämisen. Maakuntavaalit käydään koko maakunnan kattavilla poliittisilla ohjelmilla.

Hyvät ystävät,

Keskustaa on arvosteltu siitä, että tavoitteenamme on hajautettu, monikeskuksinen yhteiskunta eli syvän työnjaon yhteen kytkemä Suomi. On arveltu, että emme tunne ajan merkkejä, että yhteiskunta-analyysimme on väärä.

Yrittäjänä sain herätyksen tähän asiaan melkein 15 vuotta sitten. Amerikkalainen asiakas teki kaupat sillä ehdolla, että työ tehdään Kajaanissa. Heillä oli tiedossa, että maailman paras radiokanavaosaaminen oli yrityksen monista toimipisteistä juuri Kajaanissa. Mietin silloin, että jos asiakas vaatii palvelemaan heitä Kaliforniaan juuri Kainuusta, miten on mahdollista, että emme pysty itse rakentamaan omaa yhteiskuntaamme samalla periaatteella - hajautetusti.

Se desentralisaatio, jota keskusta aatteellisesti tavoittelee, on moderni, näköpiirissä olevan tulevaisuuden Suomi. Sellainen Suomi, jossa valta ei keskity yksiin käsiin tai yhteen voimakeskukseen. Sellainen Suomi, joka noudattaa parlamentarismia. Sellainen Suomi, jossa vallan kolmijako-periaate toteutuu. Sellainen Suomi, jossa koko maata kehitetään ja jossa myyttinen kaupunki ja myyttinen maaseutu eivät ole toistensa vastakohta. Tällaisessa Suomessa toteutuu maakuntaitsehallinto.

Tällainen Suomi on sivistyssanalla sanoen resilientti eli se selviytyy kaikissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tällainen monikeskuksinen Suomi pystyy yhdistämään korkean osaamisen, digitaaliset verkot ja ja biotalouden. Tällaisessa Suomessa on yhteisvastuuta ja joustavuutta niin, että aina joku yritys pystyy tarttumaan maailmantalouden mahdollisuuksiin. Tällaisessa Suomessa toteutuu sekä kansalaisten vapaus että yhdenvertaisuus.

On aina haitallista, jos maahan mahtuu vain yksi totuus. Tällä hetkellä Suomessa ei ole luvallista arvioida tai arvostella keskittymistä eikä sitä, mikä rooli valtiolla on tarpeettoman keskittymisen vauhdittajana. Meidän pitäisi ymmärtää varoa yksipuolista asennemaailmaa. Asenteellisen torjunnan sijaan pitäisi pikemminkin pyytää hajakeskitetyn, verkostomaisen yhteiskunnan kannattajia kertomaan vaihtoehdoistaan enemmän ja perustelemaan niitä. Siihen keskusteluun Keskusta on valmis. Jos jotain historia osoittaa, niin sen, että yhteiskunta, jossa on lukuisia kehityksen pisteitä, menestyy – me uskomme siihen vahvasti.

Hyvä keskustaväki,

Edellä puhuin siitä, miten keskustaa on aina tarvittu maan vaikeimpien ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Tällä kertaa pöydillämme on kolminkertainen ongelma. Näitä ongelmia ovat maailmantalouden rakennemuutos, puutteellinen hintakilpailukykymme ja ikärakenteemme. Näihin pulmiin ei vastata pysymällä entisessä. Niitä ei voi sysätä sivuun. Eikä niihin vastata suhdannepolitiikalla eli velkaantumista jatkamalla. Nämä kolme ongelmaa ovat talouspoliittisia, joihin vastataan vain uusilla talouspoliittisilla keinoilla tai reformeilla. Niin tylsältä kuin asia kuulostaakin, hyvä talouspolitiikka on parasta köyhän asian puolustamista. Talouspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, kuten presidenttiehdokkaamme Matti aamulla tiivisti.

Olen vakuuttunut siitä, että Santeri Alkio ei peittelisi maan ongelmia. Hän ei uskottelisi, että rakenteelliset ongelmat olisivat ratkaistavissa valtionvelkaa lisäämällä. Kun rahaa ei ole, sitä ei ole. Alkio pohtisi maailmantalouden suuntaa. Hän esittäisi radikaaleja ja toimivia ratkaisuja Suomen ongelmiin.

Meillä on parhaillaan menossa periaateohjelman valmistelutyö. Siinä kirjoitetaan auki tämän ajan tulkinta siitä, mitä on keskustalaisuus. Periaateohjelmasta tunnistamme itsemme ja sillä näemme eteenpäin. Se kertoo myös muille ytimekkäästi, mistä keskustalaisessa politiikassa on kysymys. Keskusta on sopimus siitä, miten toisiamme kohtelemme ja mihin yhdessä pyrimme.

Hyvät naiset ja herrat,

Samalla tavalla Suomi on sopimus tasavallasta ja oikeusvaltiosta. Suomi ei ole yhtä kieltä, samaa genetiikkaa, eikä yhdelle sukupolvelle osunut lottovoitto. Suomi on sopimus siitä, että järjestämme maamme olot niin, että jokainen voi kehittää kykyjään ja lahjojaan palvelemaan yhteiskuntaa. Suomi on meille yhteinen kansalaiskoe, josta selviämme yhdessä.  

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden teema on Yhdessä. Suomen satavuotias tarina on sellainen, jota voi ylpeänä maailmallakin kertoa. Se sisältää vaikeat ja dramaattiset vaiheensa, mutta myös pienen kansakunnan voimanponnistukset ja harvinaislaatuisen vakaan demokraattisen kehityksen. Juhlavuosi katsoo menneen lisäksi myös nykyisyyteen ja tulevaan. Sen moni-ilmeisellä vietolla pyritään vahvistamaan suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja löytämään uusia aihioita tulevaisuuden menestykselle. 

Keskusta on hieno tarina. Suomi on hieno tarina. Jatketaan näitä yhdessä seuraavalle vuosikymmenelle. Tähän työhön kutsun teitä kaikkia.

Näillä ajatuksilla haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia muistorikkaasta puoluekokouksesta, ja toivottaa päätösjuhlan jälkeen kaikille turvallista kotimatkaa.

                           

 

Seinäjoen puoluekokous poliittinen linjapuhe 11.6.2016

Lauantai 11.6.2016 klo 10:30

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä

 (muutosvarauksin)

 

Hyvät keskustalaiset, aatesiskot ja –veljet,

arvoisat kuulijat

Keskusta lupasi vaaleissa laittaa Suomen kuntoon, uudistaa Suomen. Kerroimme ihmisille, että edessä on kovia päätöksiä ja hikinen urakka. Velkaa ei siirretä enempää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Nyt Suomi uudistuu. Keskusta on yhteiskuntamme uudistavin voima ja edistyksen edelläkävijä.  Aateisämme Santeri Alkio on todennut muutoksesta seuraavasti:

Edistyksen täytyy joskus kulkea ”raunioiden läpi, vanhaa murskaten ja sulattaen. Kaikki sivistystaistelu tarkoittaa vanhan, yli-ikäisen hävittämistä ja uuden luomista”.

Santeri Alkio on minulle ennen kaikkea intohimoinen yhteiskunnan uudistaja. Yhteiskunnassa on paljon sitä henkeä, että mihinkään ei voi koskea, mikään ei saa muuttua tai että kaikki on säilytettävä ennallaan. Se ei ole alkiolaisuutta. Keskusta on nimenomaan aatteen ja Alkion lähtökohdista hengittävä uudistuspuolue. Pidetään huoli siitä, että Keskusta myös pysyy uudistuspuolueena.

Vaalien jälkeen laadimme strategisen hallitusohjelman ja luovuimme tolkuttoman pitkistä, yksityiskohtaisesti ohjelmista. Jo ennen vaaleja Keskusta esitteli strategiset tavoitteet Suomen uudistamiseksi ja lupasimme maan johtamiseen muutosta: hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Sanoimme, että hallituksen on keskityttävä suuriin asioihin ja tehtävä ne kunnolla.

Keskustan vaaliohjelmasta tuli hallitusohjelman runko. Valmistelimme vaaliohjelman huolella.  Esimerkiksi yhteiskuntasopimus ja kotikunta-maakuntamalli ovat siirtyneet meidän vaaliohjelmasta suoraan hallitusohjelmaan. Keskusta esitti velaksi elämisen lopettamista, biotalouden vauhdittamista koko maassa, hiilen mustasta energiapolitiikasta luopumista, omaishoidon kuntoon laittamista, lapsiperheille parempia kotipalveluita, byrokratian ja normien järjestelmällistä purkamista, yrittäjyyteen ja työllisyyteen kannustavaa verotusta, jättiloikkaa koulujen digitaalisiin oppimisympäristöihin, kokeilujen käyttöönottoa sekä ylipäätään digitalisaation vauhdittamista kaikilla alueilla. Esitimme liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Valtion Infra Oy:tä. Vaadimme liikenneväylien korjausvelkaa pienennettäväksi.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin yritysten kasvurahoituksen helpottamiseksi. Loimme vaaliohjelmassa päätöksenteolle periaatteet, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa: teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä ja kokonaisveroastetta ei saa nostaa.

Nämä vaaliohjelmamme tavoitteet lukevat nyt hallitusohjelmassa.  

Äänestäjät tiesivät myös, että joudumme tekemään kipeitä päätöksiä. Säästämään jouduttiin hieman enemmän kuin vaalien alla arvioimme ja toivoimme. Keskustan vaaliohjelmassa oli valtiontalouden leikkauksia noin 2 miljardia ja kuntien talouden tasapainottamista miljardilla. Vaaliohjelman tekemisen jälkeen taloustilanne arvioitiin vielä heikommaksi. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa tarkasteltiin koko julkista taloutta. Emme halunneet enää siirtää valtion ongelmia kuntien hoidettavaksi.

Kilpailijamme väittävät, että hallituksen päätöksistä ei puolueena tunnista keskustaa. Minun vastaukseni tähän on se, että he eivät tunne keskustaa. Pitkäaikainen keskustavaikuttaja, ex-päätoimittaja Kari Hokkanen kannusti eilen kiitospuheessaan Keskustan ministeriryhmää ja antoi voimakkaan tukensa leikkauksille ja uudistuksille siteeraamalla Alkiota. Alkion mukaan ”kansantaloudessa vallitsevat aivan samat lait kuin yksityistaloudessa. Jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee sen talous rappiotilaa kohti”.

Oma rautalankamallini keskusta-aatteen ytimestä tapahtuu kolmion avulla: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde.

Ihmisyys: Yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja välittäminen, oma vastuu, sivistys sekä jokaisesta kodista mahdollisuus kouluttautua tohtorin hattuun saakka ovat keskustalaisuuden ydintä. Ihmisyyttä on myös se, että pidämme sydämen lämpimänä heitä kohtaan, jotka pakenevat hätää ja vaino.

Kestävä talous: Köyhän asian hoitaminen on ennen muuta valtiontaloudesta huolehtimista. Velaksi elämisen on loputtava ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää rohkeita uudistuksia. Taantumuksellisuus ja pysähtyneisyys eivät ole keskustalaisuutta.

Realistinen luontosuhde: Tällä tarkoitan toisaalta ymmärrystä sopeutua kulutuksessa luonnon vuotuisen kasvun rajoituksin, mutta toisaalta hyväksyntää vuosikasvun hyödyntämiselle.  Tätä kuvaa myös keskustalaisuuden ytimessä oleva periaate, että tila jätetään paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Hyvä puoluekokousväki,

Seitsemän laihaa vuotta on takana. Nyt näyttää paremmalta.

Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina kyselyn, jossa kuudestakymmenestä ekonomistista jopa 94 prosenttia arvioi, että taantuma on ohi ja pohja on nähty. Suomi nousee. 

Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa.

Tällä hetkellä kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen. Kulutusta ja rakentamista on omalta osaltaan tukeneet ihmisten kokeman epävarmuuden vähentyminen työpaikan säilymisestä. Kyse on hyvästä kierteestä, jossa epävarmuuden vähentyminen rohkaisee kuluttamaan. Tämä puolestaan luo uusia työmahdollisuuksia nyt työttömänä oleville ihmisille.

Työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä. Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite.

Talouskasvun seurauksena vähenevä työttömyys on tärkeää talouden kannalta, mutta ennen kaikkea myös inhimillisesti. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo pitkään kasvussa. Nopeutuva talouskasvu on ehdottomasti paras keino estää pitkittyminen ja siten torjua riski syrjäytymisestä.

Työllisyyttä parantaa myös eilen maaliin saatu yhteiskuntasopimus. Sen arvioidaan luovan 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa. Sopimusyhteiskunta näytti tässä voimansa. Kovin harvassa maassa pystytään sopimaan yhdessä tällaisesta kilpailukykyloikasta. Sopimus syntyi vielä seitsemän kuukautta etuajassa. Suuri kiitos tästä neuvottelijoille! Tällaista piristysruisketta Suomi juuri tarvitsee.

Suomen vienti on ollut pitkään vaikeuksissa. Vaikka uudet ideat ja tuotteet ovat viennin pitkän aikavälin menestyksen resepti, ainoa nopeasti vaikuttava lääke on kustannusten alentaminen. Tästä syystä yhteiskuntasopimus on erittäin tärkeä Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle. Sopimuksella kuromme kiinni merkittävästi Saksan ja Ruotsin kilpailukykyetua. Samalla luomme vakaan ja ennustettavan näkymän yrityksille. Tämä kannustaa yrityksiä entistä enemmän investoimaan Suomeen.

Hyvät aatesisaret ja -veljet,

 Maatalous on ollut kauan vaikeuksissa erityisesti tilojen huonon kannattavuuden ja EU-sanktioiden takia. Tilanne on kestämätön sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Hallitusohjelmassa sitouduimme ruoantuotannon kannattavuuden nostamiseen ja kauppataseen parantamiseen 500 miljoonalla eurolla elintarvevientiä lisäämällä.

 Haemme ratkaisuja tilojen akuuttiin rahoituskriisiin valtion takauksilla ja laina-aikoja jatkamalla.

 Pyrimme konkreettisin toimenpitein edistämään biokaasun käytön lisäämistä. Se päivä ei ole enää kaukana, kun tilan biokaasulla kuljetaan omavaraisesti. Jotkut tekevät siitä myös sähköä ja lämpöä.

Hyvä puoluekokousväki,

Yksi asia on yllättänyt minut positiivisesti. EU:n ja muiden kansainvälisten asioiden hoito on ollut todella mielenkiintoista. Kreikka, maahanmuutto kuin muut neuvottelut ovat olleet antoisia ratkaisukeskeiselle ihmiselle.

Suomen EU-politiikkaa ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, käytännönläheisyys ja ratkaisuhakuisuus. Keskitymme ratkaisemaan eteen tulevia käytännön ongelmia.  Olemme hakeneet toimivia ratkaisuja Eurooppaan kohdistuneeseen muuttoliikkeen hallintaan, neuvotelleet Iso-Britannian EU-suhteesta ja vakauttaneet euroaluetta Kreikka-päätöksillä.

Jäsenmaat ja unionin toimielimet ovat yhdessä hakeneet kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään vahvistamaan unionin yhtenäisyyttä, toimintakykyä ja kansalaisten luottamusta. Paljon on vielä työtä edessä. Unionin on lunastettava kansalaisten luottamus tulosten kautta. Seuraavan kerran sitä mitataan Iso-Britanniassa kahden viikon päästä

Euroopan unioni asialista on paljon laajempi kuin miltä kriisien valossa näyttää. Suomi painottaa kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden vahvistamista, sisämarkkinoiden kehittämistä etenkin digitaalisten sisämarkkinoiden ja palvelujen aloilla, vapaakaupan edistämistä sekä yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan vahvistamista.

Olemme talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutuneet edistämään euroalueen vakautta. Tavoitteenamme on sääntöperusteinen ja vakaa euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Euroopan unioni on Suomelle keskeinen turvallisuusyhteisö. EU:n on jatkettava päättäväisesti toimia terrorismin torjumiseksi, hybridiuhkiin vastaamiseksi ja yhteisen puolustusyhteistyön syventämiseksi.

Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää EU-sääntelyä. Tämä on Keskustalle avainasia. Olemme pitäneet sääntelyn toimivuutta aktiivisesti esillä unionissa ja se on saanut vahvan painoarvon komission ohjelmissa.

Hyvä keskustaväki

Olen haastanut Suomea uudistumaan talouden hoidossa, olen kannustanut suomalaisia uudenlaiseen tekemisen meininkiin. Paikalleen ei saa jähmettyä, sillä silloin puutuvat jalat, ja uudelleen liikkeelle lähteminen on kovin kankeaa ja hidasta.

Katseemme täytyy olla aina suunnattu eteenpäin - myös asioissa, joissa vaalimme jatkuvuutta. Tällainen asia on esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Kenellekään ei ole enää uutinen, että toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi. Tällä hetkellä tärkein velvollisuutemme on ymmärtää tuon muutoksen merkitys Suomelle.

Pidän hyvin tärkeänä sitä, että näemme oman paikkamme viisaasti pitkässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa jatkumossa. Emme hötkyile, pidämme silmät auki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että seisoisimme sokeina paikoillamme. Pidämme silmät auki ja olemme hereillä. Kirjasimme vuosi sitten hallitusohjelmaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä kirjaus on mielestäni edelleen erittäin hyvä ja toimiva.

Reilu kuukausi sitten julkistetussa asiantuntija-arviossa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista todettiin, että Nato-jäsenyys olisi Suomen kaltaiselle maalle erittäin suuri päätös - todellinen vedenjakaja. Keväällä julkistetussa Nato-selvityksessä todetaan seuraavasti sotilaallisesta liittoutumisesta: Pohjimmiltaan kyse olisi suurstrategian muuttamisesta, joka vaatii huolellista harkintaa. Pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Niille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille.”

Mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi erittäin huolellista harkintaa ja laajaa kansallista yksimielisyyttä. Pidänkin tärkeänä, että jos tällaisen päätöksen äärelle joskus edettäisiin, järjestettäisiin siitä puoluekokouskannan mukaisesti kansanäänestys. Tämä ei tarkoita sitä, että päätöksentekijät ulkoistavat vastuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksentekijät ymmärtävät, että näin suuri päätös koskettaa meistä jokaista, niin nykyistä kuin tuleviakin sukupolvia.

Pidän itse tärkeänä sitä, että toimimme ulkopolitiikassa, kuten puhumme. Pohjoismaat ovat läheisin viiteryhmämme, joten meidän täytyy pitää siitä aidosti hyvää huolta. EU on tärkein turvallisuusyhteisömme, joten meidän täytyy puolustaa sen yhtenäisyyttä ja perusarvoja. Haluamme auttaa konflikteista kärsiviä ihmisiä, joten meidän täytyy löytää voimavaroja paitsi hädän lievittämiseen, myös konfliktien ennalta ehkäisyyn, kriisinhallintaan ja rauhanvälitykseen. Ymmärrämme arktisten asioiden suuren merkityksen Suomelle, joten meidän täytyy terävöittää toimiamme kotimaassa, Euroopassa ja maailmalla.

Uskomme vuoropuhelun voimaan, joten ylläpidämme vuoropuhelua. Haluamme edistää lähialueidemme vakautta, joten toimimme tavoilla, jotka edesauttavat sitä.

Hyvät ystävät,

Niin kuin te hyvin tunnette minut, olen taustaltani insinööri. Olin aikanani tekemässä näitä NMT-härpäkkeitä.

Ennen kuin tulin politiikkaan, minulla oli tapana kysyä päättäjiltä, mikä on sinun aikakautesi NMT-päätös. Yhteispohjoismaisen, maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon rakentaminen oli poliittinen päätös. Sen seurauksena Pohjoismaihin syntyi satojatuhansia uusia työpaikkoja. Se oli sen aikaista alustataloutta, minkä seurauksista Suomi nauttii tänäänkin.

Ajatelkaapa millainen visionääri Alkio oli. Hän osasi ennustaa sähköautojenkin tulevaisuuden todetessaan:

”Olen jo näkevinäni nykyisten raskaitten autojen sijasta … sähkövaunuja, jotka kulkevat sirosti, ääntelemättä, haisematta kuin ajatus..”

Minä puolestani olen näkemässä tämän hallituksen työlistalla useita ehdokkaita NMT-päätöksiksi, jotka voivat luoda uutta alustataloutta. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen ict-ratkaisut, liikennekaari ja Valtion Infra Oy. Biotalous on jo tätä aivan varmasti. Sitä voivat olla myös digitaaliset oppimisympäristöt tai e-hallinnon kehittäminen ja digitaalinen tiedonvaihto yli rajojen Viron kanssa. Lopulta se on meidän rohkeudestamme kiinni, mihin nyt aloitetut uudistukset voivat tulevaisuudessa viedä.

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja, mutta myös muuttamaan poliittista kulttuuria. Alkio aika ajoin pelkäsi, että Maalaisliittokin ”menee sinne kuin puolueet yleensä: vain valtakilpailuun, vaalikilpailuun, kykykilpailuun, suunsoittokilpailuun. Ja silloin kun näin käy, pysähtyy kehitys.”

Näin ei saa käydä. Me emme mene tunkion tonkijoiden joukkoon. Emme saa tahallisesti ymmärtää väärin ja sotkea naapuripuolueiden viestejä. Se ei hyödytä ketään, eikä ole arvokasta politiikalle, kansanvallalle. Meillä kaikilla on sama yhteinen asia: Suomi kuntoon.

Vastuunkantajien on kestettävä välillä kohtuuttomaltakin tuntuvaa arvostelua. Pidän tärkeänä, että meidän on nähtävä vaikeiden päätösten yli. Pitää nähdä se tavoite, jota kohti mennään. Olemme pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt meitä mitataan teoilla: saadaanko päätökset tehtyä, ennen kaikkea toimeenpantua ja muuttuuko Suomen suunta. Merkkejä suunnanmuutoksesta näkyy jo nyt -  paljon aikaisemmin kuin uskalsin odottaa.

Rohkeus kannattaa. Muutosvastarinta ja pelko eivät vie asioita eteenpäin, mutta kun ne alkavat muuttua yhteen hiilen puhaltamiseksi, rupeaa tapahtumaan ja paljon. Uskon, että me keskustalaiset olemme valmiita muutokseen, toimimme rohkeasti ja kannamme edistyksen lippua myös siinä vaiheessa, kun muilla usko tulevaisuuteen horjuu.

Minulle, ministeriryhmälle, eduskuntaryhmälle ja varmasti myös teille vuosi on ollut raskas. Teidän tukenne on auttanut jaksamaan. Lämmin kiitos siitä. Toivottavasti koette meidän työmme luottamuksenne arvoiseksi! Lopuksi vielä varovaisesti muistuttaisin, että olen itsekin ehdolla.

Mielenkiintoista, jännittävää ja hyvää puoluekokouspäivää!

  

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa 10.6.2016

Perjantai 10.6.2016 klo 16:40


(muutosvarauksin)

Hyvät puoluekokousedustajat, kutsuvieraat, kokouksen seuraajat, kära vänner, ladies and gentlemen

Tervetuloa legendaariseen lakeuksien maakuntaan, sen pääkaupunkiin Seinäjoelle! Olemme myös lähellä puolueen henkisen isän Santeri Alkion synnyinsijoja. Täällä rohkeus, yritteliäisyys, vähän hullutkin ideat ja periksiantamattomuus ovat aina kukoistaneet ja tuottaneet tulosta. Tällaista asennetta Suomikin tarvitsee näinä päivinä.

Kaksi vuotta sitten Turussa puhuin politiikan portaista. Olimme siinä vaiheessa nousseet neljännelle portaalle.

Ensimmäinen porras oli keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Rovaniemen jälkeen puoluejohdon tärkein tehtävä oli yhtenäisyyden ja keskinäisen luottamuksen palauttaminen keskustaliikkeeseen.

Toisena portaana oli nousta takaisin politiikan pelikentälle. Kuntavaalien 2012 jälkeen nousimme jälleen vakavasti otettavaksi poliittiseksi toimijaksi. Auringonlaskua puolueellemme povanneet joutuivat pettymään.

Kolmannella portaalla oli keskeistä, että teemme vastuullista oppositiopolitiikkaa rakentamalla ihmisille selvän ja ymmärrettävän vaihtoehdon. Emme arvostelleet ja ampuneet esityksiä alas, ellei meillä omasta mielestämme ollut tarjota parempaa vaihtoehtoa hallituksen politiikalle.

Neljäntenä portaana oli asetelman luominen. Emme halunneet olla kentän reunoilla tai nurkissa, vaan keskellä haastamassa ja vastaamassa kilpailijoiden haasteeseen.

Viides porras oli vaalit. Kuntavaaleissa löimme gallupit. Olimme kolmansia. Europarlamenttivaaleissa toisia. Jäljellä oli eduskuntavaalit. Saimme 49 kansanedustajapaikkaa ja 21,1 prosenttia annetuista äänistä. Voitimme eduskuntavaalit ja olimme kirkkaasti ykkösiä.

Keskustalla oli uudistava vaihtoehto ja realistinen kuva Suomen tilanteesta. Saimme suomalaisilta vahvan luottamuksen maamme kuntoon laittamiseksi. Selittelyjen ja tekemättömyyden aikakausi oli nähty. Suomalaiset halusivat muutoksen. Saimme valtakirjan velaksi elämisen lopettamiselle, rakenteellisille uudistuksille, koko maan kehittämiselle ja työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiselle. Sitä me nyt teemme.

Kaikille ehdokkaille, heidän tiimeilleen ja vaalityötä tehneille annan suuren ja nöyrimmän kiitokseni. Me teimme tämän yhdessä.

Jatkossa keskeistä on, saadaanko Suomi uudistettua keskustalaisilla lääkkeillä. Sen toteuttamiseen ja vastuunkantoon puoluekokous on kokoontunut valitsemaan uuden puoluejohdon. Jos minut valitaan huomenna puheenjohtajaksi, olen valmis rakentamaan uuden tiimin samoilla periaatteilla kuin nykyisen puoluejohdon.

Omalta osaltani olen päättänyt joka tapauksessa tarkastella puheenjohtajuutta kahden vuoden päästä tulos tai ulos -periaatteella. Siinä olennaista on se, miten päätehtäväni, Suomen kuntoon laittaminen, on edennyt

Julkisuudessa on nostettu esille, että Keskustassa pieni joukko päättää päivän politiikasta. Hyvät ystävät, se on teidän huolella ja harkinnalla valitsemanne joukko. Se on minulle ensiarvoisen tärkeää. Puoluekokousväki tekee itsenäiset valinnat. Puoluejohto joutuu kulkemaan sateet, tuulet ja tuiskut. Teidän valitsemanne puoluejohdon, työvaliokunnan ja puoluehallituksen vetäminen on ollut minulle kunnia-asia. Tiimityö on ollut varsin intensiivistä ja läheistä. Niin läheistä, että nyt paikkansa jättäviä tulee ikävä.

Pappa Laaninen on tuonut ryhmään jatkuvuuden ja uskomattoman poliittisen hoksnokkansa. Annika ahkeran ja rohkean nuoren näkökulman päätöksentekoon. Anu monipuolisen kokemuksensa ja väsymättömän työpanoksensa. Juha on taas erilaisten tunnetilojen tulkitsija ja terveysalan ykkösasiantuntijoita Suomessa. Kaikki ovat lisäksi ymmärtäneet ja omaksuneet kentällä kiertämisen ja ihmisten henkilökohtaisten tapaamisen tärkeyden.

Erityisen voimakkaasti olen kokenut keskinäisen luottamuksen ja toistemme tukemisen ilmapiirin. Kiitokset teille kaikille tähänastisesta.

Seuraavan puoluekokouskauden aikana ennen Sotkamoa pidetään kolmet vaalit: kunta-, presidentin- ja maakuntavaalit. Keskusta lähtee tosissaan voittamaan niitä kaikkia.

Uuden puoluejohdon tehtävä on rakentaa seuraavat politiikan portaat. Yksi porras on jo selvä: puolueen periaateohjelman uudistaminen, jota teemme parhaillaan. Sunnuntain pääjuhla painottuu niihin arvoihin, jotka uudistustyössä ovat nousseet keskeisinä esiin. 110-vuotias Keskusta katsoo vahvasti eteenpäin ja tulevaisuuteen.


Hyvä puoluekokousväki,

Paikallisuutta ei löydy muiden puolueiden arvojen joukosta Suomessa. Keskustalta se löytyy. Paikallisuuden ja pienyhteisöjen korostaminen on aina ollut puolueellemme ominaista.

Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tehtävät ja toimintatavat ovat osin toiset kuin sata vuotta sitten. Paikallisten toimijoiden merkitys ei ole yhtään vähentynyt, vaikka esimerkiksi puolueen sisäisessä viestinnässä olemme siirtyneet kiertokirjeistä digiaikaan.

Lähikuukausien aikana te paikallisten keskustajärjestöjen edustajat ratkaisette, mikä on Keskustan asema kunnissa. Kuntavaalien voiton välttämätön ja tärkein edellytys on monipuolinen, täysi ehdokaslista. Sitä ei voi korvata millään muulla: ei vaaliohjelmalla, puheenjohtajan tv-esiintymisellä eikä tehokkaallakaan mainonnalla, vaikka niitäkin toki tarvitaan. Tavoitteemme pitää olla, että helmikuun lopussa jätettävillä ehdokaslistoilla Keskustalla on puolueista kaikin puolin paras ehdokasjoukko.

Vetoan teihin: pankaa ajoissa vauhtia ehdokashankintaan ja muihin vaalivalmisteluihin. Vaalimenestyksen pahimmat uhat ovat viime tippa ja vatulointi, eivät muut puolueet. Kun vaalityö aloitetaan ajoissa, tehdään sitä yhdessä ja päällä on koko ajan kevyt hiki, vaaleja on mukava tehdä. Lähdetään itse reilusti ehdokkaiksi, kysytään rohkeasti kaveriakin ja pyydetään ihmisiä mukaan vaalityöhön. Otetaan täältä Seinäjoen eteenpäin katsovasta ja yhtenäisestä tunnelmasta vauhtia ja pannaan tuulemaan jo ensi viikolla.

Keskustan paikallisuutta korostavaan ajatteluun liittyy myös se, että uskomme parhaan asiantuntemuksen arkipäivään liittyvissä asioissa olevan lähellä ihmisiä. Siksi haluan korostaa sote-uudistuksen jälkeisen uuden kunnan merkitystä.

Tulevaisuuden kunta ei suinkaan ole mikään jakojäännöskunta, vaan se palaa perustehtäväänsä: ihmisten, järjestöjen ja yritysten kaikinpuolisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Elinvoiman edistäminen ja mahdollisuuksien luominen ovat tulevaisuuden kunnan menestyksen elinehto.

Luotetaan paikalliseen osaamiseen ja rakennetaan rohkeasti omasta kotikunnastamme itsemme näköistä yhteisöä. Siihen ei tarvita ylhäältä ohjaamista, vaan omiin kykyihin luottamista.

Ulkopolitiikan keskustelun ytimessä säilyminen ja sen mukana presidentinvaalit ovat aina olleet keskustalle tärkeitä. Niin nytkin. Haluamme tällä kertaa lähteä vaaleihin muista poikkeavalla strategialla: pitkällä kampanjalla ja täällä sunnuntaina nimettävällä hyvällä ehdokkaalla.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristömme on viime vuosina merkittävästi muuttunut. On äärimmäisen tärkeää, että maata kiertämässä ja tärkeästä aihekokonaisuudesta keskustelemassa on meidän oma ehdokas.


Hyvä puoluekokousväki,

Tänään puoluekokouksen ohjelmassa on 55 kunniajäsenen kutsuminen. Se on vaatimaton huomionosoitus teitä kohtaan, jotka vuosia ja vuosikymmeniä olette jaksaneet uurastaa yhteisen aatteemme eteen, kukin omalla paikallaan ja panoksellaan. Olette osoittaneet sellaista arvostettavaa sitoutumista, jota nykypäivän lyhytnäköisessä maailmassa enää harvoin tapaa.

Tänään puhumme myös yhdestä puolueemme kantavasta arvosta, sivistyksestä. Pitkän elämäntyön sivistyksen ja erityisesti vapaan sivistystyön parissa tehnyt Seppo Niemelä menehtyi viime kesänä. Tänään järjestettävä seminaari on kunnianosoitus Seppo Niemelän tekemälle aate- ja kasvatustyölle. Hänen työnsä Keskusta-aatteen levittäjänä on korvaamaton.

Tänä viikonloppuna toteutamme puheissa, seminaareissa ja päätöksissä selkeästi sitä, että hyvään kokonaisuuteen liittyvät sekä juuret että siivet. Puolueemme on yhdistelmä perinteitä ja tulevaisuususkoa. Arvostamme paikallisuutta, kotiseutujamme ja toimimme laajasti Suomen, Euroopan ja maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisemiseksi. Keskusta on ihmisyyttä ja ihmisläheisyyttä.

Vakavien ja vaikeidenkin asioiden lisäksi tähän viikonloppuun liittyy vahva yhteisöllisyys, kokoontuminen yhteen yhteisen arvopohjan omaavien ihmisten kanssa.

On hienoa olla viettämässä puolueen 110-vuotisjuhlakokousta täällä Seinäjoella puolueen syntysijoilla.

Näillä sanoilla Suomen Keskustan r.p:n 76. sääntömääräinen puoluekokous on avattu.

Poikkeuksellinen sopimus

Perjantai 3.6.2016 klo 21:12

Suomessa tehdään tänään historiaa. Vain harva maa pystyy tekemään näin vaikeita päätöksiä yhdessä sopien, mutta Suomi osoitti jälleen kerran olevansa sopimusyhteiskunta. Työmarkkinaneuvottelijat ovat tehneet valtavan työn yhteisen edun eteen. Nöyrä kiitos siitä!

Taito sopia yhdessä on ollut ja on edelleen koko suomalaisen yhteiskunnan perusta ja menestymisemme edellytys. Eurooppalaiset kolleganikin ihmettelivät ja pitivät kilpailukykysopimusta suomalaisen yhteiskunnan poikkeuksellisena kykynä sopia tiukassa paikassa. 

Sopimus valmistui seitsemän kuukautta etuajassa pitkästä väännöstä huolimatta. Tämän ansiosta veronkevennyksetkin tulevat vuoden etuajassa. Sopimuksella tavoitellaan isoa kilpailukykyhyppyä maamme menestymiseksi. Tällä saavutetaan merkittävästi Ruotsia ja Saksaa kilpailukyvyssä. Samalla koen sopimuksen olevan kädenojennus työntekijältä työttömälle sekä huomenna opinnoistaan valmistuvalle nuorelle. 

Rohkeus ja sinnikkyys palkittiin. Ensimmäisiä merkkejä Suomen talouden kääntymisestä on ilmassa. Kilpailukykysopimuksella luodaan uskoa tulevaisuuteen ja toivon näköaloja meille kaikille. Sopimus ei ratkaise kaikkia Suomen ongelmia, mutta nyt on otettu merkittävä askel työllisyyden parantamiseksi.

Kaikki mukaan paikalliseen sopimiseen

Torstai 2.6.2016 klo 15:05

Paikallisen sopimisen edistäminen on hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on saattaa järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat keskenään yhdenvertaiseen asemaan oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Kärjistetysti voisi sanoa, että järjestäytymättömillä työnantajilla on ollut tähän asti vain velvollisuuksia, mutta ei oikeuksia.

Yrittäjien yhdenvertainen asema työehtosopimuksia sovellettaessa on ollut Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. He ovat olleet mukana työryhmässä, joka on valmistellut paikallisen sopimisen lainsäädäntöä. Hallituksen esittämässä kompromissiesityksessä, joka viime perjantaina annettiin työryhmälle, tähän tavoitteeseen päästäisiin ja järjestäytymättömien työnantajien asema paranisi. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville säädettäisiin oikeus tehdä työehtosopimuksen tarkoittamia paikallisia sopimuksia työehtosopimuksessa sovituin reunaehdoin. Näin yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat tulisivat yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden työnantajien kanssa.

Hallitus sai eilen alustavia tietoja työmarkkinajärjestöiltä paikallisen sopimisen lisääntymisestä kilpailukykysopimuksessa. Ne olivat hyvin myönteisiä ja asiassa otetaan isoja askeleita eteenpäin.

Hallitus on halunnut pitää Suomen Yrittäjät koko ajan tässä prosessissa mukana järjestäytymättömien työnantajien edustajana. Hallitus on myös luvannut SY:n viime kädessä päättää paikallisen sopimisen ulottamisesta järjestäytymättömään yrittäjäkenttään. Neuvottelin järjestöjen kanssa viime viikon perjantaina ja työmarkkinaosapuolet suostuivat siihen, että SY saa päättää ovatko järjestäytymättömät työntekijät mukana sopimuksessa vai eivät. Eilen SY ilmoitti, että he eivät halua pitää järjestäytymättömien aseman parantamiseen tähdännyttä osuutta mukana sopimuksessa.

Työnantajien yhdenvertainen asema ei näin ollen menisi eteenpäin. Työehtosopimuksiin lisätyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet jäisivät järjestäytymättömien työnantajien keinovalikoimasta edelleen pois voimassa olevan työaikalain mukaista säännölliseen työajan sopimista lukuun ottamatta. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulkopuolelle jättäytyminen päinvastoin kasvattaisi eroja normaali- ja yleissitovuuskentän välillä nyt, kun paikallisen sopimisen mahdollisuudet lisääntyvät työehtosopimuksissa.

Huolta yrittäjissä on herättänyt ns. luottamushenkilölukko. Niitä tilanteita silmällä pitäen, joissa paikallisen sopimuksen voi tehdä työntekijöiden puolesta vain luottamusmies, työsopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös luottamusmiehestä paikallisen sopimuksen osapuolena. Luottamusmiehen valinta olisi välttämätöntä ainoastaan silloin, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä paikallisen sopimuksen osapuoleksi ja työnantaja haluaa käynnistää paikallisen sopimisen neuvottelut. Tämä koskisi tietojeni mukaan vain pientä osaa paikallisesti sovittavista asioista.  Tällöinkin luottamusmies edustaisi vain työpaikan työntekijöitä, ei ammattiosastoa tai ammattiliittoa.  

Hallituksen kompromissiesitys ei sisällä myöskään työnantajille eikä työntekijöille järjestäytymispakkoa eikä työnantajalle velvollisuutta tehdä liityntäsopimusta työntekijäliiton kanssa. Työntekijöiden ei niin ikään edellytetä perustavan työpaikalle ammattiosastoa.

Esityksessä järjestäytymättömien työnantajien asema paranisi, eikä muutos heikentäisi yhdenkään yrittäjän asemaa. Se tarjoaisi mahdollisuuksia, ei velvollisuutta tehdä paikallisia sopimuksia.

Hallitus on luvannut kunnioittaa tässä Suomen Yrittäjien päätöstä. Niin myös teemme. Itse 25 vuotta yrittäjänä toimineena tarttuisin ilman muuta tähän ehdotukseen. Muutos on parempi kuin nykytila. Vetoan vielä kerran Suomen Yrittäjiin, että tarttukaa nyt tähän.

Vuosi kovaa työtä takana

Keskiviikko 25.5.2016 klo 13:29

Kolumni on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.5.2016

Suomi oli liian pitkään uudistamatta. Nyt uudistuksia tulee rytinällä. Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti.

Velkaannuimme vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Lähdimme kuromaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi joudumme tekemään erittäin valitettavia leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Tavoitteemme on turvata jatkossa hyvinvointipalvelut vauvasta vaariin sekä laadukas ja maksuton koulutus jokaiselle suomalaiselle taustasta riippumatta.

Työpöydälläni on nyt erityisesti toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi. Esimerkiksi koeaikaa pidennetään, yritysten takaisinottovelvollisuutta helpotetaan, parannamme itsensä työllistävien asemaa, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollisuus käyttää starttirahana sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön. Lisää työllisyystoimia tulee syksyllä. Silloin tuomme myös eduskuntaan yrittäjyysveropaketin. Yhteiskuntasopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan.

Muuttoliikkeen voimistuminen osoitti yhteiskuntamme erinomaisen kyvyn toimia yllättävän kriisin keskellä. Vastasimme maahanmuuttotilanteeseen perustamalla Tornioon järjestelykeskuksen ja luomalla kattavan vastaanottokeskusverkoston. Itärajan maahantulovirtaan löytyi ratkaisu Venäjän kanssa.

Kiitän pohjoissuomalaisia kansalaisjärjestöjä ja teitä monia vapaaehtoisia, että tartuitte omilla voimavaroillanne ja osaamisellanne tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Jokaisen maahantulijan on saatava ihmisarvoinen kohtelu ja hädässä olevia on autettava. Pidemmän aikavälin ratkaisu maahanmuuttotilanteeseen on, että rajoille saadaan järjestys ja YK:n pakolaisjärjestön ylläpitämät inhimilliset leirit. Hädänalaiset ihmiset voivat tulla leireiltä suoraan Suomeen pakolaiskiintiömme puitteissa.

Ensimmäisen vuoden aikana olen usein muistuttanut itseäni, miksi tätä kaikkea tehdään. Suomi elää edelleen joka päivä velaksi, joten käänne on pystyttävä tekemään hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

                   

Puheenvuoro World Humanitarian Summitissa Istanbulissa

Maanantai 23.5.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Valtion- ja hallitusten päämiesten pyöreän pöydän keskustelu: Poliittinen johtajuus konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

Arvoisat puheenjohtajat, herra pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa pääsihteeri, kiitämme teitä tämän huippukokouksen koolle kutsumisesta. Arvostamme suuresti sitä, että Turkin hallitus on ottanut kokouksen isännöinnin vastuulleen. Pidämme pääsihteerin raporttia ("One humanity: shared responsibility") tärkeänä ja annamme vahvan tukemme siinä esiin nostetuille viidelle keskeiselle kokonaisuudelle, joiden edistäminen on vastuullamme. 

Haluan ilmaista Suomen vahvan tuen myös tämän pyöreän pöydän keskustelun ytimen muodostaville sitoumuksille. Ne peräänkuuluttavat poliittista johtajuutta konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Keskustelumme aihe on toden totta ajankohtainen ja koskettaa meitä kaikkia. 

Arvoisat kollegat, meidän täytyy lisätä ponnistuksiamme konfliktien ennalta ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Meidän täytyy jalkauttaa sanat teoiksi. Haluaisin nostaa esiin erityisesti kolme teemaa:

Ensiksi, meidän täytyy päästä käsiksi konfliktien varsinaisiin syihin. Tähän liittyen Suomi on sitoutunut jatkamaan tukeaan vähiten kehittyneille maille sekä hauraille valtioille. Tämä on yksi kehityspolitiikkamme prioriteeteista.

Toiseksi, konfliktit täytyy ratkaista neuvotteluteitse eikä aseita ja sotilaallisia voimakeinoja käyttäen. Suomi puheenjohtaa yhdessä Turkin kanssa rauhanvälityksen ystäväryhmää YK:ssa. Suomi on tässä vahvasti mukana, koska uskomme rauhanvälityksen olevan tehokas - mukaan lukien kustannustehokas - keino ratkaista kriisejä kestävällä tavalla. Rauhanvälitys tulee tuoda YK:n rauhantyön ytimeen, ja rauhanvälitystoimien näkyvyyttä tulee lisätä. Rauhanvälityksen ystäväryhmän työn kautta Suomi haluaa vahvistaa myös rauhanvälityksen sääntöpohjaa. Suomi tulee myös keräämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä sekä muita kokemuksia konfliktien ehkäisyyn liittyvästä käytännön työstä. 

Kolmanneksi, todellinen johtajuus konfliktien ehkäisemisessä ja lopettamisessa tarkoittaa myös sitä, että tuomme esiin niiden ihmisten ääniä, joita emme tällä hetkellä riittävästi kuule. Naiset ovat edelleen aliedustettuja useimmissa prosesseissa, jotka tähtäävät konfliktien lopettamiseen. Tämän täytyy muuttua. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Kyse on myös siitä, että meidän on täysimittaisesti hyödynnettävä ne korvaamattoman arvokkaat näkemykset, joita naiset kaikkialla maailmassa voivat tuoda konfliktien ratkaisuun. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ("Naiset, rauha ja turvallisuus") toimeenpano kuuluu Suomen hallituksen prioriteetteihin. Tänä vuonna tulemme jälleen päivittämään kansallisen 1325-toimintasuunnitelmamme. Tulemme myös lisäämään taloudellista tukeamme kumppanuuksille, jotka tähtäävät 1325-toimintasuunnitelmien laatimiseen muissa maissa sekä alueellisissa järjestöissä. 

Kansainvälinen yhteisö on pystynyt kehittämään monia mekanismeja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi. Meidän, poliittisten johtajien, täytyy osoittaa kunnioitusta ja antaa kiitoksemme kaikille humanitaarisille apujärjestöille ja niiden henkilökunnalle - naisille ja miehille, jotka työskentelevät vaikeissa oloissa eri puolilla maailmaa ja jotka epäitsekkäästi auttavat avun tarpeessa olevia. Meidän täytyy myös muistuttaa itseämme siitä, miten tärkeä humanitaarisia periaatteita, ihmisoikeuksia ja siviilien suojelua koskeva kansainvälisen oikeuden kehikko meille kaikille on. Emme saa hyväksyä sen toistuvia loukkauksia. 

Lopuksi haluaisin vielä kerran painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Siinä prosessissa olemme kaikki välillä antavalla, välillä saavalla puolella - mutta viime kädessä me kaikki hyödymme siitä. Hyödyntäkäämme tätä huippukokousta siihen, että vahvistamme sitoumuksemme yhteistyöhön. Olemme sen velkaa konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille. Olemme sen velkaa myös niille, jotka auttavat heitä.  

Kiitos.

Vastaus välikysymykseen Suomen suunnasta eduskunnalle 18.5.2016

Keskiviikko 18.5.2016 klo 14:25

Pääministeri Juha Sipilä

 

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymys käsittelee Suomen suuntaa. Vastaan mielelläni tähän kysymykseen. Suomella on nyt suunta.

Vuosi sitten tunnustimme tosiasiat ja ryhdyimme töihin. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä.

Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi tämä hallitus joutuu tekemään leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Olemme velkaantuneet vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Hallitus lähti taklaamaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Hallituksen talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymyksen ensimmäinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Pidämme kiinni päätavoitteista: terveyserojen kaventamisesta, kustannusten hallinnasta ja katkeamattomista hoitoketjuista. Lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin koko maassa.

Sote etenee määrätietoisesti kuin juna. Hallitusneuvotteluissa teimme päälinjaukset. Marraskuussa päätettiin, että järjestäjiksi tulee 18 maakuntaa. Huhtikuussa linjasimme rahoitusratkaisun, monituottajamallin ja kiinteistöjä koskevan linjauksen. Valinnanvapauden suomalainen malli linjataan kesäkuun aikana. Reformiministeriryhmän linjausten perusteella kesäkuussa valmistuvat julkisesti keskusteltavaksi ja lausuntokierrokselle järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslaki ja voimaanpanolaki. Valinnanvapaus ja rahoituslait lähtevät lausunnoille marraskuussa. Kaikki tähän kokonaisuuteen kuuluvat lait tulevat eduskuntaan talven ja ensi kevään aikana. Ne ovat valmiina kesäkuussa 2017. Näin maakunnille jää puolitoista vuotta aikaa toimeenpanna historiallisen suuri uudistus. On myönteistä, että useissa maakunnissa valmistaudutaan muutoksen käytännön toimeenpanoon jo etuajassa.

Uudistuksen keskiössä on ihminen. Sote-linjausten lähtökohtana on perustason palvelujen saatavuus ja katkeamattoman hoitoketjun eli integraation toteuttaminen. Tulevaisuudessa tieto liikkuu yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Ihmisten pompottelu paikasta toiseen päättyy.

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että maakuntien palvelutuotanto on yhtiöitettävä silloin, kun kyse on markkinoilla olevista palveluista. Markkinoilla toimivan tuotannon yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettiin edellisellä vaalikaudella kuntalaissa.

Yhtiöittämisvelvollisuus ei siten ole mitenkään uusi asia. Sote-palveluista markkinoilla tulevat olemaan esimerkiksi laajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Laaja valinnanvapaus tulee pääsäännöksi erityisesti perustason palveluissa. Niissä julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto tulevat saman vahvan järjestäjän ohjaukseen mahdollisimman vertailukelpoiseksi yhtenäisten periaatteiden mukaan.

Muun kuin markkinoilla toimivan palvelutuotannon osalta hallitus lähtee siitä, että maakunta voi hyödyntää yhtiömuotoa tai muodostaa esimerkiksi erillisen maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen. Julkisoikeudellinen laitos voi tuottaa vaativimmat palvelut mukaan lukien myös virkavastuulla hoidettavat palvelut ja tehtävät. Monet viranomaistehtävät ovat sellaisia, joita ei voida antaa osakeyhtiöiden hoidettavaksi.

Osa maakunnan tuottamista palveluista on sellaisia, joita varten voidaan muodostaa maakunnan omistamia yhtiöitä. Aivan kuten nykyisinkin on tehty. Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat yhtiöittäneet osia omasta palvelutuotannostaan. Käsitys, jonka mukaan maakuntien on siirrettävä oma palvelutuotanto kokonaisuudessaan osakeyhtiömuotoiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi, on virheellinen.

 

Arvoisa puhemies!

Toinen kysymys koskee valtion liikenneverkkoyhtiötä. Suomea uudistaessa on etsittävä uusia ratkaisuja muun muassa teiden ja siltojen rahoittamiseksi. Korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt yli 2 miljardia. Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisia panostuksia korjausvelan kuromiseksi: 600 miljoonan korjausvelkapaketti alkaa tulevana kesänä näkyä tietyömaina koko maassa. Lisäksi sovimme kehysriihessä lukuisista työllisyyttä, asuntorakentamista ja kaupunkiseutujen kehitystä edistävistä liikennehankkeista, kuten Mikkeli–Juva- ja Oulu–Kemi- valtateiden kunnostamisesta, Raide-Jokerista, Tampereen ratikasta ja Turun nopean junan suunnittelusta.

Tämä välikysymys kertoo ennen muuta opposition kyvyttömyydestä uudistaa Suomea. Hallitus ei esimerkiksi saisi edes selvittää valtionyhtiön perustamista, joka vastaa liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Haemme nyt avoimesti uusia tapoja rahoituksen löytämiseksi ja vireyttä niille investoinneille, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme pitää koko maan asuttuna ja tukea sitä kautta biohankkeita, joita meillä on ympäri maata.  Nyt olemme sitoutuneet selvitykseen, mitään päätöksiä ei ole tehty.

Mitä tulee liikennekaareen, niin taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa liikennekaarihanketta. Asia on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Olemme sitoutuneet turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa. Tästä myös digitalisaatiota ja avointa dataa hyödyntävässä liikennekaaressa on kyse. Sitä Suomi tarvitsee, jotta koko maa pysyy asuttuna.

 

Arvoisa puhemies!

Kolmas kysymys koskee valtion omistajapolitiikkaa. Eilen kävimme keskustelun omistajapolitiikan linjauksista. Kyse on merkittävästä muutoksesta, jossa valtion tasetta laitetaan uudella tavalla töihin. Rakenteita muutetaan palvelemaan myös aktiivista kehittämistä ja uuden synnyttämistä. Linjaukset sisältävät myös vahvan yhteiskuntavastuun ja kohtuuden viestin.

Periaatepäätös ei sisällä mitään välikysymyksessä mainittujen yhtiöiden, VR:n ja Postin, yhtiökohtaisia päätöksiä. Hallitus ei kuitenkaan missään oloissa sulje pois keinovalikoimastaan sitä vaihtoehtoa, että olemassa olevien yhtiöiden sisältä syntyisi uutta ja erikseen kehitettävää. Näin ovat syntyneet muun muassa Neste Oyj, Outotec ja Tikkurila. Hienoja yhtiöitä kaikki!

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksella ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset työttömän ihmisen työllistymiseksi. Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin eli noin 110 000 uuden työpaikan luominen.  Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu tuovan tästä tavoitteesta 35 000–45 000 uutta työpaikkaa. Olemme linjanneet lukuisista uusista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi itsensä työllistävien asemaa parannetaan, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollista käyttää starttirahana ja palkkatukena sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön.  Lisää toimia tulee budjettiriihessä. Syksyllä tuomme eduskuntaan myös yrittäjyysveropaketin.

Tarvitsemme toimia, joilla madalletaan työnantajien kynnystä palkata työntekijöitä sekä toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Sitran aloitteesta on syntynyt ehdotus uuden työnäytepalvelun kokeilemisesta. Neljäs kysymys koski tätä. Työnäyte olisi työttömille työnhakijoille tarkoitettu vapaaehtoinen ja lyhytkestoinen mahdollisuus osoittaa mahdolliselle työnantajalle, millaista osaamista hänellä on.

Olemme kuulleet asiasta työmarkkinajärjestöjä. Niiden kommentit huomioidaan valmistelussa.  Selvityksen valmistuttua katsotaan, onko työnäytteelle luotavissa sellaiset pelisäännöt, että sitä olisi mahdollista kokeilla. Jos ei, sitä ei kokeilla. Ministeri Lindström lähtee tunnin päästä keskustelemaan tästä asiasta ja muista tärkeistä työelämäkysymyksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tehdään tästä yhdessä hyvä!

 

Arvoisa puhemies!

Viidennessä kysymyksessä mainittu Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta ikävä. Vierailin 14.3. Joensuussa. Vetosin yliopiston johtoon hajautetun kampusmallin säilyttämisen puolesta. Opetusministeri on käynyt keskusteluja Itä-Suomen yliopiston johdon ja Savonlinnan kaupungin kanssa. Minä tapasin johtoa viimeksi toissa päivänä. Olen vedonnut useaan otteeseen jatkon puolesta ja ideoinut eri toimijoiden kanssa lukemattomia ratkaisuja OKL:n säilyttämiseksi. Päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus.  

Olemme esittäneet jo viime kuussa kahden miljoonan euron strategiarahoitusta opettajankoulutuksen jatkumiseksi Savonlinnassa, kuten neljä vuotta sitten. Lisäksi hallitus tarjoutui keskustelemaan ratkaisuista liittyen yliopistokiinteistöihin. Yliopiston hallitus ei tarttunut ehdotukseemme.  Itä-Suomen yliopisto perustelee päätöstään sillä, että viime kaudella yliopistolle annetun rahoituksen ehtona oli tiettyjen tuloksellisuusmittareiden täyttyminen. Yliopisto on itse arvioinut, että nykyrakenteella toivottuihin tuloksiin ei päästä. Rehtorin mukaan opettajankoulutus Savonlinnassa ei ole tarpeeksi vetovoimainen, hakijoista 18 prosenttia asettaa sen ensisijaiseksi toiveeksi, keskeyttäneiden määrä on liian suuri ja jatko-opiskelijoita on liian vähän.

Keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. Tätä kysyin monta kertaa. Tein myös oman tahtotilani yksiselitteisen selväksi.

Pellervon Taloustutkimuksen selvityksen alustavien johtopäätösten mukaan OKL:n lakkauttamisella on negatiiviset vaikutukset Savonlinnan alueen talouteen. Ei silti niin suuret kuin julkisuudessa on esitetty. Vaikka alueella ei näinä päivinä siltä tunnu, vaikeastakin muutoksesta pitäisi löytää mahdollisuus. Hallitus työskentelee sen puolesta, että Savonlinnaan syntyy korvaavaa toimintaa, joka tukee alueen kehitystä. Meillä on nyt vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea yhdessä ratkaisuja alueen toimijoiden kanssa.

 

Arvoisa puhemies

Kuudes kysymys on helppo. Hallitus toteuttaa yksimielisesti ja määrätietoisesti ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Uudistamisessa on osattava luopua vanhoista toimintatavoista. Nyt ei ole syytä katsoa peruutuspeiliin, vaan ennakkoluulomattomasti tulevaisuuteen.

Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta 17.5.2016

Tiistai 17.5.2016 klo 14:16

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa rouva puhemies!

Hallitusohjelman vision saavuttaminen velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Vision toteuttaminen edellyttää, että tehostamme valtion omistajaohjauksen keinoin pääomien käyttämistä paitsi nykyisen omistuksen aktivoimiseksi, myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi.

Tätä hallitus on nyt tekemässä.

 

Arvoisa puhemies!

Puhun aluksi valtion omistuksen nykytilasta ja sitten sen jälkeen, mitä hallitus aikoo muuttaa ja miksi.

Suomessa valtion omistamien yhtiöiden arvo on poikkeuksellisen suuri. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärjessä. OECD:n vuoden 2014 tietojen mukaan vuonna 2012 Suomen valtio oli omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden lukujen valossa hukkaamme resursseja, mikäli emme pysty lisäämään nykyistä enempää taloudellista toimeliaisuutta valtion omistajuuden avulla.

Valtio-omistajuuden historia on kunniakas. Sotakorvausten maksamiset loivat pohjaa teollistumiselle. Presidentti Kekkoselle valtion omistukset tarjosivat kansakunnalle mahdollisuuden vaurastua ja luoda uutta. Viime vuosikymmenet valtio-omistajuus on sittemmin hakenut suuntaa.

Valtion omistus on pikemminkin koettu haitaksi, jopa jäykistäväksi tekijäksi. Omistajuudelle ei ole ollut visiota eikä valtion yhtiöomistuksella ole ollut omistajan määrittämää kehityspolkua. Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtio-omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseksi.

Tähän tarvitaan muutos. Valtion tase on saatava tuottavampaan ja tehokkaampaan käyttöön. Valtion taseen saaminen töihin ei tarkoita minulle budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi. Se tarkoittaa nykyisen omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä.

 

Arvoisa puhemies!

Valtion omistamisesta on tehtävä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline.

Omistamisella on väliä. Tämän vaikea taloudellisen jakson aikana on viimeistään korostunut kasvollisen suomalaisen omistajuuden merkitys. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous. Tarvitsemme edelleen toimia, jotka vahvistavat yritysten omien pääomien syntymistä. Tavoitteena pitää olla se, että yhä useampi suomalainen tulisi tavalla tai toisella esimerkiksi työnantajayrityksiin omistajiksi ja vahvistaisi kansankapitalismia.

Valtion omistajapolitiikan muutos edellyttää muutoksia omistajaohjauksen toimintatapoihin ja rakenteisiin. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää kahdeksan kohdan muutosohjelmaa:

  1. Pääomia irrotetaan uuden synnyttämiseksi
  2. Perustetaan kehitysyhtiö uudistamisen työkaluksi
  3. Omistajaohjauksen tueksi valitaan parlamentaarinen neuvottelukunta
  4. Strategisen intressin turvaamiseksi perustetaan uusi omistusraja (33,4 %)
  5. Yhtiökohtaisiin omistusrajoihin ehdotetaan muutoksia
  6. Yhteiskuntavastuu valtionyhtiöiden perusarvoksi
  7. Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen
  8. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennetään

Ensinnäkin valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii usein omistajarakenteen muutoksia. Silloin, kun kokonaistaloudellisesti ei enää ole tarpeellista valtion omistaa yhtiötä nykyisessä laajuudessaan, pääomia voidaan irrottaa uuden synnyttämiseksi. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja aina myös jostain luopumista.

Lähtökohtana uuden synnyttämiselle on valtion toimiminen uuden yritystoiminnan ja sen ympärille säteilevän taloudellisen toiminnan mahdollistajana. Valtion lähteminen mukaan uuteen yritystoimintaan on tietenkin poikkeustapaus. Se vaatii syvällistä harkintaa ja korkeaa päätöksentekokynnystä.

Toiseksi hallitus on päättänyt perustaa Kehitysyhtiön uudistamisen työkaluksi. Kehitysyhtiön tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Kehitysyhtiö on Solidiumin tapaan budjettitalouden ulkopuolella oleva toimija. Se mahdollistaa irrotettujen pääomien käyttämisen

-       uuden yritystoiminnan synnyttämiseen

-       kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja

-       yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen.

Kehitysyhtiön toiminta ei ole päällekkäistä elinkeinopoliittisten toimijoiden kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekes Pääomasijoitus Oy:n kanssa.

Kehitysyhtiöön siirtyy ensimmäisessä vaiheessa seuraavien yhtiöiden osakkeita:

Neste Oyj (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Posti Group Oyj (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Vapo Oy (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Altia Oyj

Ekokem Oy

Nordic Morning Oyj

Raskone Oy

Arctia Oy (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Kemijoki Oy

Yhtiöomaisuus siirretään Kehitysyhtiöön apporttina. Hallinnollisesti Kehitysyhtiön toiminta pidetään lähempänä poliittista päätöksentekoa kuin Solidiumin. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempaa päätöksentekokontrollia esimerkiksi ostettaessa, myytäessä tai uutta perustettaessa. Valtioneuvosto päättää Kehitysyhtiön laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista. Omistajaohjausministeri vastaa Kehitysyhtiön omistajaohjauksesta ja hallituksen nimittämisestä. Tärkeimmät päätökset käsitellään valmistelevasti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Kolmanneksi valtion omistajapolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista. Nyt esitettävä muutos valtion omistamiseen on suuri. Hallitus esittää valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaa parlamentaarista neuvottelukuntaa. Sen avulla muutos pystytään viemään läpi hallitusti ja koko eduskunta on mukana muutoksessa. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä neuvoa-antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Neuvottelukunnan vastuulla ei ole yhtiökohtaiset asiat. Nimeämispyyntö neuvottelukuntaan lähetetään eduskuntaryhmille toukokuun aikana.

Neljänneksi hallitus esittää uutta omistusrajaa (33,4 %) strategisen intressin toteuttamiseksi. Kolmanneksen määrällä osakkeita on käytännössä veto-oikeus yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Valtio on tähän asti omistajana toteuttanut strategista intressiään joko täydellä omistuksella (100 %) tai enemmistöomistukselle (50,1 %).

Viidenneksi hallitus esittää eduskunnalle toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä seuraavaa seitsemää omistusrajan muutosta:

Ensinnäkin Gasumin ja Fingridin omistusraja nostetaan 0%:sta 50,1%:iin. Tällä linjataan selkeästi valtion kaasu- ja sähköverkkojen olevan valtion strategista omistusta myös pitkällä tähtäimellä.

Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n strateginen intressi toteutetaan jatkossa uudella 33,4%:n prosentin omistusrajalla.

Postille halutaan antaa mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin ydinosaamista logistiikassa ja ihmisten kotioville tuotavissa palveluissa nyt myös omistusrakennetta kehittämällä. Postissa pidetään kuitenkin valtion enemmistöomistuksesta kiinni.

Arctia Oy:ssä haluamme varmistaa, että tulevien suurten investointien rahoittamisessa voidaan tarvittaessa myös omistusrakennetta muuttaa.

Kemijoki Oy:ssä määriteltyä strategista intressiä ei ole ollut tähänkään asti ja omistusrajaa ollaan pudottamassa nollaan. Kemijoen osalta mahdollinen myyntipäätös edellyttää osakassopimuksen solmimista nykyisten omistajien kesken. Mitään muutoksia valtion omistukseen ei ennen sitä tehdä.

Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää aina eduskunta. Eduskunnan hyväksymä omistusrajan muutos ei ole myyntipäätös, vaan valtioneuvosto päättää erikseen kunkin yhtiön osalta omistuksen mahdollisesta myynnistä.

Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä tarkasteltiin myös kunkin yhtiön omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriötä. Tavoitteena on tehostaa omistajaohjausta ja erottaa mahdollisimman pitkälle regulaatio ja omistajaohjaus. Ohjausvastuu siirretään valtioneuvoston kansliaan jo aiemmin päätetyn Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistävän peliyhtiön lisäksi seuraavissa yhtiöissä:

-       Lentokenttien toiminnasta ja lennonjohtopalveluista vastaava Finavia Oyj

-       Luotsaustoiminnasta vastaava Finnpilot Pilotage Oy

-       Lentäjien koulutuksesta vastaava Suomen Ilmailuopisto Oy

-       Lisäksi raideliikenteen ohjaamisesta vastaava Finrail Oy siirretään valtioneuvoston kansliasta liikenne- ja viestintäministeriöön.

 

Arvoisa puhemies!

Kuudenneksi yhteiskuntavastuusta on tehtävä valtionyhtiöiden perusarvo. Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi.

Globaalissa taloudessa on tärkeää, että valtion omistamat yhtiöt rakentavat kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Yhtenä osana pitkäjänteisen kilpailukyvyn kasvattamista on myös yhteiskuntavastuun kantaminen. Hyvänä yrityskansalaisena yritys osaltaan edesauttaa yhteiskunnan pitkäjänteistä kehittymistä ja uudistumista. Yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä muun muassa seuraavin tavoin:

-       Verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy

-       Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää

-       Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin panostetaan.

Valtionyhtiöt ovat näissä asioissa jo pitkällä, mutta haluamme kehittyä vieläkin paremmiksi.

Muutosohjelman kohdat seitsemän ja kahdeksan ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Me voimme muuttaa asioita, kun tahtoa riittää.

Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä myös johdon palkkauksessa ja välitettävä kohtuuden viestiä yhteiskuntaan.

Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. Valtio pörssiyhtiöiden omistajana haluaa vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiön osakkeita.

Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Tämä koskee tietenkin uusia sopimuksia, mutta toivomme ohjeen muuttamisen toimivan vahvana viestinä muuhun yhteiskuntaan.

 

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut Suomen uudistamiseen. Nyt nuo pitkään tekemättä olleet uudistukset myös toimeenpannaan. Valtion talouden liikkumavara on olematon. Sen vuoksi myöskin tase eli omaisuus on laitettava töihin. Tämä omalta osaltaan auttaa hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa eli 110 000 uuden työpaikan syntymisen.

Opening remarks by Mr Juha Sipilä at the opening ceremony of the World Press Freedom Day

Tiistai 3.5.2016 klo 12:10

Check against delivery

                                                                                                                              

Madam Director-General, Mr Mayor, Madam Lister, President Halonen, Excellencies, Ladies and Gentlemen,

I would like to welcome you all to the international World Press Freedom Day in Helsinki.

When I look around, I see a record number of participants – an impressive array of media, academia, governmental and civil society representatives. I also know that this event is being followed around the world over the internet.

I want to thank you all for the determination, courage and professionalism that you show in defending freedom of expression and freedom of the press on all continents, every day of the year.

Madam Director-General,

It is a great honour for Finland to co-host this event with UNESCO. This is the first time that the main event is being held in a Nordic country. The celebrations of the World Press Freedom Day are also part of Finland’s presidency of the Nordic Council of Ministers this year.

Hosting this event in 2016 has a very special meaning for us Finns. This year, we – together with Sweden – are celebrating the 250th anniversary of our Freedom of the Press Act. Issued in 1766, on the initiative of the Finnish parliamentarian Chydenius, it was the first-ever act on freedom of information in the world.

This freedom of information act was also the most liberal one of its time, and it abolished political censorship and made it permissible to engage in political debate, including criticism of ruling groups. It also guaranteed public access to official documents.

Ladies and gentlemen,

Because of the strong linkage between freedom of expression, freedom of the press and democracy, this event is also connected to the celebration of Finland’s 100 years of independence in the coming year.

Freedom of expression lies at the heart of democratic societies. It is a prerequisite to democracy and an open, transparent, just and well-functioning society based on trust.

And let me say: transparency and freedom of expression are the best means to fight corruption. Finland is one of the least corrupt countries in the world and this correlates – I believe – with the high level of freedom of the press in our society.

Good governance means openness and transparency, and citizens must demand it. Citizens, politicians and public authorities alike have an interest in an independent and professional media. We need good journalism that is based on facts and accuracy.

We are all aware that both traditional media and social media are being used today to spread disinformation as well. The best way to fight against this is to ensure that the conditions under which media professionals operate allow for diverse and independent high-quality communications. It is also important to enhance media literacy skills.

Distinguished guests,

For the past five years, Finland has been ranked first in the World Press Freedom Index released by ‘Reporters without Borders’. According to the index, freedom of the press in Finland is based on strong legal foundations that are supported by a genuine culture of the rights of the individual.

We believe this is the result of our long traditions as an open society. It also has to do with access to public information, a high-level of source protection, fast internet connections, as well as world-class education and a public library network that together promote media literacy. 

I’m convinced that the high international rankings of Finland are also strongly linked with the prominent position of women and gender equality in the society.

Ladies and gentlemen,

The theme of today´s event is ‘Access to Information and Fundamental Freedoms – This Is Your Right’. And indeed it is. Journalists are key actors when it comes to protecting and promoting these rights.

Let us celebrate the 25th World Press Freedom Day and bring forward the legacy and spirit of the Windhoek seminar in 1991. It was a true landmark in the field of media pluralism and independence.

I would like to thank all the organizers for their tireless work in making this three-day event a reality.

May your very important work continue, and let this event inspire us all.

Tuoreita eväitä ulkopolitiikkapohdintaan

Perjantai 29.4.2016 klo 16:31

Neljän ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista julkaistiin tänään. Paperi on hyvä. Tahdonkin kiittää Mats Bergquistiä, François Heisbourgia, René Nybergiä ja Teija Tiilikaista erinomaisesta, tiiviillä aikataululla tehdystä työstä.

Kirjasimme vuosi sitten hallitusohjelmaamme sen, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.

Valmistunut arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on valmisteltu itsenäisenä asiantuntijatyönä. Hallitus ei ole vaikuttanut työn sisältöön tai johtopäätöksiin millään tavalla. Kyseessä on siis asiantuntijoiden oma arvio. Se ei muuta hallitusohjelman voimassa olevaa Nato-linjausta mihinkään suuntaan: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Selvitys ei myöskään muuta omaa kantaani, joka on hallitusohjelman kirjauksen mukainen – Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.

On kuitenkin erittäin arvokasta, että Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista on nyt saatu hyvin pohdittu ja kirjoitettu, selkeäsanainen analyysi. Voi hyvin sanoa, että sisällöltään se on ensimmäinen laatuaan. Toivon itse, että se tulee toimimaan pohjana monipuoliselle pohdinnalle siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomen kannalta tarkoittaisi, plussineen ja miinuksineen. Tähänastista Nato-keskusteluamme ovat vaivanneet niin historialliset rasitteet kuin nykypäivän keskustelukulttuuriin laajemminkin pesiytynyt ohipuhuminen.

Tulemme hyödyntämään Nato-arviossa tehtyä työtä myös lähiviikkoina valmistuvassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme, joka tulee muodostamaan pohjan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohjaamiselle tulevina vuosina.

On kuitenkin selvää, ettei nyt käynnissä oleva ulko- ja turvallisuuspoliittinen pohdinta sinänsä muuta hallituksen liittoutumisratkaisuja millään tavalla – kukaan ei ole viemässä Suomea salaa Natoon. Näin suuret ratkaisut edellyttäisivät Suomessa laajaa julkista keskustelua, huolellista poliittista päätöksentekoa ja useimpien puolueiden – mukaan lukien Suomen Keskustan – mielestä kansanäänestystä.

Kuten nyt valmistuneessa asiantuntija-arviossakin todetaan, pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Meille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille.

Nato-arviosta käy ilmi monipuolisen läntisen yhteistyön syvällinen merkitys maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Kumppanuusyhteistyötä esimerkiksi Naton kanssa on tehty jo yli 20 vuotta. Tähän liittyen toivon, ettei nyt todennäköisesti alkava Nato-keskustelun uusi kierros keskity vain Nato-jäsenyyskysymyksen ympärille vaan huomioi myös sen monipuolisen ja kansallisen puolustuksemme kannalta hyödyllisen kumppanuusyhteistyön, jota meillä on Naton kanssa jo pitkään ollut.

Nyt laaditusta Nato-arviosta käy ilmi vahvasti myös se, miten tärkeää yhteistyö Ruotsin kanssa meille on. Turvallisuusympäristömme haasteet ovat samankaltaiset, intressimme Itämeren alueella ovat yhteneväiset. Olemme molemmat Naton edistyneitä kumppanimaita ja teemme tiivistä yhteistyötä niin kahdenvälisesti kuin suhteessamme Natoon. Me molemmat teemme tietysti omat, itsenäiset ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisumme nyt ja vastaisuudessa, mutta pidämme molemmat myös tiivistä kahdenvälistä vuoropuhelua sekä toistemme informoimista näistä asioista hyvin tärkeänä. Tämä tulee jatkumaan.

Nato-arvio käsittelee ansiokkaasti myös Venäjän kehitystä. Mahdollisten Venäjän reaktioiden ennakoiminen Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on luonnollisesti pitkälti spekulointia. Niistäkin täytyy silti voida puhua. Ja samalla on muistettava se, minkä totesin jo edellä: Suomi tekee ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisunsa omista lähtökohdistaan käsin; nämä päätökset eivät kuulu kenellekään muulle.

Nato-arvio muistuttaa meitä siitä, että olemme itsenäisyytemme aikana, sen monissa eri vaiheissa, oppineet hallitsemaan ulkopoliittista toimintaympäristöämme huomioimalla sen eri ulottuvuudet ja sävyt. Tämä on vaatinut meiltä viisautta, harkintakykyä ja sopeutumiskykyä. Nämä pysyvät ohjenuoranamme myös jatkossa. Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauha ja vakaus ovat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä.

Toivon, että nyt valmistunut Nato-arvio antaa pohjaa analyyttiselle ja ennakkoluulottomalle keskustelulle Suomen Nato-suhteesta. Suomessa ajatusta Nato-jäsenyydestä sekä kannatetaan että vastustetaan, ja lisäksi on monia niitä, jotka eivät ole muodostaneet mielipidettään asiasta. Kaikille näille mielipiteille on tilaa nyt ja jatkossa – tärkeintä on rakentava keskustelu.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla, juhlapuhe Oulussa 27.4.2016

Keskiviikko 27.4.2016 klo 13:46

Pääministeri Juha Sipilä     

(muutosvarauksin)

Herra tasavallan presidentti, rouva Haukio, kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,

Herr republikens president, fru Haukio, ärade krigsveteraner, bästa festpublik,

Tänään on kulunut 71 vuotta siitä, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat käsivarren Lapista. Samalla päättyi itsenäisen Suomen historian raskain vaihe, lähes kuuden vuoden mittainen sotien aika. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota merkitsivät mittaamattomia kärsimyksiä, joissa kansakunta menetti paljon, mutta säilytti kaikkein tärkeimmän, itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmän.

Lapin sodan päättymisen päivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien kansallisena veteraanipäivänä. Olen iloinen siitä, että kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestäjäpaikkakuntana on tänä vuonna Oulu. Pohjoisen Suomen satamakaupunkina Oululla oli merkittävä rooli viime sotien ankarina vuosina, myöhemmin jälleenrakennuksen aikana.

Sotavuosien selviytymiskamppailu ja jälleenrakennuksen vuosikymmenet ovat kantaneet meitä tähän päivään saakka. Maa ja kansakunta, joka selvisi Talvisodasta, säilytti itsenäisyytensä, uudelleen asutti yli 400 000 kotinsa menettänyttä, maksoi mittavat sotakorvaukset, jälleenrakensi maan ja teki siitä kovalla työllä modernin hyvinvointivaltion, on selviytyjien sukua. Sodan ajan keskeiset arvot – vastuullisuus, velvollisuudentunto, isänmaallisuus, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen – eivät ole menettäneet merkitystään tänäkään päivänä.

Arvoisat kuulijat,

Oma isoisäni, ukkini, oli myös sotiemme veteraani. Hän asui sotia edeltävän ajan Suojärvellä. Suojärvi oli pinta-alaltaan suurin luovutetun Karjalan kunnista. Ukkini oli kutsuttu jo lokakuussa vuonna 1939 ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Hän oli käynyt kotona muutama päivä ennen sodan syttymistä ja sanonut, ettei lapsia saanut riisua yöksi.

Ukkini halusi tallettaa historian ja nämä muistot meidän lastenlasten mieliin ennen kuin hän olisi itse liian heikko. Kahdeksankymmentävuotiaana, vuonna 1995, hän rupesi valmistelemaan yhteistä matkaa Karjalaan. Hän ryhtyi kuntoilemaan. Ensin yhden kilometrin matkan rollaattorilla ja myöhemmin jo viiden kilometrin päivittäisen lenkin potkukelkalla. Hän oli kesällä 1996 hyvässä kunnossa, kun suuntasimme matkamme kohti Suojärveä. Kävimme maastureilla läpi koko ukin talvisodan 21 päivän matkan aina siihen poteroon saakka, mistä vihollinen heitti käsikranaatin ukin suksien viereen Tolvajärven taisteluissa Ägläjärvellä.

Tuolla matkalla ukkini liikuttui kahdessa paikassa. Ensimmäinen paikka oli, kun hän kertoi miesten tuskastuneen Talvisodan alun perääntymiseen. Hän kertoi miesten kapinoineen upseereille, että kohta ollaan Ruotsissa, jos emme ala tappelemaan. Tappelemaan ryhdyttiinkin ja sen seurauksena syntyi yksi sotahistorian suurimpia puolustusvoittoja. Suomi ei antanutkaan suurelle ja mahtavalle viholliselleen periksi, vaan osoitti sitkeydellään halunsa säilyttää vapaus.

Toinen liikuttuminen ukillani tapahtui, kun katselimme alueen harmaantuneita mökkejä. Hän totesi: ”Tajuatteko te lapset, miten hyvä maa Suomi on ja miten lujan takaa itsenäisyytemme on taisteltu.” Tajusin tuolloin hyvin konkreettisesti sen, mitä ukkini halusi minun tekevän. Olin juuri myynyt yritykseni ja haaveilin hieman kevyemmästä työstä. Ei hän sitä toivonut. Hän opetti minut omalla tavallaan ymmärtämään, että meidän nuoremman sukupolven talvisotamme on tämän isänmaan rakentaminen yhä paremmaksi paikaksi asua ja elää. Meidän jokaisen tulee olla oman elämämme yrittäjiä ja rakentaa maatamme niillä taidoilla, jotka meille itse kullekin on annettu. Meidän tulee kantaa vastuuta tulevaisuudesta ja tulevista sukupolvista emmekä saa jättää kaveriamme.

Suomi on ennenkin nostettu kovalla työllä, yhteiskunnan rakenteita uudistamalla sekä yhteistyöllä. Tämän päivän Suomessa meidän on kyettävä uudistamaan talouttamme ja koko yhteiskuntaamme, jotta Suomi säilyisi jatkossakin elinvoimaisena ja tasa-arvoisena maana. On huolehdittava kansakunnan taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Tähän työhön tarvitaan nyt kaikkien panosta ja vahvaa yhteistyötä.

Hyvä juhlayleisö,

Yhä harvemmalla meistä on enää omakohtaisia kokemuksia sodan vuosista. Suurilla ikäluokilla säie kulki omien vanhempien kautta, mutta sodat läpi eläneiden ikäluokkien poistuessa keskuudestamme tämä kytkös poistuu. Sotavuosien jälkeen syntyneillä yhdysside sotavuosiin rakentui isovanhempien kautta. Kansallisena veteraanipäivänä kansakunta on voinut kiinnittää huomionsa niihin miehiin ja naisiin, jotka kantoivat raskaimman taakan sotien vaikeina vuosina. Veteraanipäivä on kunnian ja kiitollisuuden osoitus koko veteraaniaikakaudelle ja myös kaikille veteraanityötä tekeville järjestöille.

Sotavuosien perintö kertoo syvästi puhuttelevalla tavalla kansakunnan sitkeydestä, uhrautuvaisuudesta ja selviytymiskyvystä itsenäisyyteemme ja yhtenäisyyteemme kohdistuneiden uhkien edessä. Sodasta selviytymistä voidaan pitää kansainvälisestikin katsottuna pienen pohjoisen kansan uskomattomana selviytymistarinana. Sama sitkeä sukupolvi nosti Suomen työllään maailman hyvinvointivaltioiden kärkijoukkoon.

Sodan jälkeen käynnistettiin sotainvalidien ja veteraanien huolto ja erityispalvelut. Sotiemme veteraaneja koskevat palvelut ja etuudet ovat ainutlaatuinen ja monimuotoinen kokonaisuus. Se on moraalisesti tärkeä ja taloudellisesti merkittävä. Vielä tänäkin vuonna valtion budjetissa osoitetaan näihin erityisetuuksiin 236 miljoonaa euroa. Pitkät ovat sodan jäljet.

Itsenäisen Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta valtioneuvosto haluaa vielä kerran panostaa sotiemme veteraanien palveluihin. Keskiössä ovat erityisesti kotona asumista tukevat palvelut. Kaikkien sotainvalidien oikeus sosiaalihuollon avopalveluihin toteutuu maaliskuun alussa, kun haitta-asteraja poistuu. Tätä koskevat päätökset on jo tehty.

Tämän lisäksi hallitus haluaa turvata sen, että kaikilla rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada tarpeitaan vastaavat, maksuttomat, kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut. Haluamme toteuttaa tämän kunniatehtävän itsenäisyyden juhlavuoden teeman mukaisesti: Yhdessä. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa, jotta järjestöt auttaisivat jäseniään hakemaan palveluita. Yhdessä kuntien kanssa, jotta ne aktivoituisivat tarjoamaan kotipalveluita rintamaveteraaneille, ja varmistaisivat niiden saatavuuden. 

Hallitus valmistelee omalta osaltaan tarvittavat päätökset syksyyn mennessä ja varautuu kohdistamaan kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden kustannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien. Jokainen rintamaveteraani ansaitsee täyden tukemme.

Ärade krigsveteraner, bästa festpublik,

Nästa år fyller det självständiga Finland hundra år och därför vill statsrådet ännu en gång satsa på tjänster för våra veteraner. Satsningarna fokuseras i synnerhet på tjänster som stöder möjligheterna att bo hemma. Alla frontveteraner förtjänar vårt fulla stöd. Veteranernas arbete och insatser är en viktig del av vårt nationella arv. På statsrådets vägnar tackar jag er, ärade veteraner, för ert arbete och era ansträngningar för vårt gemensamma fosterland. 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö,

Sotiemme veteraanien saavutukset ovat osa kansakuntamme henkistä perintöä. Ne ovat luoneet perustan sille työlle, jota nuoremmat ikäluokat ovat puolestaan jatkaneet isänmaan hyväksi. Olette teoillanne ja työllänne ansainneet koko kansakunnan kiitoksen.

Historia kulkee mukana ja velvoittaa tulevia sukupolvia myös tunnetun laulun sanojen hengen mukaisesti:

Synnyinlahjaksi saatu on voimaa,
Josta muualla puutetta on.
Joka Suomea köyhäksi soimaa,
Sisu sille on tuntematon.
Vaikka taipuisi, taitu ei kuitenkaan,
Katajaista se on ja se kestää vaan.
Kiven harmajan kautta se tien puhkaisee,
Ajat vaikeatkin hallitsee.

Tämä Taivas, Tämä Maa, sukupolvilta toisille jää.

Arvokasta veteraanipäivää!

Puhe puoluevaltuustossa 23.4.2016

Lauantai 23.4.2016 klo 11:00

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä

Keskustan puoluevaltuusto 20.4.2016, Jyväskylä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat keskustalaiset!

Hyvät ystävät!

Lupasimme vaaleissa uudistaa Suomen, laittaa Suomen kuntoon. Tavoitteemme oli rakentaa kotikunta-maakuntamallin mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, purkaa himmelit ja rakentaa yhtenäiset tietojärjestelmät. Kerroimme ihmisille, että edessä on kovia leikkauspäätöksiä. Velkaa ei siirretä enempää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velaksi elämisen on loputtava kuudessa vuodessa.

Lupasimme myös laittaa valtion taseen töihin siten, että yritysten kasvurahoitus helpottuu ja selvitämme kunnolla paljon esillä pitämämme Infra Oy:n korjausvelan pienentämiseksi ja julkisten infrainvestointien kiihdyttämiseksi. Lupasimme hakea yrittäjyyden edellytysten parantamisesta vauhtia talouskasvuun ja tehdä kaiken voitavamme yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Lupasimme purkaa normeja ja edistää digitalisaatiota. Lupasimme edistää biotaloutta, lisätä suomalaisen puunkäyttöä ja luoda siten edellytykset koko Suomen tasapainoiselle kehittämiselle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lupasimme pitää pitkän linjan kulmakivistä kiinni. Hyvät ystävät, tätä me nyt teemme.

Vuosi sitten, viikko vaalivoiton jälkeen, kokoonnuimme Keskustan puoluevaltuuston kokoukseen Helsinkiin. Totesin silloin, että Suomen tilanteeseen ei ole pikalääkkeitä ja maamme tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. Näin on edelleen.

Sanoin teille, että Keskustan joukkue on huolella valmistautunut ja tartumme innolla hankalaan ja vaativaan muutosurakkaan. Edessä oleva aika ei tule olemaan helppoa myöskään puoluevaltuuston jäsenille. Tämä on ollut totisesti totta.

Kerroin myös keskustelustani lastenlasteni kanssa.  Kaksi lastenlastamme olivat meillä yötä muutamia vuosia sitten. Aamupalalla jugurttia oli jäljellä enää yhteensä yksi kupillinen. Toinen totesi, että miksi minä saan vaan puoli kuppia ja toinen iloisesti, hei, minäkin saan saman verran. Tulemme olemaan monta kertaa tilanteessa, missä meidän on vain yhdessä päätettävä, että kuppi onkin puoleksi täynnä eikä puoleksi tyhjä. Erityisesti meidän on opeteltava tätä asennetta ja soviteltava odotuksemme Suomen hankalaan tilanteeseen. Tästä on kyse myös nyt.

Hyvät keskustalaiset!

Elimme vuositolkulla velkaantumis- ja päättämättömyyskierteessä. Selittelyjen aika päättyi vuosi sitten. Tämän hallituksen oli vihdoin tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä töihin. Tunnustan, että leikkaukset ovat tuntuneet pahalta, sisuskaluissa asti. Vuosi on ollut kova.

Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja isojen reformien päälinjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Ne on tehty. Nyt keskitymme työllisyyden parantamiseen. Hallitus etenee määrätietoisesti prosessikaavion ja hallitusohjelman mukaisesti. Uudistukset ja isot asiat ovat aikataulussa. Teemme samaan aikaan yhteiskuntasopimusta, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtionomistajapolitiikkaan, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, normien purkua kaikilta hallinnonaloilta, digitalisaation edistämistä jne.

Viime vaalikaudella sote jäi tekemättä, kuntien tehtäviä ei karsittu, valtion omistusta lahdattiin 3,3 miljardilla eurolla, infra rapautui, toisen asteen koulutuksen reformi jäi tekemättä, tuli 100 000 uutta työtöntä, normit jäivät purkamatta, digitalisaatio ei edennyt mihinkään, luottoluokitus laski ja velkarajat paukkuivat. Työpöytämme oli täynnä tekemättömiä töitä - isompia ja pienempiä.

Suomi oli siis pitkään uudistamatta. Normaalissa tilanteessa yksi tai kaksi isoa uudistusta riittää vaalikaudelle. Nyt teemme montaa samanaikaisesti. Uudistuksia ei pidä pelätä emmekä katso tämän enempää peruutuspeiliin.

Tärkeintä on, että keskustelemme asioista. Täälläkin varmasti keskustellaan liikennekaaresta ja Infra Oy:stä, joka on ollut keskustan vaaliohjelmissa kaksissa edellisissä vaaleissa. Parhaillaan teemme selvitystä, olisiko esimerkiksi Infra Oy:n kaltainen toimija Suomessa mahdollinen, mitkä olisivat sen hyödyt ja haitat. Kyseessä on selvitys, joka on laaja ja huolellinen. Toivon siitä avointa keskustelua. Liikennekaari lähti puolestaan lausunnoille. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus muodostaa asiasta kantansa. Tähän mennessä Keskusta on sitoutunut siihen, että joukkoliikenteen ja taksin kulku turvataan koko maassa myös tulevaisuudessa. Sen turvaamisen edellytyksistä on myös liikennekaaressa kyse.

Valtion omistajapolitiikasta hallitus tekee päätöksiä toukokuun puolivälin tienoilla ja sen jälkeen viemme ne eduskuntaan keskusteltavaksi.

Viime vaalikaudella ja ennen vaaleja pidimme vahvasti esillä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämistä. Tämä on nyt se kohta, kun meidän pitää saada osana sote-uudistusta yhtenäiset tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Meidän pitää uskaltaa jäädyttää nykyjärjestelmien kehittäminen ja oikeasti rakentaa seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana kansallisen palveluväylän ja yhteisen potilastietojärjestelmän päälle kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, johon voidaan liittää uusia, erilaisia palveluja sovitun rajapinnan kautta. Yhtään tietojärjestelmähankintaa, joka ei ole yhteensopiva tämän järjestelmän rajapinnan kanssa, ei kannata nyt tehdä. Kaiken tämän pitäisi olla valmiina 1.1.2019, kun reformi astuu voimaan. Ainakin alkuvaiheessa tässä voisi olla myös uuden valtionyhtiön paikka.  

Hyvät kuulijat!

Muutama sana poliittisen kulttuurin muutoksesta. Aloitimme viime kaudella poliittisen keskustelukulttuurin muuttamisen. Teimme sen tietoisesti oppositiokaudella. Haluamme estää amerikkalaisen kulttuurin rantautumisen Suomeen hurjine henkilöön menevineen loanheittokampanjoineen. Periaatteemme oli: Me emme käy henkilöihin kiinni ja henkilökohtaisuuksiin. Pysymme asiassa. Tuimme maamme hallitusta, ellei meillä omasta mielestämme ollut parempaa ehdotusta ja vaihtoehtoa asian hoitamiseksi. Näin toimimme parhaan kykymme mukaan.

Nyt Suomi on menossa hurjaa vauhtia täysin toisenlaiseen suuntaan. Samalla usko politiikkaan vähenee. Ei voisi olla ärsyttävämpää kuin toisiaan haukkuvat poliitikot. Näin ainakin itse arvioin keskusteluja aikanaan kotisohvalta. Oppositio on valinnut erilaisen poliittisen kulttuurin kuin me. Puheissa vilisevät sanat EI, uhka, vaara ja riski. Kun tätä on nyt 11 kuukautta kuunnellut, ei ihme, että Suomi on ollut uudistamatta. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä – meidän ei tarvinnut lähteä viime kaudella, eikä vaaleissa, tuohon peliin mukaan.

Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on se, että meillä on toistemme kanssa suorat ja vilpittömät kontaktit eri ryhmittymiin, edunvalvojiin ja erilaisiin ihmisiin. Tämän vuoksi ensimmäisenä työnäni kielsin kaikki sellaiset tapaamiset, joiden tapaamispyynnöt tulevat viestintätoimistoista. En halua omalla toiminnallani edistää tämänkään amerikkalaisen kulttuurin laajentumista Suomessa. Jos valtion organisaation edustaja ei voi lähettää tapaamisehdotusta pääministerille muuten kuin viestintä- tai konsulttitoimiston kautta, hän on väärässä tehtävässä.  

Meidän on säilytettävä mutkattomat ja luottamukselliset välit ihmisten ja organisaatioiden kesken. Siihen me suomalaiset emme tarvitse ketään välikädeksi.  Annetaan jatkossakin suoraa palautetta toinen toisillemme niin kuin tähän asti. Esimerkiksi itse olen käynyt avointa keskustelua työmarkkinajärjestöjen toimijoiden kanssa koko menneen vuoden. Kuten olen aiemmin jo kertonut, puhelinkin on pitänyt ladata pariin otteeseen päivän aikana tiiviin yhteydenpidon vuoksi.

Hyvät keskustalaiset, hajautetun yhteiskunnan kannattajat!

Keskusta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Keskittämisen sijaan lähtisin hakemaan Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta. Uskoni siihen, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna verrattuna Ruotsin keskittämiseen, on vahva.

Hajautetussa mallissa ihminen voi asua kotonaan – koko Suomessa. Karstulasta tai Kinnulasta voidaan tehdä etätyötä minne tahansa. Etätyö voidaan tehdä kotoa tai kunnan ”yrityspalvelukeskuksesta”. Nykyisen teknologian huimat mahdollisuudet tehdä hajautetusti työtä, koulutusta, hallintoa, palveluja, energiaa ja elintarviketuotantoa pitää saada paremmin käyttöön.

Suomalaisilla yrityksillä on erinomainen pohja rakentaa virtuaaliyliopistoa tai -terveysasemaa. Kun laajakaista viimein saadaan joka kotiin, tarjoaa suomalainen teknologia erinomaisen alustan hajautettuun elämiseen.

Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa yritysten
mahdollisuuksiin sijoittua lähelle raaka-aineita. Osaamiseen perustuva yritystoiminta voi jatkossa sijoittua hajautetusti periaatteessa mihin vaan, kunhan tietoliikenneyhteydet toimivat. Hajautetussa mallissa voidaan tehdä Suomelle pysyvä kilpailuetu, kunhan tahtoa löytyy.  

Merkittävin aluepoliittinen päätös vuosikymmeniin on maakuntahallinto. Kotikunta-maakuntamalli oli meidän tavoite jo kuntavaaleissa 2012. Nyt se toteutuu. Maakunnille rakennetaan itsehallinto ja maakunnille siirretään kunnilta ja valtiolta tehtäviä. Tärkein näistä on sote, mutta maakunnan yksi tärkeä tehtävä on elinvoimaisen maakunnan rakentaminen, mikä on tulevaisuudessa myös kuntien tehtävä.

Miten koko Suomi pysyy sitten asuttuna? Siten, että meillä on avoimen sektorin työpaikkoja ja edellytykset yritystoiminnalle ja työllisyyden kehitykselle. Näiden edellytysten luominen on maakuntien eli alueiden ihmisten, teidän kaikkien vastuulla. Valtion tehtävänä on luoda edellytykset tälle kehitykselle.

Hyvien tietoliikenneyhteyksien ja digitalisaation avulla pitkät välimatkat katoavat. Torstaina lähetin tervehdyksen lapsuuden kuntaani Puolangalle. Kuntaan on lanseerattu videoasiointipalvelu, jonka avulla kuntalaiset, matkailijat ja mökkeilijät voivat hoitaa juoksevia asioitaan kotisohvalta käsin videon välityksellä. Videoasiointi helpottaa elämää siellä pitkien välimatkojen kunnassa, kun jatkossa asiointi kunnan työntekijöiden kanssa hoituu etänä. Myöhemmin tämä malli on tarkoitus laajentaa paikallisten yritysten asiakaspalvelukanavaksi.

Tietoliikenneyhteyksistä ja liikenneinfrastruktuurista huolehtiminen on julkisen vallan tehtävä. Näihin olemme panostaneet ja tulemme panostamaan. Teimme poikkeuksellisen satsauksen väylien korjausvelan pienentämiseen: 600 miljoonaa koko Suomeen vaalikauden aikana. Korjaustyöt ja tietyömaat alkavat näkyä katukuvassa ensi kesänä. Tämän lisäksi päätimme huhtikuussa kehysriihessä merkittävästä liikennepaketista, joka edistää teollisuutta, työllisyyttä ja asuntorakentamista eri puolille Suomea.

Lisäksi biotalouden nousu ja puun mahdollisuudet tuovat Suomeen nyt valonpilkahduksia. Itse asiassa viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä.

Työ- ja elinkeinoministeriön listan mukaan tiedossa olevia biohankkeita on melkein 30. Esimerkiksi Kuopioon ja Kemijärvelle on suunnitteilla miljardiluokan investoinnit ja Äänekoskea jo rakennetaan.

Vauhditimme biotaloutta kehysriihessä myös Euroopan metsäinstituutin perusrahoituksen vahvistamisella. Sen päätoimipaikka toimii Joensuussa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi on yksi maailman parhaista maista elää ja asua. Tämän toivoisin meidän kaikkien muistavan joka ikinen päivä.

On tärkeää, että muistamme, millaisessa maassa asumme, keitä olemme ja mistä tulemme - sillä vain sillä tavalla voimme tietää, minne olemme menossa. On tärkeää miettiä tätä juuri nyt, kun olemme Suomen satavuotisjuhlan kynnyksellä. Tätä on tavattoman tärkeää miettiä myös siksi, että maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja peruuttamattomasti. Meidän pitää nähdä ja ymmärtää, mikä on paikkamme tässä muuttuneessa maailmassa.

Maailma ympärillämme ei päästä meitä tällä hetkellä helpolla. Sekä kansainvälisessä politiikassa että maailmantaloudessa edes keskipitkän aikavälin perspektiivi on juuri nyt poikkeuksellisen samea. Maahanmuuttotilanne, Euroopan kehitys, Venäjän toiminta, maailmantalouden myllerrys - tapahtumia riittää, ja vain pakki puuttuu. 

Miten Suomi voi pärjätä tällaisessa tilanteessa? - "Pieni ja sisukas Suomi", kuten Vanhala taas viime päivinä otsikoissa olleessa Tuntemattomassa sotilaassa meitä kutsui. 

Pienuus antaa meille ketteryyttä ja luotettavuutta - olemme maailmalla kekseliäiden ja rehellisten ihmisten maineessa. Sisukkuus tuo meille kestokykyä, jota tarvitaan, kun harjoitetaan esimerkiksi kestävyyslajia nimeltä ulkopolitiikka.

Pärjäämme vain olemalla aktiivisia, katsomalla eteenpäin. Poteroihin emme voi kaivautua. Syvästi keskinäisriippuvaisen maailman suuressa pelissä mikään maa ei ole plyyssisohvilla katsomossa vaan mukana tapahtumissa, joko niihin varautuneena tai niiden yllättämänä.

Meitä ympäröivän maailman kaikki neljä ilmansuuntaa ovat meille hyvin merkityksellisiä. Lännessä on perheemme ja arvoyhteisömme. Pohjoisessa on suuria mahdollisuuksia tuova arktinen. Kauempi etelä haastaa tällä hetkellä Euroopan pohtimaan identiteettiään ja yhtenäisyyttään. Itä on suunta, jonka olemme aina osanneet hoitaa viisaasti. Mikään näistä ei sulje pois toistaan.

Tämän ajattelun pohjalta me myös toimimme. Vaalimme pohjoismaita tärkeimpänä viiteryhmänämme. Puolustamme vahvasti EU:n yhtenäisyyttä. Tiivistämme viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmeisesti liian vähälle julkiselle keskustelulle jäänyttä hyvää suhdettamme Yhdysvaltoihin. Vahvistamme arktista profiiliamme. Pidämme huolen laajasta perspektiivistämme ymmärtääksemme globaalien muutostrendien alkusyitä ja kannamme vastuuta yhteisten ongelmien ratkaisusta. Olemme lisänneet ja käymme hyvää vuoropuhelua Venäjän kanssa, vaikka olemmekin sen kanssa joistakin asioista perustavanlaatuisesti eri mieltä. Solmittu rajasopimus palautti uskoa siihen, että voimme sopia vaikeistakin asioista vaikeissa paikoissa.

 

Hyvät ystävät,

Kun raskaita asioita on tullut päätettäväksi, keskustan ministeriryhmä, eduskuntaryhmä ja minä olemme punninneet asioita keskustan arvojen pohjalta.

Minulle Santeri Alkio on ennen kaikkea intohimoinen uudistaja. Alkio kasvoi suomenmielisten edistysuskoon. Kaunokirjallisesti hän kertoo ydinasian nuorena julkaisemassaan romaanissa Teerelän perhe. ”Minkä kuohuva elämä on tuominnut väistymään, se aikansa taisteltuaan hiljaa ja meluttomasti asettuu lepomättäälleen. Mikä elää, sitä vie vauhti eteenpäin, mielessä ainaisen edistymisen ajatus”.

Edistyksen täytyy joskus kulkea ”raunioiden läpi, vanhaa murskaten ja sulattaen. Kaikki sivistystaistelu tarkoittaa vanhan, yli-ikäisen hävittämistä ja uuden luomista”.

Silloinkin kun rakennetaan murskaantuneille raunioille, ihmiskunta tarvitsee ”lujaa uskoa ihanteelliseen tulevaisuuteen”. Ilman sitä kukaan ei jaksa rakentaa. Tulee asetettua ”yhteiskuntaa uudistavien aatteiden etunenään”.

Uudistusaatteet ovat edistystä ylläpitävä voima perimmiltään osa ”yhtä jatkuvaa luomistyötä”. Alkion mukaan aatteita ovat ”kaikki ne mielipiteet, joiden mukaan ihmisille suunnitellaan tehtäviä ja tarkoitusperiä”. Tästä on nytkin kyse.

Vuoden 1909 maalaisliiton puoluekokous evästi silloista pientä maalaisliiton eduskuntaryhmää ajankohtaisilla asioilla Alkion alustuksen pohjalta.

"Tärkeimpänä valtiollisena tehtävänä on valtiollisen aseman turvaaminen sekä valtiollisen tilanteen ja maan kansantaloudellisen aseman tekeminen kansalaisille selväksi. Samalla on herätettävä ja kasvatettava taloudellista itsetietoisuutta ja itseauttamiskykyä yksilöissä ja kansassa sekä nostatettava heikkojen uupuvaa itseluottamusta ja "vahvempain lähimmäisiinsä ja kansaansa kohdistuvaa velvollisuuden tuntoa".

Tämän kaiken voisi sanoa myös 107 vuotta myöhemmin. Suomen kuntoon saattaminen vaatii nyt meiltä keskustalaisilta selkärankaa, jaksamista ja lujaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Olemme rakentaneet tätä maata usein vaikeassa paikassa. Niin nytkin. Ajat eivät helpotu lähitulevaisuudessa, vaikka tunnelin päässä näkyy jo valon pilkahduksia.

Mutta emme voi pysähtyä emmekä antaa periksi. Uskon, että olemme oikealla asialla tulevien sukupolvien puolesta. Tälle työlle tarvitsen teidän tukea ja luottamusta.

Pääministeri Juha Sipilä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa

Perjantai 22.4.2016 klo 11:24

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa tilaisuuden puheenjohtaja, hyvät kuulijat,

Kiitän lämpimästi kutsusta tähän tilaisuuteen.

Päätöksenteko perustuu aina arvoihin. Sivistys, koulutus ja tutkimus sekä tulevaisuuden rakentaminen näiden pohjalta ovat sekä minulle henkilökohtaisesti, hallitukselle että puolueelleni keskeisiä arvoja. Samoin keskeinen arvo on se, että pidämme huolen niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan. Kahdeksaksi vuodeksi unohdimme yhden, itselleni erityisen tärkeän arvon, ylisukupolvisuuden. Olemme eläneet tulevien sukupolvien kustannuksella. Arvojen väliltä täytyy löytää tasapaino – yhtään arvoa unohtamatta.

Arvoihin perustuvaa päätöksentekoa on helppo kritisoida osoittamalla sormella yhtä arvoista. Arvot ovat happotestissä silloin, kun menee huonosti. Silloin, kun kaikelle muutokselle sanotaan ei. Voin vakuuttaa, että joka ikinen päivä kysyn itseltäni, laitammeko Suomea kuntoon oikeassa järjestyksessä, riittävän nopeasti ja oikeita toimenpiteitä tehden.

Tämän tasapainoilun seurauksena tiedän ja tunnistan, että luottamus hallituksen ja tiedeyhteisön välillä on heikentynyt. Kipeät säästöpäätökset on kuitenkin nyt tehty. Hallituksen tärkein tehtävä on hakea keinoja kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Tähän työhön tarvitsemme myös teitä. Hallituksen ja tiedeyhteisön tiivis ja toimiva vuoropuhelu on välttämätöntä, mutta myös suuri mahdollisuus.

Seuraavat viikot hallitus työskentelee valtion taseen saamiseksi tehokkaampaan käyttöön. Suomen on tulevaisuudessakin investoitava uuteen ja keskitettävä voimavaransa alueille, joilla voimme menestyä kansainvälisesti. En usko, että ilman toimivaa päätöksentekijöiden ja tiedeyhteisön välistä dialogia voimme tässä onnistua.

Erilaisten arvioiden pohjalta Suomen kaikki yliopistot kuuluvat noin 4 prosentin joukkoon maailman parhaita yliopistoja. Maakohtaisissa koko yliopistojärjestelmän arvioissa olemme viime vuosina olleet 3–4 parhaan joukossa.

Hajautettu yliopistolaitos on ollut toisen maailmansodan jälkeisen koulutukselliseen tasa-arvoon pyrkivän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kulmakivi. Pienelle maalle on ollut ensiarvoisen tärkeää saada kaikki maan henkiset voimavarat mahdollisen hyvin hyödynnettyä. Niin se on jatkossakin.

Yliopistolla on korkea sivistystehtävä. Sen on kasvatettava kansalaisia, joilla on luja arvopohja ja vastuu toimia ihmiskunnan parhaaksi sekä ymmärrys oikeasta ja väärästä. On myös muistettava, että yliopistolla on aina opetustehtävä. Se opettaa maan parhaimmat akateemiset ihmiset paikoilleen yhteiskunnassa.

Tätä puhetta valmistellessani törmäsin kollegani verkkosivuilla tavattoman hyvin tiivistettyyn kuvaukseen tieteen merkityksestä yhteiskunnassa. Pirjo Koivukangas, kauppatieteiden tohtori, terveystaloustieteilijä, kuvaa tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta kirjoituksessaan seuraavasti:

Tiede palvelee yhteiskuntaa. Voimme ajatella, että lähes kaikki, mitä meillä on, on aluksi syntynyt tieteellisestä ideasta. Olemme saaneet huomaamattamme elämyksiä, kuten valot, teknologian, kulttuurin ja suuren joukon hyödykkeitä. Olemme saaneet ajatuksiimme ja arvoihimme ulottuvuuksia. Olemme saaneet ihmisyyden kirjon. Näiden kaikkien alkuviritelmä on ollut tieteellisen tiedon läpivalaisemaa.

Kirjoituksessa viitataan myös Joseph Schumpeteriin, jota uskallan kutsua nykyisen innovaatioajattelun isäksi. Schumpeterille innovaatio, uusi asia, syntyy siellä, missä ihminen haluaa tehdä asioitaan paremmin. Schumpeter kutsui innovaattoria ”häiriköksi”, koska innovaattori haastaa totutut tavat.

Tiede synnyttää työvälineitä elämän helpottamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Maailmaa seuratessa kehityksen näkee monilla aloilla. Vihreiden biotieteiden ja puhtaiden teknologioiden kehityksen ansiosta olemme siirtymässä maailmanhistorian valossa nopein askelin kohti merkittävästi vähemmän maapalloa kuormittavaa tuotantoa. Lääketieteen ja terveysteknologian ansiosta tuhannet ja tuhannet suomalaiset elävät arjessaan terveemmin ja paremmin nauttien elämästään pidempään. Informaatioteknologian huimien edistysaskelien ansiosta tiedonsiirto on nopeaa – on kyse sitten ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tai koneiden, laitteiden ja esineiden tai niihin liittyvien ohjelmistojen ja järjestelmien yhteen liittämisestä. Liikkumisen ja logistiikan älykkäät teknologiat vähentävät kustannuksia, ympäristön kuormitusta ja parhaimmillaan käsitystämme siitä, mikä on lähellä tai kaukana.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta vie maailmaa nopeasti eteenpäin. Kehitys ei ole pysähtymässä. Digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat tässä suuria mahdollistajia. Digitalisaatio liittyy keskeisesti kaikkiin edellä viitattuihin megatrendeihin, mutta myös kulttuuriin ja eri tieteiden laajaan kirjoon.

Digitalisaation ja teknologisen kehityksen taustalla on pääosin luonnontieteet. Viime päivien uutisistakin olemme havainneet, että luonnontieteiden suosio on romahtanut. Pelkään, että Suomi menettää mahdollisuuden olla edelläkävijä teknologisessa kehityksessä . Olen kantanut huolta matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostavuudesta jo 1990-luvulta asti, ja huoleni kasvaa kokoa ajan. 15-vuotiaana tehdään  päätöksiä, jotka ratkaisevat osaltaan jopa teollisuutemme tulevan kilpailukyvyn.

Usealla alalla on olennaista vankka perustutkimuksen pohja. Megatrendejä on sopivassa mittakaavassa seurattava, mutta perustutkimuksen ytimen korkeasta tasosta ei pidä luopua. Soveltavan tutkimuksen rahoituksen päävastuu on yrityksillä. Julkisia varoja ei pidä käyttää yritysten tukemiseen ilman, että yritys ottaa selvästi riskiä uusien innovaatioiden luomiseksi.

Suomen menestykselle on tärkeää, ettemme ole vain kehityksessä mukana hyödyntämässä muiden luomaa tietoa ja kehittämiä innovaatioita. Kaikilla edellä mainitsemillani sektoreilla suomalaiset tutkijat ja innovatiiviset yritykset ovat luoneet uutta, kehittäneet uusia toimintamalleja ja lisäarvoa asiakkaille ja viime kädessä kansalaisille. Tämä jatkuva ja väsymätön prosessi luo osaamista, joka generoituu yhteiskuntaan takaisin muun muassa  menestyvien yritysten ja niiden työntekijöiden maksamina verotuloina. Paikalleen ei voi jäädä hetkeksikään.

Schumpeterin tavoin hallitus pyrkii kyseenalaistamaan sellaisia toimintamalleja, jotka eivät toimi eivätkä tuota tavoiteltua lisäarvoa. Lukuisten julkista taloutta, työmarkkinoita, toimialojen sääntelyä ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevien päätösten jälkeen luottamus Suomeen on alkanut palautua – vaikkakin pienin askelin. Valoa taloudessa näkyy pikkuhiljaa.

Taloutemme on edelleen hyvin herkässä tilanteessa eikä vielä ole mahdollisuutta huokaista. Olemme jääneet pahasti jälkeen keskeisimmästä viiteryhmästämme – muista Pohjoismaista ja Saksasta. Suurin haasteemme on ollut kykenemättömyys uudistuksiin. Ongelmamme ovat ennen kaikkea rakenteellisia ja heikentyneeseen kilpailukykyyn liittyviä. Näin ollen lääkkeetkin tulee kohdentaa näiden ongelmien ratkaisuun. Tämä koskee myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Rakenteet ja toimintamallit on nyt uskallettava rohkeasti perata.

Mielestäni voi aiheesta kysyä, miten ihmeessä tässä näin kävi. Miksemme päässeet paremmin osallisiksi maailmantalouden kasvusta, vaikka teimme vuosia poikkeuksellisia lisäinvestointeja osaamiseen ja tutkimukseen. Tekesin, Suomen Akatemian ja korkeakoulujen rahoitusta lisättiin merkittävästi. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomen Akatemian myöntövaltuudet kasvoivat vuoden 2005 noin 175 miljoonasta eurosta 360 miljoonaan euroon vuonna 2010. Vastaava kehitys tapahtui myös Tekesin osalta.

Ymmärsimme tarpeen uudistaa perinteistä metsätaloutta ja varauduimme sen riskin varalta, että Nokia-klusteri ei toisikaan aiemmin koettua menestystä ja talouden lisäarvoa. Tavoitteemme oli monipuolistaa talouden ja yritysten toimialarakennetta. Mutta tavoitteet eivät toteutuneet. Toimialarakenne on edelleen kapea ja Suomessa toimivan teollisuuden ja tuotannon kilpailukyky on heikko. Olemme toki monissa asioissa – kuten metsäteollisuudessa – onnistuneet, mutta silti voidaan sanoa, että kokonaisuutena mentiin pieleen ja vieläpä aika pahasti.

Tiedeyhteisöltä odotan esityksiä instituutioiden ja sellaisten käytäntöjen uudistamiseksi, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että viime vuosikymmenen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ei ole täyttänyt selvästi sille asetettuja tavoitteita. Rima on jatkossa asetettava paljon korkeammalle – niin tuottavuuden, tutkimustoiminnan relevanssin kuin yleensä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön näkökulmasta. Entiseen menoon ei ole varaa. Velaksi elämisen vaihtoehdon perään ei kannata haikailla, sillä sitä on kokeiltu nyt lähes kahdeksan vuotta.

Säästöistä huolimatta meillä on muuhun maailmaan verrattuna erinomaiset edellytykset pärjätä hieman pienemmilläkin koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisresursseilla. Korkeakoulujen kokonaismenojen BKT-osuus on Suomessa edelleen OECD-maiden 5. korkein, EU:ssa ja Pohjoismaissa olemme ykkössijalla. Valtion budjetista tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan ohjattavan rahoituksen BKT-osuudella mitattuna kuulumme maailman viiden kärkimaan ryhmään. Tekesin valtuuksia on nyt leikattu, mutta mainittu Suomen Akatemian myöntövaltuus yhdessä strategisen tutkimuksen myöntövaltuuden kanssa on edelleen vuosikymmenen vaihteen tasoa. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008.

 

Arvoisat kuulijat,

Uudistusten rinnalla on koko ajan arvioitava tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme vaikuttavuutta ja luotettava riippumattoman ja empiirisen tutkimuksen voimaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt teettää OECD:llä riip­pu­mat­toman kansain­vä­lisen arvion Suomen inno­vaa­ti­o­jär­jes­tel­mästä. Sen on mielestäni erittäin tarpeellinen. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutki­mus­tu­losten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon. OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutki­mus­ra­hoi­tuksen valmistelussa. Analyysi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuudesta on välttämätöntä. Julkisesta investoinnista on saatava enemmän irti.

Esitän seuraavassa joitain pohdintoja, mitä voimme tehdä tieteen tilan parantamiseksi sekä Suomen aseman kehittämiseksi kilpailussa tutkimusintensiivisten yritysten investoinneista ja uusista työpaikoista.

Ensinnäkin – kuten edellä viittaisin – on olennaista kääntää katse pelkästä rahan määrästä rakenteisiin, nykyisiin tutkimuksen rahoitusinstrumentteihin ja toimintamalleihin.

Hanke- ja projektirahoitusmaailma on mielestäni mennyt liian pitkälle. Pitäisikö meidän kohdistaa merkittävämpi osa rahoituksesta suoraan yliopistoissa toimiviin huippututkimusyksiköihin, luottaa teidän tutkijoiden, professoreiden ja yliopiston kykyyn arvioida tutkimuksen relevanssia ja mitata onnistumista pidemmällä aikaperspektiivillä ja suurempina kokonaisuuksina kuin nyt? Yksi keskeinen mittari on luonnollisesti se, millä tavalla yksityinen sektori tukee ja on kumppanina tutkimustoiminnassa.

Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi terveystieteissä Ruotsi tukee merkittävilläkin summilla suoraan kansallisia huippututkimusyksiköitä. Suomen osalta ensimmäinen merkittävä askel tähän suuntaan oli hallituksen kehysriihessä tekemä rahoituspäätös genomikeskuksen ja biopankkikokonaisuuden sekä kansallisen syöpäkeskuksen rahoittamiseksi. Arvioimme vastaavalla tavalla myös muita esityksiä tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi. Suomi on pieni maa, eikä omalla hiekkalaatikolla leikkiin ole liiaksi aikaa. Osaamiskeskittymät kilpailevat joka päivä investoinneista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Ison-Britannian yliopistokampusten kanssa. Epäilemättä onni suosii paitsi rohkeaa ennen kaikkea myös luovaa ja ahkeraa.

Toiseksi meidän on jatkettava yliopistojen uudistamista, tiivistettävä yliopistojen yhteistyötä sekä vahvistettava korkeakoulukampusten profiloitumista. Hallitusohjelma on tässä täysin linjassa muun muassa  viimeisen Suomen Akatemian Tieteen Tila -raportin suositusten kanssa. On löydettävä oikea tasapaino tieteen kansainvälisten huippujen ja laaja-alaisen, koko Suomen voimavaroja korostavan koulutuspolitiikan välillä. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa muun muassa aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaa koko korkeakoululaitoksen tarjonnan hyödyntämistä.

Kolmanneksi on tehtävä valintoja ja tuettava innovaatiomyönteisten markkinoiden kehitystä. Hallitus korostaa tiedeyhteisön roolia tutkimustoiminnan painopisteiden valinnassa, mutta ei ole väärin sanoa, että puheeni alussa kuvatut sektorit – biotalous, cleantech, lääketutkimus- ja terveysteknologia, älykäs liikenne ja digitalisaatio ovat investointiemme ja uudistusten keskiössä. Tämä tarkoittaa niin tutkimuspanoksia kuin markkinoiden toimintaa. Esimerkiksi innovaatiopolitiikan ja liikennepolitiikan on kuljettava paljon paremmin yhtä matkaa, käsi kädessä. Siiloitumista emme siedä. Mitä järkeä Suomen on investoida älykkään liikenteen teknologiaan, jonka käyttöönotto tuotannon rakenteista johtuen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta kotimarkkinoilla? Tällä viikolla ministeri Bernerin käynnistämillä liikenteen selvityksillä on siis suora yhteys niin tutkimus- ja innovaatio- kuin yleensä elinkeinopolitiikkaankin.

Samaa sukua on hallituksen päätös tukea ennakkoluulottomasti pilotointia ja kokeiluja. Suomi pilottimarkkinana kuulostaa jo vanhalta jargonilta. Teemme parhaamme. Sanojen on muututtava teoiksi – samalla tavalla kuin kohta neljännesvuosisata sitten televiestintämarkkinoilla. Juhlapuheissa olemme usein korostaneet varsinkin ulkomaisille vieraille fiksuuttamme televiestintämarkkinoiden sääntelyn ja tutkimuspanosten yhdistämisessä. Unohdamme kuitenkin itse kokeilla oppejamme monilla sektoreilla, joissa korkea osaaminen, yrittelijäisyys ja toimivat markkinat saattavat saada aikaan maailmanluokan läpimurtoja.

 

Arvoisa tiedeyhteisö,

Tieteen, elämän ja yhteiskunnan yhteys on viime vuosisatojen menestystarina. Tiede vie suurten globaalien haasteiden keskellä Suomea ja koko ihmiskuntaa eteenpäin. Tässä työssä Suomen on oltava eturintamassa. Haastetaan totuttu, uusi asia syntyy siellä, missä ihminen haluaa tehdä asioitaan paremmin.

Kiitos.

 

Pääministeri Juha Sipilä Pellervon Päivässä 7.4.2016

Perjantai 8.4.2016 klo 10:02

(muutosvarauksin)

 

Hyvät kuulijat,

arvoisat osuustoimintalaiset!

On mukava olla tänään täällä puhumassa monestakin syystä. Ensinnäkin uskokaa tai älkää, osuustoiminta on yksi maailman megatrendeistä. Toisekseen, osuustoiminta on ollut ja tulee olemaan Suomessa tärkeässä asemassa kansakuntamme ja talouselämämme kehityksessä. Kolmanneksi, itse olen ollut mukana noin neljänkymmenen yrityksen toiminnassa. Viimeisin perustamani yritys oli osuuskunta.

Osuustoiminta oli aikansa todellinen kärkihanke; kysymys oli sosiaalisen markkinatalouden rakentamisesta uuden yhteiskunnallisen murrosvaiheen alkumetreillä.

Sekä tuottajaosuustoiminnan että palveluosuustoiminnan idea oli sama. Oli luotava tasavertaisuuteen perustuvia avoimia osuuskuntia, jotka järjestivät tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin siten, että hyöty tuli suoraan jäsenille ilman välikäsiä. Maidontuottaja sai tuotteestaan oikean hinnan. Osuuskaupan asiakas maksoi sen, mitä kuului maksaa.  Sähköosuuskunnasta tuli kaikille sähkö ja kylän mylly rakennettiin yhdessä.

Ratkaisevaa oli myös rahamarkkinoiden synty. Maaseudun osuuskassat ryhtyivät vastaanottamaan säästöjä ja lainoittamaan maaseudun yritystoimintaa, mihin yksityiset pankit eivät tunteneet riittävästi mielenkiintoa. Omat palovakuutusyhdistykset toivat vakuutukset tavallisen väestön arkipäivään.

Kaikki tämä oli kestävän perustan rakentamista pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ilman osuustoimintaa eli taloudellista yhteistoimintaa Suomi olisi aivan toisenlainen maa kuin mikä meistä tuli. Osuustoiminnan merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajana ja kansantalouden tukijalkana on edelleenkin keskeinen.

Kansainvälistyneessä taloudessamme kysytään usein, onko osuustoiminnan aika ohi. Mitä virkaa osuustoimintayrityksillä tässä globaalissa taloudessa enää on?

Vastaan lyhyesti: osuustoiminnan aika ei ole ohi. Päinvastoin, osuustoiminnalla on tulevaisuus edessään sekä meillä kotimaassa että maailmalla.

Osuustoiminta on kansan taloutta, erikseen kirjoitettuna. Tämän päivän markkinoilla vallitsevat samantyyppiset kysymykset kuin 1900-luvun alussa, jolloin osuustoiminta meillä alkoi. Kysymys on edelleen siitä, miten markkinatalous voisi toimia siten, että sen hedelmät tulisivat mahdollisimman laajojen kansalaispiirien hyödyksi. Joudumme koko ajan kehittämään lainsäädäntöä ja omia ratkaisujamme tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Otan tästä pari esimerkkiä.

Äskettäin käytiin keskustelua, oliko sähkönjakeluyhtiö, joka on luonnollinen monopoli, ryhtynyt kohtuuttomiin hinnankorotuksiin kuluttajille. Ratkaisu syntyi neuvottelemalla, ja hinnankorotukset kohtuullistettiin, mutta asiaan kannattaa palata.

Peruskysymys on, onko järkevää korvata julkinen monopoli yksityisellä. Jos monopolille ei ole olemassa vaihtoehtoa, onko yksityinen jotenkin parempi kuin julkinen? Ilmeinen vastaus on, ettei se ole parempi, vaan selvästi huonompi vaihtoehto.

On selvää, että yhteiskunnan tulee asettaa tällaisessa tilanteessa monopolille tiukat ehdot. Asettaahan yhteiskunta ehtoja myös niille yrityksille, jotka toimivat vapailla markkinoilla.

Meillä on toisaalta esimerkkejä siitä, että kotimainen yritys voi joutua kilpailulakien viidakossa erikoislaatuiseen tilanteeseen. Kilpailulait voivat suosia paljon suurempaa kansainvälistä yritystä vain sen takia, että suomalaisen yrityksen paikallinen markkina-asema on suurempi kuin ulkomaisen. Sellainen tuntuu epäloogiselta ja jopa kohtuuttomalta.

Esimerkit osoittavat, että markkinatalous ei ole valmis vaan lainsäädäntöä on kehitettävä jatkuvasti. Meidän on myös katsottava, millaisia ratkaisuja muut EU-maat tahollaan vastaavissa tilanteissa tekevät.

Ruokamarkkinoilla osuustoiminnallisilla yrityksillä on vahva markkina-asema. Osaltaan se on taannut sen, että suomalainen elintarviketuotanto on kestänyt aikojen vaihtelut. Tuotamme tässä maassa puhdasta, terveellistä ja luonnonmukaista ruokaa. On välttämätöntä, että meillä säilyy jatkossakin vahva, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva elintarviketalous. Ruoka on myös merkittävä vientituote. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpi.

Ruuantuotannon eettiset vaatimukset ja eläinten hyvinvointi ovat maassamme maailman huippua. On kohtuullista vaatia, että tuontiruoka täyttää samat ehdot kuin kotimainen. Jos me vaadimme omilta tuottajiltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta. Tämä kaikki koituu paitsi suomalaisen tuottajan, myös kuluttajan hyödyksi. Kuluttaja ja tuottajat ovat samassa veneessä ja keskenään liittolaisia – eivät vastapelureita.

Osuustoiminta on kotimaista yritystoimintaa. Suomi on tilanteessa, jossa jokainen uusi työpaikka on kullanarvoinen. Kilpailukykysopimus, jota hallitus ajaa, on työllisyyssopimus. Me sovimme yhdessä siitä, että luomme tähän maahan uutta työtä.

Osuustoimintayritysten luomat työpaikat ja yritysten tulos jäävät hyödyttämään Suomen kansantaloutta. Uusien työpaikkojen synnyttämisessä pienyrityksillä on keskeinen rooli. Jos jokainen pienyritys, yhdenmiehen yritykset mukaan lukien, voisi palkata yhden uuden työntekijän, saisimme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Monesti kuitenkin sekä yrittäjäksi ryhtymisen että yrityksen laajentamisen kynnys on liian korkea.

Pienosuuskunnat, jotka ovat menestyneet monilla palvelualoilla, ovat hyvä esimerkki uudesta ajattelusta. Pienosuuskunnat tarjoavat yksinyrittäjille mahdollisuuden yrittää, hallita riskiä ja verkostoitua. Meidän pitää kehittää juuri tällaisia yrittäjyyden uusia muotoja Suomessa.

Hyvät kuulijat,

Toimivassa sosiaalisessa markkinataloudessa tarvitsemme yhteistoimintaa ja kilpailua, riskinottoa ja sen hallitsemista. Yhtä mallia ei ole, vaan tarvitsemme erilaisia yrityksiä.

Osuustoiminnalla on suuri merkitys kasvun aikaansaamisessa. Osuustoimintayritykset kuuluvat kasvavaan ja kehittyvään talouteen.

Osuustoiminnallinen finanssisektori, pankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt, on Suomessa laaja ja menestyvä. Sen toiminta ulottuu kaikkialle Suomeen ja kaikkiin kansanryhmiin.

Olin talvella OP-ryhmän uuden pääkonttorin avajaisissa. Totesin, että toisin kuin lukuisissa muissa maissa, meillä pankkisektori ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua. Olemme läksymme oppineet, jäihän pankkikriisin jälkeen meille vain yksi suuri suomalainen pankkiryhmä, osuustoiminnallinen OP-ryhmä.

Hyviä esimerkkejä osuustoimintasektorin voimasta ovat Metsägroupin uusi biotuotetehdas ja Valion uudet investoinnit. Nämä osoittavat, että biotaloudesta löytyy paljon uutta voimaa ja kehitystä. Uudet biotalouden tuotteet avaavat tietä siirtymiselle fossiilitaloudesta kohti bioaikakautta.

Suomessa on runsaasti uudistuvia luonnonvaroja, jotka antavat mahdollisuuden biotalouden monipuoliseen kehittämiseen. Metsät, pellot ja vesi ovat kansallisomaisuuttamme. On syytä sanoa, että tämä käsitys kirjattiin selkeästi myös uuteen metsähallituslakiin, joka säilyttää valtionmaat ja vedet kaikkien suomalaisten omistuksessa. Osuustoiminnalle voi löytyä myös luontaisia mahdollisuuksia sote-palveluiden järjestämisessä. Tässä osuustoimintaliikkeen kannattaa aktivoitua.

Mitä pahempi paikka, sen vahvempia toimijoita tarvitsemme. Maailmanmarkkinoiden hintatason lasku ja Venäjän kaupan pulmat ovat osuneet pahasti paitsi maataloustuottajiin myös elintarvikealan yrityksiin. Ilman osuustoimintarakenteiden mukanaan tuomaa yhteisvastuuta olisimme vielä pahemmassa tilanteessa.

Koulujen yrittäjyyskasvatuksessa osuuskunnat ovat laajasti käytössä yrittäjyyden oppimisympäristönä.

Yliopistoja kannus­tamme huomioimaan osuuskuntamallin tutkimuksessa ja opetuksessa. Rohkaisen osuustoiminnallisia yrityksiä ja niiden lähellä olevia säätiöitä myös mukaan yliopistorahoitukseen. Yhteistyötä on syytä jatkaa ja panostuksia lisätä.

Hyvät ystävät!

Suomi eli liian monta vuotta päättämättömyydessä ja velkaantumiskierteessä. Nyt tarvitsemme samanaikaisesti säästöjä, isoja uudistuksia sekä työllisyyttä ja kasvua luovia keinoja. Olemme joutuneet tekemään kovia päätöksiä käänteen tekemiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi – viimeiseksi kehysriihessä toissapäivänä.

Jotta voimme jättää Suomen paremmassa kunnossa tuleville sukupolville, hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt nyt sopeuttamispäätöksiä vuoden 2019 kehystasossa neljän miljardin edestä. Ne on tehty – kipeät neljä miljardia on kasassa. Viimeiset tehtiin kehysriihessä.

Myös reformit, erityisesti sote- ja maakuntauudistus, etenevät määrätietoisesti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa olemme puolivälin paikkeilla. Tämäkin työ jatkuu suunnitelman mukaisesti.

Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja suurimpien reformien linjaukset tehtyä ensimmäisen vuoden aikana. Ne on nyt tehty.

Kehysriihessä päätettiin myös käynnistää merkittäviä työllisyyttä ja asuntorakentamista edistäviä infrahankkeita.

Nyt hallituksella ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin edellytysten luominen uusien työpaikkojen syntymiselle.

Hallitus on tehnyt jo useita työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Samoin toivomme yhteiskuntasopimuksen menevän maaliin. Näiden arvioidaan toteuttavan uusien työpaikkojen toiveesta runsaat puolet. Työllisyystavoitteen saavuttaminen takaa myös sen, että velaksi eläminen loppuu hallitusohjelman mukaisesti tai jopa vähän aikaisemmin.

Pitkästä aikaa tässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Investoinnit ovat kokonaisuutena kasvussa. Vauhditamme kasvua ja työllisyyttä muun muassa kannustinloukkuja purkamalla, itsensä työllistämistä helpottamalla, kokeilujen käyttämistä työllisyyden parantamiseksi jne. Hallitus kertoo osan työllisyys- ja yrittäjyystoimista ensi viikon tiistaina ja loput valmistellaan budjettiriiheen mennessä.

Luotan yhteiskuntasopimuksen etenemisen purkavan myös investointisumaa. Yhteiskuntasopimus toisi toteutuessaan 35 000 uutta työpaikkaa, työmarkkinajärjestöt ovat arvioineet vaikutukseksi peräti 45 000 työpaikkaa.

Suomen ongelmat ovat meidän omissa käsissämme. Nyt on entistä tärkeämpää nostaa henkistä ilmapiiriämme apatiasta toivon ja uutta luovaan tilaan.

Suomen tilanne on vakava, mutta tunnelin päässä alkaa näkyä valoa – eikä se nähdäkseni ole vastaantuleva juna.

Kiitos.

Vanhemmat kirjoitukset »