Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA

Perjantai 9.12.2016 klo 21:03

Omistuksistani käydään jatkuvasti keskustelua. Keskustelussa on toistettu seuraavanlaisia väitteitä:

- Sipilä ei maksa osingoistaan veroja
- Sipilä ei ole ilmoittanut kaikkia tulojaan verottajalle
- Sipilä on kuitenkin piilottanut aiemmin omistamansa osakkeet vakuutuskuoriin.

Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Minulla ei ole osinkotuloja, koska minulla ei ole suoria osakeomistuksia, ei suoraan eikä ”piilotettuna”. Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia. Niin minullakin. Rahasto-osuudet selviävät alla olevasta listauksesta.

Avaan vielä kerran sidonnaisuusilmoitukseni. Perustuslain 63 §:n mukaan ministerin on viipymättä ilmoitettava sidonnaisuutensa. Pykälä kuuluu seuraavasti:

”Ministerin sidonnaisuudet

Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.”

Sidonnaisuusilmoitukseni:
_____________________________________________________
VALTIONEUVOSTON JÄSENEN ILMOITUS (PL 63 §)

Ministeri: Sipilä Juha Petri

SIDONNAISUUDET KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA:

Osakeomistukset ja muut omistukset yrityksissä:
-
Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen - yrityksen nimi ja toimiala:
-
Muu merkittävä varallisuus kuten kiinteä omaisuus:
Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävin omakotitalo Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.

MUUTOS: Kempeleen asunto vaihdettu pienempään.

Muut merkittävät tulolähteet:
Pääomatuloja rahoitusomaisuudesta ja metsätilasta. Vuoden 2014 veroilmoituksen mukaan verotettavaa pääomatuloa edellä mainituista varallisuudesta on yhteensä 74.950 euroa.

Velkojen ja muiden taloudellisten vastuiden suuruusluokka ja peruste - myös kolmannen
tahon puolesta annetut sitoumukset:
-
Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä:
-
Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen luottamustehtävät:
Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen.

Muut merkittävät sidonnaisuudet:
-
Pidättäydyn ministeriaikanani hoitamasta seuraavia tehtäviä:
-
Edellä ilmoittamiini tietoihin tulevat muutokset ministeriaikanani sitoudun ilmoittamaan valtioneuvoston kanslialle.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2016
Juha Sipilä

________________________________________________________

Myös tämän sidonnaisuusilmoituksen apulaisoikeuskansleri on ennen sen eduskunnalle antamista tarkistanut. Ilmoituksestani on myös tehty kanteluita. Kantelut ratkaissut apulaisoikeuskansleri on todennut sen lain vaatimukset täyttäväksi. Olen selittänyt sidonnaisuusilmoitukseni sisältöä useaan otteeseen eri tahoille. Tässä vielä kerran kootusti rahoitusomaisuuteni:

1. Nordea eläkesijoitus: Nordea eläkesijoitus koostuu kolmesta Nordean omasta rahastosta (Nordea Corporate Bond I Kasvu, Nordea Euro Obligaatio A kasvu, Nordea Pohjoismaat Kasvu). Kuten olen ilmoittanut: ei sisällä suoria osakesijoituksia enkä voi vaikuttaa em. rahastojen sisältöön.
2. Nordea säästöhenkivakuutus koostuu takuusäästöstä, ei sisällä siis osakerahastoja, on puhtaasti korkoperusteinen. Kuten olen ilmoittanut, ei sisällä suoria osakesijoituksia.
3. Nordea Capital Private (tuottokori). Tämän sisältö selviää julkisista lähteistä, mutta tässä vielä linkki kuukausikatsaukseen:
http://www.nordea.fi/Images/58-74674/hst200.pdf
Samoilta sivuilta löytyy myös rahaston säännöt. Asiakkaana en voi vaikuttaa tuottokorissa olevien rahastojen sisältöön.
4. OP kasvutuottotili on myös säästötili, jonka luonne selviää Osuuspankin sivuilta.

Kuten olen moneen kertaa todennut, en omista yritysten osakkeita. Suoria osakeomistuksia ei ole myöskään vakuutussäästöissäni, jotka tein alunperin jo noin 20 vuotta sitten. Niissä ei ole koskaan ollutkaan suoria osakesijoituksia. Myös eläkesäästämisen aloitin jo viime vuosituhannella. Mitään osakeomistusta ei siten ole myöskään ”piilotettuna” mihinkään. Kun en omista osakkeita, en saa osinkoja. Kun en saa osinkoja, en voi maksaa osinkoverojakaan. Kun en omista osakkeita, omistukseni eivät aiheuta esteellisyyttä yrityksiä koskevaan valtion päätöksentekoon.

Kun tulin politiikkaan vuonna 2011, minulle oli ehdottoman tärkeää varmistaa luottamus riippumattomuuteeni päättäjänä. Tämän vuoksi luovuin yritysten osakkeiden omistuksesta vuonna 2013 ja sittemmin myös viimeisistä yritysten hallitustehtävistä, jotta ne eivät aiheuttaisi minulle esteellisyyttä poliittisessa päätöksenteossa.

Eriarvoistumista on torjuttava yhdessä

Perjantai 2.12.2016 klo 14:35

Kolumni on julkaistu alun perin Kainuun Sanomissa 2.12.2016

Tilastokeskus julkaisi äskettäin turvallisuudesta alkaen listan asioista, joissa kohta satavuotias Suomi on maailman kärjessä. Toivottavasti nämä tiedot luovat osaltaan lisää uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään etenkin nyt, kun Suomen suunta on muuttunut parempaan päin.

Yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja maamme talous on vihdoin ja viimein lähtenyt kasvuun.

Etenkin meidän päättäjien on kuitenkin samaan aikaan pidettävä mielessä, että kaikilla ihmisillä tässä maassa ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja se on otettava vakavasti.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että huolehdimme heikompiosaisista ihmisistä. Hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta.

Olennaista eriarvoistumisen torjumisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan. Tässä olemme menossa oikeaan suuntaan. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

Toiseksi, sote- ja maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Tähän hallitus on sitoutunut. Tärkeintä uudistuksessa on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan heikompiosaiset.

Keskustalle oli hallitusneuvotteluissa tärkeää, että valtiontalouden kireistä raameista huolimatta pystymme tekemään edes joitain parannuksia. Olemme esimerkiksi nostaneet pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laitamme omaishoitoa kuntoon.

Hallitus on kohdentanut ja kohdentaa omat veronalennuksensa pieni- ja keskituloisille suomalaisille sekä eläkeläisille. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys.

Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen päättänyt perustaa työryhmän, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

Ymmärrän hyvin, että velaksi elämisen lopettamiseksi tehtävät säästöt koettelevat ihmisten oikeudentuntoa ja että monella on tiukkaa.

Siksi on entistä tärkeämpää, että me päättäjät olemme ajan tasalla suomalaisten arjesta.

Kannustan myös teitä pitämään heikompien puolta ja niiden ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tehdä. Kaikki suomalaiset ja koko Suomi on pidettävä mukana.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla.

Puhe puoluevaltuustossa 26.11.2016

Lauantai 26.11.2016 klo 11:06

(muutosvarauksin)

 

Hyvät ystävät, hyvät puoluevaltuuston jäsenet!

Maailman tilanne puhuttaa meitä keskustalaisia ja se, miten kansakuntana selviämme siitäEdessämme oleva koettelee yhteiskuntaamme ja yhtenäisyyttämme. Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Sen kaikkia vaiheita ja vaikutuksia on vaikea ennakoida. 

Tyypillistä näille murrosvaiheille on kuitenkin se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Valtiot kilpailevat vaikutusvallasta ja usein vallitsee käsitys, että oma etu saavutetaan toisen kustannuksella tai väkivallalla. Siksi murrosvaiheet tuovat usein myös levottomuutta ja konflikteja. Neivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen ja kansainvälisten rakenteiden uudelleen luomiseen. 

Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta. Pahin on useimmiten vältettävissä. Järki yleensä voittaa yhteisten pelisääntöjen ja rakenteiden luomisessa. Historia on osoittanut, että viisas varautuu pahimpaan. Monet ovat päätyneet aliarvioimaan käynnissä olevia muutoksia tai reagoineet niihin liian hitaasti, jolloin murroksesta on tullut selviytymiskamppailu. 

Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen. Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa pidettiin viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon. Seuraavaksi meitä huolestuttaa Italia. Kipeästi uudistuksia ja talouskasvua kaipaava maa voi joutua poliittiseen sekasortoon. Itävallassa presidentistääänestetään uudelleen. 

Nämä tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia. Niillä onmerkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin. Yhdysvallat säilyy kuitenkin meille tärkeänä kumppanina huolimatta siitä, kuka Washingtonissa on vallassa. Meille on tärkeää, että Yhdysvallat noudattaa jatkossakin kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhdy toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. 

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen. Sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia. 

Samalla pidämme keskusteluyhteyttä Venäjään erittäin tärkeänä. Sen merkitys tunnustetaan myös EU:ssa ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena. Tapaan kollegani pääministeri Medvedevin vielä tämän vuoden puolella. Olen ehdottanut, että voisimme tavata täällä pohjoisessa, tarkemmin sanottuna Oulussa.

Rohkeillekin avauksilla on nyt tilausta. Eilen julkistettiin Paavo Lipposen ja Reijo Sventonkoilliskaapeliselvitys. Aikaikkuna auki on nyt auki tämän hankkeen määrätietoiselle toteuttamiselle. Olemme saaneet vihreää valoa Japanista, Venäjästä, Kiinasta, Saksasta, Norjasta ja EU-komissiosta. Tulen tekemään kaikkeni, että tämä hanke saadaan vauhtiin tämän hallituskauden aikana. Tämäntasoista konkretiaa me tarvitsemme esimerkiksi arktisessa politiikassa.

 

Hyvät ystävät,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja kestää tämän ajan. On ollut tärkeä valinta, että olemme pitäneet yleisesti asevelvollisuudesta kiinni. On äärimmäisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee Suomessa edelleenkin yli hallitus- ja oppositiorajojen yksimielisyys. Tätä todisti ulkoasiainvaliokunnan lähes yksimielinen mietintö selonteosta. 

Tätä henkeä rakennamme myös puolustuspoliittisessa selonteossa. Se valmistuu tammikuussa eduskunnan käsiteltäväksi. Puolustuskyvyn ylläpitäminen on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Hankinnoista aiheutuvat kulut tulevat samalle ajankohdalle kuin ikääntymiskulumme ovat korkeimmalla tasolla. Tämän vuoksi on haettava parlamentaarista yksituumaisuutta näistä hankinnoista. Olen sitoutunut löytämään yhteisen ratkaisun eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa hankintojen rahoittamiseksi.

Eurooppa-neuvostossa joulukuussa käsitellään puolustusyhteistyötä. Suomen ja Keskustan pitkäaikainen linja on tässä ollut puolustusyhteistyön syventäminen Euroopan unionissa. Keskustelin tästä kesäkuussa Ranskassa. Silloin teimme asiasta yhteisen aloitteen presidentti Hollanden kanssa. Suomi on valmis etenemään erityisesti materiaali- ja tutkimusyhteistyössä. 

Meille keskustalaisille on tärkeää, että me Euroopan unionissa pidämme sovitusta kiinni. Tässä tilanteessa ei ole mitään tarvetta syventää EU:n integraatiotaNyt on toimeenpantava se, mitä olemme yhdessä päättäneet. Kriisien ratkaisuista pitäisi päästä eteenpäin suomalaisille tärkeissä kauppasuhteissa. Kauppaesteiden poistaminen on vientivetoiselle Suomelle tärkeää.

Britannian ero EU:sta on Suomelle paha takaisku. Iso-Britannia on meille monessa tärkeä liittolainen ja uskon, että se tulee olemaan sitä jatkossakin. Ero on kivulias myös Iso-Britannialle. Viimeisten tutkimusten mukaan Brexitin hintalappu on noin 250 miljardia. Riippumatta Brexitinyksityiskohdista on kuitenkin ilmeistä, että kauppa EU:n ja Britannian välillä vähenee, investoinnit laskevat ja vähentyvän maahanmuuton seurauksena työikäisen väestön määrä on pienempi kuin tilanteessa, jossa Britannia olisi päättänyt jäädä EU:n jäseneksi. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan vähentämään talouskasvua myös pidemmällä aikavälillä

 

Hyvät naiset ja herrat,

Eurooppaa myllertänyt pakolaiskriisi näkyi vuosi sitten täällä Torniossa. Turvapaikanhakijoiden virta tavoitti Euroopan pohjoisimman osan. Reitti Suomeen kulki Tornion kautta.

Vilkkaimpina päivinä rajan ylitti viisi-kuusisataaturvapaikanhakijaa. Viranomaisten, kaupungin ja torniolaisten yhteistyönä saimme nopeasti pystyyn Tornion järjestelykeskuksen, ja sen myötä rekisteröityä täällä Torniossa kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat. Tämä osoitti meiltä eurooppalaisittainkin poikkeuksellista kyvykkyyttä. Haluan lausua torniolaisille kiitoksen yhteistyöstä.

Nyt olemme siirtyneet turvapaikkatilanteen osalta uuteen vaiheeseen. Käsittelyprosessien ja palautusten ohella erityistä huomiota on kiinnitettävä myönteisen päätöksen saaneiden kotoutumiseen.

Uudet suomalaiset tarvitsevat monenlaista apua ja tukea, mutta ennen kaikkea lähiyhteisön, johon voi kiinnittyä. Avain hyvään kotoutumiseen on paikallisella tasolla, viime kädessä meillä jokaisella. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja heidän toivottamisessaan tervetulleiksi on kysymys perusarvoistamme ja sitoumuksistamme. Noin 200 kuntaa on tehnyt myönteisen päätöksen ottaa vastaa maahanmuuttajia. Olen ylpeä teistä keskustalaisista kuntapäättäjistä, jotka olette kantaneet oman vastuun tämän kriisin hoitamisesta. Olette todellisia arjen sankareita, vaikka ilmapiiri ei välttämättä ole aina ollutkannustava. Mutta vain kantamalla vastuuta saavutammejohtopäätöksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestäviä ja eheyttä vahvistavia. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Sitten muutama sana politiikan tekotavoista. Minulta on kysytty voiko puoluetta tai maata johtaa kuin yritystä. Olen vastannut, että ihmisten johtamisen periaatteet ovat mielestäni täsmälleen samat. Olen johtanut yrityksiä 25 vuotta ja nyt politiikassa kohta viisi vuotta. Havaintoni ovat vahvistuneet. Vision eli suuren yhdessä asetetun tavoitteen merkitys politiikassa on vielä suurempi kuin yrityselämässä. 

Politiikassa ihmisillä täytyy olla suurempi syy lähteä tekemään tätä työtä ja hoitamaan luottamustehtäviä, koska yhteisten asioiden hoitamisesta tulee rajattomasti kielteistä palautetta ja lokaa niskaan. Yrityksiä syytetään pahimmillaan kvarttaalitaloudesta, jossa kolmen kuukauden tulos ohjaa kaikkea toimintaa. Itse en sitä kokenut enkä nähnyt missään, mutta jossain voi olla näinkinlyhyen tähtäimen johtamisesta kokemuksia. 

Sen sijaan minulle on ollut täydellinen yllätys politiikan tekemisen lyhytjänteisyys. Politiikassa gallup tulee joka kuukausi pariin kertaan. Esimerkiksi Yleltäkin tulee 12 kappaletta galluppejavuodessa eli täysi tusina. Niitä sitten syynätään ja katsotaan, mikä tapahtuma, uutinen, lause tai avaus vaikutti mihinkin ja kuinka paljon. Tämä on todellista lyhyen tähtäimen johtamistaKyllä,hyvät ystävät, tällainen on varsinaista tusinataloutta. Politiikassa meidän pitää tehdä töitä arvojemme mukaisesti ylisukupolvisesti. Heittäkää ne puoluebarometrit ja gallupit roskakoriin. Minä en halua johtaa puoluetta tusinatalouden ohjausopeilla. Meillä onpuolueessa aate ja arvot sekä ylisukupolvinen näky Suomen kuntoon laittamisesta. Pidetään siitä kiinni ja toimitaan sen mukaisesti.

 

Hyvät ystävät,

Keskustan vaalien alle tekemän talousohjelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kuntatalous on nyt tällä uralla. Lupauksemme mukaisesti tämä hallitus ei ole siirtänyt omia ongelmiaan kunnille. Emme leikkaa kuntien valtionosuuksista eli ihmisten palveluista, kuten edellinen hallitusteki. Kymmenen miljardin urakasta neljä miljardia hoidetaan säästöillä, neljä uudistuksilla ja kaksi talouskasvua ja työllisyyttä edistämällä. Neljän miljardin säästöt ovat suunnilleen kasassa ja suuret uudistukset etenevät. Julkisen talouden tasapaino saavutetaan suunnilleen sillä hetkellä, kun työllisyysaste saavuttaa 72 prosenttia. Mutta mitä kuuluu työllisyydelle ja kasvulle?

Talouskasvussa olemme jo vuoden verran kulkeneet positiivisilla luvuilla. Suomi on saavuttamassa Saksaa kilpailukyvyssä että nyt myös talouskasvussa. Työllisyysaste on noussut yhden prosenttiyksikön. Työttömyys pienenee. Suomessa on myös maailman paras hallinto ja nousimme Legatum instituutin vertailussa viidenneltä sijalta ykköseksi.

Juttelin tilitoimistoyrittäjän kanssa. Hän sanoi, että hänen pienten ja keskisuurten asiakasyritysten tulos on vuoden aikana parantunut. Ne investoivat ja työvoimaa palkataan. Hyviä uutisia on kuulunut Turusta, Uudestakaupungista, Kemijärveltä ja tuosta naapurista Kemistä. Ilmoituksia sadoista jopa tuhannesta työpaikasta on tullut tiheästi. Nyt Suomeen jälleen uskalletaan investoida. Ilmapiiri on selvästi parantunut ja Suomeen luotetaan. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset alkavat näkyä. Kiitos vielä kerran kaikille kiky-sopimuksen tekijöille. 

Erityisen positiivinen uutinen taloudesta on kotitalouksien luottamuksen parantuminen. Tämän taustalla on kasvanut varmuus siitä, että työpaikan menetys ei enää uhkaa. Tulevalle työllisyyskehitykselle lupaa hyvää se, että teollisuuden tuotanto on nyt 3,5 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen.

 

Hyvät ystävät,

Julkistimme torstaina rohkean ilmasto- ja energiastrategiammeOllin johdolla. Se näyttää ylittäneen oppositionkin odotukset. Suomessa luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa kokonaan. Nyt ne Helsingin kivihiilikasatkin viimein häviävät. Valmistelemme siihen lain. Uusiutuvan osuus nousee 50 prosenttiin koko energian kulutuksestamme ja omavaraisuus 55 prosenttiin. Öljyä korvataan kotimaisella uusiutuvalla vauhdilla, autojen tankeissakin on kohta 30 prosenttia biopolttoaineita. Piensähköntuotantoon tulee helpotuksia ja maatiloja kannustetaan biokaasun käyttöön traktoreissa ja autoissa.

Sovimme Kööpenhaminassa Pohjoismaiden pääministerikokouksessa yhteisten askelmerkkien laatimisesta päästöjen vähentämiseksi liikenteessä. Lupasin, että Suomi ottaa tässä johtoroolin ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Liikenneministeri Anne hoitaa tätä.

Asumiseen ja rakentamiseen on myös tehty vaaliohjelmamme mukaiset toimet ympäristöministeri Kimmon johdolla. Annoimme torstaina eduskunnalle tästä esityksemme. Se sisältää useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.Normeja puretaan urakalla. Kunnan päätösvalta kaavoituksessa kasvaa. Kylärakentaminen ja maatilojen lisärakentaminen helpottuu.  Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen sujuvoituu. Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. 

Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin.

Sovimme Ruotsin pääministerin kanssa pari viikkoa sitten, että lähdemme yhdessä helpottamaan puurakentamisen normeja. Yhdessä voisimme muodostaa merkittävän markkina-alueen.

Liikenteessä Suomi siirtyy 2100 –luvulle ennakkoluulottoman liikennekaaren vauhdittamana. Tämä on herättänyt kiinnostusta monissa muissa maissa. Voi, kun uskaltaisimme edetä vielä liikenneverkkoyhtiössäkin. Sillä Suomi saisi infran rakentamiseen todellista vauhtia. Vaikka nytkin satsataan teihin ja tietoliikenneinfraan kolme miljardia koko hallituskaudella,enemmän tarvittaisiin. Infra Oy – idea on kova juttu. Muuallakin on alettu liikkumaan tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät!

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty kuin Iisakin kirkkoa monta vaalikautta. Se on keskeisin osa kestävyysvajeen paikkaamista, melkein kolmannes koko urakasta.  Viime vaalikausi aloitettiin rakentamalla 70 suurkunnan mallia ja kuntaliitos-pakkoselvityksiä tehtiin melkein joka kunnassa. Eikö me nyt tehdä tämä valmiiksi? Väärinymmärrystä, pelottelua ja painostusta on nyt ilmassa niin paljon, että lupasin käyttää tähän aikaa. Kerrataanpa vielä, mistä tässä on kysymys.

Meidän sote-menot lisääntyvät ja nykyisillä talouden edellytyksillä nykytasoisia palveluita ei pystytä turvaamaan ilman isoa uudistusta. Me olemme aina lähteneet siitä, että meidän on vahvistettava perustason palveluja eli niitä lähiterveyskeskuksen tarjoamia palveluita. Yksityiset eivät tietenkään hoida tiettyjä viranomaistehtäviä kuten lastensuojelun huostaanottoja taimielenterveyspotilaiden tahdonvastaista hoitoaPainopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Palveluketjut on saatava sujuviksi eikä ihmisiä enää pompotella paikasta toiseen. Ja tämä koko kokonaisuus on siirrettävä kuntia suuremmille hartiolleeli maakunnille. 

Kaikkien ihmisten valinnanvapautta on lisättävä, mutta julkinen toimija muodostaa edelleen sote-palvelujen vahvan rungon. Tietojärjestelmät on viimein saatava toimimaan. Arjen ammattilaiset pyörittävät uudistunutta kokonaisuutta rautaisella ammattitaidolla 1.1.2019 lähtien. Tämän kaiken oppositio haluaa repiä rikki viisi kuukautta sen jälkeen, kun kaikki on saatu toimimaan ja palauttaa uudistuksen lähtöruutuun.

Askarruttaako teitä valinnanvapaus ja julkisten palvelujen yhtiöittäminen? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa käytännössä? Jos sinulla on lonkassa ongelma ja haluat mennä lääkäriin, niin ensimmäinen valinnan paikka on seettä menetkö tuttuun terveyskeskukseen vai yksityiselle lääkäriasemalle. Tämä pitää harkita huolella, koska samalla päätät pidempiaikaisesta sitoutumisesta käyttää jatkossakin samaa ovea lääkäriin. Yksityinen lääkäriasema ei saa valita asiakkaitaan, vaan asiakas valitsee palvelun tarjoajan. Nyt jokaisella suomalaisella on valinnanvapaus siinä, mikä oli aiemmin mahdollista vain varakkaimmille. 

Seuraavaksi lääkäri kirjoittaa lähetteen maakunnan ylläpitämään erikoissairaanhoidon yksikköön. Siellä lonkka kuvataan ja todetaan leikkauksen tarve. Lonkka leikataan joko julkisessa sairaalassa tai yksityisessä, pelkästään lonkkaleikkauksiin keskittyneessä yksikössä. Välittömästi leikkauksen jälkeen sinua aletaan kuntouttamaan. Se on lähettäneen peruspalveluyksikön vastuulla. Jos valinnanvapaus lopullisessa linjauksessa ulotetaan tähänkin kuuluvaksi, voit saada asiakassetelin ja mennä pienen yksityisen fysioterapeutin, paikallisen ammatinharjoittajan,ohjaukseen. Kaikkea tätä orkesteroi maakunta. Sillä on rahat ja se hyväksyy kaikki toimijat. Tiedon yhteensovittamisella seurataan hoidon etenemistä ja kaikki hoitoon osallistuvat tietävät täsmälleen tilanteesi. Eihän tämä nyt niin kauhealta kuulosta kuin mitä oppositio pelottelee.

Entäpä se yhtiöittäminen? Käytännössä perustaso, eli esimerkiksi terveyskeskukset yhtiöitetään, samoin kuin ne erikoissairaanhoidon toimet, jotka ovat valinnanvapauden piirissä. Mutta ketä se haittaa tai kiinnostaa, jos laskussa tai palkkakuitissa lukee Lapin maakunta tai Lapin maakunnan terveyspalvelut Oy. Oppositio tekee rakenteista kauheita mörköjä, me keskitymme palveluiden kuntoon saamiseen. Rakenteet pitää olla, mutta se on sivuseikka palveluita käyttävän ihmisen kannalta. Valtaosa palveluista tulee olemaan edelleenkin julkisia ja esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksote saa jatkaa, se on selvä. Tästä tulee hyvä uudistus, maailman paras. Tsemppiä Juhalle ja Anulle – urakka on kova. 

Taloudessa on paljon myönteistä, mutta kaikilla ei mene hyvin. Maalaisliitto-Keskusta on aina halunnut kantaa radikaalia sosiaalieettistä vastuuta kaikkein sorretuimmassa asemassa olevista tai sinne ajautumassa olevista ihmisistä. Tähän työhön haluan meitä kaikkia kannustaa. Tälle työlle on todellakin nyt tilausta, kun julkista taloutta laitetaan kuntoon. 

Uskallan myös esittää toiveen. Pitäkää meidät päättäjät ajan tasalla. Kertokaa avoimesti ja rohkeasti, kenellä on suurin hätä ja mihin meidän pitäisi voimamme keskittää. Puhukaa heidän suullaan, joiden ääni ei kuulu julkisessa keskustelussa ja mahdu päivälehtien otsikoihin. Puhukaa heidän suullaan, joiden takana ei ole vahvoja ja varakkaita etujärjestöjä, ja jotka eivät jaksa ja pysty tuomaan itseään ja omaa hätäänsä esille. Arvostan teidän ääntänne juuri silloin, kun puhutte hätää kärsivien äänellä, tavallisen arjen äänellä.

Tähän asiaan tarvitaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys. Eriarvoistuminen on vakava asia. Olen päättänyt perustaa työryhmän eriarvoistumisen pysäyttämiseksi nykyisten talousraamien puitteissa. Sen puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari.

 

Hyvät keskustalaiset!

Kasvun ja työllisyyden tavoitteet etenevät, lisää pökköä pesään heitetään koko ajan. Suomi tulee kuntoon niin kuin me lupasimme. Välillä uskoa koetellaan, mutta tästäkin selvitään – takaan sen.

Pyydänkin teiltä apua. Kuntavaalien ehdokasasettelulla ratkeaa pitkälti kuntavaalien tulos. Kuntavaaleista on tulossa yleispoliittiset vaalit. Nyt kaikki keräämään ehdokkaita. Otetaan loppukiri viime kunnallisvaalien tapaan. Rakennetaan me keskustalaiset tulevaisuuden kunta.

 

Hyvät ystävät!

Viime kädessä vaikeat ajat koettelevat arvoperustaamme. Pelko on ilmaus epävarmuudesta ja se on epämiellyttävä tunne, jota ei pidä lietsoa vaan josta pitää auttaa pääsemään eroon. Meidän tehtävä on luoda yhteyttä erilaisten ihmisten välille, yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa toivoa. Suomea voi rakentaa ja rakastaa erilaisista taustoista. 

Meille historiamme vaiheissa rakkaiksi tulleita arvoja ei kuitenkaan voi ottaa tällaisena aikana itsestään selvyyksinä. Niiden eteen on oltava valmis näkemään vaivaa. On kohdattava omat pelot ja epävarmuus.

Kaikkiin ongelmiin on löydettävissä käytännöllisiä ratkaisuja. Ongelmista puhumista ei tule pelätä, mutta arvoperustamme tulee esiin siinä, miten niistä puhumme ja miten toimimme. 

Kaiken perustana itselläni on ihmisarvon näkeminen ja kunnioitus. Samalla meidän on kohdattava vastuumme. Vastuun taakka voi olla suuri, mutta tukemalla toisiamme ja rakastamalla isänmaata me selviämme. Näin olemme tehneet kohta 100 vuotta. Näin teemme jatkossakin.

Ylen jutussa jälleen väärät tiedot

Perjantai 25.11.2016 klo 18:40 - JUha

Yle uutisoi tänään seuraavasti: ”Terrafamen kaivokselle tilauksen saanut kajaanilaisyritys on alkuaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) isoisän perustama. Sipilä työskenteli itsekin yhtiössä 15-vuotiaana.” Kyseinen kajaanilaisyritys, eli Katera Steel Oy, ei ole isoisäni perustama. Sekään ei ole totta, että olisin työskennellyt Katera Steel Oy:ssä 15 –vuotiaana, koska Kateraa ei ollut silloin vielä olemassakaan. Yle ei antanut minulle mahdollisuutta haastetteluun, vaan he julkaisivat jutun ennen kuin ehdin edes vastata ”pikaiseen kommenttipyyntöön”. Se lähetettiin sähköpostilla eikä toimittajalla ollut tarkoituskaan saada minua kiinni ennen jutun julkaisemista.

Mutta sitten itse vihjailevasta jutusta. Minä kestän sen, että minua hakataan median puolelta, mutta sitä en hyväksy, että lapset ja sukulaiset vedetään asemani vuoksi lokaan. Ylen jutussa lähdetään siitä, että olisin ollut myötävaikuttamassa Terrafamen rahoitukseen sen takia, että sukulaisteni yritys saisi sieltä tilauksia. Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään. Terrafamen rahoituspäätös tehtiin sen vuoksi, että veronmaksajien varojen käytön näkökulmasta oli järkevämpää jatkaa nyt hyvissä käsissä olevaa toimintaa kuin käyttää 400-500 miljoonaa kaivoksen alasajamiseen.

Kaiken lisäksi Katera Steel Oy oli nyt julkisuudesta saamani tiedon mukaan voittanut Pöyryn järjestämän tarjouskilpailun. Minulla ei ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta tai sen voittajasta. Luovuin välillisestä 5 prosentin omistuksesta Katera Steel Oy:ssä jo vuonna 2013. Menin yritykseen mukaan Fortel Invest Oy:n kautta vuonna 2011 helpottaakseni yhtiössä meneillään ollutta sukupolvenvaihdosta. Minulla ei ole mitään tietoa yhtiön liiketoiminnasta enkä voi vaatia kaikkia sukulaisiani liiketoimintakieltoon pääministerin tehtäväni vuoksi.

Luovuin kaikista yritysomistuksistani vuonna 2013 sen vuoksi, että voisin hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilyksiäkään mistään kytkennöistä. En voi vaatia kaikkia sukulaisia luopumaan työstään asemani vuoksi.

Puhe Suomalais-Venäläisen kauppakamarin 70-vuotisjuhlassa 24.11.2016

Torstai 24.11.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Arvoisa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin väki,

Hyvät naiset ja herrat,

Täällä taitaa olla tänään paikalla Suomen ja Venäjän välisen kaupan ”who is who”, tai kuten minulle on opetettu: ”kto jest kto”. Tämä kertoo omaa kieltään Suomalais-Venäläisen kauppakamarin merkityksestä ja arvostuksesta sekä siitä, että näitä syntymäpäiviä on haluttu tulla juhlistamaan oikein joukolla.

Myös omasta ja edustamani kollektiivin puolesta haluan toivottaa Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille aivan erinomaista 70-vuotisjuhlaa. Kauppakamari osoittaa omalla esimerkillään erinomaisesti sen, että työuria voi pidentää ja menoa alati parantaa vielä virallisen eläkeiän taaimmaisen rajapyykin ohituksen jälkeenkin.

Vaikka omakin taustani on yritysmaailmassa ja myös kansainvälisessä liiketoiminnassa, en firmavuosinani juurikaan tehnyt kauppaa venäläisten kanssa. En siis voi vauhdittaa puhettani omakohtaisilla muisteloillani takavuosikymmenten tehdasvihkiäisistä, kauppaneuvotteluista ja kalaretkistä, mutta jos te niitä innostutte kertomaan, niin uskon kyllä kaiken, mitä sanotte. Mikään tarina ei liene niin vauhdikas, etteikö se olisi voinut oikeasti tapahtua.

Näitä tarinoita kuulemme epäilemättä ainakin kauppakamarin hallituksen puheenjohtajalta, joka puhuu tässä tilaisuudessa minun jälkeeni.

Itse ajattelin keskittyä tässä puheenvuorossani Venäjä-suhteidemme nykypäivään sekä talouden kuvaan vähän laajemminkin.

Aloitetaan tästä päivästä, tai tarkemmin ottaen eilisestä. Kuten ehkä tiedättekin, järjestettiin eilen Moskovassa suomalais-venäläisen hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen sekä varapääministeri Dmitri Kozakin johdolla pidetty kokous meni hyvin. Positiivisten sisältöjen lisäksi tuohon kokoukseen liittyi myös koko joukko symboliikkaa.

Ensinnäkin itse instituutio, hallitustenvälinen talouskomissio. Sen olemassaolo vielä 2010-luvulla kertoo omaa kieltään siitä, miten Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet tänäkin päivänä rakentuvat. Vaikka bisneksen tekevät yritykset ja vaikka talouden kuva Venäjällä on viimeksi kuluneen 25 vuoden aikana muuttunut valtavasti, vaikuttaa taustalla edelleen vahva hallitusten välinen linkki.

Talouskomissio on tukirakenne, joka on osin varsin ritualistinen, mutta monella tapaa myös erittäin hyödyllinen työkalu maidemme välisten taloussuhteiden hoitamiseksi. Sen merkitys ei ole viime vuosina ainakaan vähentynyt, kun Venäjällä valtion ote taloudesta on entisestään tiivistynyt. Talouskomissio on erinomainen foorumi esimerkiksi yritysten toimintaympäristön toimivuutta koskevalle keskustelulle. Sen työryhmissä käydään arvokkaita keskusteluja useista sektoriteemoista liikenteestä pk-yrittäjyyteen. Sen työryhmät ovat myös väylä yhteistyöhön monien Venäjän alueiden kanssa.

Toiseksi, suurta symboliikkaa liittyi myös siihen, että talouskomission yhteiskokous järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun 2013. Maaliskuussa 2013 maailma nimittäin näytti vielä kovin toisenlaiselta kuin nyt. Silloin Suomen ja Venäjän kauppa- ja taloussuhteissa mentiin vielä täyttä vauhtia eteenpäin. Venäjä kuului vientimaidemme kärkikolmikkoon kisaten tasapäisesti kakkossijasta Saksan kanssa. Venäjän osuus kokonaisviennistämme oli kymmenisen prosenttia. Öljybarrelin hinta oli noin 100 dollaria. Ja Jokeritkin pelasi vielä SM-liigassa.

Sen jälkeen tulivat Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ja niiden seurauksina EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet. Kuvaan tulivat mukaan myös öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssilasku. Ja kaiken taustalla nousivat entistä selvemmin esiin Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat. Viimeisimpien, elokuun 2016 tullitilastojen mukaan Venäjä on vientimaamme numero viisi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen 5,5 prosentin osuudellaan kokonaisviennistämme. Kiina ja Iso-Britannia kolkuttelevat aivan sen kannoilla. Öljybarreli maksaa tällä hetkellä rasauksen verran alle 50 dollaria.

Eilinen kokous oli ensimmäinen Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission yhteiskokous EU:n Venäjä-pakotteiden aikakaudella. Suomi ei suinkaan ollut ensimmäinen EU-maa, joka talouskomission kokouksen näissä oloissa järjesti – edelle oli ehtinyt jo koko joukko muita jäsenmaita. On selvää, että näissä kokouksissa käsitellään vain niitä talouden sektoreita, jotka ovat pakotepolitiikan ulkopuolella. On myös selvää, että EU-pakotteet pysyvät voimassa kunnes Minskin sopimuksen toimeenpanossa on edistytty. Tällä hetkellä sen suhteen ollaan yhä edelleen vasta lähtökuopissa.

Samalla Venäjän suuntaan ylläpidettävän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja Suomen roolia tässä arvostetaan. EU-kumppanimme tietävät, että viestimme Venäjästä ovat samanlaisia kaikilla eri foorumeilla. Vaikka olemme sataprosenttisen sitoutuneita pakotteisiin, pidämme tärkeänä sitä, että voimme kehittää taloussuhteitamme pakotteiden ulkopuolisilla sektoreilla.

Teemme tämän siksi, että tiedämme, että ihmisten ja yritysten kontaktit ja hyvinvointi ovat yksi naapuruussuhteemme kivijaloista. On luonnollista ja tärkeää, että naapurit ovat toistensa kanssa tekemisissä silloinkin, kun monista asioista ollaan ylätasolla perustavanlaatuisesti eri mieltä. Yksikään erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti.

Jatkan itse ajatustenvaihtoa oman kollegani, pääministeri Dmitri Medvedevin kanssa vielä ennen vuodenvaihdetta, kun hän tulee vierailulle Suomeen. Molempien osapuolten kannalta kiinnostavaa ja hyödyllistä puhumista löytyy varmasti muun muassa talouden, ympäristön ja arktisten kysymysten kaltaisista asioista.

Olemme laittaneet ilolla merkille sen, että venäläismatkailijoiden määrä Suomessa on jälleen kääntynyt kasvuun. Tämä on tärkeää etenkin Kaakkois- ja Itä-Suomelle. Oli ilo lukea myös marraskuun alussa julkistettua Venäjän-kaupan barometriä, jonka mukaan monet Venäjän-kaupan indikaattorit välittivät markkinatilanteesta pitkästä aikaa positiivisia viestejä. Venäjän-markkina on Suomelle ja suomalaisille yrityksille tärkeä, myötä- ja vastamäessä.

Mutta siitä ei tietysti päästä mihinkään, että Venäjän yleinen kehitys on mielestämme huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa.

Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että voisimme demystifioida Venäjää – ettei se olisi aina ja ikuisesti vain asiaan jo vuosikymmeniä vihkiytyneiden, enimmäkseen miespuolisten asiantuntijoiden tutkimusaihe, josta ei voida puhua ilman syvää rintaääntä ja merkitseviä katseita. Helppoa tämä demystifiointi ei tällä hetkellä tosin ole, niin kiharaista Venäjän toiminta on viime vuosina ollut.

Mutta tätä työtä täytyy jatkaa. Siihen tarvitaan faktoihin perustuvaa, laajapohjaista, moniäänistä ja ennakkoluulotonta tutkimusta ja keskustelua. Yhtä totuutta ei Venäjästäkään ole. Jää meidän jokaisen omaksi tehtäväksi yhdistää eri lähteistä tuleva tieto kussakin tilanteessa tarvittaviksi johtopäätöksiksi.

Hyvän Venäjä-tutkimuksen ja -keskustelun tuottamiseen tarvitaan kielitaitoa ja jalkatyötä. Siihen tarvitaan teidän kaltaisianne ihmisiä, jotka elävät ja toimivat tämän naapuruussuhteen arjessa.

Arvoisat kuulijat,

puhutaan sitten vähän vienninedistämisestä. Tällä viikolla paitsi pidettiin talouskomission kokous, myös kerrottiin Team Finland -verkoston uudistamisesta.

Team Finland on tärkeä, hyödyllinen, suorastaan välttämätön konsepti. Monet keskeiset yritysten kansainvälistymisen ja vienninedistämisen parissa vaikuttavat suomalaistoimijat ovat sen ansiosta alkaneet tehdä parempaa yhteistyötä kuin koskaan aiemmin. Myös Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-markkinoilla hyvin keskeinen osa Team Finland -yhteistyötä.

Mutta tämä työ vaatii jatkuvaa kehittämistä ja evoluutiota. Siksi julkistimme elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla tiistaina askelmerkit sille, miten Team Finland -verkostoa tullaan kehittämään edelleen kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisinä, nopealla aikataululla jalkautettavina toimenpiteinä terävöitämme sitä teidänkin kannaltanne kaikkein keskeisintä asiaa, eli yritysrajapintaa. Ennen kaikkea pk-yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut määritellään entistä selkeämmin. Osana maakuntauudistusta organisoimme kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset kansainvälistymispalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Otamme käyttöön kansainvälistymistä tukevan palvelusetelin. Samalla uudistamme Team Finland -verkoston operatiivista ohjausta niin, että vastuu yritysrajapinnassa tapahtuvasta ohjauksesta annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka on toki myös SVKK:n emokonserni valtionhallinnossa.

Toisessa vaiheessa, eli hallituksen huhtikuun lopulla tapahtuvaan puolivälitarkasteluun mennessä, tulemme arvioimaan muun muassa ulkomaanverkostomme toimivuutta ja sen resurssien riittävyyttä. On selvää, että tällä hetkellä häviämme monille verrokkimaillemme ulkomailla tapahtuvassa vienninedistämisen kenttätyössä ihan sen vuoksi, että meillä ei ole maailmalla riittävästi henkilöstöä – kirjoittavia ja kätteleviä käsipareja, juoksevia jalkoja, puhuvia päitä.

Team Finland -verkoston uudistamistyö jatkuu evoluution omaisena siis myös tiistaina julkistetun työryhmäraportin jälkeen. Toivon, että te yritysten edustajina annatte verkoston suuntaan rakentavaa palautetta – ja myös kiitosta, jos siihen aihetta on. Tätäkin työtä tehdään yhdessä.

Hyvät kuulijat,

Itämeren alueen turvallisuustilanne huolestuttaa, britit ovat lähtemässä EU:sta ja Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti. Mielissämme on monia kysymyksiä, taivaanrannassa on monia epävarmuustekijöitä.

Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää se, että seinät eivät huoju sivutuulessa, että oma kotipesämme on kunnossa. Että yhteiskunta keskustelee ja hengittää, että ihmiset voivat hyvin. Että elämä on turvallista. Että talous saadaan terveelle pohjalle ja kasvukäyrälle.

Hallitukseni viettää puolitoistavuotispäivää ensi viikolla. Keskeinen tehtävämme on ollut laittaa Suomen talous kuntoon, vaikka muitakin haasteita matkan varrelle on tullut.

Vielä emme ole maalissa, mutta suunta on nyt hyvä. Talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun, työttömyys on laskussa. Hallitus on tehnyt koko joukon omia toimiaan, mutta tärkeintä on tietysti se, että yritykset pärjäävät ja uskaltavat investoida ja työllistää. Meillä on viime ajoiltakin hienoja uutisia niin Turun telakalta kuin Uudenkaupungin autotehtaaltakin. Tällaisten suurten otsikoiden takana tapahtuu myös paljon muita positiivisia asioita. Kohtaamiset yritysten ja yrittäjien kanssa eri puolilla Suomea antavat minulle joka kerta uskoa siihen, että kohta satavuotiaalla Suomella on edessään aivan erinomainen tulevaisuus.

Rohkaisin viime elokuun Team Finland -päivässä suomalaisia yrityksiä Suomi 100 -tekoihin, ja teen sen myös nyt: Suomi antanut meille sata vuotta ja nyt on meidän vuoromme antaa panoksemme Suomen tulevaisuudelle.

Millaista uudenlaista yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja osallistumista juuri sinun yrityksesi haluaisi antaa Suomelle lahjaksi? Yhteiskunnan näkökulmasta yrityksen tehtävä on tuottaa toimialueelleen taloudellista hyvinvointia. Investoida ja työllistää. Antakaa siis lahja satavuotiaalle Suomelle – työllistäkää ja investoikaa.

Lähes viisikymmentä yritystä on jo hyväksytty myös Suomi 100 -yrityskumppaneiksi. Vielä tässä kuussa lanseerataan yrityskumppanuusmalli nimenomaan pienille yrityksille. Kaikilla on siis mahdollisuus tulla mukaan juhlavuoden viettoon.

Hyvät naiset ja herrat,

kohteliaisiin juhlapuheisiin kuuluu yleensä maininta siitä, että ”maidemme välillä on paljon käyttämätöntä potentiaalia”. Lensin itse heinäkuussa yli koko Venäjänmaan Mongoliaan EU–Aasia-huippukokoukseen ja saatoin matkaan käytettyjen tuntien mittaan todeta, että Venäjää voi markkina-alueena kuvata yhä uudelleen ainakin laatusanalla ”laaja” – eikä jokaiseen niemeen ja notkoon varmasti vielä liukkainkaan suomalainen kaupparatsu ole ennättänyt.

Mutta laajalla markkinalla tarvitaan toki fokusta, ja siellä tarvitaan kovaa työtä. Ja sitä te kaikki siellä teette. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä edelleen vahva maine. Suomalaiset yritykset ovat Venäjällä myös merkittäviä työllistäjiä ja investoijia.

Yhtä tärkeää on se, että virta kulkee myös toiseen suuntaan. Venäläiset yritykset ja investoinnit ovat lämpimästi tervetulleita Suomeen.

Toivotan 70-vuotiaalle Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille sekä teille kaikille Venäjän-markkinoilla toimiville yrityksille venäläiseen tapaan kolmea asiaa – onnea, menestystä ja kukoistusta!

Puheeni Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan 40-vuotistilaisuudessa

Tiistai 22.11.2016 klo 17:38

(muutosvarauksin)

Arvoisat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsenet,

Hyvät naiset ja herrat,

turvallisuuspolitiikka, maanpuolustus ja Suomen valmius kohdata kriisejä ovat näinä päivinä kaikkien huulilla. On yhtäältä huolestuttavaa, että niistä on tarvetta käydä vakavaa keskustelua, sillä se kertoo paljon maailmasta, jossa elämme.

Toisaalta on kuitenkin erittäin rohkaisevaa huomata, että keskusteluvalmius ja keskustelun taso näistä asioista on Suomessa nousussa. Tästä kiitos kuuluu kaikille niille toimijoille, jotka tekevät hartiavoimin töitä sen puolesta, että keskustelu ja analyysi turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta olisi faktoihin perustuvaa, laajapohjaista ja ennakkoluulotonta.

Yksi tällaisen keskustelun ylläpitäjistä on jo 40 vuoden ajan ollut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. Haluankin esittää MTS:lle parhaat kiitokseni sen tekemästä työstä sekä parhaat onnitteluni tämän merkkipaalun saavuttamisesta. Vahva työnne jatkukoon – nelikymppisen parhaat vuodet ovat tunnetusti vasta edessä.

Pidän erittäin arvokkaana sitä, että MTS:n työssä kohtaavat puoluerajat ylittävä parlamentaarinen yhteistyö ja laajempi yhteiskunnallinen asiantuntemus turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus ovat aihepiirejä, joiden käsittelyssä tarvitaan päiväkohtaisten agendojen yläpuolelle nousevaa pohdintaa. Tämä on viime vuosina vain korostunut, kun turvallisuusuhat ovat moninaistuneet ja toimintaympäristömme läpinäkyvyys on heikentynyt.

MTS tunnetaan paitsi seminaareistaan, myös vuosittaisista mielipidetutkimuksistaan, joita seurataan ja luetaan tarkasti. Tämän vuoden raportti on tulossa joulukuun alussa, ja tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä, miten kulunut vuosi 2016 monine värikkäine käänteineen on heijastunut suomalaisten mielipideilmastoon.

MTS aloitti työnsä vuonna 1976, jolloin Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi ja Helmut Schmidt uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi. Kiinassa Mao Zedong kuoli, ja Neuvostoliitossa Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Ajat ovat muuttuneet melkoisesti, vaikka samat maat tai niiden perilliset otsikoissamme tälläkin hetkellä ovat.

Hyvät kuulijat,

maanpuolustus on yhteinen asiamme. Sen keskiössä on luonnollisesti sotilaallinen maanpuolustus, joka on kehittynyt muuttuvien aikojen mukana siihen muotoon, jollaisena sen tänään näemme niin varuskunnissa kuin puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissäkin. Sen rinnalla ja sitä täydentäen miehet ja naiset eri puolilla Suomea tekevät erinomaista vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä pohtia sitä, mitä muuta Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan puolustamiseen tässä hetkessä ja ajassa kuuluu.

Olemme nimittäin Suomessa ja monissa muissa länsimaisissa yhteiskunnissa olleet viime aikoina eri syistä hyvin perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä siitä, mikä on yhteiskuntiemme reaktio- ja toimintakyky nopeasti muuttuvassa todellisuudessa. Miten yhteiskuntamme vastaa uusiin haasteisiin, ja miten saamme kansalaisemme muutokseen mukaan?

Britanniassa äänestettiin kesällä EU:sta lähtemisen puolesta. Yhdysvalloissa valittiin presidentiksi henkilö, jonka valintaa monet pitivät viimeiseen saakka hyvin epätodennäköisenä. Euroopassa on tulevan vuoden aikana edessä joukko vaaleja, joissa yhteiskunnallinen ilmapuntari voi värähtää uuteen asentoon.

Demokraattisen järjestelmän täytyy kestää erilaiset vaalitulokset. Mutta vielä tärkeämpää on se, että demokratia kestää myös vaalitulosten jälkeiset ajat – siis sen, miten instituutioita ja valtaa käytetään.

Demokraattisten instituutioiden ja toimintatapojen arvostus on huolestuttavalla tavalla rapautumassa. Perusarvojen ja -vapauksien loukkauksista on tulossa pelottavan hyväksyttyjä. Sananvapautta käytetään liian usein väärin. Kansainvälisen oikeuden peruspilareita ja käytänteitä ylenkatsotaan. Totuus ei ole niin tärkeää, kunhan kerrottu juttu muuten lentää.

Suomessakin tilanne on viime vuosina muuttunut. Samaa mieltä ei kaikkien totisesti tarvitse olla, päinvastoin. Yhteiskuntaamme saa haastaa muuttumaan ja suoriutumaan paremmin. Ihmisten huolet ovat todellisia.

Mutta pystyykö nykyinen yhteiskuntarakenteemme käsittelemään noita huolia? Onko poliittisella järjestelmällä enää riittävää legitimiteettiä? Valikoituuko avainpaikoille jatkossa pragmaattisia ongelmanratkaisijoita vai helppoja ratkaisuja tarjoavia populisteja? Kansan hiljainen enemmistö jää yhä useammin katsomopaikoille seuraamaan, kun äänekkäimmät ryhmät muokkaavat ilmapiiriämme ja toimintatapojamme.

Tässä tulemme maanpuolustuksen laajempien peruskysymysten äärelle, nimittäin demokraattisen yhteiskuntamme kivijalkojen puolustamiseen. Myös tällainen maanpuolustus kuuluu meistä jokaiselle puoluepolitiikkaan, sukupuoleen, ikään, syntymämaahan, etniseen taustaan tai uskontoon katsomatta. Suomi on yhteinen asiamme, ja me rakennamme ja puolustamme sitä myös vastaisuudessa yhdessä. Avoimesti, moniäänisesti, kuuntelevasti, suvaitsevaisesti.

Tämä on erityisen tärkeä asia muistaa nyt, kun olemme aivan satavuotisjuhlamme kynnyksellä. Satavuotias Suomi ei ole ulkomuseo, vaan yhteinen elävä kotimme.

Hyvät naiset ja herrat,

viittasin jo edellä siihen, että vuodesta 2016 on jo nyt tullut kovin tapahtumantäyteinen, vaikka vuotta on vielä yli kuukausi jäljellä.

Tämä on saanut jotkut tahot kiirehtimään sitä, että Suomen pitäisi nopeasti päivittää käsitystään maailmanpolitiikan suuresta kuvasta. Konkreettisesti on esitetty muun muassa sitä, että kesällä eduskunnan käsittelyyn annettua valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tulisi jo nyt päivittää; Britannian Brexit-äänestyksen ja Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi katsotaan muuttaneen suursäätilaamme merkittävästi.

On totta, että molemmat mainitut tapahtumat ovat monessa suhteessa historiallisia ja niillä tulee olemaan merkittäviä seurauksia sekä Euroopassa että kansainvälisessä politiikassa laajemminkin.

On kuitenkin muistettava, että Britannia ei ole vielä edes virallisesti jättänyt eroanomustaan eikä Trump ole astunut virkaansa. Ulkopolitiikka on kestävyyslaji, eikä johtopäätöksiin kannata hypätä starttipistoolin ensimmäisestä laukaisusta.

Kesäkuussa valmistunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ei myöskään kirjoitettu mihinkään staattiseen ideaalitilanteeseen. Sen toimintaympäristökuvaus alkaa lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.” Samassa yhteydessä todettiin myös: ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttuneelle toimintaympäristölle ovat ominaisia muutoksen nopeus ja ennustamattomuus.”

Lisäksi huomioitiin se, että ulkoisilla muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia Suomen sisäiseen kehitykseen, sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestokykyyn. Näitä teemoja käsiteltiin myös toukokuussa julkistetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa.

Tämän lisäksi olemme tehneet viime vuosina erittäin tärkeää, hallinnonalojen rajat ylittävää työtä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden hahmottamisessa. Kyber- ja hybridiuhkien kaltaiset ilmiöt haastavat meitä jatkamaan tätä työtä edelleen.

On tärkeää katsoa maailmaa sellaisena kuin se on – ei sellaisena kuin haluaisimme sen olevan.

Tällaiseen maailmaan laadimme nyt myös puolustusselontekoa, jonka valmistelu on jo pitkällä. Tulemme siinä päivittämään analyysimme Suomen sotilaallisesta toimintaympäristöstä ja linjaamaan sen, mitä puolustuskykymme ylläpito tulee merkitsemään. Puolustusselonteko on monella tapaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ”sisarselonteko” – on selvää, että esimerkiksi näiden molempien selontekojen toimintaympäristöanalyysi on samanlainen.

Haluan tässä yhteydessä esittää erityiskiitokseni eduskunnan seurantaryhmälle, joka on ollut mukana molempien selontekojen valmisteluprosesseissa. Seurantaryhmä on ollut erinomaisen aktiivinen ja sitoutunut työhönsä ja antanut valmisteluprosessiin arvokkaita kommentteja.

Hyvät kuulijat,

EU ei ole pystynyt tarjoamaan terrori-iskujen ja alueellisen epävakauden huolestuttamille kansalaisilleen riittävää turvallisuuden tunnetta. Tämä on aivan keskeinen asia, jota unionin tulee petrata sekä kansalaistensa että oman itsensä vuoksi. Syyskuun epävirallisessa EU-päämiesten kokouksessa Bratislavassa totesimme, että EU ei ole täydellinen, mutta se on paras välineistä, joilla voidaan vastata uusiin haasteisiin. Näistä haasteista keskeisimpiin kuuluu sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys ei siis maailman myllerryksessä pienene vaan päinvastoin vahvistuu. Sama johtopäätös on vedetty myös monissa muissa meille läheisissä EU-jäsenmaissa. Voimme unionin sisällä tehdä paljon enemmän jo aiemmin sovittujenkin päätösten toimeen panemiseksi. Me olemme Suomena valmiita kantamaan oman osuutemme unionin vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä.

Tästä yksi osoitus on se, minkä tekin varmasti eilen uutisista kuulitte: olemme viime kuukausina aktiivisesti selvittäneet mahdollisuutta perustaa EU:n hybridiosaamiskeskus Suomeen. Selvitystyö on edennyt nopeasti ja hyvin. Taustalla tässä oli kuluvan vuoden huhtikuussa julkistettu EU:n hybriditiedonanto. Sen toimenpidesuosituksiin sisältyi kehotus jäsenmaille harkita hybridiuhkien vastaisen osaamiskeskuksen perustamista. Suomi tarttui asiaan ja aloitti keskustelut asiasta heti keväällä. Keskeisten kumppanimaiden vastaanotto asiaan ja Suomen johtorooliin on ollut positiivinen. Helsingissä viime viikolla pidetyssä kokouksessa kaikki mukana olleet tahot – 12 maata sekä EU:n ja Naton edustajat – ilmaisivat alustavan tukensa keskuksen perustamiselle.

Jo ennen kesäkuun Brexit-äänestystä teimme Ranskan kanssa julkilausuman, jolla peräänkuulutimme EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. EU-mailla täytyy olla poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen. EU:n täytyy pyrkiä vahvistamaan kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista puolustusteollisuutta. Voimme panostaa unionissa enemmän tutkimukseen ja huoltovarmuuteen. Myös EU:n ja Naton yhteistyön strategista otetta on edelleen vahvistettava.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voivat nousta unionin yhtenäisyyden ylläpitäjinä tärkeään asemaan. Olemme Suomena toistuvasti vahvistaneet sitoutumisemme EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpanoon. Ne eivät ole tyhjiä kirjaimia. Tulemme EU-päämiesten kesken käsittelemään joulukuun Eurooppa-neuvostossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen alalle laadittavaa toimintasuunnitelmaa. Tulen nostamaan esille sen, että EU:n on tärkeää pystyä osoittamaan konkreettinen ja uskottava lisäarvonsa Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Yhdessä sovittavien toimien täytäntöönpanossa tulee edetä viivytyksettä, oli kyse sitten Euroopan suojelusta tai kriisinhallintayhteistyön kehittämisestä.

Suomen kannalta on erittäin viisasta pitää huoli EU:n toimintakyvystä ja olennaiseen keskittymisestä nyt, kun sekä keskipakoisvoimat että ulkoiset paineet pitävät unionia pihdeissään.

Myös Suomen muiden kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen jatkuu. Ruotsi on tässä erityisasemassa myös jatkossa. Haluamme hyödyntää edistyneen kumppanin asemamme Natossa maksimaalisesti. Tiivis kansainvälinen puolustusyhteistyö eri kumppaneiden kanssa on Suomen etujen mukaista. Siksi jatkamme monipuolista osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan ja kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdysvallat säilyy meille tärkeänä kumppanina niin puolustuspolitiikan saralla kuin muutenkin huolimatta siitä, mikä administraatio Washingtonissa on vallassa. Meille tärkeää on, että Yhdysvallat noudattaisi aiempia kansainvälisiä sitoumuksiaan eikä ryhtyisi toimiin, jotka heikentävät sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Uuden presidentin toimia on vaikea ennakoida, mutta aiempien kiinnikkeiden puuttuessa hän voi periaatteessa pystyä yllättämään kansainvälisissä toimissaan myös positiivisesti. Aika näyttää.

Venäjästä analyysimme on selväpiirteinen: sen kehitys on huolestuttavaa sekä maan sisäisten että maan ulkoisten toimien valossa. Venäjän toimet esimerkiksi Aleppon pommituksissa ovat olleet kansainvälisen oikeuden räikeitä rikkomuksia.

Samalla pidämme keskusteluyhteydettä Venäjään erittäin tärkeänä. Tämän keskusteluyhteyden merkitys tunnustetaan myös EU:ssa nyt laajasti, ja meidän rooliamme tässä arvostetaan. Yksikään konflikti tai erimielisyys ei ole ratkennut ilman sitä, että keskustellaan ja kuunnellaan ja että keskustelukumppaniin suuristakin näkemyseroista huolimatta suhtaudutaan arvostavasti. Ihmisten väliset kontaktit ovat yksi naapuruussuhteemme vakauden takeista. Tämän vuoksi pidämme myös pakotteiden ulkopuolella olevan taloudellisen kanssakäymisen ja venäläismatkailijoiden virran uudelleen vahvistumista tervetulleena.

Viime päivinä on kuultu puheenvuoroja siitä, että Suomen tulee olla varautunut tulemaan toimeen omillaan, jos suurvaltapolitiikan mannerlaatat alkavat liikkua. Tähän haluan todeta: jos tällainen tilanne syntyisikin, olisimme siihen moniin muihin maihin verrattuna hyvin varautuneita, sillä olemme pitäneet maanpuolustuskyvystämme ja -tahdostamme hyvää huolta kaikki nämä vuodet. Tästä haluan osoittaa kiitokseni niin puolustushallinnolle kuin kaikille vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville järjestöillekin.

Sotilasliittoon kuulumattomana maana olemme joka tapauksessa viime kädessä siinä tilanteessa, että turvallisuutemme syntyy omasta toiminnastamme. Meille on tärkeää se, että olemme valinnoillamme turvallisuuden tuottaja niin Itämeren alueella kuin laajemminkin.

Panostuksia maanpuolustukseen tulee jatkaa ja vahvistaa. Tulemme jatkossakin puolustamaan koko Suomea, ja tulemme jatkossakin pitämään huolta siitä, että maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tulemme varautumaan niin entisiin kuin uusiinkin turvallisuusuhkiin.

Puolustusvoimien aiemmin leikattua materiaali-investointirahoitusta on hallitusohjelman mukaisesti jo asteittain lisätty Ilkka Kanervan vetämän parlamentaarisen selvitysryhmän esittämälle tasolle. Nyt valmistelussa olevassa puolustusselonteossa resurssitarkastelua jatketaan edelleen – eikä vähiten sen vuoksi, että käsillä ovat päätökset strategisten suorituskykyhankkeiden eli merivoimien aluskaluston ja ilmavoimien hävittäjähankinnan toteuttamisesta.

Uusien hävittäjien hankinnassa kyse on kansantuotteeseen suhteutettuna suunnilleen yhtä suuresta ponnistuksesta kuin 90-luvun alkupuolen Hornet-hankinnoissa. Hävittäjähankinnat ajoittuvat tälle ja kolmelle seuraavalle hallituskaudelle. Tälle ajanjaksolle osuu myös ikääntymiskulujen suurin piikki. Näiden maanpuolustuksen kannalta tärkeiden hankintojen rahoittamisesta onkin löydettävä mahdollisimman suuri parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Tällainen suuri hankintahan tarkoittaa sitä, että puolustusbudjettimme tulee todellisuudessa olemaan keskimäärin 300–400 miljoonaa euroa suurempi kuin esimerkiksi tämän vuoden budjetin 2,9 miljardia euroa. Tästäkin on varmasti tärkeää käydä laajapohjaista keskustelua.

Vaikka emme tiedä, mikä on maailman tilanne 30 vuoden kuluttua, lienee kuitenkin varmaa, että uusi teknologia Suomen puolustamiseen tulee jatkossakin maksamaan paljon. Parlamentaarisen selonteon käsittelyn rinnalla tulen hakemaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa yhteisymmärrystä investointien rahoituksesta.

Arvoisat kuulijat,

vaikka hallitus itse analysoi jatkuvasti Suomen turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä, tarvitaan aiheesta myös runsaasti muuta pohdintaa ja moniäänistä keskustelua. Asiantuntijaraportit ja -lausunnot ovat tärkeä lisä analysoitaessa alati muuttuvaa ulkopoliittista toimintaympäristöämme, jossa tilannekuvamme tulee olla tarkka ja ajantasainen.

Erilaiset näkemykset auttavat meitä luomaan moniulotteisen kokonaiskuvan siitä, millaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme, ja millaisia vaikutuksia muutoksella on meidän kansalliseen varautumiseemme.

Tätä keskustelua jatkakaamme myös tässä tilaisuudessa.

Vielä kerran lämpimät onnittelut 40-vuotiaalle Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnalle!

Metsä - tulevaisuuden kasvulähde

Keskiviikko 16.11.2016 klo 11:00

Päättäjien Metsäakatemia 16.11.2016

(muutosvarauksin)

Arvoisat metsäakateemikot, metsien miehet ja naiset!

Päättäjien Metsäakatemia on kaksi vuosikymmentä lisännyt metsäalan tietämystä maamme keskeisten vaikuttajien keskuudessa. Samalla fooruminne on monin tavoin edistänyt erilaisten ihmisten kohtaamista, ristipölytystä yli yhteiskunnan eri sektorirajojen. Esitän heti tähän alkuun lämpimät onnittelut valtioneuvoston puolesta 20-vuotiaalle instituutiolle.

Metsäsektorin tulevaisuus ei näyttänyt kovin valoisalta, kun Metsäakatemiaa käynnistettiin 1990-luvun puolivälissä. Moni kyseenalaisti metsäteollisuuden aseman vientiteollisuutemme ja koko yhteiskuntamme tukipilarina. Jälkiteollisen palveluyhteiskunnan visionäärit kuvasivat perinteisen metsäteollisuuden auringonlaskun alana, katoavana kansanperinteenä.

Toisin on käynyt. Hallitusohjelmammekin luottaa siihen, että Suomi nousee metsästä ja olemme asettaneet sille vahvoja tavoitteita. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Biotalous toimii hallituksen muutoksen ajurina Suomen suunnan kääntämiseksi – kasvun ja työpaikkojen luomiseksi koko Suomessa. Ohjelmamme mukaan puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puun jalostusarvoa ja metsätilakokoa kasvatetaan. Sukupolvenvaihdoksia vauhditetaan. Tavoitteena on yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito.

Metsäteollisuuden uusiutumisen nopeus on yllättänyt monet. Metsäsektori on raivannut risukoitaan ja tehnyt tilaa uudelle kasvulle. Koko metsäalalla on tapahtunut iso strateginen muutos. Menneinä aikoina korjatut puut jalostettiin lähes yksinomaan sahatavaraksi, selluksi ja paperiksi. Nykyisin kuitupitoisista jakeista kilvoittelevat yhä useammat tuotteet ja toimialat. Tekstiiliteollisuus korvaa puuvillaa liukosellulla. Elintarviketeollisuus hyödyntää monipuolisesti ravinnoksi kelpaavia puun eri ainesosia. Kemian teollisuudelle puukuitu on aarreaitta.

 

Hyvät kuulijat!

Keskeisimmät kehityksenajurit metsäsektorilla ovat biotalousbuumi ja Pariisin ilmastosopimus. Metsiltämme odotetaan yhä enemmän puuta ja samanaikaisesti yhä enemmän kaikkea muuta.

Samalla kertaa metsistämme etsitään positiivisia ratkaisuja fossiilitalouden selättämiseen ja ympäristönsuojeluun. Metsällä onkin merkittävä rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa.

Näiden moninaisten odotusten yhtäaikainen täyttäminen on täysin mahdollista. Pystymme tarvittaessa tuottamaan puuta vielä paljon nykyistä enemmän hyvällä metsänhoidolla ja metsänjalostuksella. Kasvu avaa mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan ja laajempaan tuotantoon. Pystymme myös pitämään huolta luonnon monimuotoisuudesta sekä tarjoamaan aivan uusia palveluja metsissämme virkistäytyville ja matkaileville ihmisille.

 

Hyvät kuulijat,

Kansainvälisen kilpailukykymme kohentaminen nostaa metsäiset maaseutualueemme uudella tavalla keskiöön. Suomen pärjääminen maailmalla perustuu ennen kaikkea luonnonvaroihimme. Metsä- ja muut luonnonvaramme sijaitsevat enimmäkseen maaseutualueilla.

Valtaosa maamme vientiteollisuuden tuotannosta tahkotaan maakunnissa. Niin ikään valtaosa energiasta tuotetaan kaupunkikeskusten ulkopuolella. Jokapäiväinen leipämme tuotetaan pääasiassa maaseutualueilla. Koko ajan yhä tärkeämmäksi nouseva juomakelpoinen vesikin tulee maaseudulta.

Uskon vahvasti, että biotalous on todellakin aito hyppäys uuteen maailmaan. Siellä uusiutuvien luonnonvarojemme ja erinomaisen osaamisemme turvin pystymme tuottamaan entistä enemmän ja yhä monipuolisempaa hyvinvointia.

Luonto itsessään on valtava biojalostamo. Luonnon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävästi ja yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta optimaalisella tavalla edellyttää metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Tarvitaan paljon vuorovaikutusta eri intressiryhmien kesken. Tätä tarkoitusta ajatellen Päättäjien Metsäakatemia on ollut erittäin onnistunut konsepti. Sille on vahvistuva sosiaalinen tilaus tulevaisuudessa.

EU:n päättäjät tarvitsevat vahvempaa metsätietoutta. Olisiko tässä paikka Suomen rakentaa EU:n oma ”Metsäakatemia” EU:n päättäjille?  

Luonnonvarojen niukkuuden ennakoidaan olevan ihmiskunnalle jopa nopeammin eskaloituva ongelma kuin ilmaston lämpeneminen. Yhä jatkuva väestönkasvu lisää kilpailua maankäytöstä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen on pakko laskea, mutta samalla aikaa koetun hyvinvoinnin halutaan kaikkialla kasvavan. Painotusta on tarpeen siirtää pois uusiutumattomista luonnonvaroista kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Resurssiviisaus, kiertotalous, uusiutuva energia, hiilineutraalisuus, cleantech ovat kaikki arkijärkeenkäypiä periaatteita. Vaikka noita asioita ei ole ennen vanhaan näillä nimillä kutsuttu, niin itse asiassa ne ovat kuuluneet iät ja ajat hyvään suomalaiseen huushollinpitoon; tyyliin ”vie mennessäsi, tuo tullessasi”. 

Hyvinvointi- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme yhä enemmän puuta: enemmän puuta teollisuuden rattaisiin edelleen jalostettavaksi, enemmän puuta myös hiilinieluihin – niin pitkäkestoisiin puutuotteisiin kuin kasvavaan puustoon.

Kansallisen metsästrategian mukaan metsiemme hakkuumäärää on tavoitteena lisätä 15 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Puuntuotannollinen kestävyys ei ole silti uhattuna, sillä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan tavoitteeseen voidaan päästä luonnon monimuotoisuus turvaten. Tämä edellyttäisi jatkossa nykyistä enemmän jättö- ja lahopuita. Myös METSO-ohjelmaa tulisi jatkaa. Tätä pitemmällekin voi visioida. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme puuston kasvua on mahdollista lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se on useita kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin nyt.

Kun puun pitää venyä moneksi, on selvää, että puun käytön lisäämisessä puun polttaminen ei voi olla ykkösvaihtoehto. Selvää on myös se, että niin kauan kuin tässä maassa poltetaan öljyä tai kivihiiltä, kansantalouden ja ympäristön kannalta on suotavaa pitää puu energialähteiden kilpailukykyvertailuissa näitä edellä.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa auttaa olennaisesti, jos pystymme ottamaan ison loikan eteenpäin puurakentamisessa. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun uus- ja korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Jotta puun käyttöä pystytään lisäämään rakentamisessa, on puun käytön kehittäjien syytä kulkea käsi kädessä betoni-, teräs- ja lasirakentamisen kehittäjien kanssa. Puurakentamisen edistäminen on nähty ehkä liiaksi pelkästään ”puhdasoppisten” puurakennusten edistämisenä, jossa tavoitellaan puun käyttöä ainoana rakennusmateriaalina. Ehkä vielä tätä enemmän mahdollisuuksia avaa kuitenkin ”sekakäyttö” eli ajattelumalli, jossa puun osuutta lisätään läpileikkaavasti kaikessa rakentamisessa. On järkevää käyttää kuhunkin rakenteeseen ja rakennuksen osaan sellaista materiaalia, joka kyseiseen tarkoitukseen parhaiten soveltuu.

Puun kilpailukykyä rakentamisen materiaalina edistää puurakennusten terveellisyys. Ylipäänsä terveys, hyvinvointi ja virkistys ovat isoja nousevia trendejä. Niiden ympärille syntyy varmasti paljon uutta metsiin liittyvää liiketoimintaa.

 

Hyvät kuulijat,

Suomi haluaa näyttää maailmalle suuntaa. Puunkasvatuksessa ja -korjuussa meillä on jo käytössä maineikkaat paikkatietojärjestelmät ja monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmät. Äänekoskelle on valmistumassa maailman ensimmäinen aito biotuotetehdas.

Älykkäät teknologiat, robotiikka, keinoäly, puettava teknologia, 3D ja sen sellaiset ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Sovellusten kehittämisessä ohjenuorana ja tähtäimenä tulee olla kokonaishyvinvoinnin kohentaminen. On vain ajan kysymys, milloin hankalien paikkojen puunkorjuutöitä aletaan hoitaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Tätä ei synny ilman monipuolista vuorovaikutusta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttaa ratkomaan monimutkaisia ja kryptisiä kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Kun Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta, juhlateemamme onkin juuri tästä syystä ”Yhdessä”.

Perinteisen puunjalostusteollisuuden rinnalle on syntymässä uusi biomateriaaliyhteisö. Metsien ja puiden monien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitsemme biotaloustalkoisiin mukaan aiempaa monipuolisemman joukon asiantuntijoita: uusia ihmisiä alan sisälle tekijöiksi, alan liepeille kehittäjiksi, uusien impulssien tuojaksi ja vastavuoroisesti muille toimialoille viestiä viemään. Tarvitsemme uusia nuoria ja jo muilla sektoreilla kannuksensa hankkineita kokeneita konkareita.

Pari vuotta sitten valmistuneen Suomen biotalousstrategian tavoitteeksi asetettiin luoda alalle huimat 100 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden ytimessä olevaa metsäalaa palvelevat koulutuskanavat eivät tähän tietenkään riitä - eikä niiden tarvitsekaan riittää. Biotalouden on tarjottava mieluisia maalintekopaikkoja myös sellaisille ihmisille, joita käsitteet ”kiintokuutio” tai ”koivusellu” eivät energisoi. Biotalouden on pystyttävä houkuttelemaan pariinsa myös kemistejä, ekonomeja ja humanisteja – kuin myös taiteilijoita ja nikkareita.

Päättäjien Metsäakatemia on osaltaan vaikuttanut siihen, että olemme nyt saavuttaneet tilanteen, jossa meidän ei enää tarvitse kääntää metsäsektorin kehityksen suuntaa - vaan pikemminkin meidän tarvitsee vain edesauttaa jo hyvään vauhtiin päässyttä muutosta.

Toivotan Päättäjien Metsäakatemialle jatkuvaa menestystä pitkälle tulevaisuuteen sekä kaikille teille akateemikoille energiaa ja valoa alkavaan talvikauteen!

Ratkaisuja lokapolitiikan sijasta

Perjantai 11.11.2016 klo 17:21

Julkaistu alunperin Maikkarin nettikolumnina 11.11.2016

Yhdysvalloissa käytiin juuri likaisimmiksi ikinä luonnehditut presidentinvaalit. Valitettavasti nyt on selkeitä merkkejä siitä, että Suomessa kehitys on menossa samaan suuntaan. Tällä viikolla kotimaan politiikassa on nimitetty hallituspuolueiden puheenjohtajia kolmeksi rosvoksi. Tämähän on kuin suoraan Trumpin puheista.

Opposition retoriikka on kääntynyt tällaiseksi, kun he ovat huomanneet, että tämä hallitus toimii kunnianhimoista hallitusohjelmaa noudattaen Suomen suunnan muuttamiseksi. Toisin kuin edellinen hallitus, joka ei saanut mitään aikaiseksi, tämä hallitus vie määrätietoisesti asioita eteenpäin.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Olen aina uskonut asioista sopimiseen ja yhteistyöhön.

Tulin politiikkaankin hakemaan ratkaisuja Suomen ongelmiin. Monien muiden tavoin minua ärsytti se, että poliitikot haukkuivat toisiaan jopa henkilökohtaisuuksiin mennen, puhuivat toistensa ohi ja ymmärsivät toisiaan tahallisesti väärin. Vaikka politiikassa asiat ovat äärimmäisen hankalia, toista ihmistä on kunnioitettava.

Siksi olen pitänyt alusta alkaen ehdottoman tärkeänä, että oma puolueeni pysyy sivistyneellä linjalla, eikä lähde muiden mustamaalaamisen tielle. Näin toimimme viime vaalikaudella oppositiossa. Näin olemme toimineet myös tällä vaalikaudella, kun vaaleissa saimme suomalaisilta luottamuksen Suomen kuntoon laittamiseksi.

Itse kukin päättää, miten politiikassa toimii. Joudun kuitenkin vakavasti kysymään, miten muiden mustamaalaaminen edistää ratkaisujen aikaansaamista niihin ongelmiin, joita meillä on. Itse ajattelen, että kohta satavuotias Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Me olemme pienenä kansakuntana pärjänneet aina, kun olemme pystyneet uudistamaan tätä maata ja puhaltamaan yhteen hiileen. Nyt jos koskaan näitä molempia tarvitaan. Suomen tilanne on parempi kuin puolitoista vuotta sitten hallituksen aloittaessa. Työ on kesken.

Laitamme voimavarat myös jatkossa yhdessä sovitun hallitusohjelman toteuttamiseen, jotta työllisyys saadaan paranemaan, palvelut turvattua tasa-arvoisesti koko Suomessa, pidettyä huolta heikompiosaisista ja maamme velaksi eläminen aikanaan loppumaan. Käymme mielellämme keskustelua myös opposition kanssa etenkin kaikista rohkeista ratkaisuista työllisyyden parantamiseksi.

Suomessa ja maailmalla on paljon epävarmuutta. Ymmärrän hyvin, että moni on huolissaan tulevaisuudesta. Päättäjien on otettava nämä tunnot vakavasti. Maailman muuttumista emme kuitenkaan saa pysähtymään, niin turvalliselta kuin se tuntuisikin.

Siksi itse kunkin kannattaa pohtia, haluammeko olla muutoksen vietävänä vai sitä tekemässä. Itse valitsen jälkimmäisen ja aion myös tulevaisuudessa laittaa voimavarani olennaiseen: ratkaisujen hakemiseen Suomen ja suomalaisten ongelmiin, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. Ongelmat eivät populismilla ratkea. Lokapolitiikka ei nosta Suomea eikä tuo maahamme yhtään työpaikkaa lisää.

Vaalien merkityksestä

Perjantai 11.11.2016 klo 13:37

Kolumni on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 11.11.2016

Heräsimme keskiviikkoaamuna uutisiin Yhdysvaltain vaalituloksesta. Donald Trumpin voitto tuli yllätyksenä tiedustusvälineille ja mielipidetiedustelujen tekijöille. Tämäkin todistaa sen, että mielipidetiedusteluilla on lähinnä viihdearvo. Samoin on käynyt Suomessa ja Brexit-äänestyksessä Iso-Britanniassa.

Yhdysvaltain vaalikampanja oli tällä kertaa poikkeuksellisen värikäs ja likainenkin. Siihen nähden oli hienoa nähdä, miten rakentavasti molemmat ehdokkaat vaalituloksen ratkettua kannustivat äänestäjiä yhteiseen työhön kansakunnan hyväksi. Yhteistyötä nyt varmasti tarvitaankin, niin syviksi kahden äänestäjäryhmän väliset juoksuhaudat ehdittiin kaivaa.

Yhdysvaltain vaaleissa kiteytyi länsimaisia demokratioitamme tällä hetkellä kohtaava syvällinen haaste. Viihteellinen populismi jyrää yhä useammin faktapohjaisen politiikan yli. Keskustelu muuttuu liian nopeasti huuteluksi, joka poteroituu vastakkaisiin näkemyksiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kaikki äänestäjät eivät koe, että perinteinen politiikka tarjoaa riittäviä vastauksia tai vaikuttamisen mahdollisuuksia. Mielipidetiedustelut eivät kaikilta osin pysty heijastelemaan kansalaisten todellisia mielipiteitä. Myös medialla on vaikeuksia saada kiinni yhteiskunnan sydämenlyönneistä. 

Kansa ei äänestä väärin. Demokraattisten vaalien tehtävänä on valita kansalle ne edustajat, jotka kansalaiset kokevat omikseen. 

Yhdysvaltain vaalituloksen ohella myös esimerkiksi kesäkuinen Brexit-äänestyksen tulos tuli kuitenkin monille yllätyksenä. Nämä molemmat äänestykset – sekä niiden kampanjavaihe että niiden tulos – antavatkin paljon ajattelun aihetta. Kohtaako perinteinen politiikanteko enää äänestäjiä?

Meille kaikille tärkeimpiä arjen kysymyksiä ovat työpaikka, ruuan hinta, päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, vapaa-aika – ja niin edelleen. Näiden peruspalikoiden tulee jokapäiväisessä elämässä olla kohdallaan. 

Erityisesti meidän päätöksentekijöiden velvollisuutena tulee kuitenkin olla se, että arjen kysymysten ohella pidämme koko ajan mielessä myös isomman kuvan ja yhteiskunnan laajemmat haasteet. 

Olen itse pohtinut paljon sitä, miten globalisaatio ja talouden, teknologian sekä työelämän murros on vaikuttanut myös suomalaiseen arkeen. Muutos on ollut nopeaa. Se on hyödyttänyt meitä paljon – ajatellaanpa vaikka taskussa kulkevia nettiyhteyksiä tai joustavia etätyömahdollisuuksia.   

Samalla esimerkiksi digitalisaatio kuitenkin haastaa työpaikat ja työn tekemisen tavat. Tätä kehitystä emme voi pysäyttää emmekä kääntää takaisin päin, mutta voimme kuitenkin yrittää hallita sitä – ja ennen kaikkea voimme yrittää kääntää sen mahdollisuudeksi. Tämä kuitenkin vaatii paljon paitsi yhteiskunnalta, myös jokaiselta yksilöltä. 

Tällainen muutos on nopealiikkeinen mutta osin huomaamaton; se ei tule kello kaulassa. Tällaisen muutoksen ymmärrettäväksi tekeminen ei ole helppoa. Luulenpa, että esimerkiksi tämän vuoksi äänestäjiin on helpompi vedota lupaamalla paluu entiseen, jolloin kaiken muistellaan olleen selvempää. 

Ongelma on vain se, että kelloa ei voi kääntää taaksepäin – entiset ajat eivät palaa. 1970-luvulta ei peruutettu 1930-luvulle vaan tultiin 2010-luvulle. Ja suunta on vastedeskin eteenpäin. 

Myös Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena elää tämän uuden ajan ytimessä, monilta osin sen airuena. Siksi on vaikeaa nähdä, että sielläkään voitaisiin keksiä peruutusvaihteella toimiva aikakone.

Siksi on entistäkin tärkeämpää, että muutoksessa pidetään kaikki mukana.

Prime Minister Sipilä's Speech at the Nordic Investment Bank´s 40th Anniversary Seminar in Copenhagen

Torstai 3.11.2016 klo 20:31

check against delivery

Dear Colleagues, Friends,

Today, we are celebrating the 40th anniversary of Nordic Investment Bank. And as with all such celebrations, this gives us a good opportunity to take stock of the past. But of course, we should also take a look at the future. 

Nordic Investment Bank, or “NIB” as we call it, is an outcome of Nordic co-operation – although it was, we recall, rather a long time in the making. In fact, the first attempt to establish the Bank was back in the 1950s in connection with the unrealised plans for a Nordic customs union.

The second attempt came as part of the preparations for a Nordic Economic Union, Nordek, which also failed to come about. Well, even we Nordics can’t always succeed!                                          

After the collapse of Nordek, it took another five years for the Nordic countries to make a third attempt. This time, against the backdrop of the oil crisis, the negotiations proceeded rather rapidly. The Ministers for Nordic Cooperation finally signed the agreement establishing Nordic Investment Bank, and in 1976 the Bank started its operations.

But this didn’t happen without heated debate. For instance, some representatives from the right of the political spectrum in Norway and Denmark thought that the Bank was too left-wing, while the Finnish Communists were against the Bank for exactly the opposite reason. 

Another issue debated at the time was the location of the Bank’s headquarters. Finns were eager to have the Bank in Helsinki, which was still lacking an important Nordic institution. It is said that it was thanks to the Swedish Prime Minister, Olof Palme, that Helsinki was finally chosen. He saw that the Bank would bring Finland closer to the Nordic community.

From then on, the Bank’s headquarters have been in Helsinki. And by the way, that’s not the only presence the Bank has in Helsinki. Today, if you arrive at the airport in Helsinki for a meeting at the Bank’s headquarters, much of the infrastructure around you has received NIB funding: the airport, the ring road, the ring rail, the metro, the university library, and so on.  NIB may not be very visible – but the projects it finances are. Since 1976, NIB has agreed over 600 loans totalling over 10 billion euros in Finland alone.

The world has changed dramatically since the 1970s. Most importantly for us, the Baltic countries regained their independence in 1991. At that time, their economies were rather weak, and there were some serious environmental concerns, too. After years of increased co-operation, the Baltic countries joined Nordic Investment Bank in 2005. That was a truly important milestone.

Earlier today, when I met my colleagues from the Nordic and Baltic countries, we all agreed that NIB is not only a child of Nordic co-operation, but is today the most tangible institution of our Nordic–Baltic co-operation.  

For many years, regional co-operation in Northern Europe seemed to be overshadowed by deepening integration in the European Union. But as we all know, recent years have shown that the European process is not without its hiccups. An important note for us policy-makers is that the different aspects of regional co-operation are not substitutes but are complementary to each other. In fact, the importance of Nordic–Baltic co-operation seems to be only growing right now.

When NIB was established, financial markets were not functioning as well as they are today. Back then, NIB was a tool for raising capital to speed up investments in the Nordic region. It was also a tool to facilitate the integration of our economies by, for example, financing cross-border mergers and acquisitions.

Later, this approach was complemented by an environmental dimension. Nordic Investment Bank’s contribution to financing St. Petersburg’s wastewater treatment facilities is a good example of that. Since 2006, the mission of the Bank has been formalized as: financing projects that improve the competitiveness and the environment of its member countries.

What is NIB today? It is an international financial institution owned by the Nordic and Baltic countries. The Bank has a strong standing in international financial markets, which is supported by the strength of its member countries. The Bank’s outstanding lending is about 16 billion euros. This is a large portfolio for a bank with less than 200 employees. Unlike many other international financial institutions, its operations are based on sound banking principles and it pays a healthy dividend to its owners.

NIB’s added value for its customers is long-term lending, as the Bank may extend loans of up to 30 years. Professor Mazzucato, who will speak later this evening, has called this kind of funding source “patient capital”. This is a good phrase, since many long-term investments need long-term money. The commercial sector is often “impatient”, and innovations that move society forward often require a push from the state. In an ideal situation “the state” and the “commercial sector” work together. NIB is one of the platforms where this kind of co-operation takes place.

The Bank’s member countries are well-off European countries. It is good to remember that our wellbeing is based on the decisions and achievements of the past. But the biggest risk for our region would be to rest on those past achievements. Changes in the global economy will transform us very quickly into heroes of yesterday if we do not react in time.

This brings me to why NIB is so valuable to us, the member countries. NIB is a tool for us to move our societies forward through long-term financing. With only eight members, each of the owners has an equally significant impact, which is less the case in bigger multinational organisations.

However, we could ask ourselves: Are we bold enough as owners? Are we really financing the next step? Should we use NIB more by, for example, accepting a bit more risk for greater gains to society?  

NIB needs to develop all the time, and it needs to be agile and provide added value in the region. And also we, the member countries, have to keep evolving. As Professor Mazzucato will show us, we are facing many unprecedented challenges in terms of smart, sustainable and inclusive growth.

Ladies and Gentlemen,

With these words I would like to congratulate Nordic Investment Bank, our Bank, on its 40th anniversary, and give the floor to Henrik Normann, the President of NIB.

Puhe Helsingin Suomalaisen Klubin EU-illassa 18.10.2016

Keskiviikko 19.10.2016 klo 10:15

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat!

Olin viime viikolla Latinalaisessa Amerikassa, Argentiinassa ja Meksikossa, vienninedistämismatkalla yritysdelegaation kanssa. Tapasin matkalla kaksi presidenttiä, kymmenen ministeriä ja useita liike-elämän vaikuttajia. Molemmissa maissa puhaltavat nyt uudistushenkiset tuulet, yli kymmenkunta reformia on molemmissa maissa käynnissä. Uudistukset tarjoavat myös Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mukana olleet yritykset olivat tyytyväisiä antiin.

Myös Euroopan unioni ja Brexit olivat aiheina useissa keskusteluissa. Huoli Euroopan suunnasta ja sisäänpäin kääntymisestä olivat vahvasti läsnä.

Kävimme keskustelua kasvavasta poliittisesta trendistä, missä epävarmuuteen vastataan pelkoa vahvistavilla viesteillä. Rajat kiinni – niin henkisesti, vapaakaupan tai vaikkapa ihmisten liikkuvuuden näkökulmasta.

Näin en haluaisi Euroopan unionia tai globaalia yhteisöä rakennettavan. Insinöörinä pidän enemmän siltojen rakentamisesta kuin muurien muuraamisesta.

Elämme monessa mielessä vaikeita aikoja. Euroopan unionin yhteiset arvot, visio ja ylipäätään olemassaolon tarkoitus kyseenalaistetaan monien toimesta Euroopassa. Unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä koetellaan, sillä unioni on liian hajanainen ja liian hidas reagoimaan. Tämä näkyy esimerkiksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Unionin kykyyn toimia kohdistuu myös paljon sellaisia odotuksia, missä sillä ei ole toimivaltaa saati edes mekanismeja toimia. Odotuksen ja lopputuloksen välinen ristiriita on liian suuri ja se on omiaan aiheuttamaan pettymystä unionia kohtaan. Myöskään jäykähkö ja hierarkkinen 28 valtion järjestelmä ei ole tarpeeksi ketterä toimimaan tämän päivän maailmassa.

Nämä kaikki tekijät pakottavat meidät miettimään uudelleen sekä tekemistä että toimintatapoja unionissa. Enkä puhu nyt perussopimusten muuttamisesta, vaan työn tuloksellisuuden parantamisesta. Samaa pätee myös jäsenmaihin kuten Suomeen. Meidän on joka päivä haastettava itsemme, teemmekö oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja toimeenpanoon. Asiat on vietävä loppuun asti. Vaikeista asiakysymyksistä selviytyminen edellyttää sisäisesti eheää, käytännönläheistä, toimintakykyistä ja tuloksiin pystyvää unionia.

Myös kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on palautettava. Unionista pitää pystyä puhumaan tavalla, jota tavallinen ihminen ymmärtää. Mielikuvien sijasta tarvitsemme enemmän tekoja. Suomen hallituksen asema unionin uudistamisessa on selvä: olemme aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Emme aiheuta ongelmia, vaan ratkomme niitä.

 

Hyvät ystävät,

Rooman sopimuksesta tulee ensi vuonna täyteen 60 vuotta. Euroopan unionin tärkein tehtävä, missio, ei ole muuttunut mihinkään sitten perustamisen: se on edelleen rauhan ja vakau­den vahvistaminen maanosassamme ja maailmalla. Missio on oikeastaan entistä ajankohtaisempi.

Syyrian sota on taas paljastanut kansainvälisen yhteisön heikkoudet. Silmittömät pommitukset siviilejä ja lapsia kohtaan jatkuvat ja kukaan ei pysty tekemään mitään. On pakko kysyä, miten tämä voi olla ylipäätään mahdollista vuonna 2016.

Euroopan unioni on historiallisesti eurooppalai­nen rauhanprojekti, mutta sen olisi kyettävä tulok­sekkaammin vahvistamaan rauhaa ja vakautta myös rajojensa ulkopuolella. EU:lla on maailmanlaajuisesti ylivoimai­nen keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Työkalujensa ja ominaisluonteensa kautta EU:lla on maailmassa pehmeää voimaa ja viisasta voimaa. Ensimmäisessä on kyse esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikasta ja kehityspolitiikasta. Jälkimmäisessä on kyse etenkin EU:n arvopohjasta ja toimintatavoista, joita ei saa päästää rapautumaan. Uhkaavia merkkejä sisäsyntyisestä viisaan voiman heikkenemisestä tosin jo on – puhumattakaan siihen kohdistuvista ulkoisista paineista.

Vaikka pehmeää ja viisasta voimaa EU:lla riittää, puuttuu siltä kuitenkin voiman konkreettisin muoto – kova voima. EU ei voi lähettää armeijaa sotimaan minnekään, jos sellaista ikinä haluttaisiin tehdä. EU:n keinot osallistua Syyrian sodan kovan ytimen ratkaisuun ovat rajalliset. Kovaa voimankäyttöä on myös Venäjän tämänhetkinen toiminta Euroopassa ja sen reunamilla, mutta siihenkään ei EU pysty vastaamaan, koska se ei suostu pelaamaan – eikä sen pidäkään pelata – Venäjän omaksumilla kovilla pelisäännöillä. EU on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan siis auttamatta kovia toimijoita pehmeämpi ja hitaampi. Senkin vuoksi meidän on tavattoman tärkeää pitää kiinni pehmeästä ja viisaasta voimastamme ja käytettävä työkaluja nykyistä tehokkaammin.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän mennessä ennen kaikkea kriisinhallintaa. Nyt päähuomio on kiinnittymässä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa päätämme turvallisuutta ja puolustusta koskevasta käytännön suunnitelmasta sekä siitä, miten perussopimusten tarjoamia vaihtoehtoja voidaan hyödyntää paremmin. Pöydällä on useita konkreettisia esityksiä, jotka liittyvät muun muassa kriisinhallintaoperaatioiden rahoituken kehittämiseen, puolustusmarkkinoiden kehittämiseen, sotilaallisen huoltovarmuusjärjestelmän parantamiseen, hybridiuhkiin vastaamiseen, pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, pysyvään yhteiseen operaatioesikuntaan ja puolustusrahastoon.

Ulkoisen turvallisuuden lisäksi kansalaiset odottavat unionilta toimia sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Julmat terroriteot koskettavat meitä kaikkia. Terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja tietoverkkorikollisuutta on torjuttava päättäväisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin. Eurooppalaisen elämänmuodon ja arvojen puolustamisessa meidän on oltava tinkimättömiä. Jäsenmaiden kesken on tehostettava yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Radikalisoitumista on ehkäistävä ja torjuttava päättäväisesti.

Vuoden loppuun mennessä on päästävä sopimukseen terrorismin torjuntaa koskevasta direktiivistä. Direktiivillä varmistetaan riittävän vahva oikeudellinen kehys toiminnalle terrorismiuhkaa vastaan. Pelkät direktiivit eivät auta tässäkään asiassa, vaan tarvitaan tekoja.

 

Hyvät klubin jäsenet,

Britannian kansanäänestyksen tulos kesäkuussa oli suuri pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Brexit osoitti kansalaisten huolia, joita on olemassa myös muissa jäsenmaissa. EU:n on nyt kyettävä vastaamaan niihin.

Kansanäänestyksen tuloksen jälkeen Britannialta on odotettu tietoa virallisen eroilmoituksen jättämisestä.

Pääministeri May tarkensi kaavailtua aikataulua siten, että eroilmoitus on tarkoitus antaa ensi vuoden maaliskuussa. Eroneuvottelut kestävät tämän jälkeen noin parin vuoden ajan eli kevääseen 2019.

Brexitin osalta monet kysymykset ovat auki, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole aiemmin eronnut unionista. EU joutuu neuvottelemaan sekä Britannian eroamisesta että erikseen sen kanssa luotavasta uudesta suhteesta. Neuvottelujen tulosten on oltava sellaisia, että ne turvaavat EU:n tulevaisuuden.

Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Hallitus on käynnistänyt kattavan arvion siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen ajamiseksi.

Eurooppa-neuvosto linjasi viime kesäkuussa hyvin selkeästi, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden kunnioittamista. Kysymys henkilöiden liikkumisesta tulee olemaan yksi vaikeimmista neuvottelukysymyksistä.

Kokoonnuimme EU:n päämiesten kesken Bratislavassa syyskuun puolivälissä keskustelemaan unionin nykytilasta ja yhteisestä tulevaisuudesta. Vaikka yksi jäsenvaltio on päättänyt irrottautua, EU on edelleen välttämätön muille jäsenvaltioille. Niin kutsuttu Bratislavan prosessi on mahdollisuus kehittää unionia vastaamaan kansalaisten odotuksiin. On parannettava yhteyttä jäsenvaltioiden välillä ja EU-toimielinten kanssa.

Oli hyvä todeta jo ensimmäisessä keskustelussa, että jäsenvaltioilla on samansuuntainen tilannearvio. Meidän on rehellisesti tunnistettava ja tunnustettava ongelmat, jotka haittaavat unionin yhtenäisyyttä. Olemme tilanteessa, jossa arvot näyttävät huolestuttavasti eriytyneen Euroopassa. Eurooppa on oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien manner. Näistä perusperiaatteista on pidettävä kiinni, ja niihin kohdistuvia haasteita on torjuttava tehokkaasti.

EU:takin on arvioitava saavutettujen konkreettisten tulosten kautta. Liian usein joudumme toteamaan, että yhdessä annetut julkilausumat ovat jääneet sanojen tasolle, eikä niissä tehtyjä linjauksia ole kyetty toteuttamaan.  Unionijäsenyyteen kuuluva solidaarisuus edellyttää myös yhdessä tehtyjen päätösten toteuttamista.

Euroopan unioni on maailman suurin talousalue. Meidän on keskityttävä kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen. Tarvitsemme määrätietoista lainsäädännön kehittämistä sisämarkkinoilla kuten standardointia ja vapaakauppaa. On tehtävä kaikki voitava perusasioiden eli neljän liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääoma) eteen. Toimeenpanoon on kiinnitettävä parempaa huomiota ja on pidettävä kiinni siitä, mitä yhdessä sovimme.

EU:n kehittämisellä on oltava demokraattinen oikeutus ja kansalaisten hyväksyntä. Suomessa tämä on hoidettu tehokkaasti eduskunnan osallistuessa EU-kysymysten valmisteluun. Keskeisten kansallisten intressien ymmärtäminen ja toisinaan kansallisten erityisolosuhteiden liian vähäinen huomioiminen vaikuttaa mielikuviin unionista jokaisessa jäsenmaassa. Meillä Suomessa esimerkiksi biotalous on tällainen suuri kysymys tällä hetkellä. Bioenergialla on keskeinen merkitys EU:n uusiutuvan energian politiikassa ja säännösten kehittämisessä. Suomelle on tärkeää turvata kestävästi tuotetun biomassan kuten talousmetsistä korjattavan energiabiomassan ja teollisuuden sivutuotteiden käyttö uusiutuvana energianlähteenä.

Tarvitaan myös toisten kunnioittamista ja jäsenvaltioiden herkkyyksien ymmärtämistä. Monilla jäsenmailla menee tällä hetkellä ihan liikaa energiaa oman edun puolustamiseen unionin sisällä. Tämäkin energia tarvittaisiin yhteisen rakentamiseen. On myös varmaa, että Iso-Britannian eroon käytettävät hengenvoimat kannattaisi käyttää kilpailukyvyn parantamiseen EU-tasolla.

Keskustelu EU:sta on valitettavan usein mustavalkoista. EU ei ole hajoamassa, mutta se ei ole myöskään muodostumassa liittovaltioksi. Ääripäiden korostuminen julkisuudessa palvelee ääripäiden poliittisia intressejä. Kansalaisten useissa jäsenmaissa tuntemat huolet luovat vaarallista kaikupohjaa äärimmäisille näkemyksille.

Historia osoittaa, että EU:n kehitys tapahtuu enemmänkin evoluution kuin revoluution kautta. Historiasta on opittavaa; kansa erkaantuu jos integraation vauhti kiihtyy liiaksi. Tämän näimme jo ennen Brexitiä esimerkiksi perustuslakisopimusta koskevissa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Hollannissa.

EU:n on kehittämisessä on löydettävä ratkaisut nyt käsillä oleviin suuriin haasteisiin: muuttoliike ja ulkorajat, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys.

Muuttoliike on EU:lle keskeinen sisä- ja ulkopoliittinen kysymys, joka vaatii unionilta ja jäsenvaltioilta uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Muuttoliikettä koskevien esitysten käsittely EU:ssa ei tällä hetkellä etene kovin joutuisasti.

Yhteiset järjestelyt tulisi saada nykyistä toimivammaksi varsinkin kun on olemassa riski, että muuttovirrat taas kääntyvät kasvuun. On jatkettava työtä pitkän aikavälin muuttoliikepolitiikkaa koskevan konsensuksen laajentamiseksi. Tässä on kyse siitä, miten vastuun ja solidaarisuuden periaatteista olisi sovellettava tulevaisuudessa.

Kasvun ja työllisyyden kannalta on oleellista, että sisämarkkinoiden tiivistämisessä päästään eteenpäin. Tämä on sekä yritysten, kuluttajien että työntekijöiden etu ja samalla EU:n kilpailukyvyn perusta. Sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttävät lisäksi ripeää etenemistä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä. Samalla on varmistettava, että tuotetaan vähemmän, mutta parempaa sääntelyä.

Suomen kannalta on oleellista, että EU säilyy relevanttina kauppapoliittisena toimijana. On erittäin tärkeää myös, että EU jatkaa vapaakaupan edistämistä. EU on joutumassa tilanteeseen, jossa sen neuvottelemat kauppasopimukset eivät välttämättä tulekaan kokonaisuudessaan voimaan. Tämä suuntaus on huolestuttava. Myös komissio on kääntymässä protektionistisempaan suuntaan. Suomelle vapaakauppa ja sen edistäminen ovat elinehto.

 

Hyvät kuulijat,

Euroopan aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä ja yhtenäisyyttä. Tarvitaan kykyä kompromisseihin, vahvaa sitoutumista yhdessä tehtyihin päätöksiin ja niiden toimeenpanoa. Tarvitaan myös entistä parempaa toimeenpanon seurantaa. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja uudistuttava saadakseen takaisin kansalaistensa luottamus. Unionia ja eurooppalaisia arvoja kannattaa puolustaa. Monista valuvioista huolimatta unioni on parasta mitä Euroopalle on tapahtunut.

Pitää myös muistaa, että olemme itse soutamassa sitä venettä emmekä saa antaa sen ajelehtia.

 

Markkinoita maailmalta

Tiistai 18.10.2016 klo 15:35

Julkaistu alun perin Ilkassa 18.10.2016

Suomessa on valtavasti osaamista ja tekemisen meininkiä, ja Suomi tulee varmasti pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa myös jatkossa.

Olen ollut tästä vakuuttunut aina, mutta uskoni vain vahvistui viime viikolla. Vierailin silloin Argentiinassa ja Meksikossa, ja mukanani molemmissa maissa oli vahva suomalainen yritysvaltuuskunta. Osaamisensa lisäksi mukana olleet yritykset tekivät minuun valtavan vaikutuksen yhteen hiileen puhaltamisen hengellään – suomalainen osaaminen osataan paketoida kokonaisratkaisuksi silloin, kun tällaiselle ratkaisulle on kysyntää.

Lukemattomien taloussuhteita edistäneiden tapaamisten lisäksi kävin molemmissa maissa myös erinomaisia poliittisen tason keskusteluja.

Argentiinassa hyvin tärkeää olisi se, että teimme maahan vuosien jälkeen korkean tason poliittisen vierailun. Tapasin presidentti Mauricio Macrin ja useita ministereitä. Kaikkien keskustelujen henki oli vahvasti se, että Suomessakin takavuosina otsikoihin noussut Argentiinan ja Uruguayn välinen sellutehdaskiista ei enää vaikuta Suomen ja Argentiinan välisiin suhteisiin. Maiden välisissä suhteissa katsotaan nyt positiivisessa hengessä eteenpäin.

Argentiinassa on myös aloitettu useita talousuudistuksia, mikä avaa maata kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. Tämä tarjoaa suomalaisyrityksillekin monia mahdollisuuksia.

Sama uudistusten henki vallitsee myös Meksikossa, jonka kanssa Suomella on jo pitkään ollut erinomaisen tiiviit suhteet. Tämän saatoin todeta tapaamisessani presidentti Enrique Peña Nieton ja useiden meksikolaisministereiden kanssa. Suomalaisyritysten kannalta erityisen kiinnostava on Meksikon maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen telekommunikaatiouudistus, joka on juuri käynnistymäisillään. Esimerkiksi telekommunikaatiopalveluiden saatavuus ja pääsy internetiin on nyt kirjattu myös maan perustuslakiin meksikolaisten perusoikeutena.

Suomella on molempien maiden kanssa pitkät suhteet. Argentiina oli ensimmäinen Latinalaisen Amerikan maa, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1918, ja Suomen ensimmäinen suurlähetystö Latinalaisessa Amerikassa avattiin Argentiinaan vuonna 1929. Suomen ja Meksikon välisissä diplomaattisuhteissa puolestaan vietetään tänä vuonna 80-vuotisjuhlaa. Näistä faktoista huolimatta olin kautta aikojen ensimmäinen Suomen pääministeri, joka vieraili näissä maissa.

Matkani Argentiinaan ja Meksikoon tehtiin Team Finlandin merkeissä. Team Finlandissahan kyse on siitä, että eri vienninedistämistä hoitavat toimijat – kuten Finpro ja Suomen suurlähetystöt maailmalla - tekevät yhteistyötä saumattomasti ja yritysten tarpeista lähtien.

Omat kokemukseni Team Finland -toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä. Tälläkin matkalla näin, miten erinomaisessa yhteistyössä tiimimme toimi organisaatiorajojen yli. Myös palaute mukana olleilta yrityksiltä oli erittäin hyvää.

Team Finland -työstä ja sen jatkokehittämisestä on kuitenkin tärkeää keskustella avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Tärkeintä on työn tuloksellisuus. Team Finland -toiminta ja ovien aukaiseminen on erityisen tärkeää pk-yrityksille, ja tähän tulee panostaa myös jatkossa. 

 

Nyt ehdokkaaksi -muutoksentekijäksi

Lauantai 15.10.2016 klo 18:11

Julkaistu alun perin Suomenmaassa 14.10.2016

Keskustalla oli viime kuntavaaleissa vakavasti otettava ratkaisu siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Esittelimme tuolloin kotikunta-maakuntamallin. Edus­kun­ta­vaa­leissa jatkoimme samalla linjalla. Sote-palveluiden turvaaminen ikääntyvässä yhteis­kun­nassa vaatii jatkossa järjestämisen osalta laajemmat hartiat.

Sisukas työmme kantaa nyt hedelmää. Meidän esityksemme pohjalta kotikunta-maakuntamalli on menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Tulevan kevään kuntavaalit ja vuoden 2018 maakun­ta­vaalit jatkavat keskustan viitoit­ta­malla tiellä.

Meille keskus­ta­lai­sille on aina ollut tärkeää kotiseudun kehittäminen ja omien voimavarojen varaan rakentaminen. Me tiedämme, että voima on paikal­li­syh­tei­sössä, joka on ihmisille luonteva yhteisö. Kuntien roolin muutos nimenomaan kutsuu meitä ottamaan vastuuta ja osallistumaan entistä enemmän lähiym­pä­ristön asioiden hoitoon.

Nyt raskaat sote-palvelut siirtyvät pois kuntien esitys­lis­toilta maakunnille. Aikaa ja voimavaroja vapautuu muille tärkeille töille. Kunnilla on jatkossa suorat vaalit, vahva verotusoikeus ja pitkä lista ihmisten kannalta keskeisiä tehtäviä ja palveluja: varhais­kas­vatus, toisen asteen koulutus, liikunta-, nuoriso- ja kult­tuu­ri­pal­velut, asun­to­ra­ken­ta­minen, kaavoitus, työllisyyden ja elin­kei­no­e­lämän edistäminen, energia- ja ympä­ris­tö­a­siat ja myös paljon muuta. Nämä tehtävät kutsuvat nyt keskus­ta­laisia tekijöitä.

Kunta­päät­täjät voivat nyt enemmän keskittyä ideoimaan ja tekemään ratkaisuja sen hyväksi, että alueen yritykset investoivat ja laajentavat toimintaansa ja että kunta houkuttelee uusia yrityksiä paik­ka­kun­nal­leen. Yhteistyö kuntalaisten, kunnassa toimivien yritysten sekä eri alojen lukuisten järjestöjen kesken on ratkaisevaa kunnan elin­voi­mai­suuden raken­ta­mi­sessa.

Maankäytön ja kaavoituksen asioissa kuntien päätösvalta on vahvistunut. Esimerkiksi poik­ke­a­mis­luvat on siirretty kokonaan kunnille tämän hallituksen toimesta. Tässä luotetaan siihen, että paikallisesta asiasta osataan päättää parhaiten paikallisesti. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan, ja monia paikallista rakentamista sujuvoittavia uudistuksia on tulossa. Tämä vähentää turhaa byrokratiaa ja lisää kuntien elinvoimaa.

Erittäin tärkeää on paikallisten vahvuuksien tunnistaminen ja tiedostaminen. Näitä voivat esimerkiksi olla bioenergian, matkailun, omaleimaisen kulttuurin mahdol­li­suudet ja alueen ihmisten erityi­so­saa­misen hyödyntäminen. Kaikkia mahdol­li­suuksia on hyödynnettävä ennak­ko­luu­lot­to­masti.

Elämme ehdo­kas­han­kin­nassa nyt tärkeintä aikaa. Me rakennamme kuntia, joissa hoidetaan kaikkien ihmisten asioita vastuun­tun­toi­sesti ja joissa päättäjät ovat lähellä kuntalaisia. Kannustetaan ja toivotetaan terve­tul­leiksi ihmisiä eri taustoista rohkeasti ja avoimin mielin. Ehdokkaiksi tarvitaan uusia tuoreita voimia ja kokeneita päättäjiä. Lähtekää joukolla mukaan ja laitetaan yhdessä porukalla joka kunnassa toimeksi.

Suomen Pankki saa hyvän johtajan

Perjantai 14.10.2016 klo 13:33

Onneksi olkoon Ollille täältä Meksikosta. Suomen Pankki saa hyvän johtajan.

Nimityksen jälkeen olen sopinut Ollin kanssa, että hän jatkaa ministerinä vuoden vaihteeseen saakka ja vie loppuun saakka mm. tärkeän energia- ja ilmastostrategian valmistelun.

Olli Rehnin nimityksen jälkeen Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi tehtäväni on käynnistää prosessi seuraajan valitsemiseksi työ- ja elinkeinoministeriön johtoon. Olen käynyt lyhyen keskustelun puolueen ja eduskuntaryhmän johdon kanssa ja päättänyt kutsua koolle Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen torstaina 27.10.2016 tekemään ministerivalinnan.

Speech of Prime Minister Juha Sipilä at the Latin American Spectrum conference México City 13.10.2016

Torstai 13.10.2016 klo 21:14

Distinguished members of the Latin American Spectrum Management community, Ladies and gentlemen, it is an honour to be here with you today.

In fact, being here, I really feel I've returned to my roots. My background before joining politics was in telecommunications. I've worked in several Finnish telecommunications companies both as an entrepreneur and a board member, and I was very much involved when Finland pioneered many of the path-breaking technologies in the field of telecommunications from the late 1980s to the 2000s. So if you need a radio frequency filter designer, I’m at your disposal.

But I haven’t come far from technology and digital issues in my current job, either. These themes are closely interlinked with successful government policies as well. Digitalization is one of the cross-cutting key themes of my Government’s programme.

In Finland, we are aiming to reform our society and create new markets by building new digital platforms for our social and health care, transport system and schools – to name a few examples. In all of this, we keep the concept of mobility in our minds. And in all of this, the Government shows that it can take the lead in bringing the country to a new stage of digital evolution.

This requires out-of-the-box thinking – and it requires far-reaching changes in legislation. But as business professionals, you know that things get done only if you get them done.

But to return now to today’s topic. Let me first take you back to the turn of the millennium. In the year 2000, only 16 years ago, many hotels boasted that they had LAN cables available for their guests. Around that time, WiFi was an optional feature in computers, and a large portion of the world’s phone calls took place through copper landlines. 

Since then, spectrum usage has displaced LAN cables, and most new computers no longer have LAN ports. In terms of volume, WiFi has become the world’s most widely used connectivity standard, and as for phone calls, most of them are now done through mobile phones.

Beyond the expectations of the even most optimistic analysts of the year 2000, we have clear signs that wireless broadband connectivity will eventually connect more objects than human beings. 

And this fact brings us back to this room, and to the topic of this conference. The wireless revolution that we have witnessed in the last two decades was possible thanks to spectrum. And the wireless revolution that we are about to witness through the Internet of Things will also be possible thanks to spectrum.

Spectrum is limited and it needs to be managed with a careful balance between optimism, creativity, and humility. 

It would be a mistake to think that spectrum management is a local or regional question. And I would like to make a strong case for the enormous value of Latin America in the global spectrum management arena. It is widely known that during the World Radio Conference in Geneva in 2012, Mexico, Colombia, Brazil, Chile and Argentina, in intense dialogue with Africa and Europe, worked together in order to reach global consensus that paved the way for a harmonized use of the 700 MHz band in most countries around the world. 

Seven months later, walking the talk, in September 2012, beginning with Mexico, then Costa Rica, Colombia and Chile, the adoption of the APT700 standard generated a snowball effect that sent rip waves throughout the world. 

Today, thanks to the bold steps of Latin America, APT700 smartphones can be used in Africa, Europe, Latin America, and Asia. 

Distinguished participants, spectrum managers of Latin America – looking at the work you have done in recent years, it is fair to say that today, the world acknowledges how influential and important your work as spectrum managers can be. And that spectrum management in Latin America matters, and that it matters to the global community as well.

As a former telecommunications professional and as Prime Minister, I can say one thing: spectrum managers have great responsibilities. The way you define how spectrum is used, in what bands, and at what particular moment it is made available, is pivotal to the overall functioning of modern nations. 

Then again, nations are made of individuals and industries with multiple needs that are diverse and sometimes conflicting. 

In this sense, it is worth analysing two contrasting spectrum management paradigms: licensed versus unlicensed spectrum.

Licensing spectrum with exclusive rights has been one of the most powerful generators of industrial growth in the history of mankind. The great cash flows of mobile telephony between 2000 and 2010, together with handset subsidies, had a positive collateral effect in the computer industry, influencing microelectronics, accelerating the development of memory, screen technologies, and energy efficiency. 

Global productivity has largely benefited from the recent advancements in portable computers, but we should not forget that the ultra-thin laptops and tablets with bright and sharp screens we use today owe much to the industrial consequences of spectrum management.

Unlicensed spectrum has been very important in the development of connectivity as we know it today. The outstanding success of WiFi was a quiet surprise. LAN cables gradually and silently disappeared, and the possibility of seamlessly sharing a connectivity hotspot induced profound changes in the way we use Internet.

Thanks to WiFi,  the Internet suddenly became available in every corner of each house. The high cost of installing LAN cables in various parts of houses and buildings, and the difficulty of sharing cable connections, had been a real barrier to collective indoor internet usage. 

For these reasons, WiFi ignited the use of bandwidth intensive nomadic applications, and these applications themselves greatly modified our expectations about mobile connectivity. 

All of a sudden, we could go out and wish to have the same connectivity quality that we had at home. This has been a tremendous accelerator of LTE technologies, and it should be noted, for the purpose of this conference, that unlicensed spectrum for nomadic WiFi has exerted great pressure on licensed spectrum for mobile LTE. 

In Finland, we have seen first-hand how this has influenced our market. Today, the standard package for mobile connectivity is a flat fee for unlimited volume of LTE connectivity for 24 euro. Finns use nearly ten times as much data connectivity as the European average, and the average number of SIM cards including smartphones and tablets is two SIM cards per individual. 

We believe that spectrum management ignites innovation. In Finland, frequencies can be allocated for product development and testing purposes. The first 5G test license was granted last October, to Nokia. I understand that other major equipment manufacturers are also interested in the Finnish test frequencies, and we gladly invite all interested parties to apply for frequency test licences from the Finnish Communications Regulatory Authority.

An active and forward-looking spectrum policy is essential for the introduction of 5G. A significant number of frequencies will need to be allocated for use by 5G technology. Even today, more frequencies are needed for mobile broadband, as communications on the networks is increasing constantly. 

The long-held stance of Finnish communications policy has been to allocate as many frequencies as possible for wireless broadband use. Mobile broadband’s high penetration, high quality and affordable prices are also, to a great extent, the result of our successful national spectrum policy. In Finland, 4G networks already reach more than 95% of the population. 

It is intended that the new frequencies for 5G would be sought particularly from higher frequency bands than those currently used, to enable high transmission rates. It is also essential that we continue to allocate a sufficient number of lower frequency bands for mobile use, as this would help ensure the extensive coverage needed as a foundation for the new 5G technology. 

Finland is determined to influence actions at the international and the EU level, in order to ensure that a sufficient quantity of appropriate frequencies is found and allocated for 5G. Decisions about the new 5G frequencies will be made at the 2019 World Radiocommunication Conference, and Finland will be very active in the preparatory work for this.

Although 5G is a mobile technology, its introduction also requires an extensive optical fibre network. This is because the continuing development of mobile communications will mean substantial growth in the amount of data travelling via base stations. The aim in Finland’s communications policy is to promote the balanced construction of both wireless and fixed connections. 

In Finland, the work to develop 5G technology has not been left to engineers alone. It is deeply embedded in our Government Programme as well. We think that public decision-making has a crucial part to play in enabling and creating a favourable operating environment for digital services, and also for IoT applications and new business models. 

The objective of the IoT programme being set up in Finland is twofold: firstly, we want to see interaction between the private and public sectors in all business fields. Such interaction will allow the opportunities of digitalisation to be utilised by accelerating cloud-based digital service provision. Secondly, we want to see more technology companies invest in Finland, and more technology companies that are based in Finland. 

The Internet of Things will be a major user of 5G in the future, as IoT applications will require high capacity and reliable, delay-free connections. In the future, all devices will be in continuous M2M communication with each other. Such services will require more secure mobile networks that have higher capacity and greater coverage than today. 

We have seen interesting innovation at this side of the world, such as the incentive auctions launched in the United States to repurpose broadcasting spectrum. We will analyze them and try to learn from their end-to-end process. Also in the United States, the creation of FirstNet, the world's first dedicated public safety network, is a great subject of study among European spectrum managers. 

And talking about policy innovation, the case of Mexico has been quite remarkable. I have to say that the world was very impressed when Mexico modified its Constitution to elevate access to connectivity to the status of a fundamental human right. The world found it very interesting when we learned that Mexico had proposed the creation of a spectrum-rich wholesale LTE network. We think that under the configuration of Mexico, this will ignite tremendous creativity in the mobile-cloud domain, and that this can make Mexico the most advanced mobile market in the world. 

Also, we are very eager to see the positive impact that a wholesale network will have on the Internet of Things. It may well be that the capacity of this network renders itself to business models that we have yet to imagine. We applaud the braveness of Mexico in embracing such an innovative approach.

We feel that Mexico is the most exciting market in the world for ICT and IoT in the near future. On this visit to Mexico, I am accompanied by a group of distinguished Finnish innovation leaders who can elevate this country to full digitalization.

The world will certainly learn from the telecommunications revolution in Mexico, and Finnish business stands ready to be part of it.

Ladies and gentlemen,

Thank you for giving me this opportunity to speak to you. I wish you an inspiring and fruitful conference, and fulfilling moments of taking the world of telecommunications towards a very bright future.

Eduskunta keskusteli ääriliikkeistä

Keskiviikko 5.10.2016 klo 16:03

Eduskunta keskusteli tänään ääriliikkeistä ja vihapuheesta Suomessa. Hallitus tuomitsee kaiken väkivallan, vihapuheen ja rasismin. Suomeen ei sellainen missään nimessä kuulu. Väkivaltaa, vihapuhetta ja rasismia ei voida missään nimessä eikä millään tapaa hyväksyä. Sellaiseen on oltava nollatoleranssi. Muistetaan, että sanakin on teko.

Yhteiskunnan eheys ja vakaus ovat kaiken perusta. Väkivaltaiseen liikehdintään ja vihapuheeseen on demokratialla puututtava.

Olemme nöyrästi arvioineet, mitä ratkaisuja hallitus voi tehdä ääriliikkeisiin ja vihapuheeseen puuttumiseksi. Lainsäädäntömme on pääosin kunnossa, mutta toimeenpanossa on puutteita. Sisäministeri Risikko ja oikeusministeri Lindström kertoivat äsken eduskunnalle hallituksen toimista ja etenemisestä. Hallitus ottaa asian erittäin vakavasti.

Kansanvallan ja demokratian puolustaminen on todella tärkeää. Se on meidän kaikkien eduskuntaryhmien, jokaisen kansanedustajan merkittävä tehtävä. Suomalaista demokratiaa, jossa on ollut vahva tasa-arvonäkökulma alusta lähtien, on helppoa ja kunniakasta puolustaa.

Ihmisarvo on jakamaton, ja elämä on lahja. On muistettava kultainen sääntö: älä tee toiselle sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Toista on kunnioitettava, ja tässä asiassa meidän olisi toimittava esimerkillisesti.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomi on maailman paras maa. Pidetään se sellaisena.

Pääministeri Juha Sipilän juhlapuhe Merijärven kunnan 150-vuotisjuhlassa 1.10.2016

Lauantai 1.10.2016 klo 14:05

Arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät,

Mukava olla puhumassa täällä kotimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Merijärven kunta täyttää 150 vuotta. Lämpimät onnitteluni kunnalle ja kuntalaisille. Merijärvi on markkinoinut itseään ”ihmisten kuntana” sekä sanoilla ”pieni ja pirteä”. Nuo sanonnat sopivat niihin mielikuviin, joita minulla on Merijärven kunnasta.

Suomen voimavara ovat tällaiset kunnat, joissa hoidetaan ihmisten asioita ja joissa päättäjät ovat lähellä kuntalaisia. Täällä on sopivat eväät turvalliseen hyvään arkeen, puhdas ja rauhallinen luonto ja yhteisöllisyys. Tulevaisuudessa digitalisaation kehittymisen myötä etätyön tekeminen muualle Suomeen Merijärveltä käsin helpottuu.

Merijärvi on aina ollut vahva maatalouspitäjä Pyhäjoen pauheessa. Ihmiset ovat saaneet elantonsa maasta. Täällä järviä on kuivattu sen tähden, että saadaan maatalousmaata käyttöön. Maatalouden merkitys on viime vuosikymmeninä vähentynyt huomattavasti, silti ihmiset täällä edelleen viljelevät maata ja hoitavat metsää. Osa on suurentanut tila- ja navettakokoja. Yhteisöllisyys on täällä voimissaan: talkookulttuuri on vahva ja pyyteetön vapaaehtoistyö on isossa roolissa sekä Tähjän kotiseututalonne täyttyy usein tilaisuuksista. Pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa ja pitävät huolta lähimmäisistään, mikä on teidän vahva ote elämäänne. Oli hienoa kuulla, että tälläkin hetkellä kuntaanne nousee omakotitaloja nuorille perheille, ja että uusi ryhmä ryhmäperhepäiväkotiin perustettiin nyt syksyllä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat upeita, muun muassa Ristivuoren vapaa-aikakeskus lasketturinteineen ja hiihtolatuineen. Rinteeseen perheen pienimmät tulevat lähikunnistakin opettelemaan alkeet suurempia laskettelurinteitä varten.

Pienestä kunnasta huolimatta täältä on ponnistanut merkittäviä toimijoita: maaherraa, kansanedustajaa, ministeriä. Täältä tullaan hoitamaan yhteisiä, koko isänmaan asioita. Täällä on osattu aina tehdä rohkeita ja tarvittavia päätöksiä. Teillä on myös pieni mutta terve omapäisyys.

Kunnallinen itsehallinto avasi täällä uudet ovet paikallisten asioiden ja oman kotiseudun kehittämiselle ja järjestämiselle. Ennen kunnallista itsehallintoa kuntanne oli osa Pyhäjoen emäpitäjää. Vesimyllyjä ja meijereitä tänne tuli 1800-luvun lopulla maaseutuelinkeinoa edistämään. Menneinä vuosikymmeninä maanmittaushallituksen toimesta kunnassanne toteutettiin niin sanottu uusjako, tilusjärjestely, mikä mahdollisti paremmat viljelyolot. Siinä yhteydessä myös viljely- ja metsäteitä rakennettiin sekä salaojituksia tehtiin.

Sosiaali- ja terveystoimi, maatalouden lomituspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto johdetaan teillä Kalajoen kautta. Yhteistoiminta-alueenne sosiaali- ja terveystoiminnan osalta Kalajoen kanssa on toiminut kohta noin kaksi valtuustokautta. Tämä on tuonut selkeää taloudellista hyötyä. Olen ymmärtänyt, että olette erittäin tyytyväisiä yhteistyöhönne Kalajoen kanssa, vaikkakin naapurikunta toimii isäntäkuntana. Olette pieni kunta, joten olette pystyneet ketteryyteen ja olen kuullut, että olette toteuttaneet kokeiluja ikäihmisten kotihoitopalvelussa.                                                                                                                                       

Kuntien tiimoilla on nyt valtavaa mullistusta käynnissä. Isoja muutoksia on monta: Tärkeintä kuitenkin meille kuntalaisille on se, että kuntien tehtävä ja rooli ovat muuttumassa. Kunnan tehtävä on huolehtia kotiseudusta. Lähiympäristön ja kotiseudun kehittäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan pitkiä perinteitä, myös Keskustalle tärkeitä asioita. Kuntien roolin muutos nimenomaan kutsuu meitä ottamaan vastuuta ja osallistumaan entistä enemmän lähiympäristön asioihin.  Voima on paikallisyhteisössä. Se on ihmiselle luonteva yhteisö.

Kunnalliselle itsehallinnolle on olennaista läpi vuosikymmenten ollut paikallislähtöisyys, asukkaiden halu itse hallita, vaikuttaa ja osallistua oman lähiyhteisönsä kehittämiseen. Kunnallinen itsehallintomme on vuosikymmenten mittaan kehittynyt ehkä vahvimmaksi maailmassa. Tänään noin 2/3 hyvinvointitehtävistä on kuntien kontolla. Toki niitä on organisoitu kuntayhtymiin ja muihin kuntien yhteistoimintarakenteisiin. Merijärvelläkin yhteistyötä tehdään eri asioissa niin Kalajoen, Sievin kuin Ylivieskankin suuntaan.

Pohjoismaisittain ja kansainvälisesti on ollut poikkeuksellista, että myös vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on paikallishallinnolla. Yleensä terveydenhuollosta vastaa laajempi alueellinen toimija tai sitten järjestelmä on kokonaan toisenlainen, sosiaalipuolen palveluita on usein myös kunnilla.

Myös meillä on viimeisten 15 vuoden aikana aktiivisesti etsitty tapoja vahvistaa sote-palveluiden järjestämisen perustaa. Ikääntyvä maamme, teknologian kehittyminen ja kallistuvat hoitomuodot ovat osaltaan vieneet tilanteeseen, jossa näiden usein elintärkeiden palvelujen tasavertaisen laadun ja saatavuuden turvaaminen edellyttää yhtä kuntaa tai kuntien yhteistyötäkin leveämpiä hartioita ja paksumpaa lompakkoa. 

Sote- ja maakunta-uudistukset etenevät - tämä on täysin välttämätöntä. Nyt olemme tilanteessa, jossa uusia maakuntia, niiden hallintoa, rahoitusta ja keskeisiä tehtäviä samoin kuin kuntien rahoitusta uudistuksen jälkeen koskevat esitykset ovat lausunnolla. Myöhemmin syksyllä valmistuu vielä valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen purkamista koskevat esitykset. Samoin maakunnille siirrettäviä muita kuin sote-tehtäviä koskevat lakiluonnokset tulevat lausunnoille ensi vuoden alkupuolella.

Hyvät kuulijat, 

Viime aikoina on puhuttu paljon maakunnista. Mutta aivan yhtä tärkeää on puhua siitä, millainen tulevaisuuden kunta on maakuntauudistuksen jälkeen.

Suomalainen kunta on paikallisen demokratian ja ihmisiä lähellä olevien asioiden tärkein kotipesä myös tulevaisuudessa. Kunnilla on suorat vaalit, vahva verotusoikeus, yleinen toimiala ja erittäin pitkä lista myös lakisääteisiä tehtäviä jatkossakin.

Parhaiten tulevaa tehtäväkenttää kuvaa kolme Koota eli koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. Uudistuksen jälkeenkin suomalainen kunta on voimavaroiltaan ja tehtäviltään maailman vahvimpiin kuuluva paikallishallinnon yksikkö.

Kuntaliiton ”tulevaisuuden kunta” -verkkoaivoriihessä on kartoitettu mielikuvia tulevaisuuden kunnasta. Ne ovat pääosin positiivisia. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Asukkaat pitävät kyselyjen mukaan tärkeinä kunnassa lähipalveluita, avoimutta ja tiedonkulkua sekä turvallisuutta. Voisi ajatella, että tulevaisuuden kunta tarjoaa yhä useammin alustan paikalliselle yhteiselle tekemiselle. Tämä jos mikä on tärkeä tehtävä. Osin se on myös kunnan paluuta alkujuurilleen asukkaiden näköiseksi ja kokoiseksi yhteisöksi.

Tämä on äärimmäisen tärkeä viesti myös kunnallisvaaleihin valmistauduttaessa: kunnissa on paljon päätettävää. Ja se päätettävä on sellaista, mihin yksittäinen kunta ja sen valtuutettu voi todella vaikuttaa.

Kunnat ovat tulevaisuudessa myös nykyistä tasavertaisempia. Kuntien tehtävät ja voimavarat muotoutuvat sellaisiksi, että Merijärvi pystyy niistä selviytymään ja niitä kehittämään siinä missä moni isompikin kunta. Elinvoiman, työpaikkojen merkitys jatkossa korostuu.

Merijärven kunnan elinkeinopolitiikka on aktiivista. Kunta tarjoaa yrityksille hyvät eväät toimia, kunnalla on tarjolla yritystontteja niin vuokralle kuin omaksikin. Myös toimitiloja on tarjolla ja uusien rakentaminen on mahdollista. Pieni kunta mahdollistaa elinkeinopolitiikassa ja rakentamisessa ketteryyden ja mahdollisimman vähäisen byrokratian.

Tulevaisuuden kunta rakennettaan jokaisessa kunnassa itse, myös Merijärvellä. Kunnat ovat juuri sellaisia kuin paikallisesti halutaan.

Hyvät kuulijat,

Hallitus ei siirrä ongelmia kunnille, vaan hallitusohjelmassa tehtiin ensimmäistä kertaa koko julkista taloutta koskeva suunnitelma. Jos kohdistaisimme edelleen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, se kohdistuisi kuntien tarjoamiin peruspalveluihin. Kuntatalous onkin nyt suunnitellulla uralla ja on parantunut hallituskauden aikana. Hallituksen suunnitelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021.

Hyvät ystävät,

Olin eilen Israelin entisen presidentin ja pääministerin, Shimon Peresin hautajaisissa. Kokemus oli koskettava. (Muutama sananen näistä ajatuksista…).

Elämme aikaa, jossa on pulaa toivosta. Talouden mittareilla mitattuna on kaikki syy uskoa, että pahin on takana, ja olemme irti taantumasta. Talous kasvaa, vaikkakin hauraasti. Myös erilaiset mielialoja luotaavat barometrit viittaavat saman suuntaan.

Toivon muuttuminen kasvuksi, työpaikoiksi, investoinneiksi ja hyvinvoinniksi edellyttää, että saamme valjastettua henkiset ja aineelliset voimavarat kestävällä tavalla käyttöön koko maassa.

Kysymys on myös siitä, että voimavarat vapauttava ja toivoa tuova Suomi rakentuu alhaalta päin. Sellaisessa Suomessa katsotaan kauas, mutta nähdään lähelle. Sellainen Suomi ja sellainen Merijärvi tarvitsee menestyäkseen vahvaa ja elävää kunnallista itsehallintoa, jonka asukkaat tuntevat aidosti omakseen.

Avustajani kysyi Merijärveltä kotoisin olevalta kolmikymppiseltä ystävältään, että millainen paikka Merijärvi on. Vastaus kuului: ”Merijärvi oli hyvä paikka kasvaa ja sieltä sai hyvät valmiudet maailmalle, koska siellä huolehditaan toisista ihmisistä ja naapureista mutta myös samalla sieltä sai terveen suhtautumisen työntekoon ja muihin ihmisiin. Merijärvellä ihmiset arvostavat yhteisöllisyyttä ja sitä että voivat sanoa olevansa Merijärveltä. Sillä vaikka kunta on yksi Suomen pienimmistä, se on elinvoimainen ja rehellinen paikka asua. Itse en vaihtaisi kotikuntaani mihinkään toiseen paikkakuntaan, koska Merijärvellä on pienen kunnan edut kauniin Pyhäjoen pauheessa.”

Minulla ei ole tähän mitään lisättävää, näin se varmasti on.

Arvoisa juhliva Merijärvi,

Näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan vielä lämpimästi onnitella koko valtioneuvoston puolesta 150-vuotiasta kuntaanne. Toivotan teille toiveikasta tulevaisuutta sekä lausun kiitokseni kaikille viisaille tämän kunnan isille ja äideille vuosikymmenten varrelta!

Pääministeri Juha Sipilän puhe Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) syyskoulutuspäivillä

Lauantai 1.10.2016 klo 11:13

(muutosvarauksin)

Hyvät matematiikan ystävät, opettajat, arvoisat kuulijat, on ilo olla avaamassa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton syyskoulutuspäiviä ja vielä täällä Oulussa. Jo vuosikymmeniä olen puhunut matematiikan oppiaineen tärkeydestä ja kantanut huolta matematiikan opiskelun suosiosta. Matematiikkahan on mielettömän mukavaa.

Me suomalaiset olemme tottuneet ratkaisemaan visaisia ongelmia käytännönläheisesti. Tämän ansiosta Suomella ja suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa ihmiskunnan suuriin ongelmiin, peräti kohtalonkysymyksiin. Näitä ovat ilmasto- ja energia-asiat sekä puhtaan veden ja ruuan riittävyys. Teidän opettamanne aineet, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka, ovat tässä avainroolissa.

Esimerkiksi vierailin alkuvuodesta Intiassa. Siellä suomalaisia yrityksiä esiteltiin valtiollisille toimijoille ja suuryrityksille. Huomasin siellä, kuinka Suomella on huimat mahdollisuudet ja osaaminen muun muassa kiertotaloudessa: tehdä jätteestä energiaa ja biojätemassoista nestemäisiä polttoaineita.  Intiassa Suomen tarina kiteytyi siihen, että olemme tutkitusti maailman puhtain maa. Tällä tarinalla siellä oli helppo myydä suomalaisten yritysten osaamista cleantechissa, kiertotaloudessa ja uusiutuvassa energiassa. Meillä on hallussamme tarvittava teknologiaosaaminen, jotta pidämme maamme jatkossakin maailman puhtaimpana.

Kun nyt olemme Oulussa, ei voi olla mainitsematta tämän alueen ICT-tarinaa. Se on maailmanluokan menestystarina, jossa Nokia oli keskeisesti mukana. Merkittävä osa maailman langattomasta viestinnästä perustuu teknologiaan, joka on kehitetty täällä. Kuumimman huuman aikana opiskelijat vedettiin töihin kesken opintojen ja opiskelupaikkoja lisättiin.

Nyt täällä Oulussa tehdään maailman mittakaavassa uraauurtavaa työtä jo viidennen sukupolven eli 5G:n parissa. Meille kaikille on tärkeää, että Suomi on jatkossakin mukana ratkaisemassa – muun muassa digitalisaation keinoin – globaalin yhteisömme kannalta keskeisiä ongelmia. ICT-alan kehitys edellyttää riittävää määrää matemaattisten aineiden opiskelijoita ja heidän riittävää osaamistasoa.

Tästäkin syystä maamme tarvitsee runsaasti asiantuntijoita ja osaajia matematiikkaa ja luonnontieteitä soveltaville aloille, siksi näiden alojen vetovoimaisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Viime aikoina Suomessa on kiinnitetty huomiota siihen, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelusta muodostuisi eri oppiasteilla entistä kiinnostavampaa ja jo varhaisessa vaiheessa.

1990-luvun puolesta välistä aina 2000-luvun alkuun matemaattisten aineiden yhteiskunnallinen arvostus edesauttoi opiskelijoita hakeutumaan näiden oppiaineiden opiskeluun. Valtakunnallinen LUMA-hanke ja ICT:n yleinen kehitys lisäsivät näiden aineiden vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa. Hyvänä kehityksenä mainittakoon, että luonnontieteellisten aineiden, kemian ja fysiikkan osalta ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä on kasvanut suhteellisen paljon 2007 - 2016.

On myös tärkeää, että matemaattis-luonnostieteellisten koulutusalat kiinnostaisivat tasapuolisesti naisia ja miehiä. Meidän on rohkaistava entistä enemmän nuoria tyttöjä ja naisia opiskelemaan matemaattisia aineita ja hakeutumaan alan opiskelupaikkoihin. Tässä tarvitaan muutos. Emme saa hukata meidän lahjakkuuksiamme ja jokaisen on voitava toteuttaa itseään.

Matemaattisia aineita ei tarvita vain teknisillä aloilla. Nykypäivänä osaamisvaatimukset muuttuvat. Työelämässä tarvitaan monipuolisia taitoja ja ketteryyttä. Matematiikka ei ole enää kovien luonnontieteiden ja tekniikan väline, vaan esimerkiksi biologit, yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarvitsevat sitä. Sitä tarvitaan alalla kuin alalla. Sehän sotkeentuu joka paikkaan.

Tämä hallitus satsaa vahvasti aloille, jotka vaativat luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista. Esimerkkeinä ovat muun muassa kansallisen genomikeskuksen perustaminen, julkisten biopankkien toimintojen yhdistäminen, kansallisen syöpäkeskuksen luominen sekä biotalouden kehittäminen.

Luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen vahvistaminen ja varmistaminen on hallituksellemme tärkeää. Osaamisen perusta luodaan jo varhain, ja suomalaisen peruskoulun korkeasta tasosta on pidettävä hyvää huolta.

Hyvät kuulijat,

Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio tulee vahvemmin mukaan myös matematiikan, fysiikan ja kemian opetukseen. Oppimisohjelmistot, mallintaminen, visualisoiminen, simuloiminen ja tehtävien tekeminen sähköisissä ympäristöissä avaavat paljon uusia mahdollisuuksia mielekkäälle oppimiselle. Näidenkin koulutuspäivien aikana on esillä paljon erilaisia sovelluksia mainittuihin teemoihin liittyen.

Uusi Peruskoulu -ohjelman avulla maahamme luodaan erilaisia uuden pedagogiikan, digitaalisen oppimisen ja uusien oppimisympäristöjen kokeiluja ja työpajoja. Näiden tueksi Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen peruskoululle mahdollisuuden "tutoropettajaan", joka tukee muita opettajia koulukulttuurin muutoksen tekemisessä, uuden pedagogiikan toteuttamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Tämän lisäksi Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimusperustaisia huippuluokan kokeiluja. Digitaalisaatio ei tietenkään korvaa läsnä olevaa ja vieressä olevaa opettajaa.

Suomalaiselle peruskoululle ollaan rakentamassa uutta visiota, joka esitellään Suomen itsenäisyyden juhlavuonna koulujen alkaessa elokuussa 2017. Vision valmistelee laajapohjainen asiantuntijajoukko, Peruskoulufoorumi, joka asetetaan tänä syksynä. Tässä työssä järjestetään erilaisia työpajakuulemisia eri puolella Suomea.

Opettajankoulutuksen kehittämiseksi Opettajankoulutusfoorumi laatii opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman ja käynnistää sen toimeenpanon. Laaja-alaisen työryhmän laatima tarkempi kehittämisohjelma julkistetaan myöhemmin tässä kuussa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen hallitus esittää 20 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2017 osana peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Tavoitteena on, että jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen läpi työuran.

Yhtenä kehittämistoimistaan LUMA-keskus Suomi -verkosto on kutsunut Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi kaikki koulut, päiväkodit ja harrastusryhmät mukaan yhteiseen tapahtumaan. Juhlavuoden 2017 aikana StarT-tapahtuma tukee matematiikan, luonnontieteiden, taiteiden, liikunnan ja muiden oppiaineiden ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista kannustaen koko oppimisyhteisön mukaan.

Huomasin ohjelmastanne, että näiden syyspäivien toinen päivä pidetään Oulun maineikkaassa Tietomaassa. Oulussa on jo pitkä, kolmekymmenvuotinen tiedekeskushistoria, mikä erinomaisesti palvelee kouluja ja eri vierailijoita luonnostieteellisten ilmiöiden tunnetuksi tekemisessä. Kipinä matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan syntyy tällaisissa tiedekeskusympäristöissä. Niissä kokeilemisen ja konkreettisen havainnoimisen kautta voidaan mielenkiintoisella tavalla tutustua erilaisiin luonnotieteellisiin ilmiöihin.

Hyvät opettajat,

Meidän täytyy muistaa se, että me suomalaiset olemme edelleen lahjakkaita, koulutettuja, osaavia ja välittäviä ihmisiä, maailman huippuja monessa. Meille, pienelle maalle, koulutus on ollut ensiarvoisen tärkeä asia. Jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin taidot ja motivaatio riittävät.  Jokaisen peruskoulun on oltava arvostettu ja sieltä on saatava laadukasta perusopetusta. Tämä on meidän kilpailukykymme ja hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Matemaattis-luonnontieteellisen, teknistieteellisen ja lääketieteellisen osaamisen kehittäminen ja vetovoimaisuus on avainasemassa Suomen tulevaisuudelle ja sen menestykselle. Suomi elää koulutuksesta myös jatkossa.

Arvoisat matematiikan ystävät,

Matematiikka on tosiaan mielettömän tärkeää ja mukavaa. Se oli itselleni fysiikan ja kemian ohella ehdottomat ykkösaineeni lukiossa. Käytännönläheinen ongelmanratkaisukyky on pitänyt Suomen pinnalla. Matematiikan merkitys tässä ydinosaamisessa on aivan keskiössä.

Opettajat, Te olette tulevaisuudentekijöitä. Toivotan teille menestystä, intoa aineiden pariin ja voimia koulutyöhön koko valtioneuvoston puolesta!

Puhe Suuri Veropäivä 2016 -tilaisuudessa 21.9.2016

Keskiviikko 21.9.2016 klo 9:48

(muutosvarauksin)

Hyvät verotuksen asiantuntijat, arvoisat kuulijat!

Suomen talouden palautuminen vuoden 2009 romahduksesta on kestänyt historiallisen pitkään.  Osittain pitkittyneen heikon talouskehityksen taustalla on maailmantalouden huippuvuosista hidastunut kasvu. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi ovat saavuttaneet finanssikriisin jälkeen lähes täystyöllisyyden. Suomen heikko talouskehitys johtuukin monin paikoin omista sisäisistä ongelmistamme.

Euroopan keskuspankki on virittänyt rahapolitiikan poikkeuksellisen elvyttäväksi. Tämä sopii hyvin Suomelle, mutta vain rahapolitiikan avulla ei nosteta taloutta kestävälle kasvu-uralle. Myös finanssipoliittinen liikkumavaramme on rajallinen, koska valtio velkaantuu edelleen yli 5 miljardin vuosivauhtia.

Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tällä tarkoitan tietysti sitä, että velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kun tarkastelussa jo hallitusohjelmasta lähtien on koko julkinen talous, siinä on mukana valtiontalouden lisäksi myös kunnat ja rahastotalous. Hallitus ei siis voi siirtää omia ongelmiaan kunnille. Kuntatalouskin laitetaan kuntoon samassa aikataulussa. Se on jo nyt hyvällä uralla.

Veroasteen jatkuva nostaminen on syönyt kilpailukykyämme, ja kilpailukyvyn heikkeneminen näkyy työllisyydessä. Tämä puolestaan kiertyy julkiseen talouteen kasvavana menopaineena. Tästä kierteestä meidän on nyt päästävä eroon. Verojen korottaminen ei ole hallituksen keinovalikoimassa julkista taloutta kuntoon laittaessa. Yksinkertaistaen: Julkisen talouden tasapainottaminen tapahtuu siten, että menot jäädytetään noin 55 miljardin tasoon - siis valtion budjetissa. Menojen jäädyttämisen keinoina ovat tehdyt budjettileikkaukset ja säästöt sekä pidemmälle tähtäävät rakenteelliset uudistukset. Näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Merkittävä uudistus on myös eilen kerrottu liikennekaari. Molemmista uhkaa tulla maailman paras systeemi.

Työllisyysasteen nostamisen seurauksena menot ja tulot kohtaavat vuonna 2021. Tämä edellyttää työllisyysasteen nousemista 72 prosenttiin.

Totesin maaliskuussa vuonna 2014 Vero2014-tapahtumassa seuraavaa:

”Tiivistäen voisi sanoa, ettei meillä ole enää varaa nostaa veroastettamme. Helppoa tietä ei enää ole. Julkinen talous on tasapainotettava ainakin pääosin säästöillä, rakenteellisilla uudistuksilla sekä kasvua vauhdittavilla ja työllisyyttä parantavilla toimilla.”

Näin juuri hallitus nyt toimii ja tekee. Prinsiipeistä on syytä pitää kiinni. Veroaste laskee VM:n ennusteen mukaan tästä vuodesta ensi vuoteen noin prosenttiyksiköllä.

Muutaman viikon takaisessa budjettiriihessä finanssipoliittinen viritys asetettiin melko neutraaliksi. Velkaantumisen taittuminen edellyttää hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista. Välttämättömien säästötoimien ja paranevan työllisyyden vaatimus edellyttää finanssipolitiikan tarkkaa virittämistä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumiskehityksen katkaisemisen tavoite ei jatkossakaan mahdollista löysäilyä. Toisaalta talouden kasvun vihreitä versoja ei saa näivettää ylikireällä finanssipolitiikalla.

Suomen tilanteessa on nähtävissä paljon myönteisiä valonpilkahduksia, mutta ne ovat vielä hyvin hentoisia.  Pitkään jatkunut talouden supistuminen on silti takana. Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy jo työllisyydessä.

Viimeisimmän tilastotiedon mukaan tuotanto kasvoi heinäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastavasta ajankohdasta. Tämä alkaa jo näkyä positiivisena työllisyyskehityksenä.

Suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on myös vähentynyt merkittävästi, mikä on tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta. Tekemisen meiningiksi.

Kuten jo mainitsin - Hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 68,7 prosentista 72 prosenttiin. Yleinen julkinen mielipide näyttää pitävän tavoitetta epärealistisena.

Kuitenkin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on selvästi meidän tavoitteemme yläpuolella. Ei ole olemassa mitään seikkaa, joka estäisi meitä kipuamasta lähelle pohjoismaisia kumppaneitamme. Sanotaan myös, että sitä saa mitä mittaa. Kun kova työllisyysaste-tavoitteemme on jatkuvassa julkisessa keskustelussa, myös tavoitteeseen tarvittavien keinojen hyväksyttävyys kasvaa. Tavoitteeseen pääsemisestä tulee näin kansakunnan yhteinen tavoite.

Kansantalouden vahvistuminen edellyttää yhtäältä kustannuskilpailukyvyn parantamista ja toisaalta panostamista korkean arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin.

Tämä prosessi on käynnissä yrityksissä ja hallitus pyrkii omalta osaltaan tukemaan talouden uudistumista. Kovan kansainvälisen kilpailun olosuhteissa voimme säilyttää korkean elintasomme vain, jos kykenemme vahvistumaan korkean teknologian tuottajana ja soveltajana. Digitalisaation hyödyntäminen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Hallituksen veropoliittinen linja on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen.  Ansiotulojen verotusta kevennetään peräti runsaalla 500 miljoonalla eurolla.

Veronkevennys liittyi kilpailukykysopimuksen, mutta sen taustalla oli myös tahto verorakenteen painopisteen siirtämisestä. Veropolitiikan asiantuntijoiden suunnasta on saatu viime vuosina runsaasti viestiä, että työn verotuksen alentamisen olisi oltava yhtenä kulmakivenä korkeaan työllisyysasteeseen pyrittäessä. Edelleen: verotuksen keventäminen nähtiin tarpeelliseksi kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi hauraan talouskasvun olosuhteissa. Työn verotuksen alentaminen on viesti kansalaisille siitä, että velkaantumista ei pyritä taittamaan verotusta kiristämällä, vaan tehdyn työn määrää lisäämällä.

Verojärjestelmässä ei saisi olla sellaisia elementtejä, jotka merkittävästi hankaloittavat yritysten toimintaa. Yrittäjäpiireissä on koettu, että perintö- ja lahjaverotuksen viimevuosien kiristykset muodostavat eräissä tapauksissa tuntuvan esteen yrityksen sukupolvenvaihdokselle ja heikentävät mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksen jälkeisten investointien rahoitukseen. Tästä syystä perintö- ja lahjaverotuksen tasoa alennetaan ensi vuonna. Olen ymmärtänyt, että perintö- ja lahjaverolain sisältämä sukupolvenvaihdoshuojennus on hyvä. Huojennuksen saajien verotus on hyvin kohtuullista. Sen sijaan ne, jotka syystä tai toisesta eivät pääse huojennuksen piiriin, joutuvat raskaan verotuksen kohteeksi.

Tästä syystä veronkevennys toteutetaan nimenomaan asteikkomuutoksena verokantoja alentamalla. Veroa alennetaan enemmän lahjaverotuksessa kuin perintöverotuksessa, millä kannustetaan sukupolvenvaihdoksen tekemiseen vanhan yrittäjän elinaikana.

Verokantojen alentaminen tulee nähdä myös yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Tehdyllä ratkaisulla huojennuksen piirissä olevan ja sen ulkopuolelle jäävän lahjan tai perinnön saajan välistä verokuilua kavennetaan. Lisäksi alaikäisten perinnönsaajien asemaa helpotetaan siten, että huojennus voidaan myöntää alaikäiselle osakeyhtiömuotoisen yrityksen tai sen osan perivälle sen estämättä, että hän ei voi osakeyhtiölain mukaan osallistua yhtiön toimintaan, jos hänen edunvalvojansa toimii yhtiössä hänen sijaan.

Yrittäjyyden tukemiseen tähdätään myös uuden yrittäjävähennyksen säätämisellä. Edellinen hallitus oli alentanut yhteisöverokannan 20 prosenttiin ja korottanut merkittävästi pääomatulojen verokantaa. Näin osakeyhtiön verotusasema parani verrattuna muihin yritysmuotoihin. Lähinnä verosyistä Suomesta on tullut yksi maailman osakeyhtiöityneimmistä maista. Tälle kehitykselle ei välttämättä löydy järkeviä perusteita.

Näissä olosuhteissa nähtiin tarpeelliseksi keventää yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajien verotusta erityisellä yrittäjävähennyksellä.

Uusi vähennys keventää yrittäjäasemassa olevan henkilön verotusta suhteessa palkansaajan verotukseen. Tätä voidaan pitää perusteltuna muun muassa siitä syystä, että yrittäjän työ- ja sosiaalioikeudellinen asema on heikompi kuin työsuhteessa toimivan asema. Suomessa on tätä nykyä jo 150 000 yksinyrittäjää ja heidän määränsä on kasvussa. Toiveissa on, että tavoiteltavaan työllisyystavoitteeseen päästäisiin sekä työsuhteiden lisääntymisen että yrittäjien määrän kasvun kautta.

Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Vuoden 2014 verotusaineiston tietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia.

Hallitus on sitoutunut pitämään yritysverotuksen kilpailukykyisenä. Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta VATT:lta ja elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta ETLA:lta on tilattu analyysit Suomen yritysverojärjestelmän tilasta ja ongelmista. VATT ja ETLA ovat tekemässä laajaa selvitystä verotuksen vaikutuksista investointeihin ja tuottavuuteen.

Molemmat tutkimuslaitokset ovat jo julkaisseet väliraportit. Niiden perusteella saa vaikutelman, että yritysverotuksemme laatu kestää kansainvälisen vertailun eikä perustavanlaatuisia vinoutumia ole. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monissa yksityiskohdissa olisi korjaamisen varaa. Kummankin tutkimuslaitoksen on määrä antaa loppuraporttinsa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Tämän lisäksi on asetettu yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä. Sen tehtävänä on tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Erityisen tärkeää on, että työryhmä pohtii yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelua sekä osaamisen verokohtelua. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien merkitys talouden tuottamaan arvonlisään on ratkaisevan suuri. Vaikka verotus on vain yksi keino vaikuttaa näihin investointipäätöksiin, kannustaisin työryhmää paneutumaan erityisellä tarmolla niihin verotuksen keinoihin, joilla voitaisiin edesauttaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien määrän kasvua. Työryhmän määräaika päättyy tulevan tammikuun lopussa ja hallitus tarkastelee yritysverotusta keväällä 2017 puoliväliriihen yhteydessä.

Verolainsäädännön muuttamista ei saa nähdä poliittisena itsetarkoituksena.

Ennakoitavuus, johdonmukaisuus ja pysyvyys ovat arvokkaita hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia sekä lainsäädännön että toimeenpanon tasolla. Toisaalta hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä ne muutokset, jotka tukevat pyrkimyksiä taloudellisen kasvun nopeuttamiseen ja työllisyyden tason nostamiseen.

Ensi kevään puoliväliriihessä syntyy jo päätöksiä yritysverotuksen laadun parantamiseksi. Verolainsäädännön uudistaminen ei voi jäädä tähän. Maamme ulkopuolella tapahtuu kehitystä, johon meidän on reagoitava. EU:n komissio esitteli kuluvan vuoden alussa veronkierron vastaisen paketin. Konsernien maakohtaista raportointia koskeva direktiivi implementoidaan Suomessa vielä tämän vuoden aikana. Maakohtaisen raportoinnin tarkoituksena on lisätä yhtiöverotuksen läpinäkyvyyttä eri valtioiden viranomaisten välillä. Ns. veronkiertodirektiivi sisältää viisi veronkierron vastaista toimenpidettä, jotka jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön pääosin vuodesta 2019 alkaen. Direktiivi edellyttää muutoksia muun muassa korkorajoitussäännöksiin ja väliyhteisölakiin. Veronkiertodirektiivin edellyttämät lakimuutokset kartoitetaan ja valmistellaan huolella siten, ettei suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä heikennetä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Tulolähdejako aiheuttaa jatkuvasti ongelmia erityisesti pk-yrityksissä. Kun toisen tulolähteen tappio ei ole vähennyskelpoinen toisen tulolähteen voitosta, syntyy liikaverotusta, jota yrittäjän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Hallitusohjelmaan tehtiinkin kirjaus tämän ongelman ratkaisemiseksi. Budjettiriihessä kirjausta täsmennettiin päätöksellä, jonka mukaan syksyllä 2016 käynnistetään lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna 2018. Lainvalmistelun tueksi asetetaan erillinen asiantuntijaryhmä.

Näillä sanoilla toivotan teille antoisaa perinteistä veropäivää. Verojärjestelmä ei ole koskaan valmis, joten työ jatkuu. Kiitos. 

Ei väkivallalle, ei vihapuheelle, ei rasismille

Maanantai 19.9.2016 klo 16:44

Viime viikkoina on tapahtunut väkivallantekoja, jotka huolestuttavat laajalti ihmisiä ja heikentävät turvallisuudentunnettamme. Poliisi tutkii sekä Helsingin Asema-aukion että Kajaanin Otanmäen tapausta. Omasta ja koko hallituksen puolesta haluan esittää osanoton omaisten ja läheisten suruun.

Tuomitsen väkivallan, rasismin ja vihapuheen kaikissa muodoissaan. Niille ei pidä antaa minkäänlaista tukea tai myötäilyä.  Samalla kokoontumis-, järjestäytymis- tai mielipiteenvapaudesta on pidettävä kiinni.

Väkivaltaan kannustavien järjestöjen laillisuutta selvitettiin jo vuonna 2013, mutta lainsäädäntöä ei silloin muutettu. Pidän erittäin hyvänä, että sisäministeri Paula Risikko on päättänyt uudelleen kartoittaa väkivaltaisten järjestöjen laillisuuden. On tärkeää, että tämä asia perataan nyt läpikotoisin ja huolellisesti, sillä maailma on muuttunut nopeasti. Tarvittaessa lakia muutetaan.

Osana sisäisen turvallisuuden selonteon toimeenpanoa on myös syytä selvittää, onko lainsäädäntömme ajan tasalla vihapuheisiin ja -tekoihin puuttumiseksi. Erityisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa keskustelu helposti karkaa käsistä. Puhekin on teko.

Myös keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista jatkuu - ja viime päivinä siihen on tullut vakava lisäsävy. Vastakkainasettelu on omiaan ruokkimaan kärjistynyttä ilmapiiriä.  Meneillään on kotouttamisen vaihe heidän osaltaan, joille on turvapaikka myönnetty. Osa odottaa päätöstään vastaanottokeskuksessa.

Nyt on pidettävä pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Meistä jokainen voi pohtia, mitä itse voi tehdä sen hyväksi, että vainoa ja sotaa pakenevien ihmisten kotoutuminen Suomeen helpottuu: Kielenoppiminen, töiden saaminen ja arjen rakentaminen. Erityinen vastuu on tietysti meillä päättäjillä. Vastaanottokeskusten läheisyyden turvallisuus on myös taattava kaikille.

Suomi ei menesty vastakkainasettelulla, sitä lisäämällä murennamme yhteiskuntaamme. Vihapuheet ja -teot on tuomittava. Jokaisen on koettava olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, se ei ole pois keneltäkään toiselta. Ihmisarvo on jakamaton.

 

Vanhemmat kirjoitukset »