Puheenjohtajakisassa yllättävä käänne

Tiistai 3.4.2012 klo 23:13 - Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtajakisa sai yllättävän käänteen, kun Mari Kiviniemi ilmoitti jättävänsä paikan kesäkuun puoluekokouksessa Rovaniemellä. Olen miettinyt paljon asiaa Marin ilmoituksen jälkeen. Niin kauan, kun puheenjohtaja on luottamustoimessaan, meidän tulisi tukea häntä. Nyt niin ei ole kaikin osin tapahtunut. Henkilövalinnat ovat aina mediaa kiinnostavia ja niihin latautuu tunnettakin mukaan. Puheenjohtajakisa täytyy käydä reilusti, asioilla. Reilua ei ollut esimerkiksi se, että koko vaalitappio lastattiin Marin niskoille. Kyllä siinä saa moni meistä muistakin katsoa peiliin, myös nykyistä puheenjohtajaamme arvostelleet.

Tilanne on nyt uusi ja moniin meistä kansanedustajista on otettu yhteyttä. Jouduin tänäänkin lataamaan kännykän kolme kertaa jatkuvan puhelimessa olemisen vuoksi. Kiitän minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja lupaukseni mukaisesti ilmoitan oman päätökseni ensi viikon keskiviikkona.

Kutsu kehittämään Pohjois-Suomea

Perjantai 20.1.2012 klo 9:57

Kutsumme sinut mukaan verkossa toteutettuun pohdintaan, jonka tavoitteena
on hakea tuoreita näkemyksiä Itä- ja Pohjois-Suomen lähiajan kehittämiseen
sekä myös pitemmälle tulevaisuuteen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on hallitusohjelman mukaisesti asettanut
työryhmän valmistelemaan ohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi.
Tämän pohdinnan avulla työryhmälle tuodaan laajempi näkökulma alueen
houkuttelevuustekijöistä.

Aikaa vastaaminen vie 10-20 minuuttia. Vastausaikaa on maanantaihin, 6.
helmikuuta asti. Kyselykutsua voi välittää eteenpäin.

Linkki osallistumiseen:
http://www.fountainpark.fi/houkutteleeitajapohjoissuomessa

Yhteistyöterveisin

Jouni Backman ja Antti Valle
Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä

Keskittämisen sijaan hajautuksesta kilpailuetu

Perjantai 13.1.2012 - Juha Sipilä

Suomella olisi suuri mahdollisuus tehdä hajautuksesta kilpailuetu. Hajautetussa mallissa ihminen voi asua kotonaan - koko Suomessa. Puolangalta tai Hailuodosta voidaan tehdä etätyötä minne tahansa. Etätyö voidaan tehdä kotoa tai kunnan "yrityspalvelukeskuksesta". Nykyisen teknologian huimat mahdollisuudet tehdä hajautetusti työtä, koulutusta, hallintoa, palveluja, energiaa ja elintarviketuotantoa uhkaavat jäädä hyödyntämättä. Suomalaisilla yrityksillä on erinomainen pohja rakentaa virtuaaliyliopistoa tai -terveysasemaa. Kun laajakaista viimein saataisiin joka kotiin, tarjoaisi suomalainen teknologia erinomaisen alustan hajautettuun elämiseen. Nykyinen kuntarakenteemme vapaaehtoisilla liitoksilla höystettynä tarjoaa erinomaisen alustan hajautetun mallin viilaamiselle sellaiseen iskuun, että niin mallista kuin teknologiastakin syntyisi uusia vientituotteita.

Ministeri Virkkusen kuntakartta vuoti tänään julkisuuteen. Se perustuu 70 kunnan malliin. Virkkunen on toistuvasti kertonut eduskunnassa, ettei pakkoa käytetä kuntarakenteen uudistamisessa. Selvää kuitenkin on, että ilman pakkoa julkisuuteen vuotanutta mallia ei saada toteutettua.

Pohjois-Pohjanmaan kartta sisältää seitsemän kuntaa. Kainuussa olisi kolme kuntaa. Maakuntarajan ylittäisi Vaalan ja Utajärven liitos sekä Kuusamon ja Posion yhteenliittymä. Taivalkoski liittyisi joko Pudasjärveen tai Kuusamoon.

Liitokset tulisivat olemaan erittäin haasteellisia. Oulu on juuri sulattelemassa edellistä viiden kunnan liitosta. Nyt mukaan tulisivat Kempele, Muhos, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki ja Hailuoto. Sulattelemista riittäisi myös Raahen ympärille rakennettavassa kunnassa, joka ulottuisi kahdeksan kunnan liitoksena Pyhännälle saakka. Samoin Kalajoen ja Ylivieskan ympärille rakentuisi kuuden kunnan yhteenliittymä.

Paikallistuntemuksen puute näkyy Pohjoisen kuntien pinta-aloissa. Kunnat olisivat pääsääntöisesti Uudenmaan kokoisia. Kokoomuksen ihannoimassa Tanskan mallissa on aivan toinen lähtötilanne. Koko maa on suunnilleen Uudenmaan kokoinen. Väkiluvun lisäksi on otettava huomioon myös välimatkat. Tanskan malli toteutuu, kun pakataan laukkumme ja muutetaan kaikki Uudellemaalle. Silloin voidaan pitää olemassa olevat kunnat Uudenmaan alueella ja sammuttaa muualta valot.

Positiivista tämän päivän uutisessa on se, että myös presidenttiehdokkaat voivat ottaa Virkkusen malliin kantaa ennen vaaleja. Koko vaalien ennakkoasetelma voi muuttua, kun punnitaan ehdokkaiden mielipiteitä suomalaisten tasavertaisuudesta ja sen toteutumisesta koko Suomessa.

Juha Sipilä
Kansanedustaja (kesk)
Keskustan eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

 

Hallitusohjelman ruodintaa eduskunnassa

Tiistai 28.6.2011 klo 18:20 - Juha

Arvoisa Puhemies,

Valitettavasti hallitusohjelma ei ole rohkea, se on uhkarohkea. Pääministeri epäili aiheellisesti ohjelman talouden kivijalkaa jo hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa. Talouspohjan osalta voidaan puhua toivotaan toivotaan  -ohjelmasta.

Hyvääkin on luvassa. Perusturvaa korotetaan, opintotuki sidotaan indeksiin, nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan, nopeat tietoliikenneyhteydet ulotetaan maan kaikkiin osiin. Valitettavasti hyvätkin asiat jäävät höttelön talouspohjan varjoon, mikä vie toteutukselta uskottavuuden. Jostain muualta täytyy tinkiä tai sitten uudistuksia siirretään vaalikauden loppuun rahoituksen osalta toisten päänsäryksi. Oulussa ruukataan sanoa, että ”ittekkö teit, mistä arvasit”, ehkä arvaatte, mitä se tässä yhteydessä  tarkoittaa.

Ison kuvan hahmottaminen korulauseiden täyttämästä ohjelmasta on ongelmallista. Se on selvää, että pienet ja harvaan asutut kunnat saavat kylmää kyytiä, talouden perusta ei pidä, maaseutu ja maatalous ovat suhteessa suurimmat maksajat, uudet leikkauslistat joudutaan kaivamaan pöytään jo syksyllä. Tällä ohjelmalla olemme itsekin Kreikan tiellä. Olisi kannattanut säästää kaksi viikkoa neuvotteluaikaa, luottaa VM:n alkuperäiseen arvioon valtiontalouden vajeesta ja tehdä realistinen kahden kauden talouden kasvuhakuisuutta tasapainoitusohjelma.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Leikkauksia tarvitaan, mutta talouskasvun odotetaan kattavan suurimman osan vajeesta. Olin hyvin yllättynyt, etten löytänyt ohjelmasta lainkaan kasvua tukevia elementtejä. Hallitusohjelman linjauksilla on mahdotonta päästä tki-menojen 4 %:n kansalliseen tavoitteeseen. Nokian muutokset valitettavasti vähentävät merkittävästi yritysten t&k-panostuksia Suomessa. Hallituksen toimet eivät kompensoi tätä laskua millään tavalla. Lisäksi elinkeinotukia leikataan 110 miljoonalla eurolla. Toivottavasti tämä leikkaus ei kohdistu Tekesin määrärahoihin. Ne ovat elinehto korkean teknologian yritysten kehittymiselle Suomessa.

Uusia kasvavia toimialoja pitäisi nopeasti löytää olemassa olevien rinnalle. Lupaavimmista toimialoista voisi mainita ympäristöteknologian sekä uusiutuvan energian. Uusiutuvan energian tuista leikataan 25 miljoonaa euroa. Toivottavasti tämä ei tapahdu puu- eikä biokaasupohjaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Biokaasu meillä on melkein kokonaan hyödyntämättä.  Myös tämä toimiala kipeästi tarvitsee toimivan kotimarkkinan kehittyäkseen kasvavaksi vientialaksi. Nettomittarointi on erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa ja siihen liittyvää laitevalmistusta. Valitettavasti tämä moneen kertaan selvitetty asia taas kerran selvitetään. Tässäkin olisin odottanut määrätietoista päätöksentekoa.

Uusi kasvu ja työllistäminen ovat yritysten ja yrittäjien varassa. Kokoomuksella on komea rivi yrittäjiä kansanedustajissaan. Miksi heidät on jätetty vilttiketjuun ohjelmaa tehdessä? En usko, että uuden kasvun lähteet muuten olisivat olleet näin olemattomia. Veroratkaisut eivät tue kasvua. Ohjelman mukaan ”Innovaatiojärjestemän uudistamisessa tullaan pyrkimään kasvun edistämiseen” – mitään keinoja ei kuitenkaan listata. Erityisesti yksinyrittävien, varsinkin naisvaltaisten alojen, ongelmiin ei ole luvassa korjauksia. Myös perheyritysten kasvun rahoittamiseen tarvittaisiin kipeästi uusia työkaluja esimerkiksi vieraanpääomanehtoisen vaihtovelkakirjalainan muodossa. Pohjoisen kuljetusyrittäjien asema on jo valmiiksi tukala. Jo nyt lainsäätäjä tietää autonkuljettajaa paremmin milloin häntä nukuttaa, nyt heitä muistetaan polttoaineen hinnan korotuksella. Monille tämä on viimeinen pisara.

Byrokratiasta voisi helposti siirtää resursseja tähdellisempään työhön. Sairaanhoitajat haluaisivat käyttää työaikansa potilaiden hoitamiseen. Opettajat haluaisivat keskittyä opetus- ja kasvatustehtäviin. Autoilija haluaa viedä lastin perille, vaikka työaika ylittyisi kymmenellä minuutilla. Suomi on myös selvitysten ja hyödyttömien hankkeiden luvattu maa. Tässä meillä riittäisi työsarkaa, vaikkapa normien purkutalkoiden merkeissä.

Arvoisa puhemies – Tietoliikenneteollisuutemme eräs suurmiehistä, Lauri Kuokkanen, totesi kerran esitteen tehneelle myyntipäällikölle. Ota puolet pois ja kirjoita loput uudelleen. Kaikella ystävyydellä - tämä sopii ainakin hallitusohjelman elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikkaan

Portugalin tukemisesta on tehtävä päätöksiä

Torstai 5.5.2011 klo 9:23 - juha

Portugali-päätöksestä käydään kissa/hiiri-leikkiä

 

Kirjoitin blogissani tammikuulla, että Euroopan velkakriisiin ei ole helppoa ratkaisua. Arvelin samassa kirjoituksessa, että Portugali kaatuu syliimme ennen Vappua. Ajatusten taustalla olivat The Economist-lehden artikkeli tammikuun (15.1.2011) numerossa.

Asiantuntijoita kannattaa kuunnella nytkin. Polittisen tarkastelun alle tahtovat hukkua päätösten faktat. Mitä asiantuntijat kirjoittavat ja arvioivat tässä tilanteessa?Kysymyshän on perimmiltään siitä, annammeko esimerkiksi Portugalin talouskriisin muuttua pankkikriisiksi ja mitkä olisivat sen seuraukset esimerkiksi Suomelle.

The Economist-lehden artikkelissa suositeltiin seuraavaksi vaiheeksi velkasaneerausta. Tällöin ongelma siirtyisi pitkälti pankkien ongelmaksi. Pankkeja jouduttaisiin tukemaan, mutta se voidaan tehdä kussakin maassa erikseen.

Tässä on viikko aikaa selvittää asiantuntijoiden kantoja ja muodostaa omakin käsitys siitä, mikä on Suomen kannalta viisain ratkaisu tässä tilanteessa.

Kiitos

Perjantai 22.4.2011 klo 12:31

Ensimmäinen työpäivä kansanedustajana on nyt takana. Kampanjakokemus oli yksi mieleenpainuvimmista koko elämäni aikana. Tukiryhmään lähti mukaan paljon ihmisiä ja talkootyön määrä kampanjan aikana oli uskomaton. Viestinviejiä maakunnissa oli lopulta niin paljon, että valintani edustajaksenne oli mahdollista.

Runsaat kiitokset tukiryhmälleni sekä kaikille äänestäjille. Nyt on aika opetella uusi työ sekä rakentaa sopiva tapa pitää yhteyttä teihin. Myös oma tapa tehdä työtä kansanedustajana vaatii nyt suunnittelua. Lähiviikkoina selviää valiokuntapaikat ja sen myötä asiat, joihin minun tulee keskittyä. Yhteydenpitovälineenä toimivat henkilökohtaisten kontaktien lisäksi ainakin Netti-TV sekä nämä sivut.

Ensi viikolla on edessä valtiopäivien avajaiset sekä avustajan valinta. Ehdokkaita on nyt muutamia, joita jututan ensi viikolla. Päädyin siihen, että avustajan täytyy asua pääkaupunkiseudulla. Maakunnassa tapahtuva työ minun täytyy hoitaa itse.

Kiitossoppaa on tarjolla Oulun torilla la 7.5 klo 12 ja Kempeleessä on kakkukahvit Ylikylän koululla ma 9.5 klo 19. Tervetuloa silloin tapaamaan.

Oikein rauhallista Pääsiäistä kaikille.

 

Juha

Millaisessa Suomessa sinä haluat asua?

Torstai 14.4.2011 klo 13:54

Toimiva yhteiskunta syntyy yhdessä tekemällä. Meillä suomalaisilla on ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Mitä visaisempi haaste on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä suomalaiset kaivavat sisun ja ratkaisevat ongelman. Meillä on lisäksi toimivin yhteiskuntajärjestys, puhdas luonto ja maailman paras koulutus.

Näistä vahvuuksista voimme rakentaa Suomesta maailman parasta maata. Meillä on useita vaikeita ongelmia ratkaistavanamme. Ilmasto lämpenee, ympäristö likaantuu, väestö vanhenee ja terveydenhuollon menot kasvavat. Kulutamme luonnonvaroja kestämättömällä tavalla ja käytämme liikaa energiaa. Lisäksi köyhyys lisääntyy kotimaassammekin ja nuoria syrjäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle.

Meidän tulee rohkeasti tarttua näihin haasteisiin. Ongelmat on ratkaistava suomalaisella sisulla ensin kotimaassa. Sen jälkeen niistä voi tehdä vientituotteen ja tavaramerkkimme. Halutessamme voimme viedä puhtaan energian tekniikkaa tai vaikkapa terveydenhuoltojärjestelmäämme maailmalle. Mutta ensin näihin haasteisiin on vastattava kotimaassamme.

Suomessa satsataan paljon koulutukseen. Meillä tulisi olla parempi itsetunto säilyttää tämä kansallinen voimavara, osaaminen. Tätä pääomaa ei pidä luovuttaa halpamaiden käyttöön. Kokemukseni keskieurooppalaisten yritysten ja yrittäjien kanssa on ollut puhutteleva. He taistelevat kynsin hampain perustamiensa työpaikkojen säilymiseksi – myös omistajat ja yrittäjät. Tällainen tsemppi meidän pitäisi saada aikaan Suomessakin.

Haluan olla rakentamassa Suomesta mallimaata, missä ihmiset ovat yritteliäitä ja haluavat rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme. Mallimaan visiossa välitetään ja huolehditaan myös niistä, jotka eivät enää voi tai osaa olla oman elämänsä yrittäjiä. Me onnistumme tässä yhteistyöllä ja jakamalla voimavarat oikeudenmukaisesti.

Olen 49-vuotias yrittäjä ja diplomi-insinööri Kempeleestä. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi viisi lasta ja kolme lastenlasta. Elämäntyöni olen tehnyt yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Olen tottunut tekemään päätöksiä vahvaan arvopohjaan nojautuen. Hyvinvoinnin perustana toimii yritteliäisyys ja toisista huolehtiminen. Niiden varaan pystymme rakentamaan tulevaisuutta.

Uutta ajattelua ja voimaa eduskuntaan.

Näkökulmia terveydenhuollon uudistamiseen

Maanantai 11.4.2011 klo 11:57

Kehittyneiden maiden väestön keski-ikä kasvaa. Kehitys on monin tavoin positiivinen, mutta sisältää myös haasteita.  Vuonna 1980 yli 65-vuotiaita oli 12 prosenttia väestöstä – vuonna 2030 tämän ikäryhmän odotetaan olevan yli neljänneksen koko väestöstämme. Kuntien menoista noin kaksi kolmasosaa koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Silmiinpistävä muutos järjestelmässämme on byrokratian kasvaminen. Kysyin eräältä teho-osaston sairaanhoitajalta, mikä työssäsi on eniten muuttunut vuosien aikana? Hän vastasi: ”Kaikkein surullisinta on se, että nykyisin jää paljon vähemmän aikaa potilaiden hoitamiseen kuin ennen.” Työpäivän täyttävät monenlaiset raportit, laatujärjestelmien kehittäminen sekä esimerkiksi kilpailulainsäädännön vaatima laitteiden testaaminen. Hoitohenkilökunta on kaikkein tiukimmalla ja sieltä yleensä myös säästetään.

Olisiko nyt aika miettiä ilman suuria tunteita, puhtaalta pöydältä, miten terveydenhuoltomme pitkällä tähtäimellä järjestetään?  Miten vapautamme osaavan hoitohenkilöstömme tekemään hoitotyötä, kannattaisiko kilpailutukseen liittyvät testaukset tehdä keskitetysti koko Suomen tasolla ja mikä on terveydenhuoltoon sopiva johtamisjärjestelmä? Mielestäni myös alan järjestelmien ja ohjelmistojen kirjoon tulisi saada joku tolkku. Tässäkin vaaditaan sosiaali- ja terveysministeriön määrätietoista ohjausta.

Edelleen voimme kysyä, mikä on oma vastuumme terveydestämme ja mikä yhteiskunnan tehtävä? Tämä haaste ei ratkea keskustelemalla pelkästään leikkauksista tai siitä, mitä ulkoistetaan yksityisille yrityksille ja mitä ei.

Tätä mietitään muuallakin. Me suomalaiset olemme tunnettuja kyvystämme ratkoa visaisia ongelmia. Tässä on meille yksi sellainen. Kun saamme haasteen ratkaistua Suomessa, siitä syntyy myös vientituote maailmalle. Se tuo työtä koulutukseen, ohjelmistoyrityksille, konsultointiyrityksille ja ennen kaikkea hoidon taso voisi kohentua turhan työn karsimisella ja resurssien kohdistamisella olennaiseen.

Onko kaikki byrokratia tarpeellista?

Maanantai 4.4.2011 klo 13:36

Suomi on pieni maa. Me voisimme olla tunnettuja ketteryydestämme ja siitä, että virkakoneistommekin on viritetty auttamaan, neuvomaan ja poistamaan tekemisen esteitä. Kun olen kiertänyt maakuntaa, asia on noussut usein esille. Varsinkin yhteisten varojen käytöllä täytyy olla kontrolli, mutta turhalla byrokratialla viemme aikaa olennaisen asian hoitamiselta.

Suurimman syynin alla lienee maatalous, mutta byrokratia on levinnyt kaikkiin toimintoihimme.  Kun keskustelen teho-osaston sairaanhoitajan kanssa, hän kertoo, ettei nykyisin tahdo jäädä enää aikaa potilaiden hoitamiseen. Työpäivän täyttävät monenlaiset raportit, laatujärjestelmien kehittäminen sekä esimerkiksi kilpailulainsäädännön vaatima laitteiden testaaminen. Hoitohenkilökunta on kaikkein tiukimmalla ja sieltä yleensä myös säästetään.

Liiallinen byrokratia on osasyynä myös harmaan talouden yleistymiselle. Esimerkkinä tästä on henkilön palkkaamiseen liittyvä monimutkainen raportointi. Yhden luukun periaate palkan sivukulujen maksamisessa auttaisi varsinkin lyhyiden työsuhteiden maksamisessa lainsäätäjän edellyttämällä tavalla. Jos maksamme 100 yksikköä palkkaa, maksaisimme vaikkapa 25 yksikköä ja ennakkopidätyksen yhdelle tilille. Työntekijän tilille menisi 100 yksikköä vähennettynä ennakkopidätyksellä.

Lakeja säädetään jatkuvasti lisää ja näin tulee varmasti ollakin. Lainsäädännössä tulisi aina arvioida uuden lain vaikutukset käytännön työn tekemiseen. Meneekö tällä hetkellä esimerkiksi opettajien, maanviljelijöiden, sairaanhoitajien ja lääkäreiden tai vaikkapa yrittäjien ajasta liikaa sellaiseen työhön, mikä ei ole työn kannalta olennaista. Yrittäjänä olen joutunut monta kertaa pysähtymään ja miettimään, mikä on yrityksen kannalta olennaista ja mikä ei. Tätä tarkastelua meidän tulisi tehdä yhteiskunnan tehtävienkin osalta.

Jaksamiseen vaikutetaan johtamisella

Keskiviikko 30.3.2011 klo 9:25

Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Onko työsi tekeminen motivoivaa vai tuntuuko se turhauttavalta vääntämiseltä? Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä.  Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä.

Seiväshyppääjille tehtiin aikanaan tutkimus, milloin hyppääjä käy korkeimmalla kuminauhasta tehdyn riman päällä. Jos rima asetettiin liian alas, myös hyppääjän suoritus oli huono. Jos rima oli liian korkealla, hypystä tuli vieläkin huonompi. Urheilijan kuntoon nähden sopivan korkuiselle asetettu rima antoi parhaan tuloksen. Näin on myös työelämässä. Kaikissa meissä on ominaisuuksia, joita tarvitaan Suomen rakentamisessa. Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmisten parhaat puolet esiin työn tekemisessä. Kun työ on motivoivaa ja joka aamu on mukava lähteä töihin, silloin työssä jaksamisellekin on hyvät edellytykset.

Yhteisön johtamisessa pystytään keskittymään työn tekemisen edellytysten luomiseen, jos motivaatiotekijät ovat kunnossa. Mukavan työn tekemisessä johtajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työtä tehdään kohtuullinen määrä. Nuoria on mukava johtaa, mutta olen joutunut usein patistelemaan heitä perheensä pariin. Työn ja vapaa-ajan suhde on oltava kunnossa. Se on myös meidän yrittäjien etu.

Työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisi tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot ovat se maaperä, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon.

Lisätuloa energiayrittäjyydestä

Maanantai 28.3.2011 klo 17:27

Olen tutustunut saksalaiseen energiayrittäjyyteen. Siellä esimerkiksi monilla maatiloilla viljelijä saa jo merkittävän lisätulon energian myynnistä. Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa kaikki lanta alkaa olla jo käytössä ja tuotantolaitoksiin haetaankin muita jätteitä kaasun raaka-aineiksi. Saksassa on jo melkein 4000 biokaasulaitosta ja niiden yhteisen sähköntuotannon odotetaan saavuttavan 17 prosentin tason koko Saksan sähköntarpeesta vuonna 2020.

Saksalainen viljelijä voi tehdä biokaasusta tai vaikkapa puuhakkeesta sähköä valtakunnan sähköverkkoon ja saada sähkönmyynnistä merkittävän lisätulon. Sähkön tuottamisessa syntyy aina hukkalämpöä. Tuotettaessa yksi yksikkö sähköä, saadaan tyypillisesti sivutuotteena kolme yksikköä lämpöä. Näin tapahtuu biokaasu-, puukaasu- ja ydinvoimaloissa. Tuulimyllyissä ja vesivoimassa hukkalämpöä syntyy vain vähän, eikä sitä niissä kannata hyödyntää. Hukkalämmön saksalainen viljelijä käyttää tilan rakennusten lämmittämiseen.

Miksi meillä energiayrittäjyys ei kannata suurillakaan tiloilla? Erona Saksaan on uusiutuvan energian takuuhintajärjestelmä. Kun sähköä tuotetaan uusituvista lähteistä, sähkön tuottajalle maksetaan parempi hinta. Se nostaa jonkin verran sähkön kuluttajahintaa, mutta sähkön hinta on Suomessa noussut ilman tariffijärjestelmääkin. Nyt on aika saada Saksan mallin mukainen takuuhintajärjestelmä Suomeenkin. Saksassa puhtaan energian toimiala työllistää jo yli 300 000 ihmistä, minkä ihmeen takia jäisimme Suomessa Saksaa huonommaksi.

Ei uusia ydinvoimapäätöksiä

Sunnuntai 20.3.2011 klo 12:30

Kahdelle uudelle ydinvoimalalle on jo luvat annettu. Uskon, että teollisuuden perusvoimatarpeet tulee tyydytettyä niiden myötä. Enää emme tarvitse uusia lupapäätöksiä.

Mielestäni nyt pitää jatkaa bioenergian kehittämistä ja vauhdittaa sen käyttöönottoa. Jos teemme vielä kolmannesta ydinvoimalasta lupapäätöksen, niin silloin Suomeen ei jää kasvumahdollisuuksia ja kotimarkkinoita bioenergialle.

Esimerkiksi Kempeleen ekokorttelissa olemme kehittäneet teknologian, missä kymmenen omakotitaloa toimii puuhakkeesta saatavalla puukaasulla, eikä korttelia ole kytketty lainkaan valtakunnan sähkö- eikä lämpöverkkoon. Ongelmia siis voidaan ratkoa kotimaisilla risuilla ja männyn kävyillä, mutta tarvitsemme bioenergialle Saksan mallin mukaisen syöttötariffin.

Uusiutuvan energian kehittämisen myötä on mahdollista löytää merkittävästi uusia työpaikkoja ja luoda uusia ”nokioita”. Myös ympäristöarvot painavat minun vaakakupissani. Ydinvoimassa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten ydinjätteen sijoittaminen ja sen turvallisuus. Japanin tilanne on muistuttanut meitä kaikkia siitä, että ydinvoiman riskit ovat todellisia. Onko sittenkin hajautettu energiantuotanto parempi vaihtoehto?

Puhtaan energian markkinat ovat jo nyt maailmassa 1100 miljardia euroa. Se on 20 kertaa Suomen valtionbudjetti tai 25 uutta Nokiaa. Minun visiossani vuonna 2020 Suomi on ympäristöteknologian mallimaa maailmassa. Me olemme kehittäneet teknologisia ja toiminnallisia keinoja löytää kestävän kehityksen tuotteita ja malleja. Sellaisia, missä totutusta mukavuudesta ei tarvitse ainakaan paljon tinkiä.

Suomesta koulutuksen mallimaa

Torstai 17.3.2011 klo 18:20

Viime elokuussa Newsweek -lehden listauksessa Suomi todettiin maailman parhaaksi maaksi. Tässä tutkimuksessa oli viisi asteikkoa. Koulutus (1), terveys (17), elämän laatu (4), talouden dynaamisuus (8) ja poliittinen ympäristö (5). Koulutuksessa olemme siis maailman ykkösiä!

Meillä on yhdenvertainen koulujärjestelmä. Se on niin hyvä, ettei Suomeen ole syntynyt erikseen eliittikouluja, eikä lasten tarvitse menestyäkseen pyrkiä parempaan kouluun. Toki Suomessakin on koulujen välillä kilpailua ja erikoistumista, mutta niin saa ollakin, kunhan suomalaisten lapset ”mahtuvat” samaan kouluun.

Opettajat ovat Suomessa hyvin koulutettuja ja tätä ammattia arvostetaan. Se on sijoittunut jatkuvasti 20 arvostetuimman ammatin joukkoon Suomen kuvalehden vuosittaisessa mittauksessa.

Suomalainen koulu on myös kustannustehokas. Lasta kohden kulu on 30 prosenttia pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Toki meillä on paljon ongelmiakin, joista yksi vakavimmista on syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Jokaisesta ikäluokasta 5-10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Jos rakastamme yhden nuoren pois pysyvän syrjäytymisen tieltä, säästää yhteiskuntamme yhden miljoonan.

Pienikin kansa voi siis olla suuri sivistyksensä kautta. Globaalien ongelmien ratkaisijat tarvitsevat tulevaisuudessakin maailmaan parhaan koulutuksen. Tämän päivän johtaminen vaatii paljon myös pedagogisia kykyjä. Tämän päivän johtaminen on edellytyksien luomista työn tekemiselle, oman osaamisen jakamista, motivoimista ja käytännön ongelmien luovaa ratkaisemista. Kuuliaisuuden sijaan vaaditaan oma-aloitteisuutta.

Minun visiossani Suomen koulutukseen tullaan tutustumaan muista maista. Puhutaan maalimaasta ja koulutuksesta syntyy vientituote. Mallimaan kouluja käyneet ovat maailman visaisimpien ongelmien ratkaisijoita. Koulutusjärjestelmämme edelleen kehittäminen on yksi mallimaa -visioni kulmakivistä.

Ihmisten keskellä

Sunnuntai 6.3.2011 klo 10:11 - Juha

Tämä on mahtavaa aikaa. Olen nauttinut ihmisten tapaamisista eri paikkakunnilla. Olen kuunnellut ja keskustellut ihmisiä askarruttavista kysymyksistä hernesopan äärellä tällä viikolla viitenä päivänä. Muina päivinä on ollut tilaisuuksia sisätiloissa. Tämä on joka tapauksissa ollut kokemisen arvoinen projekti. En usko, että olisin muutoin päässyt juttelemaan ja tapaamaan melkein tuhatta ihmistä viikossa.

Häkäpönttöauto ja soppatykki sen perässä ovat osoittautuneet hyväksi yhdistelmäksi. Jo tämän yhdistelmän näkeminen saa mielenkiinnon heräämään ja alentaa kynnystä tulla tapaamaan. Se on aika työlästä, mutta täysillähän tätä oli tarkoitus tehdä vaaleihin saakka.

Olen saanut kokea myös uskomattoman talkoohengen siinä joukossa, joka on kulkenut mukana ja keittänyt hernekeittoa. Jos haluat mukaan talkoorinkiin, ilmottaudu Jämsän Mikolle (mikko.jamsa@luukku.com).

Ensi viikolla olen mukana seuraavilla paikkakunnilla: Liminka, Siikajoki, Raahe,Pyhäjoki, Merijärvi, Alavieska, Sievi, Haukipudas, Virpiniemi, Oulu, Kempele, Puolanka, Paljakka, Taivalkoski sekä Kajaani. Monilla paikkakunnilla tilaisuuksia on useita.

Oikein hyvää Laskiaista sekä hiihtolomaa niille, joilla se on alkavalla viikolla.

Arvojen merkitys käytännön yrityselämässä

Torstai 24.2.2011 klo 21:15

Työssäni yrittäjänä 25 vuoden aikana kaikista tärkein työkaluni on ollut arvot. Ne muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko nojaa – kristillinen arvopohja antaa hyvät eväät myös poliittiseen päätöksentekoon.

Ensimmäisessä yrityksessäni Solitra Oy:ssä olimme hakemassa rahoitusta vaikeassa tilanteessa. Tilillä oli 1500 markkaa rahaa ja maksamattomia laskuja miljoonan edestä. Lauri Kuokkanen opasti minua vanhempana yrittäjänä: ”Juha, jos et mitään muuta muista minun opetuksistani, muista ainakin, että tällaisessa tilanteessa on oltava täysin rehellinen”. Juuri vaikean tilanteen kertominen rehellisesti teki pankinjohtajaan vaikutuksen ja saimme rahoituksen.

Arvot joutuvat koetukselle varsinkin vaikeina aikoina – etenkään silloin niistä ei saa luopua. Työskennellessäni Elektrobit Oy:ssä, JOT-liiketoiminnassa jouduimme irtisanomisien eteen. Saimme vaikeassa tilanteessa positiivista palautetta, kun sitäkin tilannetta käsiteltiin arvojen näkökulmasta. On tärkeää, etteivät väärät ihmiset tunne syyllisyyttä tilanteesta. Työttömäksi jäämisessä on tarpeeksi kestämistä. Tilanne ei ole mukava johdollekaan. Olen aina sanonut, että omat potkut tympäisevät kaksi viikkoa, mutta potkujen antajaa tilanne vaivaa koko loppuelämän.

Elektrobitin toimintaa on ohjannut arvot jo yli 25 vuotta. Yksi arvoista kuului: kannamme yhteiskuntavastuumme hyvänä yrityskansalaisena. Tästä näkökulmasta yrityksien päätehtävä on taloudellisen hyvinvoinnin ja työn luominen sille alueelle, missä se toimii. Esimerkiksi verojen maksun periaatteena oli maksaa verot sinne, missä voittokin syntyi.

Aktiivikaiuttimia valmistava Genelec Oy on nostanut ympäristöarvot yhtä tärkeiksi tuotteen laadun ja tuloksen rinnalle. Yritys teki arvion aiheuttamastaan hiilidioksidikuormasta. Kaikkien yllätykseksi merkittävin asia oli se, että vuoden aikana valmistetut kaiuttimet kuluttivat sähköä noin 250 omakotitalon verran pelkästään sillä, että ne olivat seinällä ”valmiustilassa”. Tähän tehtiin tuotekehityksessä muutos siten, että kaiuttimet eivät vie enää lainkaan virtaa valmiustilassa. Tämä on yksi hyvä esimerkki muutoksesta, mihin päädytään, kun toimitaan arvopohjalta.

Vuonna 1996 kiersin isoisäni kanssa hänen sotapolkuaan Karjalassa. Tuolla reissulla hän totesi meille, että tajuatteko te lapset kuinka hyvä maa Suomi on. Nuo sanat olivat mielessäni, kun minua kysyttiin keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi viime toukokuussa. Nyt ajattelen meidän omia lastenlapsiamme ja sitä, millaisen maan me jätämme heille.

Suomesta puhtaan energian mallimaa

Maanantai 14.2.2011 klo 9:58

Puhui kesällä jäsenvaalin aikaa mallimaa –ajatuksesta. Luin pari viikkoa sitten Suomen brändityöryhmän raportin ja huomasin, että siinä on hyvin paljon samoja ajatuksia. Mallimaalla tarkoitan sitä, että käyttäisimme ehkä selkeintä vahvuuttamme, visaisten ongelmien käytännön ratkaisukykyä, koko maailmaa koettelevien haasteiden ratkaisemiseen. Brändimme voisi olla: ”tämä on testattu Suomessa”.

Ajatellaanpa vaikka ilmastonmuutosta tai puhdasta energiaa. Jos me emme tee mitään asialle, katastrofaalinen kehitys ilmastossamme vain pahenee. Tutkijat ovat vieläkin jonkin verran erimieltä CO2-päästöjen vaikutuksesta, mutta yksimielisiä siitä, että luonnonvaroja kuormitetaan liikaa:

a. Joka vuosi maailmassa on yli 70 miljoonaa ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.

b. Ihmiskunta käyttää 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten, vaikka teknologia on kehittynyt.

c. Jos kulutus ei vähene, luonnonvarojen käyttö melkein kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

d. Suomikaan ei ole kestävän kehityksen yhteiskunta. Jos kaikki maailman ihmiset käyttäisivät yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalaiset, tarvittaisiin 2,5 maapalloa.

e. Meidän kuin muidenkin kehittyneiden maiden on luultavasti vähennettävä ilmastopäästöjään nykyisestä noin kymmenekseen seuraavan sukupolven kuluessa, jotta katastrofaalinen ilmastomuutos saadaan torjuttua.

Minusta tämä on mahtava haaste tälle hullulle kansalle. Laitetaan homma kuntoon. Samalla saadaan työpaikkoja tänne. Uskokaa tai älkää, mutta tämä savotta on pakko tehdä ja esimerkiksi saksalaiset sitä jo kovaa kyytiä tekevät. Miksi me emme olisi kärkijoukossa ja samalla saisimme uutta työtä ja yrityksiä maahamme?

Niin kutsutut cleantech-markkinat ovat jo nyt maailmassa 1100 miljardia euroa. Se on 20 kertaa Suomen valtionbudjetti tai 25 uutta Nokiaa. Minun visiossani vuonna 2020 Suomi on ympäristöteknologian mallimaa maailmassa. Me olemme kehittäneet teknologisia ja toiminnallisia keinoja löytää kestävän kehityksen tuotteita ja malleja. Sellaisia, missä totutusta mukavuudesta ei tarvitse ainakaan paljon tinkiä.

Mallimaa näissä asioissa tarkoittaisi myös sitä, että jokainen meistä olisi valmis muutokseen, valmis testaamaan uusia tuotteita ja konsepteja ennakkoluulottomasti. Jos näin tapahtuisi, kaikki maailman johtavat kestävän kehityksen yritykset toisivat toimipisteen Suomeen. Täällä on pieni kansakunta, joka on omaksunut positiivisen ajattelutavan tässä asiassa ja on valmis testaamaan uusia tuotteita sekä konsepteja. Brändi olisikin ”TESTATTU SUOMESSA”. Jos tuote menestyy ja on testattu Suomessa, se kelpaa muillekin. Ajatelkaapa, mikä voima siinä olisi.

Nuorissa on tulevaisuus

Torstai 10.2.2011 klo 9:32

Luin Don Tapscottin kirjaa Syntynyt digiaikaan. Siinä on tutkittu ns. nettisukupulven käyttäytymistä ja ajattelua. Tulokset olivat mielenkiintoisia ja osin yllättäviäkin. Me vanhemmat olemme monesti huolissamme nuorten pelien pelaamisesta sekä nettisurffailusta. Netistähän löytyy sekä hyvää että sellaista, mikä ei ole nuoren kehitykselle eduksi.

Paljon puhutaan ”kaikki minulle – nyt ja heti –sukupolvesta” . Tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt mitään näyttöä siitä, että narsismi tai itsekeskeisyys olisi lisääntynyt nuorten keskuudessa. Itsevarmuus nuorilla sen sijaan on lisääntynyt, samoin itsetunto. Heillä on myös paljon ominaisuuksia, jotka tavallisesti liitetään johtajiin. Edelleen kirjan mukaan nettisukupolven ihmiset ovat edellisiin sukupolviin verrattuna suvaitsevaisia ja jopa viisaita. Heihin on vaikuttanut valtava määrä tieteellistä, lääketieteellistä ja muuta oleellista tietoa, mitä heidän vanhemmillaan ei ollut käytettävissä.

Nettisukupolvi arvostaa vilpittömyyttä. He ovat nähneet esimerkiksi yrityskorruption seurauksia ja osaavat ottaa selvää tekeekö esimerkiksi yhtiöiden johto tai poliitikot niin kuin puhuvat. He odottavat myös muilta rehellisyyttä, eivät halua olla töissä epärehellisessä organisaatiossa tai ostaa sellaisen tuotteita. Nuoret ottavat tuotteista ensin selvää ja tietävät 80 %:n varmuudella mitä tulevat ostamaan jo kauppaan mennessään.

Rehellisyys on kaksisuuntainen asia. Mielenkiintoinen yksityiskohta tutkimuksissa oli musiikin lataaminen netistä. Kirjoittajan omien tutkimusten mukaan jopa 77 prosenttia nuorista lataa musiikkia laittomasti netistä. Monien vastaus oli, että kyllä lataan musiikkia, mutta en pidä sitä varastamisena. ”Levyjen ostaminen hyödyttää enemmän levy-yhtiöitä kuin itse artisteja. Lataaminen on tutustumista, jos pidän musiikista, ostan konserttilipun.” Tämä asia ei ole linjassa sen kanssa, että nuoret arvioivat yhtiöitä tiukkojen eettisten normien mukaan.

Voi kuulostaa oudolta, mutta tutkimuksen mukaan pelien pelaaminen voi olla hyvä liiketoimintaopetuksen tapa. He olivat kaikkien kiinnostuneimpia suorituksesta, kaikkein uskollisimpia yritykselleen ja työtovereilleen. He olivat myös kaikkein joustavimpia ja peräänantamattomimpia ongelmanratkaisijoita sekä kaikkein halukkaimpia ottamaan vain järkeviä riskejä.

Vanhempien tulee edelleenkin valvoa lasten nettisurffailua ja pelien pelaamista. Niissä on kuitenkin kiistämättä myös hyvät puolensa. Meille on kasvamassa älykäs, sosiaalinen ja hyvällä itsetunnolla varustettu sukupolvi. Jokaisesta ikäluokasta kuitenkin 5-10% on vaarassa syrjääntyä. Pidetään heistäkin huoli.

Megan nettiyhteyttä ei vieläkään koko maassa

Keskiviikko 2.2.2011 klo 9:50

Kohtuuhintaisen yhden megabitin laajakaistayhteyden piti olla kaikkien saatavilla viime vuoden heinäkuun alusta alkaen. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut, vaikka viestintäministeriö määritteli tämän postin veroiseksi yleispalveluksi. Ministeriön mukaan viime heinäkuuhun mennessä viimeisetkin katvealueet piti poistua.

Esimerkiksi Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Puolangalla tiedetään, etteivät katvealueet ole suinkaan poistuneet. Ongelma on pahentunut merkittävästi Soneran kerättyä kupariverkon kaapelit romukoppaan. Syrjäseuduilla laki ei toteudu kahdessa kohdassa. Ensinnäkin palvelua ei ole aina saatavissa ja toiseksi tarjottu palvelu ei täytä kohtuuhintaisen vaatimuksia.

Viestintäministeriössä toivotaan edelleen sinisilmäisesti, että kohtuuhintainen laajakaista toteutuu vapaaehtoisuuden pohjalta. Voin vakuuttaa, että markkinavoimat eivät tule hoitamaan tätä asiaa vapaehtoisuuden pohjalta kuntoon. Asiassa on surkuhupaisia piirteitä, joista kärsivät niiden alueiden asukkaat, joilla on tähän saakka ollut toimiva puhelinyhteys jo 1950-luvulta saakka.

Mielestäni kysymys on puhtaasti väärällä tavalla toteutetusta yksityistämisestä. Jos tällainen asia annetaan yksityisen yrityksen hoidettavaksi, samalla tulee lupaehdoissa varmistaa, että sama palvelutaso säilytetään koko Suomessa. Jos markkinavoiman annetaan ohjautua vapaasti, huomaamme, että meillä on palvelut vain suurimmissa asutuskeskuksissa. Siis siellä, mistä eurot tulevat kaikkein helpoiten.

Nyt on sinisilmäisesti luotettu esimerkiksi 450 MHz:n verkon hoitavan purettujen kuparikaapeleiden täyttämän aukon. Teknologian kehittänyt amerikkalainen Qualcomm on päättänyt lopettaa liiketoiminnan, koska teknologia otettiin käyttöön vain Suomessa ja Slovakiassa. Verkko ajetaan todennäköisesti alas jo vuoden 2011 aikana. Alan ammattilaiset ymmärtävät, ettei tällä verkolla voida taata riittävää nopeutta kuin tilanteissa, missä yhtäaikaisia käyttäjiä on vähän.  Kokeilin itsekin laitetta vuoden verran ja huonoksi totesin. Palvelun rakentamiselle tämän varaan olisi pitänyt sanoa heti, että höpö höpö.

Tässä on erittäin hyvä esimerkki siitä, missä markkinavoimat ovat vieneet päättäjiä. Asia tulee kuntoon vain valvomalla, että tehtyä lakia noudatetaan. Jämäkällä asian puolustamisella yhden megan nettiyhteys toimisi siellä, missä on aiemmin toiminut lankapuhelin.

Euroopan velkakriisiin ei ole helppoa ratkaisua

Sunnuntai 23.1.2011

The Economist lehti otti uusimmassa numerossa (15.1.2011) kantaa euroalueen velkaongelmien ratkaisuun. Nykyinen pelastusstrategia ei toimi. Euroalueen kriisimaiden velat pitäisi järjestellä uudelleen velkajärjestelyn kautta.

Kreikan, Irlannin ja Portugalin taloudet ovat hyvin erilaisia. Yhteisenä tekijänä on kansainvälisen kilpailukyvyn menettäminen. Näille maille Euro on aivan liian vahva valuutta, jotta nämä maat pääsisivät vientivetoiseen kasvuun. Kotimaisen kysynnän varaan ei voi rakentaa mitään. Tuloksena on vääjäämättä BKT:n lasku. Tällaisissa olosuhteissa budjetin tasapainottaminen on mahdoton tehtävä ja korkomenot kasvavat vuosi vuodelta.

Kreikan valtionvelka on arvelujen mukaan vuonna 2015 noin 165 % BKT:stä. Velan korkoihin menisi tuolloin jo 8-9 % kansantuotteesta. Se on kestämätön tilanne eikä maa tule selviämään ilman velkajärjestelyä.

Portugali on menettänyt vientiteollisuutensa kilpailukyvyn. Vaihtotase on ollut jo vuosikausia yli 10 % alijäämäinen, samoin yksityissektori on pahoin velkaantunut ulkomaille. Maan taloudesta ei löydy sellaista energiaa, että valtion budjetti voitaisiin pehmein konstein tasapainottaa.

Irlanti on tehnyt eniten kriisinsä ratkaisemiseksi, mutta valtion velan ennustetaan sielläkin olevan 2015 jo 125 % BKT:sta. Se on heidän tilanteessaan sietämätön luku. On siis selvää, että kriisi ei ratkea nykyisellä strategialla. Ongelmat siirtyvät eteenpäin, jos avun määrää kasvatetaan.

The Economist suosittelee, että tässä vaiheessa alettaisiin heti toteuttaa kolmen pienen kriisimaan velkasaneerausta. Kreikan velka puolitettaisiin ja Irlannin sekä Portugalin lainoista pitäisi pyyhkiä kolmannes pois. Velkasaneeraus ravisuttaisi finanssimarkkinoita, mutta ei johtaisi kaaokseen. Vaikka velkasaneeraukseen ryhdyttäisiin, uutta avustusrahaa tarvittaisiin silti ainakin huojuvien pankkien tukemiseen. Sitä tarvitaan todennäköisesti myös siihen, että Espanja, Italia ja Belgia selviäisivät kriisistä ilman velkojen uudelleen järjestelyä. Myös euroalueen ylisuuren ja ylivelkaisen finanssimaailman saneeraus olisi välttämätöntä.

Euroalueen sisällä Saksan kilpailukyky on ylivertainen, Suomellakin se on kohtuullinen kriisimaihin verrattuna. Irlannissa molemmilla mailla oli omia intressejä, mutta esimerkiksi Portugalissa Suomen intressit ovat hyvin pienet. Saksan pankkien riskit periferian maissa ovat sen sijaan tavattoman suuret. Monilla muilla mailla on sama tilanne kuin Saksalla. EU:ssa Suomi voi jäädäkin yksin yhdessä Slovakian ja Viron kanssa.

Se on selvä, että kaikkien maiden tulee saada oma taloutensa tasapainoon, mutta millä suunnitelmalla kriisimaiden tuesta ei tule pysyvä käytäntö. Kaikkia asioita on helppo vastustaa, mutta mitä pitäisi tehdä? Portugali ei tule kestämään vappuun saakka. Silloin viimeistään olisi tunnustettava tosiasiat ja kaivettava työkaluvarastosta selkeä velkasaneerausohjelma kaikille kolmelle maalle.

Miksi E10-bensiinin etanoli tehdään ruuasta?

Keskiviikko 19.1.2011 klo 16:31 - Juha Sipilä

Vuodenvaihteessa huoltoasemille rantautunutta E10-bensiiniä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua biopolttoaineeksi. Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskän mukaan ”Etanolin kotimainen tuotanto on vielä niin pientä, ettei se riitä kattamaan tarvetta, joten bensiiniin lisättävä etanoli on meilläkin ainakin aluksi pääosin muun muassa Brasiliassa tuotettavaa sokeriruokoetanolia”. Jos etanoli tehdään viljasta tai sokeriruokosta, se ei vähennä kasvihuonekaasujen päästöjä, vaan voi jopa lisätä niitä. Kasvihuonekaasujakin suurempi moraalinen kysymys on se, voidaanko me täällä hyvinvointivaltioissa tankata autoihimme ruuasta tehtyä polttoainetta? Etanolintuotanto on jo nyt aiheuttanut välttämättömien elintarvikkeiden hinnan nousua kehitysmaissa ja sitä kautta suoranaista nälänhätää.

Mitä sitten pitäisi tehdä? EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030). Mielestäni etanoli tulisi valmistaa ruuan valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden sijasta esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja maatalouden jätteistä. Samalla sen valmistaminen toisi työtä ja hyvinvointia Suomeen. Tämä on meidän yhteistä tahdostamme kiinni ja täysin mahdollista.

Suurin este olkietanolin valmistukseen on viljan viljelyn jatkuvuuden epävarmuus Suomessa. Viljan viljely perustuu maataloustukeen ja tuen jatkuvuudelle ei kukaan pysty antamaan takeita. Jos me hoitaisimme Suomessa tämän asian viisaasti, perustaisimme oman EU-velvoitteemme täyttämisen täysin omaan ja uuteen teknologiaan perustuvaan biopolttoaineiden tuotantoon. Samalla takaisimme viljan viljelyn jatkuvuuden maassamme. Meistäkin tulisi pikku hiljaa uuden ajan ”öljyvaltio”. Se toisi työtä tuotantoyksikköihin, lisätuloa maanviljelijälle ja uuden ponnahduslaudan maailman markkinoille teknologialle, jota kaikki kohta tarvitsevat. Nyt tarvitaan Arkadianmäellä viisaita päätöksiä ja yksituumaisuutta tämänkin asian maaliin viemiselle.

Suomessa (Oulussa) on kehitetty niin kutsuttu kolmannen sukupolven teknologia etanolin valmistukseen. Siinä voidaan kemiallisesti erottaa biomassasta ligniini ja selluloosa. Ligniini voidaan hyödyntää sähkön ja lämmöntuotannossa tai käyttää muussa jatkojalostuksessa. Selluloosaosasta voidaan tehdä etanolia. Oululainen Chempolis Oy on rakentanut pilottilaitoksen, jossa on jo valmistettu etanolia. ST1 on rakentanut kuusi etanolitehdasta Suomeen, joissa käytetään raaka-aineena elintarviketeollisuuden jätteitä. Se on toinen ekologisesti kestävä tuotantotapa ja Suomessakin jo kokeiltu.

Kolmannen sukupolven etanolin valmistuksessa raaka-aineeksi käy esimerkiksi olki tai ruokohelpi. Viidestä kilosta olkea saadaan suunnilleen yksi litra etanolia eli hehtaarin viljelmältä voitaisiin saada koottua viljan lisäksi yli 300 litraa etanolia! Jos Suomen tarpeesta vuonna 2020 tehdään 60 % elintarviketeollisuuden jätteistä, loput 40 % voidaan helposti tehdä maatalouden jäteoljesta. Myös käytöstä poistettuja turvesoita voitaisiin valjastaa vaikkapa ruokohelven tuotantoon. Toki tälläkin viljelyalalla pitäisi eettisesti tarkasteltuna mieluummin viljellä viljakasveja ja käyttää olki etanolintuotantoon. Nämä tehtaat tuottaisivat myös arvokkaita sivutuotteita, joiden osuus liikevaihdosta on melkein sama kuin etanolin. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu puupohjaista biodieseliä, missä meidän tulee tietenkin myös olla vahvoja.

Teknologia on olemassa, investointi kannattava ja tarve ilmeinen. Miksi ihmeessä meillä ei jo ole tällaisia etanolitehtaita? Sitä ne kiinalaisetkin ihmettelevät. He todennäköisesti ottavat tämänkin teknologian ennen meitä käyttöön, vaikka sitä on kehitetty täällä kohta 20 vuotta.

Monissa haasteissa piilee myös suuri mahdollisuus. Yksi parhaita esimerkkejä viisaista päätöksistä oli NMT-verkon rakentaminen. Pohjoismaat päättivät yhdessä rakentaa maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon 1980-luvun alkupuolella. Siitä alkoi kehitys, joka on tuonut työtä ja hyvinvointia erityisesti Suomeen. Mikä on tämän päivän NMT-päätös? Se voisi hyvin liittyä kotimaisiin biopolttoaineisiin.