Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Roomasta yhtenäisenä samaan suuntaan

Maanantai 27.3.2017 klo 12:16

Julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa 26.3.2017

Tänä viikonloppuna Euroopan päämiehet kokoontuivat Roomaan juhlistamaan 60-vuotiasta Rooman sopimusta sekä allekirjoittamaan julistuksen EU:n tulevaisuuden tavoitteista. Euroopan unionin tulevaisuustyö ja keskustelut sen ympärillä ovat osa prosessia, jonka yksi etappi on Rooman julistus.

Suomen edustama linja tulevaisuuskeskustelussa on ollut kirkas ja selkeä. Se näkyi hyvin myös lauantaina hyväksytyssä julistuksessa.

Rooman julistus on yleinen, mutta se sisältää muutamia keskeisiä elementtejä, joiden varassa tulevaisuustyötä on hyvä jatkaa. Eurooppalaisen tulevaisuuskeskustelun pohjana halutaan nähdä eurooppalaiset arvot ja yhteisten sovittujen sääntöjen noudattaminen.

Linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen. ­Hyväksymme Euroopan unionin eritahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on ­tapahduttava perussopimuksen puitteissa ja avoimena kaikille jäsenvaltioille. Tässä haastavassa tilanteessa emme halua halvaannuttaa unionin toiminta­kykyä vuosia kestäviin sopimusneuvotteluihin tai toisaalta jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin. Rakennamme siltoja, emme muureja.

Konkreettisten tavoitteiden osalta olen tyytyväinen, että ­julistuksessa otetaan kantaa kilpailukyvyn puolesta sekä painotetaan päätöksenteon tehostamista ja toimeenpanoa. Nämä ovat Suomen keskeisiä tavoit­teita.

Yleisempien tavoitteiden lisäksi julistuksessa nostetaan esille neljä kehityksen kannalta keskeistä osa-aluetta: turvallinen Eurooppa, vauras ja kestävä Eurooppa, sosiaalinen Eurooppa ja globaalisti vahvempi Eurooppa. Komissio osallistuu jatkotyöhön julkaisemalla kuluvan vuoden aikana viisi keskustelupaperia, jotka linkittyvät ­aihepiireiltään näiden neljän periaatteen ympärille. Siltä osin tulemme jatkamaan myös kansallista valmistelua ja aktiivista vaikuttamista.

Paavo Lipponen otti kirjoituksessaan (HS Mielipide 19.3.) ­ansiokkaasti kantaa monen­tahtiseen Eurooppaan ja Suomen paikkaan siinä. Lipposen mukaan Suomen pitää pyrkiä asemoitumaan osaksi tiiviimmän yhteistyön Eurooppaa.

Suomi on tällä hetkellä mukana kaikissa eritahtisen yhteistyön muodoissa. Olemme mukana Schengenissä, Emussa ja muun muassa Euroopan syyt­täjänviraston (EPPO) valmistelussa. Seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisessa puolustusulottuvuudessa, jonka valmistelussa Suomi on aktiivisesti mukana. Käytäntö on osoittanut, että olemalla mukana näissä yhteistyön muodoissa voimme parhaiten vaikuttaa ja tur­vata etumme.

Eurooppa-neuvoston tulevaisuuskeskustelussa ja Roomassa annetussa julistuksessa korostetaan unionin yhtenäisyyttä. Eritahtisuutta voidaan käyttää silloin, kun se koetaan tarpeelliseksi. Tällöin sen tulee kuitenkin toteutua kaikille avoimena.

Keskustelussa varoitettiin pysyvistä jakolinjoista ja sulje­tuista kehistä. Tämä yhtenäisyyden vaaliminen vastaa Suomenkin etua.

Suomen vakaa ja kirkas linja kohti Roomaa

Perjantai 24.3.2017 klo 19:13

Julkaistu alunperin Maikkarin nettikolumnina 24.3.2017

Olen hyvin tyytyväinen, että keskustelu EU-asioista on aktivoitunut viimeisten kuukausien aikana. Tätä olen jo pitkään peräänkuuluttanut EU:n tulevaisuuskeskustelun osalta.  Suomi vaikuttaa vahvasti eurooppalaiseen linjaan: sitä olemme tehneet ja teemme jatkossakin. Suomen asema javiesti on selkeä ja kirkas.

EU:n päämiesten tulevaisuuspohdinta alkoi viime kesänä Brexit-äänestyksen jälkeen. Osansa keskusteluun ovat tuoneet komissio ja Euroopan parlamentti eri mietinnöissään. Lauantaina allekirjoitettava Rooman julistus nivoo yhteen tämän keskustelun yleisellä tasolla. Rooman julistus on 27 jäsenvaltion yhteinen kompromissijoka luo pohjan jatkotyölle. Se listaa eurooppalaisen yhteistyön keskeisimmät pilarit.

Suomen linja tulevaisuuskeskustelussa on selkeä. Me uskomme eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen vahvaan arvopohjaan. Me ajamme yhtenäisyyttä, mutta olemme valmiita myös eritahtiseen kehitykseen, kunhan se tapahtuu perussopimusten puitteissa ja kaikille jäsenvaltioille avoimena. Nämä reunaehdot ovat selkeät ja perustellut. Emme halua avata perussopimuksia, koska emme halua EU:ta vuosia kestävään hajaannuksen tilaan. Siihen ei ole varaa. Otamme opiksi Lissabonin sopimuksen vaikeista vaiheista. Haluamme, että yhteistyön eri muodot ja nopeudet ovat avoimia kaikille, koska emme halua luoda a ja b-luokan Eurooppaa. Jaottelu vain hajaannuttaa, ei yhdistä.

Suomi on tällä hetkellä mukana kaikissa eritahtisen yhteistyön muodoissa, niin puhutuissa ytimissä. Olemme mukana Schengenissä, EMU:ssa ja muun muassa Euroopan syyttäjäviraston (EPPO)valmistelussa. Seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisessa puolustusulottuvuudessa. Suomi on ollut puolustusyhteistyön etulinjassaYhteistyöhön osallistuminen on ollut luonteva valinta. Suomalaisina ja eurooppalaisina hyödymme yhteistyöstä. Emme etene laput silmillä, vaan harkitsemme jokaista askelta. Jatkossakin teemme päätökset sillä perusteella, miten parhaiten turvataan Suomen vaikutusvalta ja edut Euroopan unionissa. 

Eurooppalainen keskustelu tulevaisuudesta ei saa kuitenkaan olla pelkkää termeillä taiteilua. Suomalainen linja tarkoittaa myös konkretiaaMe haluamme palauttaa Euroopan unionin luottamuksen kansalaisten silmissä. Se palautuu, kun teemme päätöksiä ja toimeenpanemme niitä entistä tehokkaammin. Komissio on tässä jo oikeilla jäljillä. Tarvitaan vähemmän, mutta tarkoituksenmukaisempia ja todellisiin ongelmiin kohdistettuja aloitteita.

Jäsenmaiden on tehtävä osansa. Sovittuja sääntöjä on noudatettava. Olennaista Suomelle ontoimivat sisämarkkinat, vapaakauppaa tukeva kauppapolitiikka, edelleen vahvistuva yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka, muuttoliikkeen hallinta sekä työllisyyttä ja kasvua tukeva energiapolitiikka. Talouden osalta positiivisia merkkejä on näkyvissä koko Euroopassa. Talous kasvaa euroalueella ja työttömyysaste on pienin kahdeksaan vuoteen. Yhdessä tehdyt toimet alkavat vaikuttaa. Näitä toimia pitää edelleen vahvistaa rakenteellisin muutoksin, kehittämällä edelleen sisämarkkinoita ja keskittymällä erityisesti kilpailukykyä lisääviin toimiin.

Lauantain Rooman juhlakokous ei ole pääte eurooppalaiselle tulevaisuuskeskustelulle. Se on yksi pysäkki, jossa ikään kuin kootaan yhteen 27 jäsenmaan voimat ja jatketaan matkaa. EU:n päämiesten on jatkettava aktiivista otettaan unionin kehittämiseksi. Komissio osallistuu jatkotyöhönjulkaisemalla kuluvan vuoden aikana viisi keskustelupaperia. Niissä esitetään ajatuksia unionin toiminnan kehittämisestä puolustuksessa, EMUssa, globalisaation hallinnassa, rahoituksen tulevaisuudessa ja sosiaalisen ulottuvuuden parantamisessa.

Näistä palikoista muovaamme konkreettista tulevaisuutta ja toivottavasti entistä vahvempaa ja toimivampaa unionia. Suomen linjan tulee olla kaikilta osin selkä ja kirkas. Vain sillä tavoin saamme äänemme kuuluviin. Eurooppalainenkin tulevaisuus luodaan teoin. Sitä haluan pääministerinä edistää.

Lauantain juhlallisuuksien lisäksi tapaan matkan aikana muiden päämiesten kanssa Paavi Franciscuksen. Isännöin myös Italian talouskehitysministerin kanssa suomalaisille ja italialaisille yrityksille pyöreän pöydän keskustelun. Tavoitteenamme on edistää maidemme välisiä kauppasuhteita. Isännöin myös Suomi100 -vuotta juhlaa Rooman Villa Lantessa. 

 

Puhe Vero2017 -tapahtumassa

Tiistai 14.3.2017 klo 10:48

(muutosvarauksin)

Arvoisat kuulijat!

Suomessa siirryttiin tällä vaalikaudella strategiseen hallitusohjelmaan. Sen tavoitteet ovat selvät ja niihin pyritään parhain mahdollisin keinoin. 

Strategisessa hallitusohjelmassa on keskitytty kestävyysvajetta korjaaviin toimenpiteisiin. Kymmenen miljardin urakka hoidetaan neljän miljardin uudistuksilla, neljän miljardin säästöillä ja kahden miljardin työllisyyttä edistävillä toimilla. Tämä tietysti asettaa raamit hallituksen talouspolitiikalle.

Tavoitteemme on, että hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin. Työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä. Julkisen talouden osalta tavoitteena on velaksi elämisen loppuminen vuonna 2021.

Tämä toteutuu karkeasti ottaen silloin, kun hallitusohjelman säästö- ja uudistustoimet on tehty ja työllisyysaste saavuttaa tuon tavoitellun 72 prosenttia.

Pitkään jatkuneen heikon talouskehityksen seurauksena julkisen sektorin velka on enemmän kuin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Velka on kasvanut vuoden 2006 vajaasta 66 miljardista eurosta vuoden 2015 reiluun 133 miljardiin. Velkaa on jokaista suomalaista työllistä kohti 54 000 euroa. Sitä on otettu 10 vuodessa lisää 27 000 tuhatta euroa työllistä kohti. Näin ei voinut enää jatkua.

Talouden käänne on viimeinkin tapahtunut. Talouskasvu lähti viime vuonna kasvuun ”menetetyn vuosikymmenen jälkeen”. Alustavien lukujen mukaan BKT kasvoi viime vuonna 1.6 prosenttia ja pääsimme viimeinkin euroalueen keskimääräiseen kasvuvauhtiin mukaan. Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Maassamme uskalletaan jälleen yrittää. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun.

Luottamus Suomeen on palautunut. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kasvun viriämiseen.

Kotitaloudet luottavat nyt työpaikan säilymiseen, yritykset tuotteiden ja palvelujen kysynnän kasvuun. Kotitaloudet uskaltavat kuluttaa ja yritykset investoida koneisiin ja laitteisiin. Tästä syntyy itseään vahvistava hyvä kehä, jonka uskon nostavan meidät ylös apatian tilasta.

Luottamuksen kasvu on edellyttänyt uskottavaa ja ennakoitavaa talouspolitiikkaa. Uskottavuus edellyttää realistista tilannekuvaa ja ymmärrystä tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista. Ennakoitavuus puolestaan sitä, että julkilausutut tavoitteet oikeasti ohjaavat politiikan sisältöjä. Näin toimien talouspolitiikan vaikuttavuus voi olla enemmän kuin yksittäisten päätösten summa.

Hallitus on sitoutunut uudistamaan Suomea. Olemme myös luvanneet, että Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Luottamuksen säilyttämiseksi on pidettävä kiinni uudistamisen ja työllisyyden linjasta.

Neljän miljardin säästöpäätökset on tehty. Niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita.

Velkaantuminen suhteessa BKT:hen on mahdollista taittaa nykyisillä toimenpiteillä, jos talouskasvu säilyy kohtuullisena. Velaksi elämisen loppuminen vuonna 2021 on paljon kovempi tavoite, mutta vähintäänkin yhtä tärkeä ellei tärkeämpi, koska se määrittää mahdollisuutemme vastata 20-luvun suuriin haasteisiin.

Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan talouskasvun lisäksi vielä uusia työllisyyttä lisääviä toimia. Lisäksi tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että menokurin täytyy olla erittäin tiukka jatkossakin.

Sanoin edellisen kerran vuonna 2014 tältä paikalta, että bruttoveroaste ei saa enää ainakaan nousta. Liian korkea veroaste kiertyy kilpailukykyyn ja sitä kautta myös työllisyysasteeseen. Hallitus linjasikin jo ohjelmassaan, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta veroja nostamalla Suomea ei saada kuntoon. Bruttoveroasteen nosto ei siis kuulu meidän työkalupakkiimme.

Suomen bruttoveroaste on Euroopan korkeimpia ja se on ollut nousussa finanssikriisin jälkeiset vuodet. Tänä vuonna on kuitenkin tapahtumassa käänne: bruttoveroasteemme kääntyy laskuun. Tämän vuoden veroasteeksi on ennustettu 43,2 %. Se on noin prosenttiyksikön edellisvuotta alhaisempi. Veroasteen laskun taustalla ovat ensisijassa orastava talouskasvu ja kaikkia tuloluokkia koskeneet tuloveron kevennykset.

Avain tasapainoon on yritysten kasvu ja työllisyysasteen nousu. Näiden eteen hallitus tekee kaikkensa.

Hallituksen jo tekemät säästöpäätökset yhdessä 72 prosentin työllisyysasteen ja uudistusohjelman kanssa tasapainottavat julkisen talouden. Hallituksen työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on melkein 82 prosenttia.

Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa. Ahvenanmaan työllisyysasteella maksaisimme nyt velkaamme pois kovaa vauhtia.

Työllisyysasteen eteen on tehty pitkä lista toimia: kilpailukykysopimus, työllistämisen kynnystä alentavia toimia, kuten koeajan pidentäminen, takaisinottovelvoiteajan lyhentäminen ja määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottaminen jne.

Toimet ovat saaneet osakseen kovaakin kritiikkiä, mutta saimme esimerkiksi eilen hallituksen strategiaistunnossa erittäin positiivisen tilannekatsauksen työttömien aktivointitoimien vaikutuksesta Uudenmaan TE-keskuksen alueella.

Hyvät kuulijat,

Hallituksen veropoliittinen linja on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen. Veropäätöksillään hallitus on halunnut parantaa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä. Tämän vuoden alusta tuli voimaan useita työntekemistä ja yrittämistä edistäviä veromuutoksia:

• Ansiotulojen verotusta kevennettiin peräti runsaalla 500 miljoonalla eurolla. Tämä siis edellisvuoden kevennysten päälle.

Veronkevennys liittyy kiky-sopimukseen, mutta sen taustalla oli myös tahto verorakenteen painopisteen siirtämisestä pois työntekemisen ja työn teettämisen verotuksesta. Ansiotuloverotuksen on oltava kannustavaa. Ansiotuloverotuksen keventämisellä ylläpidetään myös kotitalouksien luottamusta ja kulutusta.

• Hallituksen tekemillä perintö- ja lahjaverotuksen kevennyksillä tavoitellaan yritysten sukupolvenvaihdosten vauhdittamista. On tärkeää, että vastuu perheyritysten toiminnasta voidaan siirtää seuraavalle sukupolvelle ilman kohtuutonta verotaakkaa. Tässä otettiin nyt merkittävä askel oikeaan suuntaan. Suomessa on arvioitu olevan 50 000 perheyritystä, joissa pohditaan sukupolvenvaihdoskysymyksiä. Olen ymmärtänyt, että sukupolvenvaihdokset ovat nyt lähtemässä liikkeelle.

• Yrittäjyyden tukemiseen tähdätään myös yrittäjävähennyksellä ja maksuperusteisella arvonlisäverotuksella. Nämä tukevat erityisesti pienten yritysten toimintaa. Muutokset ovat pitkään olleet yrittäjien toivelistalla. Nyt ne saatiin tehtyä, tästä on jopa tullut tässä lajissa kovin tuntematonta palautettakin – nimittäin kiitosta. 

• Tulolähdejako aiheuttaa jatkuvasti turhia ongelmia erityisesti pidempään toimineille yrityksille. Kun toisen tulolähteen tappio ei ole vähennyskelpoinen toisen tulolähteen voitosta, syntyy liikaverotusta, jota yrittäjän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Tulolähdejaosta aiheutuu myös hallinnollista taakkaa, koska voitot on laskettava ja raportoitava eri verolakien mukaan.

Hallitus käynnisti syksyllä 2016 lainvalmisteluhankkeen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

Tätäkin muutosta yrittäjät ovat toivoneet jo pitkään ja useat työryhmät ovat sitä myös ehdottaneet. Nyt tämäkin muutos vihdoin toteutuu.

Puoliväliriihen tärkein tavoite on löytää keinoja työllisyyden parantamiseen. Tätä varten viime syksynä asetettiin kaksi työryhmää: yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ja kannustinloukkutyöryhmä.

Verotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmän keskeinen viesti on, että Suomen nykyinen yritysverojärjestelmä on kilpailukykyinen, eikä se ole syynä vuosikymmenen alkupuolen talouskasvun vaimeuteen tai investointien vähäisyyteen. Yritysverotus ei siis ole työllistämisen tai investoimisen esteenä.

Työryhmä myös pitää verotuksen ennustettavuutta ja vakautta erittäin tärkeänä ja katsoo, että veromuutoksia pitää tehdä vain painavista syistä.

Työryhmän näkemys vastaa omaa käsitystäni siitä, että yritysverotuksemme laatu kestää kansainvälisen vertailun. Perustavanlaatuisia investointeja haittaavia vinoutumia ei ole.

Työryhmä käsitteli myös osinkoverotusta. Työryhmän ehdottamia kiristyksiä osinkoverotukseen en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä.

Työllisyystavoite voidaan saavuttaa vain useiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Siinäkin kokonaisuudessa verotuksella on oma merkityksensä. Kannustinloukkutyöryhmän raportin mukaan verotus ei kuitenkaan ole tehokkain tapa ongelmien purkamisessa. Tässäkin asiassa rakenteelliset muutokset vaikuttaisivat olevan ensisijainen ratkaisukeino. Päätösten aika on kehysriihessä.

Hyvät naiset ja herrat,

Myös maamme ulkopuolella tapahtuu verotuksen kehitystä, johon meidän on tarvittaessa kyettävä reagoimaan.

• Yhdysvaltojen nykyjohto tavoittelee suurinta verouudistusta kolmeen vuosikymmeneen. Donald Trump on ehdottanut muun muassa yhteisöverokannan alentamista 35 %:sta 15 %:iin. Suunniteltuja veronalennuksia suurempana huolena pidän kuitenkin protektionismia, jota Yhdysvalloissa tavoitellaan myös verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla. Viennistä riippuvaisena valtiona suomalaiset yritykset ja myös koko yhteiskunta ovat vapaakaupan esteiden lisäämisessä häviäjän asemassa. Jos rajoja laitetaan kiinni, henkisesti, fyysisesti tai kauppaa rajoittamalla, se avaa aina toisille mahdollisuuksia.

Viime viikon Eurooppa-neuvoston yksi viesti talouskeskustelussa oli, että halu vapaakauppasopimuksista neuvottelemiseen EU:n kanssa on merkittävästi kasvanut eri puolilla maailmaa.

• Myös Euroopassa on merkkejä verokilpailun kiristymisestä. Iso-Britannian yhteisöverokanta on vajaassa vuosikymmenessä alentunut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Se alittaa Suomen yhteisöverokannan ensimmäistä kertaa tänä vuonna.

Iso-Britannian pääministeri on pitänyt esillä mahdollisuutta vieläkin rajumpaan laskuun brexitin yhteydessä. Myös Viro on keventämässä yritysverotustaan. Kiristyvän verokilpailun laineet ulottuvat meillekin.

Mitä edellä sanottu tarkoittaa Suomen kannalta? Ennakoitavuus ja johdonmukaisuus ovat hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia. Muuttuvassa maailmassa ennakoitavuus on noussut yritysten toivelistan kärkeen.

Suomen on annettava yrityksille selkeän signaali siitä, että Suomi on jatkossakin valtio, jonne kannattaa investoida. Täällä kannattaa kasvaa ja työllistää. Hallitus on jatkossakin sitoutunut pitämään verotuksen kilpailukykyisenä ja kasvua tukevana.

Arvoisat kuulijat,

Usein kuulee sanottavan, että ikääntyvä Suomi on myös vääjäämättä taloudellisesti taantuva Suomi.

Tämän ei tarvitse kuitenkaan pitää paikkansa. Uusimman tutkimustiedon valossa näyttää ennemmin siltä, että nopeasti ikääntyvissä maissa talouskasvu on ollut verrokkimaita nopeampaa.

Ikääntyvät kansantaloudet ovat vastanneet vähenevän työvoiman haasteeseen hyödyntämällä entistä paremmin uuden teknologian ja uusien toimintatapojen tarjoamia mahdollisuuksia. Tuottavuuden parantaminen nousee entistäkin tärkeämmäksi taloudessa, jonka työikäinen väestö supistuu.

Uuden teknologian ja uusien toimintatapojen käyttöönotto edellyttää taloudellisen toimintaympäristön muokkaamista uudistumiselle suotuisaksi. Yksi taloudellista toimintaympäristöä keskeisesti määrittävä tekijä on verotus.

Verojärjestelmä ei ole koskaan valmis. Vaikka yritysverojärjestelmämme on tällä hetkellä kilpailukykyinen, niin sitäkin on sopeutettava ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Verojärjestelmäämme olisi pidemmällä aikavälillä kehitettävä paremmin vastaamaan suomalaisten yritysten taloudellisen toimintaympäristön muutoksia.

Esimerkkeinä toimintaympäristön muutoksista ovat osaamisen ja aineettomien investointien korostunut merkitys, liiketoiminnan digitalisaatio, alustatalouden ratkaisujen merkityksen kasvu ja Suomen aseman muuttuminen globaaleissa arvoketjuissa.

On kuitenkin syytä kysyä onko verojärjestelmämme parhaassa mahdollisessa asennossa tukemaan Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä pitkällä aikavälillä näiden muutosten keskellä? Meidän on valmistauduttava ja vastattava toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Sen pitäisi tapahtua pidemmän aikavälin uskottavalla suunnitelmalla. Siten taataan Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten varmistaminen myös tulevaisuudessa.

Strateginen johtaminen lähtee yhteisesti laaditusta visiosta Suomelle. Veropolitiikan tulee palvella osaltaan vision saavuttamista. Valitsimme hallitusneuvotteluissa askelmerkit verotuksessa tarvittaviin muutoksiin kuluvalla hallituskaudella.

Päädyimme myös siihen, että suuri verojärjestelmän remontti ei ole nyt itsenäisyytemme historian suurimpien uudistusten keskellä prioriteettimme. Sen sijaan tarvitsemme verotuksen tiekartan, jossa on määritelty Suomen oma verostrategia ja pidemmän aikavälin toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi. Tällä tavoin voimme turvata kilpailukykymme fiksusti kaiken muutoksen keskellä. Tekemistä siis jää tulevillekin hallituksille.

Terveiset Eurooppa-neuvostosta - Talous kuntoon, sisämarkkinat toimiviksi

Torstai 9.3.2017 klo 22:07

Aloitimme Eurooppa-neuvoston kokouksen tänään Brysselissä. Olen todennut aiemmin, että Euroopan unionin on kyettävä keskittymään olennaiseen. Näitä osa-alueita edustavat ne politiikan toimet, jotka vahvistavat eurooppalaista vakautta ja vaurautta. Vaurautta luomme toimimalla yhdessä talouden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vakauden osalta uskon vahvasti yhteisen eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan olevan väline edistää tätä peruslähtökohtaa. Olin tyytyväinen, että nämä aihealueet olivat Eurooppa neuvoston agendalla tänään.

 

Talouden osalta totesimme, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden toteuttama uudistusohjelma tuottaa tuloksia. Talous kasvaa jälleen kaikissa 28 jäsenvaltiossa, ja näkymät ovat vähintäänkin rohkaisevia sekä euroalueella, että koko EU:ssa. Myös työttömyysluvut ovat alimmillaan sitten vuoden 2009. Olemme myös kansallisesti tehneet suuren työn taloutemme saamiseksi kasvu-uralle. Tämän vuoksi on myönteistä, että pääsimme viime vuonna euromaiden keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Kasvun linjaa on kyettävä jatkamaan ja voimistamaan. Tätä varten rakenteellisia uudistuksia talouksiemme nykyaikaistamiseksi on jatkettava, julkista taloutta vahvistettava ja investointeja edistettävä entistä voimakkaammin. Tätä varten on pystyttävä edelleen kehittämään myös eri rahoitusinstrumenttien toimintaa ja houkuttelevuutta.

 

Sisämarkkinoiden kehittämisen jatkon osalta näkisimme, että nyt tulisi keskittyä vahvastisisämarkkinoiden toimeenpanoon jo tehtyjen päätösten pohjalta. Mutta on myös uskallettava katsoa eteenpäin. Helpot ratkaisut sisämarkkinoiden kehittämisen osalta on tehty, jatkoaskeleet vaativat todellisia ponnistuksia ja kykyä tehdä kompromisseja jäsenvaltioiden kesken. Meillä on Euroopassa selkeitä potentiaalisia kasvualoja, jotka ovat hyvin tiiviisti kytköksissä mm. palvelusektorin kehittämiseen. Suomelle tärkeitä ovat mm. biotalous, terveysteknologia sekä digitaalisuus. Näiden osalta edistysaskeleet palveluiden sisämarkkinoilla ovat erityisen tärkeitä. Uutta sääntelyä tulee kuitenkin antaa harkiten ja sääntelyn tulee noudattaa paremman sääntelyn periaatteita. Sen tulee kohdistua sisämarkkinoiden toiminnan merkittävimpiin ongelmiin ja ehdotusten tulee perustua kunnollisiin vaikutusarviointeihin. Esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden osalta tavarat ja palvelut kehittyvät niin nopeasti, että lainsäätäjä on työssään usein myöhässä ja sääntely helposti vanhanaikaista jo syntyessään.

 

Illalla jatketaan keskustelua puolustusyhteistyön syventämistä. Suomi on ollut koko ajan hyvin aktiivinen eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämisessä. Periaatteen tasolla kaikki jäsenvaltiot näkevät, että EU:n tulee tehdä enemmän oman turvallisuutensa eteen. Osa jäsenmaista tulee kuitenkin todennäköisesti etenemään muita pidemmälle mm suorituskykyjen kehittämisessä tehtävässä yhteistyössä. Suomen lähtökohtana on kuulua siihen joukkoon. Kesäkuun Eurooppa-neuvostoon mennessä on odotettavissa selkeitä esityksiämiten voidaan rahoittaa voimavarojen kehittämistä. 

 

Huomenna keskustelu jatkuu eurooppalaisen tulevaisuuden ympärillä. 

 

Suomen näkemys EU:n tulevaisuudesta: keskitien unioni. Kts. https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/145135/170309-keskitien-unioni.pdf/53f84c19-3d52-4475-ae6d-a9a9aa958f71

 

 

Puoluejohtajat työnantajille: Anna lahja 100-vuotiaalle Suomelle

Keskiviikko 8.3.2017 klo 16:36

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Työn tekeminen ja yrittäjyys ovat keskeinen osa satavuotiaan Suomen tarinaa.

Suomalaiset haluavat osallistua yhteiskuntaamme työtä tekemällä. Tämä vaatii investointeja. Investointi on samalla luottamuksenosoitus Suomen tulevaisuuteen. Erityisen tärkeää on nuorten pääseminen työelämään. Kesätyöpaikat ovat siihen hyvä polku. Jokainen yritys voi tarjota nuorelle ainutlaatuisen kokemuksen tarjoamalla kesäksi työn.

Me eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vetoamme yhdessä työnantajiin ja yrityksiin.

Anna lahja 100-vuotiaalle Suomelle:

- Investoi Suomeen

- Työllistä Suomessa

- Palkkaa nuori kesätöihin

Haluamme myös rohkaista kuntia ja kolmannen sektorin toimijoita hyödyntämään kunnissa olevia mahdollisuuksia nuorten työllistämiseksi.

Juha Sipilä, kesk.

Timo Soini, ps.

Petteri Orpo, kok.

Antti Rinne, sd.

Ville Niinistö, vihr.

Li Andersson, vas.

Anna-Maja Henriksson, rkp.

Sari Essayah, kd.

Puhe Suuressa Tasa-arvon juhlassa Tampereella

Keskiviikko 8.3.2017 klo 11:09

(muutosvarauksin)

 

Hyvät naiset ja herrat, tytöt ja pojat,

Mina damer och herrar,

Ladies and Gentlemen,

 

Oikein hyvää kansainvälistä naisten päivää – I wish you all a very festive International Women's Day!

Minulle on suuri kunnia saada osallistua tähän suureen tasa-arvon juhlaan. On todella hienoa, että läsnä sekä täällä Tampere-talolla että verkon välityksellä eri puolilla Suomea on näin mahtava joukko nuoria.

Saimme juuri nähdä upean dokumentin suomalaisen tasa-arvon historiasta. Olemme todellakin olleet sukupuolten tasa-arvon tienraivaaja maailmassa. Se, että Suomi vuonna 1906, jo ennen itsenäistymistään, antoi ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet naisille, on huikea asia. Se avasi tien sille taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, jonka tuloksista saamme tämän päivän Suomessa nauttia. Kuten dokumentti meille kertoi, on tämä työ vaatinut rohkeutta, sitkeyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Se on vaatinut vahvaa demokratiaa. Se on vaatinut sitä, että myös miehet ovat ymmärtäneet tasa-arvon merkityksen. 

On aivan mahtavaa, että suomalainen nuori nainen voi Katariinan tapaan sanoa: en ole ajatellut tasa-arvoasioita, koska tunnen olevani poikien kanssa tasa-arvoinen. Juuri näin sen kuuluukin olla. On kuitenkin erittäin tärkeää, että suomalainen nainen myös myöhemmissä elämänvaiheissaan voi sanoa saman asian. Tässä suhteessa meillä Suomessakin on vielä töitä jäljellä, muun muassa palkkatasa-arvon sekä ammatillisten lasikattojen suhteen. Ja samaan aikaan meidän täytyy pitää silmämme auki myös toisentyyppisten tasa-arvokysymysten kuten nuorten poikien syrjäytymisen suhteen.

Naisia tarvitaan lisää myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ilahduinkin suuresti Katariinan minulle esittämästä haasteesta ja otan sen hyvin mielelläni vastaan. Plan Internationalin ”Girls Takeover” on kerrassaan erinomainen aloite.

Käytän samalla tämän tilaisuuden hyväkseni ja muistutan teitä siitä, että yksi Suomen juhlavuoden hankkeista on ”100 tasa-arvotekoa”. Juuri joulun alla ministerikollegani Timo Soini haastoi minut mukaan tähän kampanjaan, tekemään konkreettisen teon sukupuolten tasa-arvon puolesta. Liityn nyt mukaan haastamalla mahdollisimman monet maailman pääministerit osallistumaan Girls Takeover -aloitteeseen. Olen aivan vakuuttunut siitä, että naisten suurempi osuus päätöksenteossa tekisi maailmasta paremman paikan. 

I am delighted to accept the challenge by Plan International to participate in the “Girls Takeover” day later this year. And I’ll use this opportunity to further challenge my fellow Prime Ministers around the world to do the same.

 

Hyvät naiset ja herrat,

Työtä sukupuolten tasa-arvon puolesta täytyy tehdä väsymättömästi. Vaikka tämä päivä, 8. maaliskuuta, on erityinen juhlapäivä, on kaikkein tärkeintä kuitenkin se, että me elämme ja toteutamme tasa-arvoista yhteiskuntaa vuoden jokaisena päivänä, 365 päivää vuodessa. Eikä riitä, että naiset itse tekevät tätä työtä – vähintään yhtä tärkeää on, että myös me miehet olemme tässä täysillä mukana.

Det räcker inte att vi talar om jämställdhet den 8 mars varje år. Viktigast är att vi förverkligar och arbetar för ett jämställt samhälle varje dag, året runt.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi suomalaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Se on kuitenkin myös yksi globaalin kehityksen kulmakivistä. Liian moni tyttö ei tänä päivänäkään pääse kouluun. Liian moni nainen ei pysty saamaan ääntään kuuluville yhteiskunnassa. Liian harva nainen saa itse päättää, mitä hän elämällään ja omalla kehollaan tekee. 

Tunkkaisia sävyjä omaava keskustelu naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta on palannut huolestuttavalla tavalla myös länsimaisiin yhteiskuntiin. Samassa aallossa on vaarana unohtaa myös ne kaukaisempien maiden tytöt ja naiset, jotka tukeamme eniten tarvitsevat. 

Meidän suomalaisten on tällaisessa tilanteessa tärkeää kysyä itseltämme: keitä me olemme, mihin asioihin me uskomme ja mitä olemme niiden puolesta valmiita tekemään? Olemme nyt lähteneet liikkeelle. Ministerikollegani Kai Mykkänen ilmoitti juuri viime viikolla, että Suomi suuntaa 20 miljoonaa euroa lisää tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen kehitysmaissa. Kyse on perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien tukemisesta.

Ja lisää seuraa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi siis täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sukupuolten tasa-arvo on yksi yhteiskuntamme peruspilareista. Olemme olleet tasa-arvon edelläkävijä maailmassa. Ja juuri nyt kansainvälinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva keskustelu tarvitsee kipeästi puolustajia ja tukijoita.

Siksi Suomi on päättänyt olla jälleen yhdessä tasa-arvoasiassa maailman ensimmäinen. Julistamme tänään perustetuksi kansainvälisen tasa-arvopalkinnon, joka tullaan myöntämään kansainvälisesti tunnetulle sukupuolten tasa-arvon puolustajalle. Suomen hallitus jakaa palkinnon ensimmäisen kerran myöhemmin tänä vuonna. Suomi 100 -juhlavuoden hengessä palkinnon pohja luodaan Yhdessä – uskomme joukkoistamisen voimaan ja vastaanotamme mielellämme ehdotuksia tämän ensimmäisen palkinnon saajaksi.

I am both pleased and proud to announce that Finland is again ready to lead the way in gender equality. We are today establishing the International Gender Equality Prize. We will grant this first award to a dedicated defender and builder of equality later this year.

Toivon, että tästä suuresta tasa-arvon juhlasta välittyy Suomen viesti kaikille maailman tytöille ja naisille, sekä tietysti myös pojille ja miehille: tasa-arvo on mahdollista kaikissa yhteiskunnissa, kaikkialla maailmassa.

Kiitos.

Pääministerin ilmoitus lainsäädännön valmistelusta 21.2.2017

Tiistai 21.2.2017 klo 14:29

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Laki sääntelee ihmisten käyttäytymistä, luo oikeuksia ja velvollisuuksia.

Lainsäädännön valmistelu on talousarvioesityksen laatimisen lisäksi valtioneuvoston tärkein ja keskeisin tehtävä. Ministeriöt vastaavat omalla toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta. Hallitus vastaa yhteisesti toiminnastaan eduskunnalle.

Keskeisiä hyvän lainvalmistelun periaatteita on, että lainvalmistelu perustuu luotettavaan ja oikeaan tietoon. Lainvalmistelun on oltava avointa ja vuorovaikutteista. Kansalaisia, asiantuntijoita ja eri organisaatioita kuullaan. Lainvalmistelutyöstä huolehtivat ammattitaitoiset virkamiehet valtioneuvoston oikea-aikaisessa poliittisessa ohjauksessa. Lainvalmisteluhanke toimeenpannaan asian laadun vaatimalla tavalla joko virkatyönä tai erikseen asetettavassa valmisteluelimessä.

Lakiehdotukset valmistellaan perustuslain vaatimuksia vastaaviksi. Perustuslaki ilmentää suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja. Ne ovat riippumattomia taloudellisista tai poliittisista suhdanteista. Hallitus kunnioittaa perustuslakia kaikessa toiminnassaan. Sääntelyn on täytettävä myös kansainväliset velvoitteet ja Euroopan unionin oikeudesta johtuvat vaatimukset.

Lainvalmistelulle on vuosikymmenten kokemusten perusteella muotoutunut oma prosessimalli esi-, perus- ja jatkovalmisteluvaiheineen. Tämä prosessi mahdollistaa sen, että valmistelu perustuu edellä mainituille hyvän lainvalmistelun periaatteille.

Arvoisa puhemies!

Laadukas ja hyvä lainsäädäntö on hallituksen ja eduskunnan yhteinen tavoite. On merkille pantavaa, että lainvalmistelussa on nähty parantamisen tarvetta jokaisella vaalikaudella hallituskokoonpanosta riippumatta. Valmistelussa nähdään erilaisia puutteita riippuen ajasta ja paikasta ja siitä, kuka kritiikkiä esittää.

Harvoin kiinnitetään huomiota itse lainkirjoittamistyöhön. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa. Lainvalmistelijaksi opitaan tekemällä lainvalmistelutyötä. Valtioneuvoston on itse huolehdittava valmistelijakunnan osaamisesta ja ammattitaidosta. Tammikuun strategiaistunnossa hallitus linjasi ministeriöiden tehtäväksi huolehtia, että kaikki lainvalmistelutyötä tekevät virkamiehet ovat suorittaneet tai suorittavat ainakin lainvalmistelun peruskurssin.

Lainvalmisteluun kohdistuvat ammatilliset vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet. Lakiehdotus on sovitettava osaksi kansallista oikeusjärjestystä sen systematiikkaa ja perusratkaisuja kunnioittaen. Lakiehdotuksen tulee täyttää ”kolmen oikeusjärjestyksen” vaatimukset: kansallisesta oikeusjärjestyksestä (mukaan lukien perustuslaista), Euroopan unionin oikeudesta ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset.

Samaan aikaan valmisteltavana olevien asioiden määrä on lisääntynyt ja valmistelijoiden tehtävät monipuolistuneet. Lainvalmistelutyössä olevat virkamiehet vastaavat yleensä myös muista tehtävistä, kuten EU:n lainsäädännön valmistelusta.  He neuvottelevat neuvoston työryhmissä valmisteltavana olevasta lainsäädännöstä, vastaavat valtioneuvoston kannanmuodostuksen valmistelusta ja asian vaatimien kirjelmien laatimisesta eduskunnalle.

Hyvän lainvalmistelun periaatteiden noudattaminen lähtee ministeriön johdosta. Lainvalmistelutyön suunnitelmallisuus ja organisointi sekä siihen tarvittavien henkilöresurssien järjestäminen on johdon tehtävä. Kunkin ministeriön johdon on huolehdittava laadukkaan lainvalmistelutyön edellytyksistä.

Arvoisa puhemies!

Lainvalmistelun laatuun kohdistuvaan kritiikkiin on suhtauduttava vakavasti. Viime joulukuussa keskustelua käytiin perustuslain huomioimisesta ja oikeuskanslerin roolista.

Kysymys ei ole käytännön lainvalmistelutyöstä irrallisesta, erillisestä asiasta. Lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta huolehtiminen on olennainen ja kiinteä osa lainvalmistelua sen kaikissa vaiheissa. Perustuslaista johtuvat vaatimukset tulee huomioida niin valmisteluhanketta suunniteltaessa kuin sääntelyvaihtoehtoja harkittaessa ja sääntelyn yksityiskohtia mietittäessä. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota huolellisen perusoikeusarvioinnin tarpeeseen lakiesityksissä ja mm. julkisen talouden suunnitelmassa.

Perustuslain tulkinta on viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asia. Sitä edeltävissä lainvalmistelun vaiheissa voidaan vain ennakoida perustuslakivaliokunnan tulkintakannanottoa. Ennakoinnissa tukeudutaan normaaleihin laintulkinnan periaatteisiin, ja mm. selvitetään perustuslakivaliokunnan aikaisempi käytäntö, jolla voidaan ajatella olevan merkitystä käsiteltävänä olevan lakiesityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa. Kun kyse on uudesta asiasta tai uudesta asetelmasta, tulkinnan ennakointi ei aina ole yksinkertaista. Usein perustuslain tulkinnassa ei ole kyse vain yhden perusoikeuden arvioinnista, vaan useiden perusoikeuksien keskinäisestä punninnasta. Julkisessa keskustelussa tämä monisävyisyys pelkistyy harmillisen usein mustavalkoisuudeksi. Toivon, että myös julkisessa keskustelussa tähän keskinäisten perusoikeuksien punnintaan ja analyysiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

On hyvä muistaa, että perustuslain säännökset edellyttävät tulkintaa. Ei ole harvinaista, että perustuslakiasiantuntijat ovat lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta erimielisiä. Perustuslakivaliokunta voi yhteiskunnan ja olosuhteiden muuttuessa myös tarkentaa ja täsmentää aiempia tulkintojaan, ja se on mahdollista useimmiten vain hallituksen esitysten arvioinnin yhteydessä. Jos hallitus pyrkii osallistumaan tulkinnan kehittämiseen, se tulee tehdä avoimesti, perinpohjaisen valmistelun pohjalta sekä vahvasti ja ammattitaitoisesti perustellen.

Perusoikeusasiantuntijat ovat tärkeä tukijoukko ministeriöille perusoikeusarvioinnissa ja perustuslakivaliokunnalle perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Lopputulos on tasapainoisin, kun arvostamme kaikki toistemme rooleja ja tehtäviä. 

Perustuslakivaliokunta on ylin auktoriteetti perustuslain tulkinnassa. Sen päätöksiä me kunnioitamme.

Joissakin puheenvuorossa on esitetty lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan siirtämistä perustuslakivaliokunnalta uudelle valtiosääntötuomioistuimelle. On vaikea nähdä, miten tämä parantaisi lainvalmistelua. Kun jokainen toimii nykyisessä lainvalmisteluprosessissamme roolinsa mukaisesti, ei uusia lisärakenteita tai organisatorisia muutoksia tarvita lakiesitysten perustuslainmukaisuuden valvonnan tehostamiseksi. On parempi, että asiat arvioidaan etukäteen. Jos lain jokin säännös julistetaan jälkikäteen pätemättömäksi, aiheutuu monenlaisia ongelmia.

Arvoisa puhemies!

Hallitusta on kritisoitu siitä, että se olisi ohittanut oikeuskanslerin lainvalmistelussaan. Tämä ei pidä paikkaansa.

Olen keskustellut tammikuun alussa oikeuskanslerin kanssa ja meillä on yhtenevä käsitys asioiden tilasta. Myös oikeuskansleri itse totesi viime viikolla täällä eduskuntakeskustelussa, että lakiesitysten perustuslailliset ongelmat, puutteet tai korjausehdotukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla sen ajan, mitä hän on ollut oikeuskanslerin virastossa.

Kun lainvalmisteluprosessia noudattaen lakiluonnos on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen, kuullaan siitä usein myös oikeuskanslerinvirastoa. Tällöin oikeuskanslerilla on mahdollisuus lausua esityksestä. Käytännössä valtioneuvoston esittelijät ja jäsenet konsultoivat usein valmistelussaan eri vaiheissa oikeuskanslerinvirastoa, varsinkin lakiesityksen perustuslaillisuuteen liittyen. Tätä yhteistyötä ja tukea on pidetty toimivana ja erittäin arvokkaana. Sitä on aiheellista jatkaa ja edelleen kehittää. Myös mahdollisuuksia oikeuskanslerin lainvalmistelua tukevan roolin vahvistamiseen on syytä pohtia.

Oikeuskanslerinvirastossa tarkastetaan kaikki hallituksen esitykset ennen niiden antamista eduskunnalle. Vielä viime vaiheessa tarkistetaan muun ohella, että hallituksen esityksessä on tunnistettu tarvittavat perustuslakikysymykset, selostettu näitä kysymyksiä koskeva perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö sekä nostettu avoimesti esiin mahdolliset perustuslailliset tulkintakohdat. Erityisesti kiinnitetään huomiota perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kriittisiin kohtiin. Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan se, että valtioneuvoston yleisistuntoon osallistuvat ministerit saavat tiedon esityksen perustuslainmukaisuuteen mahdollisesti liittyvästä tulkinnanvaraisuudesta. Oikeuskansleri voi kutsua valmistelijan yleisistuntoon perustelemaan kantansa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tähän mahdollisuuteen on turvauduttu äärimmäisen harvoin.

Oikeuskansleri on läsnä valtioneuvoston istunnoissa. Olen kannustanut häntä tuomaan ongelmakohdat omaan tietooni ja olen itsekin muutaman kerran kysynyt, onko oikeuskanslerilla huomioita käsiteltävään asiaan.

Arvoisa puhemies,

Toimikaudellaan nykyinen hallitus on tähän mennessä toukokuun 2015 jälkeen antanut runsaat 400 hallituksen esitystä. Niistä kolme on peruutettu ja eduskunnan vastauksia niihin on tähän mennessä hyväksytty noin 380. Peruutettuja on siis vähemmän kuin viime vaalikaudella tässä vaiheessa. Lainsäädäntötyö valtioneuvostossa ja eduskunnassa jatkuu koko ajan ja luvut muuttuvat. Uutta on strateginen hallitusohjelma. Tavoitteet ovat selvät ja niihin pyritään parhain mahdollisin keinoin. 

Hallitus on saanut jo paljon aikaan lainvalmistelun yleisen kehittämisen saralla ja parhaillaan on käynnissä useampiakin sen parantamiseen tähtääviä toimia.

Lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen viime vuonna oli tärkeä askel eteenpäin lainsäädännön laadun varmistamisessa. Parlamentaarinen työryhmä suositti viime kaudella yksimielisesti sen perustamista – ja hallitus on tämän nyt toteuttanut. Arviointineuvosto on arvokas lisä hallituksen esitysten tietosisällön ja laadun parantamiseksi. Neuvosto on jo tähänastisessa toiminnassaan antanut tärkeää palautetta puutteiden löytämiseksi ja korjaamiseksi.   Työ on arviomme mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, mutta on tärkeää edelleen kehittää ministeriöiden ja arviointineuvoston yhteisiä prosesseja ja aikataulutusta niin, että lopputulosta voidaan edelleen parantaa. Arviointineuvoston antama palaute otetaan lainvalmistelussa huomioon.

Lainvalmistelun laadun parantamiseen tähdätään myös muilla tavoin. Suunnitelmallisuutta ja ennakointia parantamalla tähtäämme siihen, että eduskunnan istuntokauden alussa annettava lainsäädäntösuunnitelma hallituksen esityksistä toteutuisi mahdollisimman tarkasti. Myös hallituksen esitysten laatimisohjeita uudistetaan, koulutusta ja opastusta annetaan sekä lainvalmisteluun yleensä, mutta myös eri osa-alueilla, kuten perus- ja ihmisoikeusasioissa.

Arvoisa puhemies!

Vahva oikeusvaltio on satavuotiaan Suomen keskeisiä vahvuuksia. Oikeusvaltio tarvitsee tukipilarikseen avointa, rakentavaa, tosiasioihin perustuvaa ja keskinäistä kunnioitusta vahvistavaa keskustelukulttuuria. Hallituksen ja eduskunnan yhteinen tehtävä ja vastuu on huolehtia siitä, että suomalaiset voivat luottaa yhteiskuntaamme sääteleviin lakeihin ja laillisuuteen.

Laadukkaan lainsäädännön varmistaminen edellyttää meiltä – hallitukselta ja eduskunnalta – toimimista yhdessä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa lainsäädännön vaatimukset kasvavat koko ajan. Esitän pohdittavaksi, että jokaisen vaalikauden alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät meille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin. Vahvempi välittäminen, vankempi turvallisuus, työpaikkojen lisääminen ja hyvä osaaminen edellyttävät meiltä uudistumista. Perustuslain ja siinä turvattujen perusoikeuksien kunnioittaminen on kaiken työmme lähtökohta.

 

Terrafamen ulkopuolinen rahoitus varmistui - Kainuun työpaikat säilyvät

Perjantai 10.2.2017 klo 14:36

Olimme kesällä 2015, heti hallitusneuvottelujen jälkeen, pakon edessä. Talvivaaran kaivos ajautui valtion syliin. Teimme päätöksen jatkaa toimintaa Terrafamen puitteissa ja valmistautua samalla myös kaivoksen mahdolliseen alasajoon ja sulkemiseen. Asetelma oli selvä. Terrafamen on täytettävä seuraavat kolme ehtoa tai muuten edessä on kaivoksen sulkeminen:

1. Ympäristöasiat täytyy saada kuntoon.

2. Prosessi ja yhtiön kannattavuus täytyy kehittyä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

3. Kaivostoiminnalle on löydettävä ulkopuolinen rahoittaja.

Nämä olivat kovia ehtoja. Yrityksessä on tehty töitä todella määrätietoisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Kaikki ehdot täyttyvät ja kaivos siirtyy nyt normaaliin liiketoiminnan kehittämisen vaiheeseen. Tästä vielä kerran kiitos yhtiön työntekijöille, johdolle ja hallitukselle. Olette tehneet uskomattoman hyvää työtä, esimerkkinne luokoon uskoa myös muihin.

Jo marraskuussa oli aika varmaa, että ulkopuolinen rahoitus järjestyy, jos hallitus uskaltaa tehdä päätöksen toiminnan jatkumisesta. Päätös tehtiin, ja se oli oikea. Kainuun aluetaloudelle ja työllisyydelle toiminnan jatkuminen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen on erityisen tärkeää.

Terrafamen selkeä enemmistöomistus säilyy valtiolla. Yhtiön vähemmistöosakkaaksi tulee sveitsiläinen Trafigura. Se on alalla tunnettu kansainvälinen toimija. Konsernin yhtiöt  sijoittavat Terrafameen yhteensä 150 miljoonaa euroa. Yhdessä Sammon 25 miljoonan euron sijoituksen kanssa ulkopuolisen rahoituksen osuudeksi tulee nyt 175 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiön tuotanto on käytännössä myyty seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Myös tällä on merkittävä vaikutus yhtiön jatkuvuuden ja työpaikkojen kannalta. Valtion marraskuisen 100 miljoonan euron päätöksen kanssa rahoitus on nyt turvattu 250 miljoonaan saakka.

Tehty omistusjärjestely on valtion kannalta taloudellisesti järkevä. Sulkemispäätös olisi vienyt 300 - 400 miljoonaa euroa valtion kassasta lisää sinne jo sijoitetun rahan lisäksi. Sijoituspäätöksissä noteerattu yhtiön arvostus osoittaa, että valtion Terrafameen sijoittamat varat eivät ole menneet hukkaan.

Pitkäaikaistyöttömyydestä

Torstai 9.2.2017 klo 10:27

Sanoin eilen pääministerin ilmoituksessa, että ”jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun.” Mihin tämä perustui?

Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti. Puheessani viittasin viimeisen puolen vuoden kehitykseen. Tuona aikana kausitasoitetut luvut osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden kääntyneen pieneen laskuun.

Paljon on vielä tekemistä, se on selvä. Fakta on kuitenkin se, että käänne on tapahtunut, talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä kehitystä täytyy kaikin tavoin vahvistaa. Kaikki suomalaiset täytyy saada mukaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kausitasoitettu kehitys 5/2011-12/2016 selviää alla olevasta kaaviosta.

kausitasoitettu_pitkaaikaistyottomyys.png

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 8.2.2017

Keskiviikko 8.2.2017 klo 14:27

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Hallituksen pitkän aikavälin visio on kirkas. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Myös hallituksen tavoitteet ovat selkeitä: hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen julkisessa taloudessa on loppunut vuoteen 2021 mennessä.

Suomen historian ensimmäinen strateginen hallitusohjelma tarkoittaa juuri tätä: visio ja tavoitteet ovat kirkkaita, mutta keinoja voidaan ja pitääkin säätää, jotta tavoitteet eivät karkaa.

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Hän myös lisäsi, että me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon.

Kotipesä oli huonossa kunnossa kesällä 2015, kun nykyinen hallitus otti vastuun. Tekemättä oli jätetty jo pitkään.

Lähdimme taklaamaan kymmenen miljardin kestävyysvajetta kolmella asialla: säästöillä neljä miljardia, rakenteellisilla uudistuksilla neljä miljardia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla kaksi miljardia.

Suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty. Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.

 

Arvoisa puhemies!

Usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan. Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan. Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi.

Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.

Kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat. Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut.

On välttämätöntä pitää kiinni uudistamisen ja työllisyyden linjasta, jotta luottamus säilyy jatkossakin. Neljän miljardin säästöpäätökset on nyt tehty. Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita.

72 prosentin työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton. Miksi me emme siihen pystyisi, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Suomessakin Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on yli 80 prosenttia.

Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa. Ahvenanmaan työllisyysasteella maksaisimme nyt velkaamme pois kovaa vauhtia.

Kehysriihessä tärkeimpiä asioita on löytää keinoja työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden järjestelmäämme kokonaisuutena. Tavoitteena on, että osaamispohjamme ja yritysten TKI-toiminnan edellytykset ovat kunnossa. Työllisyyden paraneminen on tärkeä keino eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, mutta myös uusia keinoja tarvitaan.

 

Arvoisa puhemies!

Eduskunta saa kevätistuntokaudella käsiteltäväkseen historiallisen laajoja julkisten palveluiden ja hallinnon uudistuksia. Hallitus antaa pian esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Sillä vahvistetaan demokratiaa ja osallisuutta sekä uudistetaan julkisia palveluita kokoamalla noin 350 erillisen julkisen organisaation tehtävät 18 maakunnalle, joita johtaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Hallinto selkeytyy ja tehostuu.

Sote-reformi on ollut vireillä jo neljän vaalikauden ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on neljä kertaa kahden vuoden aikana lausunnoissaan korostanut uudistuksen olevan välttämätön ja kiireellinen perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Suomalaisten palveluiden turvaamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tärkeintä on saada myös eduskunnassa päätökset aikaiseksi. Nyt on päätösten - ei uusien mallien - aika.

Maakunnista tulee monialaisia. Niille tulee sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikkiaan 24 muuta tehtävää pelastustoimesta ympäristöterveydenhuoltoon sekä työllisyyden ja kasvun edistämiseen. Hallinnon yksinkertaistuminen on mittava: kuntien, maakunnan ja valtion tehtäväjako perustuu perustuslakiin ja taloudelliseen ajatteluun siitä, mikä toimija on paras asian tehokkaaseen hoitamiseen.

Valinnanvapauslain luonnoksessa on nyt rakennettu Suomen malli, joka siirtää voimavaroja nykyisestä, suhteellisen kalliista erikois- tai vaativan tason palveluista ihmistä lähellä oleviin palveluihin. Jokainen suomalainen voi itse jatkossa valita – se ei ole enää lompakon paksuudesta kiinni.

 

Arvoisa puhemies!

Tänä keväänä käsiteltävänä on myös ammatillisen koulutukseen suuri reformi. Siinä uudistetaan koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkinnot. Tavoite on turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle paikka toisen asteen koulutuksessa ja vähentää keskeyttämisiä.

Työelämässä oleville aikuisille pyritään mahdollistamaan oman osaamisen kehittäminen. Byrokratiaa vähennetään. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Uusi koulutussopimus otetaan käyttöön joustavaksi poluksi työelämään.

Valmistelemme myös esitystä, jossa annetaan korkeakouluille mahdollisuus entistä laajempaan opetusyhteistyöhön.

Postisääntelyä uudistetaan joustavoittamalla yleispalvelutuotteiden jakelu- ja keräilyvelvoitteita ja kirjeiden kulkunopeusvaatimuksia. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelukonseptit ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun. Lakiehdotus mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan haja-asutusalueilla.

Digitalisaation vauhdittaminen etenee. Turhaa byrokratiaa puretaan kiivaasti. Kokeilutoiminta jatkuu: annamme esityksen kielikokeilusta perusopetuksessa ja jatkamme koulutusviennin esteiden purkamista. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitämme alueellisia kokeiluja.

Liikenneverkon rahoituksen uudistamista ja korjausvelan maksamista varten asetetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt pitää päästä eteenpäin edellisen vaalikauden parlamentaarisen ryhmän työstä ja tehdä konkreettisia ratkaisuja. Ratkaisuja vaaditaan niin korjausvelan vähentämiseen kuin tieverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen, ilmastotavoitteiden täyttämiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Keväällä annamme seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tässä kuussa. Selonteko on tiivis ja realistinen. Suomen uskottavan itsenäisen puolustuksen turvaaminen myös lähivuosikymmeninä edellyttää useiden hallituskausien mittaista sitoutumista suuriin materiaalihankintoihin. Suuret hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa.

Eduskunta käsittelee jo historiallisen kunnianhimoista energiastrategiaa, jossa ehdotamme muun muassa kivihiilen käytöstä luopumista ja tuontiöljyn käytön puolittamista. Tänä keväänä hallitus aloittaa kunnianhimoisen energiakäänteen toimeenpanon. Laajennamme ilmastopolitiikan tavoitteistoa ja keinoja muun muassa ensimmäisessä ilmastolain mukaisessa ilmastosuunnitelmassa, jonka annamme eduskunnalle kevään aikana.

 

Arvoisa puhemies!

Maailmanpolitiikan tilanne huolestuttaa. Maailma on myrskyisä. Iso-Britannian kansanäänestyksessä enemmistö valitsi brexitin. Yhdysvalloissa kansa äänesti presidentiksi Donald Trumpin. Suomi kunnioittaa vaalituloksia.

Me tiedämme kuitenkin keitä olemme ja millä perustalla seisomme. Me rakennamme siltoja, murramme muureja. Uhkien suhteen emme ole naiiveja, mutta emme myöskään uhmakkaita.

Ystävien kanssa voi olla asioista myös eri mieltä. Se on luonnollista, eikä sitä pidä sen paremmin hätkähtää kuin suurennella.

Satavuotias Suomi on maa, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja muita perusoikeuksia. Suomi auttaa hädänalaisia, Suomi tekee väsymätöntä työtä tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta, Suomi puolustaa ilmastopolitiikassa tehtyjä yhteisiä päätöksiä. Suomi haluaa, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat jatkossakin sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vahvoja. Suomi puolustaa sääntöperustaista vapaakauppaa. Suomi uskoo, että erimielisetkin toimijat voivat puhua rakentavasti toisilleen. Globaaleihin kriiseihin haemme ratkaisuja, edistämme vuoropuhelua. Toimimme aktiivisesti kriisien keskellä. Tehostamme yhteistyötämme näillä alueilla.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kesänä valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristökuvaus alkoi lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.”

Tällaisessa tilanteessa meidän täytyy pystyä näkemään myös yksittäisiä ihmisiä, päätöksiä tai hallituksia pidemmälle ja välittömän maantieteellisen naapuristomme taakse.

Lähelläkin tapahtuu. Tänä vuonna meillä on edessämme useita eurooppalaisia vaaleja, joiden tuloksia varmaankaan harva enää rohkenee ennustamaan. Vaalikampanjat, niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja lopputulos voivat vaikuttaa toimintaympäristöömme merkittävästi.

Tänä vuonna on odotettavissa kiihtyvää keskustelua terrorisminvastaisesta taistelusta. Peruslähtökohdasta on laaja yksimielisyys: ISILin kaltaisen organisaation vastaista taistelua tulee jatkaa laajapohjaisen kansainvälisen rintaman voimin. On tärkeää, ettei tämä aiheuta lisää epävakautta esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se aiheuttaisi alueella lisää inhimillistä kärsimystä. Se lisäisi painetta lähteä vaaralliselle pakomatkalle esimerkiksi kohti Eurooppaa.

 

Arvoisa puhemies!

Unionin tulevaisuudesta keskusteltiin vakavalla mielellä Maltalla päämieskokouksessa viime viikolla. Esitin siellä, että meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään tehokkaasti. Toimeenpanoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Meille tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat sisämarkkinoiden kehittäminen ja ilmasto- ja energiapolitiikka. Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Brexitinkin jälkeen Suomi haluaa säilyttää tiiviit yhteydet Iso-Britanniaan.

 

Arvoisa puhemies!

Itsenäinen tasavaltamme täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On paljon syytä juhlaan. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Sen tulisi olla suuri kiitollisuuden ja ylpeyden aihe. Samalla emme missään nimessä unohda niitä suomalaisia, joita tämä aika ja sen haasteet painavat. Työ jatkuu. Monia asioita isänmaan kohtalosta on nyt annettu meidän vastuullemme. Me haluamme kantaa sen vastuun nöyrinä, mutta päättäväisinä.

Terveiset EU-päämieskokouksesta Maltalta

Perjantai 3.2.2017 klo 19:56

Päämiesten asialista on painava ja vakavahenkinen. Kansainvälinen politiikka on ollut viime aikoina kovassa turbulenssissa. Maltan kokouksessa olemme keskustelleet erityisesti muuttoliikkeestä ja Libyan tilanteesta, Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksista sekä EU:n tulevaisuudesta.

Muuttoliikkeen hillitsemiseksi tärkeintä on vaikuttaa sen juurisyihin. EU:n ja Turkin välinen sopimus on toiminut kohtuullisen hyvin, mutta vastaava ratkaisu tarvitaan Libyaan ja sen lähimaihin. Libyan hallinnon epävakaus estää kuitenkin nopeamman etenemisen. Ihmisten hukkuminen vaarallisella merireitillä on saatava loppumaan sekä pakolaisleirien olosuhteita on parannettava Libyassa.

Presidentti Donald Trumpista totesin virkaanastujaispuheen jälkeen, että arvioin häntä tekojen perusteella. Nyt niitä on alkanut tulla ja ne huolestuttavat. Huoli todettiin myös kaikkien EU-johtajien toimesta.

Henkilön kansalaisuus ei voi olla peruste maahan tulon estämiseksi. Jokainen ihminen on arvokas ja ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvon puolustaminen on Euroopan yhteinen tehtävä. Huolia on noussut maahantulon rajoitusten lisäksi myös vapaakaupan rajoittamisesta, pakolaiskysymyksen hoitamisesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Lähden siitä, että nyt tarvitaan siltojen rakentamista muurien sijaan.

Euroopan unioni eli vielä 2000-luvun alkupuolella vahvan integraatiomyönteisyyden ja nopean kehityksen aikaa. Kun aikaa katsoo taaksepäin, voisi todeta, että ehkä vauhti oli liian kovaa. Kansalaiset eivät oppineet tuntemaan uudistunutta unionia omakseen. Tämä on näkyvissä tänäkin päivänä.

Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin on aika miettiä, mitä unionilta haluamme ja kuinka takaamme sen yhtenäisyyden ja tehokkuuden. EU:n on katsottava eteenpäin ja löydettävä uusi selkeä suunta. Suomen linja on realistinen ja tarvitsemme ensisijaisesti käytännönläheisiä ratkaisuja. EU:n on tunnustettava virheensä. Olemme epäonnistuneet kansalaisten silmissä monellakin tapaa. EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään.

Tällä hetkellä osa jäsenvaltioista haluaa edetä nopeaan tahtiin integraatiossa, osa taas haluaa palauttaa päätösvaltaa takaisin kansalliselle tasolle. Mielestäni meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

Meidän on keskityttävä nykyisen komission työohjelman toimeenpanoon, sen tavoitteiden toteuttamiseen ja päätösten tehokkaaseen toimeenpanoon. Vain konkreettisiin asioihin keskittymällä, byrokratiaa vähentämällä ja lainsäädäntöä tehokkaasti toimeenpanemalla voimme saada takaisin kansalaisten luottamuksen arvopohjaltaan yhteiseen Eurooppaan. Meillä ei ole varaa eriytyvään Eurooppaan, jossa jäsenvaltiot etenisivät eri tahtia integraatiossa. Euroopan unionin on myös vahvistettava sitoutumistaan omiin perusarvoihin ja löydettävä tapa edetä yhdessä samaa tahtia.

Suomelle keskeisimpiä osa-alueita eurooppalaisen yhteistyön osalta ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, vapaakaupan edistäminen, yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen sekä eurooppalaista kilpailukykyä tukeva ilmasto- ja energiapolitiikka. Viimeksi mainittu pitää sisällään meille kansallisesti tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia metsäbiomassan kestävyydestä hiilinielujen määrittämiseen. Näitä tulemme edistämään ja näiden kautta uskon, että Euroopan unioni voi myös näyttää yhtenäisyydessään voimansa.

Puhe Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa Säätytalossa

Torstai 26.1.2017 klo 19:10

(muutosvarauksin)


Hyvät naiset ja herrat,
Ärade åhörare,
Excellencies,

Tasan kaksi viikkoa sitten tähän aikaan seisoin Varsovan entisen gheton sijaintipaikalla useiden satojen puolalaisten ja suomalaisten kanssa. Vietimme arvokasta juhlaa - itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan päätapahtumaa Puolassa. Juhlapaikkana oli Puolan juutalaisten historian museo, POLIN. Komea, kiehtova, pysäyttävä rakennus. Suomalaisen arkkitehdin, Rainer Mahlamäen suunnittelema. Varsovan entisen gheton jalansijoilla.

Tapasin tuona päivänä, tuossa samaisessa museossa, erään 90-vuotiaan puolalaisen herrasmiehen. Hänen nimensä voi olla monille teistä tuttu. Marian Turski syntyi vuonna 1926, oli toisen maailmansodan syttyessä 13-vuotias ja joutui sodan aikana kokemaan muun muassa Auschwitzin keskitysleirin kauhut. Hän selvisi holokaustista ja kertoo tarinaansa jälkipolville vielä tänäkin päivänä.

Kiersin hänen kanssaan museon näyttelyssä. Yksi näyttelyn sali on jäljennös puolanjuutalaisesta kadusta aikana, jolloin yhteisen historiamme kauheimmat asiat olivat vasta tapahtumaisillaan. Marian Turski kuvaili minulle sitä, millaista arkielämä noina aikoina oli ollut. Hän kertoi minulle myös siitä, mitä sen jälkeen tapahtui.

Turski toimii museon johtokunnan puheenjohtajana. Hän käytti Suomen 100-vuotistilaisuudessa energisen, terävän ja kuulijakuntaa ihastuttaneen puheenvuoron. Hän kertoi Puolassa aiemmin täysin tuntemattoman suomalaisen arkkitehdin suunnittelemasta museosta, jota hän ei ollut aluksi lainkaan halunnut hyväksyä kilpailun voittajaksi. Mutta lopulta hän pehmeni ajatukselle. Tätä pehmentymistään hän ei ole katunut.

Itse mietin häntä katsoessani ja kuunnellessani: kuinka on mahdollista, että ihmiskunnan pimeimmän puolen omakohtaisesti kokenut ihminen on pystynyt säilyttämään elämänilonsa ja tarmonsa - ja vieläpä niin, että se vielä 90 vuoden iässä on erittäin tarttuvaa laatua?

Tämä kokemus Varsovassa kosketti minua syvästi. Se pysäytti minut samalla tavalla kuin vierailuni Jerusalemissa viime syksynä. Osallistuin silloin Israelin entisen presidentin Shimon Peresin muistotilaisuuteen. Peresin, joka oli syntynyt Puolassa, käynyt elämässään läpi paljon ja joka myöhempinä vuosinaan omistautui rauhan rakentamiselle Lähi-idässä. Hänet palkittiin ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1994 yhdessä Jasser Arafatin ja Jitzhak Rabinin kanssa. Tämän työn muistamisen, kunnioittamisen ja siltojen rakentamisen henki kantoi myös läpi hänen muistojuhlansa.

Sekä Varsovan että Jerusalemin jälkeen mietin paljon sovintoa ja anteeksiantoa. Miten siihen voi pystyä, ja pitääkö siihen pystyä. Miten tapahtuneen kanssa voi tehdä rauhan. Miten itsensä kanssa voi tehdä rauhan.

Ladies and Gentlemen,

We have gathered here to honour International Holocaust Remembrance Day, which is observed annually on 27 January to mark the anniversary of the liberation of Auschwitz-Birkenau. Here in Finland, we also honour the memory of other victims of persecution on this day.

The importance of marking this day only increases as the years pass since the Second World War. We all know what happened at that time in history - the wars, the suffering, the crimes against humanity. And yet, as that chapter recedes further into the past, some people forget, or don't know, or don't care. Worst of all, some people deny what happened.

We live in dangerous times. Too many people in our societies today confuse opinions for facts. We stand before a fundamental challenge, that of defending the cornerstones of our democratic system.

Arvoisat kuulijat,

Kunnioitamme vuotuista vainojen uhrien muistopäivää huomenna perjantaina, 27. päivänä tammikuuta. Muistamme silloin holokaustin uhreja. Muistamme samalla myös muiden kansanvainojen uhreja.

Ärade åhörare,

Imorgon fredagen den 27 januari hedrar vi minnesdagen för förintelsens offer. Då ska vi minnas Holocaustens offer. Samtidigt ska vi också minnas offren för andra förföljelser.

Hyvät kuulijat,

Elämme tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussamme vaarallisia aikoja. Mielipiteet sekoittuvat faktoihin. Joitakin faktat eivät enää edes kiinnosta. Ihmisillä on liian kiire, jotta voitaisiin pysähtyä ajattelemaan, mistä oikeastaan on kyse.

On pelottavaa, että tämä kohdistuu osin myös historiaan. Ja on pelottavaa, että tämä kohdistuu useimmiten toiseuteen - vähemmistöihin sekä ylipäätään kaikkeen, mikä on erilaista kuin oma itse.

Kulkeeko historia kehää vai onko se lineaarista matkaa eteenpäin? Opimmeko historiasta mitään? Suoria vertauskohtia mihinkään menneeseen emme voi tästä päivästä vetää, mutta hälytyskellojen täytyy soida, kun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistutaan huutelemalla tai suoranaisilla valheilla. Tällaisessa tilanteessa ollaan kaltevalla pinnalla.

Meidän jokaisen vastuulla on pitää huolta siitä, ettei keskusteluilmapiirimme polarisaatio muodostu pysyväksi asiain tilaksi. Huuteluun ei pidä vastata huutelemalla. Provosointiin ei pidä vastata provosoitumalla. Se toinen ja erilainen pitää uskaltaa kohdata - kohdata ja nähdä ihminen hänessä. 

Demokraattiseen järjestelmäämme kohdistuu monenlaisia paineita, sisäisiä ja ulkoisia. Sadan vuoden itsenäisyytemme ja vielä pidemmän parlamentaarisen historiamme aikana olemme oppineet luottamaan järjestelmäämme ja sen toimivuuteen. Työtä sen puolesta tulee kuitenkin tehdä väsymättömästi joka ikinen päivä. Meidän tulee uskaltaa puolustaa vähemmistöjämme ja demokratiamme peruskiviä, kun ne ovat uhattuina. Demokraattisen järjestelmämme puolustaminen on perustavanlaatuista maanpuolustusta sekin.

Tätä työtä on tehtävä, jotta historian virheet eivät toistu. Jotta me emme unohda.

Pohdin edellä sovintoa ja anteeksiantoa. Ne ovat hyvin inhimillinen ja siksi niin hyvin vaikea laji. Haluan kuitenkin uskoa, että niihin voi ja pitää pystyä. Ne eivät nimittäin merkitse unohtamista. Sen sijaan ne mahdollistavat elämän jatkumisen.

Hyvät naiset ja herrat,

Lämmin kiitos kutsusta tärkeään muistojuhlaanne. 

 

Puhe Eläkeliitto ry:n Huominen tehdään yhdessä -juhlaseminaarissa 24.1.2017

Tiistai 24.1.2017 klo 12:59

(muutosvarauksin)

Suomi100 -juhlavuoden vietto alkoi uudenvuodenaattona ja huipentuu itsenäisyyspäivään. Suomea juhlitaan koko vuosi koko maassa. Juhlavuotena katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Suomi on kokenut itsenäisyyden aikana murroskausia, sotia ja lamavuosia. Tämä sukupolvi tässä salissa on antanut kaikkensa sen hyväksi, että niistä olemme selvinneet. Te olette uskoneet tulevaisuuteen silloin, kun olemme kansana olleet inhimillisesti epävakaassa ja murheellisessa tilassa. Samalla taloudelliset rahkeet ovat olleet hyvin niukat. Olette rakentaneet maata vahvasti niillä voimavaroilla, jotka ovat olleet käytettävissänne. Samalla olette kasvattaneet uuden sukupolven.

Sadan vuoden ajan me suomalaiset olemme tahtoneet pitää huolta siitä, että koko kansa pysyy yhteiskunnan kehityksessä mukana. Keskeinen osa tarinaamme ja menestystämme ovat olleet mahdollisuuksien ja toimeentulon luominen kaikille suomalaisille sekä lähimmäisestä välittäminen. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni.

Avainasemassa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Työn kautta turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Näin varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet myös ikäihmisille. Nyt talous on alkanut kääntyä nousuun ja työttömyys laskuun. Myönteistä kehitystä on vahvistettava kaikin keinoin. Velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi olemme joutuneet säästämään etuuksista. Se on ollut erittäin epäkiitollinen tehtävä. Joka päivä kysyn itseltäni peiliin katsoen: Teemmekö varmasti oikeita asioita oikeassa järjestyksessä.

Tiukoista raameista huolimatta olemme pystyneet tekemään myös joitain parannuksia. Laitamme omaishoitoa ja ikäihmisten palveluja kuntoon. Sotaveteraanit saavat paremmat palvelut. Takuueläkkeeseen tehdään tällä kaudella kaksi tasokorotusta. Noin miljardin veronkevennykset olemme pääosin kohdistaneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.

Hyvät ystävät!

Tänään iäkkäiden olot ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin maassamme.  Olemme määrätietoisin ponnistuksin mahdollistaneet yhä pidemmän elämän yhä useammalle suomalaiselle. Työtä tasa-arvoisemman ja arvokkaan vanhuuden toteutumiseksi on jatkettava.

Moni iäkäs ihminen kokee elämänsä vaikeaksi. Murheina ovat yksinäisyys, toimeentulo ja epävarmuus tulevasta. Asetin viime viikolla työryhmän. Sille antamani toimeksianto on kunnianhimoinen: pysäyttää yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Sen tärkeä tehtävä kattaa tietysti myös iäkkäämmät kansalaiset: kaikki Suomessa asuvat elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Koko yhteiskunnan on panostettava ja kannustettava ikääntyvän väen toimintakyvyn säilymiseksi. Tiedämme entistä paremmin, millä tavoin iäkkäimpiä voidaan kuntouttaa sairauksien jälkeen, miten torjutaan muistin heikentymistä ja miten toteutetaan yhteisöllisen asumisen malleja. Moni haluaa asua pitkään omassa kodissaan. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan oikeanlaista kotiapua, hoivaa ja kuntoutusta. Onnistuneita esimerkkejä on eri puolilla maata. Parhaillaan käynnissä olevassa ikääntyneiden kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeessa tehdään hyvää kehittämistyötä. Siinä luodaan iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannusten kasvua hillitseviä palveluja. Iäkkäiden palvelujen kehittämisen painopisteenä on jo pitkään ollut laitoshoitopainotteisuuden purkaminen ja kotiin annettavien palvelujen valikoiman laajentaminen.

Digitalisaatio, sähköiset yhteydenpitovälineet ja avustavat robotit ovat tulevaisuudessa entistä keskeisemmässä roolissa kaikkien ihmisten kotona asumisessa. Ne mahdollistavat osaltaan hyvin palveluiden tuomisen kotiin. Näitä mahdollisuuksia on rohkeasti hyödynnettävä entistä enemmän.

Tietokoneet ja älypuhelimet sekä niiden jatkuva kehittyminen ovat osalle ikäihmisistä pelottavia ja taloudellisesti raskaita. Osa taas toimii niiden kanssa erittäin luontevasti. Ministeri Anu Vehviläinen on ottanut asiakseen ”digisyrjäytymisen” estämisen. Vastikään järjestettiin hänen toimestaan keskustelu asiasta lukuisten järjestöjen kanssa. Keskustelussa pohdittiin eri väestöryhmien tarpeita tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jotta ne olisivat ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää sähköisiä palveluita, on lailla turvattava vaihtoehtoiset asiointitavat. Vehviläinen on perustamassa tälle tärkeälle asialle neuvottelukuntaa.

Eläkeläisjärjestöt ovat ansiokkaasti olleet mukana opastamassa vanhempaa väkeä tekniikan hyödyntämisessä. Tehdään tässä jatkossakin hyvää yhteistyötä.

Hyvät eläkeliittolaiset!

Satavuotiaan Suomen motto on Yhdessä: Yhdessä tekeminen, Yhdessä eläminen ja Yhdessä kohti tulevaisuutta. Nämä teemat sopivat hyvin arvokkaaseen vanhuuteen ja sen kehittämiseen.

Tähän teemaan sopii ylisukupolvisuus. Ylisukupolvisuus on suurten yhteiskunnallisten periaatteiden ohella tavallista arkea, jossa eri-ikäiset kohtaavat.  Kaikki me tiedämme isovanhempien roolin lastenlasten elämässä. Isovanhempien suhde lapsenlapsiin on usein rentoutuneempi kuin aikanaan omiin lapsiinsa. Tämä mahdollistaa arjesta irtautumisen ja leikkiin ryhtymisen. Samaten älypuhelimet mahdollistavat uudella tavalla sukupolvien kohtaamisen.

Kaikilla ei ole omia isovanhempia tai he eivät voi olla osana arkea esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää luoda toimintaa, jossa sukupolvien vuorovaikutus toteutuu ilman sukulaissuhdetta. Osa sukupolvien vuorovaikutusta ovat myös onnistuneet asumisen ja kaavoittamisen ratkaisut kunnissa ja kaupungeissa.

Tämän päivän ikäväki on halukas toimimaan ja osallistumaan. Lastenhoitoapuna ja omaishoitajana ikäihmiset toteuttavat erittäin arvokasta tehtävää.  Eläkeläisten vapaaehtois- ja harrastustoiminta rikastuttaa kulttuurielämää ja auttaa monia arjessa. Te Eläkeliitto olette maamme suurin eläkeläisjärjestö. Olette erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä eri puolilla Suomea. Toimintanne synnyttää hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tämä heijastuu myös lähiympäristöön. Järjestönne kautta sivistätte ja autatte ihmisiä pysymään ajassa mukana. Autatte eläkeläisten äänten kuulumista yhteiskunnassamme.

Kannustan eläkeläisiä ja järjestöjä olemaan aktiivisesti mukana kehittämisessä omilla paikkakunnillaan. Yksi väylä ovat vanhusneuvostot, joissa on mukana huomattavan paljon asiantuntevia ja osaavia ikäihmisiä. Tätä voimavaraa kuntien ja tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien, maakuntien, todella kannattaa hyödyntää.

Teillä keskinäinen yhteydenpito, naapurista välittäminen ja auttaminen ovat yhä voimissaan. Siirtäkää tällaisen arkipäiväisen välittäminen kulttuuria ja toimintamalleja tuleville sukupolville. Ilman välittämistä ei yhteiskunta toimi. Ilman sitä ei inhimillinen välittäminen toteudu. Valtion puolella tätä arvostetaan ja käytännön toimin tuetaan.

Eteenpäin elävän mieli – niin nuoren kuin vanhankin. Hyvin vanhoiksi eläneitä ihmisiä yhdistää yleensä elämänusko, positiivisuus vaikeissakin tilanteissa ja työteliäisyys. Toimitaan yhdessä toinen toisiamme arvostaen ja toisiltamme oppien. Siinä on hyvinvoinnin rakennuspuita jokaiselle meistä ja koko maallemme.

Valtioneuvoston puolesta toivotan Teille kaikille oikein hyvää juhlaseminaaria ja itsenäisyyden juhlavuotta! Vietetään tätä vuotta Yhdessä!

Valta vaihtui Yhdysvalloissa

Perjantai 20.1.2017 klo 20:15

Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump ja hänen varapresidenttinsä Mike Pence vannoivat tänään virkavalansa. Valta on vaihtunut Valkoisessa talossa ja uusi kappale Yhdysvaltain poliittisessa historiassa alkaa. Vallan vaihtuminen vapailla vaaleilla on yksi demokratian keskeisistä peruspilareista, ja sitä on tärkeää kunnioittaa.

Presidentti Trump piti tänään virkaanastujaispuheensa, joka antoi ensiosviittaa siitä, mihin suuntaan hän tulee Yhdysvaltain politiikkaa johtamaan. Vaikka sanat eivät ole politiikassa merkityksettömiä, tulee presidentti Trumpinkin politiikkaa arvioida ennen kaikkea hänen tekojensa pohjalta. Niitä voimme odottaa jo lähipäivinä.

Marraskuun 8. päivänä käytyjen presidentinvaalien jälkeen eri puolilla maailmaa on pohdittu sitä, millaisia seuraamuksia Yhdysvaltain hallinnon vaihtumisella on esimerkiksi suurvaltapolitiikalle ja kansainväliselle kauppapolitiikalle.

Myös Suomessa on luonnollisesti pohdittu sitä, millaiseen asentoon maailma ympärillämme nyt asettuu.

Kirjasimme toukokuussa 2015 hallitusohjelmaamme: Hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.

Tätä kirjausta ei ole tarpeen muuttaa. Suhteiden tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa on hallituksen ulkopolitiikan painopisteitä myös presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kaudella. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani ja uskomme yhteistyömme jatkuvan vankalla pohjalla. Yhteyksiä uuteen hallintoon luodaan jo aktiivisesti.

Suomelle on tärkeää myös se, että EU:n ja Yhdysvaltojen suhde jatkuu vahvana. Presidentti Trump on vaatinut Eurooppaa kantamaan enemmän vastuuta itsestään. Suomelle tämä viesti sopii. Olemme puhuneet vahvasti sen puolesta, että EU keskittyy olennaiseen ja tehostaa päätöstensä toimeenpanoa. Olemme puhuneet vahvasti myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen puolesta.

Uskottavan itsenäisen maanpuolustuksen omaavana maana Suomi kantaa myös itse vastuuta toimintaympäristönsä vakaudesta ja turvallisuudesta. Samalla teemme yhteistyötä pohjoismaisesti, EU:ssa ja Naton kumppanina turvallisuutemme vahvistamiseksi. Suomi on siis turvallisuuden tuottaja – sekä omalla alueellaan että laajemminkin.

Korostamme Suomen ja Yhdysvaltain välisten suhteiden jatkuvuuden tärkeyttä myös esimerkiksi arktisissa asioissa. Ne ovat erityisen ajankohtaisia siksi, että Yhdysvallat siirtää meille toukokuussa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Osallistun itse tulevana maanantaina kansainväliseen Arctic Frontiers -konferenssiin Norjan Tromssassa, ja sielläkin Yhdysvaltain tuleva panos arktiseen yhteistyöhön tulee varmasti olemaan kaikkien huulilla. Arktisiin asioihin liittyy tiiviisti globaali ilmastopolitiikka, jossa toivomme Yhdysvaltain pitävän kiinni yhdessä aiemmin tehdyistä sitoumuksista.

Suuria kysymyksiä liittyy monenkeskisen kauppajärjestelmän tulevaisuuteen. Yhdysvallat on kauppakumppanina Suomelle kärkisijoilla. Sääntöperustainen vapaakauppa Euroopan ja Yhdysvaltain välillä olisi molempien osapuolten intresseissä. Samoin tuntuvat ajattelevan monet muut Yhdysvaltain keskeiset kauppakumppanit. Protektionismi ei pitkällä aikavälillä ole vaurautta ja vaikutusvaltaa synnyttävä resepti.

Tällaisena historian lehdille jäävänä suurena päivänä on hyvä muistaa se, ettei ylätason politiikka kuitenkaan koskaan ole kahden maan välisten suhteiden koko kuva. Alkaneena vuonna Yhdysvallat on yksi niistä maista, joissa suomalaiset ja Suomen ystävät viettävät Suomen satavuotisjuhlia lukemattomin mainioin tavoin. Yksi niistä on kiertävä sauna, joka ajelee vuoden kuluessa 16 000 kilometrin matkan Yhdysvaltain halki länsirannikolta itärannikolle. Tällä hetkellä se on vielä reittinsä alkutaipaleella Minnesotassa – eli siellä, missä Suomen Yhdysvaltain-suhteiden varhaiset alkutahdit pokasahan voimalla soitettiin. Tuon saunan löylyt ovat varmasti makoisat riippumatta siitä, ketkä istuvat Washingtonin päättävillä paikoilla. Jatkuvuuden merkki sekin.

 

Berneriltä rohkea ja ennakkoluuloton selvitys keskusteltavaksi

Perjantai 20.1.2017 klo 14:36

Kaikki poliittiset päättäjät ja suurin osa suomalaisista ovat samaa mieltä siitä, että tieverkostomme rapautuu ja uusia keinoja asian korjaamiseksi pitää löytää. Tähän päätyi liikenneverkon korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä viime vaalikaudella ja sama todetaan myös hallitusohjelmassa. Hallitus päätti käynnistää selvitystyön liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti huhtikuussa 2016. Koko Suomi ansaitsee hyväkuntoisen tieverkon.

Selvitys on tehty liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla. Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria - rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.

Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.

Aloite on tärkeä ja tervetullut. Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.

Selvityksestä etsitään nyt kaikki sen mahdolliset ongelmat ja siitä irtisanoudutaan. Ikäänkuin nykytila olisi optimaalinen, mitään ei saisi muuttaa. Näinhän asia ei ole, nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua rohkean selvityksen pohjalta.

Muutama huomio keskusteluun:

1.  On olemassa selvä tarve arvioida, miten liikenneverkkoa kehitetään ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja miten kehittämisessä tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa. Korjausvelan paikkaaminen ottamalla lisää velkaa ei voi olla ainoa vaihtoehto.

2. Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.

3. Nyt on aika rauhassa arvioida esitettyjä ideoita ja pohtia niiden toteuttamiskelpoisuutta.

4. Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.

5. Tämä hallitus harjoittaa uudistuspolitiikkaa, olkoon kyse sosiaali- ja terveyspalveluista, digitalisaation edistämisestä, työllistämisen esteiden vähentämisestä, ilmastopolitiikasta ja myös liikennejärjestelmän kehittämisestä.

6. Ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin. Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.

Suomi oli uudistamatta liian pitkään.  Väestön ikäkäyrä ja julkisen talouden tila eivät mahdollista asioiden siirtämistä pitkälle tulevaisuuteen. Nyt on rakentavan keskustelun aika, sen pohjalta tehdään päätöksiä ja sitä seuraa määrätietoinen toteuttaminen.

Britannian pääministerin puhe sisälsi odotettuja elementtejä

Tiistai 17.1.2017 klo 16:17

Britannian pääministeri Theresa May piti iltapäivällä odotetun puheen. Hän linjasi puheessaan maansa asemaa EU:sta eroamisen jälkeen. Puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä.

Kesän kansanäänestyksessä Britannian kansalaiset päättivät maansa lähtevän unionista. Nyt Britannian hallitus on tehnyt oman valintansa siitä, millaista uutta suhdetta EU:n kanssa se tulee tavoittelemaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen. Näitä ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Suomen kannalta keskeistä Mayn puheessa oli valmius edistää ja ylläpitää Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita. Suomelle Britannia on tärkeä kauppakumppani. Meille on todella tärkeää, että tämä tiivis kauppasuhde säilyy. Myönteistä oli myös, että May korosti maansa tahtoa pysyä edelleen tiiviisti EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

Pääministeri Mayn puhe helpottaa EU:n ja Suomen valmistautumista neuvotteluihin. Unioniin jäävät 27 jäsenmaata ovat linjanneet neuvottelujen alkavan vasta Britannian jätettyä virallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti suuntaviivat, joiden pohjalta EU:n 27 jäsenmaata aloittaa neuvottelut Britannian kanssa.  Suuntaviivoja koskevaan valmisteluun hallitus ja eduskunta ottavat kantaa ja vahvistavat kansalliset prioriteettimme neuvotteluprosessissa.

Eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsitään ratkaisuja

Tiistai 17.1.2017 klo 14:34

Suomalaisuuteen kuuluu vahvasti se, että jokaisesta pidetään huolta. Tasa-arvo, välittäminen ja mahdollisuuksien luomien kaikille ovat ominaispiirteitä, joille suomalaisen yhteiskunnan tarina on rakentunut sadan vuoden ajan. Jokainen suomalainen on pidettävä mukana.

Eriarvoistumiskehitys on Suomessa jatkunut pitkään. Se on yksi yhteiskuntamme vakavimmista ongelmista. Kenenkään ei pitäisi joutua sitä kokemaan. Tähän saakka tehdyt toimet eivät ole onnistuneet pysäyttämään kielteistä kehitystä. Eriarvoisuuden kitkemiseksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa ja kokonaan uudenlaisia toimintamalleja sekä uusia keinoja. Asiaan on tartuttava vakavasti.

Tämän vuoksi olen asettanut eriarvoisuuteen puuttuvan työryhmän, jonka tehtävänä on yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttäminen. Työryhmän toimeksiannon mukaisesti tämä tapahtuu nykyisen talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ja keinoja eriarvoistumisen hillitsemiseksi. Niitä työryhmä alkaa etsiä.

Työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien pärjäämiselle yhteiskunnassamme ja omalta osaltaan luoda yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Kaikkien on koettava yhteiskunnan vastuulla oleva tulonsiirto- ja palvelujärjestelmä turvalliseksi ja luotettavaksi. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta.

Työryhmä pureutuu erityisesti varhaiskasvatukseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, koulutukseen, työn, työttömyyden ja työvoiman ulkopuolella olemisen rajapintoihin, asumiseen, ylivelkaantumiseen ja maahanmuuttoon. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimerkiksi resurssien suuntaamisen ja sääntelyn uudelleenarviointia.

Työryhmä tekee esitykset tarvittavien uudistusten suuntaviivoista siten, että niitä voidaan tarkastella valtioneuvoston jatkovalmistelussa loppukeväällä 2018. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2018. Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.

Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017

Maanantai 16.1.2017 klo 8:18

(muutosvarauksin)

Arvoisat ylivieskalaiset, hyvä juhlayleisö,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Niistä olemme selvinneet. Kansakuntamme tarina rakentuu keskeisille periaatteille, jotka Suomessa ja suomalaisuudessa ovat tunnistettavissa edelleen. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, koulutus, yhteisöllisyys ja mahdollisuuksien luominen kaikille. Meille leimallisia piirteitä ovat myös välittäminen, työnteko, uudistuminen, historian saatossa testattu selviytymiskyky sekä sisu.

Juhlavuotta vietämme koko Suomessa koko vuoden. Katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mikä on itsenäisen Suomen tarina? Millainen satavuotias Suomi tänään on? Ja tärkeimpänä: Mitä meidän päättäjien on nyt tehtävä, jotta rakennamme Suomesta entistä paremman maan?  

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Tämä teema on omiaan vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä hyvää. Juhlavuoden vietto alkoi vuodenvaihteessa. Se huipentuu itsenäisyyspäivänä. Olen toiminut Suomi100-valtuuskunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässä olen nähnyt sen aidon aktiivisuuden ja luovuuden, jotka juhlavuoden valmistelut ovat synnyttäneet ihmisissä eri puolilla maatamme. Juhlavuoden hankkeiden määrä ja kirjo kertovat moni-ilmeisyydestämme, osaamisestamme ja erityisesti rohkeudestamme.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut erittäin aktiivinen maakunta juhlavuoden ohjelman valmisteluissa. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille pohjoispohjalaisille. Myös Ylivieskassa juhlitaan läpi vuoden satavuotiasta isänmaata. Tämä tilaisuus on yksi monesta.

Hyvät kuulijat!

Suomella on edellytykset jatkaa menestystarinaa, kun huolehdimme kestävästi asioistamme ja pidämme kaikki suomalaiset mukana. Viime aikoina julkistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on todettu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi elää ja asua. Toki meillä on edelleen haasteita. Kaikilla ei mene hyvin. Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Avainasemassa eriarvoisuuden torjumisessa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tuleville sukupolville. Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Arvoisat ylivieskalaiset!

Ylivieskan tarina on osa itsenäisen Suomen kehitystä ja menestystä. Kunnallisen itsehallinnon täyttäessä 150 vuotta, voimme todeta, että Ylivieska on hieno tarina kuntien joukossa. Itsehallinnon aloittaessa Ylivieskassa ja koko Suomessa elettiin vaikeissa oloissa. Maataloutta oli kohdannut täydellinen kato. Ihmiset nälkiintyivät. Ylivieskassa oli tuolloin, 150 vuotta sitten, noin neljätuhatta asukasta. Siitä nälkäkuolema ja siitä seuranneet kulkutaudit verottivat runsaalla kolmella sadalla hengellä. 

Ylivieskan kehitys on sittemmin ollut myötäsukaista. Kehitystä vauhdittivat esimerkiksi kauppalaoikeuksien saaminen vuonna 1965 ja kaupungiksi tulo vuonna 1971. Keskeinen lähtökohta kaupungin kehitykselle oli ollut rautatien rakennus paikkakunnalle. Junaliikenteen alkaminen Pohjanmaan radalla 1880-luvulla toi Ylivieskaan monella tapaa ihmisiä, palveluita ja työtä. 1920-luvun puolivälissä rakennettu Iisalmen rata paransi puolestaan kulkuyhteyksiä Savon suuntaan. Itse asiassa ensimmäinen kokemukseni rautateiltä on, kun kuljin lapsena Sievin asemalta Ylivieskaan.

Ylivieskan kannalta oli merkittävää, että valtiopäivien rautatievaliokunnassa istui kansankirjailija, lukkari Pietari Päivärinta, joka arvostettuna ja tunnettuna kirjailijana sekä voimakkaana puhujana vaikutti siihen, että radan suunnaksi valittiin sisämaan vaihtoehto eli Kokkolasta Ylivieskan kautta Ouluun menevä linjaus.

Päivärinta oli vahva kotiseutuvaikuttaja myös seurakunta- ja kunnallispolitiikassa. Hän edusti kirkkokansaa kolmessa kirkolliskokouksessa ja toimi 1800-luvun loppupuolella toistakymmentä vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Maaseudun vähäosaista kansaa ja sen tuntemuksia kirjoissaan ja lehtiartikkeleissaan realistisesti kuvannut Päivärinta puhui voimakkaasti kansansivistyksen, valistuksen ja maatalouden kehittämisen puolesta. Päivärinnan vaikutus Ylivieskan hengenelämään oli merkittävä ja siitä sai varmasti vaikutteita myös lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylivieskassa asunut presidentti Kyösti Kallio.

Ylivieskan väkiluku on kasvanut pääsääntöisesti koko 150-vuotisen historian ajan. 2000-luvun puolella kaupungin kasvu on ollut suhteellisesti Suomen nopeimpia. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Ylivieskan kasvu on jatkossakin nopeaa, jos tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2015–2030 toteutuu. Asukkaanne on varsin nuorta: paljon lapsia ja nuoria lapsiperheitä. Euroopan nuorin väestö asuu täällä Ylivieskan ja Oulun seuduilla.

Ylivieska on sijoittunut liikenteen solmukohdaksi. Hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien ohella Ylivieska tunnetaan Suomessa laajalti markkina-alueensa kasvavana kaupallisena keskuksena. Myönteisen kaupunkikehityksen taustalla on varmasti ollut kunnallispolitiikka, jossa on toimittu määrätietoisesti ja viisaasti kaupungin vahvuuksia ja etuja hyödyntäen. Ylivieska on yrittäjien ja kauppiaiden kunta, kasvava alueensa keskuksena. Ylivieskan talousalue on noussut Suomen 26. merkittävimmäksi talousalueeksi.

Ylivieska on ihmisen kokoinen kaupunki vahvoine kylineen. Kyläkoulut ovat täällä edelleen voimissaan. Teillä on peräti neljä vahvaa kyläkoulua, jotka on päätetty pitää toiminnassa ja laajentaa. Rautatien myötä asukkaita on tullut ajan saatossa paljon eri puolilta Suomea, mikä on virkistänyt ajatusmaailmaa ja tuonut eri vaikutteita. Täällä arvostetaan kulttuuria, liikuntaa sekä koulutusta. Teillä on upea kulttuurikeskus, uusi jäähalli sekä uusi teatteritalo. Kouluttautuakin voi Ylivieskassa. Ylivieska on kokoaan suurempi niin kuin kaupungin slogankin kertoo, kaupunkinne on suuren kaupungin oloinen. Kaupunkinne on vireä, kehittyvä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsova.

Viime pääsiäisen aikaan järkytyin, kun katsoin uutisia televisiosta. Teidän vanha ja kaunis puukirkkonne oli tulessa. Tiedän, että te ylivieskalaiset olette kokeneet kirkon menettämisen erittäin raskaaksi asiaksi. Tämä asia on myös yhdistänyt teitä. Kirkossa koettiin vuosisatojen aikana elämän surut ja ilot ja jaettiin ne yhdessä suvun ja ystävien kanssa.  Olin itsekin käynyt kirkossanne useampaan kertaan, koska sukuani on tältä seudulta kotoisin.

Olkaa rohkeita miettiessänne kirkolle uutta vaihtoehtoa. Voisitteko jopa miettiä, että tekisitte samoille perustuksille uuden ja samasta materiaalista. Rakennettiinhan Pudasjärvellekin komea puukoulu.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen Ylivieskaa sen 150-vuotisesta hallinnollisesta itsenäisyydestä. Toivotan teille ylivieskalaisille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta!

"Nykyinen sukupolvi rakentaa edeltäjiensä työlle.". Näin totesi täällä syntynyt presidentti Kyösti Kallio. Jatketaan yhdessä tätä työtä isänmaan rakentamiseksi. Kiitos.

Speech by Prime Minister Sipilä at the Opening Ceremony of Finland 100 Exhibition

Perjantai 13.1.2017 klo 9:38


(check against delivery)

Szanowna Pani Premier, Excellencies, Ladies and Gentlemen, Dear Friends of Finland,

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

We will mark the centenary in many ways outside the borders of our country, too. Today, it gives me particular pleasure to launch the celebrations here in Warsaw, at the first ‘Finland 100’ event that is taking place abroad. The magnificent POLIN Museum, designed by Professor Mahlamäki, offers the perfect venue for this.

I had the opportunity to visit the Museum earlier today. The way that the history of Polish Jews comes alive here is truly special and the exhibition leaves a permanent impression on the visitor. It is humbling to visit this unique place, in the middle of the former ghetto area.

I feel privileged that we in Finland can experience a special connection to the Museum, and that Finnish creativity and architecture have contributed to its success.

A museum designed by a Finnish architect in the capital of Poland is one of the latest examples of the close ties between our two countries, and it also highlights the many opportunities we have for cooperation.

Also the presence of Prime Minister Szydlo at this event tonight reflects this link between our countries.

The history of our friendship across the Baltic Sea extends well beyond the last 100 years. But, in 1917 and 1918, Finland and Poland shared the same destiny as both gained their independence. Next year, Poland will be celebrating its centenary.

One of the eight themes of the Echoes exhibition is ‘Light and Dark’. During the years of our independence, we have seen light, as well as dark, in both of our countries. The Museum of the History of Polish Jews is a reminder of this.

Now Finland and Poland work together, as members of the European Union, and it is our constant responsibility to make sure that light will always prevail over dark in Europe and in the world.

Ladies and gentlemen, the theme of the Finland 100 celebrations is ‘Together’. This reflects the Finnish experience: From the very start of our independence, we have valued the equal participation of all citizens, women and men, in building the Finnish society. The war years brought the young nation together in a unique way. The following decades saw Finland become a success story.

The Echoes exhibition is also a demonstration of this theme. Finnish design and architecture have a universal appeal, but they are also clearly Finnish. They reflect our society, the natural surroundings and the challenges that we Finns experience, but they also look towards the future.

Through this exhibition we hope to tell our story to our Polish friends as well. What makes the exhibition especially interesting is that it shows how design is a part of our everyday lives in Finland. It is a shared experience – in fact, I’m sure that every Finnish person in the audience will recognise some objects in the exhibition from their own home. I certainly did.

I would like to congratulate the organising team, and also pay tribute to the way this exhibition has been created together with several partner companies.

I would also like to express our deep gratitude to the POLIN Museum for holding this exhibition, which is so different from your usual programmes. Without your help and cooperation this Finland 100 event would not have been possible.

Madam Prime Minister, Dear Friends,

Thank you for being with us tonight. I wish you an enjoyable evening and a memorable Finland 100 experience.

EU-asiat keskiössä Varsovassa

Torstai 12.1.2017 klo 19:18

Olen tänään Varsovassa ensimmäisellä Suomi100 -ulkomaanvierailulla. Tapasin Puolan pääministerin Beata Szydłon, ja kävimme viralliset keskustelut. Keskustelujen pääpaino oli ajankohtaisissa EU-asioissa. Kuten kaikkien EU-maiden kanssa, keskusteluissa löytyi joitakin eroja lähtökohdissamme, mutta runsaasti kuitenkin myös aiheita, joissa näkemyksemme ovat hyvin samankaltaiset. Meillä oli hyvä ja avoin keskustelu esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta, muuttoliikkeestä ja brexitistä.

Käsittelimme myös Itämeren alueen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomea ja Puolaa yhdistää muun muassa se, että olemme molemmat pitäneet tärkeänä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen kehittämistä. Asiaa tullaan edistämään jatkossakin. Hybridiuhkiin liittyvä työ on meille molemmille tärkeää. Olen tyytyväinen, että saimme kuulla, että myös Puola tulee olemaan aktiivinen Suomeen perustettavaan hybridiuhkien osaamiskeskuksen osalta.

Suomalainen osaaminen tunnetaan Puolassa. Painotin Puolan pääministerille osaamistamme mm. biotalouden, terveysteknologian sekä älykkäiden liikenneratkaisujen alalla. Toivon, että jatkossa yrityksemme tulevat löytämään entistä enemmän yhteistyömahdollisuuksia Puolasta. Viime aikoina suomalaisyrityksillä on ollut muiltakin osin huomattavaa kiinnostusta Puolaa kohtaan. Yhteyksiä pidetään yllä useilla eri tasoilla. Myös suomalainen innovaatiopolitiikka herättää puolalaisissa runsaasti kiinnostusta.  Sivusimme tätä aihetta myös pääministerikollegani kanssa. Tähän liittyen halusin ottaa Puolan ohjelmaani myös yrityksille suunnatun roundtable-keskustelun. Tilaisuudessa keskeiset suomalaiset ja puolalaiset yritykset esittelivät liiketoimintaansa. Suomalaisista yrityksistä mukana olivat Fortum, Stora Enso, UPM, Valmet, Watrec ja Wärtsilä. Isännöimme tapahtumaa yhdessä Puolan varapääministerin kanssa. Tilaisuus oli hyvin antoisa ja toivon, että yhteistoiminta maidemme välillä saa tästä lisää pontta.

Suomelle Puola on tärkeä maa sekä kahdenvälisesti, Itämeren alueella että EU:ssa. Tämän vuoksi totesin keskustelussamme Suomen toivovan, että Puola ja EU-komissio pääsevät yhteisymmärrykseen komission käynnistämän oikeusvaltiomenettelyn puitteissa. Tämä olisi tärkeää niin Puolan kuin EU:nkin kannalta. Kysymys yhteisistä arvoista on erityisen olennainen nyt, kun meidän on varmistettava EU:n yhtenäisyys. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat EU:n kulmakiviä.  On tärkeää varmistaa niiden kunnioittaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.  On kuitenkin selvää, että viime kädessä kyse on asioista, joihin kestävät ratkaisut löydetään puolalaisten itsensä toimesta. Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin tärkeää myös koko EU:n kannalta. 

Tapasin Puolassa myös Euroopan parlamentin ALDE-ryhmään liittyneen oppositiopuolue Nowoczesnan puheenjohtajan. Tapaaminen täydensi hyvin tapaamiset Puolassa.

Historia yhdistää Suomea ja Puolaa, sillä Puolan itsenäisyyden palautumisen juhlavuosi on ensi vuonna. Käynnistimme Suomi100  -juhlinnan Varsovan upeassa Puolan juutalaisten historian museossa, jossa avautuu suomalaista designia ja arkkitehtuuria esittelevä juhlavuoden Echoes-näyttely.

Päivä oli tiivis, mutta erittäin antoisa. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kahdenvälisten suhteiden hoitaminen ja meille tärkeiden EU-asioiden edistäminen tätä kautta on tärkeää. Työ jatkuu.

Vanhemmat kirjoitukset »