Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »
  • 15.5.2017 20:48Puhe Doha Forumissa 15.5.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Ulkopolitiikan pitää elää ajassa

Maanantai 30.3.2015 klo 10:51

(Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.3.2015 "Viisas ulkopolitiikka takaa Suomen turvallisuuden")

Pienen kansakunnan turva on taito ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaus määrittää siinä oma paikkansa. Suomen turvallisuusympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ukrainan sota on kiristänyt kansainvälistä ilmapiiriä ja se on johtanut kiristyneeseen vastakkainasetteluun Venäjän ja lännen välillä. Monet asiantuntijat uskovat, että tilanne jatkuu vaikeana vielä pitkään.

Venäjän toimet Ukrainassa ovat olleet selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisia eikä niitä voida hyväksyä.  Keskusta on antanut tukensa maamme valtiollisen johdon työskentelylle osana Euroopan unionia kriisin ratkaisemiseksi. Samalla olemme pitäneet tärkeänä sitä, että hoidamme tarvittaessa Venäjän kanssa niitä asioita, jotka maidemme välillä on aina hoidettava. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa enemmän kuin muilla EU-mailla yhteensä.

Euroopan unionin asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä, mutta lienee selvää, että pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä kriisin ratkaisemiseksi. Sen rinnalle tarvitaan myös jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. EU:n samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan konfliktin ratkaisussa aktiivinen ja aloitteellinen. Euroopan unioni on toiminut yhtenäisesti kriisin ollessa päällä. Tätä ulkosuhdehallinnon uudistuksella on tavoiteltukin.

EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Keskusta on jopa esittänyt, että selvitettäisiin, voisiko osa Suomen edustustoista nojautua EU:n yhteisiin edustustoihin tai joissakin maissa siirtyä yhteiseen edustustoverkostoon muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin voisimme siirtää omia voimavarojamme enemmän sisältökysymyksiin eli suurlähettilään ja asiantuntijoiden perustehtäviin. Yhdessä voitaisiin hoitaa esimerkiksi kansalaisten palvelut, kuten passit ja viisumit sekä kiinteistöihin liittyvät asiat.

Kuten viime ajat ovat osoittaneet, muutokset turvallisuusympäristössä voivat tapahtua nopeastikin. Tämän vuoksi meillä on oltava jatkuvasti ajantasainen tilannekuva. Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan täytyy kaikissa tilanteissa olla selkeä sekä itsellemme että muille. Pyrkimys yksituumaisuuteen ei minusta ole vanhanaikainen tavoite, vaan Suomen ulkopolitiikan - pienen kansakunnan - vahvuus.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa.

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottava maa osaa tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on paitsi Suomen etujen mukaista, myös tärkeä osa vakauden ylläpitoa Pohjolassa. Mikäli valtionjohto joskus haluaa muuttaa puolustuspoliittista perusratkaisua, Keskustan mielestä Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Viime aikoina on puhuttu myös EU-armeijasta komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin aloitteesta. En pidä sitä lyhyellä tähtäimellä realistisena vaihtoehtona, sillä etenkin Nato-maat vastustavat päällekkäisiä rakennelmia. Suomen näkökulmasta EU-yhteistyötä kannattaa kuitenkin edistää, sillä parhaimmillaan se voi tuoda helpotusta huoltovarmuuteen ja kriisiaikana puolustusmateriaalin saatavuuteen.

Suomen vahvan kansallisen puolustuksen malli on toiminut ja toimii hyvin. Tarvitsemme jatkossakin koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa sekä ajanmukaisesti varustettua armeijaa. Tämä tarkoittaa, että puolustuksen resursseja on tulevina vuosina lisättävä. Meidän on myös kriittisesti käytävä läpi, olemmeko kunnolla varautuneet nykyaikaiseen sodankäyntiin ja uusiin uhkiin.

Suomalaiset ovat tunnettuja ongelmanratkaisukyvystään. Olemme parhaillamme, kun ratkomme ongelmia käytännönläheisesti. Maapallon suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos sekä ruoka-, vesi- ja energiapula. Meillä on erinomaista osaamista kaikkiin näihin neljään eri osa-alueeseen. Nuo neljä kysymystä tulevat olemaan valtavirtoja, jotka ohjaavat myös uuden työn syntymistä ja ihmisten käytännön valintoja. Viides valtavirta on digitalisaatio ja sen osana informaation siirtyminen internetiin. Näillä kaikilla asioilla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Näissä näen Suomelle suuria mahdollisuuksia.

Avainsanat: EU, ulkopolitiikka, Ukraina

Kokeilut ovat tie uuteen

Tiistai 2.12.2014 klo 6:23

(kolumni julkaistu Suomenmaassa 21.11.2014)

Suomalainen yhteiskunta voi olla jäykkä. Tämä tosiasia tulee eteen, kun jotakin epäkohtaa ruvetaan korjaamaan. Rakenteet, sääntely ja erimielisyydet jarruttavat tarvittavia muutoksia.

Kokonsa perusteella Suomen luulisi olevan ketterä toimija, joka pystyisi vastaamaan maailman menoihin. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi tarvitaan strategisia kokeiluja.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Niitä kannattaakin käyttää juuri ristiriitaisissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa, joiden avulla voidaan kääntää Suomen suunta.

Oivallinen esimerkki tarpeellisesta kokeilusta liittyy sosiaaliturvan uudistamiseen perustulon avulla. Perustulon vaikutuksista on ristiriitaista tietoa ja suuria näkemyseroja.

Keskusta on ehdottanut, että perustulon toimivuudesta voitaisiin järjestää alueellinen kokeilu, jotta nähtäisiin kannustaako se nykyistä helpommin työntekoon. Kokeilualueiksi voisivat sopia esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Myös hallinnon uudistamista voidaan kokeilla alueellisesti. Lapissa valmistellaan aluehallinnon kokeilua. Siinä nykyiset valtionhallinnon alueiden kehittämisen tehtävät ja resurssit laitettaisiin yhteen. Tällä tavoin pyrittäisiin sujuvoittamaan viranomaisten yhteistyötä ja nopeuttamaan lupakäsittelyjä. 

Suomen ongelmat ovat suuria. Tällaisessa tilanteessa ei pidä kuitenkaan käpertyä kuoreen, vaan mieluummin kannustaa epätavalliseen toimeliaisuuteen. Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on raivattava kokeilujen tieltä ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Kokeilukulttuurin kehittyminen vaatii uteliasta otetta ja ennakkoluulottomuutta. Tulevana viikonloppuna Porin puoluevaltuustossa Keskusta pohtii omalta osaltaan, kuinka voi asiaa edistää yhteistyössä muiden kanssa.

Yksi tärkeimpiä kokeilemisen edistämisen toimenpiteistä on kuitenkin jokaisen hallussa. Meidän on muutettava ajattelutapaamme ja suhtautumistamme kokeiluihin. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistä saadaan usein arvokkainta oppia.

 

Avainsanat: kokeilu, kokeileva yhteiskunta, alueellinen perustulokokeilu, aluehallinnon kokeilu, rohkeus, ketteryys, strateginen

Eläkepäätös tuli tarpeeseen

Perjantai 26.9.2014 klo 15:52

Eilen saimme hyviä uutisia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksesta. Ratkaisu oli tärkeä ja se tuli isänmaan näkökulmasta tarpeeseen. Suomi on ollut yksi viimeisimmistä EU-maista, joka ei ole vielä nostanut eläkeikää.  Kiitos ratkaisusta kuuluu työmarkkinajärjestöille. Valitettavaa oli vain se, että Akava jäi ratkaisun ulkopuolelle.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että uudistus vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta arviolta reilulla yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta. Vanhuuseläkeikä nousee porrastetusti 65 ikävuoteen. Samalla vanhuuseläkeikä sidottiin eliniän odotteeseen.  Kun elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pitempään. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi eläkepäätös oli välttämätön.

Sopimuksen mukaan eläkemaksut eivät ole nousemassa lähivuosina.  Tässä vaikeassa taloustilanteessa se on myönteinen uutinen elinkeinoelämälle, yrityksille ja työntekijöille.

Tämä ratkaisu turvaa eläkkeiden tason tulevaisuudessa. Keskustalle on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu tulevassa eläkejärjestelmässä. Erityisen merkityksellistä se on nuorille.

 

Avainsanat: eläkeuudistus, vanhuuseläkeikä, työmarkkinajärjestöt

Malttia EU:n pakotepäätöksiin

Tiistai 9.9.2014 klo 11:53

EU:n eilinen pakotepäätös ja sen uutisointi päivän mittaan hämmensivät monia. Suomen hallitus teki ilmeisesti töitä sen eteen, että Venäjän vastaisten pakotteiden voimaantuloa saadaan lykättyä.  Hyvä niin. Lisäpakotteiden ajoitus olisi ollut nyt kovin huono, kun Ukrainan ja Venäjän välisen tulitauon pitävyydestä on kantautunut kohtuullisen hyviä tietoja. Rauhanponnisteluissa on edetty. Vielä on kuitenkin epäselvää, milloin ja millä tavalla pakotteet tulevat voimaan. Maltti on nyt kuitenkin valttia.

 

Kriisin osapuolet näyttävät molemmat sitoutuneen tulitaukoon ja EU:n on pyrittävä omalla toiminnallaan tukemaan tätä myönteistä mahdollisuutta. Kriisin laajenemista on vältettävä kaikin keinoin. Vain pyrkimällä pysyvään rauhaan ja verenvuodatuksen lopettamiseen voidaan löytää kestävä tie kohti ratkaisua Ukrainan kriisissä.

 

Erityisen tärkeää on palata neuvottelupöytään keskustelemaan niistä pelisäännöistä, joilla Venäjän ja EU:n yhteiselämä voi toimia ilman pidempään jatkuvaa pakotekierrettä, epävarmuutta tai sotilaallista kilpavarustelua. Samalla Venäjän on sitouduttava kunnioittamaan naapurimaittensa rajoja, koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Suomen on oltava näissä keskusteluissa aktiivisesti mukana.

 

 

Avainsanat: pakotteet, EU, Venäjä, Ukraina

Keskustan ryhmäpuhe koskien pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta 2.9.2014

Tiistai 2.9.2014 klo 14:59

(muutosvarauksin)

Ukrainan kriisi on pitkittynyt ja laajentunut ja sen vaikutukset heijastuvat yhä laajemmalle turvallisuuteen ja talouteen. Krimin niemimaa on edelleen miehitetty ja Itä-Ukrainassa käydään kiivaita taisteluita. Ukrainan kriisi on tuonut koko maailman uuden kylmän sodan porteille. Venäjä toimii selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisesti eikä sitä voida hyväksyä. Tilanteen ajautumista entistä vaikeammaksi tulee kuitenkin kaikin keinoin yrittää estää.

Venäjän uudelleen kiihtynyt sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainassa kertoo, että aiemmat pyrkimykset konfliktin hillitsemiseksi eivät syystä tai toisesta ole tuottaneet tulosta. Taisteluvaiheen tasaantuminen ja uudet diplomaattiset avaukset lisäsivät jo toiveikkuutta, joka on taas viime päivinä karissut.

Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat huolissaan. Kriittinen arvio tehdyistä toimenpiteistä on tarpeen juuri nyt. Itse olen päätynyt siihen, että kyse ei ole vain Ukrainan kriisistä vaan myös pidemmän aikavälin epäonnistumisista. Yksi kylmän sodan jälkeisiä tragedioita on se, että Venäjän integroiminen taloudellisesti ja poliittisesti muun Euroopan ja lännen kanssa ei ole onnistunut. Samaan aikaan Venäjä on viestinyt lännen asennetta liian ylimieliseksi.

Ukrainan kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat uhkaavat maata vakavasti. Maa on selvästi jakautunut. Inhimillinen hätä on suurta. Ukraina elää syvää murroskautta niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. 

Ukrainan kriisiin sekä Venäjän ja lännen yhteistyön perusteisiin on palattava neuvottelupöydissä. Ukrainan oman roolin näissä neuvotteluissa on oltava keskeinen. Asioita ei voida sopia sen pään yli. Sopimisen edellytyksiä voidaan kuitenkin vahvistaa. Samalla EU:n toimintaa kriisissä on arvioitava kriittisesti. Ministeri Tuomioja on aivan oikein kiinnittänyt asiaan huomiota.  

Mitä johtopäätöksiä tapahtumista ja tilanteesta tulisi tehdä?

Ensinnäkin Suomen on toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. Keskusta tukee tasavallan presidentin ja muun ulkopoliittisen johdon ponnisteluja. Tasavallan presidentti jatkaa rauhanrakentamiseen perustuvaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää ja kestäväksi osoittautunutta linjaa. Suomen Venäjä-osaaminen on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa ja tästä voi olla nyt EU:llekin apua. Suomen tulee ottaa vahvempi rooli osana unionia kriisin ratkaisun etsimisessä.

Oman asemamme takia emme missään oloissa voi jäädä lännen isojen maiden ja Venäjän yhteistyön pelisääntöjen arvioinnin ulkopuolelle. Meillä on jatkossakin oltava oma ääni ja aloitekyky sekä liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät suhteet Venäjään sekä muihin maihin. 

Toiseksi pakotteet ovat olleet vääjäämättömiä. Pakotteiden vaikutuksia ei pidä kuitenkaan vähätellä. On selvää, että jos kriisi pitkittyy, pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ovat suuret. Pakotteiden vaikutukset suomalaisiin kohdistuvat sattumanvaraisesti. Eniten kärsivien kuten elintarviketeollisuuden ja maitotilojen pitää saada kompensaatiota EU:lta.

Kolmanneksi, toivottavasti viimeistään tämä tilanne saa muutkin huomaamaan kotimaisen energian ja ruoantuotannon merkityksen paitsi työllisyyden ja kauppataseen, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Neljänneksi, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitää olla kaikissa tilanteissa selkeä. Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli suvereniteettimme kyseenalaistamista millään muotoa. Kansakuntana meidän on kuitenkin valmistauduttava myös pahimman varalle.  Suomi on valinnut sotilaallisen liittoutumattomuuden ja vahvan kansallisen puolustuksen. Tähän on liittynyt yhteistyö Pohjoismaiden ja NATO:n kanssa. Tärkeintä on, että arvioimme realistisesti näiden erilaisten järjestelyiden vaikutuksen. Keskusta katsoo, että Suomen on itse kyettävä huolehtimaan maamme puolustuksesta. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on kuitenkin jatkossa vahvistettava.

Vakavassa paikassa suomalaiset ovat aina pitäneet yhtä. Nyt on taas sen aika.

Avainsanat: ryhmäpuhe, Ukrainan kriisi, rauhanrakentaminen, EU, pakotteet, huoltovarmuus, ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Sote-sopu sopimuksen mukainen - seuraavaksi rahoitus kuntoon

Keskiviikko 25.6.2014 klo 18:08

Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aiemmin tänä vuonna tekemän sopimuksen mukainen. Päälinjoista on saatu sopu ja on hyvä, että asia nyt etenee. Keskusta on ollut aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisen ratkaisun synnyssä alusta lähtien.

Ratkaisun mittaluokka on riittävä. Se turvaa palvelut pitkällä tähtäimellä. Uskon, että puolueiden välinen sopu on politiikan uskottavuuden näkökulmasta tärkeä ja isänmaallinen teko.Suomen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus on myös ehdoton välttämättömyys.

Maaliskuisen sovun taustalla oli turvata suomalaisten palvelut ja helpottaa lääkäriin pääsyä. Tavoitteena oli kyetä purkamaan rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. On myös tärkeää, että palveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Ratkaisu jättää kunnille ja alueille paljon päätäntävaltaa. Neuvotteluissa Keskustalle oli olennaista, että lähipalveluiden turvaamisesta saadaan pykäliin tiukka maininta.

Kolmen kuukauden ajan eduskuntapuolueiden asettamat neuvottelijat ovat ruotineet läpi puheenjohtajien sopimusta ja hioneet sen pohjalta lakipykäliä. Ryhmän työ on ollut hidasta - eikä tietenkään erityisen helppoa. Haluan kiittää kollegoitani, muiden puolueiden puheenjohtajia, siitä, että sopu sai vihdoinkin puitelain muodon. Erityiskiitoksen haluan antaa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille ahkerasta japeriksiantamattomasta työstä.  

Nyt syntynyt ratkaisu on ensimmäinen merkittävä askel. Seuraava tärkeä kokonaisuus on sote-rahoituksen uudistus. Senkään kanssa ei sovi enää vitkastella - palvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen pitää kulkea käsi kädessä. Keskusta esitti jo viime syksynä oman mallinsa siitä, miten voisimme edetä kohti yksikanavaista rahoitusta.

Avainsanat: sote-sopu, rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, kunnat, lähipalvelut, rahoitus

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Euroopan parlamentille yksi istuntopaikka

Tiistai 20.5.2014 klo 14:40

Euroopan parlamentin kuukausittainen rekkaralli Brysselin ja Strasbourgin välillä on veronmaksajien rahojen silkkaa tuhlausta. Erityisesti näin taloudellisesti tiukkoina aikoina myös julkishallinnolta vaaditaan turhan byrokratian karsimista, tehokkuutta ja veroeurojen järkevää käyttöä. Julkishallinnon on toimittava esimerkkinä.

Keskusta kannattaa omassa EU-ohjelmassaan sitä, että Euroopan parlamentin istuntoja järjestetään vain yhdessä paikassa. Samaa on vaatinut eurooppalainen keskustaliberaalipuolue ALDE, johon Keskusta kuuluu. Asia ei ole kuitenkaan edennyt, sillä muut suuret eurooppalaiset puolueet ja ryhmät eivät ole olleet ehdotuksen takana.

Esimerkiksi parlamentin suurin ryhmä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit, vastustaa tässä tapauksessa muutosta ja kannattaa vanhan säilyttämistä. Se ei halua luopua parlamentin toisesta istuntopaikasta.

Päätös yhdestä istuntopaikasta edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Ratkaisuun on mahdollista vaikuttaa parlamentin enemmistön kannan kautta, joka taas vaatii kompromissiratkaisun löytämistä kolmen suurimman poliittisen ryhmittymän kesken. Toivon tähän byrokratian karsintatyöhön Keskustan ja ALDE:n rinnalle mukaan myös kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten eurooppalaiset taustapuolueet.

Avainsanat: EU, Euroopan parlamentti, istuntopaikka, byrokratia, ALDE

Tiedote: Sosiaaliturvajärjestelmän epäkohdat muutettava EU-lainsäädännössä

Lauantai 17.5.2014 klo 17:42

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä peräänkuuluttaa EU-mailta yhtenäisiä käytäntöjä siihen, miten ulkomaalaisten vierastyöläisten sosiaaliturvan käytön epäkohtiin puututaan.

-Suomalaisten oikeudentajua vastaan sotiiesimerkiksi se, että lyhyen työsuhteen perusteella syntyy lapsilisäoikeus toiseen maahan ilman, että perhe on täällä. Tällaisten sosiaaliturvaetuuksien pitää olla asumisperusteisia eli perustua siihen, missä maassa asutaanHallitukselta odotettiin selvitystä ja ratkaisuehdotuksia näistä sosiaaliturvaan liittyvistä epäkohdista toukokuun puoliväliin mennessä, mutta mitään ei ole kuulunut. Kansalaisten kuuluu tietää ennen EU-vaaleja, onko hallitus korjaamassa näitä asioita,Sipilä totesi Oulussa.

Eurooppalaisten vapaa mahdollisuus asettua asumaan toiseen EU-maahan on nostanut esiin oikeutetun keskustelun siitä, millaisia palveluita tai sosiaaliturvaa muuttaja tai hänen perheenjäsenensä voivat saada. Tätä keskustelua käydään myös muualla Euroopassa ja se on noussut pintaan EU:n laajentumisen myötä.

-Keskusta pitää tarpeellisena, että EU:n tulevan viisivuotiskauden aikana nämä sosiaaliturvasäädökset perataan ja lainsäädäntöä muutetaan. Monien maiden kansalaisten ongelmaksi kokemasta asiasta ei saa muodostua estettä työvoiman vapaalle liikkuvuudelle, joka on EU:n ydintä, toteaa Sipilä.

Suomessa kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää on rakennettu ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti varmistamaan perusturva jokaiselle maassa asuvalle tarpeen niin vaatiessa. Keskusta puolustaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää myös EU:ssa.

 Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040 7052593

Avainsanat: EU, vierastyöläiset, sosiaaliturva, asumisperuste, vapaa liikkuvuus

Tiedote: EU-byrokratiaa purettava

Lauantai 10.5.2014 klo 9:50

Keskustan mielestä Euroopan unionissa on käynnistettävä byrokratian purkutalkoot. Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä.

 - Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Byrokratiaa pitää purkaa niin Euroopan unionissa kuin kotimaassa.  Tässä asiassa tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Nämä talkoot on otettava tosissaan, sanoi Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Mäntsälässä.

Keskusta on nostanut käytännönläheisen yhteistyön ja byrokratian vähentämisen keskeisiksi tavoitteiksi Euroopan parlamentin vaaliohjelmassaan. Hyväksyttävyytensä lisäämiseksi EU:n on vähennettävä byrokratiaa ja lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin. Näiden asioiden pitää olla myös tulevien europarlamentaarikkojen edunvalvontalistan kärkipäässä.

Erityisesti maatalousyrittäjälle byrokratia on tuskastuttava kuormittaja. Puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta kannattavuusongelman ratkaisemisen ohella tärkeintä.

 - Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti. Mikäli kirjauksissa tapahtuu tahaton virhe tai eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Viljelijän oikeusturvaa on parannettava. Maatalouteen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa pitää keventää ja suomalaisten europarlamentaarikkojen pitää olla tässä työssä aktiivisesti mukana, vaati Sipilä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tutustui lauantaina osana Keskustan kansanedustajien jalkautumista lypsykarjatilan arkeen Mäntsälässä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

 

Avainsanat: EU-byrokratia, maanviljelijä, maatalousyrittäjä, kirjanpitovelvoite, oikeusturva

Puhe puoluevaltuustossa Vantaalla 26.4.2014

Lauantai 26.4.2014

”Äiti, tarkoittaako tämä nyt sitä, että Suomen koko hallitus muuttaa ulkomaille”. Tämän aidon sitaatin kuulin Pirkanmaan piirikokouksessa kaksi viikkoa sitten. Kyllä pienen lapsen ihmetykseen on aihettakin.

Suomen tilanne on pahassa jamassa ja pako hallituksesta jatkuu. Kuusi ministeriä on jo lähtenyt, Euroopan kentille tähyää tästä hallituksesta pääministeri mukaan lukien peräti neljä ministeriä ja kaksi entistä. Mitä oikein tapahtuu?

Katsotaan hallituksen jättämää perintöä. Hallituksen tavoitteena oli painaa työttömyys viiteen prosenttiin. Maaliskuussa työttömyysprosentti oli 9,5 prosenttiyksikköä. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin tavoite sallisi. Työttömyys on nyt omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. Ei heitä kiinnosta ministereiden urakehitys, vaan he odottavat toimia ja hihojen käärimistä työttömyyden hillitsemiseksi.

Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun, vaikka velkaa yritetään hillitä jopa omaisuuden myynnillä. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, hallitus, EU-vaalit, biotalous, norminpurkutalkoot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, uudistaminen

EU-vaaleja kohti - hihat heilumaan!

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Kuukauden kuluttua 25.5. järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa ajamaan maamme asiaa europarlamentin päätöksenteossa. Meillä on poikkeuksellisen vahva ehdokasjoukko, josta olen ylpeä. Listalta löytyy niin istuvia meppejä, kansanedustajia kuin yksi komissaari. Siellä on entinen ministeri, usean eri alan asiantuntijoita, yrittäjiä, maanviljelijöitä, nuoria ja opiskelijoita. Keskusta on myös ainut suomalainen puolue, jonka ehdokas on eurooppalaisen puolueen kärkiehdokas.

Vaalityö on polkaistu käyntiin ja keskustan vaalibussi on aloittanut kierroksensa. Meidän ei pidä kuitenkaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Meitä kaikkia keskustalaisia tarvitaan, jotta saamme oman viestimme perille ja keskustalaiset mepit Euroopan parlamenttiin. Kannustan siis kaikkia viemään keskustalaista viestiä eteenpäin. Uskon, että pelaamalla yhteiseen maaliin, saavutamme parhaan tuloksen. Olen varma, että tämä joukkue pystyy siihen.

Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa. Edustajiemme on valvottava kansallista etuamme esimerkiksi maatalous- ja aluepoliittisissa ratkaisuissa.

Suomi on Euroopan unionin jäsen ja euromaa. Nämä ovat tosiasioita, joista ei äänestetä Euroopan parlamentin vaaleissa. Näissä vaaleissa äänestetään siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää.

Keskusta haluaa, että EU on suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Euroopan unionille kuuluvat suuret yhteiset asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, kauppasuhteet, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yhteisten ulkosuhteiden hoito.

Eurooppalaisen yhteistyön on oltava käytännönläheistä. Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Kansalaisten luottamus unioniin saavutetaan vain konkreettisilla teoilla.

Keskusta lähtee EU-vaaleihin teemalla ”Koti kuntoon – tuuletusta Eurooppaan”.  Tämä perustuu ajatukseen, että vahva ja asiansa osaava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle.

Kotiasioiden kuntoon laittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että myös Suomen on täytettävä talouspolitiikan vaatimukset, joita olemme asettaneet ja muilta vaatineet.

Keskusta vastustaa EU-maiden yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä. Suomen pitää hakea liittolaisia tälle linjalle EU:n sisällä. Niin EU:n sosiaalidemokraattien kuin Euroopan kansanpuolueenkin kärkiehdokkaat kannattavat eurobondeja eli yhteisen velkapiikin avaamista.

EU tarvitsee myös tuuletusta. Pohjamutia myöten on mietittävä, miten yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Se edellyttää kykyä arvioida kriittisesti tähänastisen työn saavutuksia, virheitä ja puutteita. On keskusteltava siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionille ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella ja paikallisella tasolla.

Viimeistään nyt on aika kääriä hihat ja ruveta töihin ehdokkaidemme puolesta. Tsemppiä ja voimia EU-vaalikentille – ja muistakaa käydä äänestämässä!

Julkaistu Suomenmaassa 25.4.2014

Avainsanat: Euroopan parlamentin vaalit, EU, Euroopan unioni

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Keskustan Juha Sipilän puhe puoluevaltuuskunnassa

Lauantai 23.11.2013 klo 10:30

Keskustan puoluevaltuusto, Kuopio 23.11.2013
(muutosvarauksin)

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet, hyvät keskustalaiset,

Suomi ansaitsee parempaa. Meidän täytyy todenteolla ryhtyä tavoittelemaan maamme näkökulmasta Aaron ”pokkaaleja” eli Suomen selviytymistä ja jokaisen suomalaisen mukaan saamista edessämme olevaan muutokseen. On Suomen suunnanmuutoksen aika.

Maalaisliitto/ Keskusta on ollut aina keskeinen tekijä Suomen historian suurissa muutoksissa jo tasavallan alkuajoista lähtien. Muistutuksena muutama virstanpylväs: Keskusta oli keskeisessä asemassa, kun Suomesta tuli tasavaltasamoin lex Kallio 1920-luvulla, jolla vapautettiin torpparit, punamultayhteistyön alkaminen vuonna 1937, jonka avulla yhteiskunta eheytyi selviytymään sodista, Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittinen linja, hyvinvointiyhteiskunnan luominen ja alueellisesti kattavan korkeakouluverkoston luominen jne.

Olen ollut monta kertaa johtamassa muutosta pienemmässä mittakaavassaVoisi sanoa, että olen erittäin hyvä hakeutumaan vaikeuksiin tai vaikeuksissa oleviin yhteisöihin, mutta nauttinut hankalista paikoista selviytymisestä. Vaikeisiin paikkoihin ajautuminen on ollut melkein elämäntyötäni, sillä näen monimutkaisessa tilanteessa pääsääntöisesti suuren haasteen. Tällaisenavisaisena haasteena näin Keskustankin lähtötilanteen puolitoista vuotta sitten.

Olen aina todennut johtamissani yrityksissä, että hyvin menestyvää yritystä ei pelasta mikään - paitsi nöyryys. Sama pätee mihin tahansa yhteisöön, myös yhteiskuntaan tai puolueeseen. Kaiken hyvän hyrinän ja tekemisen meiningin keskellä olen hieman huolissani.

Seuraavat kysymykset ovat väkisinkin tulleet mieleeni:

Olimmeko tarpeeksi kauan ja tarpeeksi syvällä - siis puolueena? Koetteliko luottamuksen menettäminen meitä tarpeeksi?
Unohdammeko nöyryyden, unohdammeko työn tekemisen kulttuurin?
Unohtuuko muutoksen tarve poliittiseen kulttuuriin, toimintatapoihin ja politiikan sisältöön, kun gallupit näyttävät taas paremmilta?
Onko meillä itsellä muutosvalmiutta vai vastaammeko, että ihan hyvä esitys, mutta ei sovi meille?

Ei muutosta näin tehdä. Asiat eivät muutu ilman kipua. Nämä muutokset tulevat nyt omalle kohdallekin. 

Yrityksen pahin vihollinen on useimmiten yritys itse. Keskustan t
odellisen nousun Suomen suunnanmuuttajaksi voi nyt estää vain keskustalaiset itse.

Hyvät ystävät - mietitään kaikki tätä - kukin omalla kohdallaan. Suomi tarvitsee vahvan ja yhtenäisen Keskustan hoitamaan omalta osaltaan Suomen selviämisen vaikeasta tilanteesta.

Muutos ei ole höpöttämistä, se on raakaa tekemistä.
Muutokseen täytyy saada kaikki mukaan. Se edellyttää avoimuutta ja kuuntelemista.
Muutos tehdään tosiasiat tunnustaen ja niiden pohjalta.
Muutos tekee välillä kipeääkin, mutta itsensä on laitettava likoon eikä epäonnistumisiakaan saa pelätä.
Muutosta tehdään esimerkin voimalla.

Monen asian täytyy kuitenkin vielä muuttua ennen kuin Keskusta voi olla muutoksen veturi ja esimerkillään saada kaikki mukaan. Olemme hyvällä uralla, mutta tekemistä riittää. Alkion periaatteen mukaisesti muutos alkaa meistä itsestä.

Lue lisää »

Avainsanat: politiikan muutos, luottamus, kasvurahasto, eu

Maatiloille byrokratian vähentämistalkoot

Torstai 23.5.2013 klo 16:22 - Juha Sipilä

Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä. Maatalousyrittäjälle byrokratia on tuttu kuormittaja. Olin muutama viikko sitten MTK:n kansanedustajille järjestämässä taustatilaisuudessa, jossa puhuttiin byrokratiasta ja hallinnollisesta taakasta, kuten asia virkamieskielellä ilmaistaan. Byrokratia on pääosin meidän suomalaisten itsemme aiheuttamaa, Brysseliä ei voi kaikesta syyttää.

Maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on kannattavuusongelman ohella tärkeintä. Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti.

Viljelijä joutuu ilmoittamaan viranomaiselle esimerkiksi sen, kun siirtää lehmänsä navetasta laitumelle, jos pitopaikka on eri. Mikäli dokumentointi laiminlyödään tai esimerkiksi eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Kuulin tapauksesta, jossa 500 euron sakkojen päälle tuli 60 000 euron tukien peruutus. Tämä kuulostaa kohtuuttomalta ja näin ei kuulemma toimita muissa EU:n jäsenmaissa.

Kohtuuttoman byrokratian lisäksi viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö on Suomessa puutteellista. Tällä hetkellä esimerkiksi ympäristölupalainsäädäntö edellyttää ympäristölupahakemuksen toimittamista kolmena eri kappaleena ja tarvittaessa siitä voidaan vielä pyytää lisäkopioita.

Sähköisten palvelujen lisääntyessä tiedon siirtyminen pitäisi olla automaattista, mutta lainsäädäntömme ei ole pysynyt perässä. Lisäksi suomalaisessa lainsäädännössä yritysvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa ei oikein kunnolla arvioida. Poliittinen tahto on asiassa kateissa. Lainsäädännön perusedellytys pitäisi olla riittävä vaikuttavuusarviointi.

Suomi, tunnettu tietoyhteiskuntamaa, ei ole valitettavasti onnistunut tekemään julkisesta hallinnon sujuvuudestaan itselleen kilpailuetua. Mikäli julkisesta hallinnosta halutaan Suomelle kilpailuetu, niin sitä pitää lähteä toteuttamaan viipymättä suomalaisilla maatiloilla. Jos tässä onnistutaan, uskon, että se voi onnistua muuallakin.

Hyvä ja toimiva esimerkki julkisen hallinnon sujuvuudesta on verohallinnon uudistusprosessi.  Siinä mietittiin ensin, millaista hyvän ja sujuvan verotuksen pitäisi olla. Sen jälkeen kirjoitettiin näitä tavoitteita tukeva lainsäädäntö sekä tehtiin käytännön uudistukset rakenteisiin, hallintoon ja toimintatapoihin.

Tätä samaa normien purkamista ja byrokratian vähentämistä tarvitsemme muuallakin. Ylikuormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen.

Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta pärjää tässä maailmassa ja turha byrokratia ei kuormita ihmisiä.

Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 10.5.2013.

Avainsanat: maaseutu, maanviljely

Keskustan Juha Sipilän puhe puoluevaltuuskunnassa

Lauantai 27.4.2013

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä

Puoluevaltuuskunta, Seinäjoki 27.4.2013

(muutosvarauksin)

 Hyvät ystävät, hyvä keskustaväki,

”Oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siten, että valtojen välillä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Tämä teksti ei ole lainaus Euroopan unionin perustamisasiakirjasta, vaan Santeri Alkion tekstiä vuodelta 1920. Alkio jatkoi: ”Järjestelyvaikeudet ovat tietysti suuret ” Kun muistaa tämän lisäyksen, Alkion ajatukset sopivat edelleenkin Eurooppa-politiikkamme pohjaksi.

Haluan käsitellä ensin avoimesti ja rehellisesti keskustalaisen ajattelun kipukohtia suhteessaan Euroopan unioniin ja euroon. Toiseksi tarkastelen lyhyesti EU:n nykytilaa ja muutamien jäsenvaltioiden tekemiä valintoja. Sen jälkeen pohdiskelen erilaisia vaihtoehtoja lähinnä talouskriisin, euron ja kriisimaiden auttamisen näkökulmasta. Neljänneksi tuon esille Keskustan valintoja ja lopuksi haluan vielä maalata vision siitä, millaista Eurooppaa haluamme olla rakentamassa.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, EU, Eurooppa, euro

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013 klo 14:15

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Euroopan velkakriisiin ei ole helppoa ratkaisua

Sunnuntai 23.1.2011

The Economist lehti otti uusimmassa numerossa (15.1.2011) kantaa euroalueen velkaongelmien ratkaisuun. Nykyinen pelastusstrategia ei toimi. Euroalueen kriisimaiden velat pitäisi järjestellä uudelleen velkajärjestelyn kautta.

Kreikan, Irlannin ja Portugalin taloudet ovat hyvin erilaisia. Yhteisenä tekijänä on kansainvälisen kilpailukyvyn menettäminen. Näille maille Euro on aivan liian vahva valuutta, jotta nämä maat pääsisivät vientivetoiseen kasvuun. Kotimaisen kysynnän varaan ei voi rakentaa mitään. Tuloksena on vääjäämättä BKT:n lasku. Tällaisissa olosuhteissa budjetin tasapainottaminen on mahdoton tehtävä ja korkomenot kasvavat vuosi vuodelta.

Kreikan valtionvelka on arvelujen mukaan vuonna 2015 noin 165 % BKT:stä. Velan korkoihin menisi tuolloin jo 8-9 % kansantuotteesta. Se on kestämätön tilanne eikä maa tule selviämään ilman velkajärjestelyä.

Portugali on menettänyt vientiteollisuutensa kilpailukyvyn. Vaihtotase on ollut jo vuosikausia yli 10 % alijäämäinen, samoin yksityissektori on pahoin velkaantunut ulkomaille. Maan taloudesta ei löydy sellaista energiaa, että valtion budjetti voitaisiin pehmein konstein tasapainottaa.

Irlanti on tehnyt eniten kriisinsä ratkaisemiseksi, mutta valtion velan ennustetaan sielläkin olevan 2015 jo 125 % BKT:sta. Se on heidän tilanteessaan sietämätön luku. On siis selvää, että kriisi ei ratkea nykyisellä strategialla. Ongelmat siirtyvät eteenpäin, jos avun määrää kasvatetaan.

The Economist suosittelee, että tässä vaiheessa alettaisiin heti toteuttaa kolmen pienen kriisimaan velkasaneerausta. Kreikan velka puolitettaisiin ja Irlannin sekä Portugalin lainoista pitäisi pyyhkiä kolmannes pois. Velkasaneeraus ravisuttaisi finanssimarkkinoita, mutta ei johtaisi kaaokseen. Vaikka velkasaneeraukseen ryhdyttäisiin, uutta avustusrahaa tarvittaisiin silti ainakin huojuvien pankkien tukemiseen. Sitä tarvitaan todennäköisesti myös siihen, että Espanja, Italia ja Belgia selviäisivät kriisistä ilman velkojen uudelleen järjestelyä. Myös euroalueen ylisuuren ja ylivelkaisen finanssimaailman saneeraus olisi välttämätöntä.

Euroalueen sisällä Saksan kilpailukyky on ylivertainen, Suomellakin se on kohtuullinen kriisimaihin verrattuna. Irlannissa molemmilla mailla oli omia intressejä, mutta esimerkiksi Portugalissa Suomen intressit ovat hyvin pienet. Saksan pankkien riskit periferian maissa ovat sen sijaan tavattoman suuret. Monilla muilla mailla on sama tilanne kuin Saksalla. EU:ssa Suomi voi jäädäkin yksin yhdessä Slovakian ja Viron kanssa.

Se on selvä, että kaikkien maiden tulee saada oma taloutensa tasapainoon, mutta millä suunnitelmalla kriisimaiden tuesta ei tule pysyvä käytäntö. Kaikkia asioita on helppo vastustaa, mutta mitä pitäisi tehdä? Portugali ei tule kestämään vappuun saakka. Silloin viimeistään olisi tunnustettava tosiasiat ja kaivettava työkaluvarastosta selkeä velkasaneerausohjelma kaikille kolmelle maalle.

Avainsanat: euroopan velkakriisi, pankkikriisi

Vanhemmat kirjoitukset »