Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Ulkopolitiikan pitää elää ajassa

Maanantai 30.3.2015 klo 10:51

(Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.3.2015 "Viisas ulkopolitiikka takaa Suomen turvallisuuden")

Pienen kansakunnan turva on taito ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaus määrittää siinä oma paikkansa. Suomen turvallisuusympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ukrainan sota on kiristänyt kansainvälistä ilmapiiriä ja se on johtanut kiristyneeseen vastakkainasetteluun Venäjän ja lännen välillä. Monet asiantuntijat uskovat, että tilanne jatkuu vaikeana vielä pitkään.

Venäjän toimet Ukrainassa ovat olleet selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisia eikä niitä voida hyväksyä.  Keskusta on antanut tukensa maamme valtiollisen johdon työskentelylle osana Euroopan unionia kriisin ratkaisemiseksi. Samalla olemme pitäneet tärkeänä sitä, että hoidamme tarvittaessa Venäjän kanssa niitä asioita, jotka maidemme välillä on aina hoidettava. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa enemmän kuin muilla EU-mailla yhteensä.

Euroopan unionin asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä, mutta lienee selvää, että pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä kriisin ratkaisemiseksi. Sen rinnalle tarvitaan myös jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. EU:n samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan konfliktin ratkaisussa aktiivinen ja aloitteellinen. Euroopan unioni on toiminut yhtenäisesti kriisin ollessa päällä. Tätä ulkosuhdehallinnon uudistuksella on tavoiteltukin.

EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Keskusta on jopa esittänyt, että selvitettäisiin, voisiko osa Suomen edustustoista nojautua EU:n yhteisiin edustustoihin tai joissakin maissa siirtyä yhteiseen edustustoverkostoon muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin voisimme siirtää omia voimavarojamme enemmän sisältökysymyksiin eli suurlähettilään ja asiantuntijoiden perustehtäviin. Yhdessä voitaisiin hoitaa esimerkiksi kansalaisten palvelut, kuten passit ja viisumit sekä kiinteistöihin liittyvät asiat.

Kuten viime ajat ovat osoittaneet, muutokset turvallisuusympäristössä voivat tapahtua nopeastikin. Tämän vuoksi meillä on oltava jatkuvasti ajantasainen tilannekuva. Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan täytyy kaikissa tilanteissa olla selkeä sekä itsellemme että muille. Pyrkimys yksituumaisuuteen ei minusta ole vanhanaikainen tavoite, vaan Suomen ulkopolitiikan - pienen kansakunnan - vahvuus.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa.

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottava maa osaa tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on paitsi Suomen etujen mukaista, myös tärkeä osa vakauden ylläpitoa Pohjolassa. Mikäli valtionjohto joskus haluaa muuttaa puolustuspoliittista perusratkaisua, Keskustan mielestä Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Viime aikoina on puhuttu myös EU-armeijasta komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin aloitteesta. En pidä sitä lyhyellä tähtäimellä realistisena vaihtoehtona, sillä etenkin Nato-maat vastustavat päällekkäisiä rakennelmia. Suomen näkökulmasta EU-yhteistyötä kannattaa kuitenkin edistää, sillä parhaimmillaan se voi tuoda helpotusta huoltovarmuuteen ja kriisiaikana puolustusmateriaalin saatavuuteen.

Suomen vahvan kansallisen puolustuksen malli on toiminut ja toimii hyvin. Tarvitsemme jatkossakin koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa sekä ajanmukaisesti varustettua armeijaa. Tämä tarkoittaa, että puolustuksen resursseja on tulevina vuosina lisättävä. Meidän on myös kriittisesti käytävä läpi, olemmeko kunnolla varautuneet nykyaikaiseen sodankäyntiin ja uusiin uhkiin.

Suomalaiset ovat tunnettuja ongelmanratkaisukyvystään. Olemme parhaillamme, kun ratkomme ongelmia käytännönläheisesti. Maapallon suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos sekä ruoka-, vesi- ja energiapula. Meillä on erinomaista osaamista kaikkiin näihin neljään eri osa-alueeseen. Nuo neljä kysymystä tulevat olemaan valtavirtoja, jotka ohjaavat myös uuden työn syntymistä ja ihmisten käytännön valintoja. Viides valtavirta on digitalisaatio ja sen osana informaation siirtyminen internetiin. Näillä kaikilla asioilla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Näissä näen Suomelle suuria mahdollisuuksia.

Avainsanat: EU, ulkopolitiikka, Ukraina

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan konsensus on Suomen vahvuus

Keskiviikko 14.1.2015 klo 16:57

Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista 14.1.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

 

Pienen kansakunnan kansainvälinen asema ja turvallisuus perustuu taitoon ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa. Turvallisuusympäristömme on nyt muuttunut ja muutokset voivat olla jatkossakin nopeita. Meillä on oltava jatkuvasti ajan tasalla oleva tilannekuva.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole vanhanaikainen tavoite ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on ollut ja on Suomen ulkopolitiikan vahvuus.

Keskusta korostaa turvallisuuspoliittisen vakauden merkitystä Pohjolan ja Itämeren alueella. Vakauden osina ovat olleet Suomen pitkäjänteinen ja maltillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eri maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut, Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, EU-jäsenyytemme, Naton läsnäolo ja aiemmin myös Venäjän ennustettava kehitys.

Venäjän käyttäytymisen muutos on häirinnyt vakautta. Ukrainan kriisin myötä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on kiihtynyt. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta.

Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voida hyväksyä. Suomen on toiminut ja toimii yhteisessä EU-rintamassa, mutta samalla haluamme korostaa kahdenvälisen dialogin merkitystä kaikkien naapureiden kanssa.

Pakotepolitiikalla pyritään Ukrainan kriisin ratkaisuun. Pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. Euroopan unionin samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan aktiivinen ja aloitteellinen kriisin laukaisemiseksi.

On syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrityksiin, yksittäisiin kansalaisiin tai ammatinharjoittajiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsiville.

Tasavallan presidentti korosti uuden vuoden puheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin Keskustan pitkäaikaista linjaa. Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista.

Arvoisa puhemies!

Venäjän sisäistä kehitystä on vaikea ennustaa. Toivottavaa olisi, että Venäjä palaisi demokratisoitumisen tielle ja se kunnioittaisi oikeusvaltion periaatteita, mutta myös toisenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttava.

Venäjän talouden tilanne huononee nopeasti. Venäjän keskuspankin arvion mukaan 80 dollarin öljyn tynnyrihinnalla talouskasvu olisi tänä vuonna nolla tai hieman sen alle. Kuudenkymmenen dollarin hintatasolla talouskasvu laskisi 5%. Öljyn hinta kävi eilen 45 dollarissa, mikä voi tarkoittaa jopa 10 prosentin bruttokansantuotteen alenemista. Venäläisten pankkien ja yritysten rahoitusasema on heikentynyt ja kriisi voi syventyä nopeastikin.

Tällä on heijastusvaikutukset myös Suomeen. Esimerkiksi vuodenvaihteessa venäläisten rajanylitykset pienenivät puoleen. On tärkeää, että eri kontaktien ja kanavien kautta pyritään ylläpitämään suhteita Venäjään. Kansalaisten tasolla tapahtuva vuorovaikutus on keskeinen tekijä kahdenvälisen luottamuksen rakentamisessa.   

Arvoisa puhemies!

Suomi kuuluu keskeisesti länteen.  Suomella on myös pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Geopoliittinen sijaintimme Venäjän naapurissa ja osana arktista yhteistyötä tarjoaa edelleenkin suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät ole kadonneet mihinkään ja ne on hyödynnettävä. Emme saa hukata hyvää Venäjä-asiantuntemustamme ja meidän on pyrittävä pitämään huolta suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä Venäjällä.

Talous on keskeinen osa turvallisuutta. Suomi kestää kansainvälisiä kriisejä vain, jos kotipesä on kunnossa. Nyt on kiire laittaa Suomi kuntoon.

 

Avainsanat: vakaus, konsensus, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, pakotteet, Venäjä, Ukraina

Puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:33

(muutosvarauksin)

Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen! Edessä on työntäyteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. Kääritään siis nytkin hihat ylös ja ryhdytään hommiin.

Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siitä noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Keskustan missio on selvä.

(Seuraavat ovat pääkohtia vapaasti puhutusta osuudesta)

Suomi kuntoon:

  • 200 000 uutta työpaikkaa on luotava yksityiselle sektorille.
  • Velaksi eläminen on lopetettava.
  • Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.
  • Emme halua elvyttää velalla, talous on jo muutenkin alijäämäinen. Sen sijaan olemme valmiita käyttämään valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien työpaikkojen) sekä tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekemään radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on käytettävä sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.
  • Menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kellään. Edessä on vaikeat talkoot, mutta tästäkin selvitään.
  • Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia työpaikkojen synnyttämisen ohella ovat sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edessä on vielä paljon tekemistä ja riskejäkin. Minulla on kolme viestiä jatkovalmisteluun:
    • Ensinnäkin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla säilyy kunnollinen kannustin tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
    • Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Aloittakaa työ omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen.
    • Kolmanneksi sote-alueiden sisälle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu määrätietoinen työ tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa tätä työtä, tehdään se siinä hengessä, että tästä tehdään nyt yhdessä hyvä.
  • Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja normeja. Meidän pitää virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupakäytäntöjämme.
  • Keskusta haluaa tehdä Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.
  • Vaadimme valtion talousarviokäytännön muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, että käsittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan välttämätön, jotta saamme selkeän kuvan taloudenpidosta.
  • Suomi ei tule kuntoon pelkästään talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelemämme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellyttämiä toimia. Suunnan muuttaminen on kyettävä tekemään niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen palaamme vielä huomenna.
  • Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on tärkeää pitää huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehdä tekoja heidän puolesta, joiden oma ääni ei valtavirtaan asti kuulu. 

Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edelläkävijä. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketterä toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi on jäykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yllättävän suurta.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa myös riskejä, sillä onnistuessaan ne voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai säästöihin.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme.

Parhaimmillaan saamme tehtyä Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: ”kokeiltu tai testattu Suomessa”. Meillä on nimittäin erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille myös käytännön hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia työpaikkoja pelkästään kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille brändeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia.

Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on purettava ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistäkin saadaan arvokasta oppia.

Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. Tänä viikonloppuna mietimme, mistä tässä on käytännön tasolla kysymys ja mitä aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kansainvälinen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, että kiristynyt tilanne jatkuu vielä pitkään.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Valtiot lisäävät määrärahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt niin maalla, merellä kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sisäisesti heikkoja valtioita.

Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa ei voida hyväksyä. Ne ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 päätösasiakirjan kanssa. Siinä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, että rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.

Kriisissä Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Neuvottelupöytiin olisi pystyttävä palaamaan ja keskustelemaan sekä Ukrainan kriisin ratkaisusta että Venäjän ja lännen suhteista.

Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan lähiympäristömme vakautta. Suomen intressi on pitää laaja Pohjola jännityksen ulkopuolella.

Näistä kehityskuluista on tehtävissä ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksikään näistä ei saa pettää. Ne luovat ennaltaehkäisevästi turvaa Suomelle.

Toiseksi Suomi on keskeisesti osa länttä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusympäristöämme. Meidän on pyrittävä säilyttämään liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät kahdenväliset suhteet niin Venäjään kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusympäristön mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. Myös sotilastiedustelua on kehitettävä.

Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.

Hyvät ystävät,

Toimimme Ukrainan kriisissä EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on myös tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niistä eniten kärsiville. Suomessa leikkaantuu merkittävästi yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pidän itsestään selvänä, että myös Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 senttiä litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mitä me jokainen kuluttaja tässä ja nyt voimme tehdä, on suosia kotimaista.

Hyvät keskustalaiset,

Kävimme eilen puoluehallituksessa hyvän keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksestä ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sekä syvennettävä käsitystä oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta.

Eilen puhuimme muun muassa siitä, että oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja työtä yhdistävän mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyitä toimintatapoja kaivataan nuorten työllistämisen helpottamiseksi.

Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkutyötä keräämällä ihmisiltä kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut sähköpostiini runsaasti ideoita. Niiden avulla myös kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme myöhemmin julkistamaan päivitetyn ja täydennetyn listan normien vähentämiseksi. Myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meidän kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.

Hyvä puoluevaltuusto,

Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - tämä on vaalien tunnuslauseemme.

Se kiteyttää äänestäjälle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mitä Keskusta aikoo asialle tehdä. Jos saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan, me lähdemme pistämään Suomea kuntoon.

Vaalilauseemme on lyhyt ja selkeä. Se sanoo ääneen näiden vaalien tärkeimmän asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on tehtävä ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä.

Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. Tämä leima lyödään kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siitä, mistä jokaisen yksittäisen asian kohdalla on perimmiltään kyse. Leima kertoo: tämänkin haluamme tehdä, jotta Suomi saataisiin kuntoon. 

Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvitään vain poikkeuksellisen yhteistyön kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, missä osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiirissä. Meidän suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava määrätietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. Lähdemme tekemään yhdessä niitä ratkaisuja, jotka vielä odottavat päätöksiä.

Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mitä luottamuksen rakentaminen meiltä jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekijöitä ja Suomen selviämisen suunnannäyttäjiä. Vallanjakopuheet ennen vaaleja ärsyttävät minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin äänet on laskettu.

Olemme poliittisten hyökkäysten keskipisteessä, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kestämme. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä. Me emme lähde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten väärinymmärtäjien emmekä tunkion tonkijoiden joukkoon. Tämä tilanne vaatii kylmäpäistä uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sekä luottamusta siihen, että voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme.

Minulla ei ole vielä monista vaaleista kokemusta, mutta henkilökohtaisesti olen pitänyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eikä tahallisesti ymmärretä väärin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mieltä poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niistä tiukasti. Keskustelut käydään asioista, mutta henkilöt jätämme rauhaan.

Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, että otamme edellä esittämäni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehdään omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon näköaloja luova. Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avainsanat: Suomi kuntoon, talous, työpaikat, tase, tuottavuus, kokeilut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustus, Ukraina, sanktiot

Malttia EU:n pakotepäätöksiin

Tiistai 9.9.2014 klo 11:53

EU:n eilinen pakotepäätös ja sen uutisointi päivän mittaan hämmensivät monia. Suomen hallitus teki ilmeisesti töitä sen eteen, että Venäjän vastaisten pakotteiden voimaantuloa saadaan lykättyä.  Hyvä niin. Lisäpakotteiden ajoitus olisi ollut nyt kovin huono, kun Ukrainan ja Venäjän välisen tulitauon pitävyydestä on kantautunut kohtuullisen hyviä tietoja. Rauhanponnisteluissa on edetty. Vielä on kuitenkin epäselvää, milloin ja millä tavalla pakotteet tulevat voimaan. Maltti on nyt kuitenkin valttia.

 

Kriisin osapuolet näyttävät molemmat sitoutuneen tulitaukoon ja EU:n on pyrittävä omalla toiminnallaan tukemaan tätä myönteistä mahdollisuutta. Kriisin laajenemista on vältettävä kaikin keinoin. Vain pyrkimällä pysyvään rauhaan ja verenvuodatuksen lopettamiseen voidaan löytää kestävä tie kohti ratkaisua Ukrainan kriisissä.

 

Erityisen tärkeää on palata neuvottelupöytään keskustelemaan niistä pelisäännöistä, joilla Venäjän ja EU:n yhteiselämä voi toimia ilman pidempään jatkuvaa pakotekierrettä, epävarmuutta tai sotilaallista kilpavarustelua. Samalla Venäjän on sitouduttava kunnioittamaan naapurimaittensa rajoja, koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Suomen on oltava näissä keskusteluissa aktiivisesti mukana.

 

 

Avainsanat: pakotteet, EU, Venäjä, Ukraina

Keskustan ryhmäpuhe koskien pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta 2.9.2014

Tiistai 2.9.2014 klo 14:59

(muutosvarauksin)

Ukrainan kriisi on pitkittynyt ja laajentunut ja sen vaikutukset heijastuvat yhä laajemmalle turvallisuuteen ja talouteen. Krimin niemimaa on edelleen miehitetty ja Itä-Ukrainassa käydään kiivaita taisteluita. Ukrainan kriisi on tuonut koko maailman uuden kylmän sodan porteille. Venäjä toimii selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisesti eikä sitä voida hyväksyä. Tilanteen ajautumista entistä vaikeammaksi tulee kuitenkin kaikin keinoin yrittää estää.

Venäjän uudelleen kiihtynyt sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainassa kertoo, että aiemmat pyrkimykset konfliktin hillitsemiseksi eivät syystä tai toisesta ole tuottaneet tulosta. Taisteluvaiheen tasaantuminen ja uudet diplomaattiset avaukset lisäsivät jo toiveikkuutta, joka on taas viime päivinä karissut.

Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat huolissaan. Kriittinen arvio tehdyistä toimenpiteistä on tarpeen juuri nyt. Itse olen päätynyt siihen, että kyse ei ole vain Ukrainan kriisistä vaan myös pidemmän aikavälin epäonnistumisista. Yksi kylmän sodan jälkeisiä tragedioita on se, että Venäjän integroiminen taloudellisesti ja poliittisesti muun Euroopan ja lännen kanssa ei ole onnistunut. Samaan aikaan Venäjä on viestinyt lännen asennetta liian ylimieliseksi.

Ukrainan kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat uhkaavat maata vakavasti. Maa on selvästi jakautunut. Inhimillinen hätä on suurta. Ukraina elää syvää murroskautta niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. 

Ukrainan kriisiin sekä Venäjän ja lännen yhteistyön perusteisiin on palattava neuvottelupöydissä. Ukrainan oman roolin näissä neuvotteluissa on oltava keskeinen. Asioita ei voida sopia sen pään yli. Sopimisen edellytyksiä voidaan kuitenkin vahvistaa. Samalla EU:n toimintaa kriisissä on arvioitava kriittisesti. Ministeri Tuomioja on aivan oikein kiinnittänyt asiaan huomiota.  

Mitä johtopäätöksiä tapahtumista ja tilanteesta tulisi tehdä?

Ensinnäkin Suomen on toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. Keskusta tukee tasavallan presidentin ja muun ulkopoliittisen johdon ponnisteluja. Tasavallan presidentti jatkaa rauhanrakentamiseen perustuvaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää ja kestäväksi osoittautunutta linjaa. Suomen Venäjä-osaaminen on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa ja tästä voi olla nyt EU:llekin apua. Suomen tulee ottaa vahvempi rooli osana unionia kriisin ratkaisun etsimisessä.

Oman asemamme takia emme missään oloissa voi jäädä lännen isojen maiden ja Venäjän yhteistyön pelisääntöjen arvioinnin ulkopuolelle. Meillä on jatkossakin oltava oma ääni ja aloitekyky sekä liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät suhteet Venäjään sekä muihin maihin. 

Toiseksi pakotteet ovat olleet vääjäämättömiä. Pakotteiden vaikutuksia ei pidä kuitenkaan vähätellä. On selvää, että jos kriisi pitkittyy, pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ovat suuret. Pakotteiden vaikutukset suomalaisiin kohdistuvat sattumanvaraisesti. Eniten kärsivien kuten elintarviketeollisuuden ja maitotilojen pitää saada kompensaatiota EU:lta.

Kolmanneksi, toivottavasti viimeistään tämä tilanne saa muutkin huomaamaan kotimaisen energian ja ruoantuotannon merkityksen paitsi työllisyyden ja kauppataseen, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Neljänneksi, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitää olla kaikissa tilanteissa selkeä. Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli suvereniteettimme kyseenalaistamista millään muotoa. Kansakuntana meidän on kuitenkin valmistauduttava myös pahimman varalle.  Suomi on valinnut sotilaallisen liittoutumattomuuden ja vahvan kansallisen puolustuksen. Tähän on liittynyt yhteistyö Pohjoismaiden ja NATO:n kanssa. Tärkeintä on, että arvioimme realistisesti näiden erilaisten järjestelyiden vaikutuksen. Keskusta katsoo, että Suomen on itse kyettävä huolehtimaan maamme puolustuksesta. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on kuitenkin jatkossa vahvistettava.

Vakavassa paikassa suomalaiset ovat aina pitäneet yhtä. Nyt on taas sen aika.

Avainsanat: ryhmäpuhe, Ukrainan kriisi, rauhanrakentaminen, EU, pakotteet, huoltovarmuus, ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Presidentti Niinistölle täysi tuki

Torstai 14.8.2014 klo 14:23

Ukrainan kriisi tuntuu kärjistyvän päivä päivältä ja nopeaa ratkaisua ei näytä olevan näköpiirissä. Nyt tarvitaan ponnisteluja monilla eri rintamilla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön huominen tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa on askel tähän suuntaan.

Konfliktin ratkaisu ei synny helpolla, vaan edessä on pitkä ja kivinen tie. Monet asiantuntijatkaan eivät ole uskoneet, että pakotteilla päästään toivottuun lopputulokseen. Rinnalle tarvitaan vuoropuhelua ja diplomatiaa. Keskustan puheenjohtajana tuen täysin presidentti Niinistön ponnisteluja vuoropuhelun aikaansaamiseksi.  

Avainsanat: Ukraina, diplomatia, presidentti

Suomelle aktiivisempi rooli Ukrainan kriisin ratkaisussa

Maanantai 11.8.2014 klo 15:17

Ukrainan kriisiin ei näytä olevan helppoa ja nopeaa ratkaisua. Tällä hetkellä kriisiä pyritään ratkaisemaan irrallisilla keskusteluilla, mutta mitään virallista ja eteenpäin vievää prosessia ei ole valitettavasti syntynyt.

Diplomaattinen ratkaisu pitäisi pyrkiä löytämään mahdollisimman nopeasti. Pakotekierre ei hyödytä ketään, vaan kaikki osapuolet, ihmiset ja yritykset kärsivät.

Suomesta löytyy osaamista rauhan välittämisestä ja kriisien ratkaisuista. Suomellahan on ollut tavoitteena tulla rauhanvälittämisen suurvallaksi. Nyt juuri tällaiselle osaamiselle ja toimijalle olisi tilausta.

Voisiko Suomi löytää aktiivisemman roolin kriisin ratkaisemiseksi ja diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi? Suomen pitäisi olla aloitteellinen neuvotteluvaihteen löytämiseksi. Tärkeintä on, että humanitäärisen kriisin pahentuminen estetään ja verenvuodatus loppuu Ukrainassa.

Suomella on perinteisesti kokemusta ongelmanratkaisusta ja kiperistä tilanteista selviämisestä.  Keskusta on valmis tukemaan Suomen ulkopoliittista johtoa näissä ponnisteluissa.

Avainsanat: Ukrainan kriisi, rauhan välittäminen, diplomatia, Suomi