Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »
  • 15.5.2017 20:48Puhe Doha Forumissa 15.5.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Pitkäjänteisellä työllä kohti uusiutuvan energian Suomea

Perjantai 10.4.2015 klo 18:00

(Kerroin Keskustan energialinjauksista Kalajoella Tapion Tuvalla 10.4.2015. Tässä tiivistelmä.)

Puhdas kotimainen energia on Suomelle tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen torjumisessa. Korvaamalla esimerkiksi kivihiilen ja öljyn kotimaisella uusiutuvalla energialla voimme luoda kaikkialle Suomeen työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Toteuttamalla Keskustan energialinjauksen voimme parantaa kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Energialinjaustemme mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä mahdollista luopua kivihiilen käytöstä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n energiaomavaraisuus. Linjaustemme mukaan vuonna 2034 joka toinen auto Suomessa ajaa joko kotimaisilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla tai uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Fossiilisen öljyn käyttö on mahdollista pudottaa samassa ajassa nykyisestä kolmannekseen. Myös piensähköntuotantoa auringosta, tuulesta tai bio- ja puukaasusta on mahdollista lisätä merkittävästi. Näin mahdollisimman moni suomalainen voi osallistua hajautettuun sähköntuotantoon.

Tämä kaikki on mahdollista päättäjien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä. Tässäkin asiassa tarvitsemme puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteisymmärrystä. Yritykset ja yksityishenkilöt investoivat uusiutuvaan energiaan vain, jos päättäjiin ja esimerkiksi uusiutuvan energian verokohteluun voidaan luottaa. Uusiutuvan energian edistäminen tarkoittaa myös sitä, että tieverkosta on huolehdittava ja älykkäät sähköverkot on otettava käyttöön.

Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa, sillä EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus.

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden rinnalla sähköntuotannossa ydinvoimaa ja yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa puuhakkeen ohella turvetta. Kotimaisen turpeen käytön tulee olla etusijalla tuontikivihiileen nähden. Edullinen perusvoima teollisuudelle on turvattava.  

Keskustan arviot lähtevät siitä, että voimme saavuttaa uusiutuvan energian osuudessa yli 80 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tiede ja tekninen kehitys tuovat tullessaan.

Uskon, että ala kehittyy lähivuosikymmeninä merkittävästi sekä energiatehokkuudessa että uusissa tuotantomenetelmissä. Täsmällistä vauhtia on mahdoton ennakoida. Tärkeintä on selkeä suunta kohti kestävää, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa taloutta ja ilmastomuutoksen torjuntaa.

Tärkeintä on nyt, kun perusenergiantuotannon ratkaisut on pitkälle tehty, pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan uusiutuvan energian lisäämistä aluksi 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Avainsanat: uusiutuva energia, biotalous, ilmastonmuutos

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Avauspuhe Turun puoluekokouksessa 13.6.2014

Perjantai 13.6.2014

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluekokousväki,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan puoluekokoukseen Turkuun.

Turku on legendaarinen paikka Keskustan puoluekokoukselle.Täällä 34 vuotta sitten pidetystä puoluekokouksesta jäi elämäänJohannes Virolaisen lausahdus, joka jokaisen luottamustehtävissä toimivan tulisi muistaa. ”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois.”

Puolue oli tuolloin 1980-luvun alussa pahasti jakaantunut. Selvisimme niistäkin ajoista. Yksi syy siihen on, että puheenjohtajakisan nuorelle Väyryselle hävinnyt, myöhemmin valtioneuvokseksi noussut Johannes Virolainen omaksui rakentavan ja aktiivisen roolin. Hänen merkityksensä 108 vuoden ikäisen puolueemme historiassa on vielä suureksi osaksi arvioimatta. Kun vuonna 2017 juhlimme Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, saamme silloin luettavaksemme Virolaisen elämäkerran, jota hänen syntymänsä satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on ryhdytty kirjoittamaan.

34 vuotta sitten presidenttinä oli Kekkonen ja SDP eduskunnan suurin puolue. Silloisen Keskustapuolueen eduskuntaryhmä oli yhtä edustajaa suurempi kuin nykyisin Keskustan. Teollinen Suomi oli voimissaan ja maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmän sodan aika. Silloin kokouksessa päätettiin haastaa pitkään poliittista hegemonia-asemaa Suomessa pitänyt SDP. Tavoitteenaoli keskittämispolitiikan vastustaminen ja puolueen nostaminen takaisin 20 prosentin puolueeksi.

Tänään Keskusta on yhtenäinen ja toimiva kansanliike. Nyt haastamme Kokoomuksen. Viestissämme välittyy välittäminen ja kohtuus, vastuunottaminen, itsensä kehittämisen tärkeys, yrittäjyys, työnteko ja biotalous. Uskomme edelleenkin hajautettuun yhteiskuntaan.

Puoluekokouksessa keskustalainen kansanvalta on parhaimmillaan. Me haemme yhteistä säveltä kohti eduskuntavaaleja. Yksi keskeinen tehtävämme on määrittää yhdessä linja tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisut tosiasioiden pohjalta.Haluamme näyttää suomalaisille, että olemme tosissamme. Suomi painii tällä hetkellä vaikeiden ongelmien kanssa eikä lähitulevaisuus näytä juuri valoisammalta. Tämä maa tarvitsee Keskustaa.

Lue lisää »

Avainsanat: Johannes Virolainen, uudistaminen, työ, yrittäminen, välittäminen, biotalous, vaihtoehto, Turku, puoluekokous

Puhe puoluevaltuustossa Vantaalla 26.4.2014

Lauantai 26.4.2014

”Äiti, tarkoittaako tämä nyt sitä, että Suomen koko hallitus muuttaa ulkomaille”. Tämän aidon sitaatin kuulin Pirkanmaan piirikokouksessa kaksi viikkoa sitten. Kyllä pienen lapsen ihmetykseen on aihettakin.

Suomen tilanne on pahassa jamassa ja pako hallituksesta jatkuu. Kuusi ministeriä on jo lähtenyt, Euroopan kentille tähyää tästä hallituksesta pääministeri mukaan lukien peräti neljä ministeriä ja kaksi entistä. Mitä oikein tapahtuu?

Katsotaan hallituksen jättämää perintöä. Hallituksen tavoitteena oli painaa työttömyys viiteen prosenttiin. Maaliskuussa työttömyysprosentti oli 9,5 prosenttiyksikköä. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin tavoite sallisi. Työttömyys on nyt omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. Ei heitä kiinnosta ministereiden urakehitys, vaan he odottavat toimia ja hihojen käärimistä työttömyyden hillitsemiseksi.

Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun, vaikka velkaa yritetään hillitä jopa omaisuuden myynnillä. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, hallitus, EU-vaalit, biotalous, norminpurkutalkoot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, uudistaminen