Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »
  • 15.5.2017 20:48Puhe Doha Forumissa 15.5.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Sote-sopu sopimuksen mukainen - seuraavaksi rahoitus kuntoon

Keskiviikko 25.6.2014 klo 18:08

Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aiemmin tänä vuonna tekemän sopimuksen mukainen. Päälinjoista on saatu sopu ja on hyvä, että asia nyt etenee. Keskusta on ollut aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisen ratkaisun synnyssä alusta lähtien.

Ratkaisun mittaluokka on riittävä. Se turvaa palvelut pitkällä tähtäimellä. Uskon, että puolueiden välinen sopu on politiikan uskottavuuden näkökulmasta tärkeä ja isänmaallinen teko.Suomen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus on myös ehdoton välttämättömyys.

Maaliskuisen sovun taustalla oli turvata suomalaisten palvelut ja helpottaa lääkäriin pääsyä. Tavoitteena oli kyetä purkamaan rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. On myös tärkeää, että palveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Ratkaisu jättää kunnille ja alueille paljon päätäntävaltaa. Neuvotteluissa Keskustalle oli olennaista, että lähipalveluiden turvaamisesta saadaan pykäliin tiukka maininta.

Kolmen kuukauden ajan eduskuntapuolueiden asettamat neuvottelijat ovat ruotineet läpi puheenjohtajien sopimusta ja hioneet sen pohjalta lakipykäliä. Ryhmän työ on ollut hidasta - eikä tietenkään erityisen helppoa. Haluan kiittää kollegoitani, muiden puolueiden puheenjohtajia, siitä, että sopu sai vihdoinkin puitelain muodon. Erityiskiitoksen haluan antaa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille ahkerasta japeriksiantamattomasta työstä.  

Nyt syntynyt ratkaisu on ensimmäinen merkittävä askel. Seuraava tärkeä kokonaisuus on sote-rahoituksen uudistus. Senkään kanssa ei sovi enää vitkastella - palvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen pitää kulkea käsi kädessä. Keskusta esitti jo viime syksynä oman mallinsa siitä, miten voisimme edetä kohti yksikanavaista rahoitusta.

Avainsanat: sote-sopu, rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, kunnat, lähipalvelut, rahoitus

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus