Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »
  • 15.5.2017 20:48Puhe Doha Forumissa 15.5.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:33

(muutosvarauksin)

Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen! Edessä on työntäyteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. Kääritään siis nytkin hihat ylös ja ryhdytään hommiin.

Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siitä noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Keskustan missio on selvä.

(Seuraavat ovat pääkohtia vapaasti puhutusta osuudesta)

Suomi kuntoon:

  • 200 000 uutta työpaikkaa on luotava yksityiselle sektorille.
  • Velaksi eläminen on lopetettava.
  • Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.
  • Emme halua elvyttää velalla, talous on jo muutenkin alijäämäinen. Sen sijaan olemme valmiita käyttämään valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien työpaikkojen) sekä tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekemään radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on käytettävä sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.
  • Menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kellään. Edessä on vaikeat talkoot, mutta tästäkin selvitään.
  • Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia työpaikkojen synnyttämisen ohella ovat sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edessä on vielä paljon tekemistä ja riskejäkin. Minulla on kolme viestiä jatkovalmisteluun:
    • Ensinnäkin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla säilyy kunnollinen kannustin tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
    • Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Aloittakaa työ omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen.
    • Kolmanneksi sote-alueiden sisälle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu määrätietoinen työ tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa tätä työtä, tehdään se siinä hengessä, että tästä tehdään nyt yhdessä hyvä.
  • Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja normeja. Meidän pitää virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupakäytäntöjämme.
  • Keskusta haluaa tehdä Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.
  • Vaadimme valtion talousarviokäytännön muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, että käsittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan välttämätön, jotta saamme selkeän kuvan taloudenpidosta.
  • Suomi ei tule kuntoon pelkästään talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelemämme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellyttämiä toimia. Suunnan muuttaminen on kyettävä tekemään niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen palaamme vielä huomenna.
  • Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on tärkeää pitää huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehdä tekoja heidän puolesta, joiden oma ääni ei valtavirtaan asti kuulu. 

Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edelläkävijä. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketterä toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi on jäykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yllättävän suurta.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa myös riskejä, sillä onnistuessaan ne voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai säästöihin.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme.

Parhaimmillaan saamme tehtyä Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: ”kokeiltu tai testattu Suomessa”. Meillä on nimittäin erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille myös käytännön hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia työpaikkoja pelkästään kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille brändeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia.

Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on purettava ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistäkin saadaan arvokasta oppia.

Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. Tänä viikonloppuna mietimme, mistä tässä on käytännön tasolla kysymys ja mitä aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kansainvälinen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, että kiristynyt tilanne jatkuu vielä pitkään.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Valtiot lisäävät määrärahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt niin maalla, merellä kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sisäisesti heikkoja valtioita.

Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa ei voida hyväksyä. Ne ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 päätösasiakirjan kanssa. Siinä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, että rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.

Kriisissä Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Neuvottelupöytiin olisi pystyttävä palaamaan ja keskustelemaan sekä Ukrainan kriisin ratkaisusta että Venäjän ja lännen suhteista.

Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan lähiympäristömme vakautta. Suomen intressi on pitää laaja Pohjola jännityksen ulkopuolella.

Näistä kehityskuluista on tehtävissä ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksikään näistä ei saa pettää. Ne luovat ennaltaehkäisevästi turvaa Suomelle.

Toiseksi Suomi on keskeisesti osa länttä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusympäristöämme. Meidän on pyrittävä säilyttämään liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät kahdenväliset suhteet niin Venäjään kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusympäristön mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. Myös sotilastiedustelua on kehitettävä.

Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.

Hyvät ystävät,

Toimimme Ukrainan kriisissä EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on myös tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niistä eniten kärsiville. Suomessa leikkaantuu merkittävästi yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pidän itsestään selvänä, että myös Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 senttiä litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mitä me jokainen kuluttaja tässä ja nyt voimme tehdä, on suosia kotimaista.

Hyvät keskustalaiset,

Kävimme eilen puoluehallituksessa hyvän keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksestä ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sekä syvennettävä käsitystä oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta.

Eilen puhuimme muun muassa siitä, että oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja työtä yhdistävän mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyitä toimintatapoja kaivataan nuorten työllistämisen helpottamiseksi.

Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkutyötä keräämällä ihmisiltä kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut sähköpostiini runsaasti ideoita. Niiden avulla myös kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme myöhemmin julkistamaan päivitetyn ja täydennetyn listan normien vähentämiseksi. Myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meidän kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.

Hyvä puoluevaltuusto,

Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - tämä on vaalien tunnuslauseemme.

Se kiteyttää äänestäjälle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mitä Keskusta aikoo asialle tehdä. Jos saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan, me lähdemme pistämään Suomea kuntoon.

Vaalilauseemme on lyhyt ja selkeä. Se sanoo ääneen näiden vaalien tärkeimmän asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on tehtävä ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä.

Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. Tämä leima lyödään kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siitä, mistä jokaisen yksittäisen asian kohdalla on perimmiltään kyse. Leima kertoo: tämänkin haluamme tehdä, jotta Suomi saataisiin kuntoon. 

Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvitään vain poikkeuksellisen yhteistyön kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, missä osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiirissä. Meidän suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava määrätietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. Lähdemme tekemään yhdessä niitä ratkaisuja, jotka vielä odottavat päätöksiä.

Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mitä luottamuksen rakentaminen meiltä jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekijöitä ja Suomen selviämisen suunnannäyttäjiä. Vallanjakopuheet ennen vaaleja ärsyttävät minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin äänet on laskettu.

Olemme poliittisten hyökkäysten keskipisteessä, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kestämme. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä. Me emme lähde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten väärinymmärtäjien emmekä tunkion tonkijoiden joukkoon. Tämä tilanne vaatii kylmäpäistä uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sekä luottamusta siihen, että voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme.

Minulla ei ole vielä monista vaaleista kokemusta, mutta henkilökohtaisesti olen pitänyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eikä tahallisesti ymmärretä väärin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mieltä poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niistä tiukasti. Keskustelut käydään asioista, mutta henkilöt jätämme rauhaan.

Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, että otamme edellä esittämäni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehdään omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon näköaloja luova. Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avainsanat: Suomi kuntoon, talous, työpaikat, tase, tuottavuus, kokeilut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustus, Ukraina, sanktiot

Vakava paikka Suomelle

Lauantai 11.10.2014 klo 12:55

Eilinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin päätös laskea Suomen luokitus AAA:sta luokkaan AA+ on vakava signaali Suomelle. Luokituksen alentamista on jo spekuloitu pidempään ja nyt viesti on otettava tosissaan. Vaikeita päätöksiä ei voida enää siirtää.

Luottoluokituksen lasku vaikuttaa pidemmällä aikavälillä valtion lainanhoitokuluihin. Etenkin tulevat lainat voivat tulla kalliimmiksi, sillä monet rahoittajat haluavat lainoittaa vaan kolmen A:n maita.

Standard & Poor’sin mainitsemat syyt luottoluokituksen laskulla ovat olleet pitkään tiedossa tässä maassa. Ainoastaan viimeinen syy, uudistamisen vaikeus, oli uusi asia listassa ja voi olla, että sillä oli ratkaiseva merkitys luokituksen alentamiseen. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on levällään ja päätöksenteko on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Sote-uudistuksen läpivienti on tärkeä signaali. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki puolueet pysyvät maaliskuussa sovituissa askelmerkeissä.

Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi.

Uutena asiana tulemme käymään läpi toimialoittain, mitkä estävät kasvua ja työpaikkojen luomista ja järjestämme Helsingissä Korjaamolla Työpäivän 3.11. Kutsulista on laaja, mutta erityisesti toivon, että hallituksen avainministerit pääsevät tilaisuuteen. Työpäivässä pyritään löytämään juhlapuheiden sijasta konkreettisia toimia ja ratkaisuja talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

 

 

Avainsanat: luottoluokitus, talouskasvu, työpaikat, työpäivä, uudistuminen, sote

Hallitus voi tehdä paljonkin

Keskiviikko 13.8.2014 klo 17:39

Pääministeri Alexander Stubb kertoo tänään arvostetussa brittilehdessä Financial Timesissa, että hallitus ei voi tehdä paljon mitään helpottaakseen Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Päinvastoin. Minun mielestäni hallitus voi tehdä paljonkin ja sen pitää myös tehdä kaikki voitava Suomen suunnan kääntämiseksi.

Esimerkiksi energiapolitiikkaan on synnytettävissä 50 - 80 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 - 20 vuoden aikana, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi metsähakkeen ja turpeen verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa. Budjettiriihessä tällainen päätös on helposti tehtävissä.

Keskusta julkisti tämän vuoden toukokuussa kunnianhimoisen energialinjauksen, jonka tavoitteena on 10 - 20 vuoden kuluessa lisätä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa ja ajaa suurelta osin alas fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tällä aikavälillä uusiutuvan energian osuus on nostettavissa yli 60 prosenttiin ja kivihiilen käyttö on kokonaan lopetettavissa. Tämä olisi myös osa Suomen vastuuta kansainvälisessä ilmastokysymyksessä.

Avainsanat: Stubb, Financial Times, energiapolitiikka, kivihiilen verotus, uusiutuva energia, työpaikat

Tiedote: Keskustan Sipilä huolissaan piilovelkaantumisesta ja kasvupaketin näköalattomuudesta

Tiistai 8.4.2014 klo 14:56

8.4.2014

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on huolissaan paitsi valtion velkaantumisesta myös piilovelkaantumisesta. Vuosien 2011 - 2013 aikana alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut.

-Todellinen alijäämä on siis ainakin 24 miljardia. Velka on kuitenkin kasvanut reilulla 14 miljardilla samana aikana. Todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Meille on syntynyt piilovelkaa. Halot ovat loppuneet ja huonekaluja jo poltetaan, Sipilä valotti keskustan ryhmäpuheenvuorossa keskusteltaessa kehysriihen päätöksistä vuosille 2015 - 2018.

Sipilä tarjosi keskustan vaihtoehtona talousohjelmaa, jolla velaksi eläminen lopetetaan kuudessa vuodessa. Jatkuva uusiutuminen on myös paras takuu eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi. Vain vahva talous ja korkea työllisyys turvaavat sosiaalisen hyvinvoinnin.

Kehysriihen kasvupakettia Sipilä piti näköalattomana ja heiveröisenä. Tavoitteena pitää olla 200 000 uutta työpaikkaa.

-Markkinavoimat eivät yksin pysty hoitamaan teollista rakennemuutosta, vaikka Suomella on edelleen suhteellista kilpailuetua lukuisilla aloilla, Sipilä painotti keskustelussa.

Uusia työpaikkoja on luotavissa erityisesti suhteellisen kilpailuedun aloille. Suhteellista kilpailuetua Suomella on ennen muuta energia-alalla, elintarviketeollisuudessa, matkailussa ja tietotekniikassa. Lisäksi on luotava edellytyksiä yrittäjyydelle.

-Kun tavoite on selvä, seuraava tehtävä on esteiden raivaaminen. Jos työpaikkojen syntymisen esteenä on rahoitus, keskusta on valmis käyttämään tämän muutoksen tekemiseen valtion tasetta eli omaisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi olen valmis muuttamaan valtion ei-strategista omistusta uuteen muotoon, siis uuteen muotoon, mutta vain, jos lopputuloksena on teollisen rakennemuutoksen vauhdittaminen ja 200 000 työpaikkaa. Muuten ei kannata myydä eurollakaan, Sipilä kiteytti.

Lisätietoja: Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, puhelin 0400 284 774 ja puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: kehys 2013 - 2018, piilovelkaantuminen, kasvupaketti, kilpailuetu, työpaikat, valtion omaisuus

Keinot uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat

Perjantai 30.8.2013 klo 14:00 - Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, Kuopion tori 30.8.2013


Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jääminen suurelta osin otsikkotasolle on pettymys. Konkreettisuus ja realistiset laskelmat puuttuvat. Samoin hallitukselta puuttuu näkemys kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

- On hyvä, että hallituskin vihdoin tunnustaa, että Suomi on vaikeassa paikassa. Mutta rakennepaperissa jäi aivan liian vähälle huomiolle uusien työpaikkojen luominen ja talouskasvun edellytysten parantaminen. Suomen teollisuuden rakennemuutosta pitää pystyä hallitsemaan ja hiipuvien alojen vähenevät työpaikat on korvattava uusilla työpaikoilla. Keskusta on esittänyt tähän yhdeksi keinoksi miljardiluokan kasvurahastoa. Rahaston avulla valtion varallisuus otetaan aktiiviseen käyttöön esimerkiksi myymällä Telia-Soneran osakkeita ja sijoittamalla niistä saadut varat tuhansiin suomalaisiin kasvuyrityksiin. Rahastolla olisi merkittävä rooli investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Meillä on valtava mahdollisuus esimerkiksi vihreän talouden ja ICT-alan yrityksissä, toteaa puheenjohtaja Sipilä Kuopion torilla yleisötilaisuudessa.

Kuntia koskevissa uudistuksissa hallitus ottaa lupaustensa vastaisesti käyttöön pakkoliitokset. Keskusta ei hyväksy pakkoliitoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hallitus purkaa sairaanhoitopiirit, jotka ovat terveydenhuoltomme toimivin osa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta valmistuu selvitys vasta vuonna 2015. On hyvä, että hallitus on luvannut siihen parlamentaarisen valmistelun.

- Tutkimustenkin mukaan pakkoliitokset eivät tuo säästöjä.  Hallituksen mallin kustannushyötyjä, saati sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden paranemista, on vaikea osoittaa. Metropolihallinnon selvittelyyn pitää ottaa mukaan koko Uudenmaan maakunta. Muuten sen hyödyt jäävät vähäisiksi. Kokoomuksen sokeaa uskoa suurkuntien ja pakkoliitosten hyödyistä on mahdotonta niellä, etenkään kun kunnon laskelmia ei ole, ihmettelee Sipilä.
Keskusta on esittänyt kunta- ja sosiaaliterveydenhuollon uudistuksen vaihtoehdoksi kotikunta-maakuntamallia, jossa maakunta leveämmillä hartioillaan vastaa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja vaativasta sosiaalitoimesta. Mallissa esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisellä pystytään tuomaan selkeitä säästöjä.

Sipilän mukaan työurien osalta vaikuttavin päätös, eläkeiän vähittäinen nostaminen, jätettiin seuraavan hallituksen huoleksi. Kotihoidon tuen kiintiöittämistä vanhempien kesken Keskusta ei hyväksy. Perheillä on säilytettävä valinnanvapaus lasten hoidossa, kumpi heitä hoitaa. Hallituksen ei pidä sitä perheiden puolesta päättää. Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta, vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.

- Vertaamme usein työmarkkinoitamme Ruotsiin. Työvoimatilastojen mukaan suomalaiset naiset ja ruotsalaiset naiset tekevät työtunteja suurin piirtein saman verran. Suomalaisia kotiäitejä on siis pidä syyttää huonosta työllisyystilanteesta. Lapsiperheet joutuvat muutenkin hallituksen paperissa ahtaalle, kun vastuu talouden tasapainottamisesta siirretään kuntien harteille. Se tietää nousupainetta kunnallisveroon, josta kärsivät etenkin pienituloiset, ennakoi Sipilä.

- Rakenteellisen työttömyyden toimista, työttömyysturvan suojaosan käyttöön ottamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä hallitus ansaitsee kiitosta, mutta näillä toimenpiteillä ei vielä kestävyysvajetta kurota umpeen tai velkasuhdetta käännetä laskuun, toteaa Sipilä.

Lisätietoja: puheenjohtaja Juha Sipilä p. 0400-284774
puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040-7052593

Avainsanat: työpaikat, kuntauudistus, pakkoliitos, työura, kodinhoidon tuki