Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Päättäjien kaikki voimavarat ratkaisujen hakemiseen

Perjantai 10.10.2014 klo 23:53

(Kirjoitus on julkaistu MTV:n nettikolumnina 10.10.2014)

Suomen tilanne on niin vakava, että päättäjien huomion täytyy keskittyä ratkaisujen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.

 

Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely. Eilisessä MTV:n blogissaan pääministeri kuitenkin esittää useita virheellisiä väitteitä Keskustan linjasta. Pääministeri mielellään taputtelee olalle kameroiden edessä eduskunnassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän esittää tarkoitushakuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä inhoan politiikassa.

 

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa tai ratkaisujaan Suomen ongelmiin.  Olemme johdonmukaisesti omassa budjetti- tai kehysvaihtoehdossamme esittäneet pienempää velkaantumista kuin hallitus.

 

Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi. Käyn mielelläni esittelemässä ajatuksemme kasvurahastosta pääministerille. Ministeri Vapaavuorelle olen sen jo esitellyt.

 

Energiatuissa olemme vaatineet kotimaisen puuhakkeen ja turpeen asemaa heikentäneen Kataisen hallituksen veropäätöksen perumista. Hallituksen päätösten takia kivihiilen käyttö oli edullisemmassa asemassa kuin kotimaisten polttoaineiden käyttö. Aiemmin puuhakkeella ja turpeella käyneitä laitoksia on kymmenien miljoonien euron investoinneilla ehditty muuttamaan kivihiilellä toimiviksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Tätä päätöstä olemme vaatineet koko vaalikauden ajan muutettavaksi. Nyt lupaus sen muuttamisesta vihdoin tuli. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

 

Mitä tulee lapsilisäleikkauksiin, olemme esittäneet siihen kolme eri vaihtoehtoista tapaa säästää muualta tai lisätä vastaavalla summalla valtion tuloja. Yli puoluerajojen eniten kannatusta sai Keskustan esitys nostaa tupakkaveroa lapsilisäleikkauksen sijaan.

 

Hallituksen kotihoidontuen pakkokiintiöittämispäätös taas lisää kuntien kuluja. Siinä ei ole mitään järkeä. Perheet osaavat itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona. Tämä sotii myös normien purkuajatusta vastaan.

 

Kuntien tehtävät ja rahoitus eivät ole nyt tasapainossa keskenään. Yli 170 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia. Kuntaveron kiristys osuu tasaverona kaikkein pienituloisimmille suhteellisesti eniten. Valtionosuuksia on leikattu miljardikaupalla, mutta kuntien tehtäviä on koko ajan lisätty. Jos valtionosuuksia leikataan, myös tehtäviä tulee vähentää. Lupaus on annettu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Esitimme tähänkin oman vaihtoehtomme viime vuoden lopulla.

 

Pääministerin mukaan "strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä". Se on totta. Stubbin johtaman hallituksen ministeriöissä on tietojeni mukaan 317 voimassa olevaa strategiaa. Niissä lienee yhteensä yli 30 000 sivua tekstiä. Tuota paperinippua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa johonkin keskittymiseksi.

 

Mitä tulee osinkoveropäätökseen, siitä oli tulla katastrofi. Se oli todella huonosti valmisteltu ja se olisi kiristänyt pienten osinkojen verotusta ja helpottanut merkittävästi suurosinkojen verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sitä ei kuulema alun perin tarkoitettu.  Miksi sellainen esitys sitten tehtiin?

 

Sanoin Kauppalehden haastattelussa, että yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle.  Kyllä, juuri näin. Mutta sanoin näin yrittäjän, omistajan eli osingonsaajan näkökulmasta, en siis valtion pussin näkökulmasta. Esittämämme osinkoverovaihtoehto on julkinen ja löytyy kyllä helposti.

 

Väännän vielä kerran rautalangasta. Jos yhtiön tulos ennen veroja on 1000 euroa, ennen yhtiöveron laskua siitä olisi jäänyt nettotulosta 755 euroa. Jos tuo kaikki olisi poikkeuksellisesti maksettu osinkona, sitä olisi voinut saada yhteen kertaan verotettuna (jos kaikki muut ehdot täyttyvät) 755 euroa. Kun yhtiövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin (mitä olemme kannattaneet koko ajan siten, että se olisi tullut täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta), tulos verojen jälkeen olisi ollut 800 euroa. Yrittäjä olisi hyväksynyt osinkojen verottamisen tuolla 45 eurolla, jolloin netto-osinko olisi ollut omistajan ja yrittäjän kannalta sama 755 euroa. Nykyisessä hallituksen mallissa 800 euron osingosta listaamattomassa yhtiössä jää nettona osingonsaajalle 740 euroa (jos kaikki muut edellytykset täyttyvät).

 

Minkälaisella matematiikalla tästä saadaan pääministerin väittämä tuplakorotus hallituksen esittämään. Ei mitenkään muuten kuin tahallisella väärinymmärryksellä. Mielestäni yksinkertaisen esimerkin 45 euron vero on pienempi kuin hallituksen hyväksymän mallin 60 euroa.

 

Pääministeri Stubb ilmoitti kesäkuussa pitävänsä Kataisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet voimassa. Uuden hallituksen tavoitteena on siis mm. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, valtiontalouden alijäämän painamisen alle 1 % BKT:stä eli tämän vuoden 7-8 miljardin alijäämästä kahteen miljardiin ensi vuonna ja työttömyyden painamista alle 5 prosentin. Työttömyys on nyt melkein 10 prosenttia. Onnistunutta johtamista on peilattava ainakin itse itselleen asetettuja tavoitteita vasten. Noissa tavoitteissa näyttää riittävän töitä.

 

Keskusta on tehnyt rakentavaa oppositiopolitiikkaa määrätietoisesti koko vaalikauden ajan. Jos olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä, olemme esittäneet siihen oman vaihtoehtomme. Suomi tarvitsee vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

 

Tämä taas vaati keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus vahvistuu, kun luovumme vanhanaikaisesta politikoinnista eli kilpakumppanin viestin tahallisesta vääristelystä ja virheellisten mielikuvien luonnista. Pääministerin kirjoitus ei vahvistanut luottamusta.

 

Avainsanat: poliittinen kulttuuri, ratkaisuhakuisuus, vaihtoehto, luottamus, osinkoverotus, kasvurahasto

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Avauspuhe Turun puoluekokouksessa 13.6.2014

Perjantai 13.6.2014

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluekokousväki,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan puoluekokoukseen Turkuun.

Turku on legendaarinen paikka Keskustan puoluekokoukselle.Täällä 34 vuotta sitten pidetystä puoluekokouksesta jäi elämäänJohannes Virolaisen lausahdus, joka jokaisen luottamustehtävissä toimivan tulisi muistaa. ”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois.”

Puolue oli tuolloin 1980-luvun alussa pahasti jakaantunut. Selvisimme niistäkin ajoista. Yksi syy siihen on, että puheenjohtajakisan nuorelle Väyryselle hävinnyt, myöhemmin valtioneuvokseksi noussut Johannes Virolainen omaksui rakentavan ja aktiivisen roolin. Hänen merkityksensä 108 vuoden ikäisen puolueemme historiassa on vielä suureksi osaksi arvioimatta. Kun vuonna 2017 juhlimme Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, saamme silloin luettavaksemme Virolaisen elämäkerran, jota hänen syntymänsä satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on ryhdytty kirjoittamaan.

34 vuotta sitten presidenttinä oli Kekkonen ja SDP eduskunnan suurin puolue. Silloisen Keskustapuolueen eduskuntaryhmä oli yhtä edustajaa suurempi kuin nykyisin Keskustan. Teollinen Suomi oli voimissaan ja maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmän sodan aika. Silloin kokouksessa päätettiin haastaa pitkään poliittista hegemonia-asemaa Suomessa pitänyt SDP. Tavoitteenaoli keskittämispolitiikan vastustaminen ja puolueen nostaminen takaisin 20 prosentin puolueeksi.

Tänään Keskusta on yhtenäinen ja toimiva kansanliike. Nyt haastamme Kokoomuksen. Viestissämme välittyy välittäminen ja kohtuus, vastuunottaminen, itsensä kehittämisen tärkeys, yrittäjyys, työnteko ja biotalous. Uskomme edelleenkin hajautettuun yhteiskuntaan.

Puoluekokouksessa keskustalainen kansanvalta on parhaimmillaan. Me haemme yhteistä säveltä kohti eduskuntavaaleja. Yksi keskeinen tehtävämme on määrittää yhdessä linja tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisut tosiasioiden pohjalta.Haluamme näyttää suomalaisille, että olemme tosissamme. Suomi painii tällä hetkellä vaikeiden ongelmien kanssa eikä lähitulevaisuus näytä juuri valoisammalta. Tämä maa tarvitsee Keskustaa.

Lue lisää »

Avainsanat: Johannes Virolainen, uudistaminen, työ, yrittäminen, välittäminen, biotalous, vaihtoehto, Turku, puoluekokous

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto