Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Irtisanomiskorvaus työntekijän perustaman yrityksen alkupääomaksi

Lauantai 19.7.2014 klo 11:09

Kuivaniemen markkinat 19.7.2014

Tiedote

Microsoftin irtisanomiset koskevat todennäköisesti yli tuhatta ihmistä Suomessa. He kaikki ovat erityisosaajia ja osalle nyt työttömäksi jäävistä yrittäjyys on yksi vaihtoehto. Microsoft on luvannut, että työntekijöille järjestetään irtisanomisen yhteydessä jonkinlainen taloudellinen paketti ns. irtisanomiskorvaus.

Tuo irtisanomiskorvaus voisi toimia työntekijän perustaman yrityksen alkupääomana. Aloittavalla yrityksellä on usein pulaa perustajan pääomapanoksesta. Mitä suurempi se on, sitä suuremman kokonaisrahoituksen se mahdollistaa.

Yhtenä toimena tässä vaikeassa tilanteessa esitän, että ainakin kokeilunomaisesti sallittaisiin irtisanomiskorvauksen maksaminen suoraan työntekijän perustamaan yritykseen ilman, että siitä aiheutuu työntekijälle verotettavaa ansiotuloa.

Avainsanat: yrittäjyys, alkupääoma, irtisanomiskorvaus

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuus turvattava

Tiistai 10.6.2014 klo 15:27

Historiallisen huono talouskehitys Suomessa asettaa päättäjät uuteen tilanteeseen. Uuden pääministerin on juhannuksen jälkeen pystyttävä vastaamaan itselleen aidosti ja rehellisesti kysymykseen: kääntyykö Suomen suunta uusitulla hallitusohjelmalla ja näillä toimenpiteillä?

Uusia työpaikkoja tarvitaan kipeästi. Viimeisten vuosien aikana ne ovat syntyneet lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että suomalaisen kasvollisen yrittäjyyden edellytykset säilyvät. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous, jossa yritysten omistus ja päätösvalta ovat Suomen rajojen ulkopuolella.

Ulkomaisia investointeja tarvitaan ja ne ovat tervetulleita, mutta tarvitsemme myös pitkäjänteistä, kasvollista, suomalaista omistajuutta ja yrittäjyyttä. Vain iskukykyiset yritykset pystyvät turvaamaan yhteiskunnan rahoituspohjan ja työllisyyden kehittymisen.

Yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi yritysten sukupolvenvaihdoksia on helpotettava. Tämän hallituksen toimilla sukupolvenvaihdosten yhteydessä maksettavaa perintö- ja lahjaveroa on kiristetty 54 prosentilla. Tähän kestämättömään kehitykseen on saatava muutos.

Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi viime viikolla perintö- ja lahjaveroa koskevan raportin. Raportin mukaan perintö- ja lahjavero on huojennettunakin erityisen hankala yritysten sukupolvenvaihdosten kannalta. Ruotsi poisti veron vuonna 2004 ja Norja tänä vuonna. Veron poistaminen näin huonossa taloudellisessa tilanteessa on koettu yhteiskunnalle mahdottomaksi 500 - 600 miljoonan euron vuotuisen tuoton vuoksi.

Raportin mukaan perintö- ja lahjavero voitaisiin poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla. Siinä esitetään, että luovutusvoittojen laskemisessa otetaan käyttöön Ruotsin malli, jossa myytävän omaisuuserän hankintahinta määritellään omaisuuserän ostoajankohdan hintaa käyttäen. Lisäksi hankintameno-olettamaa lasketaan. Peritty omaisuus on Suomessa valtaosin asuntovarallisuutta, joten omistusasunnon luovutusvoiton verovapauteen on myös tehtävä muutos. Raportissa ehdotetaan myös yhdeksi lisätuloksi varainsiirtoveron (esimerkiksi 1.6 %) asettamista luovutettuun tai perittyyn omaisuuteen. Tämä myös helpottaisi tapahtumien kirjaamista.

Raportin mukaan muutos voidaan tehdä edellä mainitulla tavalla kustannusneutraalisti. Vero kohdistuisi samoihin tulolähteisiin.  Tästä syystä muutos ei myöskään kasvattaisi tuloeroja. Sen sijaan investointien käynnistymiseen, työllisyyteen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin perintö- ja lahjaveron korvaamisella myyntivoittoverolla olisi positiivinen vaikutus.

Keskusta vaatii, että valtiovarainministeriö selvittää viipymättä, voidaanko raportin mukainen ehdotus perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla toteuttaa siten, että verotulot eivät ainakaan keskipitkällä aikavälillä pienenisi. Raportti toteaa itsekin, että verotuottolaskelmat sekä tulonjakoselvitykset vaativat vielä tarkempaa tietopohjaa. Tähän pitää nyt tarttua. Näiden laskelmien tekemisestä voidaan päättää jo ensi viikolla hallitusneuvotteluissa, mikäli hallitus haluaa edistää suomalaista, kasvollista omistajuutta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä 10.6.2014 MTV3-nettivierasblogissa.

Avainsanat: yrittäjyys, lahja- ja perintövero, luovutusvoitto vero, sukupolvenvaihdokset, Ruotsin malli, varainsiirtovero

Tiedote: Työeläkesijoitukset palvelemaan suomalaista työtä ja yrittäjyyttä

Torstai 23.5.2013 klo 16:48

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa selvittää, kuinka työeläkeyhtiöt ja -laitokset voisivat entistä paremmin tukea uuden kotimaisen työn ja yrittäjyyden syntyä. Sipilä uskoo, että Keskustan esittämä 3-5 miljardin kasvun rahasto olisi kiinnostava sijoituskohde myös työeläkevakuuttajille. Niiden lisäksi rahaston pääoma kerättäisiin yksityisiltä ja valtion sijoittajayhtiö Solidiumin pörssiomistusta myymällä.

- Sijoittamalla uuteen kasvuun ja työpaikkoihin työeläkeyhtiöt turvaisivat myös tulevien eläkkeiden rahoituspohjaa. Samalla myös paineet työeläkemaksujen suuriin korotuksiin voisivat laskea, totesi Sipilä Keva-päivän puheessaan Helsingissä 23.5.2013.

Sipilä uskoo, että kasvurahastoon on rakennettavissa erilaisten sijoitusinstrumenttien avulla eläkeyhtiöitä kiinnostava sijoituskohde. Eläkeyhtiöiden osallistumiselle on tärkeää, että sijoituksissa toteutuu varmuus, vakaa tuottavuus ja rahaksi muutettavuus.

Sipilä vaati puheessaan myös, että julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävä Suomelle kilpailuetu. Se edellyttää julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista. Tätä ei pidä kuitenkaan ottaa työntekijöiden selkänahasta, vaan tekemällä asioita uudella tavalla fiksummin. Julkisen sektorin työntekijät ovat käyttämätön innovaatioiden lähde, jos heitä vain muistettaisiin kuunnella ja annettaisiin heidän arkipäivän luovuudelleen tilaa.

- Suomi on jäänyt jälkeen innovatiivisten sähköisten palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi palkka.fi:n yksinkertaistamisessa on paljon tehtävää. Se vaatii muun muassa lainsäädännön yksinkertaistamista sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden välistä yhteistyötä. Lisäksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi kokeilla virtuaalista työmarkkinapaikkaa, jossa työntekijät ja työnantajat voisivat kohdata. Tällainen on käytössä esimerkiksi Saksassa, kertoi Sipilä.

Sipilä totesi, että julkisesta sektorista on tultava uuden kasvun ja työpaikkojen mahdollistaja - ei jarrumies.

Lisätietoja:
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, p. 0400 284 774

Avainsanat: työeläkesijoittaminen, työ, yrittäjyys

Lisätuloa energiayrittäjyydestä

Maanantai 28.3.2011 klo 17:27

Olen tutustunut saksalaiseen energiayrittäjyyteen. Siellä esimerkiksi monilla maatiloilla viljelijä saa jo merkittävän lisätulon energian myynnistä. Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa kaikki lanta alkaa olla jo käytössä ja tuotantolaitoksiin haetaankin muita jätteitä kaasun raaka-aineiksi. Saksassa on jo melkein 4000 biokaasulaitosta ja niiden yhteisen sähköntuotannon odotetaan saavuttavan 17 prosentin tason koko Saksan sähköntarpeesta vuonna 2020.

Saksalainen viljelijä voi tehdä biokaasusta tai vaikkapa puuhakkeesta sähköä valtakunnan sähköverkkoon ja saada sähkönmyynnistä merkittävän lisätulon. Sähkön tuottamisessa syntyy aina hukkalämpöä. Tuotettaessa yksi yksikkö sähköä, saadaan tyypillisesti sivutuotteena kolme yksikköä lämpöä. Näin tapahtuu biokaasu-, puukaasu- ja ydinvoimaloissa. Tuulimyllyissä ja vesivoimassa hukkalämpöä syntyy vain vähän, eikä sitä niissä kannata hyödyntää. Hukkalämmön saksalainen viljelijä käyttää tilan rakennusten lämmittämiseen.

Miksi meillä energiayrittäjyys ei kannata suurillakaan tiloilla? Erona Saksaan on uusiutuvan energian takuuhintajärjestelmä. Kun sähköä tuotetaan uusituvista lähteistä, sähkön tuottajalle maksetaan parempi hinta. Se nostaa jonkin verran sähkön kuluttajahintaa, mutta sähkön hinta on Suomessa noussut ilman tariffijärjestelmääkin. Nyt on aika saada Saksan mallin mukainen takuuhintajärjestelmä Suomeenkin. Saksassa puhtaan energian toimiala työllistää jo yli 300 000 ihmistä, minkä ihmeen takia jäisimme Suomessa Saksaa huonommaksi.

Avainsanat: energiayrittäjyys