Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 14.2.2018 14:19Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistäLue lisää »
  • 13.2.2018 21:04Pääministeri Juha Sipilä Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassaLue lisää »
  • 12.2.2018 20:23Perhevapaauudistus seuraavalle vaalikaudelleLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Keskiviikko 14.2.2018 klo 14:19

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies! Ärade Talman!

Suomen satavuotisjuhlat onnistuivat viime vuonna yli odotusten. Teimme juhlavuoden yhdessä.

Republiken Finland fyllde i fjol hundra år. Jubileumsåret lyckades över förväntan. Vi skapade jubileumsåret tillsammans.

Nyt vietämme kansakuntaa repineen sisällissotamme 100-vuotismuistovuotta, vietetään sekin yhdessä. Eduskunnassa pidetyssä muistohetkessä puolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä.

Sovintopolitiikan syntysanat lausui senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, vain muutamia viikkoja taisteluiden päättymisen jälkeen:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Sata vuotta sitten rajalinja kulki punaisten ja valkoisten välillä. Tänään meidän on estettävä uusien railojen repeäminen.

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti takamatkalta aloittaessaan kautensa. Suomen talous oli ollut pitkään pakkasella.  Voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Regeringsprogrammet är ett program för förändring. Målsättningen är klar. Metoderna kan variera och de kan vid behov ändras.

Lähdimme paikkaamaan 10 miljardin kestävyysvajetta. Tavoitteena oli hoitaa tästä neljä miljardia säästöillä, neljä miljardia isoilla uudistuksilla ja loput talouskasvulla sekä kilpailukykysopimuksella.

Päätökset säästöistä on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen viimeinen palanen, valinnanvapaus, tulee eduskuntaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy suurimman reformin sodan jälkeen nyt kevätkaudella. Kuntamiljardi on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Kokonaisuudesta tehdään viimeiset päätökset kevään kehysriihessä.

Talous- ja työllisyyskehitys on hyvällä uralla. Talous kasvaa euromaiden kärjessä. Ennakkotiedon mukaan Suomen talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Kilpailukykysopimuksen ja muiden toimien yhteisvaikutuksesta myös yritysten investointihalukkuus on kasvanut.

Hallitusohjelman viisi suurinta talouspoliittista tavoitetta on joko jo saavutettu tai ollaan saavuttamassa: 

  1. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut.
  2. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteen saavuttamisessa ollaan oikealla uralla.
  3. Kokonaisveroaste ei nouse. Se on jo kääntynyt laskuun.
  4. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tällaisena, tavoite saavutetaan etuajassa. Parasta tässä on, että hyvä työllisyyskehitys näkyy ja tuntuu koko maassa.
  5. Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Kahden vuoden aikana joulukuusta 2015 joulukuuhun 2017 työllisten määrä on lisääntynyt 74 000. Tämäkin tavoite on siis tavoiteuralla.

Arvoisa puhemies!

Hallitus on toteuttanut strategisia tavoitteita kärkihankkeilla.

Ohjasimme 600 miljoonaa yritysten kasvurahoitukseen osana yrittäjyyspakettia.

Säädöksiä sujuvoitetetaan kansalaisten arjen helpottamiseksi ja hallintoa kevennetään.

Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Hallituksen tavoitteena on, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso nousee ja että Suomi on osaamisen, koulutuksen ja modernin oppimisen mallimaa. Tämä hallitus uudistaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vahvisti kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja siirtymiselle kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Valmistelemme lainsäädäntöä kivihiilestä luopumiseksi, puolitamme fossiilisen tuontiöljyn käytön ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa yli 50 prosentin. Kun ilmasto jatkaa lämpenemistään ja meret täyttyvät muoviroskasta, tarvitaan suomalaista biotalouden osaamista enemmän kuin koskaan.

Puolitamme myös liikenteen päästöt.

Liikenneverkon korjausvelan kasvu on pysäytetty. Alueille ja yrityksille merkittäviä väylien investointihankkeita on käynnistetty eri puolilla maata. Näillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Pyrimme hahmottamaan, kuinka liikenneverkkoa tulisi tulevaisuudessa kehittää ja rahoittaa. Odotan parlamentaariselta ryhmältä kunnianhimoisia tuloksia.

Valtion omistajapolitiikkaan on saatu vauhtia. Aktiivisen omistajaohjauspolitiikan ja talouskasvun ansiosta valtion pörssiomistusten arvo on kasvanut noin viidellä miljardilla eurolla.

Yksittäisenä pelastusoperaationa on mainittava Terrafame. Kainuussa on kaivoksen ansiosta noin 1500 työpaikkaa enemmän kuin ilman määrätietoisia toimiamme vaikeassa tilanteessa.

Arvoisa puhemies!

Kevätkaudella hallitus antaa eduskunnalle runsaat 100 esitystä ja viisi valtioneuvoston selontekoa.

Tiedustelulakikokonaisuus on jo täällä. Kiitän parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöhakuisesta työstä ja toivon sen jatkuvan myös esityksen käsittelyssä.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta hallitus antoi vuosi sitten keväällä esityksen. Valinnanvapauslaki annetaan maaliskuun alussa. Lisäksi hallitus antaa kevään aikana muita uudistukseen liittyviä esityksiä kuten maantielaki ja aluekehitys- sekä kasvupalveluja koskevat lait.

Maakuntien tosiasiallinen toiminta käynnistyy 1.1.2020. Tätä ennen niiden on tehtävä tärkeitä linjauksia. Siksi hallitus on linjannut, että maakuntavaalit järjestetään ensi lokakuussa ja päättäjät aloittavat työnsä vuoden 2019 alusta.

Varhaiskasvatuslain tarkoitus on panostaa laatuun, nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttää tehtävänimikkeitä.

Uuden lukiolain lähtökohta on vahva yleissivistys. Nykyinen oppiainejako säilyy, mutta oppiainerajat ylittävä yhteistyö mahdollistuu. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Lukiolaisten hyvinvointiin panostetaan lukioon tulevalla erityisopetuksella sekä henkilökohtaisemmalla ohjauksella.

Työaikalaki päivitetään vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Esitys annetaan alkukesästä.  Se lisää mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin ja edistää paikallista sopimista.

Arvoisa puhemies!

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi 72%:n työllisyysastetavoite on välitavoite. Seuraavan hallituskauden tavoitteeksi pitää asettaa 75%:n työllisyysaste.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on seuraavan vaalikauden suuri uudistus.  Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan perusturvan kokonaisuudistusta. Tässä työssä myös oppositio on mukana.

Hallitus pureutuu myös tarkemmin työttömyyden rakenteeseen. Selvitämme pitkäaikaistyöttömien tilannetta: sitä, miten monella heistä on alentunut työkyky ja millä keinoin heidät voitaisiin saada takaisin työmarkkinoille.

Globalisaatio ja teknologian murros, kuten tekoäly, muuttavat käsitystämme työstä ja työmarkkinoista. Monien suomalaisten pitää täydentää osaamistaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu pelkän peruskoulun varassa oleviin yli 620 000 henkilöön, joiden työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Laadukas peruskoulu antaa meille vahvan pohjan selviytyä tästäkin haasteesta.

Hallitus on rahoittanut merkittävästi muuntokoulutusohjelmia.  Yhdessä korkeakoulujen kanssa luodaan uusia malleja avoimen opiskelun ja elinikäisen oppimisen lisäämiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tästä annetaan syksyllä esitykset.

Sallimme työttömien omaehtoisen opiskelun 6 kuukaudeksi ilman tarveharkintaa.

Arvoisa puhemies!

Hallitus tekee tänä vuonna keskustelukiertueen EU:n tulevaisuudesta. On tärkeä saada suomalaiset tiiviimmin mukaan EU-keskusteluun.

Euroopan unionin tulevien vuosien suuret kysymykset käsittelevät tavalla tai toisella turvallisuutta.

Myös turvallisuuden pohjana on menestyvä eurooppalainen talous, joka luo työtä ja turvaa suomalaisille. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on tässä ratkaiseva tekijä.

Uudistuksia tarvitaan, ja Suomi ajaa niitä aktiivisesti. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat pankkiunionin viimeistely, markkinakurin vahvistaminen, valtioiden tosiasiallisen velkajärjestelyn mahdollistaminen ja kansallisten rakennemuutosten läpivienti.

Lisäksi on ratkaistava, miten jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikasta saadaan tasapainoon riskien vähentämisen ja riskien jakamisen kanssa.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään ja olemme siinä mukana. Hallitus jatkaa aktiivista ja määrätietoista toimintaa EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi. EU-maat ovat meille tärkeitä kumppaneita myös radikalisaation ja kyberuhkien torjumisessa.

EU-NATO -yhteistyö etenee. Suomeen aloitteestamme perustettu hybridiosaamiskeskus on hyvä esimerkki kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä.

Turvallisuuteemme vaikuttavat myös ilmastopolitiikan ja maahanmuuton haasteet. Olemme tässäkin enemmän yhdessä kuin yksin. Ilmastopolitiikassa EU:n on vahvistettava johtajuuttaan.

Rahoituskehysneuvotteluista on tulossa vaikeat Iso-Britannian jättämän budjettiaukon myötä. Mielestämme aukkoa ei pidä täyttää. Emme kuitenkaan ole tiukimmassa nettomaksajien ns. prosenttiryhmässä. Meillä on joustonvaraa ja vaikutamme kokonaisuuteen.

EU-rahoituksen pitää jatkossakin tukea talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Sen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, kuten muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoituksen suhteellista tasoa pitää lisätä.

Suomi haluaa turvata elinvoimaisen maatalouden kaikkialla Euroopassa sekä mahdollistaa alue-ja rakennepolitiikan jatkon myös Suomessa.

Runsaan vuoden päästä Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana. Hyödynnämme puheenjohtajuuden tehokkaasti ja nostamme esille Suomelle tärkeitä teemoja. Kutsun eduskuntapuolueet sovitusti mukaan puheenjohtajuuden valmisteluun. Järjestän ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun valmistautumisesta14.3. Valmistelussa oppositio pidetään mukana, Suomen ohjelmasta päättää lopullisesti seuraava hallitus.

Arvoisa puhemies!

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu oman lähialueemme vakauden tärkeys. Edistämme sitä muun muassa jatkamalla määrätietoisesti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on jatkossakin tärkeää.

Lähialueemme vakauteen vaikuttaa Ukrainan tilanne, johon ei ole näkyvissä helpotusta. Suomi seisoo vahvasti EU:n yhteisen Venäjä-politiikan takana. Samalla pidämme tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa.

Jatkamme myös NATO-yhteistyötä puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Näissä oloissa korostuu arktisen neuvoston merkitys yhteistyön foorumina. Olemme korostaneet puheenjohtajuuskaudellamme Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla teemme tunnetuksi arktista osaamistamme.

Terrorismi pysyy kansainvälisen politiikan asialistalla, vaikka äärijärjestö ISIL on lähes lyöty. Se uhkaa silti edelleen maiden sisäistä turvallisuutta.

Arvoisa puhemies!

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen yhtenäisyys. Mahdollisimman monen suomalaisen on tunnettava aidosti olevansa osa yhteiskuntaamme.

Professori Juho Saaren työryhmä on etsinyt uusia keinoja eriarvoisuuden kitkemiseksi. Lupasin joulukuun eduskuntakeskustelussa, että kutsun eduskuntapuolueet kuulemaan työryhmää sen työn tuloksista maaliskuussa. Kutsu saapuu näinä päivinä.

Arvoisa puhemies!

Tämän salin tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että yhteiskunnallinen eheys säilyy. Tämä säilyköön meillä kaikilla erityisen kirkkaana mielessä juuri tänä vuotena.

Ärade talman!

Vi som sitter i denna sal har till uppgift att skapa förutsättningar för fortsatt sammanhållning i vårt samhälle. Låt oss alla hålla detta i minnet just i år.  

Lopuksi käytän vielä tilaisuutta hyväkseni toivottamalla koko eduskunnalle hyvää ystävänpäivää!

Pääministeri Juha Sipilä Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassa

Tiistai 13.2.2018 klo 21:04

Hyvät kainuulaiset, arvoisa juhlayleisö!

Kun sain kutsun tähän juhlaan, mietin, että pitäisikö minun ihan ensimmäiseksi pahoitella ja pyytää anteeksi.

Kyllä, kuulitte oikein.

Voisin pahoitella sitä, että olin omalta pieneltä osaltani vauhdittamassa sitä teknologian murrosta, joka on perusteellisesti muuttanut sanomalehdistön toimintaympäristöä ja aiheuttanut mittavia sopeutumisongelmia.

Tuon muutoksen voi tiivistää siihen, että vielä kolmekymmentä vuotta sitten sanomalehteä luettiin paperiversiona pirtin pöydässä aamukahvin kera. Sitä minäkin luin sekä lapsuudenkodissani Puolangalla että armeija-aikana Hoikankankaan sotkussa. Kainuun Sanomista luettiin, mitä tärkeää maailmassa ja maakunnassa on tapahtunut ja mitä siitä piti ajatella.

Nyt uutisia selataan älykännykästä, joka kulkee taskussa. Verkossa kulkee tietoa enemmän kuin koskaan. Samalla se on ristiriitaisempaa kuin koskaan.

Tämän teknologisen murroksen veturit voidaan sijoittaa Yhdysvaltain piilaaksoon. Sieltä on lähtöisin myös muutoksen avainsana, disruptio. Sanalle ei löydy oikein hyvää suomenkielistä vastinetta. Voisimme puhua vaikka muljautuksesta. Muljautuksessa jonkun toimialan ehdot muuttuvat nopeasti ja dramaattisesti niin, että entiseltä liiketoiminnalta putoaa pohja pois. Kainuulaisittain joku liiketoiminta menee häneksi eli epäonnistuu.

Disruption kouluesimerkki on ruoan säilytys. Maustekauppa nousi 1500-luvulla maailman suurimmaksi liiketoiminnaksi. Yrittäjät ansaitsivat satumaisia omaisuuksia rahtaamalla kaukomailta mausteita Eurooppaan. Eihän mausteet lihan pilaantumista estäneet mutta peittivät pahan maun.

Sitten joku keksi, että jäähdytetty liha säilyi paremmin. Maustekauppiaiden liiketoiminnalta putosi pohja, kun pohjoisesta alettiin rahdata jäätä lihansäilytysvarastoihin. Tätä teknologiaa sovellettiin meilläkin vielä 1960-luvulla maidon säilytykseen maatiloilla.

Seuraavan askelen ehkä arvaattekin. Joku keksi, että jäät voitiin sijoittaa eristeeksi pienempiin laatikoihin. Kun vielä keksittiin, että jäätä voi tehdä myös keinotekoisesti, putosi pohja pohjoisen jäiden rahtaamiseen perustuvalta liiketoiminnalta. Nyt joka kodissa on jääkaappi.

On huomattava, että tarve oli koko ajan sama, saada ruoka säilymään. On todennäköistä, että jääkaappi ei jää viimeiseksi teknologiaksi, jolla tätä tarvetta tyydytetään.

Sanomalehdistön kehitys on myös hyvä esimerkki disruptiosta eli muljautuksesta.

Paperille painettu sanomalehti nousi tiedonvälityksen tärkeimmäksi työvälineeksi 1800-luvulta lähtien. Sata vuotta sitten puolueet perustivat kilvan sanomalehtiä kaikkiin maakuntiin.  Näin syntyi myös Kainuun Sanomat. Sen ensimmäisen numeron ohjelmajulistuksessa kerrottiin, että lehti noudattaa Maalaisliiton ohjelmaa.

Sotien jälkeen lehtikilpailut ratkesivat niin, että kaikkiin maakuntiin jäi selkeä ykköslehti. 1980-luvulta lähtien ne katkoivat viralliset puoluesiteensä yksi toisensa jälkeen ja julistautuivat sitoutumattomiksi. Valta-asemaan nousseet lehdet ymmärsivät, että niiden pitää palvella kaikkia lukijoitaan puoluekantaan katsomatta.

Sanomalehti kesti radion ja television haasteet. Sanomalehden valmistuksen tekniikka kehittyi ja kustannukset pienenivät. Painokoneista tuli nopeampia. Näyttöpäätteiden tulo toimituksiin hävitti latojien ja oikolukijoiden ammattikunnat.

Maakunnan ykköslehden liiketoimintamalli oli todella selkeä ja hyvin tuottava. Sen levikki kattoi suurimman osan maakunnan talouksista. Ilmoittajat saivat omat viestinsä tehokkaasti läpi mainostamalla ykköslehdessä. Kasvavilla levikki- ja ilmoitustuloilla oli mahdollista vahvistaa toimitusta, mikä paransi lehden laatua, mikä kasvatti edelleen tilaajien määrää ja ilmoitustuloja.  Omistajatkin saivat osansa. Näin syntyi positiivinen kierre.

Olen kuullut vanhempien kustantajien ja päätoimittajien muistelevan kaiholla kultaisia vuosia, jotka kestivät 1990-luvun alkuun saakka. Maakunnan ykköslehden kustantaminen oli pitkään kuin olisi saanut luvan painaa rahaa.

Sitten tuli disruptio eli muljautus. Muutos perustui langattomaan tiedonvälityksen ja internetin kehittymiseen. Sanomalehden liiketoiminta uhkasi mennä häneksi.

Tuhannet insinöörit eri puolilla maailmaa kehittivät 1970-luvulta lähtien langattoman tiedonvälityksen teknologiaa. Olin yksi heistä. Me insinöörit olemme tunnetusti hyvin empaattisia, osaamme asettua jopa elektronin asemaan. Tiedämme ja tunnemme, miten ne ajattelevat. No, empaattisia tai ei, työmme tuloksena kännykät tekivät läpimurtonsa 1990-luvulla.

Internetin kehityksessä toistui sama kaava ehkä vieläkin nopeampana. Verkossa olevan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erityisesti liikkuvan kuvan läpimurto verkossa on ollut käsittämättömän nopea. Viime vuonna suosituinta musiikkivideota katsottiin Youtubesta 4,5 miljardia kertaa.

Kolmantena muutoksen ajurina pitää nostaa esiin vielä sosiaalinen media.

Lopputulemana on, että yhden sanomalehden uutisten ja mielipiteiden sijasta voimme saada nyt tietoa tuhansista tiedotusvälineistä ympäri maailmaa. Sen lisäksi voimme saada muuta, enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa miljoonista lähteistä. On syntynyt vieläpä kokonainen elinkeinohaara levittämään väärää tietoa, jolla voidaan horjuttaa jopa vakiintuneita demokratioita.

Lisäksi jokainen voi levittää omia mielipiteitään sosiaalisen median kautta. Siinä missä sanomalehti tuli kotiin kerran päivässä, verkko tulvii tietoa ja mielipiteitä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Muutos pääsi yllättämään lehdenkustantajat. Lehdissä kyllä ymmärrettiin 1990-luvulla, että verkkoon on pakko mennä. Silloin tehtiin kuitenkin se virhe, että sisältöjä alettiin jakaa ilmaiseksi. Ihmiset oppivat siihen, että kaikki verkossa on ja pitää olla ilmaista. Tästä ajattelusta pois oppiminen on ollut hidas ja tuskallinen prosessi.

Kierrettä syvensi piilaakson teknologiajättien murtautuminen perinteisen sanomalehdistön markkinoille. Google ja Facebook alkoivat imeä yhä suuremman osan mainostuloista, jotka aiemmin kilahtivat lehtien ja kaupallisten televisiokanavien kassoihin. Tämä näkyy myös puolueiden toiminnassa. Vaali vaalilta puolueet ja ehdokkaat käyttävät suuremman osan mainosbudjeteistaan sosiaalisen median välineisiin ja vähentävät mainontaa lehdissä ja televisiossa.

Nuorempi sukupolvi on vähentänyt ja jopa lopettanut ensin paperisten sanomalehtien lukemisen ja nyttemmin myös perinteisen televisiolaitteen katselun. Se hakee uutisensa ja liikkuvan kuvan sisältönsä verkosta erilaisilla päätelaitteilla.

Painettujen sanomalehtien levikit alkoivat laskea jo 1990-luvun alun laman seurauksena, eikä kehitys pysähtynyt laman jälkeen edellä kuvatuista syistä.

Perinteisen sanomalehden talous perustui tilausmaksuihin ja mainostuloihin. Molemmat pilarit alkoivat murtua. Sen seurauksena piti säästää toimitusten kuluista eli vähentää toimittajia. Se heikensi lehden laatua, mikä kiihdytti levikkien ja mainostulojen laskua. Oltiin samanlaisessa kierteessä kuin kultaisella 1980-luvulla, mutta kierre menikin nyt alaspäin.

Kustantajan näkökulmasta verkon hyödyt ovat toisaalta erittäin suuret. Digitaalinen lehti ei tarvitse kirjapainoja eikä postinkantajia. Paino- ja postituskulujen poistuminen tuo mittavat säästöt.

Muutoksen saldo jäi kuitenkin vuosien ajaksi miinuksen puolelle monissa sanomalehdissä.

Nyt kierre on kuitenkin kyetty oikaisemaan monissa lehtitaloissa. Lehtien digiversioiden tilaajamäärät kasvavat, ja mainostajatkin ovat oppineet vähitellen näkemään, että painava journalistinen sisältö tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä myös verkossa.

Hyvät Kainuun Sanomien ystävät!

Kerroin edellä disruptiosta, joka on muuttanut moneen kertaan ruoan säilytystä. Tarinan opetus oli se, että ihmisten tarve säilyi koko ajan samana, ruoan säilyttäminen syömäkelpoisena. Siihen opittiin vain vastaamaan aina uusilla keinoilla.

Sanomalehdistön disruption yhtenä syyllisenä rohkenen kysyä, soveltuisiko sama esimerkki myös tälle toimialalle. Mikä on se tarve, jota täyttämään kainuulaiset perustivat sata vuotta sitten oman lehden? Onko tuo tarve edelleen olemassa?

Vastaan ehdottomasti kyllä.

Palautan mieliin Kainuun Sanomien ensimmäisen numeron 13.2.1918. Sisällissota oli alkanut pari viikkoa aikaisemmin ja lehden neljä sivua täyttyivät sotauutisista.

Kainuun maalaisliittolaiset olivat toimineet tarmokkaasti itsenäisyyden saavuttamiseksi. Historiaan on jäänyt Hallan Ukko, Juho Heikkinen.Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen hän oli huhtikuussa järjestämässä Suomussalmella kansalaiskokousta, jossa vaadittiin täydellistä irtautumista Venäjästä.

Näissä oloissa ilmestyi siis Kainuun Sanomien ensimmäinen numero. Sen etusivun vasemmassa reunassa oli lehden ohjelmajulistus, jossa katsottiin jo pidemmälle. Sen mukaan lehdellä oli sama ohjelma kuin Maalaisliitolla. Lehti tahtoi ”taistella tuottavan työn arvon kohottamiseksi ja maahenkisen, kansanvaltaisen edistystyön lujittamiseksi.”

Kuten edellä kuvasin, tietoa on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan mutta sen luotettavuus ja todenperäisyys on samalla epävarmempaa kuin koskaan. Sanomalehti voi olla tässä muutoksessa turvallinen majakka, jonka avulla ihminen voi suunnistaa.

Tiedon tulvassa ihmisillä on entistäkin suurempi tarve saada oikeaa, luotettavaa tietoa tärkeistä asioista sekä perusteltuja mielipiteitä oman maailmankuvan rakennuspuiksi. Ei ole väliä, saadaanko tämä tarve tyydytetyksi paperisen lehden vai kännykän ruudun kautta.

Siksi rohkenin lopulta tulla myös tähän teidän juhlaanne. Insinöörit luovat jatkossakin uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa tiedon levittämisen entistäkin nopeammin ja tehokkaammin. Kyse on siitä, miten hyvin tätä insinöörien kehittämää tekniikkaa osataan hyödyntää.

Sanomalehden tärkein voimavara on säilynyt sadan vuoden ajan samana. Se on ammattitaitoinen, osaava toimitus, jolla on näkemyksellinen johto. Viisas kustantaja antaa toimitukselle täyden vapauden keskittyä tehtäväänsä.

Oikea tieto ja perustellut mielipiteet ovat myös toimivan kansanvallan ehdoton edellytys. Siksi tarvitsemme jatkossakin elävää, moniarvoista sanomalehdistöä.

Kuten Kainuun Sanomien perustajat kirjoittivat ohjelmajulistukseensa sata vuotta sitten, keskellä kansakuntaa repinyttä sisällissotaa:

”Kainuun Sanomat hyvin tietää, että kansa ei elä yksin leivästä. Jo sitä tuottaakseen on sen avarrettava tieto- ja käsityspiiriä. Tätä varten on lehti tekevä kaiken voitavansa kansan syviä rivejä nostattavan todellisen valistuksen juurruttamiseksi.”

Hyvä juhlayleisö!

Näillä ajatuksilla toivotan oikein lämpimästi onnea Kainuun Sanomille, sen tekijöille ja lukijoille! 

Perhevapaauudistus seuraavalle vaalikaudelle

Maanantai 12.2.2018 klo 20:23

Käsittelimme perhevapaauudistuksen tilannetta tänään hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Keskustan ministerin Annika Saarikon puheenjohtama työryhmä sai ansaitut kiitokset. Ryhmä teki perusteellista valmistelutyötä lyhyessä ajassa. Tästä erityiskiitos työryhmän puheenjohtajalle.

Työryhmä teetti asiantuntijoilla monipuoliset vaikutusarviot eri perhevapaamalleista. Näiden vaikutusarvioiden mukaan viime vaiheessa esillä olleen perhevapaamallin työllisyysvaikutus olisi ollut enimmillään 1 600 henkilötyövuotta. Tämä oli odotusarvoihin ja julkisuudessa esiintyneisiin lukuihin sekä uudistuksen kustannuksiin verrattuna huomattavan pieni luku.

Lyhyellä tähtäimellä malli olisi näyttäytynyt ja koettu etuuksien heikennyksenä potentiaalisesti 2/3 perheistä. Tämä olisi heikentänyt etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä. 

Nuorten naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen on Keskustalle tärkeä tavoite. Työnantajille annettava 2 500 euron kertakorvaus perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on arvokas askel tämän tavoitteen tukemisessa. Tätä korvausta esitimme oppositiossa ja laitoimme toimeksi hallituksessa. Määrätietoista jatkotyötä tarvitaan perheystävällisen työelämän kehittämisessä. Suomalaisten lapsiperheiden on voitava turvallisesti rakentaa omaa tulevaisuuttaan. 

Yksi strategisen hallitusohjelman elementtejä on käsitellä julkista taloutta kokonaisuutena. Esitys olisi heikentänyt julkisen talouden tasapainoa lähes 100 miljoonalla eurolla. Näin suuri julkisen talouden menojen lisäys on luonnollisempaa ja järkevämpää päättää silloin, kun myös rahoitusasiat ovat aidosti auki, eli seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Perhevapaauudistusta ei ole hallitusohjelmassa. Sitä vastoin hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin panostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhevapaauudistuksen valmistelemisesta päätettiin budjettiriihessä 2017. Silloin työryhmätyön takarajaksi asetettiin vuoden 2017 loppu. Päätimme budjettiriihessä, että jos mallista ei ole yhteisymmärrystä strategiaistunnossa tammikuussa, uudistuksesta luovutaan automaattisesti. Yritimme täysillä loppuun asti, kunnes jouduimme toteamaan, ettei uudistusta ole mahdollista toteuttaa tällä hallituskaudella.

 

Pääministeri Juha Sipilän tervehdys tasavallan presidentti Sauli Niinistölle

Torstai 1.2.2018 klo 21:48

Arvoisa Tasavallan Presidentti Suomen kansa valitsi teidät uudelleen tasavallan presidentiksi historiallisessa vaalissa viime sunnuntaina. Saitte enemmistön tuen jo ensimmäisessä äänestyksessä. Näin tapahtui ensimmäisen kerran sen jälkeen kun suora kansanvaali otettiin käyttöön vuonna 1994.

Hankitte kansalaisten luottamuksen vaalissa, jossa oli mukana useita ehdokkaita. Olitte lukuisissa vaalikeskusteluissa ehdokkaana muiden rinnalla äänestäjien arvioitavana. Näin hankittu valtakirja antaa teille erinomaiset lähtökohdat työllenne.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Käyty vaali osoitti, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta vallitsee varsin laaja yksimielisyys. Saitte vahvan valtuutuksen jatkaa tämän linjan toteuttamista.

Yhteistoiminnan velvoite ulkopolitiikan johtamisessa kirjoitettiin perustuslakiin vuonna 2000. Tähän mennessä yhteistoiminnan käytännön toteutuksesta on vastannut yhteensä seitsemän pääministeriä ja kaksi presidenttiä. Teilläkin on kokemusta yhteistoiminnasta jo kolmen pääministerin kanssa. Järjestelmä on toiminut omankin kokemukseni mukaan hyvin.

Valtioneuvoston näkökulmasta yhteistoiminta ei ole vain velvoite vaan pikemminkin suuri voimavara. Hallitusten vaihtuessa presidentti tuo ulkopolitiikan johtoon kokemusta ja jatkuvuutta. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjan määrittelyssä voidaan ylittää hallituksen ja opposition rajalinja.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutos jatkuu. Lähialueiden vakauden vahvistamisen rinnalla meidän on jatkettava ilmastonmuutoksen ja pakolaiskriisin kaltaisten globaalien ongelmien ratkomista.

Vaalikeskustelussa sivuttiin myös sisäisen kehityksemme haasteita ja kipukohtia. Niiden hoidossa päävastuu on eduskunnalla ja sen luottamuksen varassa toimivalla hallituksella. Tämäkin perustuslain mukainen työnjako toimii hyvin ja varmistaa sen, että presidentti voi keskittyä päätehtäväänsä, ulkopolitiikan johtamiseen.

Sisäpolitiikassa korostuu ennen muuta presidentin rooli kansallisen eheyden symbolina ja vaalijana. Tässä te, arvoisa tasavallan presidentti, olette jatkanut kaikkien edeltäjienne viitoittamalla tiellä. Eheyden arvo korostuu erityisesti tänä vuonna, jota vietämme sata vuotta sitten nuorta kansakuntaa repineen sisällissodan muistovuotena.

Vastaanottakaa, arvoisa Tasavallan Presidentti, valtioneuvoston ja virkakunnan lämpimät onnittelut ja kunnioituksen vakuutus.

Lisää kirjoituksia