Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 8.10.2018 16:23Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuuttaLue lisää »
  • 23.9.2018 16:55Keskinäisestä kunnioituksesta Lue lisää »
  • 22.9.2018 10:29Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuutta

Maanantai 8.10.2018 klo 16:23

Tänään julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti on aiheuttanut ansaitusti keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raportti teroittaa tarvetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kahden asteen sijaan. Jo puolentoista asteen lämpötilanousu aiheuttaa ongelmia ja vaatii seurauksiin sopeutumista.

Jos kuitenkin maapallon lämpötila nousee kaksi astetta, vaikutukset ovat raportin mukaan huomattavasti vakavampia ja vaikeammin hallittavia. Esimerkiksi veden puutteesta kärsii tuplasti enemmän ihmisiä verrattuna 1,5 asteen lämpötilanousuun. Ero on dramaattinen.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on ollut yksi hallituksen politiikan lähtökohdista. Hallitustunnustelijana asetin hallituskumppaneille kynnyskysymykseksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisen. Hallitus onkin päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Kaiken kattavana tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045.

Päätetyt toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Nyt julkaistun tutkimuksen viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Tarve vähentää päästöjä luo valtavat markkinat uusille teknologisille ratkaisuille. Suomella on mahdollisuus nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi.

Samalla on todettava, että kaikki päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet eivät Suomessakaan ole helppoja. Poliitikoilta päätökset vaativat rohkeutta, yksituumaisuutta ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Jotta päätöksenteko on riittävän pitkäjänteistä, on välttämätöntä käydä hallitus- ja oppositiorajat ylittävää vuoropuhelua. Näin on Suomessa toimittu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä tehdessä.

Aion kutsua marraskuussa kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet yhteen pyöreän pöydän keskusteluun. Keskustelua on luvannut johdatella Suomen ilmastopaneeli. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Kyseessä olisi prosessi, jossa puolueet keskustelisivat puhtaalta pöydältä yhteisistä keinoista ja tavoitteista, joihin kaikki sitoutuvat ilmastopolitiikan kunnianhimon tason varmistamiseksi ja sen jatkuvuuden takaamiseksi yli hallituskausien.

Suomi on ollut tällä hallituskaudella myös kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Olemme tehneet töitä myös Euroopan unionissa päästövähennystavoitteiden tiukentamiseksi. Tätä työtä täytyy jatkaa. Teen parasta aikaa kierrosta, jonka aikana tapaan kaikki EU-kollegani. Tapaamisilla olen pohjustanut Suomen ensi kesänä alkavaa EU:n puheenjohtajuutta. Olen näissä keskusteluissa ottanut puheeksi myös ilmastonmuutoksen ja todennut, että nykyiset toimet eivät riitä. Ilmastonmuutoksen pitää olla keskeisesti esillä myös Suomen EU-puheenjohtajuuden ohjelmassa. Euroopan tulee ottaa kansainvälisesti ilmastojohtajuus.

Keskinäisestä kunnioituksesta

Sunnuntai 23.9.2018 klo 16:55

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja ja omalla tekemiselläni muuttamaan poliittista kulttuuria. Aika ajoin olen muistellut, mitä se kotisohvalla politiikan pyörteille päätään pudistellut kempeleläinen diplomi-insinööri aikanaan ajattelikaan politiikasta– sen tahallisista väärinymmärtämisistä ja haluttomuudesta löytää ratkaisuja.

Nyt olen saanut olla osa tuota politiikan maailmaa kohta kahden vaalikauden ajan. Omalta osaltani olen yrittänyt muuttaa politiikan toimintatapoja. Jossain olen onnistunut, jossain en.

Yhä olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja ohipuhumiseen. He odottavat politiikkojen tekevän kestäviä päätöksiä heidän ja isänmaan parhaaksi, eivätkä hekaipaa toisten nokittelua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 

Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin. 

Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vaatii kunnostautumista erityisesti meiltä päättäjiltä. Tämä korostuu pohdinnoissa näinä kuukausina, kun puolueet etsivät ehdokkaita ensi kevään moniin tärkeisiin vaaleihin. Kärjistykset ja tahallinen väärinymmärtäminen saavat monet jättäytymään keskustelujen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nurkkaan ajaminen on helppoa, mutta sieltä poispääseminen taas vaikeaa. 

Ihmisillä on tarve puhua ja saada näkemyksiinsä vastakaikua. Mitä hyötyä on keskustelusta, joka pyrkii vain osoittamaan toisen olevan väärässä? Onko politiikan puhumisen tavoite poliittiset pikavoitot ja kannatuksen kasvu vai kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen?

Puhuin Saksan liittopresidentin kanssa aiheesta tällä viikolla. Hän oli äärettömän huolissaan poliittisesta keskustelukulttuurista niin Saksassa kuin koko Euroopassa. Pahimmillaan se ruokkii ääriliikkeille ja radikalismille maaperää ja suosiota. Joidenkin tutkimusten mukaan populististen puolueiden suosio voi ensi keväänä kasvaa Euroopan parlamentissa jopa 30 – 35 prosenttiin. Jos tämä toteutuu, se muuttaa kyllä parlamentin dynamiikkaa. 

Suomen kaltaista monipuoluejärjestelmää, jossa on totuttu kaiken kirjaviin hallituksiin, pitäisikin osata vaalia tavalla, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheyttä. Kyvystä tehdä päätöksiä yli puoluerajojen on pidettävä huolta. Kompromissien teko voi välillä kirpaista yksittäistä poliitikkoa tai puoluetta, mutta se on siltikin ainut tae kestävästä yhteiskunnan uudistamisesta.  

Omasta kokemuksesta tiedän, että oppositiossa itsekseen on helppo olla puhdasoppisen oikeassa monessa asiassa. Vaikeus tuleekin juuri kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta porukalla. Se tekee myös kipeää, on tehnyt myös Keskustalle. Hallitusten toimintakyky ja keskinäinen kunnioittava vuoropuhelu voi myös lisätä politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Länsimaisessa demokratiassa meidän on kyettävä käymään kipakkaakin poliittista debattia. On oikeus olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä toisia kunnioittaen ohipuhumista välttäen.

Keskustan periaateohjelman mukaisesti sydämensivistys ja lähimmäisenrakkaus ovat toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. 

Tässä lajissa yritän itse ja puoleeni kanssa kilvoitella joka päivä.

Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin

Lauantai 22.9.2018 klo 10:29

Yhteiskunnan eheys, eriarvoisuuden torjunta ja ylisukupolvisuus ovat seuraavan vaalikauden punainen lanka, linjasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä. 

Viimeiset vuodet Suomen taloutta on laitettu kuntoon. Velkaantumiselle oli saatava piste ja suomalaisille työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt laitettu kestävämmälle pohjalle.  Seuraavaksi Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat eheämpää yhteiskuntaa ja kaikkien suomalaisten mukana oloa, Juha Sipilä toteaa.

Keskusta lanseerasi Sotkamon puoluekokouksessa luottamuksen apilan. Nyt Keskusta julkisti apilasta huolenpitolehden tavoitteet ensi vaalikaudelle. Puolue nostaa huolenpidon kärkiteemoikseen tervetullut lapsinäköaloja nuorillearvokas ikääntyminen ja mahdollistava perusturva.

Keskusta uudistaisi perhevapaat ja panostaisi edelleen lapsiperheiden kotiapuun. Parhaillaan seuraavalle hallitukselle esivalmistellaan lapsistrategiaa. Keskusta on sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon sitoutunut. Keskusta myös esittää oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.

Keskustan perhevapaamallissa perheillä on säilyttävä valinnanvapaus. Isien vapaita on pidennettävä. Keskusta on valmis laittamaan tähän rahaa. Isien on käytettävä enemmän perhevapaita. Myös itse olen ollut kotona hoitamassa lapsia, sitä aikaa ei ole varmasti kukaan jälkeenpäin katunut, Sipilä toteaa.

Keskusta myös esittää, että 75 vuotta täyttäville suomalaisille tarjottaisiin ikäkausitarkistus. Siellä käytäisiin ikäihmisen tilanne kaikkinensa läpi, ei vain terveydentilaa. Keskusta on myös valmis pohtimaan innovatiivisia ideoita ikäihmisten uudenlaisiksi asumismuodoiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä olisivat esimerkiksi kaupunkien seniorikorttelit

Sipilän mukaan sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistusSosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.

Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Olemme tällä kaudella käynnistäneet perustulokokeilun Keskustan aloitteesta. Se oli hyvä lähtölaukaus ja siitä saatuja tuloksia on hyödynnettävä. Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen, Sipilä sanoo.

Sadat keskustalaiset toimijat ovat kokoontuneet viikonlopuksi politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylään.

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Lisää kirjoituksia