Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 20.1.2018 19:21Pääministeri Sipilä yrittäjäjuhlassa: Ensi kaudella työllisyysaste 75 prosentin tuntumaanLue lisää »
  • 19.1.2018 21:55Loppukiri ratkaisee vaalitLue lisää »
  • 19.1.2018 8:10Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Pääministeri Sipilä yrittäjäjuhlassa: Ensi kaudella työllisyysaste 75 prosentin tuntumaan

Lauantai 20.1.2018 klo 19:21

Pääministeri Juha Sipilä korosti Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä, että Suomen talous on kääntynyt selkeään kasvuun. Tämä näkyy myös monen suomalaisyrittäjän liikevaihdossa ja tuloksissa.

– Suomen talous kasvoi viime vuonna kolmen prosentin vauhtia, mitä pidettiin pari vuotta sitten aivan utopistisena lukuna. Myös tämä ja ensi vuosi näyttävät varsin hyviltä. Viime mittauksessa työllisyysasteemme oli noussut jo 70,4 prosenttiin. Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990, sanoi pääministeri Sipilä juhlapuheessaan.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste tällä vaalikaudella 72 prosenttiin. Sipilän mukaan tämä on välietappi, sillä seuraavalla vaalikaudella on päästävä pohjoismaiselle tasolle eli noin 75 prosentin tuntumaan.

Sipilä pitää työllisyyden vahvistamista kestävimpänä keinona yhteiskunnan eheyden takaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi ikääntyvässä Suomessa.

– Kun on työtä, on vähemmän syrjäytymistä ja pahoinvointia. Työtä tekemällä moni kokee olevansa osa yhteiskuntaamme. Jokainen on hyvä jossakin, ja työttömyyden vuoksi yhteiskunnassa jää paljon hyvää osaamista hyödyntämättä.

Sipilä kannusti erityisesti naisia yrittäjyyden polulle. Samalla hän muistutti, että naisyrittäjyyttä ja naisten työmarkkina-asemaa on parannettu perhevapaakustannuksia tasaamalla.

– Naistyöntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia on tasattu työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tämänsuuntaisia tekoja naisyrittäjät ovat odottaneet pitkään. Tämä hallitus laittoi asian viimein toimeksi.

– Sote-alalla on paljon naisyrittäjiä. Kun hallitus sorvasi valinnanvapauslakia, pidimme mielessä erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Kun valinnanvapaus toteutetaan nyt asiakassetelipainotteisena, pienten yrityksen kilpailuasema paranee merkittävästi.

Loppukiri ratkaisee vaalit

Perjantai 19.1.2018 klo 21:55

Vuo­det 2017 ja 2018 her­kis­tä­vät mei­tä suo­ma­lai­sia his­to­ri­al­le nor­maa­lia voi­mak­kaam­mal­la ta­val­la.

Suo­men sa­ta­vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tä juh­lis­tet­tiin Yh­des­sä-tee­man al­la. Al­ka­nut vuo­si on puo­les­taan si­säl­lis­so­dan muis­to­vuo­si, jota py­ri­tään viet­tä­mään eheyt­tä ko­ros­ta­val­la ta­val­la.

Yh­des­sä te­ke­mi­nen ja ehey­den vies­ti ovat luon­te­va osa myös Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­jaa.

Kurkistus his­to­ri­aan on pre­si­den­tin­vaa­li­työn kes­kel­lä­kin pai­kal­laan.

Rei­lut sata vuot­ta sit­ten Suo­mes­sa teh­tiin mer­kit­tä­viä lin­jan­ve­to­ja pre­si­den­tin­vaa­le­ja kos­kien.

Maa­lais­liit­to oli ai­kaan­sa edel­lä jo syk­syl­lä 1917, kun se vaa­li­oh­jel­mas­saan vaa­ti ny­kyi­sen­kal­tais­ta pre­si­den­tin­vaa­lia otet­ta­vak­si käyt­töön lin­jaa­mal­la ”Kor­kein­ta hal­lin­to­val­taa käyt­tä­mään on ase­tet­ta­va mää­rä­vuo­sik­si kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä va­lit­ta­va pre­si­dent­ti”.

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­li­taan kuu­dek­si vuo­dek­si, ai­dos­ti mää­rä­vuo­sik­si ker­ral­laan – ai­van ku­ten Maa­lais­liit­to vaa­li­oh­jel­mas­saan vii­saas­ti jo vuon­na 1917 aset­ti ta­voit­teek­seen.

Tä­män vaa­li­oh­jel­man to­teu­tu­mi­seen meni 77 vuot­ta. Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­lit­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä vuon­na 1994.

Ehdokkaamme Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­ja on lop­pu­kiih­dy­tys­vai­hees­sa.

Ma­tin vah­va osaa­mi­nen ja pe­rus­teel­li­nen kam­pan­ja­työ ym­pä­ri Suo­men luo­vat kes­tä­vän poh­jan lop­pu­ki­ril­le.

Pal­jon on vaa­li­työl­le vie­lä ai­kaa – eh­dok­kaan oma ener­gia ja mo­ti­vaa­tio ovat huip­pu­lu­ke­mis­sa.

Suo­ma­lai­set an­sait­se­vat ai­don vaa­lin jo kan­san­val­lan ja de­mok­ra­ti­an­kin nä­kö­kul­mas­ta.

Maan suu­rim­pa­na po­liit­ti­se­na kan­san­liik­kee­nä kes­kus­tal­la on täs­sä­kin eri­tyi­sen suu­ri vas­tuu.

Sik­si ase­tim­me jo hy­vis­sä ajoin puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa vaa­lei­hin eh­dol­le Mat­ti Van­ha­sen, joka on erit­täin osaa­va, pä­te­vä ja ko­ke­nut.

Hän on yh­tei­nen eh­dok­kaam­me ja edus­taa yh­des­sä te­ke­mi­äm­me ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan lin­jauk­sia.

Viimeistään Ma­tin täys­kymp­pi­suo­ri­tus vii­me­viik­koi­ses­sa Ylen vaa­li­ten­tis­sä toi esiin sen, min­kä me kes­kus­ta­lai­set olem­me tien­neet koko ajan: Mat­ti Van­ha­nen täyt­tää kai­kil­la mit­ta­reil­la mi­tat­tu­na kirk­kaas­ti pre­si­den­til­le ase­te­tut pä­te­vyys­vaa­ti­muk­set.

Ko­ti­kat­so­mois­sa ole­vien ei tar­vit­se pe­lä­tä asi­a­vir­hei­tä, kun Mat­ti on ten­tat­ta­va­na.

Olen ilol­la huo­man­nut, mi­ten vaa­li­kuu­me suo­ras­taan le­vi­ää kes­kus­tan kent­tä­vä­en kes­kuu­des­sa.

Nyt vaan li­sää pök­köä pe­sään!

Tehokkaassa vaa­li­työs­sä yh­dis­ty­vät uu­det ja van­hat vaa­li­työn muo­dot.

Yh­tä tär­ke­ää kuin on ot­taa käyt­töön uu­sia so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­nei­tä, on huo­leh­tia pe­rin­tei­ses­tä ih­mis­ten koh­taa­mi­ses­ta.

Voim­me jo­kai­nen osal­tam­me huo­leh­tia sii­tä, et­tä naa­pu­rim­me yk­si­näi­nen ikäih­mi­nen saa mah­dol­li­suu­den käyt­tää vaa­li­oi­keut­taan tai et­tä se au­to­ton ka­ve­rim­me pää­see vaa­li­päi­vä­nä eh­kä ai­ka kau­as­kin siir­ty­neel­le ää­nes­tys­pai­kal­le.

Vai­kut­ta­mi­sen oi­keus kuu­luu kai­kil­le.

Presidentin mi­tat kirk­kaas­ti täyt­tä­vä eh­do­kas an­sait­see pre­si­den­tin mi­tat täyt­tä­vän vaa­li­työn.

Teh­dään kaik­kien ai­ko­jen lop­pu­ki­ri yh­des­sä eh­dok­kaam­me ja suo­ma­lais­ten kans­sa.

Teh­dään näis­tä nyt kun­non vaa­lit, ää­nes­te­tään Mat­tia.

Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa

Perjantai 19.1.2018 klo 8:10

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.1.2018

Taloudellisesti itsenäinen maa ei vähästä horjahda. Vakaus ja turvallisuus rakentuvat myös kansakunnan taloudellisesta itsellisyydestä.

Taloudellinen itsellisyys edellyttää terveen julkisen talouden lisäksi riittävää ja järkkymätöntäruoka- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuuttaKeskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt tätä teemaa keskeisesti esillä. Vanhanen tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja on osoittanut siinä erittäin kypsää harkintaa. 

Vanhanen on kantanut huolta siitä, että maailmalla nälkää näkevien määrä on kääntynyt kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutokset aiheuttavat jopa suurempia muuttoaaltoja kuin, mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Vanhanen on todennut, että Suomessa yhä useamman maatalouskoneen on käytävä kotimaisella polttoaineella ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitsemme toimivat kotimaiset kierrätysravinnemarkkinat.  Hän on muistuttanut siitä, että Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa maatamme on kiristetty ruoansaannilla. Tämänkään vuoksi ruuantuotannon omavaraisuutta ei ole missään nimessä syytä vähätellä. 

Täällä pohjolassa ruuan tuotantokustannukset ovat korkeat. Siksi emme maailmanmarkkinoillakilpaile hinnalla, vaan suomalaisten tuotteiden laadulla ja puhtaudella, jotka kiinnostavat maksukykyisiä kuluttajia esimerkiksi Aasian markkinoilla. Kannattavaa kasvua on löydettävissä merien takaa, kunhan löydämme oikeat markkinat ja kehitämme tuotteemme kohdemarkkinoille sopivaksi.

Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun ovat Suomen hallitukselle tärkeitä tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi vientilupien käsittelyä Evirassa on nopeutettu henkilöresursseja vahvistamalla. Uusia vientimarkkinoita onkinavautunut. Esimerkiksi siipikarjanlihaa voi nyt viedä Japaniin, ja naudanlihaa sekä kananmunia Hongkongiin.

Puhtaan energian käytössä ja energiaomavaraisuudessa on pysyttävä kunnianhimoisena. Tällä vaalikaudella fossiilista tuontienergiaa on korvattu kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Ministeri Tiilikainen selvittää parhaillaan, voisiko kivihiilestä luopumista aikaistaa viidellä vuodella, kun aiemmin asetettu tavoite on vuosi 2030

Suomi tarvitsee yhteistyötä rakentavia politiikkoja. Matti Vanhasen työtä läheltä seuranneena voin todeta, että hän on sitäHänelle on erityisen tärkeää koko maan eheys, siltojen rakentaminen eri ryhmien välille. 

Ydintehtäviensä lisäksi presidentti voi toimia suomalaisia yhdistävänä arvojohtajana. Keskeltä tulevana, kaikkia suomalaisia yhdistävänä voimana Vanhasella tehtävä olisi luonteva.

Samalla Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hän on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

 

Matti Vanhanen presidentiksi

Tiistai 16.1.2018 klo 9:14

Julkaistu sanomalehti Ilkassa 16.1.2018

Suomalaiset ryhtyvät huomenna valitsemaan maalle presidenttiä.  Ennakkoäänestyksen alkaessa on hyvä kerrata, millaiseen tehtävään henkilöä nyt valitaan. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikka ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuvan kova ydin

Lisäksi presidentti voi olla toiminnallaan koko kansaa yhdistävä arvojohtaja. Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä. Hän toimii koko Suomen puolesta. Hänen työtään läheltä seuranneena voin todeta, että Vanhanenon maltillinen sovittelija ja joukkuepelaaja. Vanhaselle on erityisen tärkeää, että jokainen voi kokea tämän maan omakseen.

Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hänen pääministerikautensa on Suomen kolmanneksi pisin Sorsan ja Lipposen jälkeen. Hän onkin eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Vanhasella on lisäksi monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt Vanhanen toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. 

Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Nyt kohtaamme uudenlaisia haasteita ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää ja kokonaisvaltaista harkintaa niiden käsittelyssä. Esimerkiksi Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi olisi ratkaistava paneutumalla sen juurisyihin. Vanhasen mielestä kriisin ratkaisu vaatii mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan. 

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa jopa suurempia muuttoaaltoja mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Vanhanen myös osaa rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Hyvä osoitus tästä on se, että hänen johtamissaan hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, vihreät kuin RKP.

Presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan ja demokratiankin näkökulmasta

Kaikki tunnustavat Matti Vanhasen osaamisen ja loputkin näkivät sen viime torstaina Ylen vaalitentissä.

Lisää kirjoituksia