Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.6.2018 15:05Puhe puoluekokouksen pääjuhlassaLue lisää »
  • 9.6.2018 10:59Poliittinen tilannekatsaus Sotkamon puoluekokouksessaLue lisää »
  • 8.6.2018 15:10Avauspuhe Keskustan puoluekokouksessa SotkamossaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puhe puoluekokouksen pääjuhlassa

Sunnuntai 10.6.2018 klo 15:05

Arvoisat keskustalaiset,
Hyvät aateystävät,

Puoluekokouksemme huipentui jälleen lippumarssiin, jonka kärjessä kulki siniristilippu. Sen jäljessä tulivat sadat vihreät lippumme.

Tämä järjestys perustuu ensinnäkin lainsäädäntöön. Suomen lippu on asetettava arvokkaimpaan asemaan, jos sitä käytetään muiden lippujen yhteydessä.

Lippujen järjestyksellä on myös syvällinen yhteiskunnallinen viesti. Keskustan arvojärjestyksessä Suomen etu on tärkein. Puolue palvelee yhteistä hyvää.

Tämä arvojärjestys näkyy aamulla hyväksytyssä periaateohjelmassa.

Siniristilippu täytti juuri 100 vuotta ja lippu kertoo vahvasti myös historiasta. Eduskunta vahvisti sen Suomen valtiolipuksi vain muutamia viikkoja sisällissodan päättymisen jälkeen.

Viime vuonna juhlimme Suomen itsenäistymistä iloisissa tunnelmissa. Sadat tuhannet suomalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen. Tänä vuonna tunnelma vaihtui kuin itsestään vakavaksi. Olemme muistelleet kansakuntaan syvät haavat jättänyttä sisällissotaa, mutta sen synkimpiäkin hetkiä on muistettu sovinnon hengessä kuten eilen Tammisaaressa punavankileirin suuressa muistotapahtumassa. Olen ylpeä siitä, että teimme tästä muistovuodesta sovinnon ja eheyden vuoden.

Hyvät keskustalaiset,

Sovinto ja eheys ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisia päämääriä. Eilisessä puheessani totesin, että unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Nämä päämäärät ohjaavat kaikkea toimintaamme paikallisessa, maakunnallisessa sekä valtakunnallisessa toiminnassa, eduskunnassa, mutta myös Euroopan unionissa ja kansainvälisessä politiikassa.

Palaan puheeni lopuksi vielä tulevaisuuden kysymyksiin ja sovinnon ja eheyden tärkeyteen yhteiskunnassa.

Ennen sitä pysähdyn hetkeksi pohtimaan oman kansanliikkeemme suhdetta itsenäisyyden alkuvaiheisiin.

Mieleeni nousee kaksi päivämäärää, kaksi puhujaa ja kaksi puhetta, joista voidaan vetää suora linja tähän päivään, tulevaisuuteen ja sitä luotaavaan periaateohjelmaamme.

Ensimmäinen päivämäärä on 15.11.1917. Suomi oli levottomuuden tilassa. Tsaari oli keväällä syösty vallasta Venäjällä. Valtaa piti sen jälkeen väliaikainen hallitus siihen saakka, kun Leninin johtamat joukot kaappasivat vallan Pietarissa 7. marraskuuta. He kehottivat suomalaisia aatetovereitaan seuraamaan esimerkkiä.

Suomessa oli satatuhatta venäläistä sotilasta. Yhteistä järjestysvaltaa ei ollut. Kesästä lähtien oli alettu perustaa työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhteiskunta oli hajoamassa ja ihmiset näkivät nälkää.

Suomessa oli juuri käyty eduskuntavaalit. Maalaisliitto oli noussut niiden suurimmaksi voittajaksi vaatimalla itsenäisyyttä ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Uusi eduskunta järjestäytyi riitaisena. Keskinäinen epäluottamus syveni päivä päivältä. Eduskunta keskusteli siitä, kenelle kuului korkein valta.

Maalaisliitto yritti sovitella sosialistien ja porvarien välillä ja sai siitä hyvästä yleensä haukut molemmilta puolilta. Marraskuun 15. päivä avautui kuitenkin hetkeksi sovittelun mahdollisuus maalaisliiton ja sosialistien välillä.

Ryhmien välillä käytyjen neuvottelujen jälkeen eduskunta päätti julistautua korkeimman vallan haltijaksi myöhään illalla. Itsenäisyysjulistuksesta ehdotuksen teki Santeri Alkio.

Ilta ei ollut vielä ohi. Sosialistit vaativat, että vielä samana yönä pidettäisiin uusi istunto, jossa pitäisi hyväksyä heidän Me vaadimme -ohjelma. He varoittivat, että jos eduskunnan porvarillinen enemmistö ei taivu uudistuksiin, niitä saattavat ryhtyä toteuttamaan toiset voimat.

Santeri Alkio nousi silloin puhujakorokkeelle ja sanoi:

”Minä en henkilökohtaisesti pelkää niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty. Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakavasti pelkään kansalaissotaa. Jos täällä kansalaissota syttyy, olkoon se mistä syystä tahansa, niin minun käsitykseni mukaan on eduskunnan silloin valvottava yksi yö, jos voidaan se sillä estää. Voi tulla sellainenkin tilanne, että täytyy valvoa useampia öitä, ja jos me voimme yhdenkin ihmishengen pelastaa sillä, että valvomme tämän yön, on meidän se tehtävä.”

Vielä samana yönä pidettiinkin uusi istunto, jossa eduskunta hyväksyi demokraattiset kunnallislait ja lain kahdeksan tunnin työajasta.

Alkion ja Maalaisliiton sovittelu saattoi estää vallankumouksen hetkellä, jolloin sen onnistumiselle olivat paremmat edellytykset kuin pari kuukautta myöhemmin. Venäjän valtaa pitävät sättivät pitkään suomalaisia tovereita otollisimman tilaisuuden hukkaamisesta.

Valitettavasti Maalaisliiton 26 kansanedustajan voima ei vielä riittänyt sovun rakentamiseen. Maa ajautui sisällissotaan tammikuun lopulla 1918.

Tätä historiallista taustaa vasten ymmärrämme, miksi uuden ohjelmamme seitsemäs periaate on muotoiltu näin:

”Suomalaisuuteen kuuluu sovinnon tien hakeminen politiikassa ja työmarkkinoilla. Tätä vaalimme, erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen ja kohtuutta noudattaen.”

Arvoisat kuulijat!

Toinen tärkeä päivä ja puhe pidettiin viides toukokuuta 1918. Senaattori Kyösti Kallio puhui täpötäydessä Nivalan kirkossa. Hän oli piileskellyt henkensä kaupalla punaisessa Helsingissä sodan ajan. Kallion sanat olivat rohkeaa puhetta silloisessa ympäristössä. Punaisten teloitukset olivat menossa. Moni ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä näistä sanoista:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Nyt hyväksytyn periaateohjelmamme yhdestoista periaate kuuluu:

”Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki voivat olla mukana.”

Hyvät ystävät!

Kaksi puhujaa ja kaksi puhetta puolen vuoden välein. Nämä kaksi puhetta kiteyttivät kaikkein oleellisimman, mutta samalla niissä nähtiin kauemmas kuin mihin useimmat aikalaiset pystyivät näkemään.

Kumpikaan puhe ei syntynyt tyhjästä. Alkiolla ja Kalliolla oli vahva aatteellinen vakaumus. He halusivat rakentaa siltoja ja sovintoa. Heitä tuki kasvava puolue, Maalaisliitto. Me voimme olla ylpeitä Alkion ja Kallion perinnöstä. Alkion ja Kallion puheet ovat kestäneet aikaa.

Heidän työtään myöhemmin jatkoi esimerkillisellä tavalla Urho Kekkonen. Kekkosen elämäntyö ulkopoliittisen yhteisymmärryksen ja sisäisen eheytyspolitiikan rakentamisessa on ollut kansakuntamme rakentumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan jälkeen Kyösti Kallio oli ensimmäisiä, joka näki säröjen läpi valoa, joka uskalsi katsoa tulevaisuuteen ja puhua sovinnon puolesta.

Tarvitsemme säröjen läpi tulevaa valoa. Emme selviä yksin. Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme kovapintaisuuden ja nitistämishalun sijasta myötätuntoa, sekä politiikassa että inhimillisessä elämässä.

Eräs sairaalapappi sanoitti asian vuosien kokemuksella seuraavasti: Vain särön läpi pääsee valo. Särkyminen tuntuu kivuliaalta, mutta siihen kätkeytyy myös paljon viisautta, sillä vasta kun mielemme suojamuureihin syntyy särö, näistä säröstä paistaa valo.

Periaateohjelmamme 69. periaate kuuluu: ”Meille ei ole tärkeintä se, joka huutaa lujimmin. Vaatii erityistä herkkyyttä kuulla häntä, joka enää vain vaikenee. Heikoimpien osallisuudesta ja ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien asia.”

Suomessa on pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni voisi kokea itsensä kokonaisvaltaisesti onnelliseksi. Ja elämä suo siihen mahdollisuuksia – onhan se suurenmoinen lahja. Se tihkuu hyvyyttä ja tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia onneen. Meidän on ponnisteltava lujasti sen puolesta, että elämän lahjat jakaantuisivat oikeudenmukaisesti ja että kaikki suomalaiset voisivat elää onnellisina.

Hyvä keskustaväki,

Keskusta on jatkuvasti uudistuva liike. Olemme vuosikymmenten aikana olleet rohkeita yhteiskunnan uudistajia. Peruskoululaki ja kansanterveyslaki kuluttivat paljon voimia ennen kuin niistä tuli koululaisten ja kansalaisten näkökulmasta todellisuutta. Keskiasteen kouluuudistustakin tehtiin koko 1970-luku. Olimme niiden tärkeydestä ja aikaansaamisesta täysin vakuuttuneita.

Suuret yhteiskunnalliset uudistukset vaativat aina kärsivällisyyttä, sitkeyttä. Sitä pyydän teiltä kaikilta – paikallisyhdistyksissä, kunnallisjärjestöissä, kunnanvaltuustoissa ja muissa luottamustehtävissä. Uudistusten läpivienti vaatii meiltä kaikilta paljon. Menestyksemme ydin voidaan tiivistää kolmeen asiaan: ihmisten kuuntelemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen.

Kevään puoluevaltuustossa päätimme yhdessä, että toteutamme yhteinen reissu -projektin. Haluamme kuulla, mitä asioita meidän pitää ottaa hoidettavaksi, jotta osallisuus ja hyvinvointi yhteiskunnassamme paranisivat. Meidän on uskallettava mennä myös niiden maan hiljaisten luokse, jotka liikkuvat yhteiskunnan reunamilla. Keskustalla on erityinen vastuu maamme yhtenäisyydestä.

Elämme monin osin suurta murrosta, yhteiskunnallista taitekohtaa. Tarve ihmisten kuulemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen ei ole loppumassa. Murrosvaihe jatkuu.

Seuraavalla vaalikaudella katseemme on tulevaisuudessa, yli sukupolvien. Luottamuksen apilan lehdille olemme tiivistäneet politiikkamme ytimen. Ne ovat osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto.

Keskusta rakentaa vaaliohjelman tältä pohjalta. Haluamme uudistaa muun muassa sosiaaliturvaa, torjua eriarvoistumista, vahvistaa taloutta, osaamista ja yrittäjyyttä, lisätä paikallista sopimista, huolehtia ikäihmisten hyvästä hoidosta ja perheiden jaksamisesta. Kantaa vastuuta heikommista niin kotimaassa kuin maailmalla. Ratkoa globaaleja ongelmia ja ottaa vahva rooli EU-politiikassa puheenjohtajamaana.

Periaateohjelmassamme todetaan: ”Ei voi saavuttaa upeita asioita, ellei tiedä mikä on olennaista ja hyvää. Jos haluamme asioiden muuttuvan, niitä pitää olla valmis myös itse muuttamaan.”

 

Hyvät keskustalaiset,

Uskon, että seuraavat eduskuntavaalit voittaa Suomen yhtenäisin puolue. Olen äärimmäisen vaikuttunut siitä tuesta, jota olette minulle ja koko uudelle puoluejohdolle täällä osoittaneet. Se velvoittaa meitä kaikkia.

Lähdemme täältä intoa ja taistelutahtoa puhkuen kohti eduskuntavaaleja.

Olemme Suomen yhtenäisin puolue.  

Poliittinen tilannekatsaus Sotkamon puoluekokouksessa

Lauantai 9.6.2018 klo 10:59

(muutosvarauksin)

 

Hyvä keskustaväki,

Hienoa olla tässä teidän edessänne kertomassa, että ne hommat, joihin yhdessä sitouduimme, etenevät hyvin. Keskustan politiikan keskeinen tavoite tällä vaalikaudella oli saada Suomi kuntoon.

Suomi on nostettu nyt kuilun partaalta ja talous kasvaa. Työllisyys paranee koko maassa ja näkymät ovat myönteiset. Velkaantuminen on kääntynyt laskuun ja velaksi eläminen loppuu ihan kohta.   

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut politiikasta, että tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulemme uudelleen valituksi, jos teemme sen, mitä pitää. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen talven gallupeista.

 

Hyvät aatesiskot ja -velipojat,

Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että suomalaiset arvostavat enemmän tekijöitä kuin vastuunpakoilijoita. Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että Junckerin laki ei päde suomalaisiin.

Politiikka on Keskustalle teon sana.

Meidän käsissä sanat muuttuvat teoiksi. Emme luiki tuulen suojaan tai sorru helppoihin jakolupauksiin ja mediatemppuihin. Emme ole luikki- tai jakopopulisteja.

Seuraavan puolen tunnin aikana avaan teille, mitä Keskustan mielestä Suomi tarvitsee seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä. Eriarvoisuuden torjunta, ylisukupolvisuus ja yrittäjähenkisyys ovat kaiken poliittisen toimintamme perusta. Jokaista päätöstä tehdessä voimme nojata näihin kolmeen periaatteeseen.

 

Hyvät ystävät,

Suomen kuntoon laittaminen toimii kaiken maaperänä. Sen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan uutta. Meidän lapsemme ansaitsevat Suomen, missä rakennetaan osaavaa kasvua, jokaisesta pidetään huolta, viljellään ja varjellaan maata luontoa kunnioittaen ja kannetaan vastuuta ratkomalla asioita aktiivisella otteella Euroopan unionissa ja maailmalla.

Kaikki toiminta perustuu luottamukseen. Seuraavien vaalien kakkara on luottamuksen apila.

Luottamuksen apila seisoo tukevasti kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa.

Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. Apilan lehdiltä löytyy Keskustan visio seuraavan vuosikymmenen suurista ratkaisuista.

 

Hyvät ystävät,

Luottamuksen apilan ensimmäinen lehti on osaava kasvu.  

Teknologian kehityksen vauhti ja siitä seuraava työelämän murros on hurja. Se haastaa kaikki kehittyneet yhteiskunnat ja suuren osan yrityksistä. Vain kovin harvat ovat suojassa murrokselta. Monet työt muuttuvat, jotkut jopa häviävät, mutta samalla syntyy uusia tilalle.

Meillä ei ole kuitenkaan mitään syitä pelätä murrosta. Miksi? Siksi, että Suomi on yksi maailman parhaiten muutokseen valmistautuneista maista. Osaaminen on syvää ja laaja-alaista ja otamme mielellämme käyttöön uutta teknologiaa. Olemme myös tutkimusmyönteistä, nopeasti oivaltavaa keksijäkansaa. Juuret tälle ovat omatoimisessa talonpoikaiskulttuurissa.

Keskustan suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn aiheuttaman murroksen yli.

On arvioitu, että Suomella on seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve. Tämän hallituksen aikana olemme panostaneet muuntokoulutukseen ja helpottaneet uudelleen kouluttautumista. Tämä työ jatkuu: elinikäinen oppiminen koskettaa kaikkia. 

Suomalainen peruskoulu on suuri menestystarina, jota käydään ihailemassa ympäri maailmaa. Peruskoulu on antanut lähtökohdista ja asuinpaikasta riippumattomat, yhtäläiset mahdollisuudet niin oppia kuin kasvaa ihmisenä.

Keskustan historiallinenkin tehtävä on vahvistaa peruskoulua juuri nyt, kun esimerkiksi osalla toiselle asteelle siirtyvistä pojista on ongelmia jopa lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä. Levottomuuden ja keskittymiskyvyn puutteen ongelmat ovat kouluissa arkipäivää. Keskustalla on ratkaisuja, tuore vaihtoehto.

Keskusta esittää pienten lasten koulua, jossa esikouluvuosi ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostaisivat joustavan kokonaisuuden. Jos asiat tarttuvat ja kotona on asiat kunnossa, sieltä voitaisiin edetä kolmea vuotta ripeämmin. Jos taas lapsi ja perhe tarvitsevat pidempää tukea, he sitä myös saisivat ilman pelkoa minkäänlaisesta leimautumisesta. Toiselta luokalta mentäisiin eteenpäin vaiheittain, kun perustaidot on saatu riittävään hallintaan. Kakkosluokalla olisi tätä varten oma tsekkauspisteensä.

Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että varhainen tuki on valtavan tärkeää. Ensimmäisiin vuosiin olisi panostettava enemmän ja kouluun voitaisiin integroida vahvasti erilaisia perheiden tukipalveluita. Kun pohja ovat kunnossa, kaikkien valmiudet toisen asteen koulutukseen paranevat.

Keskustalla on ratkaisu myös oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun. On tärkeää puhua syrjäytymisen ehkäisystä, mutta vielä tärkeämpää on tehdä tekoja, joilla syrjäytymistä ehkäistään. Olemme nostaneet päämme poteroista, jonne useampi puolue tuntuu edelleen hautautuneen.

Esitämme oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Näin alle 18-vuotias koulunsa keskeyttänyt ohjattaisiin uudelleen esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön, pajakouluun, kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen ja niin edespäin. Nuoresta otettaisiin koppi. Se on meidän vastuullamme.

Oppioikeusmallimme sisältää myös ajatuksen seiskaluokan tsekkauspisteestä, jossa jatko-opintovalmiuksia alettaisiin jo suunnitelmallisesti kartoittamaan.

Koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Rakennamme nuorille sukupolville uusia mahdollisuuksia tieteisiin, mahdollisuuden olla maailman parhaita huippututkijoita.

Suomen pitää olla maailman ykkönen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Suomalaisille huippututkijoille pitää olla tähän parhaat välineet ja työkalut. Henkilökohtaisia supertietokoneita on hankittava sadalle tutkijalle Suomessa. Se vahvistaisi johtajuuttamme Euroopassa.

Haluamme olla alan huippua myös lääketieteessä, erilaisten teknologioiden kehittämisessä vastaamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja monessa muussa. Emme ole vain seurailijoita, meillä on kaikki edellytykset olla edelläkävijöitä usealla eri alalla.

 

Hyvät keskustalaiset,

Merkittävä tämän ja tulevien hallituskausien haaste liittyy liikenneverkon riittävän rahoituksen turvaamiseen. Liikenne- ja viestintäverkot ovat yhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden verisuonisto. Liikenneväylien korjausvelan paikkaaminen aloitettiin tällä vaalikaudella ja siihen on suunnattava lisärahoitusta myös tulevaisuudessa.

Liikennehankkeet on nähtävä jatkossa rohkeasti talouskasvun ja hyvinvoinnin lähteinä, eikä pelkkinä menoerinä. Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys. 

Tavoitteeksi on otettava esimerkiksi pääasiassa yksityisellä rahoituksella toimivat hankeyhtiöt, jotka mahdollistavat uusien ja useampien kehittämishankkeiden toteuttamisen nopeammin. Keskustalla on tähän selvä malli, Keskusta on tähän valmis vaikka heti.

Tasapainoinen aluekehitys on meille keskustalaisille tärkeä arvo. Meidät tunnetaan koko Suomen puolustajina. Emme ymmärrä lainkaan kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Valtaosa suomalaisista, myös kaupunkilaisista, ovat koko Suomen kannattajia. Vapaavuorelaisesta repivästä ja vastakkainasettelua ruokkivasta politiikasta sanoudumme selkeästi irti.

Sen sijaan olemme ylpeitä siitä, että työpaikkoja syntyy nyt kaikkiin maakuntiin, Lapista pääkaupunkiseudulle. Kehitys on huikeaa monilla alueilla.

Voin vakuuttaa, että koko Suomen pärjääminen on minulle tärkeintä. Digitaalisuus ja sähköiset palvelut auttavat ihmisiä elämään koko maassa. Olenkin varma, että hajautetun yhteiskunnan malli luo parhaimmat osaavan kasvun edellytykset Suomelle myös tulevaisuudessa.

Hyvä keskustaväki,

Luottamuksen apilan toinen lehti on huolenpito.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Väitteistä ja pelottelusta huolimatta eriarvoisuus ei ole tällä vaalikaudella lisääntynyt. Myös sote-uudistuksen ydin on yhdenvertaisuudessa: haluamme turvata kaikille suomalaisille, myös työttömille ja eläkeläisille, paremman pääsyn perusterveydenhuoltoon.

Miksi tätä niin rajulla voimalla vastustetaan? Sote-uudistus on peruskouluun verrattava suuri suomalainen yhdenvertaisuusuudistus.

Käynnissä oleva yhteiskunnan murros vaatii edelleenkin erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon turvaamiseksi. Keskusta on aina ollut perusturvapuolue. Sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistus ja viime päivien kokemuksen valossa siitäkään ei taida tulla helppoa. 

Järjestelmämme on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää.

Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi. Osana uudistusta on tarkasteltava myös toimeentulotuen ja sosiaalityön suhdetta. On myös tartuttava asumisen jatkuvasti kasvaviin menoihin, sillä ne ovat monelle suomalaiselle taloudellisen pärjäämisen suurin ongelma. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa uudistukselle hyvän lähtölaukauksen.

Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saada elämänhallinnasta kiinni.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää. Tämän vuoksi olen ollut niin iloinen työllisyyslukujen paranemisesta.

Meidän on erityisesti pyrittävä löytämään keinoja osatyökykyisten työllistämisen helpottamiseksi. Yksi ratkaisu voisi olla erilliset työvoimatoimistot, jotka keskittyvät pelkästään osa-työkykyisten työllistämiseksi.

Keskusta esittelee omat linjauksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi myöhemmin syksyllä.

Suomeen syntyy lapsia historiallisen vähän. Asiaa havainnollistaa tänä vuonna seitsemänkymppisiään juhlistavien joukko verrattuna viime vuoden vauvakerhoon. Vuonna 1948 syntyi 108 000 lasta, viime vuonna 50 000 lasta.

Suomi muuttuu. Elämänkaaren päät kohtaavat toisensa poikkeuksellisella tavalla. Samalla nimittäin vanhenemme kansakuntana huimalla vauhdilla.

Näiden kahden asian äärelle Keskustan on syytä pysähtyä.

Tämä hallitus on aloittanut kansallisen lapsistrategian valmistelun. Ja seuraavan hallituksen on määrätietoisesti toteuttava se. Harmaantuvassa Suomessa kaikki satsaukset tulevaan sukupolveen kannattavat. Tämä sopii Keskustalle. Ylisukupolvisuus on meidän puolueen kantava arvo.

Lapsen tasolta maailman tarkastelu palauttaa meidät olennaisuuksien äärelle. Onnen kokemukset syntyvät lopulta pienistä asioista, kun isot asiat taustalla ovat kunnossa. Turvallinen lähiympäristö, mahdollisuus harrastaa, kaveri tai naapuri, joka välittää. Isä tai äiti tai ylipäätään läheinen, joka silittää. Tästä kaikesta ovat vastuussa aikuiset. Koko Suomi.

Meidän on tuettava jokaisen perheen toivetta omasta lapsiluvustaan. 2020-luvulla perheet ja tilanteet ovat moninaisia. Yhä useampi syntyy ainoaksi lapseksi ja entistä useampi toisaalta suurperheeseen. Jokaisen perheen oikeutta valita omalle elämäntilanteelle parhaiten sopivat ratkaisut on mahdollistettava.

Keskustalaisen perhepolitiikan ytimessä on tuki vanhemmuudelle. Jokainen koti on maailman keskipiste. Kodin kasvatusvastuuta ei voi väistää - sen sijaan sitä pitää tukea.

Perhemyönteistä Suomea ei rakenneta vain vanhempainvapaan kuukausikiintiöitä siirtelemällä. Tarvitaan joustoja työelämään. Perhevapaauudistukseen olemme valmiita. Mutta: emme lähde tietoisesti heikentämään pienituloisten perheiden toimeentuloa vauvavuosina. Satsaisimme isien läsnäolon vahvistamiseen - sitä valintaa harva mies on koskaan katunut. Lapsella on oikeus läsnäoloon molempien vanhempiensa kanssa. Perheen on edelleen itse saatava valita elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto.

Varhaiskasvatuksessa satsaisimme ennen muuta laatuun: henkilökunnan jaksamiseen ja lapsen kasvun tukemisen kumppanuuteen päiväkodin ja perheen välillä.

Keskustan mielestä jokaiselle perheelle kuuluu oikeus saada apua ilman ilmoitusta lastensuojeluun. Maakunnat ovat tästä jatkossa vastuussa. On kunnia-asia Keskustalle, että lapsiperheiden kotipalvelut vihdoin palaavat.

Haluamme antaa myös tuen ja huomion kaikille niille tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille, jotka antavat aikaansa ja osaamistansa vapaaehtoisuuden hyväksi. Jalkapalloseuroissa, harrastajateattereissa, vapaapalokunnassa, vammaisjärjestöjen vertaisperhetyössä tai partiossa vahvistetaan yhä uuden ja uuden sukupolven kasvualustaa. Tämä työ pitää saada näkyväksi ja arvoonsa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi on turvallinen maa. Paitsi liian monissa kodeissa. 

Havahduin sisäministeriön tuoreeseen selvitykseen turvallisuuden toteutumisesta. Meillä on kansakunnan kokoinen, syvälle pesiytynyt ongelma, joka pitää ratkaista. Vaikenemisen aika on ohi. 

Parisuhteessa olleista naisista lähes kolmannes on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa. Moni elää pelon varjossa. 

Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista. 

Yläkouluikäisistä tytöistä joka kolmas on kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää. 

Mikä meitä vaivaa? 

Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ei tarvitse sietää. Seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan tapauksista poliisille ilmoitetaan vain noin 20 prosenttia. Sen on muututtava. 

Hallitus on viimeisten vuosien aikana määrätietoisesti kasvattanut turvakotipaikkojen määrää. Olemme avanneet surullisen suosituksi tulleen puhelinlinjan lähisuhdeväkivallan uhreille.

Teimme merkittävän muutoksen kieltämällä lasten kuritusväkivallan 80-luvulla. Se toi mukanaan valtavan asennemuutoksen. Nyt tarvitaan samaa. Turvallisessa maassa koti ei voi olla vaarallinen paikka. 

Moni ikäihminen kokee yhteiskunnallisen keskustelun vanhenevasta Suomesta lamauttavana. Väsyttää kuulla heikkenevästä huoltosuhteesta ja vanhushoivan henkilömitoituksen desimaaleista riitelevistä politiikoista.

Entä jos käännettäisiin ajatus ihan uuteen asentoon?

Entä jos ennätyksellistä vauhtia harmaantuva maamme olisikin vahvuus? Maailmanlaajuisestikin kiinnostava pienen maan pilotti siitä, miten voi selvitä huoltosuhdekuilusta kunnialla. Ottaisimme käyttöön kaiken uuden teknologian harvaan asutun Suomen mökin mummojen tueksi, rakentaisimme järjestelmällisesti kaupunkeihin seniorikortteleita yhteisöllisyyden tueksi.

Tarjoaisimme isovanhemmuuden iloja vapaaehtoistyön kautta heillekin, joille se muuten ei ole mahdollista. Näkisimme, että olemme jo kauan sitten lakanneet olemasta kolmen sukupolven Suomi, olemme neljän sukupolven Suomi. Nyt yhä pitenevään elämänkaareemme mahtuu työelämän ja vanhuuden väliin monta vuosikymmentä aktiivista eläkeläisyyttä. Se, jos mikä, on voimavara koko Suomelle.

Kun soten rakenteet saadaan nyt vain ensiksi maaliin, minusta Suomen on panostettava vanhustyöhön ja kunnialliseen ikääntymiseen.

 

Hyvät keskustalaiset,

Luottamuksen apilan kolmannessa lehdessä lukee realistinen vihreys. Meidän keskustalaisten tehtävämme on viljellä ja varjella, ylisukupolvisesti. Täällä hyväksyttävässä periaateohjelmassa todetaan, että kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämätön lähtökohta. Kasvatamme toinen toisiamme elämään tasapainossa luonnon kanssa.

Nämä ovat hyvin keskustalaisia arvoja. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle.

Olemme myös tekijöitä, käytännönläheisiä ongelman ratkaisijoita. Kun on ongelma, käymme sen kimppuun tavoitteena löytää ratkaisu, joka korjaa viallisen koneen. Tämä kuvaa myös suhtautumistamme ilmastonmuutokseen. Kutsumme sitä realistiseksi vihreydeksi. Sen sijaan, että olemme kettingeillä kiinni metsäkoneissa, haemme ratkaisuja ja toteutamme ne.

Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, jos emme tee nopeasti korjausliikettä. Tarvitsemme toimia sen yli, mitä Pariisissa sovittiin. Vielä nyt, kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtaantuvansa sopimuksesta, ollen ainoa maa, joka ei ole sopimuksessa mukana, meillä on kiire.

Metsät ovat tässä asiassa keskiössä. Meillä on ainutlaatuinen kestävä metsänhoito, mikä on taannut jatkuvasti enemmän kasvavat metsävarat. Tiesitkö, että Suomessa istutetaan kaikessa hiljaisuudessa 150 miljoonaa puuta vuodessa. Maailmassa käytetään kuitenkin 100 miljoonaa barrelia öljyä päivässä.

Yhden barrelin (159 litraa) polttamisesta syntyneiden hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen tarvitaan 1,5 puun istutus ja 20 vuoden kasvu. Eli joka päivä maailmassa pitäisi istuttaa 150 000 000 puuta ja antaa niiden kasvaa 20 vuotta. Teemme väkilukuun suhteutettuna osuutemme, mutta taitaa olla mahdottomuus istuttaa maailmanlaajuisesti 54 miljardia uutta puuta vuodessa. Täytyy siis tehdä muutakin. Keinoja kyllä löytyy.

Olemme keskustelleet yhteisistä toimista muun muassa Pohjoismaiden kollegoiden kanssa. Teetimme selvityksen, miten pohjoismaisella osaamisella ja teknologialla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tulos oli yllättävä, mutta samalla myös rohkaiseva: jos skaalaamme 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa muihin maihin, vähentäisi se vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä neljällä gigatonnilla vuoteen 2030 mennessä. Tonnit eivät kerro mitään, mutta se on – hyvät ystävät – lähes saman verran kuin koko EU-alueen päästöt yhteensä.

Nämä valitut 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa ovat laajasti käytössä ja ovat helposti sovellettavissa muihin maihin. Tältä listalta löytyy tuttuja asioita, esimerkiksi lämmön ja energian tuotannon yhdistäminen, sähköautoilun, biopolttoaineiden ja pyöräilyn lisääminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, lämpöpumppujen ja biolämmön käyttöönotto, metsän istutusta sekä lannan hyötykäyttöä maataloudessa.

Selvityksessä todetaan, että näiden keinojen käyttöönotto maailmanlaajuisesti maksaisi nettona noin 12 miljardia euroa. Se on vain noin prosentti EU:n seitsemän vuoden budjetista. Pohjoismaiden kannattaisikin tehdä näiden 15 keinon maailmanlaajuisesta käyttöönotosta yhteinen hanke ja toteuttaa se.

 

Hyvät keskustalaiset,

Maatiloilla on eletty vaikeita vuosia. Vaikka Keskusta on hallituksessa onnistunut saavuttamaan useimmat tavoitteensa, on kuitenkin tunnustettava, että maatalouden kannattavuuden osalta emme ole onnistuneet.

Meidän keskustalaisten tehtävä on uudistaa maataloutta siten, että nuoret viljelijäpolvet uskaltavat työhön tarttua. Kuka muukaan sen tässä maassa tekisi. Tarvitsemme kiireesti lisätoimia kannattavuuden parantamiseksi.

Olemmekin sopineet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa, että kutsumme johdollani elintarvikealan toimijat koolle keskustelemaan keinoista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi vielä ennen juhannusta. Ja ennakkoviesti kaikille on selvä: On löydettävä myös täysin uusia toimia maatalousyrittäjien vaikean tilanteen helpottamiseksi. Suomalainen ruokaketju pärjää paremmin vain, jos pystymme synnyttämään uutta lisäarvoa suomalaisen ruuan ympärille ja niin, että se lisäarvo näkyy myös viljelijän taloudessa.

Hyvät ystävät!

Että kantaisin vastuun. Näin todetaan periaateohjelmassamme.

Luottamuksen apilan neljännessä lehdessä lukee vastuunkanto. Se tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Saksan liittokansleri Angela Merkel otti tällä viikolla esille minuakin askarruttaneen kysymyksen. Nimittäin huolen globaalien instituutioiden ja sääntöjen sekä sopimusten noudattamisen kulttuurin heikkenemisestä. Ne ovat olleet länsimaisen keskinäisen luottamuksen kulmakiviä.

Yhdysvallat irtaantui tärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, sitten se rikkoi WTO:n sääntöjä asettamalla tulleja eurooppalaiselle teräs- ja alumiiniteollisuudelle ja viimeksi se irtaantui yksipuolisesti Iranin ydinsopimuksesta.

Esimerkkejä löytyy lähempääkin. Minun on vaikea päästä yli siitä, että sovimme yhdessä vapaaehtoisesta taakanjaosta EU-maiden kesken pakolaiskriisin keskellä. Suomi piti sopimuksista kiinni, mutta läheskään kaikki eivät. Tai Krimin liittäminen Venäjään. Se oli täysin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi.

Myös Brexitin voi katsoa olevan heikentämässä omalta osaltaan sopimuksiin luottavaa toimintatapaa.

Maailmaa, kansainvälistä yhteisöä ollaan nyt tietyllä tavalla uudelleen organisoimassa. Kehitys ei ole hyvä, koska arvaamattomuus on lisääntynyt. Suomelle on tärkeää, että palaamme pian toisiaan kunnioittavaan sääntömääräiseen yhteistyöhön ja monenväliseen kauppaan, jossa noudatetaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Neuvotellaan ja ratkotaan yhdessä ongelmia.

Näinä päivinä vastuunkanto tarkoittaa erityisesti huolta kansainvälisestä yhteisöstä ja sen instituutioista. Suomen paikka ja etu on kansainvälisten sopimusten rakentamisessa, kiinnipitämisessä ja vahvistamisessa.

Keskustan pitkä linja perustuu malttiin, pragmaattisuuteen ja objektiivisuuteen. Se toimii hyvin tässäkin tilanteessa. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat kunnossa, olemme yhteiskuntana eheä, meillä on uskottava puolustus ja harjoitamme viisasta, harkitsevaa ulkopolitiikkaa.

Euroopan unionissa meidän on oltava aktiivisesti ratkomassa niitä kysymyksiä, joihin meillä on annettavaa ja osaamista. Unionissa käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen linja on ohjenuoramme. Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä korostuu ensi vuonna, kun Suomi on unionin puheenjohtajamaa. Pyrimme vahvaan johtajuuteen, katsomme koko Euroopan etua.

Todennäköisesti puheenjohtajakaudellemme ajoittuvat tärkeimmät neuvottelut niin EU:n monivuotisesta budjetista kuin siihen liittyvästä lainsäädäntökokonaisuudesta. Keskustan linja tähän on selvä. Meidän on kyettävä neuvottelemaan kokonaisuus, joka turvaa kohtuullisen nettomaksumme sekä varmistaa maatalouden ja aluekehitysrahoituksen säilyttämisen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Keskusta ei pelkää uusia yhteisiä EU-tason investointeja ja vastuuta, mutta sen ehdoton edellytys on kaikkien EU-maiden sitoutuminen yhteisten arvojen ohella yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

Hyvä keskustaväki,  

Keskusta on avarakatseinen puolue. Politiikkamme ei perustu ihmisten erilaisuuden korostamiseen. Luottamuksen apilan vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niistä maailman ihmistä, jotka tarvitsevat apua ja ovat hädässä. Arvioimme niin pakolaiskiintiötämme kuin kehitysyhteistyötä maailman tilanteen valossa. Keskusta kannattaa kehitysavun nostoa asteittain kohti 0,7% BKT:stä. Mitä paremmassa kunnossa ja mitä eheämpi Suomi on, sitä nopeammin voimme tason saavuttaa.

Kannatamme niin ikään vahvaa yhteistä eurooppalaista järjestelmää maahanmuuton hillitsemiseksi, jossa on huomioitu rajojen parempi toimivuus, tehokkaammat palautukset, toimiva Schengen järjestelmä, hätätilanteiden varalle taakanjaon mekanismi sekä suuremmat panostukset pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon. Ihmisiä on autettava lähempänä heidän kotiseutujaan. Tämän teemme erityisesti YK:n ja sen instituutioiden kanssa.

Haluamme luoda paremmat olosuhteet pakolaisleireille ja työskennellä rauhan eteen, jotta ihmisillä on mahdollisuus palata kotiseuduilleen. Ihmisten hallitsematon kansainvälinen liikehdintä voidaan estää, jos heillä on toivo oman elämän, tulevaisuuden rakentamisesta. Näin voidaan estää myös ihmisten lähtö vaarallisille pakolaisreiteille.

On tärkeä korostaa, että avarakatseisuus on myös oma etumme. Avaamme rajoja lailliselle maahanmuutolle, koska kasvu- ja huippuyritykset, palvelumme, mansikkamaat ja kasvihuoneet eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Olemme valmiita keventämään työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa.

Hyvät ystävät!

Viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet helppoja Keskustalle. Vuonna 2015 oli selvää, että Suomi ajautuu vakavaan umpikujaan ilman laaja-alaista talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistusohjelmaa. Ja kuten jo puheeni alussa totesin, olen omalta osaltani tehnyt sen minkä lupasin.

Olenko menettänyt yöuniani? Olen, useastikin. Palaan kuitenkin niin päivän kuin yönkin yksinäisissä ajatuksissani aina isoon kuvaan. Olemme nostaneet Suomen kuilun partaalta poikkeuksellisen nopeasti. Strateginen hallitusohjelma on toiminut ja saavuttanut tavoitteensa paljon nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaa.

Tekemistä riittää jatkossakin. Edellä kuvasin Keskustan uuden kakkaran luottamuksen apilan. Jokaiselle apilan lehdelle Keskustan on löydettävä ratkaisuja. Samoin Keskustan on turvattava, että talouden positiivinen kehitys voi jatkua. Uskon, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä ne, jotka saivat sen sekaisin.

Tavoitteenamme on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä pienennetään. Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. 

Toimimalla edellä kuvatusti meillä on kaikki edellytykset nostaa työllisyysaste seuraavalla vaalikaudella 75 prosenttiin. Tavoite on vaativa, mutta ei epärealistinen. Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa.

Ja mikä tärkeintä edellä kuvattujen tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa sen, että voimme huolehtia entistä paremmin kaikista niistä Suomessa asuvista ihmisistä, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa ja tukea. Toisaalta voimme investoida entistä suuremman määrän rahaa asioihin, jotka vahvistavat Suomen menestystä, osaavaa kasvua, pitkällä tähtäimellä. Kun tartumme samalla tarmolla eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen kuin talouden kuntoon saamiseen, sekin tulee parempaan kuntoon. Ylisukupolvisuus on seuraavan hallitusohjelman punainen lanka. Emme elä tulevien sukupolvien piikkiin.

Seuraavaksi kerron teille minulle hieman epätyypillisesti negaation kautta asioita, mihin Keskustan ei pidä olla valmis seuraavalla vaalikaudella. Asioita, joita emme ole valmiita tukemaan seuraavassa hallituksessa.

Keskusta ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön. Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi lahoavan kansantalouden. Nyt se on peruskorjattu. Perustus, rakenteet ja julkisivukin ovat nyt loistavassa kunnossa.

Varsinkin pääoppositiopuolueen osalta on esitetty toimia, jotka riskeeraisivat talouden perustukset. Tähän emme ole valmiita – emme missään oloissa. Kannattaa muistaa, että vahva talous ja korkea työllisyys ovat parasta köyhän asiaa. Luottamuksen apilan jokainen kulma, osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto, nojaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen.

Emme myöskään ole valmiita hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole vastausta eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Se on seuraava suuri tehtävämme, perusturvan vahvistaminen. Kannustaminen yrittäjyyteen ja riskinottoon ei ole ristiriidassa sen kanssa, että huolehdimme nykyistä paremmin niistä, jotka apua tarvitsevat.

Emme ole myöskään valmiita hallitukseen, joka ei ota yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan entistä vaikuttavampaa koulutus-, tutkimus- ja tiedepolitiikkaa. Rahalla ja taloudellisilla panostuksilla on merkitystä, mutta tätäkin tärkeämpää on se, miten ja minne resurssimme kohdennamme.

Emme ole valmiita sellaiseen hallitukseen, joka ajaa alas suomalaisen ruoantuotannon. Seuraavan hallituksen on jatkettava niitä toimia, joilla turvataan maatalouselinkeinon edellytykset pysyä kannattavana koko Suomessa.

Jos vedätte yhteen ne edellä kertomani asiat, joihin emme ole valmiita, niin voimme tiivistää sen yhteen lauseeseen: emme ole valmiita politiikkaan, mikä ei ole ylisukupolvista.

 

Hyvät ystävät,

Haluan teille rehellisesti kertoa, että olen myös joutunut itseni kanssa käymään aikamoisen painin. Olen miettinyt sitä, jaksanko vielä innostua, jaksanko neuvotella, olla sitkeä ja pystynkö olemaan hyvä innostaja ja tulevaisuuteen katsova ja uskova johtaja. Pystynkö toimimaan Keskustan ja keskustalaisten luottamuksen arvoisesti? Pystynkö laittamaan itseni likoon vuoden jokaisena päivänä, jotta Suomi voisi olla tulevaisuudessakin maailman onnellisin maa.

Asia ei ole minulle yksinkertainen. Kuten tiedätte, takana on vaikea aika hallituksen vetäjänä ja harteilla on ollut myös henkilökohtaista lastia.

Olen aina ollut luonteeltani enemmän uudistaja ja kehittäjä kuin saneeraaja. Ikävät työt on tehty, ne oli pakko hoitaa. Nyt edessä on paljon mieluisampi kehittämisen aika – tiedän kokemuksesta, että seuraava vaihekaan ei tapahdu itsestään. Siinä pitää olla määrätietoinen, sitoutunut ja innostunut, kaikki pitää saada mukaan.

Pystyn teille kirkkain silmin vakuuttamaan, että olen tähän kaikkeen valmis. Ja niin on Suomen Keskustakin.

Olen tänään ylpeä tehdystä, mutta vielä enemmän olen innostunut tulevasta, edessämme olevasta neljästä vuodesta. Unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Se on tehtävissä.

Edessä olevan suuren tehtävän edessä olen nöyränä, mutta tarmokkaana.

Tehdään taas yhdessä Keskustasta Suomen suurin puolue. Me olemme tehneet sen ennenkin.

Avauspuhe Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa

Perjantai 8.6.2018 klo 15:10

Arvoisa puoluekokousväki,

Tervetuloa legendaariseen Kainuuseen, tämä oli ensimmäiset 20 vuotta minunkin kotimaakuntani. Vaaramaisemat ovat syöpyneet jonnekin syvälle sisuksiin. Jos keskustalaiset saavat valita yhden maakuntalaulun omansa rinnalle, se olisi ilman muuta tuo äsken kuulemamme Nälkämaan laulu. Tämä kuvaa jotenkin syvästi keskustalaista sielun maisemaa, sitä mitä me kaikki olemme.

Me keskustalaiset olemme tekijöitä. Me olemme valmiit käärimään hihat silloin, kun kurssia tulee kääntää tai tarvitaan vastuunkantoa. Me haluamme tehdä isänmaastamme paremman ja oikeudenmukaisemman paikan jokaiselle. Siksi me keskustalaiset olemme jostain syystä vastuussa aina silloin, kun muutos täytyy oikeasti saada myös aikaan – kun pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan tekoja ja tekijöitä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Kaksi vuotta sitten totesin teille Seinäjoen puoluekokouksen avauspuheessa: ”Omalta osaltani olen päättänyt joka tapauksessa tarkastella puheenjohtajuutta kahden vuoden päästä tulos tai ulos -periaatteella. Siinä olennaista on se, miten päätehtäväni, Suomen kuntoon laittaminen, on edennyt.” Nyt on sen aika.

Edellinen vaalikausi päättyi katastrofiin. Mitään tavoitteita ei saavutettu. Siksi meille keskustalaisille sanottiin toreilla, että tehkää nyt jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa, miten aiomme suunnan kääntää.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Se on muuten kova juttu.

Mikä parasta työllisyys parantuu kohisten koko Suomessa. Kovin työvoimapula on Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Olisitteko tekään uskoneet tätä todeksi vielä Seinäjoella?

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna. Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen on loppumassa.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion yhtiöomaisuuden arvo on kasvanut yli seitsemällä miljardilla eurolla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme edistää uusiutuvan energian käyttöä. Suomi on jo nyt ylittänyt EU-tavoitteensa vuodelle 2020 ja päättänyt luopua kokonaan kivihiilestä.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Nämä kaksi vuotta osoittavat, että politiikassa syntyy tuloksia, kun tavoitteet asetetaan riittävän kunnianhimoiseksi ja tehdään töitä niiden saavuttamiseksi. Tämä rohkaisee minua olemaan puoluekokouksen käytettävissä. Näläkää siis minulla riittää. Muistakaa, kun päätätte huomenna puheenjohtajasta.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut keskustalle tärkeänä tavoite. Tällä vaalikaudella alueellista tasa-arvoa on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen syntyminen kaikissa maakunnissa.

Uskon, että valtaosa suomalaista on ”Koko Suomen ihmisiä”. Uskon, että suomalaiset haluavat tasa-arvoista alueellista kehitystä, johon kuuluu kaupungistuminen, seutukaupunkien kehitys, kuntien ja kylien elinvoima.

Otan esimerkin täältä Sotkamosta, millä asenteella olemme taistelleet työpaikkojen puolesta. Se on kaivosyhtiö Terrafame.

Oppositio vaati eduskunnassa kaivoksen alasajamista. Hallitus päätti toimia toisin. Päätimme luottaa alueen ihmisiin ja antaa vielä mahdollisuuden laittaa yhtiön kannattavuus ja ympäristöasiat kuntoon siten, että toiminta voisi jatkua. Aloitimme alusta, Terrafame perustettiin ja pääomitettiin. Myönnän, että riski oli suuri, mutta kainuulaisiin kannatti luottaa.

Nyt kaivos työllistää alueella 1500 osaajaa, sen ympäristöasiat ja vesitase ovat kunnossa ja yhtiöön on saatu yksityistä pääomaa. Yhtiön kannattavuus paranee koko ajan ja jo nyt voi sanoa, että sijoittamamme pääoma ei ole pelkästään turvattu, vaan yhtiöön sijoitetun veronmaksajien raha on kasvanut jo merkittävästi korkoa.

Maaperästämme louhitut metallit ja mineraalit lähtevät raakamalmina, jalostamatta, meiltä maailmalle. Olemme tässä asiassa kehitysmaa. Keskusta haluaa, että tämä muuttuu. Luonnonvarojen kestävä käyttö, hallinta ja jatkojalostus pitää olla jatkossa enemmän kotimaisissa käsissä.

Liikenne sähköistyy. Autot, junat, veneet, mopot ja jopa lentokoneet kulkevat jatkossa sähköllä. Suomessa on kaikki keskeiset akkuteollisuuden tarvitsemat metallit ja jatkojalostusosaaminen. Tuohon haasteeseen vastaa nyt uusi valtionyhtiö Malminjalostus Oy, joka omistaa jo Terrafamen kaivosyhtiön.

Keskusta on valmis pääomittamaan tuota yhtiötä merkittävästi myös ensi vaalikaudella. Tässäkin tapauksessa suuri kriisi tulee olemaankin jonkin suuremman alku. Tämä on aluepolitiikkaa, joka toimii tässä ajassakin.

 

Hyvä puoluekokousväki, keskustalaiset,

Keskusta on puolue, joka luo toivoa pelottelun sijaan. Olemme käytännönläheinen ongelman ratkaisija, kuten tuokin esimerkki kertoo. Suomen talous on nyt merkittävästi paremmalla tolalla kuin kolme vuotta sitten. Kaikissa maakunnissa tulevaisuus näyttää paremmalta. Meillä on vahvat näytöt lähteä ratkomaan Suomen seuraavia suuria haasteita.

Näihin haasteisiin ja moniin muihin politiikan ajankohtaisiin kysymyksiin paneudumme huomenna. Mutta tässä yhteydessä muutama sana sotesta.

On tullut täysin selväksi, että lakien eduskuntakäsittely kestää odotettua kauemmin. Hallituksesta ja hallituspuolueiden eduskunnassa tämä ei jää kiinni, meillä on valmius antaa vastineemme valiokunnalle tarvittaessa jo ensi viikolla. Hallitus on myös yhtenäinen ja viemme tämän maaliin. Valitettavasti en voi kertoa teille tänä viikonloppuna edes maakuntavaalien päivää, muuta kuin sen, että vaalit pidetään noin puolen vuoden päässä siitä, kun eduskunta saa lait käsiteltyä ja ne saadaan voimaan. Kuten ennustin - vastustus on kova ja näemme vielä monta näytelmää asiassa. Nyt on tärkeintä muistaa se, että Suomelle tärkeintä on uudistuksen aikaansaaminen – viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.

Keskustan valmistautuminen vaaleihin on hyvällä mallilla, nyt voidaan pitää vaalivalmisteluissa pieni kesälomakin ja odottaa eduskunnalta tuloksia.

 

Arvoisat kuulijat!

Työmme on kesken. Kaikilla suomalaisilla ei edelleenkään mene hyvin.

Muistimme 5. toukokuuta Nivalassa Kyösti Kalliota ja sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa sata vuotta sitten.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös maailmalla suuri ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä keskustalaisia. Tärkein tehtävämme on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

 

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut keskustalaisuuden yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi ja toimii perintönä meille 2020-luvun keskustalaisille.

Tänä viikonloppuna keskitymme paitsi ajankohtaiseen politiikkaan, myös puolueemme periaateohjelmaan. Se on tehty huolella, kansanliikkeen toimintaan kuuluvalla tavalla, siten että kaikki ovat saaneet osallistua sen valmisteluun. Sen yhdestoista periaate kuuluu: Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki ovat mukana.

Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää kokousta.

Keskusta Rp:n 77. Sääntömääräinen puoluekokous on avattu.

Vaaditut korjaukset tehdään

Perjantai 1.6.2018 klo 18:44

Perustuslakivaliokunta on antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntonsa sote-uudistuksen valinnanvapauslaista. Perustuslakivaliokunta on tehnyt huolellista ja riippumatonta työtä.

Hallitus tutustuu lähipäivien aikana huolellisesti perutuslakivaliokunnan lausuntoon. Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena.

Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä - toisin kuin vuosi sitten. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa.

Soten maakunnallinen järjestämispohja läpäisi perustuslakivaliokunnan jo viime kesänä. Valiokunta korosti lausunnossaan maakuntien kansanvaltaista perustaa ja siihen nojautuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Hallitus on erittäin sitoutunut viemään uudistuksen maaliin.

Lisää kirjoituksia