Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 14.7.2018 13:16Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaanLue lisää »
  • 29.6.2018 16:26Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötäLue lisää »
  • 28.6.2018 13:25Tärkeä huippukokous edessäLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaan

Lauantai 14.7.2018 klo 13:16

Suomen pienilmailu on ollut pitkään ”lamassa” ja sen symbolina oli edellisen hallituksen ja Helsingin kaupungin yhteinen päätös Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Päätös oli huono, mutta useista yrityksistä huolimatta se näyttää olevan peruuttamaton. Malmin hallitessa keskustelua taustalla on tapahtunut paljon positiivista ja monilla paikoilla toiminta on lähtenyt uudelleen käyntiin. Siitä hyvä esimerkki on Kuhmo, missä osallistun tänään pienilmailun fly in -tapahtumaan.

Kaupallisessa pienilmailussa pienlentotoiminta ja ns. ”lentotaksit” voivat muodostaa tulevaisuudessa yhä tärkeämmän osan matkaketjusta ja tavarankuljetuksesta. Dronet kuljettavat kameran lisäksi jo tavaroita ja jopa ihmisiä. Samoin sähkö valtaa alaa paitsi droneissa, myös pienlentokoneissa. Malmille saapuikin kesäkuussa Suomen ensimmäinen sähkölentokone. Toivottavasti sen kokemukset rohkaisevat lentokouluja ottamaan sähkökoneita käyttöön, jolloin lentotunnin hinta putoaa merkittävästi ja ilmailun hiilijalanjälki pienenee.

Tämän kaiken edellytyksenä on, että pienempien kenttien digitalisaatio etenee nyt suunnitellulla tavalla. Nykytekniikka mahdollistaa pienkenttien etälennonjohdon sekä GPS-pohjaiset lähestymismenetelmät. Nämä molemmat pudottavat merkittävästi kustannuksia ja mahdollistavat pienilmailun ja lentotaksitoiminnan pieniltäkin kentiltä. Suomen ilmatilasta vastaava ANS Finland Oy valmistelee yhteistyössä Finavian kanssa Suomeen sopivia lennonjohdon etätorniratkaisuja, joita on tavoitteena pilotoida lähitulevaisuudessa. Pyhtään uudella lentokentällä aiotaan pilotoida pienkenttien GPS-lähestymismenetelmiä.

Myös Suomen maakunnissa on tartuttu pienilmailun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa rakennetaan parhaillaan Airpark-asuinaluetta (17 tonttia), joista on rullaustieyhteys lentokentälle. Myös valtio on tänä vuonna tukenut pienkenttien korjauksia ja kiitoteiden asfaltoinia. Kentät ovat pääasiassa rakennettu 1980-luvulla. Monia ei ole korjattu valmistumisen jälkeen.

Toivottavasti paremmat tulevaisuuden näkymät rohkaisevat nuoria ilmailun kiehtovan harrastuksen pariin joko pienilmailun tai lennokkitoiminnan muodossa.

Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötä

Perjantai 29.6.2018 klo 16:26

Paljon asiaa, neuvotteluja, kompromisseja ja konkreettisia tuloksia. Näin kuvailisin tätä kahden päivän kokousmaratonia. Eilen aloitimme illan suussa neuvottelut jo ennakkoon haastavaksi tiedetystä maahanmuuton kokonaisuudesta. Neuvottelut kestivät lähes kymmenen tunnin ajan. Lopputuloksena saavutimme kuitenkin ratkaisun, johon voin olla tyytyväinen. Tämä oli erinomainen askel toimivamman maahanmuuton kehittämiseksi. Ohessa keskeisimmät elementit yhteisestä sopimuksesta.

• Valvottujen keskusten perustaminen EU-maihin vapaaehtoiselta pohjalta, keskuksissa toteutettaisiin turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja. Tämä on uusi elementti nykytilaan nähden.
• Pakolaisten uudelleensijoittaminen vapaaehtoiselta pohjalta
• EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen
• Lisärahoitus Turkille ja Pohjois-Afrikan maille
• Mahdollisten ”alueellisten maihinnousupisteiden” tutkiminen EU:n ulkopuolelle.
• Jäsenmaidet toimet ”sekundäärisen maahanmuuton” rajoittamiseksiMl. muutokset Dublininsäännöstöön
• Ponnistukset uusien meri- tai maareittien kehittymisen estämiseksi
• Lisäinvestoinnit Afrikkaan ”merkittävän sosio-ekonomisen muutoksen” aikaansaamiseksi

EU-huippukokous jatkui tänään vähintään yhtä tärkeiden aiheiden parissa kuin eilen. Saavutimme eurohuippukokouksessa merkittävää edistystä päästyämme sopuun EMU:n kehittämisen jatkotyön suuntaviivoista. Suomi on tehnyt uutteraa vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla ja kiitän omasta puolestani kaikkia työhön osallistuneita. Suomen kädenjälki näkyy tänään hyväksytyissä eurohuippukokouksen päätelmissä, tähän voimme olla erittäin tyytyväisiä. 

Suomen strategiset tavoitteet EMU:n kehittämisessä koskevat etenkin pankkiunionin loppuunsaattamista, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Tavoittelimme kokouksessa hyvää kokonaisratkaisua ja selkeitä toimeksiantoja valtiovarainministereistä koostuvalle euroryhmälle. Nämä tavoitteet saavutettiin.

Pankkiunionin osalta sovimme siitä, että valtiovarainministerit alkavat valmistella tiekarttaa yhteisen talletussuojan neuvotteluiden jouduttamiseksi. Suomi pitää yhteistä talletussuojaa tärkeänä elementtinä pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi, kunhan siihen voidaan siirtyä reilulta pohjalta. Korostin eurohuippukokouksessa, että riskienvähentämisessä täytyy edetä ripeästi varsinkin pankkijärjestelmän tervehdyttämisen sekä paremman valtiolainojen vakavaraisuussääntelyn osalta. Meidän näkemyksille löytyy tukea myös muista jäsenmaista.

Toinen keskeinen sopu löytyi Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä. EVM:n kehitystyö jatkuu euroryhmän piirissä ja tässä yhteydessä varmistimme sen, että meille tärkeän hallitun velkajärjestelymenettelyiden luomisen osalta edetään myös. Tämä on merkittävä saavutus ja olen sopuun erittäin tyytyväinen. Sovimme myös siitä, että pankkien kriisinratkaisurahaston tueksi luodaan tukijärjestely osana Euroopan vakausmekanismia. Euroryhmä valmistelee näistä täsmennetyt esitykset vuoden loppuun mennessä. Suomen vastuut eivät kasva, mutta pankkiunioni vahvistuu.

Euroalueen budjetin osalta totesin kollegoilleni, että Suomi ei näe tällaista uutta järjestelyä tarpeellisena. Omien kokemustemme perusteella terve julkinen talous ja on parasta varautumista yllättäviin, ulkoisiin talousshokkeihin. Euroryhmä jatkaa kuitenkin tästäkin aiheesta keskustelua. Me olemme korostaneet sitä, että terveempi rahaliitto saavutetaan rakenneuudistuksilla ja vastuullisella talouspolitiikalla.

Yhteinen talous- ja rahaliittomme kehittyy pienin, mutta oikeansuuntaisin askelin. Nyt on erityisen tärkeää, että määrätietoinen työ jatkuu valtiovarainministerien parissa. Palaamme EMU:n kehittämiseen viimeistään joulukuun huippukokouksessa.

 

Tärkeä huippukokous edessä

Torstai 28.6.2018 klo 13:25

Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana. Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Tänään keskustelemme myös ajankohtaisesta kauppapolitiikasta ja digitalisaatiosta. Päämiestapaamisessa toukokuussa digitalisaatiokeskustelu käytiin nimenomaan Suomen laatiman esityksen pohjalta. Haluan, että komissio saa vahvan mandaatin jatkaa työtään digitalisaation ja innovaatioiden edistämiseksi. 

Aioin nostaa esille erityisesti läpimurtoinnovaatioiden merkityksen. Läpimurtoinnovaatioilla tarkoitetaan toimintatapojen muutoksia, jotka koskevat yhteiskuntaa laajasti. Esimerkiksi tällaisia ovat olleet internet ja matkapuhelin.

Kauppapolitiikassa viestini on: EU:n on pysyttävä yhtenäisenä ja puolustettava kaikin tavoin sääntöpohjaista järjestelmää sekä vapaan kaupan periaatteita. Tilanne on haastava. Silti emme voi lakata puolustamasta talouttamme ja monenkeskistä järjestelmäämme.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1.     Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

2.     Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.

3.     Ulkorajavalvontaa on tehostettava.

4.     Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.

5.     Palautusten tehokkaampi toiminta.

6.     Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.

Maakunta- ja soteuudistuksesta

Keskiviikko 27.6.2018 klo 15:48

Tervehdys,

Kuten varmasti kaikki jo tietävät, tällä viikolla on tehty ratkaisuja hallituksen suurimmasta uudistuksesta ja tärkeimmästä yksittäisestä hankkeesta - maakunta- ja sote-uudistuksesta. Keskeisin hallituksen linjaus liittyy koko uudistuksen voimaantuloon, jota siirsimme vuodella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille uuden linjauksemme mukaan vuoden 2021 alusta. 

Siirtyminen oli tietenkin pettymys sekä minulle henkilökohtaisesti että meille kaikille, mutta asiaa toisin katsottuna; kyseessä on yhä edelleen niin iso uudistus, että onnistumisen eteen tarvittava aika on otettava. Vain hyvällä työllä syntyy mahdollisimman kattava pohja tulevaisuuden tekemiselle.

Järjestöväkeämme kiinnostaa luonnollisesti uusien aikataulujen osalta myös maakuntavaalien ajankohta. Hallituksen linjaus on, että maakuntavaalit olisivat toukokuussa 2019. Lopullisesti tämä täsmentyy eduskunnan käsittelyssä ja on myös riippuvainen eduskunnan omista aikatauluista. Vaalien järjestämiseen on varattava noin puoli vuotta lakien hyväksymisestä. Hallitus on sitoutunut turvaamaan koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuoden 2020 osalta.

Kokonaisuudesta keskusteltaessa kannattaa myös muistaa, että virkamiesarvioiden mukaan maakunnat tarvitsevat vaalipäivästä vähintään kymmenen kuukautta toimintansa aloittamiseen. Yleisellä tasolla on tiedostettava näin myös se, että kun uudet maakunnat aloittavat myös kuntien verotuskäytännöt muuttuvat. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että uudet maakunnat voivat aloittaa toimintansa ainoastaan kunkin vuoden alusta.

Julkisuudessa on spekuloitu kevään 2019 vaalien yhdistämisellä. Tämä on oma erillinen neuvotteluprosessinsa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Asia on ollut perinteisesti puoluesihteereiden yhteisen kannan löytymisen varassa. Vaalien yhdistelyä on tässä vaiheessa mahdotonta, ehkä myös tarpeetonta spekuloida.

Keskustan kannalta keskeisintä on todeta, että maakuntavaalit ovat muuttuneesta ajankohdasta huolimatta varmasti tulossa. Ehdokkuuteen sitoutuneet henkilöt - teitä on muuten yli tuhat ympäri Suomen - voivat jatkaa kampanjansa suunnittelua ja esimerkiksi kirjoittelua oman alueensa lehtiin. Myös järjestöväki voi jatkaa vaaliohjelmien syventämistä ja ehdokashankintaa. Kesällä toki kannattaa myös kunnolla huokaista.

Minua on häirinnyt julkisen keskustelun jääminen kiinni hallinnon rakenteisiin ja päätöksenteon prosesseihin. Sitä vastoin on ollut ilo seurata keskustan kaikkien kansanedustajien ja ministereiden toimintaa uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Keskustalle uudistuksessa on tärkeintä turvata yhdenvertaiset palvelut koko maassa huolimatta oman lompakon paksuudesta. Meille kyse ei ole valtapelistä vaan vastuunkannosta ja lähimmäisistä huolenpitämisestä. Siitä, että jätämme tuleville sukupolville entistä paremman Suomen.

 

Juha Sipilä
puheenjohtaja

Lisää kirjoituksia