Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.7.2018 22:02Suomi edistää vuoropuhelua sanoin ja teoin Lue lisää »
  • 14.7.2018 13:16Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaanLue lisää »
  • 29.6.2018 16:26Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötäLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Suomi edistää vuoropuhelua sanoin ja teoin

Maanantai 16.7.2018 klo 22:02

Suomelle on merkittävä asia, että presidentit Trump ja Putin tapasivat tänään juuri Helsingissä. Ylläpidämme ja rakennamme johdonmukaisesti vuoropuhelua kansainvälisessä politiikassa. Siksi on tärkeää, että voimme toimia sen mahdollistajana myös Venäjän ja Yhdysvaltain johtajille.

Keskustelut vaikuttavat sujuneen positiivisessa hengessä. Vaikeita asioita on ollut pöydällä, mutta tulosten konkretisoitumista joudutaan vielä varmasti odottamaan. On kuitenkin selvää, että ilman toimivaa keskusteluyhteyttä ei voi syntyä yhteisymmärrystäkään.

Näiden kahden maan väliset suhteet vaikuttavat myös suoraan Suomen turvallisuuteen. On tärkeää, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyvät käymään suoria keskusteluja eri tasoilla eri kansainvälisen politiikan ongelmakysymyksistä. 

Huipputapaaminen Helsingissä on arvokas myös siksi, että se antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden hoitaa Suomen kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa. 

Arktisuus ei kenties ollut ensimmäinen asia, joka korkeille vieraillemme tuli helteisestä Helsingistä mieleen. Se on kuitenkin teema, jota Suomi pitää aktiivisesti esillä myös Yhdysvaltojen ja Venäjän suuntaan. Arktisten kysymysten ratkaiseminen on yksi esimerkki meille konkreettisista kansainvälisistä kysymyksistä, jossa tarvitaan sekä suurvaltojen mukanaoloa että monenvälistä yhteistyötä.

Sääntöpohjaisuuteen perustuvaa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan myös monissa muissa asioissa olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta, oikeudesta, ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä tai aseidenriisunnasta. Suomelle monenvälisen järjestelmän kaikinpuolinen toimivuus on yksi ulkopolitiikkamme prioriteetti, joten toivottavasti nämäkin asiat ovat olleet keskustelussa.

Kokous on tunnustus Suomelle monellakin tavalla. Tasavallan presidentti isännöi kokousta menestyksekkäästi. Myös hallitus ja sen eri ministerit ovat omilta osiltaan pohjustaneet kokouksen saamista Suomeen eri yhteyksissä. Hallitus on ollut mukana kokouksen valmisteluissa kaikilla tarvittavilla tavoilla ja lisäbudjettien kautta katetaan kustannukset.

Kokouksen järjestäminen Helsingissä on ennen kaikkea tunnustus Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta aktiivisuudesta ja linjasta niin YK:ssa, Euroopan unionissa kuin muillakin foorumeilla.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ja asema EU:n jäsenenä tunnetaan hyvin niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin poliittisessa johdossa. Viime päivinä on taas kuultu vihjailuja siitä, missä joukossa Suomi seisoo. En usko, että Suomen asemasta vallitsee mitään epäselvyyttä enkä henkilökohtaisesti ymmärrä lainkaan tätä keskustelua harmaasta vyöhykkeestä tai puolueettomuudesta. Minulle tällainen spekulaatio on puhdasta kotikutoista politikointia. Suomi on selkeästi osa länttä ja sitä arvoyhteisöä. Valinta on meille täysin kirkas.

Helsingin huipputapaamisen onnistuminen on suomalaisen järjestelmän ja yhteistyön tulosta. Haluankin omalta osaltani kiittää niitä tuhansia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän yhteiseen ponnistukseen ja varmistaneet kokouksen sujumisen kaikin puolin erinomaisesti.

 

Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaan

Lauantai 14.7.2018 klo 13:16

Suomen pienilmailu on ollut pitkään ”lamassa” ja sen symbolina oli edellisen hallituksen ja Helsingin kaupungin yhteinen päätös Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Päätös oli huono, mutta useista yrityksistä huolimatta se näyttää olevan peruuttamaton. Malmin hallitessa keskustelua taustalla on tapahtunut paljon positiivista ja monilla paikoilla toiminta on lähtenyt uudelleen käyntiin. Siitä hyvä esimerkki on Kuhmo, missä osallistun tänään pienilmailun fly in -tapahtumaan.

Kaupallisessa pienilmailussa pienlentotoiminta ja ns. ”lentotaksit” voivat muodostaa tulevaisuudessa yhä tärkeämmän osan matkaketjusta ja tavarankuljetuksesta. Dronet kuljettavat kameran lisäksi jo tavaroita ja jopa ihmisiä. Samoin sähkö valtaa alaa paitsi droneissa, myös pienlentokoneissa. Malmille saapuikin kesäkuussa Suomen ensimmäinen sähkölentokone. Toivottavasti sen kokemukset rohkaisevat lentokouluja ottamaan sähkökoneita käyttöön, jolloin lentotunnin hinta putoaa merkittävästi ja ilmailun hiilijalanjälki pienenee.

Tämän kaiken edellytyksenä on, että pienempien kenttien digitalisaatio etenee nyt suunnitellulla tavalla. Nykytekniikka mahdollistaa pienkenttien etälennonjohdon sekä GPS-pohjaiset lähestymismenetelmät. Nämä molemmat pudottavat merkittävästi kustannuksia ja mahdollistavat pienilmailun ja lentotaksitoiminnan pieniltäkin kentiltä. Suomen ilmatilasta vastaava ANS Finland Oy valmistelee yhteistyössä Finavian kanssa Suomeen sopivia lennonjohdon etätorniratkaisuja, joita on tavoitteena pilotoida lähitulevaisuudessa. Pyhtään uudella lentokentällä aiotaan pilotoida pienkenttien GPS-lähestymismenetelmiä.

Myös Suomen maakunnissa on tartuttu pienilmailun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa rakennetaan parhaillaan Airpark-asuinaluetta (17 tonttia), joista on rullaustieyhteys lentokentälle. Myös valtio on tänä vuonna tukenut pienkenttien korjauksia ja kiitoteiden asfaltoinia. Kentät ovat pääasiassa rakennettu 1980-luvulla. Monia ei ole korjattu valmistumisen jälkeen.

Toivottavasti paremmat tulevaisuuden näkymät rohkaisevat nuoria ilmailun kiehtovan harrastuksen pariin joko pienilmailun tai lennokkitoiminnan muodossa.

Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötä

Perjantai 29.6.2018 klo 16:26

Paljon asiaa, neuvotteluja, kompromisseja ja konkreettisia tuloksia. Näin kuvailisin tätä kahden päivän kokousmaratonia. Eilen aloitimme illan suussa neuvottelut jo ennakkoon haastavaksi tiedetystä maahanmuuton kokonaisuudesta. Neuvottelut kestivät lähes kymmenen tunnin ajan. Lopputuloksena saavutimme kuitenkin ratkaisun, johon voin olla tyytyväinen. Tämä oli erinomainen askel toimivamman maahanmuuton kehittämiseksi. Ohessa keskeisimmät elementit yhteisestä sopimuksesta.

• Valvottujen keskusten perustaminen EU-maihin vapaaehtoiselta pohjalta, keskuksissa toteutettaisiin turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja. Tämä on uusi elementti nykytilaan nähden.
• Pakolaisten uudelleensijoittaminen vapaaehtoiselta pohjalta
• EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen
• Lisärahoitus Turkille ja Pohjois-Afrikan maille
• Mahdollisten ”alueellisten maihinnousupisteiden” tutkiminen EU:n ulkopuolelle.
• Jäsenmaidet toimet ”sekundäärisen maahanmuuton” rajoittamiseksiMl. muutokset Dublininsäännöstöön
• Ponnistukset uusien meri- tai maareittien kehittymisen estämiseksi
• Lisäinvestoinnit Afrikkaan ”merkittävän sosio-ekonomisen muutoksen” aikaansaamiseksi

EU-huippukokous jatkui tänään vähintään yhtä tärkeiden aiheiden parissa kuin eilen. Saavutimme eurohuippukokouksessa merkittävää edistystä päästyämme sopuun EMU:n kehittämisen jatkotyön suuntaviivoista. Suomi on tehnyt uutteraa vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla ja kiitän omasta puolestani kaikkia työhön osallistuneita. Suomen kädenjälki näkyy tänään hyväksytyissä eurohuippukokouksen päätelmissä, tähän voimme olla erittäin tyytyväisiä. 

Suomen strategiset tavoitteet EMU:n kehittämisessä koskevat etenkin pankkiunionin loppuunsaattamista, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Tavoittelimme kokouksessa hyvää kokonaisratkaisua ja selkeitä toimeksiantoja valtiovarainministereistä koostuvalle euroryhmälle. Nämä tavoitteet saavutettiin.

Pankkiunionin osalta sovimme siitä, että valtiovarainministerit alkavat valmistella tiekarttaa yhteisen talletussuojan neuvotteluiden jouduttamiseksi. Suomi pitää yhteistä talletussuojaa tärkeänä elementtinä pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi, kunhan siihen voidaan siirtyä reilulta pohjalta. Korostin eurohuippukokouksessa, että riskienvähentämisessä täytyy edetä ripeästi varsinkin pankkijärjestelmän tervehdyttämisen sekä paremman valtiolainojen vakavaraisuussääntelyn osalta. Meidän näkemyksille löytyy tukea myös muista jäsenmaista.

Toinen keskeinen sopu löytyi Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä. EVM:n kehitystyö jatkuu euroryhmän piirissä ja tässä yhteydessä varmistimme sen, että meille tärkeän hallitun velkajärjestelymenettelyiden luomisen osalta edetään myös. Tämä on merkittävä saavutus ja olen sopuun erittäin tyytyväinen. Sovimme myös siitä, että pankkien kriisinratkaisurahaston tueksi luodaan tukijärjestely osana Euroopan vakausmekanismia. Euroryhmä valmistelee näistä täsmennetyt esitykset vuoden loppuun mennessä. Suomen vastuut eivät kasva, mutta pankkiunioni vahvistuu.

Euroalueen budjetin osalta totesin kollegoilleni, että Suomi ei näe tällaista uutta järjestelyä tarpeellisena. Omien kokemustemme perusteella terve julkinen talous ja on parasta varautumista yllättäviin, ulkoisiin talousshokkeihin. Euroryhmä jatkaa kuitenkin tästäkin aiheesta keskustelua. Me olemme korostaneet sitä, että terveempi rahaliitto saavutetaan rakenneuudistuksilla ja vastuullisella talouspolitiikalla.

Yhteinen talous- ja rahaliittomme kehittyy pienin, mutta oikeansuuntaisin askelin. Nyt on erityisen tärkeää, että määrätietoinen työ jatkuu valtiovarainministerien parissa. Palaamme EMU:n kehittämiseen viimeistään joulukuun huippukokouksessa.

 

Tärkeä huippukokous edessä

Torstai 28.6.2018 klo 13:25

Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana. Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Tänään keskustelemme myös ajankohtaisesta kauppapolitiikasta ja digitalisaatiosta. Päämiestapaamisessa toukokuussa digitalisaatiokeskustelu käytiin nimenomaan Suomen laatiman esityksen pohjalta. Haluan, että komissio saa vahvan mandaatin jatkaa työtään digitalisaation ja innovaatioiden edistämiseksi. 

Aioin nostaa esille erityisesti läpimurtoinnovaatioiden merkityksen. Läpimurtoinnovaatioilla tarkoitetaan toimintatapojen muutoksia, jotka koskevat yhteiskuntaa laajasti. Esimerkiksi tällaisia ovat olleet internet ja matkapuhelin.

Kauppapolitiikassa viestini on: EU:n on pysyttävä yhtenäisenä ja puolustettava kaikin tavoin sääntöpohjaista järjestelmää sekä vapaan kaupan periaatteita. Tilanne on haastava. Silti emme voi lakata puolustamasta talouttamme ja monenkeskistä järjestelmäämme.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1.     Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

2.     Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.

3.     Ulkorajavalvontaa on tehostettava.

4.     Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.

5.     Palautusten tehokkaampi toiminta.

6.     Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.

Lisää kirjoituksia