Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissa

Maanantai 10.12.2018 klo 11:17

Hyvät kuulijat,

Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen. 

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen. Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.

Olen korostanut kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

1) Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi

2) Hiilinieluja pitää kasvattaa

3) Teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi 

Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet.

Toisaalta tarvitsemme myös entistä enemmän norminpurkua ja esteiden poistamista, jotta voimme paremmin tukea yrittäjämäistä ratkaisukeskeistä kehittämistä ja uusien innovaatioiden viemistä markkinoille. Lisäksi on pohdittava, miten parhaiten edistämme osaamista, tutkimusta ja kehitystyötä, joilla suomalaisia menestystarinoita syntyy kansainväliseen vientiin ja globaaliin kysyntään.

Hyvät kuulijat,

Meillä on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Tammikuussa valmistuu VTT:n ja SYKE:n toteuttama selvitys pitkänaikavälin kokonaispäästöisyysstrategiasta. Selvitys on tärkeä, koska tulevana keväänä Suomen pitää päättää kansallisista päästötavoitteista. Kansallisten päästötavoitteiden takaraja on 1.1.2020. (Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin strategia velvoite 2020 mennessä).

Hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029. Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.

Valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.

Marraskuussa syntyi autoalan green deal, jossa valtion puolesta liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö­ministeriö ja elinkeinoelämän puolesta Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sopivat noudattavansa vapaaehtoista (ei sääntelyn kautta) sopimusta, jolla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, edistetään biopolttoaineiden ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä liikenteessä. Toivomme löytävämme näitä green dealeja ensi vuonna lisää.

Hyvät kuulijat,

Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on metsityksen avulla torjua ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä.

Hyvät kuulijat,

Olen kutsunut teidät tänään tänne keskustelemaan yhdessä suomalaisista ilmastoteoista. Haluan haastaa teidät mukaan tekemään Suomesta ilmastonmuutoksen hillinnän suurvaltaa. Uskon että se on mahdollista. Me olemme vahvoja ympäristöalan osaajia jo valmiiksi, mistä tänään kuulemme.

Me voimme vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia. Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen. 

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin konkreettisen tavoitteen, jossa Suomi voisi edetä lähivuosina. Muutamat teistä ovat olleet tässä aktiivisia: Nimittäin Suomi voisi toimia aloitteellisesti, että hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.

- Haasteena on nyt nielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen.

- Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Meillähän kuitenkin pystytään jo nyt laserkeilauksella puusto mittaamaan puu puulta. Siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa. Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin.

Hyvät kuulijat,

Puhumme tänään konkreettisista skaalattavista suomalaisista ilmastoratkaisuista. Osa niistä on jo olemassa ja osa on vasta kehitteillä. Toisena teemana puhumme myös sijoittajien keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä mikä on vastuullista sijoittamista. 

Esillä ovat myös kuluttajien ilmastoteot ja kompensoinnin ratkaisut. Sadat tuhannet ihmiset hyödyntävät erilaisia hiilijalanjälkilaskureita hahmottaakseen omien toimiensa vaikutusta maapallollemme. Uuden kestävän kehityksen sitoumustyökalun avulla pystymme tarjoamaan testien rinnalla myös keinovalikoimaa. Olen myös itse tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseni.

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää. -> Toimet on nyt tehty.

Myös valtioneuvoston kanslia tulee antamaan vuoden loppuun mennessä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä vähintään 20 %:lla vuoteen 2026 mennessä.

Päivän päätteeksi kokoonnumme takaisin tähän saliin kuulemaan millaisia näkymiä ratkaisuista ja potentiaaleista tämä asiantuntijajoukko tuottaa. Siihen asti toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja kannustan rohkeaan keskusteluun suomalaisista ilmastoteoista.

Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista

Keskiviikko 5.12.2018 klo 15:45

Oulun poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä. Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää.

Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta. Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta.

Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018

Tiistai 4.12.2018 klo 14:05

Hyvät seminaarivieraat,


Tänään saloissa liehuvat siniristiliput suomalaisen demokratian kunniaksi. Päivälleen sata vuotta sitten, 4.12.1918, Suomessa alkoivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit.

Uusi kunnallisvaalilaki oli hyväksytty yltyvien levottomuuksien keskellä marraskuussa 1917, ja kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918. Yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen sisällissodaksi johti kuitenkin vaalien siirtymiseen.

Uurnille käytiin lopulta joulukuussa vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmansodan ja sisällissodan jälkeen maa oli surkeassa kunnossa. Jokapäiväisestä leivästä oli pulaa ja sodan tuhoja oli korjattavana joka puolella. Nuoressa valtiossamme elettiin monin tavoin kriisitunnelmissa, ja tämä heijastui myös vaaleihin.

Vaalipäivä vaihteli kunnittain, eikä koko toimitus suinkaan sujunut yhdessä päivässä nykyvaalien tavoin. Viimeisissä kunnissa äänestys tapahtui vasta yli kuukauden päästä vaalien käynnistymisestä, hyvän matkaa tammikuun puolella 1919.

Ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys. Ne olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan olivat syvät ja pitkäkestoiset. Vihan, väkivallan ja surun aiheuttamien haavojen paraneminen on kestänyt näihin aikoihin saakka.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Sadan vuoden takaista sisällissotaa ja maamme itsenäisyyden alkuaikoja on kuluvana vuonna muisteltu monin tavoin. Eri foorumeilla käyty keskustelu on syventänyt ymmärrystämme tapahtuneesta, ja ansiokas historiantutkimus on tuottanut paljon uutta tietoa. Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Päättyvän Muistovuoden myötä olemme pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden ajan vaikean alun tarkasteluun. Toivon, että tämä seminaari on yksi sellainen hetki. 

Arvoisat kuulijat!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.

Päätänkin puheenvuoroni senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion, sanoihin sadan vuoden takaa. Kallion sanoja voi pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” 

Nämä sanat velvoittavat meitä kaikkia toimimaan eheyden ja sovinnon puolesta.

Tervetuloa.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän poliittinen katsaus Keskustan puoluevaltuusto 24.11.2018, Turku

Lauantai 24.11.2018 klo 11:12

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Keskustan vaalikampanja kohti kevään eduskuntavaaleja alkaa tästä hetkestä. 

Ymmärrän teidän monien huolen siitä, että olen liiaksi pääministeri ja liian vähän Keskustan puheenjohtaja. Eikä tämä tunne ole uusi. Minulle on kerrottu, että samaa tuntoa oli Keskustan järjestöväellä myös Esko Ahon ja Matti Vanhasen pääministerikausien aikana. Pääministeri joutuu hoitamaan isänmaan asioita - usein yötä päivää. Tänäänkin joudun lähtemään kesken pois tapaamaan Theresa Mayta ja setvimään Brexitiä Brysseliin.  

Haluan teidän kuitenkin tietävän, että puolue, sen tulevaisuus sekä menestyksemme ensi kevään eduskuntavaaleissa on mielessäni jokaisena hetkenä. Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne. Miten ihmeessä ehtisin tavata enemmän ihmisiä, kuunnella ja keskustella, ottaa vastaan vinkkejä ja kritiikkiä.

Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että välillä olo on kuin Edvin Laineen elokuvan Sven Tuuvalla. Ei oikeaan ei vasempaan, päin mäntyy aina vaan. Jotkut sanovat, että Sven Tuuva olisi ollut edellä mainitusta syystä ensimmäinen keskustalainen. Mutta ei ryhdytä nyt sotasankaria leimaamaan, vaan mennään keskeltä ohi.

Hyvät ystävät, 

Meidän on käännettävä puolue yhdessä voittavaan vaaliasentoon. Lähdemme takamatkalta, mutta on sitä noustu hullummistakin asetelmista. Joulukuussa 1994 Keskustan kannatus oli 14,6%. Vaikean laman ja repivän EU-taiston jälkeen Keskusta nosti puheenjohtaja, pääministeri Esko Ahon johdolla kannatuksen kolmessa kuukaudessa 19,8 prosenttiin. Lähes poikkeuksetta gallupit ovat menneet uusiksi eduskuntavaaleja edeltävien kuukausien aikana. Aikaa on riittävästi. 

Meidän keskustalaisten geeneissä on syvällä isänmaan asioiden hoito. Emme aina jaksa huolehtia miltä asiat näyttävät ulospäin. Mutta asiat ovat, miltä näyttävät. Tulokset eivät automaattisesti puhu puolestaan. Voimme kuitenkin ylpeänä seistä tässä. Teimme mitä lupasimme.

Teille on jaettu asiakirja hallituksen 275 teosta. Suurin osa niistä on suoraan edellisestä vaaliohjelmastamme. Moni asia olisi voinut edetä vieläkin rivakammin. 

Samalla on tunnustettava, että Suomen käänne ei olisi ollut mahdollista ilman hallituskumppaneiden tukea. Heidän panoksensa on ollut tärkeä hallituksen yhteisen politiikan eteenpäinviemisessä – kaikki hallituspuolueet ovat halunneet ratkaisuja edellisen hallituksen mahalaskun ja päättämättömyyden vuoksi. 

Samaan hengenvetoon on kiitettävä myös ammattiyhdistysliikettä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyydelle on merkittävä. Ilman työntekijöiden vastuunkantoa sopimusta ei olisi koskaan syntynyt. 

En tiedä toista euromaata, jossa olisi pystytty lähes 4 prosentin sisäiseen devalvaatioon. Ay-liike teki sen, mitä Suomen liittyessä euroon lupasi. Vastaavilta ratkaisuilta meidät säästää tulevaisuudessa vain se, että emme lipsu lainkaan kyvystä pitää huolta suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä. 

Voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet. Olemme keskittyneet työllisyyden vahvistamiseen sekä jakaneet kasvun hedelmät erityisesti pienituloisille. Tämä on ollut Keskustan vaatimus.

Keskustan vanha vaalilause oli ”leipää kotiseudulta”. Se päämäärä on ohjannut toimintaamme myös tällä vaalikaudella - ja tuloksia on syntynyt. Nyt voimme todeta, että myönteinen työllisyyskehitys koskee koko Suomea. Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomi, jossa on huutava pula eri alojen osaajista. Maakunta on käynyt läpi muun muassa Nokian Salon toimintojen lakkauttamisen seurauksena vaativan rakennemuutoksen. Nyt kehitys on erityisen myönteinen. Varsinaissuomalaiset voitte luottaa siihen, että Keskusta puolustaa teitä jatkossakin. Samoin puolustamme muita maakuntia.

Rakkaat aatesisaret ja –veljet,

Olemme nähneet, kuinka vihervasemmisto on käynyt lupauksillaan jatkuvaa vaalikampanjaa. Antaa rellestyksen vielä hetki jatkua, mutta on turha luulla, että päästämme opposition talven kampanjakuukausina vähällä. Vastuunkannon tosiasioita ei voi paeta yksikään puolue. Lupaukset ovat nyt jo ylisuuria. Nahkurin orsilla tavataan.

Keskustan poliittiset vastustajat korostavat Helsingin ylivertaisuutta ja ummistavat silmänsä koko Suomen kestävältä kehitykseltä. Heille huippututkimusta voi tehdä vain Kehä I:n sisäpuolen yliopistokampuksilla. Heille muualla maakunnissa olevat yliopistot ovat rasite, ei voimavara. Me ajattelemme toisin.

Keskusta tietää, että hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Tarvitsemme vahvan ja kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun. Samoin tarvitsemme vahvan koko maan kattavan koulutusjärjestelmän, elinvoimaiset maakunnat, puhdasta lähiruokaa sekä investointeja niin puun käyttöön kuin laajemminkin biotalouteen.   

Keskustalle eduskuntavaalit 2019 ovatkin vaali suomalaisen elämänmuodon puolesta. Olemme poliittinen vastavoima heille, jotka ajattelevat, että ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa. Keskustan viesti on selvä: hyvää elämää pitää saada elää koko Suomessa. Poliitikkojen tehtävä ei ole määrätä ihmisten haaveista. Ville-Veikolle se voi olla kerrostaloasunto kaupungin sykkeessä, Hannalle omakotitalo keskellä hiljaisuutta. Uskallamme puolustaa myös pientaloasumista.

Emme hyväksy vastustajiemme pyrkimystä etäännyttää suomalaiset tavasta elää keskellä luontoa ja luonnon kanssa. Lähipuistot, rannat ja metsät ovat tärkeä henkireikä myös kaupunkilaisille. Niitä ei saa uhrata vapaavuorelais-punavihreän kaupunkipolitiikan alttarille. Haluamme toimivan pääkaupunkiseudun, jossa ihmisillä on varaa asua ja liikkumaan pääsee tarvittaessa myös omalla autolla.

 Hyvä puoluevaltuusto, 

Käyn seuraavassa läpi seuraavan vaalikauden keskeisiä haasteita. Kaikki kietoutuvat luottamuksen apilan lehdille, jotka ovat vastuunkanto, realistinen vihreys, huolenpito ja osaava kasvu. Keskustalla on edessä oleviin suuriin ongelmiin ja haasteisiin ratkaisut. 

Keskustalle vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niin itsestämme kuin läheisistämme sekä lähiympäristöstä ja koko muusta maailmasta. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, vain jos omat asiamme ovat kunnossa. Vastuunkannon lehden olemme jaotelleet neljäksi teesiksi: yhteinen maapallomme, rauha ja turvallisuus, ratkaisujen EU ja      turvallinen arki.

Yhteinen maapallomme. Kansainvälisen politiikan pitkässä linjassa syvävirrat ovat muuttuneet, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Epävarmuus jatkuu. Keskusta kantaa huolta yhteisen maapallomme kantokyvystä ja elinvoimasta.

Keskustalle Suomen työ kansainvälisissä instituutioissa on tärkeää. Meillä on lupa odottaa kansainvälisiltä toimijoilta enemmän, myös Euroopan unionilta. Tämä koskee niin turvallisuutta lähialueillamme, humanitäärisiä kriisejä, kehitysyhteistyötä, kansainvälistä kauppaa, naisten oikeuksia, koulutusta, ilmastonmuutokseen ehkäisemistä kuin arjen turvallisuutta. Myös nuoret pitää ottaa entistä vahvemmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhan rakentajiksi.

Rauha ja turvallisuus. Alun perin kansainvälinen yhteistyö on rakentunut näiden kahden tavoitteen ympärille. Ilman rauhaa ja turvallisuutta meidän on vaikea rakentaa vakaata ja eheää yhteiskuntaa. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite on estää meitä joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. 

Keskusta ei näe mitään syytä lipsua Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta toteutamme käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Tiivistämme puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Keskusta on valmis tiivistämään EU:n puolustusyhteistyötä.

Keskustalaiseen ulkopolitiikkaan kuuluu olennaisena osa ihmisyys. Autamme sotaa pakenevaa, teemme työtä ihmisten auttamiseksi mahdollisimman lähellä kriisialueita, tuemme kotiinpääsyä ja otamme vastaan pakolaisia YK:n pakolaisjärjestön kautta. Pakolaispolitiikka tarvitsee kokonaisvaltaisen ratkaisun.

Kehitysyhteistyön avulla parannamme naisten ja lasten asemaa, autamme köyhimpiä maita selviämään ilmastonmuutoksesta sekä huolehtimaan heidän ruokaturvastaan, edistämme demokratiaa sekä autamme kehitysmaita pääsemään paremmin osaksi kansainvälistä taloutta.

Keskusta on ratkaisuhakuinen puolue. EU-linjamme perustuu malttiin ja käytännönläheisyyteen, ratkaisujen EU:hun. Euroopan unionia ovat johtaneet pitkään poliittinen oikeisto ja sosialistit. He eivät ole kyenneet uudistamaan unionia toimivammaksi. Populistit kykenevät siihen vielä vähemmän. Odotukset kohdistuvat keskustavoimien yhteistyöhön. Olemme olleet aktiivisia ALDE:n yhteistyön tiivistämiseksi Macronin kanssa.

Juuri nyt kun ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja oikeusvaltiokehitystä haastetaan eri nurkilta, meidän on oltava tässä tinkimättömiä. Edistämme oikeudenmukaista ja tehokasta päätöksentekoa. Luomme enemmän demokratiaa ja vähemmän byrokratiaa. 

EU:n on otettava ilmastojohtajuus. Haluamme luoda männyn vihreän unionin, joka on kiertotalouden johtava maanosa ja jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Tutkimuksen ja kehityksen kautta haluamme luoda EU:sta globaalin innovaatiokeskittymän. Sisämarkkinat on laitettava vihdoinkin kuntoon ja toimivien sisämarkkinoiden avulla on luotava pohja digitalisaation ja tekoälyn edelläkävijyydelle.

Suomella on tuhannen taalan paikka edistää tätä kaikkea ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana.

Hyväksyimme eilen puoluehallituksessa sisäisen turvallisuuden ohjelman. Huolehdimme arjen turvallisuudesta myös tehokkaalla rajojen valvonnalla sekä luotettavalla poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Turvallinen arki kattaa myös kodin ja lähisuhdeväkivallan. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotona.

 

Yksi luottamuksen apilan lehdistä on realistinen vihreys

Keskeisin viestini ilmastokeskusteluun on toivo. Kansainvälisellä taivaalla on paljon tummia pilviä, mutta ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastopolitiikassa. 

Olen oman ilmastolupaukseni myötä perehtynyt asiaan käytännön tasolla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei edellytä suomalaisesta elämänmuodosta luopumista. 

Tulevaisuudessakin voimme kuljettaa lapsia harrastuksiin omalla autolla, asua halutessamme omakotitalossa tai kerrostalossa maalla tai kaupungissa ja vielä matkustaa. Näitä kaikkia asioita tehdään kuitenkin jatkossa entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. 

Tarvitsemme kolme asiaa: 1) muutamme arjen kulutustottumuksia, 2) kasvatamme hiilinieluja ja 3) otamme käyttöön uutta tekniikkaa niin energiantuotannossa kuin muualla yhteiskunnassa. Kotimaisessa keskustelussa on aika lopettaa ilmastopolitiikalla syyllistäminen. Ryhdytään yhdessä töihin. 

Kulutusta voidaan verotuksen avulla ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan. Me ihmiset haluamme tehdä hyvää, kun vaan siitä tehdään riittävän helppoa. Tarvitsemme kohtuutta, kestävyyttä ja kiertotaloutta.

Hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen ehkäisyssä äärimmäisen merkittävä. Meret ja metsät sitovat ja varastoivat noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja. Suomalaisina voimme osallistua hiilinielujen lisäämiseen niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Esittelin muutamia viikkoja sitten komission puheenjohtaja Junckerille Suomen aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi EU–Afrikka –investointiohjelmaa. Se tähtää sekä ilmastonmuutoksen hillintään että uuden työn luomiseen Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Keskustalaiseen realistiseen vihreyteen kuuluu kestävä metsänhoito ja puunkäyttö. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka metsänkasvu on ollut nopeampaa kuin aiemmin arvioitiin. Kestävä maa- ja metsätalous voivat olla merkittävä palanen Suomen toimissa hiilidioksidipäätösten vähentämisessä. Traktoreilla ajatetaan vielä tulevaisuudessakin. Ne vain toimivat biopolttoaineilla tai sähköllä. 

Seuraavan hallituksen on jatkettava toimia maatalouden kannattavuuden merkittäväksi parantamiseksi. Odotamme Reijo Karhisen työryhmän esityksiä. Ne tulevat tarpeeseen, sillä tällä hetkellä moni suomalainen viljelijä on ahtaalla. Kotimaisen ruoan merkitys nousee entisestään, kun ilmastonmuutos tekee säiden ääri-ilmiöistä entistä yleisimpiä ja kuivattaa päiväntasaajan parhaimpia viljelysalueita. Niinpä viestini on teille selvä: suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Se ei onnistu, jos viljelijät eivät voi katsoa tulevaisuuteensa luottavaisesti. 

Olemme nähneet, että keskusta jää maatalouden puolustamisessa usein yksin, mutta se ei meitä lannista. Voin vakuuttaa, että keskusta tekee seuraavassakin hallituksessa aivan kaikkensa maatalouden sekä ylipäänsä koko suomalaisen ruokaketjun elinvoiman eteen.

Hyvät ystävät,

Käsittelen seuraavaksi kahta luottamuksen apilan lehteä huolenpitoa ja osaavaa kasvua samanaikaisesti.  

Keskustan johdolla tämä hallitus on nostanut työllisyysasteen noin 72 prosenttiin, vaikka sitä laajasti epäiltiin vielä vuosi sitten. Seuraavan hallituksen on nostettava työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista, mutta se vaatii jatkossakin määrätietoisuutta. TEM:n tilastojen mukaan Suomessa jäi syntymättä noin 62 500 työpaikkaa vuoden aikana työvoimapulan takia. Työllisyysasteemme olisi jo lähes 74 prosenttia, mikäli nämä työpaikat olisivat toteutuneet. 

Työvoiman kohtaanto-ongelma on todellinen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutussopimus antaa mahdollisuuden opiskella laajasti myös työpaikoilla. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. 

Keskusta esittää koulutussopimuksen toteuttamisen tehostamiseksi ammattilaiseen koulutukseen 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa. Nämä opettajat ja ohjaajat jalkautettaisiin kentälle, yrityksiin opettamaan, kouluttamaan, valmentamaan ja auttamaan. Tällä varmistetaan se, että opiskelija todella saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita työpaikalla, eikä jää tuuliajolle. Yrittäjäkentältä tulleen palautteen mukaan yrittäjät toivovat opettajien läsnäoloa työpaikoilla. 

Tämä olisi noin 50 miljoonan satsaus, mutta jos työllisyysaste nousee esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, niin takaisinmaksuaika on todella lyhyt. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta.

Työmarkkinoilla on niin ikään jatkettava rakenteellisia uudistuksia. On vaikea kuvitella, että 75 prosentin työllisyysastetavoitetta saavutetaan ilman paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä. 

Työllisyysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaa noin 1,4 miljardia lisärahaa julkiseen talouteen. Kyllä, kuulitte oikein – 1,4 miljardia. Mikäli saavutamme tavoitellun työllisyysasteen, julkinen taloutemme vahvistuu karkeasti ottaen noin neljällä miljardilla eurolla. 

Olemme sitoutuneita jatkamaan uudistuksia paremman työllisyyden eteen. Sen johdosta syntyvän ylijäämän käytämme koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, perhevapaauudistukseen sekä perusturvan, kannustavan perustulon rahoittamiseen. Jatkamme infrastruktuurin kehittämistä hyödyntämällä valtion tasetta, kuten tällä vaalikaudellakin on tehty. 

On mielestäni selvää, että seuraavan hallituksen yksi suurista tehtävistä on nostaa tiede- ja teknologiapolitiikka yhdeksi prioriteeteistä. Keskusta on sitoutunut nostamaan innovaatiorahoituksen BKT-osuuden neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Huolenpidon lehdestä puhuin, kun viimeksi tapasimme joukolla Jyväskylässä. 

Tavoitteenamme on tehdä kauan kaivattu sosiaaliturvauudistus sekä siihen liittyen perhevapaauudistus, joka saa maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Keskustan tavoitteena on, että sosiaaliturvauudistuksen perustan muodostaa kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo. Kaiken ydin on aktiivisuus. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin. 

”Jokainen koti on maailman keskipiste.” Näin keskustalaiset ovat tottuneet ihmisen elämänpiiriä hahmottamaan. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.

Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tekemämme äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahan korotus oli jo yksi tehokas kohdennus. 

Hyvä kokousväki, teen toisen ehdotuksen:

Rakennetaan sosiaaliturvamme osaksi harkinnanvarainen lapsilisä pienituloisille perheille, joka vastaa nopeasti pienituloisten perheiden tarpeisiin.

Miksi emme suoraan vain korota lapsilisää? Kannatamme lapsilisän säilyttämistä yhteisenä, universaalina etuutena, mutta sen korottaminen tuntuvasti ei ole taloudellista realismia.

Tarvitaan paremmin kohdentuva harkinnanvarainen, tuloihin sidonnainen perusetuus. Etuuden tulisi olla joustavasti haettavissa ja saatavissa –  aitoa tarvetta vastaan. Myöntämisperusteena voisivat olla perheen vakavat taloudelliset ongelmat, joiden taustalla on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, vakava sairaus tai pienituloisuus perheen koko huomioiden. Koska sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu tulee viemään vuosia, tarvitsemme täsmätoimia pienituloisten lapsiperheiden tueksi jo nyt.

Hyvät kuulijat, perheiden asian ääreltä vielä yksi huomio.

Etuuksien ja tukien lisäksi myös palvelut ratkaisevat. Ennaltaehkäisyn merkityksen tiedämme kaikki, mutta parhaat meistä ottavat sen todesta ja tekevät tekoja.

Tässäkin salissa on paljon keskustalaisia valtuutettuja. Minulla on teille viesti. Ottakaa esimerkkiä Varsinais-Suomen pienestä Oripään kunnasta. Siellä kunta lahjoitti kaikille vauvaperheille kuuden tunnin lahjakortin kotipalveluihin. Siis sitä paljon puhuttua tukea kotiin. Sen myöntämisestä pitää tehdä helpompaa. Tämän vaalikauden loppusuoralla ehdimme vielä selkiyttää kunnille ohjeistuksia siitä, että kotipalvelua ja perhetyötä pitää ja tulee myöntää nopeana, matalan kynnyksen apuna. Siis myöntää vaikka neuvolasta tai päiväkodin palveluiden piiristä. Byrokratiaa alas, nopeaa apua ylös.

Hyvät ystävät, 

Muutama sana tähän loppuun vielä eduskuntavaalien asetelmasta. Mistä näissä vaaleissa on lopulta kysymys?

Voihan se olla niinkin että, että ruoho on aidan toisella puolella vehreämpää. Mutta kun katsotte aidan yli tarkemmin, huomaatte vaaliaidan toisella puolella olevan ruohon olevan sittenkin sinipunaista. Huhut kertovat, että Helsingin kabineteissa rakennetaan sinipunaa jo toden teolla, niin sanottua uutta kasvun hallitusta

Viime kaudella 2011-2015 sinipunan johdolla kasvoivat kolme asiaa: velka, verot ja työttömyys. Demarivaltiovarainministerit tulivat Suomelle todella kalliiksi. Vuosilta 2011-2015 Suomen BKT:ssa on noin 20 miljardin lovi.

Keskusta on tämän ajan vastavoima ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille. Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. 

Keskusta on vastavoima populismille. Populismi ei ole katoamassa Suomesta eikä Euroopasta mihinkään. Populistit käyvät jatkuvaa vaalikampanjaa. Populismin varjolla lietsotaan pelkoa ja vihaa, esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Brexitissä luvattiin mahdottomia. Italiassa luvattiin mahdottomia. Tulokset pelottavat. Toimivan kansanvallan ja demokratian ehto on aikaansaava demokratia. 

Ensi vaalikaudella keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Keskusta on paras puolue pitämään huolta julkisesta taloudesta, suomalaisesta ruoasta, maakunnista ja alueellisesta koulutusjärjestelmästä. Meillä on parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Eurooppalaisina korostamme omien kieltemme ja kulttuurimme merkitystä sekä arjen sivistystä. Keskustan Suomi on avarakatseinen ja suvaitsevainen maa.

Hyvät ystävät, 

Jos täällä tänään yhdessä niin päätämme, edessämme on huikea viiden kuukauden kansanvaltainen taistelu. Taistelu arvojemme ja esittämämme ohjelman puolesta. Olen varma, että oikeudenmukainen ja ratkaisuihin valmis valinta löytyy nytkin poliittisen kartan keskeltä.

Tämä aika vaatii poliitikkoja, joille ylisukupolvisuus on arvojen ytimessä. Se vaatii puolueita, joille politiikka on teon sana. Keskustaa tarvitaan nyt, aivan kuten sitä tarvittiin sata vuotta sitten, kun Suomea rakennettiin ehyeksi sisällissodan jälkeen tai silloin, kun peruskoulu-uudistus tehtiin.

Hyvät ystävät, keskusta ei aio kevään vaaleissa jäädä katsomoon. Päätimme eilen puoluehallituksessa, että tästä kokouksesta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen Keskusta. Vapise sinipuna. Vaalitaistelu on alkanut.

Lisää kirjoituksia