Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 9.5.2018 14:42Puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksistä 9.5.2018Lue lisää »
  • 5.5.2018 14:09Sovinnon puheen juhla Nivalassa Lue lisää »
  • 2.5.2018 17:45Suomen keskeisiä prioriteetteja huomioitu EU:n rahoituskehyksessäLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksistä 9.5.2018

Keskiviikko 9.5.2018 klo 14:42

Arvoisa puhemies,

Toivotan kaikille hyvää Eurooppa-päivää. Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle poliittinen valinta, joka kytkee meidät läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppa-päivänä onkin hyvä pohtia unionin yhteisiä arvoja, ja mitä unionin jäsenyys meille tarkoittaa.

Euroopan unioni on yhteisö, johon kuuluvien maiden kanssa jaamme yhteiset arvot demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien, sananvapauden, oikeusvaltion sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisesta. Yhteisenä tavoitteenamme on eurooppalaisten ihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä kokonaisuus turvaa Euroopan vakaan kehityksen ja rauhan säilyttämisen.

Eurooppa-päivänä on hyvä muistaa, että rauha ei ole koskaan itsestäänselvyys. Euroopan yhteisö perustettiin sodan runtelemien yhteiskuntien keskellä. Vielä 1980-luvulla toimiva demokratia oli monille tämän päivän EU-kansalaisille hauras tulevaisuuden toive – jopa utopiaa. Demokratiamme ovat vielä monissa maissa nuoria ja siksi myös hauraita.

Eurooppalainen päätöksentekokyky ei ratkea huutoäänestyksillä, gallup- tai twitter-demokratialla vaan kyvyllämme tehdä päätöksiä ja kehittää eurooppalaista päätöksentekojärjestelmää. Se perustuu edustuksellisuuteen, jota meidän on jaksettava puolustaa. On myös jaksettava kertoa, mitä unioni tekee ja miksi unioni on kansalaisten kannalta tärkeä yhteisö.

Euroopan unionin johtajien tehtävänä on katsoa pitkällä tulevaisuuteen ja haettava kansalaista tuki niin Euroopan unionissa kuin jäsenmaissa uudistusten läpivientiin. Euroopan unionin on oltavat suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Yksi EU:n tärkeimmistä instrumenteista on EU:n budjetti, rahoituskehykset, jonka avulla linjataan unionin toimintaa ja tavoitteita. Budjetti on pahimmillaan surkea kompromissi, pienin yhteinen nimittäjä. Parhaimmillaan se toteuttaa yhteisiä eurooppalaisia päämääriä. Nyt unionin on aika olla suuri.

On luonnollista, että jokainen EU-jäsenmaa tarkastelee rahoituskehyksiä omasta kansallisesta näkökulmastaan. Mitä budjetti tuo meille, Suomelle? Mutta EU:n budjettia on katsottava myös Euroopan näkökulmasta. Miksi? Koska olen varma, että vahva ja menestyvä Eurooppa on meille kaikille parasta. 

Arvoisa puhemies,

Rahoituskehysneuvottelut ovat pitkät ja perusteelliset. Komission viime viikolla julkaisema esitys on vasta alkua. Tähän olemme hallituksena valmistautuneet. Olemme tehneet pohjatyön perusteellisesti ja linjanneet sektoreittain selkeät budjettikannat. Kyse on ennen kaikkea kokonaisuudesta, jolla voimme saavuttaa Suomen ja myös Euroopan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen.

Kantojamme on työstetty pitkään ja huolella. Prosessi on ollut samalla tapaa perusteellinen, kun loimme EMU-kantamme tai muuttoliikelinjauksemme. Yhdessä Ranskan kanssa rakensimme pohjaa EU:n puolustusyhteistyölle. Malli on sama myös rahoituskehysnevotteluissa: perehdymme asiaan, pohdimme kannat huolellisesti ja sen jälkeen haemme liittolaisia eri Euroopan maista.

Iso-Britannian lähtö Euroopan unionista jättää merkittävän aukon EU:n budjettiin. Lähtökohtamme on, että Britannian jättämää aukkoa ei täytetä ja nettomaksuosuutemme pysyy kohtuullisena. Emme ole kuitenkaan asemoineet itseämme tiukimpaan nettomaksajien prosenttiryhmään. Suomi on valmis investoimaan EU:n kautta, jos politiikan painopisteet ovat tasapainoisia ja hyväksyttäviä sekä päätöksillä ja EU:n toiminnalla saadaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta.  

Keskusteluissa maksuista on hyvä erottaa puhdas jäsenmaksuosuus ja toisaalta nettomaksu. Jäsenmaksumme kasvaa hyvin todennäköisesti, koska BKT:mme onneksi nyt kasvaa. Se, mitä nettomaksumme on tulevaisuudessa, ratkeaa vasta, kun kaikki neuvottelut asetusten ja rahanjaon kriteerien osalta on käyty.

Päätavoitteemme kansallisista lähtökohdista on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena. Budjetin avulla tavoittelemme myös Euroopalle johtajuutta monissa asioissa: rauhanrakentaja, ilmastopolitiikan edelläkävijä, tieteen ja innovaatioiden edistäjä ja hyödyntäjä sekä kestävän ja puhtaan ruoan tuottaja.

Komission viime viikon esityksessä kokonaistaso asettuu suhteessa kantoihimme vielä liian korkealle tasolle. Positiivista komission esityksessä ovat panostukset turvallisuuteen, puolustukseen, muuttoliikkeeseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä opiskelijoiden vaihto-ohjelmaan. Hallintoa kevennetään, ohjelmia vähennetään sekä eräiden maiden maksuhelpotuksista luovutaan asteittain. Tätä Suomikin on vahvasti ajanut.

Oikeusvaltioperiaatteeseen sidottu ehdollisuus on niin ikään erittäin tärkeä esitys. Eurooppalaisen arvopohjan puolustaminen konkreettisin toimin on jokaisen eurooppalaisen tehtävä. Menestyvää Euroopan unionia voidaan rakentaa ainoastaan vahvojen oikeusvaltioperiaatteiden pohjalle.

Eurooppalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä rakennetaan satsaamalla osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen. Komission esityksessä tähän on tartuttu. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on komission esittämä InvestEU-rahasto. Tämä uudenlainen rahoitusväline voisi mahdollistaa tehokkaan investointien tukemisen vähäisemmällä EU-rahoituksella, kun tuki olisi avustusmuotoisen rahoituksen sijaan laina- ja takausmuotoista.

Panostukset strategisiin hankkeisiin, kuten tekoäly, kyberturvallisuus sekä digitaaliset tiedot ja taidot, tukevat EU:n kasvua ja kilpailukykyä.

Suomen näkökulmasta maatalous- ja aluepolitiikka ovat perinteisesti olleet keskeisessä asemassa budjettineuvotteluissa, kun katsomme meidän saamisia EU-budjetista. Niin nytkin.

Maatalouden osalta myönteistä komission esityksessä oli nykyisen kahden pilarin rakenteen säilyttäminen. Tämän pohjalle voimme rakentaa toimenpiteitä, joilla tuemme suoraan viljelijöiden tuloa ja toisaalta voimme huomioida erityisolosuhteemme sekä ympäristöystävälliset toimenpiteet. Komissio haluaa myös lisätä kansallista toimivaltaa toimenpiteiden suunnittelussa ja niistä päättämisessä. Komission esittämä rahoituksen taso kokonaisuutena osoittaa, että ruoantuotanto on tärkeä osa EU:n yhteistä politiikkaa.

Rahoituksen tasoon sisältyy kuitenkin Suomen kannalta hyvin hankaliakin painotuksia. Komissio esittää maatalousbudjettiin leikkauksia. Näitä meidän on erittäin vaikea hyväksyä. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja neuvotteluja komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa. Teemme lujasti työtä, jotta pystymme saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen suomalaisen kestävän ja puhtaan ruoantuotannon sekä maaseudun kannalta.

Aluepolitiikkaan esitetään niin ikään noin viiden prosentin leikkausta. Osittain tämä on selitettävissä sillä, että absoluuttinen rahantarve on pienentynyt köyhimpien alueiden vaurastuessa. Komissio esittää myös rahoituksen jakomekanismien uudistamista. Perinteisestä BKT:hen perustuvasta jaosta siirryttäisiin laajemmin muihin jakoperusteihin. Suomi on ajanut tätä muutosta.

Näiden lisäksi meille on keskeistä, että pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri huomioidaan myös tulevalla kaudella. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että koheesiorahoitusta hyödynnetään jatkossa entistä enemmän kilpailukykyä ja osaamista tukevaksi.

Kuten puheeni alussa totesin, työ tulevien EU:n rahoituskehysten linjaamiseksi on vasta alkumetreillä. Hallitus on käärinyt hihat ja on valmis neuvottelemaan Suomelle oikeudenmukaista budjettia. Oma näkemykseni on, että rahoituskehys valmistuu aikaisintaan Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Arvoisa puhemies,

Ideologisista näkemyseroistamme huolimatta uskon, että meidän kaikkien päämääränä on huolehtia eurooppalaisten yhteiskuntien tasapainoisesta kehityksestä sekä sosiaalisesta tasa-arvosta. Toimimme näin, jotta välttäisimme vastakkainasettelun niin jäsenmaiden sisällä kuin niiden kesken. Toimimme näin, jotta Eurooppa olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vahva vastaamaan muun maailman meillä asettamaan haasteeseen.

Sovinnon puheen juhla Nivalassa

Lauantai 5.5.2018 klo 14:09

(muutosvarauksin)

Herra tasavallan presidentti,
Hyvät juhlavieraat,

Juhlimme viime vuonna Suomen satavuotisjuhlia. Tämä vuosi on muisteltu sisällissotaa, mihin Suomi ajautui vain muutamia viikkoja eduskunnan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Tässä tarkoituksessa järjestimme eduskunnassa tammikuussa tilaisuuden, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheen. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Nämä ihanteet tiivistyvät Kyösti Kallion elämäntyössä.

Arvoisat kuulijat!

Olemme kuluneina kuukausina käyneet läpi alkuvuoden 1918 kivuliaita tapahtumia hakematta syyllisiä. Olemme tarpeeksi vahvoja käsittelemään tapahtumia toista osapuolta loukkaamatta ja tosiasioita salaamatta. Suvuissa on omat tarinansa, omat kipeät ja ehkä vaietut kokemukset. Niistä meidän pitää oppia. Niistä on siirtynyt aineksia myös suomalaisuutemme.

Tänään muistamme sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa tasan sata vuotta sitten, 5. toukokuuta 1918. Kallio oli piileskellyt koko sisällissodan ajan Helsingissä. Hän oli päässyt matkustamaan kotiinsa vasta vappuaattona. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Kaikki halusivat kuulla, mitä omalla senaattorilla oli sanottavaa maan tilanteesta.

Kokonaista kirjoitettua puhetekstiä ei ole säilynyt, liekö senaattorilla sellaista ollutkaan. Nämä sanat ovat silti jääneet historiaan:

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

On hyvä yrittää ymmärtää sitä toimintaympäristöä, missä Kallio nämä sanat sanoi. Sisällissota oli jo ratkennut valkoisten hyväksi. Viipuri oli vallattu 28.4. ja Lahti vapunpäivänä. Viimeiset punaisten joukot antautuivat Ahvenkoskella saksalaisille samana päivänä, kun Kallio puhui Nivalassa.

Professori Kari Hokkanen kiteyttää Kallion elämäkerrassa senaattorin viestin kotikirkossaan:

”Sota oli sodittu, kapinaan nousseet johtajiensa harhauttamat sosialistit lyöty. Ei ollut koston aika, vaan päinvastoin oli ryhdyttävä rakentamaan uutta itsenäisyyttä, missä tarvittaisiin sekä punaisia että valkoisia, kaikkia suomalaisia.”

Tuo vaativa aika tarvitsi juuri Kyösti Kallion tapaisia politiikkoja. Poliittisesta keskustasta, Maalaisliitosta tuleva Kallio toimi sillarakentajana. Hän katsoi aina pitkälle tulevaisuuteen yli päiväkohtaisuuden. Kallion vakaumuksen tärkein perusta oli laillisuuden ohella voimakas tasa-arvon ihanne. Nämä leimasivat hänen koko elämäntyötään niin suuren maatilan isäntänä kuin kansanedustajana, ministerinä ja tasavallan presidenttinä.

Kallio oli miettinyt tulevaisuutta piilopaikassaan Helsingissä sisällissodan aikana. Hän piti näkemyksistään johdonmukaisesti kiinni. Kallio tiesi etukäteen, että kaikki kuulijat eivät olisi samaa mieltä hänen kanssaan - eivät kaikki Nivalassa eivätkä hallitustoverit Helsingissä. Kallion puhe oli hallitustasolta ensimmäinen, jossa vaadittiin sovintoa koston ja rangaistusten sijaan

Katkeruus ja kosto pääsivätkin valloilleen varsinaisten sotatoimien päättyä. Punaisiin kohdistuneet kostotoimet riehuivat pahimmillaan 5.-11. toukokuuta. Sodan jälkiselvittelyissä ja vankileireillä kuoli vielä tuhansia ihmisiä ennen kuin sovintopolitiikkaa päästiin käytännössä toteuttamaan. Kallio ei hyväksynyt kostotoimia. Mieluummin armo kuin kosto. Se oli hänen linjansa. Näissä oloissa Nivalan kirkossa kuultiin rohkeaa puhetta.

Arvoisa juhlaväki!

Sovintopuhe loi henkisen pohjan kansalliselle eheytyspolitiikalle. Ajatus oli, että sovinto ja eheys rakentuvat vain tarttumalla uudistusotteella yhteiskunnan kipeisiin epäkohtiin ja vääryyksiin, kuten maanomistusoloihin. Kuta useampi omisti maata, sitä kestävämmällä pohjalla oli yhteiskuntarauha ja sitoutuminen yhteiseen isänmaahan; toteutettiin maareformi. "Tämä on myös minun maani." Kallio oli monessa mielessä uudistushaluinen: torpparien vapautus, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen verotus olivat hänelle ensimmäisiä itsenäisen Suomen suuria uudistuksia.

Sovintopolitiikan yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin parlamentarismin tielle palanneet sosiaalidemokraatit pääsivät osallistumaan. He saivat vahvan kannatuksen. Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti maaliskuussa 1937 hallituksen, jossa sisällissodan voittajat ja voitetut istuivat yhdessä.

Niinpä talvisodan syttyessä suomalaiset lähtivät yhtenäisinä, isänmaataan rakastavina suomalaisina, puolustamaan itsenäisyyttä ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää. Kallio johti talvisodan ihmettä tasavallan presidenttinä.

Missä Kyösti Kallio kulloinkin oli, hän sovitteli ja rakensi, kuunteli ja myötäeli. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat häneen koko loppuelämän. Voin vain kuvitella, miten hän ponnisteli voimiensa äärirajoilla niin 1930-luvun alun demokratian kriisissä samoin kuin talvisodan lopettamiseksi, joka sitten lopulta mursi hänen sydämensä.


Arvoisat kuulijat!

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä päättäjiä. Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Nyt vuonna 2018 voi sanoa: meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa. Kansalaisten osallisuuden tunne syntyy yhteiskuntaolojen oikeudenmukaisuudesta ja kansanvaltaisuudesta, mahdollisuudesta sivistää itseään, vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön koko Suomessa.

Suomalaisilla on oikeus odottaa, että kun täyttää tunnollisesti yhteiskunnalliset velvollisuutensa, hänellä on oikeus saada yhteiskunnalta oikeudenmukaista kohtelua, myös turvaa etenkin hädän ja voimattomuuden hetkellä.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

Tämän suomalaisen talonpojan, senaattorin, moninkertaisen pääministerin, puoluejohtajan ja lopulta presidentin perintö meille 2020-luvun suomalaisille on eheyden ja osallisuuden turvaaminen ja jatkaminen seuraavat sata vuotta.

Suomen keskeisiä prioriteetteja huomioitu EU:n rahoituskehyksessä

Keskiviikko 2.5.2018 klo 17:45

Komissio julkisti tänään esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi eli rahoituskehykseksi. Tässä muutama ensikommenttini.

  1. Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu.
  2. Budjetin taso asettui hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla.
  3. Esityksessä ovat hyvää esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanostukset. Nuorten koulutusmahdollisuudet tuplaantuvat Erasmus-ohjelmien myötä. Esitys sisältää Suomelle tärkeän puolustusyhteistyörahoituksen. Suomelle tärkeä harvaanasutus on huomioitu komission esityksessä koheesion osalta. Suomi on myös kannattanut esityksen sisältämää jäsenmaksuhelpotusten poistoa. Suomessa on hyviä kokemuksia lainamuotoisista rahoitusinstrumenteista ja niille on luvassa jatkoa.
  4. Komissio on selkeästi valmis panostamaan ruuantuotantoon kaikkialla unionissa. Myös täällä pohjoisessa. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille viljelijöille. Suomen saama osuus maatalous- ja koheesiorahoissa riippuu, miten onnistumme saamaan tavoitteemme läpi asetusneuvotteluissa. Komissio julkaisee asetusesitykset toukokuun lopussa.

Budjettiesitykseen paneudutaan nyt huolella. Lopulliset päätökset todennäköisesti siirtyvät Suomen puheenjohtajuuskaudelle syksylle 2019.

Kansallinen eheytyminen alkoi 100 vuotta sitten

Perjantai 27.4.2018 klo 9:58

Julkaistu alunperin Kainuun Sanomissa 27.4.2018

Tänään on myös tärkeää muistaa, että sata vuotta sitten Suomi ei ollut yhtenäinen. Suomalaiset eivät taistelleet samassa rintamassa. Maa oli jakautunut kahtia. Ideologiset ja aatteelliset erot johtivat epäinhimilliseen, raakaan ja veriseen sisällissotaan.

Sodan jälkeen tarvittiin kansakuntaa eheyttäviä tekoja ja niiden tekijöitä.

Osallistun viikon päästä Nivalassa suureen Sovinnon juhlaan. Silloin tulee tasan sata vuotta siitä, kun Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa seuraavasti:

Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Tätä Kallion puhetta ja sen henkeä voidaan pitää yhtenä maamme historian tärkeimmistä puheista. Siitä kansallisen eheytymisen katsotaan alkaneeksi. Rutiköyhästä ja kahtiajakautuneesta kansasta kasvoi maailman hyvinvoivin ja tasa-arvoisin maa. Kallion puheesta ehti kulua noin kaksikymmentä vuotta, kun syntyi talvisodan henki. Suomi puolusti maataan yhtenäisenä, samassa rintamassa ja samoja arvoja puolustaen, ylivoimaisen vihollisen edessä.

Suomi on aina pärjännyt työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Työn tekeminen on kestävin keino yhteiskunnan eheyden säilyttämiseksi.

Keskustan puolueväki kokoontuu kesäkuun alussa Sotkamoon. Runsaat 3 000 henkeä pohtii Kainuussa Suomen suuntaa maamme itsenäisyyden seuraavalle vuosisadalle. Meillä on paljon murros- ja taitekohtia edessämme: työn tekemisen tavat muuttuvat. Tekoäly ja digitalisaatio laajenevat alalta alalle. Sosiaaliturvajärjestelmämme on pysyttävä aikaansa edellä, modernina ja vastattava nykypäivän tarpeisiin.

Ylpeys omista juurista, kotiseudusta ja maakunnasta on myös meille keskustalaisille aina ollut tärkeää. Siksikin juuri Kainuu sopii meille hyvin kokouspaikaksi.

Lisää kirjoituksia