Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 26.4.2018 15:22EU:n budjettia ei ole vielä päätetty - neuvottelut vasta käynnistyvätLue lisää »
  • 21.4.2018 10:50Puhe Keskustan puoluevaltuustossa LahdessaLue lisää »
  • 17.4.2018 15:35Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puituLue lisää »

Blogin arkisto

EU:n budjettia ei ole vielä päätetty - neuvottelut vasta käynnistyvät

Torstai 26.4.2018 klo 15:22

EU:n budjetin laatiminen on pitkä neuvotteluprosessi, eräänlainen maratoni. Alkuvaiheissa määritellään budjetin kokonaistaso ja sitten siirrytään vääntämään rahanjaon kriteereistä. Kansallisesti kiinnostava lopputulos on selvillä kuitenkin vasta maaliviivan jälkeen; se paljonko maksamme ja paljonko saamme EU:sta rahaa. Vielä tätä ei tiedetä. 

Komissio antaa esityksensä budjetin kokonaisuudeksi ensi viikon keskiviikkona ja sektorikohtaiset lainsäädäntöesitykset julkaistaan toukokuun lopussa. Tästä alkaa vähintäänkin vuoden mittainen prosessi, jossa käydään runsaasti neuvotteluja usealla eri tasolla. 

Näitä keskusteluja olen käynyt jo pitkään päämiestasolla. Tänään tapasin myös budjetista vastaavan komissaari Oettingerin. Kävimme erinomaisen keskustelun ja toin esille vahvasti Suomen kipupisteet. Suomen erityisolosuhteet niin alue-ja rakennepolitiikassa kuin maataloudessa on huomioitava. Ei ole hyväksyttävää, että maksuosuutemme kasvaisi, mutta keskeisiä prioriteettejamme ei huomioitaisi. Tämän lisäksi kaiken EU-rahoituksen on tuettava yhä vahvemmin tämän päivän haasteita, kuten eurooppalaisen talouden kasvua, työllisyyttä, turvallisuutta ja osaamista. 

EU:n budjetti kaipaa myös kovasti normien purkamista. Normin purusta meillä Suomessa on hyviä kokemuksia, toivottavasti saisimme laajennettua tätä urakkaa myös EU:n käytäntöihin.  

Euroopan unionin monivuotinen budjetti eli rahoituskehykset tehdään seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Käytännössä tässä määritellään, kuinka paljon jäsenvaltiot maksavat bruttokansantuotteestaan yhteiseen pottiin ja toisaalta mihin tuo rahasumma käytetään. Tällä 7 –vuotiskaudella budjetin koko on ollut reilut 1000 miljardia euroa, josta noin 2/3 on käytetty maatalouteen sekä alue-ja rakennepolitiikkaan. Tulevalla kaudella rahoitusta tullaan varmasti entistä enemmän suuntaamaan myös puolustukseen, maahanmuuttoon sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on ollut myös Suomen kanta.

Britannian jättää lähtiessään aukon EU-budjettiin. Olemme linjanneet, että pienempi EU tarkoittaa myös pienempää budjettia. Liian tiukkaa ylärajaa emme ole kuitenkaan halunneet budjetin koolle asettaa. Olemme katsoneet viisaaksi toimintatavaksi sen, että meillä on joustonvaraa neuvotteluissa.

Päätavoitteemme neuvotteluihin on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena.

Olemme onnistuneet Suomessa talouskasvun vahvistamisessa niin hyvin, että muutokset bruttokansantuotteessamme ovat merkittäviä. Koska EU:n jäsenmaksu perustuu kunkin maan bruttokansantuotteeseen, kasvaa jäsenmaksuosuutemme ikään kuin automaattisesti jonkin verran. Tätä emme voi, emmekä tahdo muuttaa. 

Nettomaksuosuudestamme on sen sijaan aivan liian aikaista puhua. Se riippuu siitä, kuinka paljon tulemme EU-rahaa saamaan eri sektoreilta.  Tämä ratkeaa vasta seuraavan vuoden tai kahden vuoden aikana, jolloin käydään yksityiskohtaiset neuvottelut EU-rahoituksen jakokriteereistä. Onnistuminen näissä neuvotteluissa ratkaisee sen, miten paljon saamme jatkossa EU-rahoitusta Suomeen. Erityisesti maatalous-, koheesio- sekä tutkimuspuolen neuvotteluissa menestyminen ratkaisee paljolti sen, mitä Suomelle jää viivan alle.

 

 

Puhe Keskustan puoluevaltuustossa Lahdessa

Lauantai 21.4.2018 klo 10:50

(muutosvarauksin)

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Vuoden päästä tähän aikaan tiedämme, mikä puolue lähtee muodostamaan hallitusta. Se on pitkälti meistä kiinni, onko se Suomen Keskusta.

Meillä on nyt vajaa vuosi aikaa kertoa suomalaisille, mitä me haluamme tehdä seuraavalla vaalikaudella. Meidän on myös päätettävä, mitä me itse tahdomme ja tavoittelemme vaaleissa.

Palautan nyt mieliin, missä tilanteessa olimme samaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskusta oli noussut gallupien kärkipaikalle vaalikauden puolivälissä keväällä 2013. Vuosi ennen eduskuntavaaleja kävimme kokoomuksen kanssa tiukan kisan paalupaikasta. Syksyllä 2014 nousimme jälleen selvästi gallupien kärkeen ja pidimme ykköstilan vaaleihin saakka.

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin minä en ehtinyt juuri galluppeja katsella. Keskityimme täysillä eduskuntavaalien ohjelman valmisteluun. Kymmenet työryhmät tekivät pohjatyötä. Meillä oli pieni ja pippurinen eduskuntaryhmä, joka haastoi oppositiosta hallitusta joka päivä ja osallistui aktiivisesti vaalitavoitteiden valmisteluun.

Tuon valmistelun pohjalta syntyi vaaliohjelma ”Suomi kuntoon”.

Gallupien lisäksi haluan palauttaa mieliin myös sen palautteen, jota saimme vaalikampanjan aikana. Keskustan ehdokkaat saivat kuulla monenlaisia toiveita niin kuin kaikissa vaaleissa, mutta yksi toive nousi ylitse muiden. Se kuului: Tehkää jotakin!

Tuon toiveen taustalla oli kansalaisten pettymys silloiseen hallitukseen. Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt jo aikoja sitten selvään kasvuun finanssikriisin jälkeen.

Silloisen hallitusrintaman kyvyttömyyttä kuvaavat hyvin kesäkuun 2014 tapahtumat. Pääministerin vaihtuessa ohjelmaan kirjattiin samat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen kuin hallituksen alkuperäisessä ohjelmassa kesäkuussa 2011. Sokea Reettakin näki, että hallituksella ei olisi ollutmitään mahdollisuuksia päästä noihin tavoitteisiin. 

Lopputuloksen tunnemme. Suomi ajautui kriisiin, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

Hyvät ystävät!

Siksi meille keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa tarkasti, mitä aiomme tehdä.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. 

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen saattaa loppua jo kaksi vuotta ennen vaaliohjelmamme tavoitetta.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion omaisuuden arvo on kasvanut viidellä miljardilla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä. 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Tässä vain muutama esimerkki kakkaran muotoisesta vaaliohjelmastamme. Sen voi lukea punastumatta tänäkin päivänä. Melkein jokaisen lauseen perään voisi kirjoittaa sanan ”tehty”.Joissakin osiossa riittää vielä tekemistä ensi vaalikaudeksi, kuten yksinelävien aseman parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

 

Hyvät ystävät!

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut, että kaikki tietävät mitäpitäisi tehdämutta kukaan ei tiedämiten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen viime aikojen gallupeista. Kaikki tiesivät neljä vuotta sitten, mitä pitäisi tehdä. Äänestäjät antoivat meille valtakirjan tehdä se, mitä piti tehdä. Olemme sen tehneet. 

Mutta hyvät aatesiskot- ja veljet, tämä ei näy kannatusmittauksissa.

Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

Helpompi tie olisi lähteä hakemaan kannatusta näyttävillä profiilin nostoilla ja mediaoperaatioilla. Voisimme rakennella julkisia riitoja hallituksen sisälle samaan tapaan kuin silloiset hallituspuolueet tekivät ennen viime vaaleja.

Minä en tähän vaihtoehtoon usko. Sen sijaan ottaisin oppia siitä, mitä itse teimme neljä vuotta sitten. Nytkin meidän täytyy keskittyä siihen, mitä Suomessa on tehtävä seuraavalla vaalikaudella.

On sattuvasti sanottu, että vaaleja ei voiteta jo rakennetuilla teillä ja silloilla vaan lupauksilla uusien teiden ja siltojen rakentamisesta. Huutokauppoja saattaa vaalihuumassa syntyä ja houkutus epärealistisiin tarjousten korotuksiin iskeä. Siihen emme voi ryhtyä. Lupausten on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia. 

Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta sen murroksen yli, jonka tekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly aiheuttavat. Monet työt häviävät, mutta uusia syntyy tilalle. Meillä on miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve, siksi koulutusta on uudistettava. Siksi meidän on sovitettava työ ja sosiaaliturva yhteen aivan uudella tavalla. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa hyvän lähtölaukauksen.

Murros vaatii erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimiseen.

Työn tekeminen on tutkitusti kestävin keino eriarvoisuuden torjumiseksi. Työllisyyden edistämistä jatketaan, vaikka joka ikinen työtä luova ratkaisu aiheuttaa myös vastustusta, pelottelua ja epäluuloa. Hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan tällä kaudella lisääntynyt.

Olemme aina olleet perusturvapuolue. Sitä olemme tänään ja tulevaisuudessakin. 

Sosiaaliturvaa pitää rohkeasti uudistaa ensi kaudellaJärjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saadaelämänhallinnasta kiinni. Alkio olisi kannustanut meitä aktivoimaan työttömiä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.

Uusi aika on tuonut onneksi uusia työkaluja perusturvan uudistamiseen. Jo hyvässä kehitysvauhdissa oleva tulorekisteri tulee mahdollistamaan työtulon ja sosiaaliturvaetuuksien paremman yhteensovittamisen. Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksussa. Tällä vuosikymmenellä yhteiskunnan on jo kyettävä parempaan.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi. 

Tällaisia peruskysymyksiä ovat muun muassa se, onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen. Malliesimerkki universaaleista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Universaaleilla etuuksilla on ajateltu saavutettavan myös keskiluokan hyväksyttävyys – veronmaksaja on tyytyväinen, kun kokee itsekin saavansa vastinetta rahoilleen. 

Toinen perusvalinta liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin? Pientä esimakua tästä keskustelusta on saatu, kun aktiivimallin yhteydessä täsmennettiin, mitä toimia työttömältä itseltään odotetaan.

Kolmas keskeinen perusvalinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli voidaan rakentaa sen perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei pitäisi sivuuttaa liian nopeasti. Meille keskustalaisille periaateohjelmamme uudistustyö tarjoaa muuten mitä parhaimman peilauspinnan myös sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Periaateohjelmamme kertoo keskustalaisen ihmiskäsityksen.

Keskustalle kehysriihessä oli erityisen tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen tason nostaminen. Haluamme puolustaa niitä todella pienillä tuloilla eläviä, joilla ei ole palkkatuloja tai niihin sidottuja etuja. Pienimpiä päivärahoja nostettiin jo tälle vuodelle. Nyt päätimme vielä tuntuvammasta korotuksesta. Näiden päätösten jälkeen esimerkiksi pienituloinen lasta hoitava vanhempi saa noin 100 euroa kuussa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Enää pienituloisimmatäidit, isät ja sairauspäivärahan saajat eivät ole huonommassa asemassa kuin työmarkkinatuen saajat, kuten edellisen hallituksen päätöksillä tapahtui.

Kolmannen kerran korotamme kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Nyt se on noin 37 euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Indeksien jäädyttämisestä on puhuttu paljon, mutta esimerkinomaisesti lasketin, että näillä tasokorotuksilla takuueläke on nyt 20 euroa kuukaudessa suurempi kuin indeksien jäädyttäminen on sitä vähentänyt. 

Pienituloisten joukossa on paljon myös lääkkeitä paljon käyttäviä. Laskimme lääkekaton alarajaa, joten se tuo helpotusta pienituloisten toimeentuloon

Tuemme pienituloisten perheiden nuorten oppimateriaalihankintoja toisella asteella

Yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannetaan.

Asunnottomien ensisuojia korvataan asunnoilla. Mahdollistamme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamisen. 

Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on tärkein onnistumisen mittari myös seuraavalla kaudella. Matti Vanhasen ykköshallitus oli ensimmäinen hallitus kymmeniin vuosiin, joka saavutti työllisyystavoitteensa. Nykyisestä hallituksesta tulee toinen. 

Seuraavan kauden tavoitteeksi on asetettava työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Luomme seuraavan vuoden aikana ja kirjoitamme vaaliohjelmaan näkyviin ne keinot, joilla tuo tavoite saavutetaan. Jotta tuohon tavoitteeseen voidaan päästä, työmarkkinauudistuksia on jatkettava. Samoin paikallisen sopimisen on mentävä aimo loikka eteenpäin.

Osaamisen monipuolinen kehittäminen on työntekijän parasta muutosturvaa. Pitäisikö esimerkiksi harkita, että yritys voisi vähentää verotuksessaan koulutuksen, joka ei täysin vastaa hänen työtehtäväänsä, mutta laajentaa työntekijän osaamista. Pitäisikö olla esimerkiksi työkkäreitä,vaikkapa yksityisiä tai kolmannen sektorin ylläpitämiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään osatyökykyisten työllistämiseen.

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut ja pysyy myös tulevaisuudessa keskustan tärkeänä tavoitteena. Tällä kaudella tätä tavoitetta on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen synty kaikissa maakunnissa. Työvoimapulaa podetaan nyt niissäkin maakunnissa, missä on perinteisesti kärsitty muita korkeammasta työttömyydestä. Hyvästä työllisyyskehityksestä on myös jatkossa huolehdittava. Näin hillitsemme myös muuttopainetta ja sen aiheuttamia ongelmia suurimmissa keskuksissa.

Seuraavan kauden suuriin tehtäviin kuuluu myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano. Keskustan on johdettava sitä. Ei ole mikään sattuma, että uudistuksen valmistelu on nyt parhaalla tolalla niissä maakunnissa, joissa keskusta johtaa työtä. Uskon, että tämä työ palkitaan syksyn maakuntavaaleissa. 

Hyvät ystävät,

Siitä olen todella surullinen, että hallituskauden aikana maatalouden kannattavuus on entisestään heikentynyt. Erityisesti Venäjän viennin tyrehtyminen ja maidontuotannon lisääntyminen muualla EU:ssa painavat hintoja alas. Viime vuoden vaikea satokausi on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tähän päälle tullut tieto Valion maidon tuottajahinnan tippumisesta jälleen 2,5 sentillä litraa kohtion raskas uutinen. Toki tiedossa on ollut, että monessa jäsenmaassa tuotanto kasvaa voimakkaasti kiintiöiden poistuttua. Keskimääräisellä maitotilalla maatalousyrittäjän palkasta lähtee yli 500 euroa kuussa.   

Se on hyvät ystävät niin, että tämän porukan on löydettävä tähänkin ratkaisu. Toinen asia, mikä ei ratkea ilman Keskustaa, on tiestön huono kunto. Olemme poikkeuksellisen paljon laittaneet tiestöä kuntoon tällä vaalikaudella. Asia on niin suuri, että asia ei ratkea ilman Keskustan pitkään ajamaa rahoitusrakenteen remonttia. Toivottavasti lopulta saamme muut puolueet tähän mukaan.

Kuten teistä moni huomasi, kehysriihessä käsiteltiin myös Suomen kannalta hiljaa hiipinyttä suurta ongelmaa – syntyvyyden jatkuvaa alenemista. Se tiedetään jo, että nuorten miesten syrjäytyminen vaikuttaa syntyvyyteen. Asia on hyvin monitahoinen. Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin ja perheisiin vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen perustaa perhe. Seuraavissa vaaleissa meillä pitää olla uusia ratkaisuja tähänkin ongelmaan. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Ajattelemme helposti, että kotimaiset haasteet ovat ylivertaisen suuria. On kuitenkin hyvä muistaaettä ne suurimmat haasteet ja suoranaiset uhat liittyvät kansainvälisiin kysymyksiin. Globaalintoimintaympäristön muutoksen tahti tuntuu vaan kiihtyvän ja suunta muuttuu vähemmän ennustettavaksi. Tässä rinnalla Suomen omat ongelmat ovat sittenkin ihmisen kokoisia ja ratkaisutkin täysin omissa käsissä. 

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen. Suomen tie on pitää näissä muutoksissa pää kylmänä ja oma prosessikaavio kirkkaana. Pidämme kiinni yhdessä sovitusta sääntöpohjaisesta monenkeskisestä järjestelmästäolipa sitten kyse ”kovan” turvallisuuden kysymyksistä tai vapaan kaupan edistämisestä. 

Syyrian tilanne haastaa kansainvälistä järjestelmää oikein kunnolla. Kriisi jatkuu silmiemme alla yli seitsemättä vuotta.  Tilanne on turhauttava vuodesta toiseen. Siviilit kärsivät: jo arviolta 

yli 5,4 miljoonaa on joutunut pakenemaan Syyriasta ja maan sisällä paossa on 6,1 miljoonaa syyrialaista. Kriisin uhrit lasketaan sadoissa tuhansissa. Syyrian sisällä rintamalinjat monimutkaistuvat eikä mitään realistista näkymää kriisin loppumiseen tunnu löytyvän. 

Syyriassa käytetään myös kemiallisia aseita, vaikka niiden käyttö on kansainvälisellä sopimuksella kielletty. Tätä kansainvälinen yhteisö ei voi hyväksyä. Kemiallisten aseiden käyttö on kauhea sotarikos.

Syyrian sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua. Assadin hallinto ei tunnu sitä ymmärtävän. Rauhaa pitäisi rakentaa ja siihen on vain yksi tie ja se kulkee YK:n kautta. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö kulkee päättäväisesti tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät,

Uskon, että tässä turbulentissa maailmassa turvallisuuspolitiikka ja kansainvälinen tilanne ovat yksi seuraavien vaalien suuria kysymyksiä. Geopolitiikan ongelmat ovat pysyviä. Haastan meidät keskustalaiset laajemmalla joukolla miettimään kansainvälistä politiikkaa ja ratkaisuja niihin ongelmiin. Meidän on pyrittävä löytämään yhteistä hyvää tuottavia ratkaisuja yksittäisten etujen ajamisen sijasta

Sama koskee Eurooppa-politiikkaa. Toivon, että entistä suurempi osa meistä olisi luomassa aktiivista ja rakentavaa EU-politiikkaa. On tärkeä korostaa, että keskitien linja monissa uudistuksissa ei tarkoita passiivisuutta. Toisaalta kannattajiemme ja Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä koskee monia asioita unionissa, kuten sisämarkkinoita, kauppapolitiikkaa, EU:n budjettia ja koheesiopolitiikkaa, oikeusvaltiokysymyksiä sekä talous- ja rajaliiton syventämistä. Euroopan etu on pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu.

Otan esimerkin Euroopan kokonaisedusta. On selvää, että unioni ja sen niin sanotut vanhat jäsenmaat eivät ole onnistuneet kaikilta osin vuoden 2004 alkaneen laajentumisen suhteen. Tästä esimerkkinä on monissa Itä-Euroopan maissa voimistunut tyytymättömyys EU:n toimintaa kohtaan. Mutta miten unionin pitää nyt toimia? Helppo vastaus on tiiviimpi dialogi, yhteydet kaikilla yhteiskunnan tasoilla – myös kahdenvälisesti. On kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että työ maiden integroimiseksi myös taloudelliseksi osaksi unionia on vielä kesken.

Vastineeksi edellytämme oikeusvaltion puolueettoman toiminnan sekä ihmisten demokraattisten oikeuksien kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien täysimääräistä turvaamista. Näistä eurooppalaisista arvoista emme tingi, emme missään oloissa.

Oikeusvaltiokehityksen puolustamisen lisäksi Euroopan unionilla on ainakin viisi isoa asiaa, jotka vaikuttavat keskeisesti unionin tulevien vuosien pärjäämiseen. 

Ensimmäinen on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö. EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme kesällä 2016. Suomen tahtotila ja tavoite on selvä. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä. 

Toinen on maahanmuuttopolitiikka. Globaaleja kriisejä on vaan enemmän ja ihmiset vaeltavat vaarallisiakin reittejä pitkin parempien elionolojen toivossa. Keskustan tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista.

Kolmas iso asia on talous- ja rahaliiton kehittäminen. Tarvitsemme sekä sääntöjä että markkinakuria. 

Neljänneksi Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vahvistui. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Tässä kohtaa EU ei voi ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Viidenneksi unionin on puolustettava avointa ja vapaaseen kauppaan perustuvaa kauppapolitiikkaa.Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli. 

Vapaan kaupan haasteiden edessä meidän on jatkuvasti etsittävä ja vahvistettava ”uusia” kumppanuuksia muun muassa Intian, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisten maiden sekä eteläamerikkalaisten MERCOSUR-maiden kanssa. EU neuvottelee puolestamme varsinaiset vapaakauppasopimukset, mutta me itse voimme tehdä paljon sen eteen, miten houkutteleva maa olemme kansainvälisille yrityksille. Tällä rintamalla olemme saaneet erinomaisia uutisia viime päivinä: viime vuonna rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Erityisen aktiivisesti ovat liikkeellä olleet muuten rakkaat länsinaapurimme.  

Laaja-alaisen talouskasvun ja hallituksen uudistuspolitiikan ansiosta Suomesta on tullut mielenkiintoinen maa. Miksi tämä on sitten tärkeää? Siksi että kansainvälisten yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on valtava. Suomessa toimivat n. 4 600 kansainvälistä yritystä maksoivat toissa vuonna yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Lähes 240 000 työntekijää oli suoraan kansainvälisten yritysten palveluksessa ja tämän päälle tulevat vielä muun muassaalihankintaketjut.

Isojen asioiden lisäksi hallituksen on myös valmistauduttava seuraavaan EU:n puheenjohtajuuskauteen, joka on heti ensi vaalikauden alussa, syksyllä 2019. Työlistalla ovat Brexit, rahoituskehykset sekä Euroopan parlamentin vaalien jälkeinen komission ja Euroopan parlamentin järjestäytyminen vain muutamia tässä mainitakseni. 

Näissä kaikissa asioissa meillä on myös kansallisia intressejä puolustettavana. Keskustalaisuuteen on kuitenkin aina kuulunut se, että katsomme oman edun lisäksi myös koko Euroopan etua. Näin on myös jatkossa. 

Hyvät ystävät!

Seuraavatkin eduskuntavaalit voittaa se joukkue, joka eniten tahtoo voittaa. Tämä on nähty lukemattomia kertoja aiemmissa vaaleissa.

Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin kirjoittamaan kaikkein parhaimman vaaliohjelman. Edellisessäkin vaaleissa muut puolueet seurasivat Keskustan esimerkkiä strategisesta hallitusohjelmavaihtoehdosta.

Keskusta on ollut kansanvallan puolue 112 vuotta ja aiomme olla sitä jatkossakin. Täällä ei sanella, kaikki saavat vaikuttaa ja ulkopuoliset eivät asialistaa tee. Täällä asialistasta päättävät eivät mahdu transitiin, vaan pitkään pitkään junaan. Niin pitkää junaa ei ole vielä Suomen rautateillä nähty. 

Emme myöskään suostu siihen, että muut käsikirjoittavat vaalien lopputuloksen, jonka mukaan ykköstilasta kilpailevat kokoomus ja SDP. Me aiomme voittaa vaalit. Kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua. Viime kausi oli sinipunan opinnäytetyö. Arvosana: hylätty. Lopputuloksena 100 000 työtöntä.

Kevään piirikokouskierros on vahvistanut minun uskoani siihen, että tästä porukasta löytyy seuraavan vuoden aikana myös tarpeeksi voittamisen tahtoa.

Lokakuussa meillä on edessä maakuntavaalit. Sote- ja maakuntauudistus on rauhan ajan suurin uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, osa valtiontehtävistä siirtyy Helsingistä maakuntiin. Se on muuten kova juttu. 

Keskusta on maakuntien äiti ja te muutoksentekijöitä. Olette paljon vartijoita, että uudistus toimeenpannaan rivakasti. Ja uudistuksen lopullinen onnistuminen on pitkälti toimeenpanosta kiinni. 

Sote-maku -uudistuksen vastustamiseen käytetään tällä hetkellä hurjan paljon energiaa. Me olemme taas oman energiamme suunnanneet muutokseen ja sen vuoksi keskustajohtoisilla alueilla ollaan valmiita muutokseen. Kun tämä vastustamisen energia saadaan käännettyä joka paikassa toimeenpanoon, uudistus menee vauhdilla maaliin.  

Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen vastustamiseen. Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina. Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa. 

Tulevan vuoden tärkein tavoitteeni on ykköstilan uusiminen huhtikuun 14. päivänä 2019. Siihen tarvitsen teidän kaikkien ja koko keskustaliikkeen tukea. Tehtävä on yhteinen. Sotkamon puoluekokouksesta lähtee vahva ja yhtenäinen voittajajoukkue. 

 

Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puitu

Tiistai 17.4.2018 klo 15:35

Hallituksen kehysriihineuvottelut pidettiin viime viikolla tilanteessa, jossa Suomen talous kasvaa ripeästi. Kasvu on laaja-alaista ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Yhä useampi suomalainen on saanut töitä. Työllisyyslukemat ovat korkeimmat vuosikymmeniin. Työllisyys kehittyy koko maassa ja investointeja tehdään runsaasti.

Vahva työllisyys on kestävin keino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys perustuu siihen, että omasta toimentulostaan voivat huolehtia kaikki ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, jossa on pienet tuloerot. Olemme hallituksessa kiinnittäneet erityisen paljon huomioita siihen, että kaikki pysyvät mukana. Teetimme ulkopuolisen tutkimuksen saadaksemme tietoa siitä, miten hallituksen politiikka on vaikuttanut tuloeroihin. Tutkimuksen mukaan tuloerot eivät ole tällä kaudella nousseet ja poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys on toiminut tulppana eriarvoisuuskehitykselle.

Silti kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Esimerkiksi perustusturvan varassa elävät eivät ole päässeet riittävästi osallisiksi talouskasvun tuomasta hyvästä.

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän erittelemään suomalaista eriarvoisuutta. Työryhmä esitti maaliskuussa hallitukselle monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja nosti erikseen esille 12 sellaista esitystä, jotka olisivat toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella. Kehysriihessä paneuduimme näihin esityksiin huolella ja valtaosaan niistä pystyimme vastaamaan hyvin konkreettisilla panostuksilla.

Keskustalla oli kehysriihessä kaksi avainkysymystä, joiden mukaan tarkastelimme kaikkia arvovalintoja: miten tämä ratkaisu tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja miten tämä vahvistaa työllisyyttä.  Saimme mielestäni molempia tavoitteita edistettyä hyvin, ottaen huomioon tiukan taloudellisen raamin.

Kaikkein pienimpiä sairaus-, äitiys-, vanhempain -ja kuntoutusrahoja nostetaan työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Korotus on kuukausitasolla noin 80 euroa. Takuueläkettä nostetaan jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella. Nämä ovat merkittäviä oikeudenmukaisuustekoja ja selkeä keskustalainen linjaus: pidämme aina heikompiosaisten puolta.

Teimme monia muitakin oikeudenmukaisuustekoja. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja varhaiskasvatukseen luodaan määräraha, jolla tuetaan erityisen haasteellisella alueella olevien päiväkotien laatua. Vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille luodaan opintotukeen oppimateriaalilisä. 

Hallitus kiinnitti Saaren työryhmän tavoin paljon huomiota myös ylivelkaantuneisiin. Velkaantuneita ihmisiä olisi pystyttävä auttamaan ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan kohtuuttomaksi.  Asunnottomien tilannetta parannetaan lisäämällä resursseja ensisuojien korjaamiseen ja asuntojen hankkimiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan lisää.

Riihessä päätimme myös merkittävistä panostuksesta osaamiseen ja koulutukseen. Satsaamme työikäisten osaamisen uudistamiseen, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden vahvassa kasvutilanteessa.

Kehysriihessä hallitus myös totesi, että sen kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jo täyttyneet tai täyttymässä. Vaalikauden alussa tuntui, että hallitus oli ainut, joka uskoi näiden menevän maaliin. Teimme yhdessä ”mahdottomasta” mahdollisen.

Hyvin kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 87 000:lla.

Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina. Velaksi elämisen loppuminen on uskottavasti näköpiirissä.

Hallituskauden alussa hallitus paini sen kanssa, että Suomessa ei ollut avoimia työpaikkoja työttömille. Nyt ongelma on toisenlainen. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta osaajia niihin ei tahdo löytyä. Hallitus tarttui tähän parantamalla työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti sekä vahvistamalla täydennys- ja muuntokoulutusta. Myös työvoimapalvelut saavat lisärahaa, jotta ne voivat parantaa palveluitaan työnhakijoille ja yrityksille.

Teimme mitä lupasimme, laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Yhtenäisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset voivat jatkossakin tuntea olevansa samassa veneessä, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Siksi tämä riihi oli meille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden riihi.

Hallituksen politiikka vähentää eriarvoisuutta

Torstai 29.3.2018 klo 10:15

Olemme koko vaalikauden ajan väitelleet opposition kanssa siitä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa tuloeroihin ja eriarvoisuuteen Suomessa.

Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.

Oppositio on keskittynyt puolestaan tulonjakotilastojen desimaaleihin ja syyttänyt niiden perusteella hallitusta tuloerojen kasvattamisesta ja kansalaisten eriarvoisuuden syventämisestä.

Talouden kuntoon saaminen, työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden pienentäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Pidempään jatkuneen eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen on meille sen verran tärkeääettä päätimme pyytää asiasta kunnon selvityksen eturivin tutkimuslaitoksilta. THL:n ja VATT:in selvityksen ensimmäinen osa julkistettiin tänään. Siinä tutkittiin hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia.

Selvitys tärkein johtopäätös on, että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on tässä keskeinen rooli. Työllisyys on vahvistunut näiden päätösten ansiosta tutkijoiden arvion mukaan noin 33 000 – 42 000 hengellä.

Arviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksia. Kiky-sopimus on ollut kuitenkin yksi keskeinen tekijä siinä, että työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen.

Työllisyyden paraneminen kumoaa selvityksen mukaan käytännössä täysin hallituksen talouden kuntoon saamiseksi tehtyjen välttämättömien päätösten kielteiset vaikutukset tulonjakoon. Lopputulemaksi jää, että hallituksen politiikka ei ole lisännyt eriarvoisuutta.

Työllisyyden vahvistuminen parantaa muutoinkin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Pitkittyvä työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Yksi pahimmista eriarvoisuuden aiheuttajista on juuri pitkäaikaistyöttömyys. Siksi on syytä olla erityisen iloinen yli vuoden työttömänä olleiden määrän nopeasta vähenemisestä. Helmikuussa heitä oli vielä 86 500. Vuoden 2016 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 122 000, joten heidän määränsä on vähentynyt kahdessa vuodessa 35 500 hengellä.

Korkea työllisyysaste antaa mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvaa kattavaa sosiaaliturvaa ja palveluverkkoa. Siksi rohkenen kannustaa myös oppositiota katsomaan työllisyyslukuja tulonjakotilastojen desimaalipilkkujen sijasta. Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?

Suomi osallistuu Salisburyn myrkkyiskun vastatoimiin

Maanantai 26.3.2018 klo 16:49

Britannian maaperällä Salisburyssä tehtiin 4. maaliskuuta myrkkyisku, jossa käytettiin kemiallista asetta. Tapaus on erittäin vakava ja samalla uhka koko Euroopan turvallisuudelle.

Salisburyn myrkkyiskua käsiteltiin perusteellisesti viime viikolla Eurooppa-neuvostossa. Iso-Britannia esitti kokouksen yhteydessä lisätodisteita, että myrkky on peräisin Venäjältä.

Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä keskusteltiin siitä, mikä voisi olla EU:n yhteinen toimintalinja. Päätettyjen yhteisten toimien lisäksi kokouksen yhteydessä alkoi keskustelu myös diplomaattien karkoituksista. Puhuin paikan päällä kahdenvälisesti jo suuren osa kollegoista kanssa ja tilannekuva alkoi hahmottua. Keskustelu jatkui tiiviisti yli viikonlopun.

Vähitellen alkoi vahvistua, että yli puolet EU-maista on mukana toimissa. Olen tänään keskustellut useaan otteeseen Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa. Suomi ja Ruotsi tekivät loppuun asti töitä yhdessä, jotta unioni voisi soveltaa laajempaa keinovalikoimaa ja löytäisi yhtenäisen linjan.

Päädyimme tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa karkottamaan yhden venäläisdiplomaatin. Toimi on huolellisesti harkittu ja mitoitettu.

Huolimatta erimielisyyksistä Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyö ja kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa jatkuu.

Eurooppa-neuvostossa painava agenda

Perjantai 23.3.2018 klo 13:02

Eurooppa-neuvoston kokous jatkui eilen myöhään yöhön ja jatkuu tänään.  Asialistalla on paljon keskustelua herättäviä ja mittaluokaltaan merkittäviä asioita.

Eilinen päivä alkoi perinteisesti käymällä kokousagendaa läpi seitsemän muun Alde-pääministerin kanssa.

Tapasin kokouspaikalla ennen varsinaisen Eurooppa-neuvoston istunnon alkua Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit. Käymme perinteisesti keskustelut Eurooppa-neuvosto asialistasta ja yritämme löytää yhtenäistä linjaa aina kun mahdollista. Eilisen tapaamisen pääaiheiksi muodostuivat Salisbury, digiverotukseen liittyvät kysymykset, sisämarkkinat sekä kauppapolitiikka.  Johtamani kokouksen päätteeksi saimme vieraaksi myös Britannian pääministeri Theresa Mayn. Hän kävi päivittämässä Salisbury -tapauksen tutkinnan tilanteen, jonka pohjalta kävimme tiiviin keskustelun näkemyksistämme. Osoitimme kaikki hyvin vahvan tuen Britannialle.

Keskustelu aiheesta jatkui myös päämiesten illallisella. Suomi ja muut jäsenmaat toistivat vahvan solidaarisuutensa ja tukensa Britannialle. Hyväksymissämme päätelmissä tuomitaan Salisburyn hyökkäys jyrkästi sekä todetaan EU:n olevan yhtä mieltä Britannian hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjä on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole. Lisäksi päätettiin kutsua EU:n Moskovan suurlähettiläs kotiin konsultaatioita varten.

Kokouksessa keskusteltiin myös yksittäisten jäsenvaltioiden tuen osoituksista Britannialle. Suomen osalta esillä on ollut erityisesti meidän aktiivinen toimintamme Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridikeskuksen kehittämisessä. Myös päätelmissä viitataan siihen, että EU:n ja sen jäsenmaiden olisi edelleen vahvistettava valmiuksiaan vastata hybridiuhkiin. Pääministeri May kiitti Suomea aktiivisuudesta tällä alalla. Esitin itse, että nekin jäsenmaat, jotka eivät vielä kuulu hybridikeskukseen, liittyisivät siihen. Keskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja sen toimintaa arvostetaan laajasti. Aiomme jatkaa panostamme tämän alan yhteistyön vahvistamiseen.  

Kokouksessa käsiteltiin myös sisämarkkinakysymyksiä. Olen pettynyt siihen, kuinka vähän sisämarkkinoilla on viime vuosina EU-tasolla edetty. Vaadimme ja tulemme saamaan komissiolta selkeää analyysia tilanteesta ja siitä mitä toimia tulevina vuosina tarvitaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Sisämarkkinoiden kehittymisellä on selkeä yhteys kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kehittymiselle koko alueella. Tämä tulee olemaan meille tärkeää myös puheenjohtajakaudellamme 2019.

Digiverotuksen osalta esitin konkreettisten verotuksellisten toimenpiteiden ohessa myös uudenlaista lähestymistapaa. EU:n tulisi keskittyä löytämään ratkaisu pikemminkin datan omistajuuteen. Tämä tulee olemaan tulevien vuosien iso kysymys, jossa EU:n tulisi olla keskeisesti mukana. Erillistä EU:n sisäistä digiverotusta emme kannata. Meidän tulee tältä osin löytää globaali ratkaisu.

Globaali kauppapoliittinen tilanne on ollut viime päivien kuuma puheenaihe. Erityisesti esillä on ollut kysymys USA:n yksipuolisesti asettamista teräs- ja alumiinitulleista. Asiasta piti keskustella jo eilisiltana, mutta halusimme ensiksi varmistuksen Yhdysvaltain lopullisesta päätöksestä. Se saatiin varhain tänä aamuna. EU saa poikkeuksen USA:n asettamista tulleista, mutta vain toukokuun alkuun saakka. Siltä osin tilanne jatkuu epävarmana, ja meidän tulee edelleen jatkaa työtämme avoimen, sääntöpohjaisen globaalin kauppajärjestelmän tukemiseksi.

Kokous jatkui kauppa-asioiden käsittelyn jälkeen Brexit -neuvottelujen tilannekatsauksella. Irlannin kysymys on keskeisin auki olevista asioista tässä vaiheessa. Suomelle tärkeä lentoliikenteen kysymys on tässä vaiheessa ratkaistu meitä tyydyttävällä tavalla. Tämän keskustelun jälkeen käymme 19 maan kesken euroalueen tulevaisuuteen liittyvän keskustelun.

Viisaskin voi erehtyä

Perjantai 23.3.2018 klo 8:10

Julkaistu Suomenmaassa 23.3.2018

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tunnetaan nasevista aforismeistaan. Niistä tunnetuin kuvaa poliittisen päättäjän ongelmaa:

Tiedämmemitä pitäisi tehdämutta emme tiedämiten tulisimme uudelleenvalituksijos teemme sen.”

Tämä aforismi on saattanut tulla myös monen keskustalaisen mieleen viime kuukausien mielipidetutkimusten vuoksi. Keskustan kannatuskäyrät laahaavat alamaissa samaan aikaan kun kaikki talouskäyrät menevät ylöspäin.

Uskon kuitenkin, että Junckerin yhtälöön löytyy ratkaisu. Voimme tehdä sen, mitä pitää tehdä ja silti voittaa seuraavat vaalit.

Me tiesimme vuonna 2015, mitä pitää tehdä ja kerroimme sen vaaliohjelmassa

Lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Se tarkoitti ennen muuta uusien työpaikkojen luomista, ja valtion velkaantumisen katkaisemista. Lupasimme viedä sote-uudistuksen maaliin.

Olemme tehneet, mitä lupasimme

Talous on kääntynyt selvään kasvuun jopa odotettua nopeammin. 

Talouskasvu ja hallituksen toimet työllisyyden edistämiseksi ovat tuoneet uusia työpaikkoja. Hallitusohjelman tavoitteena olityöllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se tarkoitti 110 000 uuden työpaikan luomista vaalikauden aikana. 

Olemme saavuttamassa tavoitteemme toisin kuin oppositio ja monet muut väittivät ja epäilivät. Helmikuun työllisyysaste oli 71,1 prosenttia, korkein luku 27 vuoteen.

Näillä näkymin nykyinen hallitus on ensimmäinen työllisyystavoitteensa saavuttava hallitus sitten Matti Vanhasen ykköshallituksen.

Myös valtion velkaantuminen on taittumassa. Viime vuonna valtion alijäämä oli enää kolme miljardia. Se on vain puolet siitä summasta minkä kirjasimme vuoden 2017 talousarvioon.

Velkamiljardit eivät yleensä herätä suuria otsikoita. Nuorille nämä luvut ovat kuitenkin tärkeitä. Huolehdimme siitä, että heille ei jää kohtuutonta velkataakkaa hoidettavaksi.

Sote-uudistuksen työstäminen ei ole sujunut aivan kuin Strömsössä, mutta kyllä me tämänkin vaalilupauksen toteutamme. 

Näitä saavutuksia kelpaa esitellä, kun valmistaudumme seuraaviin vaaleihin. Mutta ymmärrän hyvin, että ne eivät vie meitä vaalivoittoon.

Uskon, että pärjäämme seuraavissa vaaleissa aivan samalla reseptillä kuin vuonna 2015. Meidän on kerrottava äänestäjille, mitä aiomme tehdä. Keskustalla on oltava uskottavin vaihtoehto ja iloinen tekemisen meininki.

Olemmekin jo aloittaneet seuraavan vaalikauden ohjelman suunnittelun. Tällä kaudella tehty työ antaa sille uskottavuutta. 

Tärkeimmäksi tavoitteeksi nostan jo nyt uudet työpaikat. Seuraavaksi tavoitteeksi sopii työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

Uusi tavoite vaatii rakeentellisten uudistusten jatkamista. Esimerkiksi sopii paikallisen sopimisen edistäminen työmarkkinoilla.t

Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen. 

Vahva talous antaa mahdollisuuden myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukeviin uudistuksiin. 

Seuraava urakka on sovittaa sosiaaliturva ja työ yhteen nykyistä paremmin. Tämä on haastava tehtävä, kun tiedämme, miten radikaalisti tekoäly ja robottien tulo muuttavat työelämää.

Uskon vahvasti, että seuraavien vaalien jälkeen voin todeta Junckerille, että hän oli väärässä.

 

 

Eriarvoistumista on mahdollista ehkäistä ja vähentää

Keskiviikko 21.3.2018 klo 17:15

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren vetämään työryhmää, jonka tehtävä oli pohtia millä keinoin varmistetaan kaikille suomalaisille edellytykset pärjäämiselle ja osallistumiselle. Olen iloinen siitä, että Juho Saaren työryhmä on nyt valmistellut tälle ja seuraavalle hallitukselle käyttökelpoisen toimenpiteiden paletin.

OECD:n raportin mukaan Suomessa on Euroopan unionin pienin köyhyysriski ja tuloeromme ovat pienet. Tämä ei kuitenkaan poista velvoitetta tehdä työtä sen puolesta, että Suomi olisi vieläkin parempi maa asua ja elää.

Eriarvoisuus liittyy Suomessa erityisesti siihen, että vaikka yleisesti ottaen tilanne paranee, osa ihmisistä ei pysty tarttumaan etenemisen mahdollisuuksiin.

Työryhmän raportissa todetaankin mm., että julkisen vallan tulee tukea ihmisten itsensä pyrkimyksiä hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen aikaisempaa voimakkaammin, ja vähentää näin tulonsiirtojen ja palvelujen pitkäaikaista käyttöä. Työttömyysturvan aktiivimalli ja osallistavan sosiaaliturvan kokeilu vievät jo nyt tähän suuntaan ja tukevat ihmisten aktiivisuutta.  

Ihmisten vastuuta ja omistajuutta omasta hyvinvoinnistaan on vahvistettava. Vahvistuva työllisyys on tässä avainasemassa. Erityishuomiomme kohteena ovat nyt ne yli 600 000 suomalaista, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja joiden työllisyysaste on vain 43%. Valmistelemme tälle ryhmälle suunnattuja erityistoimenpiteitä kehysriiheen.

Saaren työryhmän raportissa tehdään näkyväksi se, että suomalainen sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Keskustelussa eriarvoisuudesta keskitytään helposti vain etuuksien tasoon. Liian usein unohdetaan se, että palveluilla on erityisen suuri merkitys juuri silloin, kun elämä koettelee kovimmin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja tasaisempi laatu kaikkialla Suomessa on hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen ydintavoitteita, kuten ovat myös Saaren raportissakin esiin nostetut terveyserot. Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano ehkäisee eriarvoistumista.

Silloin kun yhteiskunnassa menee hyvin, on oikea aika tehdä uudistuksia. Ensi vaalikauden keskeisimpiä isoja uudistuksia on perusturvan ja työn yhteensovittaminen. Tällä vaalikaudella asiaa työstetään parlamentaarisen valmistelun kautta siten, että uusi hallitus pääsee uudistustyössään heti kunnolla liikkeelle.

Juho Saaren työryhmä on tehnyt työnsä itsenäisesti, ilman poliittista ohjausta. Osaltaan tämä työskentelytapa on johtanut siihen, että työryhmä esittää monia sellaisiakin kehittämiskohteita, joita tällä vaalikaudella on jo viety eteenpäin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja STM:n Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeessa on jo tehty niitä toimenpiteitä, joita Juho Saaren työryhmä nostaa raportissaan esille. Suunnitelmat asunnottomuuden puolittamiseksi ovat puolestaan jo pitkällä ympäristöministeriössä.

Suomi on monilla mittareilla maailman paras maa asukkailleen. Viime ajat olemme paistatelleet kansainvälisessä valokeilassa, kun Suomi rankattiin maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n julkaisemassa The World Happiness Report – tutkimuksessa. Meille suomalaisille on tyypillistä vaatimattomuus ja sen mukainen vaikeus ottaa vastaan tällaisia ykkössijoja – mitään kovin suurta hehkutusta tämäkään kärkisija ei meissä suomalaisissa saanut aikaan.

Onnellisessakin maassa, jossa on tasainen tulonjako ja vahva hyvinvointiyhteiskunta, tarvitaan jatkuvaa itsekriittisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Hallitus on ottanut ja ottaa kysymyksen tuloeroista ja eriarvoisuudesta tosissaan. Tähän työhön meillä on nyt pian kaksi uutta työvälinettä; Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän esitykset ja myöhemmin ensi viikolla julkistettava selvitys hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista työllisyyteen ja tuloeroihin. Maailman onnellisimman maan mahdollisuudet on tuotava entistä vahvemmin sen kaikkien asukkaiden saataville.

Valtion uuden velan tarve oli noin puolet ennakoidusta

Keskiviikko 21.3.2018 klo 12:50

Strateginen hallitusohjelma ja -johtamistapa tuottavat tulosta. Näin on myös valtiontaloudessa, kun päätöksenteossa keskitytään suuriin asioihin ja tehdään ne kunnolla. Tämä näkyy velanoton tarpeen pienentymisenä.

Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin olevan lähes 6 miljardia euroa, kun eduskunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvion.[1]

Tänään julkistetun valtion vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan alijäämä olikin noin 3 miljardia euroa. Lisävelkaa otettiin siis noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016.  Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt päivittäin töitä. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista.

Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutosten ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään kolmen miljardin euron velanoton tarpeeseen.

Tulokset eivät vielä aiheuta ylimääräisiä tuuletuksia, mutta ovat ne yhden blogin arvoisia.

Hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät ennen kaikkea verotulojen kasvuna. Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin, mutta tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli viime vuonna jo yli 43 miljardia. Työllisyyden paraneminen näkyy myös lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa.

Tyollisyysaste.png

Julkisen talouden tasapainottamista kovempi haaste on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoite on nyt näköpiirissä, kun työllisyysaste nousi viime kuussa jo 71,1 prosenttiin.

Edellisissä hallitusohjelmissa työllisyystavoite on ollut numero numeroiden joukossa. Sama tavoite oli jo edellisellä vaalikaudella. Silloin työllisyysaste peräti laski 68,7 prosentista 67,9 prosenttiin. 

Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.

Lupasimme myös, että emme laita talouttamme kuntoon verotusta kiristämällä. Tämäkin tavoite on jo saavutettu. Veroasteemme on yksi maailman kovimpia, sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimmistä syistä, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu.

Veroaste.png

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon julkista taloutta tulisi nykytilaan verrattuna sopeuttaa, jotta tulevaisuudessa verotusta ei tarvitsisi kiristää, palveluita heikentää tai velanottoa lisätä. Kun hallitus aloitti hyvin hankalassa tilanteessa noin kolme vuotta sitten, kestävyysvajeeksi arvioitiin noin 10 miljardia euroa. Se on hurjan suuri luku. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuisimme ottamaan velkaa 10 miljardia euroa vuodessa, että pystyisimme pitämään edes nykyisen tasoiset palvelut ja sosiaaliturvan. Tästäkin on puhuttu vuosikausia, mutta tekoja on ollut kovin vähän. Tähän tartuttiin ja tuo tavoite on hyvällä mallilla, kunhan saamme sote- maakuntauudistuksen vietyä eduskunnan päätöksenteosta läpi kevään aikana.

Politiikka on ollut minulle koko ajan yhteisten asioiden hoitamista. Siihen pitäisi päteä samat säännöt kuin muuallakin työelämässä. Tuloksia pitää tulla. Isoa kuvaa rikkovat pienet yksityiskohdat.  Poliittista keskustelua taas hallitsee kaiken vastustaminen. Haastaminen on kuitenkin saanut meidät tekemään tosissaan töitä ja Suomi on saatu paljon parempaan kuntoon.


[1] Eduskunnan hyväksymä valtion budjetti oli 5,6 miljardia alijäämäinen ja lisäksi lisätalousarviomenoihin oli varattu 300 miljoonaa euroa. 

Euroalueen uu­dis­ta­mi­ses­sa tärkeintä on vakauden turvaaminen

Keskiviikko 21.3.2018 klo 7:52

Julkaistu Lännen Mediassa 21.3.2018

Tällä viikolla pidettävä huippukokous keskittyy EU:n talous- ja rahaliiton uudistamiseen. Suomessakin on syytä tiivistää EMU:a koskevaa keskustelua ja katsoa siinä lyhyttä aikaväliä pidemmälle yhteistä näkemystä hakien. Näin pystymme parhaiten vaikuttamaan euroalueen uudistamisen suuntaan.

Suomelle EU:n toimintakyvyllä on iso merkitys. Vakaan kasvun ja työllisyyden kannalta sekä tuleviin kriiseihin varautumisen parantamiseksi on tärkeää, että talous- ja rahaliiton yhä hauraat kohdat korjataan.

Uudistustyön on perustuttava diagnoosiin siitä, mitkä ongelmat ovat euroalueen toimintakyvyn kannalta aitoja ja todellisia – ja mitkä puolestaan eivät.

Eurokriisin painavin opetus on, että rahoitusjärjestelmän vakaudella on suuri merkitys kansantalouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.

Pankkiunionin rakentamisen käynnistäminen kesällä 2012 oli tärkeä virstanpylväs. Sen jälkeen on luotu yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen päätöksentekoelin pankkikriisien ratkaisua varten. Painopiste euroalueen uudistamisessa on lähiaikoina pidettävä pankkiunionin viimeistelyssä ja vakautta tukevien tekijöiden vahkehottaavistamisessa. Mitään näennäisuudistuksia ei tarvita.

Pankkiunionin puuttuva pilari on yhä yhteinen talletussuoja, jonka on oltava riittävän vahva ylläpitämään luottamusta huonoinakin aikoina. Yhteiseen talletussuojaan voimme mennä, kun sovitut toimet pankkisektorin riskien vähentämiseksi on tehty.

Riskien vähentämiseksi on löydettävä ratkaisu kriisin ajalta periytyviin ongelmiin, kuten ongelmaluottojen suureen määrään ja niiden systemaattiseen supistamiseen.

Periytyviä kansallisia pankkiongelmia ei pidä sälyttää euroalueen yhteiselle vastuulle, vaan kukin maa ratkokoon ne itse. Tähän viime aikojen ratkaisut esimerkiksi Espanjassa ovat tähdänneet. Lisäksi valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys on katkaistava, ja sijoittajavastuuta on toteutettava pankkikriisien hoidossa täysimääräisesti.

Kriisin toinen opetus on se, että rahaliitossa tarvitaan sellainen yhteinen vakauttaja, joka pystyy ennalta ehkäisemään ja tarvittaessa lieventämään rahoitusmarkkinoilla syntyviä paniikkeja. Vuonna 2012 perustettu Euroopan vakausmekanismi (EVM) on toiminut pääosin onnistuneesti vaikeuksiin ajautuneiden jäsenvaltioiden vakauttajana.

Monet kaavailevat EVM:stä ”Euroopan valuuttarahastoa”. Nimilappua tärkeämpää on, mitä EVM tekee. Olennaista on vahvistaa sen toimintakykyä markkinapaniikkien ja kriisinehkäisyn varalta. EVM:n kykyä toimia joustavasti tehtävässään, esimerkiksi IMF:n käyttämillä valmiusluotoilla, on syytä vahvistaa.

Rahoituskriisien taustalta löytyy yleensä merkittävä makrotalouden epätasapaino, kuten kilpailukyvyn menetys ja/tai vaihtotaseen alijäämä. Tällaisten epätasapainojen ehkäisemiseksi tarvitaan jatkossakin jäsenvaltioiden talouspolitiikan seurantaa, jota on syytä yksinkertaistaa ja kohdentaa paremmin reformeja tukevaksi. Tavoitteena on oltava uudistusten edistäminen ja julkisen talouden kestävyyden parantaminen.

Euroalueen uudistamisessa on nähty jännitettä yhtäältä sääntöihin ja vakausmekanismeihin perustuvan ja toisaalta markkinakuriin perustuvan strategian välillä. Tämä vastakkainasettelu on liioiteltu. Sekä sääntöjä että markkinakuria tarvitaan: sääntöjen olisi pystyttävä normaalioloissa pitämään euroalueen maiden taloudenpito niin terveellä kannalla, että markkinakurin ja velkajärjestelyjen rooliksi jäisi toimia hyödyllisenä pelotteena, johon tarvitsisi turvautua äärimmäisen harvoin.

Euroalueesta ei tule liittovaltiota eikä tulonsiirtounionia, mutta – toisin kuin usein kuulee väitettävän – se ei myöskään hajoa vain sen takia, ettei siitä tule sellaista.

Ääripäiden välillä on realistinen kolmas tie: rahaliitto, jossa kaikkien osapuolten oma vastuu korostuu, ja se on samalla ehto yhteisten toimien lisäämiselle.

On hyvä muistaa, että Euroopan menestyminen on Suomen kannalta kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia. Silloin, kun Euroopassa on ollut kriisejä tai talous on taantunut, Suomellakin on mennyt heikosti.

Silloin kun Euroopassa on vallinnut rauha ja talous on kasvanut, Suomella on mennyt hyvin. Sen vuoksi on myös Suomen ja suomalaisten oman edun mukaista varmistaa, että euroalue toimii hyvin ja täyttää tehtävänsä vakaan kasvun tukena.

Puhe metsänhoitoyhdistyspäivillä 20.3.2018

Tiistai 20.3.2018 klo 12:27

Hyvät kuulijat,

Uskallan sanoa, että Suomella menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin ja ensi vuonna Suomella menee vielä paremmin. Viime vuosi oli nopean talouskasvun aikaa. Työllisyys parani, yksityisen kulutus kasvoi, tuotannollisia investointeja tehtiin runsaasti ja vienti toipui laajasti.

Eikä kyseessä ole vain hetkellinen ilmiö. Useat tahot ennustavat, että talous kasvaa nopeasti myös tänä vuonna vaikkakin hieman viime vuotta maltillisemmin. Muutos aikaisempaan on ollut mukavaa seurattavaa. Aikaisemmin mediassa puhuttiin irtisanomisista. Nyt voimme lukea uusien osaajien tarpeesta ja jopa työvoimapulasta. Talouden iso kuva on muuttunut. Tämä vaikuttaa sekä työllisyyteen että julkiseen talouteen. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu 2021 niin kuin olemme suunnitelleet.

Kun hallitus aloitti työnsä keväällä 2015, lähtötilanne oli huono. Suomen kilpailukyky romahti finanssikriisin jälkeen. Suomi ei toipunut pudotuksesta, kuten useat muut maat. Positiivista tilanteessa oli, että muutoksen tarve tunnistettiin laajasti. Tämä antoi hallitukselle selkänojaa. Päätöksiä tarvittiin kilpailukyvyn palauttamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tätä ei moni kiistänyt. Päätökset olivat välttämättömiä, mutta eivät helppoja. Esimerkiksi paljon keskustelua aiheuttanut kilpailukykysopimus paransi monen työpaikan kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi ruotsalaisiin ja saksalaisiin kilpailijoihin. Ennen kaikkea kilpailukykysopimus palautti uskon työntekemiseen Suomessa.

Hyvät metsäalan kuulijat,

Metsäala on ollut oivallinen esimerkki koko Suomen talouselämälle. Ala pääsi vauhtiin useita muita sektoreita aikaisemmin. Siitäkin huolimatta, että finanssikriisin lisäksi metsäalaa heikensi myös teollisuuden rakennemuutos.  Metsäala on uskaltanut uudistua. Muutos oli pakollinen ja se ymmärrettiin alalla.

Koko metsäalalla on nyt tapahtunut iso strateginen muutos. Sen nopeus on yllättänyt monet ulkopuoliset. Paljon on tapahtunut muutamassa vuodessa. Äänekosken biotuotetehtaan investointi on symbolisoinut koko suomalaisen teollisuuden uutta nousua. Investointipäätös tehtiin huhtikuussa 2015. Tämän jälkeen rakennustyöt alkoivat välittömästi. Kun metsäteollisuuden historian suurin investointi pohjoisella pallonpuoliskolla otettiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa viime vuoden loppukesällä, metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla oli todella aihetta iloon. Äänekosken investointi kuvaa hyvin metsäalan kasvua. Silti on muistettava, että iso muutos on lukuisten osatekijöiden summa. Eikä myöskään Äänekosken biotuotetehdas oheistoimintoineen ole vielä täysin valmis; alueelle on muodostumassa metsäalan teollinen ekosysteemi. Se kasvaa ja kehittyy entisestään.

Metsäalalla uudistuksia on tehty monella eri tasolla ja monella eri taholla. Metsäalan yritykset ja toimijat ovat uudistaneet strategioitaan ja muuttaneet tuote- ja palveluportfolioitaan. Uusia markkinoita on etsitty määrätietoisesti ja lainsäädäntöä on kehitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Julkiset rakenteet ovat muuttuneet lainsäädännön myötä. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyslain muutos varmisti tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Reilua kilpailua tarvitaan puukauppaan ja metsäpalveluihin. On ollut hienoa seurata, että metsäalan eri osapuolet ovat vieneet yhdessä lainsäädännön kehittämistä eteenpäin ja luoneet yhdessä uusia toimintamalleja esimerkiksi sähköisen puukauppapaikka Kuution ympärille.

Kuten johtamani hallituksen päätökset, myös metsäalalla tehdyt muutokset ovat olleet välttämättömiä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ja nyt kun strateginen muutos on toteutettu, tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Suomalaiset metsät kasvavat paremmin kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Vuosittaiset kantorahatulot lähestyvät kahta miljardia euroa ja metsätalouden sijoitustuotto ylitti viime vuonna kuuden prosentin rajan. Metsänomistajille on annettu aikaisempaa laajempi valinnanvapaus kannustaa hoitamaan ja käyttämään metsiään omien tavoitteiden mukaisesti.

Suomalaisen metsäpolitiikan suunta on herättänyt ihailua ja ihmettelyä myös kansainvälisesti. Suomessa metsätalouden valinnanvapautta ja markkinalähtöisyyttä on voitu lainsäädännön kautta lisätä, koska suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti.  Tästä on ehdottomasti kiittäminen myös metsänhoitoyhdistyksiä ja muita metsäalan toimijoita, joille metsätalouden kestävyyden turvaaminen on aina itsestään selvyys. Kiitos teille jokaiselle.

Hallitus tukee vahvasti metsäalan kehitystä ja on asettanut metsäalalle kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka me tiedämme, että suomalaisia metsiä hoidetaan vastuullisesti, meidän tulee kuitenkin jatkossa vielä enemmän kiinnittää huomiota metsätalouden kestävyyteen ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Meidän tulee tunnistaa, että kestävyyskäsite elää ajassa ja suomalaisten metsätuotteiden loppukäyttäjien vaatimukset kasvavat. Tämä heijastuu myös esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Viime vuonna EU-vaikuttamisessa tehtiin hartiavoimin työtä. Ilmastopolitiikassa saavutettiin LULUCF-asetuksen osalta Suomen näkökulmasta kohtuullinen sopu viime vuoden lopulla. Tämän osalta haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olitte työssä mukana. Suomella oli yhteinen sanoma ja eri toimijoiden välinen yhteistyö toimi. Tämäkin oli osoitus yhteistyön voimasta.  

Suomalainen ilmastoviisas metsätalous on hyvää metsänhoitoa, monimuotoisuudesta huolehtimista ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamista puulla, joka on meidän parasta uusiutuvaa raaka-ainetta. Tätä meidän on kerrottava perustellen ja ajassa eläen kansainvälisillä ja EU-foorumeilla jatkossakin.   

Hallituksen jatkaa työtään loppuun asti. Olemme saavuttamassa työllisyyden tai julkisen talouden tavoitteemme. Samoin myös metsäalan on jatkettava kehitystyötä. Vaikka metsäalalla menee tällä hetkellä hyvin ja kehitys on suotuisaa, emme ole vielä maalissa. Ja maaliintulon jälkeen katse tulee kohdistaa seuraavaan kilpailuun.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttavat ratkomaan monimutkaisia kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Älykkäät teknologiat, uudet materiaalit, robotiikka, keinoäly, ja esimerkiksi 3D ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja myös metsäalalla. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Lisäksi uusi tietotaito parantaa myös metsänhoidon ja puunkorjuun tuottavuutta. On vain ajan kysymys, milloin puunkorjuutöitä aletaan toteuttaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla. Meidän tulee muistaa, että metsäalan kehittyminen ja kilpailukyky koituu myös metsänomistajien eduksi.

Uusiutuva puu on erinomainen raaka-aine mitä moninaisempiin käyttötarkoituksiin. Uskon, että metsänomistajilla on jatkossa yhä moninaisempi joukko potentiaalisia kauppakumppaneita. Uskon, että puu on suuressa roolissa tulevaisuuden tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi muovin ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota maailmalla. Muovin valtakausi yritetään lopettaa ja sellupohjaiset tuotteet ovat yksi ratkaisu tähän valtavaan kysymykseen. Myös kemianteollisuus on entistä kiinnostuneempi puun eri ainesosista.

Metsäalalla on edellytyksiä kestävään kasvuun jatkossakin. Samalla metsien hyvä hoito on koko metsäalan kasvun edellytys. Jos emme hoida taimikoita tarvittavalla aktiivisuudella, pitkäjänteinen kasvu voidaan unohtaa. 

Suomi on tällä hetkellä metsäalan investointien näkökulmasta houkutteleva maa. Meillä on hyvin hoidetut metsät, toimivat puumarkkinat sekä aktiiviset metsänomistajat. Lisäksi meillä on erinomaista insinööriosaamista ja kykyä kehittää uusia teknologioita. Me olemme myös monia muita maita edellä paikkatiedon hyödyntämisessä. Myös suomalainen metsänomistusrakenne tuo turvaa. Suomessa on satojatuhansia metsänomistajia. Siispä metsätalouden harjoittaminen on aivan eri tavalla tuttua ja hyväksyttävää kuin monissa muissa maissa. Näistä kilpailukykytekijöistä on pidettävä kiinni.

Suurin Suomen etu on ollut kuitenkin se, että metsäala on uskonut yhdessä tulevaisuuteen ja halunnut yhdessä kehittää koko sektoria. Yhteisen kehittämisen on jatkuttava. Metsäalan yhteisen kehittämisen suurin haaste lienee se, että onnistutaanko merkittäviä edistysaskelia toteuttamaan niin sanottuna parempina aikoina. Uskon, että me kaikki olemme valmiita tähän.

Hyvät kuulijat,

Hallitus jatkaa töitään metsäalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi kotimaassa ja Euroopassa. Keskeisimmät menestystekijät ovat silti teidän käsissä. Uskon, että osaatte käyttää ne hyvin. Nyt metsäalalla on mahdollisuus positiiviseen kierteeseen. Kun ala menestyy, sinne hakeutuu lahjakkaita osaajia. Uutta osaamista tarvitaan monissa vaiheissa metsistä markkinoille, jotta pysymme edelleen kilpailijoitamme edellä. 

Sote tarvitaan palvelujen turvaamiseksi

Keskiviikko 7.3.2018 klo 7:30

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on akuutti ja tärkeä. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan yksimielinen kannanotto, jonka valiokunta hyväksyi viime kesäkuussa.

Akuutiksi uudistuksen tekee muun muassa se, että ihmisten perusoikeudet voidaan toteuttaa. Ihmiset tarvitsevat näitä palveluja. Ne on kyettävä tuottamaan kaikille kansalaisille iästä ja postinumerosta riippumatta. Lääkäriin on päästävä ja lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista huolehdittava kaikkialla Suomessa.

Nykyjärjestelmä on ajautumassa umpikujaan. Kuntavetoinen tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista on tulossa tiensä päähän. Kunnat eivät kykene enää yksin vastaamaan palveluista, joiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kuntien väliset erot palveluiden saatavuudessa ovat kasvaneet liian suuriksi. Ne repeävät entisestään, jos mitään ei tehdä.

Tärkeäksi uudistuksen tekee se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut vahvistuvat. Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat. 

Kaikki eduskunnan nykyiset puolueet ovat osallistuneet uudistuksen valmisteluun eri hallituksissa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Valmista ei ole vain tullut. Nyt on tullut päätösten aika.

Pitkän valmistelun jälkeen on syntynyt toimiva ratkaisu, joka turvaa kansalaisten palvelut. Suurin osa sote-uudistuksen lainsäädännöstä on jo eduskunnan käsittelyssä. Tällä viikolla annamme eduskunnalle vielä sote-uudistuksesta puuttuvan palasen eli ehdotuksen valinnanvapautta koskevasta lainsäädännöstä.

Kansainvälinen korkean tason arviointiryhmä arvioi lokakuussa 2016, että sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille on hyvä perusratkaisu.

Myös uudistukselle asetetut taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Olemme rakentaneet rahoitusmallin, joka kannustaa maakuntia pitämään kustannukset kurissa. 

Emme tavoittele tällä uudistuksella leikkauksiaSosiaali- ja terveyden huollon menot kasvavat tulevaisuudessa. Tavoitteemme on, että uuden järjestelmän ansiosta ne kasvaisivat vain hitaammin kuin nyt on näköpiirissä.

Palvelut on tarkoitus siirtää maakuntien vastuulle. Se ei ole keskustalle mikään itsetarkoitus, vaan parhaaksitodettu vaihtoehto nykyiselle kuntavetoiselle järjestelmälle kaikkine kuntayhtymineen.

Aiemmat uudistusmallit ovat törmänneet eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Yksi painava moite aiemmille malleille on ollut kansanvaltaisuuden puute. Nyt järjestämisvastuun siirto itsehallinnollisille maakunnille turvaa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, kun maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla.

Tämä uudistus ei luo uusia hallintohimmeleitä vaan poistaa satoja entisiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa nyt laskutavasta riippuen 200-300 järjestäjää. Niiden tilalle tulee 18 maakuntaa.

Kansalaisten näkökulmasta uudistus turvaa palvelut, vahvistaa asiakasnäkökulmaa valinnanvapauden myötä ja antaa vaalien kautta suoran vaikutusmahdollisuuden sekä lisää käyttäjädemokratiaa esimerkiksi vammais- ja vanhusneuvostojen ja nuorisovaltuustojen kautta.

Olemme kuulleet viime päivinä paljon pelottelua siitä, mikä voi mennä pieleen. Kaikki nyt esitetty kritiikki on ollut hallituksessa tiedossa, ja se on otettu huomioon valmistelussa. 

On hyvä, että tästä vuosikymmeniin merkittävimmästä uudistuksesta käydään eduskunnassa perusteellinen keskustelu kevään aikana. Hallitus on siihen enemmän kuin valmis.

 

Tasa-arvon osoitus Merkelille

Tiistai 6.3.2018 klo 17:30

Tänään työpäiväni täytti erittäin tärkeä teema. Suomen hallitus myönsi ensimmäisen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Merkel sai tietää palkinnostaan jo joulukuussa, mutta tänään palkintosumma ohjattiin hänen valitsemalleen kansalaisjärjestölle.

Angela Merkel  toimii esimerkkinä naisille ja tytöille ympäri maailmaa. Merkel on yksi Euroopan ja maailman vaikutusvaltaisimmista naisista. Hän on osoittanut työssään erityistä sitkeyttä, osaamista ja johtajuutta.

Eurooppalaisena kollegana olen seurannut läheltä Merkelin työtä. Hän on erittäin analyyttinen. Pidän yhteistyön tekemisestä hänen kanssaan.

Tänään Tampereella Merkelin puolesta palkinnon otti vastaan Saksan suurlähettiläs. Merkel ohjaa 150 000 euron palkintosumman nigeriläiselle naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestölle. Järjestö suunnittelee perustavansa palkintorahoilla turvakodin.

Merkel korosti videotervehdyksessään, että meidän ei tule suvaita sitä, että naiset joutuvat väkivallan kohteiksi vain siksi, että ovat naisia. Perheväkivallan määrä on Suomessakin suuri – liian moni suomalainenkin nainen joutuu hakemaan suojaa turvakodista. Meillä on paljon tehtävää omassakin maassamme kotirauhan vahvistamiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Siksi Suomen hallitus perusti kansainvälisen tasa-arvopalkinnon Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 2017.

Lisätietoja:

http://genderequalityprize.fi/etusivu

http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/haastavaa-tyota-naisten-ja-tyttojen-aseman-parantamiseksi

Prime Minister Juha Sipilä's speech at the International Gender Equality Prize ceremony in Tampere

Tiistai 6.3.2018 klo 17:28

Ladies and Gentlemen,

I am pleased to welcome you to the ceremony of the International Gender Equality Prize.

- Tampere is a natural choice to co-host this event. Throughout its history, it has had a strong tradition in gender equality and women’s participation in society. Just last year I was here as well participating in an event on that core value, where we also published this Prize. 

At that event, I got a challenge from a young and active girl named Katariina. In the autumn, we were hosting an international campaign “girls take over”. Katariina was shadowing me over the course of a day learning about the work of a prime minister. During the day, we were making the public aware of issues related to the rights of girls, climate change and sustainable development.

For me personally equality between men and women has always been a important value and self evident, in business life and also in politics.

As a younger man, I once run a company with four employees for about ten years. We all had same salary – from the secretary to the general manager. Equal pay was really equal in this company.

From political side, I have an example more up to date: The biggest ever reform to be made in the Finnish history is regional government, social and health-care reform. This huge task is being run by two female ministers. One of them is present also in this seminar, namely minister Annika Saarikko.

The Government of Finland decided to establish the International Gender Equality Prize as a part Finland’s centenary celebrations of 2017. The aim of the prize is to promote equality between men and women around the world, to support international discussions and encourage action on equality. 

Gender equality is one of the core values of our society. Finland was also the first country to grant full political rights to women in 1906. It can be said that improving this equality has been a firm policy throughout our independence and important to our success.

 

Ladies and Gentlemen, 

The Government of Finland decided to award this first International Gender Equality Prize to Doctor Angela Merkel, Federal Chancellor of Germany.

It was my great honour to announce this together with Chancellor Merkel in December in Brussels.

Chancellor Merkel has shown that women can reach even the highest positions of leadership. She is a strong role model for women and girls around the world. 

This prize is in recognition of Chancellor Merkel’s long-standing work as a defender of human rights and human dignity, her commitment to promoting the rights of women and girls globally and her work to bring gender equality to the agenda of world leaders. 

The prize includes a monetary element of 150,000 euros which can be assigned to a cause that promotes gender equality. Chancellor Merkel will announce the cause she has chosen in her video greeting in a few minutes.

 

Ladies and Gentlemen,

This is a good time to discuss the issues of equality between men and women. Not only in view of the widespread discussions that the MeToo campaign has raised, but also because of the widening gaps in society involving the lack of this equality. 

Because of gender inequality, half of the population have diffuculties of participation in societal development. In the worst case, it can lead to violence and mistreatment of women and girls because of their gender.

Violence against women and girls is a serious human rights violation. It stems from unequal social norms and exists in all societies. Unfortunately, it is a problem that also exists in Finland. It is estimated one in three women experience violence during their lifetime. This is absolutely not acceptable. 

Providing women and girls with equal opportunities and access to decision-making is a way to build an innovative and active society. Working together, equally, is the only way to make societies successful.

 

Ladies and Gentlemen, 

The International Gender Equality Prize has raised great interest at home and abroad. The independent jury deciding on the prize received almost 400 proposals from 74 countries and 75 per cent of the proposals came from abroad. 

Everybody has a stake in promoting successful equality between men and women. We can only succeed if we work together as nations, international organisations, non-governmental organisations and individuals. I would like to thank all of you for making this prize a reality and this event possible. The International Gender Equality Prize will be awarded for the second time in 2019.

I hope this event is a success. I am sure that we will have an open and constructive discussion in the panel.

Thank you.

Puhe Keskustan Varsinais-Suomen piirin 100-vuotisjuhlassa

Tiistai 6.3.2018 klo 11:19

Hyvä juhlayleisö

Tuskin mitään Maalaisliitto-Keskustan järjestöä on perustettu yhtä dramaattisissa olosuhteissa kuin Varsinais-Suomen piiri perustettiin tässä talossa 26. tammikuuta 1918. Samana iltana vedettiin Helsingissä työväentalon torniin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.

Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Santeri Alkio ehti kuitenkin levottomissa oloissa tänne Turkuun. Maisteri Lauri Palmunen kertoo tuossa äsken esittelemässään historiikissa, että Alkio piti kokouksen aluksi puolitoista tuntia kestäneen alustuksen ”maalaisliittoaatteesta ja poliittisesta tilanteesta”.

Tuohon alustuksen runkoon kiteytyy Maalaisliitto-keskustan menestyksen salaisuus. Puolueemme on osannut yhdistää luovalla tavalla aatteen ja politiikan. Sanojen järjestys on myös tärkeä. Aate tuli ensin, sitten sen pohjalta muotoiltu politiikka.

Palmunen on löytänyt kirjaansa myös sitaatteja itse puheesta. Alkio teki selvän pesäeron oikeistoon ja vasemmistoon: ”Sekä porvarillis-kapitalistisen että sosialistisanarkistisen yhteiskuntanäkemyksen perusta on väärä. Molemmat ovat rakentaneet epäluonnolliselle pohjalle.”

Tuomio molemmille vaihtoehdoille oli ankara. Näin hän totesi aikansa oikeistosta:

”Porvarillista kaupunkiyhteiskuntaa kiusaa asumisen ahtaus ja valtiokirkolta saatu kristillisyys, joka on poikennut perustajansa opista, hyväksyen kaikenlaisen riistämisen ja pörssikeinottelun.”

Sosialismi sai häneltä vähintään yhtä tylyn tuomion:

”Perustuen kokonaan materialistiseen maailmankatsomukseen on sosiaalidemokraattinen liike kypsynyt … hyväksi kasvupohjaksi huliganismille ja väkivaltaa uhkuville vaatimuksille.”

Alkio katsoi, että kumpikaan aatesuunta ei kyennyt luomaan Suomessa mitään rakentavaa uutta. Uuden luominen oli Maalaisliiton tehtävä:

”Perustamalla aineelliselle ja kristilliselle pohjalle ja pitämällä pyhänä luonnon viitoittamat lait uskoo Maalaisliitto voivansa tarjota terveelle kehitykselle vankan pohjan, jolle tulevaisuus voidaan rakentaa kestäväksi.”

Näissä sitaateissa kiteytyy alkiolaisuuden ydin. Se on vaihtoehto oikeistolle ja vasemmistolle, jotka molemmat nojaavat materialistisiin lähtökohtiin.

Alkio vaati ihmisyyden ja sen kehitystarpeen asettamista kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi. ”Ihmisyys” tarkoitti Alkio-tuntijoiden mukaan samaa kuin humanismi. Hän uskoi ihmisen kehitysmahdollisuuksiin ja omaan vastuuseen itsensä kehittämisestä. Alkio puhui paljon itsekasvatuksesta ja halusi tehdä puolueestakin valistus- ja kasvatusliikkeen.

Uskosta ihmisen kehitysmahdollisuuksiin kumpusi myös usko yhteiskunnalliseen edistykseen, jota voitaisiin toteuttaa kansanvaltaisten menettelytapojen kautta.

Alkiolaisuuteen kuuluu myös tasapainon hakeminen yksilön ja yhteiskunnan vastuiden välillä. Oikeisto painottaa yksilön, vasemmisto yhteiskunnan vastuuta.

Alkiolaisuus uskoo ihmisen kykyihin ja vastuuseen. Samalla se vaatii, että yhteiskunnan tulee huolehtia niistä ihmisistä, jotka eivät eri syistä kykene selviämään omin voimin.

Ja kuten Alkion sadan vuoden takainen puhe tässä talossa osoitti, alkiolaisuuteen kuuluu myös ekologian ymmärtäminen, luonnon pyhien lakien kunnioitus.

Alkio luotti lujasti kansanvaltaan. Hän saattoi nähdä jopa Maalaisliiton puoluekokouksen päätöksissä ”kansanvaiston jumalallisen merkityksen”.

Miten aate näkyi Maalaisliiton politiikassa? Se näkyi siinä, että Alkion Maalaisliitto oli radikaali uudistuspuolue. Syksyn 1917 eduskuntavaaleissa Maalaisliitto ajoi puolueista selvimmin Suomen itsenäisyyttä ja tasavaltaista hallitusmuotoa.

Maalaisliitto yritti myös viimeiseen saakka sovitella vasemmiston ja oikeiston välillä sata vuotta sitten. Aina marraskuuhun 1917 asti maalaisliitto haki yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena eduskunta julistautui Alkion ehdotuksesta ylimmän vallan haltijaksi Suomessa 15. marraskuuta 1917.

Samana iltana eduskunta hyväksyi vielä kunnallislait ja kahdeksan tunnin työajan. Alkion sovittelu saattoi estää vallankumouksen Suomessa hetkellä, jolloin sen onnistumiselle olivat paremmat edellytykset kuin tammikuussa 1918.

Tuon marraskuun 15. päivän jälkeen voimasuhteet SDP:ssä alkoivat kääntyä lopullisesti vallankumouksen kannattajien hyväksi. He saivat oppia ja yllytystä Venäjän bolsevikeilta, jotka olivat kaapanneet vallan Pietarissa 7. marraskuuta.

Samalla hävisivät edellytykset maalaisliiton ja SDP:n yhteistyölle. Eduskunta nimitti maalaisliiton ja muiden porvarillisten puolueiden äänillä Svinhufvudin senaatin marraskuun lopulla. Myös itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6. joulukuuta porvarillisten puolueiden enemmistöllä.

Sisällissodassa Alkion maalaisliitto asettui maan laillisen hallituksen ja sen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien puolelle. Puolueessa kuitenkin ymmärrettiin niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka olivat johtaneet sotaan. Siksi maalaisliitto ryhtyi harjoittamaan sovintopolitiikkaa heti kun aseet olivat vaienneet.

Sovintopolitiikan syntysanat lausui maalaisliiton toinen voimamies, senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa vain muutamia viikkoja sodan päättymisen jälkeen 5.5.2018:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Sodan jälkeen voittajien rintama repesi kiistaan valtiomuodosta. Oikeisto kannatti monarkiaa ja Maalaisliitto tasavaltaa. Alkio pelkäsi, että monarkia olisi johtanut oikeiston ylivaltaan. ”Olen taistellut parhaan käsitykseni mukaan kuningasta vastaan koska minulla on syvä vakuutus siitä, että hänen ympärilleen kertyisivät kaikki nämä onnenonkijat, luokkavallanpitäjät ja pyytäjät, kansan ja ajatuksen vapauden sortajat”, Alkio kirjoitti päiväkirjassaan.

Oikeisto ajoi monarkiaa kaikin keinoin ja valitsi lokakuussa 1918 jopa saksalaisen prinssin kuninkaaksi eduskunnassa, jonka työstä sosiaalidemokraatit oli suljettu pois kansalaissodan jälkeen. Ennen kruunajaisia Saksa ehti romahtaa maailmansodassa, ja kuningasehdokas peruutti tulonsa. Sosiaalidemokraatit palasivat eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi maaliskuussa 1919 järjestetyissä vaaleissa. Suomesta tuli tasavalta keskustavoimien ja parlamentaariseen työhön palanneiden sosiaalidemokraattien yhteistyöllä.

 

Hyvä juhlayleisö!

Viivähdin historiassa näin kauan aivan tarkoituksella. Maalaisliitto kasvoi suurpuolueeksi vuosien 1917-1919 välillä. Nuo vuodet kannustavat pohtimaan, mikä alkiolaisessa aatteessa on edelleen kestävää? Mitkä linjaukset olivat aikaansa sidottuja ja tämän päivän näkökulmasta vanhentuneita?

Ihmisyyden, humanismin puolustaminen on alkiolaisen aatteen kestävintä ydintä. Siksi puolustamme kaikkien ihmisten ihmisarvoa kielestä, ihonväristä, uskonnosta, asuinpaikasta tai kansallisuudesta riippumatta. Nämä ihmisyyden perusarvot eivät ole kaupan. Sen todistimme viime kesänä perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Myös kansanvalta on ollut meille luovuttamaton perusarvo. Sitä olemme puolustaneet historian varrella niin vasemmalta kuin oikealtakin tulevia hyökkäyksiä vastaan.

Omalta osaltani haluan varjella Alkion perintöä pitämällä keskustan edelleenkin radikaalina uudistuspuolueena. Siksi olemme tällä hallituskaudella tehneet kipeitäkin ratkaisuja, joilla Suomen talous on käännetty nousuun. Siksi viemme läpi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota on odotettu jo kymmenen vuotta. Ja siksi me kehitämme uusia rahoitusmalleja, joilla Turun ja Helsingin välisen tunnin junan, Tallinnan tunnelin tai Jäämeren radan kaltaiset hankkeet voitaisiin toteuttaa tinkimättä teiden ja ratojen kunnossapidosta.

Uudistimme tässä hallituksessa myös koko poliittista johtamiskulttuuria. Laadimme strategisen hallitusohjelman, jota olemme toteuttaneet määrätietoisesti. Nyt olemme käynnistäneet keskustassa vahvan ohjelmatyön seuraavan vuosikymmenen suurten haasteiden voittamiseksi. Edessämme on hyvin mielenkiintoinen ja haastava aika, kun tekoälyn läpimurto muuttaa arkeamme ja työmarkkinoita. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on yksi seuraavan kauden suurimpia hankkeita.

Yksi eniten siteerattuja ja kenties eniten väärin ymmärrettyjä sitaatteja on Alkion vaatimus, että puolue ei saa unohtaa köyhän asiaa. Se ei tarkoita vain sosiaalipalveluiden tai sosiaalisten tulonsiirtojen kasvattamista. Se tarkoittaa myös sitä, että tuemme ihmisten kykyä auttaa itse itseään.

Alkio ymmärsi terveen taloudenpidon merkityksen. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, nyt jo edesmennyt Outi Ojala ilmaisi aikoinaan hyvin alkiolaisen ajatuksen, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Aatetta ei pidä museoida sillä tavoin, että toistaisimme vain sellaisenaan sata vuotta sitten sanottua. Aatetta pitää soveltaa kunkin ajan olosuhteisiin. Tänään meidän on pohdittava esimerkiksi sitä, millaisia eväitä alkiolaisuus antaa keskustalaiselle kaupunkipolitiikalle.

Alkio suhtautui kaupunkeihin ja kaupungistumiseen kriittisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, millaisissa olosuhteissa hän eli ja arvioi kaupunkeja.

Teollistumisen alkuvaiheissa elämä kaupungeissa oli varsin kovaa. Alkiokin viittaa alle kymmenvuotiaisiin lapsiin, joita käytettiin teollisuuden työvoimana Englannissa. Kaupungeissa syntyivät myös ne väkivaltaiset vallankumousaatteet, jotka pääsivät voitolle Suomen työväenliikkeessä 1917-1918. Ja kaupungeissa kukoisti ensimmäisen maailmansodan aikana myös kaikenlainen keinottelu, jota Alkio kavahti.

Alkio unelmoi keskuksiin kertyneiden ihmisjoukkojen paluusta maalle, viljelemään ja varjelemaan maata. Hän ennakoi kaupunkikulttuurin romahdusta. Uusi kulttuuri syntyisi maaseudulla, yhteydestä maahan.

Alkion visiossa tehtaat oli sijoitettava maalle niin että työläiset voivat harjoittaa lisäksi pienimuotoista viljelyä.

Maalaisliiton myöhemmätkin johtajat ovat pyrkineet jalostamaan Alkion visioita ihmisen ja luonnon yhteyden tärkeydestä erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa ja asuntopolitiikassa. Esimerkiksi sopii teidän piirinne historian merkittävin poliitikko, V. J. Sukselainen. Hän nojasi aikansa johtavien yhdyskuntasuunnittelijoiden ja arkkitehtien ideoihin puutarhakaupungeista ja oli keskeisesti vaikuttamassa Tapiolan puutarhakaupungin toteuttamiseen.

Alkiota lukemalla voisi helposti päätyä siihen käsitykseen, että kaupungistuminen on kielteinen ilmiö, jota pitää vastustaa kaikin voimin. On kuitenkin virhe tulkita, että alkiolaisuus velvoittaisi meitä tänään vastustamaan kaupungistumista.

Alkion aatteen ytimessä on ihmisyyden, humanismin puolustaminen. Ihmisyysaate voi menestyä ja on menestynytkin myös kaupungeissa. Kaupunkiympäristö tarjoaa parhaimmillaan erinomaiset edellytykset ihmisen henkiselle kasvulle, vapaudelle ja luovuudelle.

Ei ole sattumaa, että esimerkiksi korkeimman opetuksen laitokset ovat kaupungeissa. Maalaisliitto-keskusta on soveltanut luovasti Alkion ihmisyysaatetta ajamalla esimerkiksi korkeakoululaitoksen hajauttamista, jota voi pitää suomalaisen aluepolitiikan parhaana saavutuksena.

Kun tunnustamme kaupunkien vahvuudet, voimme puuttua myös kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin.

Ylivoimaisesti suurin haaste kaupungistumiselle on luettavissa tuosta Alkion sadan vuoden takaisesta puheesta. Alkion mainitsemat ”luonnon viitoittamat lait” ovat edelleen pyhiä. Ilmastonmuutos asettaa erittäin kovat reunaehdot koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Kuivuus ja erilaiset sään ääri-ilmiöt uhkaavat tehdä suuria alueita viljelykelvottomiksi. Ruokakysymys nousee yhdeksi maailmanpolitiikan polttavammista ongelmista.

Puhdas vesi, puhdas ilma, puhdas ruoka ja puhdas energia nousevat arvoon arvaamattomaan lähivuosikymmenten aikana. Tästä näkökulmasta alkiolaisuus ei ole mitään maaseuturomantiikkaa vaan voimme ammentaa siitä edelleen vastauksia ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin. Kaupunkiviljelyn suosion kasvua voi pitää yhtenä heikkona signaalina siitä, millaisia ratkaisuja tulevaisuudessa tarvitaan.

Alkiolaisuus tarjoaa vastauksia myös kaupungistumisen sosiaalisiin ongelmiin. Maailmanlaajuinen muuttoliike kaupunkeihin katkoo sosiaalisia suhteita ja luo juurettomuutta. Sadat miljoonat ihmiset maksavat kovaa hintaa globaalin talouden toiminnasta. Esimerkkejä tästä löytyy läheltä ja kaukaa.

Alkiolaisuus on voimakkaasti yhteisöllinen aate. Siksi meillä on paljon annettavaa myös kaupunkien suurimpien ongelmiin. Keskustan on kyettävä tarjoamaan myös kaupungeissa samanlaisia kohtaamisen paikkoja, joita olemme tarjonneet maaseudulla yli sata vuotta.

Toisin kuin kilpailijat antavat ymmärtää, keskustan aluepolitiikka palvelee kaupungistuvaan Suomen etuja. Haluamme vahvistaa yrittämisen ja elämisen edellytyksiä kaikissa maakunnissa niiden luontaisten vahvuuksien varassa. Myös kaupunkien kasvu on tasapainoisempaa, jos työtä ja toimeentuloa on tarjolla muuallakin kuin muutamassa suuressa keskuksessa.

Aluepolitiikan osalta uskallan sanoa, että tämän päivän keskusta harjoittaa hyvin alkiolaista politiikkaa. Sen tulokset näkyvät nyt kaikkialla Suomessa. Työttömyys vähenee nopeasti ja uusia työpaikkoja syntyy kaikissa maakunnissa.

 

Hyvät aatesisaret ja veljet!

Tulen siihen johtopäätökseen, että kaupungistuminen on megatrendi, joka koskettaa Suomeakin. On kuitenkin poliittisen valinnan kysymys, millaista kaupungistumista ajamme. Keskusta tarjoaa tässä oman vaihtoehtonsa, jota olen edellä luonnehtinut.

Lisäksi on vielä todettava, että kaupungistuminen ja keskittyminen eivät ole keskustan näkökulmasta sama asia. Kaupungistumisen ei tarvitse merkitä keskittymistä.

Aatteemme pohjalta emme voi hyväksyä ajatusta, että Suomessa keskityttäisiin vain yli 50 000 asukkaan kaupunkien elinvoiman vahvistamiseen. Me pidämme tärkeinä myös niin sanottujen seutukaupunkien roolia.

Ja mikä tärkeintä, torjumme ylipäätään kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelun. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Ihmiset ovat osoittaneet myös elämänvalinnoillaan, että tällainen vastakkainasettelu on keinotekoista ja turhaa. Monet kaupungeissa asuvat pitävät tärkeinä yhteyksiä luontoon ja maaseutuun. Toisaalta myös maaseudun elämäntavat kaupungistuvat monessa suhteessa.

 

Hyvä juhlayleisö!

Poliittiset vastustajat antoivat Alkiolle pilkkanimen profeetta. Ajan oloon siitä muodostui kunniakas arvonimi. Mutta Alkiokaan tuskin osasi ennustaa, että hänen perustamansa puolue olisi sata vuotta myöhemmin maan suurin puolue tai että tässä samassa talossa Alkion läsnäollessa perustettu piirijärjestö juhlisi satavuotista taivaltaan.

Alkio antoi kuitenkin tässä talossa sen reseptin, jolla maalaisliitto-keskusta on menestynyt. Se on hyvin yksinkertainen. Sen ainesosat ovat vahva aate ja sen perustalle rakennettu käytännön politiikka. Tällä reseptillä Turun VPK-talolla voidaan juhlia myös seuraavan sadan vuoden kuluttua, sikäli kun talo pidetään kunnossa.

EU:n on suunnattava katse tulevaisuuteen

Perjantai 23.2.2018 klo 13:35

Julkaistu HS:n vieraskynässä 23.2.2018

Niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin on päästy kriisien jälkeen vahvaan kehittämisen vaiheeseen. Suomen esimerkki osoittaa, että muutosten tekeminen on kivuliasta, mutta se kannattaa. Sama pätee nyt Eurooppaankin. Unionille valmistellaan budjettia seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tämän viikon päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä aiheina ovat vuosien 2021–2027 rahoituskehykset ja institutionaaliset kysymykset. 

Vaikuttaminen niihin on nyt täydessä vauhdissa. Tilannetta muuttaa suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Lähtö tarkoittaa vuosittain 19 miljardin euron vähennystä EU-budjettiin tehtäviin maksuihin. Nettona vähennys on noin 11 miljardia euroa vuodessa.

EU:n budjetti seitsemäksi vuodeksi on tällä kaudella ollut hieman runsaat 1000 miljardia euroa. Se on noin prosentti jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa. Suomi kuuluu niin sanottuihin nettomaksajiin.

Kamreerimainen laskelma on kuitenkin väärä tapa lähestyä EU:n kehittämistä. Suomi hyötyy suuresti EU:n sisämarkkinoista ja muun muassa yhteisestä kauppapolitiikasta. Olen aika varma, että britit tulevat vielä kaipaamaan niitä.

Suomen on keskityttävä neuvotteluissa ja ennakkoon vaikuttamisessa kahteen asiaan: budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikan valintoihin. Lopputuloksen pitää viedä sekä Eurooppaa että Suomea eteenpäin. Lopulliset päätökset rahoituskehyksistä tehdään todennäköisesti puheenjohtajakaudellamme loppuvuodesta 2019.

Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla. Suomen kanta tarkoittaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä leikkaisi EU-budjettia. Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena.

Hallituksen linjausten mukaisesti Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista. Lisäksi unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun.

Myös puolustusyhteistyö ja muuttoliike tarvitsevat rahoitusta. EU-rahoja on käytettävä vastuullisesti ja lompakon nyöristä kiinni pitäen. Emme ole silti asemoituneet kaikkein tiukimpaan nettomaksajien ryhmään. Kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla uskomme, että yhteistyö tuo lisäarvoa koko Euroopalle.

Euroopan unionin rahoitukseen on tuotava jatkossa vahvemmin myös ehdollisuuden elementti. On huomioitava yhteisten sääntöjen noudattaminen, vastuunkanto ja yleiset oikeusvaltioperiaatteet. Jotta Eurooppa voi saavuttaa enemmän, kaikkien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan.

Institutionaalisten kysymysten osalta Suomi on pitänyt luonnollisena, että Britannian lähdön seurauksena budjetin lisäksi pienennetään myös Euroopan parlamentin kokoa. Parlamentti taas on lähtenyt siitä, että osa paikoista (27) jaettaisiin jäsenmaille. Parlamentilla on tässä asiassa aloiteoikeus. Suomikin saisi tuolloin yhden lisäpaikan.

Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä.

Komission kokoonpanossa Suomi pitää hyvin tärkeänä, että kaikilla jäsenmailla on vastedeskin komissaari. En pidä järkevänä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä. Itsenäinen ja vahva komissio on yleensä ollut pienen jäsenvaltion etu. 

Nykyisen komission aikana on otettu ensimmäisiä askeleita oikeaan suuntaan – EU:ssa on alettu keskittyä olennaiseen. Tällä tiellä Suomen on helppo antaa täysi tukensa yhteisille instituutioille. Eurooppalaiset, suomalaiset mukaan lukien, voittavat. Paremmin kohdennetuilla panoksilla voimme tehdä Euroopasta paremman.

1000 päivää täynnä - tulokset puhuvat puolestaan

Keskiviikko 21.2.2018 klo 8:06

Kolumni julkaistu Suomenmaassa 21.2.2018

Han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä on saa­tu hyvä muu­tos ai­kai­sek­si.

Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Erityisen iloi­nen olen eri­no­mai­ses­ta työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Nyt työl­li­syy­sas­te (70,9 %) on jo yli ta­voi­teu­ran, joka joh­taa hal­li­tu­soh­jel­man ta­voit­tee­seen 72 % vaa­li­kau­den lo­pus­sa.

Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen.

Vuo­si sit­ten mi­nua hiil­los­tet­tiin, et­tä vie­lä­kö us­kon työl­li­syys­ta­voit­tei­siin, kun ku­kaan asi­an­tun­ti­ja ei sii­hen us­ko. Vas­ta­sin, et­tä kuka sii­hen us­koo el­len minä. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

Emme pel­käs­tään pääs­seet Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan olem­me nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa.

Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Pa­ran­tu­nut ti­lan­ne al­kaa nä­kyä pik­ku hil­jaa myös suo­ma­lais­ten ar­jes­sa.

Eri­tyi­sen iloi­nen olen pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä. Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Olemme saa­neet tei­den kor­jaus­ve­lan kas­vun py­säy­tet­tyä ja pää­tet­tyä mit­ta­vas­ta in­ves­toin­ti­oh­jel­mas­ta koko maa­han. Yri­tys­ten ra­hoi­tu­sa­se­ma on pa­ran­tu­nut, työ­mark­ki­noi­ta on uu­dis­tet­tu.

Nor­mien pur­ka­mi­nen al­kaa myös nä­kyä kaik­kien ar­jes­sa.

Kai­ken tä­män li­säk­si olem­me toi­meen­pan­neet mer­kit­tä­vän ym­pä­ris­töst­ra­te­gi­an il­mas­to­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si.

Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le.

Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä. Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä. Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Tä­män­kin saam­me kun­toon, kun jul­ki­sen ta­lou­den poh­ja on nyt ai­van eri kuin kol­me vuot­ta sit­ten si­ni­pu­na­hal­li­tuk­sen jäl­jil­tä.

Hal­li­tuk­sen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin. Olen myös nöy­rän kii­tol­li­nen kes­kus­ta­vä­el­le kan­nus­tuk­ses­ta - se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2018 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Keskiviikko 14.2.2018 klo 14:19

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies! Ärade Talman!

Suomen satavuotisjuhlat onnistuivat viime vuonna yli odotusten. Teimme juhlavuoden yhdessä.

Republiken Finland fyllde i fjol hundra år. Jubileumsåret lyckades över förväntan. Vi skapade jubileumsåret tillsammans.

Nyt vietämme kansakuntaa repineen sisällissotamme 100-vuotismuistovuotta, vietetään sekin yhdessä. Eduskunnassa pidetyssä muistohetkessä puolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä.

Sovintopolitiikan syntysanat lausui senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, vain muutamia viikkoja taisteluiden päättymisen jälkeen:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Sata vuotta sitten rajalinja kulki punaisten ja valkoisten välillä. Tänään meidän on estettävä uusien railojen repeäminen.

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti takamatkalta aloittaessaan kautensa. Suomen talous oli ollut pitkään pakkasella.  Voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Regeringsprogrammet är ett program för förändring. Målsättningen är klar. Metoderna kan variera och de kan vid behov ändras.

Lähdimme paikkaamaan 10 miljardin kestävyysvajetta. Tavoitteena oli hoitaa tästä neljä miljardia säästöillä, neljä miljardia isoilla uudistuksilla ja loput talouskasvulla sekä kilpailukykysopimuksella.

Päätökset säästöistä on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen viimeinen palanen, valinnanvapaus, tulee eduskuntaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy suurimman reformin sodan jälkeen nyt kevätkaudella. Kuntamiljardi on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Kokonaisuudesta tehdään viimeiset päätökset kevään kehysriihessä.

Talous- ja työllisyyskehitys on hyvällä uralla. Talous kasvaa euromaiden kärjessä. Ennakkotiedon mukaan Suomen talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Kilpailukykysopimuksen ja muiden toimien yhteisvaikutuksesta myös yritysten investointihalukkuus on kasvanut.

Hallitusohjelman viisi suurinta talouspoliittista tavoitetta on joko jo saavutettu tai ollaan saavuttamassa: 

  1. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut.
  2. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteen saavuttamisessa ollaan oikealla uralla.
  3. Kokonaisveroaste ei nouse. Se on jo kääntynyt laskuun.
  4. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tällaisena, tavoite saavutetaan etuajassa. Parasta tässä on, että hyvä työllisyyskehitys näkyy ja tuntuu koko maassa.
  5. Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Kahden vuoden aikana joulukuusta 2015 joulukuuhun 2017 työllisten määrä on lisääntynyt 74 000. Tämäkin tavoite on siis tavoiteuralla.

Arvoisa puhemies!

Hallitus on toteuttanut strategisia tavoitteita kärkihankkeilla.

Ohjasimme 600 miljoonaa yritysten kasvurahoitukseen osana yrittäjyyspakettia.

Säädöksiä sujuvoitetetaan kansalaisten arjen helpottamiseksi ja hallintoa kevennetään.

Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Hallituksen tavoitteena on, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso nousee ja että Suomi on osaamisen, koulutuksen ja modernin oppimisen mallimaa. Tämä hallitus uudistaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vahvisti kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle ja siirtymiselle kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Valmistelemme lainsäädäntöä kivihiilestä luopumiseksi, puolitamme fossiilisen tuontiöljyn käytön ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa yli 50 prosentin. Kun ilmasto jatkaa lämpenemistään ja meret täyttyvät muoviroskasta, tarvitaan suomalaista biotalouden osaamista enemmän kuin koskaan.

Puolitamme myös liikenteen päästöt.

Liikenneverkon korjausvelan kasvu on pysäytetty. Alueille ja yrityksille merkittäviä väylien investointihankkeita on käynnistetty eri puolilla maata. Näillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Pyrimme hahmottamaan, kuinka liikenneverkkoa tulisi tulevaisuudessa kehittää ja rahoittaa. Odotan parlamentaariselta ryhmältä kunnianhimoisia tuloksia.

Valtion omistajapolitiikkaan on saatu vauhtia. Aktiivisen omistajaohjauspolitiikan ja talouskasvun ansiosta valtion pörssiomistusten arvo on kasvanut noin viidellä miljardilla eurolla.

Yksittäisenä pelastusoperaationa on mainittava Terrafame. Kainuussa on kaivoksen ansiosta noin 1500 työpaikkaa enemmän kuin ilman määrätietoisia toimiamme vaikeassa tilanteessa.

Arvoisa puhemies!

Kevätkaudella hallitus antaa eduskunnalle runsaat 100 esitystä ja viisi valtioneuvoston selontekoa.

Tiedustelulakikokonaisuus on jo täällä. Kiitän parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöhakuisesta työstä ja toivon sen jatkuvan myös esityksen käsittelyssä.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta hallitus antoi vuosi sitten keväällä esityksen. Valinnanvapauslaki annetaan maaliskuun alussa. Lisäksi hallitus antaa kevään aikana muita uudistukseen liittyviä esityksiä kuten maantielaki ja aluekehitys- sekä kasvupalveluja koskevat lait.

Maakuntien tosiasiallinen toiminta käynnistyy 1.1.2020. Tätä ennen niiden on tehtävä tärkeitä linjauksia. Siksi hallitus on linjannut, että maakuntavaalit järjestetään ensi lokakuussa ja päättäjät aloittavat työnsä vuoden 2019 alusta.

Varhaiskasvatuslain tarkoitus on panostaa laatuun, nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttää tehtävänimikkeitä.

Uuden lukiolain lähtökohta on vahva yleissivistys. Nykyinen oppiainejako säilyy, mutta oppiainerajat ylittävä yhteistyö mahdollistuu. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy. Lukiolaisten hyvinvointiin panostetaan lukioon tulevalla erityisopetuksella sekä henkilökohtaisemmalla ohjauksella.

Työaikalaki päivitetään vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Esitys annetaan alkukesästä.  Se lisää mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin ja edistää paikallista sopimista.

Arvoisa puhemies!

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi 72%:n työllisyysastetavoite on välitavoite. Seuraavan hallituskauden tavoitteeksi pitää asettaa 75%:n työllisyysaste.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on seuraavan vaalikauden suuri uudistus.  Hallitus on asettanut työryhmän pohtimaan perusturvan kokonaisuudistusta. Tässä työssä myös oppositio on mukana.

Hallitus pureutuu myös tarkemmin työttömyyden rakenteeseen. Selvitämme pitkäaikaistyöttömien tilannetta: sitä, miten monella heistä on alentunut työkyky ja millä keinoin heidät voitaisiin saada takaisin työmarkkinoille.

Globalisaatio ja teknologian murros, kuten tekoäly, muuttavat käsitystämme työstä ja työmarkkinoista. Monien suomalaisten pitää täydentää osaamistaan. Erityisen suuri haaste kohdistuu pelkän peruskoulun varassa oleviin yli 620 000 henkilöön, joiden työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Laadukas peruskoulu antaa meille vahvan pohjan selviytyä tästäkin haasteesta.

Hallitus on rahoittanut merkittävästi muuntokoulutusohjelmia.  Yhdessä korkeakoulujen kanssa luodaan uusia malleja avoimen opiskelun ja elinikäisen oppimisen lisäämiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tästä annetaan syksyllä esitykset.

Sallimme työttömien omaehtoisen opiskelun 6 kuukaudeksi ilman tarveharkintaa.

Arvoisa puhemies!

Hallitus tekee tänä vuonna keskustelukiertueen EU:n tulevaisuudesta. On tärkeä saada suomalaiset tiiviimmin mukaan EU-keskusteluun.

Euroopan unionin tulevien vuosien suuret kysymykset käsittelevät tavalla tai toisella turvallisuutta.

Myös turvallisuuden pohjana on menestyvä eurooppalainen talous, joka luo työtä ja turvaa suomalaisille. Euroopan talous- ja rahaliiton kehittäminen on tässä ratkaiseva tekijä.

Uudistuksia tarvitaan, ja Suomi ajaa niitä aktiivisesti. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat pankkiunionin viimeistely, markkinakurin vahvistaminen, valtioiden tosiasiallisen velkajärjestelyn mahdollistaminen ja kansallisten rakennemuutosten läpivienti.

Lisäksi on ratkaistava, miten jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikasta saadaan tasapainoon riskien vähentämisen ja riskien jakamisen kanssa.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään ja olemme siinä mukana. Hallitus jatkaa aktiivista ja määrätietoista toimintaa EU:n puolustusyhteistyön syventämiseksi. EU-maat ovat meille tärkeitä kumppaneita myös radikalisaation ja kyberuhkien torjumisessa.

EU-NATO -yhteistyö etenee. Suomeen aloitteestamme perustettu hybridiosaamiskeskus on hyvä esimerkki kaikkia hyödyttävästä yhteistyöstä.

Turvallisuuteemme vaikuttavat myös ilmastopolitiikan ja maahanmuuton haasteet. Olemme tässäkin enemmän yhdessä kuin yksin. Ilmastopolitiikassa EU:n on vahvistettava johtajuuttaan.

Rahoituskehysneuvotteluista on tulossa vaikeat Iso-Britannian jättämän budjettiaukon myötä. Mielestämme aukkoa ei pidä täyttää. Emme kuitenkaan ole tiukimmassa nettomaksajien ns. prosenttiryhmässä. Meillä on joustonvaraa ja vaikutamme kokonaisuuteen.

EU-rahoituksen pitää jatkossakin tukea talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Sen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita, kuten muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoituksen suhteellista tasoa pitää lisätä.

Suomi haluaa turvata elinvoimaisen maatalouden kaikkialla Euroopassa sekä mahdollistaa alue-ja rakennepolitiikan jatkon myös Suomessa.

Runsaan vuoden päästä Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana. Hyödynnämme puheenjohtajuuden tehokkaasti ja nostamme esille Suomelle tärkeitä teemoja. Kutsun eduskuntapuolueet sovitusti mukaan puheenjohtajuuden valmisteluun. Järjestän ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun valmistautumisesta14.3. Valmistelussa oppositio pidetään mukana, Suomen ohjelmasta päättää lopullisesti seuraava hallitus.

Arvoisa puhemies!

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu oman lähialueemme vakauden tärkeys. Edistämme sitä muun muassa jatkamalla määrätietoisesti yhteistyötä Ruotsin kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on jatkossakin tärkeää.

Lähialueemme vakauteen vaikuttaa Ukrainan tilanne, johon ei ole näkyvissä helpotusta. Suomi seisoo vahvasti EU:n yhteisen Venäjä-politiikan takana. Samalla pidämme tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa.

Jatkamme myös NATO-yhteistyötä puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.

Näissä oloissa korostuu arktisen neuvoston merkitys yhteistyön foorumina. Olemme korostaneet puheenjohtajuuskaudellamme Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla teemme tunnetuksi arktista osaamistamme.

Terrorismi pysyy kansainvälisen politiikan asialistalla, vaikka äärijärjestö ISIL on lähes lyöty. Se uhkaa silti edelleen maiden sisäistä turvallisuutta.

Arvoisa puhemies!

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on sen yhtenäisyys. Mahdollisimman monen suomalaisen on tunnettava aidosti olevansa osa yhteiskuntaamme.

Professori Juho Saaren työryhmä on etsinyt uusia keinoja eriarvoisuuden kitkemiseksi. Lupasin joulukuun eduskuntakeskustelussa, että kutsun eduskuntapuolueet kuulemaan työryhmää sen työn tuloksista maaliskuussa. Kutsu saapuu näinä päivinä.

Arvoisa puhemies!

Tämän salin tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että yhteiskunnallinen eheys säilyy. Tämä säilyköön meillä kaikilla erityisen kirkkaana mielessä juuri tänä vuotena.

Ärade talman!

Vi som sitter i denna sal har till uppgift att skapa förutsättningar för fortsatt sammanhållning i vårt samhälle. Låt oss alla hålla detta i minnet just i år.  

Lopuksi käytän vielä tilaisuutta hyväkseni toivottamalla koko eduskunnalle hyvää ystävänpäivää!

Pääministeri Juha Sipilä Kainuun Sanomien satavuotisjuhlassa

Tiistai 13.2.2018 klo 21:04

Hyvät kainuulaiset, arvoisa juhlayleisö!

Kun sain kutsun tähän juhlaan, mietin, että pitäisikö minun ihan ensimmäiseksi pahoitella ja pyytää anteeksi.

Kyllä, kuulitte oikein.

Voisin pahoitella sitä, että olin omalta pieneltä osaltani vauhdittamassa sitä teknologian murrosta, joka on perusteellisesti muuttanut sanomalehdistön toimintaympäristöä ja aiheuttanut mittavia sopeutumisongelmia.

Tuon muutoksen voi tiivistää siihen, että vielä kolmekymmentä vuotta sitten sanomalehteä luettiin paperiversiona pirtin pöydässä aamukahvin kera. Sitä minäkin luin sekä lapsuudenkodissani Puolangalla että armeija-aikana Hoikankankaan sotkussa. Kainuun Sanomista luettiin, mitä tärkeää maailmassa ja maakunnassa on tapahtunut ja mitä siitä piti ajatella.

Nyt uutisia selataan älykännykästä, joka kulkee taskussa. Verkossa kulkee tietoa enemmän kuin koskaan. Samalla se on ristiriitaisempaa kuin koskaan.

Tämän teknologisen murroksen veturit voidaan sijoittaa Yhdysvaltain piilaaksoon. Sieltä on lähtöisin myös muutoksen avainsana, disruptio. Sanalle ei löydy oikein hyvää suomenkielistä vastinetta. Voisimme puhua vaikka muljautuksesta. Muljautuksessa jonkun toimialan ehdot muuttuvat nopeasti ja dramaattisesti niin, että entiseltä liiketoiminnalta putoaa pohja pois. Kainuulaisittain joku liiketoiminta menee häneksi eli epäonnistuu.

Disruption kouluesimerkki on ruoan säilytys. Maustekauppa nousi 1500-luvulla maailman suurimmaksi liiketoiminnaksi. Yrittäjät ansaitsivat satumaisia omaisuuksia rahtaamalla kaukomailta mausteita Eurooppaan. Eihän mausteet lihan pilaantumista estäneet mutta peittivät pahan maun.

Sitten joku keksi, että jäähdytetty liha säilyi paremmin. Maustekauppiaiden liiketoiminnalta putosi pohja, kun pohjoisesta alettiin rahdata jäätä lihansäilytysvarastoihin. Tätä teknologiaa sovellettiin meilläkin vielä 1960-luvulla maidon säilytykseen maatiloilla.

Seuraavan askelen ehkä arvaattekin. Joku keksi, että jäät voitiin sijoittaa eristeeksi pienempiin laatikoihin. Kun vielä keksittiin, että jäätä voi tehdä myös keinotekoisesti, putosi pohja pohjoisen jäiden rahtaamiseen perustuvalta liiketoiminnalta. Nyt joka kodissa on jääkaappi.

On huomattava, että tarve oli koko ajan sama, saada ruoka säilymään. On todennäköistä, että jääkaappi ei jää viimeiseksi teknologiaksi, jolla tätä tarvetta tyydytetään.

Sanomalehdistön kehitys on myös hyvä esimerkki disruptiosta eli muljautuksesta.

Paperille painettu sanomalehti nousi tiedonvälityksen tärkeimmäksi työvälineeksi 1800-luvulta lähtien. Sata vuotta sitten puolueet perustivat kilvan sanomalehtiä kaikkiin maakuntiin.  Näin syntyi myös Kainuun Sanomat. Sen ensimmäisen numeron ohjelmajulistuksessa kerrottiin, että lehti noudattaa Maalaisliiton ohjelmaa.

Sotien jälkeen lehtikilpailut ratkesivat niin, että kaikkiin maakuntiin jäi selkeä ykköslehti. 1980-luvulta lähtien ne katkoivat viralliset puoluesiteensä yksi toisensa jälkeen ja julistautuivat sitoutumattomiksi. Valta-asemaan nousseet lehdet ymmärsivät, että niiden pitää palvella kaikkia lukijoitaan puoluekantaan katsomatta.

Sanomalehti kesti radion ja television haasteet. Sanomalehden valmistuksen tekniikka kehittyi ja kustannukset pienenivät. Painokoneista tuli nopeampia. Näyttöpäätteiden tulo toimituksiin hävitti latojien ja oikolukijoiden ammattikunnat.

Maakunnan ykköslehden liiketoimintamalli oli todella selkeä ja hyvin tuottava. Sen levikki kattoi suurimman osan maakunnan talouksista. Ilmoittajat saivat omat viestinsä tehokkaasti läpi mainostamalla ykköslehdessä. Kasvavilla levikki- ja ilmoitustuloilla oli mahdollista vahvistaa toimitusta, mikä paransi lehden laatua, mikä kasvatti edelleen tilaajien määrää ja ilmoitustuloja.  Omistajatkin saivat osansa. Näin syntyi positiivinen kierre.

Olen kuullut vanhempien kustantajien ja päätoimittajien muistelevan kaiholla kultaisia vuosia, jotka kestivät 1990-luvun alkuun saakka. Maakunnan ykköslehden kustantaminen oli pitkään kuin olisi saanut luvan painaa rahaa.

Sitten tuli disruptio eli muljautus. Muutos perustui langattomaan tiedonvälityksen ja internetin kehittymiseen. Sanomalehden liiketoiminta uhkasi mennä häneksi.

Tuhannet insinöörit eri puolilla maailmaa kehittivät 1970-luvulta lähtien langattoman tiedonvälityksen teknologiaa. Olin yksi heistä. Me insinöörit olemme tunnetusti hyvin empaattisia, osaamme asettua jopa elektronin asemaan. Tiedämme ja tunnemme, miten ne ajattelevat. No, empaattisia tai ei, työmme tuloksena kännykät tekivät läpimurtonsa 1990-luvulla.

Internetin kehityksessä toistui sama kaava ehkä vieläkin nopeampana. Verkossa olevan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erityisesti liikkuvan kuvan läpimurto verkossa on ollut käsittämättömän nopea. Viime vuonna suosituinta musiikkivideota katsottiin Youtubesta 4,5 miljardia kertaa.

Kolmantena muutoksen ajurina pitää nostaa esiin vielä sosiaalinen media.

Lopputulemana on, että yhden sanomalehden uutisten ja mielipiteiden sijasta voimme saada nyt tietoa tuhansista tiedotusvälineistä ympäri maailmaa. Sen lisäksi voimme saada muuta, enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa miljoonista lähteistä. On syntynyt vieläpä kokonainen elinkeinohaara levittämään väärää tietoa, jolla voidaan horjuttaa jopa vakiintuneita demokratioita.

Lisäksi jokainen voi levittää omia mielipiteitään sosiaalisen median kautta. Siinä missä sanomalehti tuli kotiin kerran päivässä, verkko tulvii tietoa ja mielipiteitä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Muutos pääsi yllättämään lehdenkustantajat. Lehdissä kyllä ymmärrettiin 1990-luvulla, että verkkoon on pakko mennä. Silloin tehtiin kuitenkin se virhe, että sisältöjä alettiin jakaa ilmaiseksi. Ihmiset oppivat siihen, että kaikki verkossa on ja pitää olla ilmaista. Tästä ajattelusta pois oppiminen on ollut hidas ja tuskallinen prosessi.

Kierrettä syvensi piilaakson teknologiajättien murtautuminen perinteisen sanomalehdistön markkinoille. Google ja Facebook alkoivat imeä yhä suuremman osan mainostuloista, jotka aiemmin kilahtivat lehtien ja kaupallisten televisiokanavien kassoihin. Tämä näkyy myös puolueiden toiminnassa. Vaali vaalilta puolueet ja ehdokkaat käyttävät suuremman osan mainosbudjeteistaan sosiaalisen median välineisiin ja vähentävät mainontaa lehdissä ja televisiossa.

Nuorempi sukupolvi on vähentänyt ja jopa lopettanut ensin paperisten sanomalehtien lukemisen ja nyttemmin myös perinteisen televisiolaitteen katselun. Se hakee uutisensa ja liikkuvan kuvan sisältönsä verkosta erilaisilla päätelaitteilla.

Painettujen sanomalehtien levikit alkoivat laskea jo 1990-luvun alun laman seurauksena, eikä kehitys pysähtynyt laman jälkeen edellä kuvatuista syistä.

Perinteisen sanomalehden talous perustui tilausmaksuihin ja mainostuloihin. Molemmat pilarit alkoivat murtua. Sen seurauksena piti säästää toimitusten kuluista eli vähentää toimittajia. Se heikensi lehden laatua, mikä kiihdytti levikkien ja mainostulojen laskua. Oltiin samanlaisessa kierteessä kuin kultaisella 1980-luvulla, mutta kierre menikin nyt alaspäin.

Kustantajan näkökulmasta verkon hyödyt ovat toisaalta erittäin suuret. Digitaalinen lehti ei tarvitse kirjapainoja eikä postinkantajia. Paino- ja postituskulujen poistuminen tuo mittavat säästöt.

Muutoksen saldo jäi kuitenkin vuosien ajaksi miinuksen puolelle monissa sanomalehdissä.

Nyt kierre on kuitenkin kyetty oikaisemaan monissa lehtitaloissa. Lehtien digiversioiden tilaajamäärät kasvavat, ja mainostajatkin ovat oppineet vähitellen näkemään, että painava journalistinen sisältö tuo uskottavuutta ja näkyvyyttä myös verkossa.

Hyvät Kainuun Sanomien ystävät!

Kerroin edellä disruptiosta, joka on muuttanut moneen kertaan ruoan säilytystä. Tarinan opetus oli se, että ihmisten tarve säilyi koko ajan samana, ruoan säilyttäminen syömäkelpoisena. Siihen opittiin vain vastaamaan aina uusilla keinoilla.

Sanomalehdistön disruption yhtenä syyllisenä rohkenen kysyä, soveltuisiko sama esimerkki myös tälle toimialalle. Mikä on se tarve, jota täyttämään kainuulaiset perustivat sata vuotta sitten oman lehden? Onko tuo tarve edelleen olemassa?

Vastaan ehdottomasti kyllä.

Palautan mieliin Kainuun Sanomien ensimmäisen numeron 13.2.1918. Sisällissota oli alkanut pari viikkoa aikaisemmin ja lehden neljä sivua täyttyivät sotauutisista.

Kainuun maalaisliittolaiset olivat toimineet tarmokkaasti itsenäisyyden saavuttamiseksi. Historiaan on jäänyt Hallan Ukko, Juho Heikkinen.Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen hän oli huhtikuussa järjestämässä Suomussalmella kansalaiskokousta, jossa vaadittiin täydellistä irtautumista Venäjästä.

Näissä oloissa ilmestyi siis Kainuun Sanomien ensimmäinen numero. Sen etusivun vasemmassa reunassa oli lehden ohjelmajulistus, jossa katsottiin jo pidemmälle. Sen mukaan lehdellä oli sama ohjelma kuin Maalaisliitolla. Lehti tahtoi ”taistella tuottavan työn arvon kohottamiseksi ja maahenkisen, kansanvaltaisen edistystyön lujittamiseksi.”

Kuten edellä kuvasin, tietoa on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan mutta sen luotettavuus ja todenperäisyys on samalla epävarmempaa kuin koskaan. Sanomalehti voi olla tässä muutoksessa turvallinen majakka, jonka avulla ihminen voi suunnistaa.

Tiedon tulvassa ihmisillä on entistäkin suurempi tarve saada oikeaa, luotettavaa tietoa tärkeistä asioista sekä perusteltuja mielipiteitä oman maailmankuvan rakennuspuiksi. Ei ole väliä, saadaanko tämä tarve tyydytetyksi paperisen lehden vai kännykän ruudun kautta.

Siksi rohkenin lopulta tulla myös tähän teidän juhlaanne. Insinöörit luovat jatkossakin uutta tekniikkaa, joka mahdollistaa tiedon levittämisen entistäkin nopeammin ja tehokkaammin. Kyse on siitä, miten hyvin tätä insinöörien kehittämää tekniikkaa osataan hyödyntää.

Sanomalehden tärkein voimavara on säilynyt sadan vuoden ajan samana. Se on ammattitaitoinen, osaava toimitus, jolla on näkemyksellinen johto. Viisas kustantaja antaa toimitukselle täyden vapauden keskittyä tehtäväänsä.

Oikea tieto ja perustellut mielipiteet ovat myös toimivan kansanvallan ehdoton edellytys. Siksi tarvitsemme jatkossakin elävää, moniarvoista sanomalehdistöä.

Kuten Kainuun Sanomien perustajat kirjoittivat ohjelmajulistukseensa sata vuotta sitten, keskellä kansakuntaa repinyttä sisällissotaa:

”Kainuun Sanomat hyvin tietää, että kansa ei elä yksin leivästä. Jo sitä tuottaakseen on sen avarrettava tieto- ja käsityspiiriä. Tätä varten on lehti tekevä kaiken voitavansa kansan syviä rivejä nostattavan todellisen valistuksen juurruttamiseksi.”

Hyvä juhlayleisö!

Näillä ajatuksilla toivotan oikein lämpimästi onnea Kainuun Sanomille, sen tekijöille ja lukijoille! 

Perhevapaauudistus seuraavalle vaalikaudelle

Maanantai 12.2.2018 klo 20:23

Käsittelimme perhevapaauudistuksen tilannetta tänään hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Keskustan ministerin Annika Saarikon puheenjohtama työryhmä sai ansaitut kiitokset. Ryhmä teki perusteellista valmistelutyötä lyhyessä ajassa. Tästä erityiskiitos työryhmän puheenjohtajalle.

Työryhmä teetti asiantuntijoilla monipuoliset vaikutusarviot eri perhevapaamalleista. Näiden vaikutusarvioiden mukaan viime vaiheessa esillä olleen perhevapaamallin työllisyysvaikutus olisi ollut enimmillään 1 600 henkilötyövuotta. Tämä oli odotusarvoihin ja julkisuudessa esiintyneisiin lukuihin sekä uudistuksen kustannuksiin verrattuna huomattavan pieni luku.

Lyhyellä tähtäimellä malli olisi näyttäytynyt ja koettu etuuksien heikennyksenä potentiaalisesti 2/3 perheistä. Tämä olisi heikentänyt etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä. 

Nuorten naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen on Keskustalle tärkeä tavoite. Työnantajille annettava 2 500 euron kertakorvaus perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on arvokas askel tämän tavoitteen tukemisessa. Tätä korvausta esitimme oppositiossa ja laitoimme toimeksi hallituksessa. Määrätietoista jatkotyötä tarvitaan perheystävällisen työelämän kehittämisessä. Suomalaisten lapsiperheiden on voitava turvallisesti rakentaa omaa tulevaisuuttaan. 

Yksi strategisen hallitusohjelman elementtejä on käsitellä julkista taloutta kokonaisuutena. Esitys olisi heikentänyt julkisen talouden tasapainoa lähes 100 miljoonalla eurolla. Näin suuri julkisen talouden menojen lisäys on luonnollisempaa ja järkevämpää päättää silloin, kun myös rahoitusasiat ovat aidosti auki, eli seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Perhevapaauudistusta ei ole hallitusohjelmassa. Sitä vastoin hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin panostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Perhevapaauudistuksen valmistelemisesta päätettiin budjettiriihessä 2017. Silloin työryhmätyön takarajaksi asetettiin vuoden 2017 loppu. Päätimme budjettiriihessä, että jos mallista ei ole yhteisymmärrystä strategiaistunnossa tammikuussa, uudistuksesta luovutaan automaattisesti. Yritimme täysillä loppuun asti, kunnes jouduimme toteamaan, ettei uudistusta ole mahdollista toteuttaa tällä hallituskaudella.

 

Vanhemmat kirjoitukset »