Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Jaksamiseen vaikutetaan johtamisella

Keskiviikko 30.3.2011 klo 9:25

Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Onko työsi tekeminen motivoivaa vai tuntuuko se turhauttavalta vääntämiseltä? Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä.  Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä.

Seiväshyppääjille tehtiin aikanaan tutkimus, milloin hyppääjä käy korkeimmalla kuminauhasta tehdyn riman päällä. Jos rima asetettiin liian alas, myös hyppääjän suoritus oli huono. Jos rima oli liian korkealla, hypystä tuli vieläkin huonompi. Urheilijan kuntoon nähden sopivan korkuiselle asetettu rima antoi parhaan tuloksen. Näin on myös työelämässä. Kaikissa meissä on ominaisuuksia, joita tarvitaan Suomen rakentamisessa. Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmisten parhaat puolet esiin työn tekemisessä. Kun työ on motivoivaa ja joka aamu on mukava lähteä töihin, silloin työssä jaksamisellekin on hyvät edellytykset.

Yhteisön johtamisessa pystytään keskittymään työn tekemisen edellytysten luomiseen, jos motivaatiotekijät ovat kunnossa. Mukavan työn tekemisessä johtajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työtä tehdään kohtuullinen määrä. Nuoria on mukava johtaa, mutta olen joutunut usein patistelemaan heitä perheensä pariin. Työn ja vapaa-ajan suhde on oltava kunnossa. Se on myös meidän yrittäjien etu.

Työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisi tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot ovat se maaperä, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon.

Avainsanat: työssäjaksaminen, johtaminen, yritysjohtaminen

Lisätuloa energiayrittäjyydestä

Maanantai 28.3.2011 klo 17:27

Olen tutustunut saksalaiseen energiayrittäjyyteen. Siellä esimerkiksi monilla maatiloilla viljelijä saa jo merkittävän lisätulon energian myynnistä. Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa kaikki lanta alkaa olla jo käytössä ja tuotantolaitoksiin haetaankin muita jätteitä kaasun raaka-aineiksi. Saksassa on jo melkein 4000 biokaasulaitosta ja niiden yhteisen sähköntuotannon odotetaan saavuttavan 17 prosentin tason koko Saksan sähköntarpeesta vuonna 2020.

Saksalainen viljelijä voi tehdä biokaasusta tai vaikkapa puuhakkeesta sähköä valtakunnan sähköverkkoon ja saada sähkönmyynnistä merkittävän lisätulon. Sähkön tuottamisessa syntyy aina hukkalämpöä. Tuotettaessa yksi yksikkö sähköä, saadaan tyypillisesti sivutuotteena kolme yksikköä lämpöä. Näin tapahtuu biokaasu-, puukaasu- ja ydinvoimaloissa. Tuulimyllyissä ja vesivoimassa hukkalämpöä syntyy vain vähän, eikä sitä niissä kannata hyödyntää. Hukkalämmön saksalainen viljelijä käyttää tilan rakennusten lämmittämiseen.

Miksi meillä energiayrittäjyys ei kannata suurillakaan tiloilla? Erona Saksaan on uusiutuvan energian takuuhintajärjestelmä. Kun sähköä tuotetaan uusituvista lähteistä, sähkön tuottajalle maksetaan parempi hinta. Se nostaa jonkin verran sähkön kuluttajahintaa, mutta sähkön hinta on Suomessa noussut ilman tariffijärjestelmääkin. Nyt on aika saada Saksan mallin mukainen takuuhintajärjestelmä Suomeenkin. Saksassa puhtaan energian toimiala työllistää jo yli 300 000 ihmistä, minkä ihmeen takia jäisimme Suomessa Saksaa huonommaksi.

Avainsanat: energiayrittäjyys

Ei uusia ydinvoimapäätöksiä

Sunnuntai 20.3.2011 klo 12:30

Kahdelle uudelle ydinvoimalalle on jo luvat annettu. Uskon, että teollisuuden perusvoimatarpeet tulee tyydytettyä niiden myötä. Enää emme tarvitse uusia lupapäätöksiä.

Mielestäni nyt pitää jatkaa bioenergian kehittämistä ja vauhdittaa sen käyttöönottoa. Jos teemme vielä kolmannesta ydinvoimalasta lupapäätöksen, niin silloin Suomeen ei jää kasvumahdollisuuksia ja kotimarkkinoita bioenergialle.

Esimerkiksi Kempeleen ekokorttelissa olemme kehittäneet teknologian, missä kymmenen omakotitaloa toimii puuhakkeesta saatavalla puukaasulla, eikä korttelia ole kytketty lainkaan valtakunnan sähkö- eikä lämpöverkkoon. Ongelmia siis voidaan ratkoa kotimaisilla risuilla ja männyn kävyillä, mutta tarvitsemme bioenergialle Saksan mallin mukaisen syöttötariffin.

Uusiutuvan energian kehittämisen myötä on mahdollista löytää merkittävästi uusia työpaikkoja ja luoda uusia ”nokioita”. Myös ympäristöarvot painavat minun vaakakupissani. Ydinvoimassa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten ydinjätteen sijoittaminen ja sen turvallisuus. Japanin tilanne on muistuttanut meitä kaikkia siitä, että ydinvoiman riskit ovat todellisia. Onko sittenkin hajautettu energiantuotanto parempi vaihtoehto?

Puhtaan energian markkinat ovat jo nyt maailmassa 1100 miljardia euroa. Se on 20 kertaa Suomen valtionbudjetti tai 25 uutta Nokiaa. Minun visiossani vuonna 2020 Suomi on ympäristöteknologian mallimaa maailmassa. Me olemme kehittäneet teknologisia ja toiminnallisia keinoja löytää kestävän kehityksen tuotteita ja malleja. Sellaisia, missä totutusta mukavuudesta ei tarvitse ainakaan paljon tinkiä.

Avainsanat: bioenergia, ydinvoima, ekokortteli

Suomesta koulutuksen mallimaa

Torstai 17.3.2011 klo 18:20

Viime elokuussa Newsweek -lehden listauksessa Suomi todettiin maailman parhaaksi maaksi. Tässä tutkimuksessa oli viisi asteikkoa. Koulutus (1), terveys (17), elämän laatu (4), talouden dynaamisuus (8) ja poliittinen ympäristö (5). Koulutuksessa olemme siis maailman ykkösiä!

Meillä on yhdenvertainen koulujärjestelmä. Se on niin hyvä, ettei Suomeen ole syntynyt erikseen eliittikouluja, eikä lasten tarvitse menestyäkseen pyrkiä parempaan kouluun. Toki Suomessakin on koulujen välillä kilpailua ja erikoistumista, mutta niin saa ollakin, kunhan suomalaisten lapset ”mahtuvat” samaan kouluun.

Opettajat ovat Suomessa hyvin koulutettuja ja tätä ammattia arvostetaan. Se on sijoittunut jatkuvasti 20 arvostetuimman ammatin joukkoon Suomen kuvalehden vuosittaisessa mittauksessa.

Suomalainen koulu on myös kustannustehokas. Lasta kohden kulu on 30 prosenttia pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Toki meillä on paljon ongelmiakin, joista yksi vakavimmista on syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Jokaisesta ikäluokasta 5-10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Jos rakastamme yhden nuoren pois pysyvän syrjäytymisen tieltä, säästää yhteiskuntamme yhden miljoonan.

Pienikin kansa voi siis olla suuri sivistyksensä kautta. Globaalien ongelmien ratkaisijat tarvitsevat tulevaisuudessakin maailmaan parhaan koulutuksen. Tämän päivän johtaminen vaatii paljon myös pedagogisia kykyjä. Tämän päivän johtaminen on edellytyksien luomista työn tekemiselle, oman osaamisen jakamista, motivoimista ja käytännön ongelmien luovaa ratkaisemista. Kuuliaisuuden sijaan vaaditaan oma-aloitteisuutta.

Minun visiossani Suomen koulutukseen tullaan tutustumaan muista maista. Puhutaan maalimaasta ja koulutuksesta syntyy vientituote. Mallimaan kouluja käyneet ovat maailman visaisimpien ongelmien ratkaisijoita. Koulutusjärjestelmämme edelleen kehittäminen on yksi mallimaa -visioni kulmakivistä.

Avainsanat: koulutus, mallimaa

Ihmisten keskellä

Sunnuntai 6.3.2011 klo 10:11 - Juha

Tämä on mahtavaa aikaa. Olen nauttinut ihmisten tapaamisista eri paikkakunnilla. Olen kuunnellut ja keskustellut ihmisiä askarruttavista kysymyksistä hernesopan äärellä tällä viikolla viitenä päivänä. Muina päivinä on ollut tilaisuuksia sisätiloissa. Tämä on joka tapauksissa ollut kokemisen arvoinen projekti. En usko, että olisin muutoin päässyt juttelemaan ja tapaamaan melkein tuhatta ihmistä viikossa.

Häkäpönttöauto ja soppatykki sen perässä ovat osoittautuneet hyväksi yhdistelmäksi. Jo tämän yhdistelmän näkeminen saa mielenkiinnon heräämään ja alentaa kynnystä tulla tapaamaan. Se on aika työlästä, mutta täysillähän tätä oli tarkoitus tehdä vaaleihin saakka.

Olen saanut kokea myös uskomattoman talkoohengen siinä joukossa, joka on kulkenut mukana ja keittänyt hernekeittoa. Jos haluat mukaan talkoorinkiin, ilmottaudu Jämsän Mikolle (mikko.jamsa@luukku.com).

Ensi viikolla olen mukana seuraavilla paikkakunnilla: Liminka, Siikajoki, Raahe,Pyhäjoki, Merijärvi, Alavieska, Sievi, Haukipudas, Virpiniemi, Oulu, Kempele, Puolanka, Paljakka, Taivalkoski sekä Kajaani. Monilla paikkakunnilla tilaisuuksia on useita.

Oikein hyvää Laskiaista sekä hiihtolomaa niille, joilla se on alkavalla viikolla.