Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Arvovalinnoilla veroparatiiseja ja harmaata taloutta vastaan

Sunnuntai 14.10.2012 klo 13:02

Suomessa on aika käydä perusteellista arvokeskustelua. Arvot ohjaavat politiikkaa, yritysten toimintaa ja meidän itse kunkin valintoja. 

Yritin alkusyksystä etsiä kohun keskellä olleiden yritysten sivuilta yhteisön arvoja. En niitä löytänyt - hakusanalla ”arvot” löytyi vain talouden tunnuslukuja. 

Johtamissani yrityksissä arvot määriteltiin. Ne olivat myös johtajan tärkein työkalu käytännön työssä.

Muistan esimerkkejä. Myyntimies ilmoitti, että Aasiassa on hyväksytty tarjous, mutta ehtona on lahjuksen maksaminen. Se olisi ollut yrityksen arvojen vastaista, ja kauppa jäi syntymättä. Arvot eivät olleet kaupan.

Prosessistamme jäi arvokkaita kuparilevyn hukkapaloja myytäväksi. Eräs kauppias tarjosi hyvän hinnan, jos kauppa voidaan tehdä ilman kuittia. Osaston vetäjä näytti miehelle ovea ja ilmoitti, ettei yhteistyölle ole edellytyksiä jatkossakaan. Olin ylpeä työntekijästäni. Hän oli sisäistänyt yhteisömme arvot.

Arvojen pitäisi ohjata yritysten päätöksentekoa nykyistä vahvemmin. Yritys menestyy vain, jos ympäröivä yhteiskuntakin menestyy. Yhteiskuntavastuun kirjaaminen yrityksen arvoihin vaatii rohkeutta. Minulle yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että verot maksetaan sinne, missä toiminta tuottaa tuloksen.

Yrityksen tehtävänä on myös tuottaa taloudellista hyvinvointia alueelle, jossa se toimii ja työllistää ihmisiä. Näin se turvaa myös omaa tulevaisuuttaan ja toiminnan jatkuvuutta.

Veroparatiisit ja harmaa talous ovat hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia uhkia. Harmaan talouden suuruudeksi arvioidaan Euroopassa noin 1850 miljardia euroa. Jos se olisi normaalin verotuksen piirissä, Euroopan maissa ei olisi julkisen talouden alijäämäongelmaa eikä koko talouskriisiä.

Veroparatiisien hyväksyminen osoittaa huonoa harkintaa, itsekkyyttä, lyhytnäköisyyttä ja yhteiskuntavastuun välttelyä. Esimerkiksi eläkeyhtiöidemme linkit veroparatiiseihin eivät ole hyväksyttäviä. Tuottavuus ja eettisyys eivät sulje pois toisiaan - arvioinnin kestäviä sijoituskohteita on kyllä löydettävissä.

Meistä jokainen voi valita tuotteita ja palveluita, joiden arvot vastaavat omiamme. Arvot ovat takana myös kuntien hankintapäätöksissä. Me voimme kuluttajina ja kansalaisina myös muuttaa yritysten ja muiden yhteisöjen käyttäytymistä.

Arvoista on kyse myös kuntavaaleissa parin viikon päästä. Äänestäjä näyttää suuntaa Suomelle.

Avainsanat: arvot, veroparatiisi, harmaa talous

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto

Sairaana ei pidä tulla töihin

Maanantai 1.10.2012 klo 13:13

Olen esittänyt, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsissa tehdystä politiikasta saada aikaan lisää työtunteja kansantalouteen. 

Esimerkiksi tulolähdejako voitaisiin poistaa ainakin pääomatuloista. Ruotsissa tämä on helpottanut erityisesti PK-yritysten rahoituksen saamista yksityishenkilöiltä. Toinen kiireellinen asia on yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Nyt yrityksiä lopetetaan ja myydään turhaan. Yritysten varallisuus on usein sitoutunut koneisiin, laiteisiin sekä kiinteistöihin, joita on vaikea realisoida. Järkevämpää olisi maksaa perintö- tai lahjaveroa sitä mukaa kuin uusi omistaja saa pääomatuloa yrityksestään. 

Ruotsi on kopioinut kotitalousvähennyksen Suomesta. Se on lisännyt siellä yksityistalouksien aktiviteettia työllistää. Kotitalousvähennykseen tehdyt leikkaukset Suomessa eivät ole kokonaistaloudellisesti perusteltuja.

Kokoomus on nostanut Ruotsin mallista esiin sairauspoissaolopäivän omavastuun nostamisen. Tähän meidän ei pidä Suomessa lähteä. Sairauspoissaoloja ehkäistään parhaiten hyvällä johtajuudella ja työhyvinvointia parantamalla.

Uusia työpaikkoja ei rakenneta työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelulla eikä työntekijän kustannuksella.

Avainsanat: tulonlähdejako, sukupolvenvaihdos, kotitalousvähennys, sairauspoissaolopäivän omavastuu