Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Hallituksen päätöstä vaikea ymmärtää

Perjantai 28.12.2012 klo 14:16

Uuden loistoristeilijätilauksen valuminen Turun STX-telakalta Ranskan STX:lle on valtava takaisku suomalaiselle telakkateollisuudelle. Hallituksen olisi kannattanut taistella loppuun saakka 20 000 henkilötyövuotta työllistävästä laivatilauksesta. Vaadimme hallitukselta nopealla aikataululla selvitystä siitä, miksi tilauksen ratkaisevaa lainapäätöstä ei tehty. Hallitus päätyi innovaatiotukeen, joka ei riittänyt tilauksen saamiseksi Suomeen.

Ajan merkit ovat näkyneet erittäin hyvin tämän vuoden aikana vauraassa ja kehityksen kärkijoukossa usein kulkeneessa Varsinais-Suomessa. Nokian lähtö Salosta ja Turun telakan menettämä laivatilaus tarkoittavat tuhansien työpaikkojen menetystä ja korkeatasoisen osaamisen hyödyntämättä jättämistä.

Rakennemuutos ei enää kosketa vain alkutuotantoa. Niin Salossa kuin Turussa puhutaan korkeateknologisesta osaamisesta, eikä pelkästään perinteisistä tehdastyöpaikoista, vaan verkottuneista asiantuntijayrityksistä ja -yrittäjistä.

Varsinais-Suomessa koetut ratkaisut eivät ole voineet tulla hallitukselle yllätyksenä. Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää, että päätä ei voi vaan laittaa pensaaseen ja toivoa parasta.

Peräänkuulutin hallitukselta tilanteen vaatimia päätöksiä jo ennen joulua. Suomalainen teollisuus on suuren rakennemuutoksen kourissa ja jokainen työpaikka on nyt kullan arvoinen. Suomi tarvitsee toimenpiteitä rakennemuutoksen vaikutusten pehmentämiseksi, jotta vanhat työpaikat säilyvät sekä tulevaisuuteen tähtääviä toimia uuden työn luomiseksi. 

Hiekka valuu hallituksen tiimalasissa.  Hallitukselta onkin paljon kysyttävää; mitkä ovat ne teollisuus- ja yhteiskuntapolitiikan toimet, joilla hallitus aikoo viedä Suomen uudelleen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle. Niitä linjauksia tarvitaan samalla, kun hallituksen pitää vastata nyt päälle kaatuviin haasteisiin.

Katse on suunnattava myös tuleviin päätöksiin. Teollisuutemme rakennemuutos ei tapahdu itsestään. Tarvitsemme kipeästi uusia työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi. Keskustan ehdottamalla uuden kasvun rahastolla on kiire. Ehdotimme joulukuussa, että  valtion omistuksen painopistettä muutetaan siten, että 1,5 miljardia euroa eli noin 10 % nykyisistä pörssiomistuksista vapautetaan uuteen rahastoon. Rahaston kokoa kasvatetaan samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella ja lisäksi mukaan haetaan yksityistä pääomaa. 3-5 miljardin euron rahastolla osaltaan varmistetaan teollisuutemme uusiutuminen ja uusien kasvualojen löytyminen esimerkiksi biotaloudesta ja uusiutuvasta energiasta. Rahaston avulla voidaan tavoitella merkittävää osaa 200 000 uuden työpaikan tavoitteestamme.

 Vaadimme hallitukselta nopeita päätöksiä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä valtion vuoden 2013 talousarvioksi eduskunnassa 17.12.2012

Maanantai 17.12.2012 klo 15:58

Arvoisa Puhemies,

Olemme ajautumassa kansalliseen kriisiin. Kataisen hallituksen ohjelma on ensimmäisestä päivästä alkaen perustunut liian optimistisiin talouslukuihin. Hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet alijäämästä ja velkasuhteen taittumisesta eivät tällä menolla toteudu. Välttämättömien päätösten tekemistä on siirretty eteenpäin. Nyt ne ovat edessä. Hallituksen toimintakyky mitataan alkuvuodesta. Tässä ei nyt retoriikka auta.

Karua kieltä synkästä tilanteesta kertoo yritysten turvautuminen irtisanomisiin lomautusten sijaan. Usko pidemmän ajan näkymään on surkea. Suomalaiset ovat kuitenkin parhaimmillaan selviytyjiä. Nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Jokaisen meistä on tultava ulos poteroistamme tilanteen ratkaisemiseksi.

Keskustan eduskuntaryhmä tuo tämän viikon aikana yksityiskohtaisen budjettivaihtoehdon pääluokittain keskusteluun. Yhden vuoden budjetilla ei kuitenkaan ratkaista talouden isoa kuvaa. Hallitus on haastanut oppositiota keskusteluun tästä. Siksi keskityn puheessani isoon kuvaan.

Tarvitsemme ensinnäkin rohkeita toimenpiteitä, jotka luovat vankan perustan kasvulle, yrittäjyydelle ja työllisyydelle. Toiseksi rakenteellisia miljardiluokan uudistuksia, jotka oikaisevat talouden epätasapainoa ja poistavat turhia normeja.

Ja kolmanneksi tarvitsemme arvokeskustelua omasta vastuusta sekä toisistamme välittämistä. Meidän on myös opittava arvostamaan ikääntyvää väestöä voimavarana.

Arvisa puhemies,

Suomi nousee yrittäjyydellä, työnteolla ja välittämisellä. Keskusta tekee viisi konkreettista miljardiluokan esitystä.

Meneillään olevaan teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus. Tilanteen ratkaisuksi Keskusta esittää aivan uuden tyyppistä rahastoa. Esitämme valtion omistuksen painopisteen muuttamista siten, että 1,5 miljardia euroa eli noin 10 % nykyisistä pörssiomistuksista vapautetaan uuteen rahastoon. Rahaston kokoa kasvatetaan samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella ja lisäksi mukaan haetaan yksityistä pääomaa. 3-5 miljardin euron rahastolla osaltaan varmistetaan teollisuutemme uusiutuminen. Sillä tavoitellaan merkittävää osaa 200.000 uuden työpaikan tavoitteestamme. Rahasto tekisi sijoituksia uusille toimialoille, kuten biotalouteen sekä teknologian soveltamiseen.

Biotaloudessa päästään nopeasti liikkeelle bioenergiahankkeilla. Keskustan johdolla tehtiin suuri uusiutuvan energian ohjelma. Moni hanke on nyt jäissä, koska hallitus edistää kivihiilen mustaa politiikkaa. Suomalaiset arvostavat kotimaisen ruuan tavoin kotimaista uusiutuvaa energiaa, hallitus ei kumpaakaan. Suurimmat biotalouden mahdollisuudet ovat puun uusissa käyttömuodoissa. Ne luovat uusia työpaikkoja esimerkiksi metsänkorjuuseen, konepajoille, automaatioalalle, autonkuljettajille, huolto- ja laitosmiehille, lääketeollisuuteen sekä tehtaiden työntekijöille vaateteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja jopa elektroniikassa. Teknologian soveltamisesta on tehtävissä korvaava tukijalka, joka paikkaa Nokia-klusterin aukkoa. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta Suomesta saadaan paremmin kokeiluja salliva yhteiskunta.

Toinen miljardiluokan esityksemme on Valtion Infra Oy:n perustaminen yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Uusi perustettava yhtiö mahdollistaisi nopealla aikataululla monien kasvua tuovien keskeisten hankkeiden rahoituksen.

Arvoisa puhemies,

Kolmanneksi esitämme ratkaisun kuntauudistukseksi – kotikunta-maakunta -mallin. Hallitus näyttää olevan suurkuntahankkeessaan täysin umpisolmussa. Keskustan malli tarjoaa muun muassa alustan terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämiselle. Hallitus ei ymmärrä tämän merkitystä. Se investoi velkarahalla Euroopan kriisirahastoon könttäsumman vuosia etukäteen mieluummin kuin suomalaiseen terveydenhuoltoon; siis siihen, että vastaanotolla käynti sujuisi nopeammin, tai siihen, että lääkärit ja sairaanhoitajat saisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen. Yhteensopivuus, yhteinen potilasarkisto ja kotikunta-maakuntamalli luovat säästöjä ja arjen sujuvuutta terveydenhuoltoon. Hallituksen linjalla miljardisäästöt siirtyvät koko ajan eteenpäin. Turhaa työtä tehdään joka ikinen päivä.

Neljänneksi meidän on tunnustettava tosiasioita. Työuria on pakko jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Ratkaisun pitää sisältää eläkeiän nostamisen vähitellen. Tämä on luontevaa, sillä suomalaiset elävät entistä pidempään ja entistä terveempinä. Tärkeintä on, että nuoret pääsevät työelämään nykyistä aikaisemmin. Nuorten tilanteen korjaamiseen vaaditaan esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän remontoimista.

Hyvällä johtamisella voidaan parhaiten vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työurapäätöksillä on myös pitkän aikavälin merkitystä Suomen uskottavuuteen luottoluokittajien silmissä. Työpaikkojen säilymisen kannalta tarvitsemme maltillisia ja vakautta lisääviä palkkaratkaisuja. Palkanalennusuho aiheuttaa vain epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Tarvitsemme ennen kaikkea uutta työtä luovia toimia. Päätöksiä odotetaan myös Turun telakalla.

Arvoisa puhemies,

Viidenneksi Keskusta uskoo, että miljardiluokan säästöjä on saatavissa panostamalla ennalta ehkäisevään työhön eri elämänalueilla. Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Keskustan vaihtoehto rakentaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja eheämpään suuntaan.

Arvoisa Puhemies,

Muutoksen tekeminen on haasteellista ja innostavaa. Tästäkin selvitään. Hyvät kollegat, tartutaan toimeen. Sitä suomalaiset meiltä ja etenkin teiltä arvoisa pääministeri, nyt odottavat. 

- kykyä johtaa Suomi selviytymisen tielle.

Kataisen hallitus suosii mustan hiilen politiikkaa

Sunnuntai 16.12.2012 klo 19:30

Maamme edellinen hallitus teki päätöksiä, joilla vietiin bioenergiaa merkittävästi eteenpäin. Nyt vauhti on hiipunut ja kotimaista bioenergiaa käyttäneet laitoksetkin siirtyvät kivihiileen. Kataisen hallituksen muuttunut veropolitiikka ja päästöoikeuksien alhainen hintataso ovat pysäyttäneet uudet investoinnit Suomessa.

Suomi on haastavassa tilanteessa. Euroopan talouskriisin lisäksi meillä on meneillään oman teollisuutemme rakennemuutos. Metsäteollisuus on siirtänyt toimintojaan muualle jo pitkään, samoin elektroniikkateollisuus. Meidän tulee olla rohkeita hakiessamme uutta suuntaa. Suomi tarvitsee nyt johtajuutta, suunnannäyttämistä sekä selkeää ohjelmaa uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Meidän on oltava rohkeita ja haettava uusi suunta.

Ruotsissa on ymmärretty, että ilmastomuutos ja ruokakriisi ovat talouden merkittävimmät muutokset. Näitä ongelmia ratkovat yritykset tulevat olemaan työpaikoillakin mitattuina kasvualoja koko maailmassa. Ruotsalaisten arvioihin on helppo yhtyä - tämä suunta on ollut näkyvissä jo kauan.

Ensi vuosi on monella tavalla kriittinen bioenergian tulevaisuuden näkökulmasta. Hallituksen tulee kääntää suunta takaisin edellisen hallituksen viitoittamalle tielle. Usko alan jatkuvuuteen ja investointien kannattavuuteen täytyy palauttaa.

EU:sta tulossa käsittämätöntä byrokratiaa metsätalouteen?

Suomen täytyy myös valmistautua kunnolla tuleviin EU-säädöksiin. EU on määrittelemässä muun muassa biomassan kestävyyskriteerejä. Komission esitystä odotetaan alkuvuodesta. Luonnoksissa on rajoituksia metsäenergian käytölle ja aivan käsittämätöntä uutta byrokratiaa metsänomistajille. Esimerkiksi tilakohtaisesti tulisi luetella kansallisten ja kansainvälisten lakien mukaan määritellyt harvinaiset ja uhanalaiset lajit sekä keinot niiden suojelemiseksi. Metsäsuunnitelmat tulisi laatia, toteuttaa ja päivittää säännöllisesti ja tieteellisten todisteiden mukaisesti. Nyt olisi mieluummin normien purkamisen kuin lisänormien aika.

Uhka leijuu myös sen yllä hyväksytäänkö puumassa jatkossa ekologisesti kestäväksi materiaaliksi. Niin öljyn kuin puun poltossa syntyy hiilidioksidia. Puu kuitenkin sitoo hiilidioksidia kasvunsa aikana. Jos öljyteollisuuden ja pienten puuvarojen maat lobbaavat tarkastelujakson riittävän pieneksi, uhkana on sama kohtalo puuhakkeelle kuin turpeella jo on. Puu ei olisikaan enää uusiutuvaa energiaa.

Suomalaisen kestävän metsänhoidon ylisukupolvinen ajattelu ja käytäntö tunnetaan Euroopassa huonosti. Toivottavasti Suomen hallitus ottaa vakavasti tämän huolen ja on valmis tekemään hartiavoimin töitä sen eteen, että nämä uhkat eivät toteudu. Asiassa on kyse kansallisuusvarallisuutemme kestävästä käytöstä.