Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Muuntokoulutus työllistämisen keinovalikoimaan

Perjantai 24.5.2013 klo 15:14 - Juha Sipilä

Hallitus on haastavassa tilanteessa myös työllisyyspolitiikan osalta. Talousmittarit ovat olleet jo pidempään alaspäin, mutta viimeisten tilastojen valossa hallituksen työllisyystavoitteetkin ovat karkaamassa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja alentaa työttömyys viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Huhtikuun tilastojen mukaan työttömyys on nyt 8,8 %, kun se edellisvuoden huhtikuussa oli 8,4%. Työllisyysaste on 68,7%. Kirittävää siis on.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti ja arvioidaan, että tulevaisuudessa työntekijä voi joutua vaihtamaan ammattiaan jopa seitsemän kertaa työuransa aikana. Yritysten ja toimialojen elinkaaret lyhenevät ja ainoastaan muutos näyttää olevan pysyvää.

Meidän on sopeuduttava tähän uuteen tilanteeseen ja haettava uusia malleja työsuhteiden synnyttämiseksi. Olen puhunut pitkään kokeiluyhteiskunnan puolesta, jossa on tarpeeksi luovuutta ja rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja. Elinikäisen oppimisen tarve haastaa meidän nykyisen järjestelmän.

Vaikka oppisopimuskoulutuksen perusidea on hyvä, yritykset pitävät sitä liian byrokraattisena ja kalliina työnantajalle. Yritykset eivät ole olleet siitä myöskään erityisen innostuneita, koska se on työsuhdeperusteinen eikä koulutussuhde. Oppisopimuskoulutuksen suosio onkin jäänyt Suomessa vaatimattomaksi ja siksi tarvitsemme laajaa keinovalikoimaa työpaikkojen synnyttämiseksi huonontuvassa tilanteessa.

Aikanaan hyväksi koettuja malleja ei kannata vieroksua. Omassa yrityksessäni aikanaan koulutettiin uusia työntekijöitä työvoima- ja opetusviranomaisten sekä oppilaitosten kanssa räätälöidyillä muuntokoulutusohjelmilla. Koulutimme vuoden mittaisilla kursseilla toisten alojen työttömistä insinööreistä radiotekniikan insinöörejä. Lyhyemmillä, noin neljän kuukauden mittaisilla ohjelmilla koulutettiin jonkin muun alan tutkinnon omaavista työttömistä elektroniikan kokoonpanijoita. Kaiken kaikkiaan koulutusohjelmien avulla työpaikan yrityksessä sai yli 200 henkilöä. Koulutus tapahtui koulutussuhteessa ja työsuhde solmittiin vasta muuntokoulutuksen päättyessä.

Muuntokoulutus sanana on jäänyt elinikäisen oppimisen varjoon, mutta nyt mielestäni työllisyystilanteen huonotessa kaikkia keinoja tarvitaan. Koulutussuhteessa tapahtuva lyhyt muuntokoulutus voisi olla täsmäkeino saada työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaamaan nykyistä paremmin. Muuntokoulutusjakson jälkeen uusi työntekijä on täsmäkoulutettuna valmis suoraan yrityksen tehtäviin. Koulutus tarjoaa yhden nopean tavan sopeutua työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Samalla on tietysti pidettävä huolta siitä, ettei se korvaa yrityksen normaalia henkilöstön koulutusta tai vesitä oppilaitosten velvollisuutta pysyä ajan hermolla ja kouluttaa työelämän muuttuviin vaatimuksiin soveltuvia työntekijöitä.

>> Julkaistu Makkarin nettisivuilla 24.5.2013

Avainsanat: työllistyminen, koulutus, muuntokoulutus

Tiedote: Työeläkesijoitukset palvelemaan suomalaista työtä ja yrittäjyyttä

Torstai 23.5.2013 klo 16:48

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa selvittää, kuinka työeläkeyhtiöt ja -laitokset voisivat entistä paremmin tukea uuden kotimaisen työn ja yrittäjyyden syntyä. Sipilä uskoo, että Keskustan esittämä 3-5 miljardin kasvun rahasto olisi kiinnostava sijoituskohde myös työeläkevakuuttajille. Niiden lisäksi rahaston pääoma kerättäisiin yksityisiltä ja valtion sijoittajayhtiö Solidiumin pörssiomistusta myymällä.

- Sijoittamalla uuteen kasvuun ja työpaikkoihin työeläkeyhtiöt turvaisivat myös tulevien eläkkeiden rahoituspohjaa. Samalla myös paineet työeläkemaksujen suuriin korotuksiin voisivat laskea, totesi Sipilä Keva-päivän puheessaan Helsingissä 23.5.2013.

Sipilä uskoo, että kasvurahastoon on rakennettavissa erilaisten sijoitusinstrumenttien avulla eläkeyhtiöitä kiinnostava sijoituskohde. Eläkeyhtiöiden osallistumiselle on tärkeää, että sijoituksissa toteutuu varmuus, vakaa tuottavuus ja rahaksi muutettavuus.

Sipilä vaati puheessaan myös, että julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävä Suomelle kilpailuetu. Se edellyttää julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista. Tätä ei pidä kuitenkaan ottaa työntekijöiden selkänahasta, vaan tekemällä asioita uudella tavalla fiksummin. Julkisen sektorin työntekijät ovat käyttämätön innovaatioiden lähde, jos heitä vain muistettaisiin kuunnella ja annettaisiin heidän arkipäivän luovuudelleen tilaa.

- Suomi on jäänyt jälkeen innovatiivisten sähköisten palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi palkka.fi:n yksinkertaistamisessa on paljon tehtävää. Se vaatii muun muassa lainsäädännön yksinkertaistamista sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden välistä yhteistyötä. Lisäksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi kokeilla virtuaalista työmarkkinapaikkaa, jossa työntekijät ja työnantajat voisivat kohdata. Tällainen on käytössä esimerkiksi Saksassa, kertoi Sipilä.

Sipilä totesi, että julkisesta sektorista on tultava uuden kasvun ja työpaikkojen mahdollistaja - ei jarrumies.

Lisätietoja:
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, p. 0400 284 774

Avainsanat: työeläkesijoittaminen, työ, yrittäjyys

Keskustan Juha Sipilän puhe Paasikivi-seuralle

Torstai 23.5.2013 klo 16:41 - Juha Sipilä

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja

Paasikivi-seura 15.5.2013, Helsinki

(muutosvarauksin)

Hyvät Ystävät,

Ajattelin tänään käydä läpi kolme ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymystä ja lopuksi teen käytännönläheisen ehdotuksen Suomen kansainvälisen toiminnan kärkiteemaksi.

Lue lisää »

Avainsanat: ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Julkiseen terveydenhuoltoon tarvitaan uudistus eikä pelkkä muutos

Torstai 23.5.2013 klo 16:28 - Juha Sipilä

Monessa kunnassa ei pääse kohtuuajassa lääkäriin. Ongelmat tiedetään, mutta korjauskeinoista kiistellään. Varakkaille on ohituskaista yksityisiin palveluihin, mutta me kaikki lopulta tarvitsemme julkisia palveluja.

Kataisen hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta kohta kaksi vuotta. Viime viikon esitys piti olla suuri uudistus, mutta onko se uudistus, jota tarvitaan? Näyttää siltä, että tätä käytetään ensisijaisesti kuntarakennemuutoksen välineenä.

Hallitus tarjoaa isäntäkunta-orjakuntamallia, jonka mukaan esimerkiksi Oulu vastaisi laajan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kempeleellä tai Pudasjärvellä ei olisi oikeutta järjestää näitä palveluja, vaan ne olisi ostettava Oulusta. Kustannuksista saati säästöistä hallitus ei ole esittänyt mitään laskelmia. Lisäksi mallin perustuslaillisuutta joudutaan vielä huolellisesti arvioimaan.

Hallituksen mallissa ei myöskään puhuta mitään rahoituksesta, se ei selkiytä nykytilannetta, se ei tule kunnille halvemmaksi eikä se paranna palveluiden saatavuutta.  Etenkin erikoissairaanhoito on vaarassa pirstaloitua.

Suomalaiset ovat olleet ihmeen kärsivällisiä. Pitkä pinna on myös sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja muulla hoitohenkilöstöllä. Töitä tehdään niukentuneilla resursseilla kovissa paineissa ja suuressa epätietoisuudessa tulevaisuudesta. Tilanne pitää saada nopeasti hallintaan. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto pitää rakentaa saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että kenenkään hoito ei kompastu lääkäripulaan, hallinnollisiin rajoihin tai byrokratiaan.

Keskusta tarjoaa kotikunta-maakuntamallin, joka perustuu kuntien tasa-arvoiseen yhteistyöhön. 

Vaativimpiin palveluihin tarvitaan maakunnallisia hartioita, niin kuin tähänkin saakka. Näin taataan kaikille yhtäläiset palvelut eri puolilla maata. Palvelujen käyttäjien ei tarvitse perehtyä rakenteisiin, se on meidän päättäjien tehtävä.

Peruspalvelut pitää olla lähtökohtaisesti kaikissa kunnissa ja erikoissairaanhoito maakuntakeskuksissa. Näin hyvää hoitoa saadaan järjestettyä kohtuuhinnalla, ja hoitotyön ammattilaisia riittää koko maahan. Rahoitusjärjestelmän uudistus on välttämätön. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja yksityispalveluiden julkinen rahoitus pitää siis koota yhteen.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti arvioi viime viikon Suomen Kuvalehden  (SK 19/2013) haastattelussa, että sote-linjaukset eivät riitä. Hänen mukaansa olisi useampia ratkaisuja sote-palveluiden järjestämiseksi kuntia laajemmalla tasolla. Hän toteaa: ”On sääli, että maakuntapohjainen malli, johon olisi helppoa sisällyttää suora demokratia ja perustuslaissa turvattu asukkaiden itsehallinto, on leimautunut yhden ainoan puolueen malliksi. Ruotsi on rakentanut hyvinvointiyhteiskuntansa juuri tällaisen mallin varaan."

Toivon, että Suomessa voitaisiin unohtaa puoluepoliittiset poterot näin tärkeässä asiassa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee ”tolokun” uudistuksen, ei monimutkaistavia muutoksia. Suomalaiset ansaitsevat tasa-arvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon.

Julkaistu Kalevassa 15.5.2013

Avainsanat: terveydenhuolto

Maatiloille byrokratian vähentämistalkoot

Torstai 23.5.2013 klo 16:22 - Juha Sipilä

Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä. Maatalousyrittäjälle byrokratia on tuttu kuormittaja. Olin muutama viikko sitten MTK:n kansanedustajille järjestämässä taustatilaisuudessa, jossa puhuttiin byrokratiasta ja hallinnollisesta taakasta, kuten asia virkamieskielellä ilmaistaan. Byrokratia on pääosin meidän suomalaisten itsemme aiheuttamaa, Brysseliä ei voi kaikesta syyttää.

Maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on kannattavuusongelman ohella tärkeintä. Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti.

Viljelijä joutuu ilmoittamaan viranomaiselle esimerkiksi sen, kun siirtää lehmänsä navetasta laitumelle, jos pitopaikka on eri. Mikäli dokumentointi laiminlyödään tai esimerkiksi eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Kuulin tapauksesta, jossa 500 euron sakkojen päälle tuli 60 000 euron tukien peruutus. Tämä kuulostaa kohtuuttomalta ja näin ei kuulemma toimita muissa EU:n jäsenmaissa.

Kohtuuttoman byrokratian lisäksi viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö on Suomessa puutteellista. Tällä hetkellä esimerkiksi ympäristölupalainsäädäntö edellyttää ympäristölupahakemuksen toimittamista kolmena eri kappaleena ja tarvittaessa siitä voidaan vielä pyytää lisäkopioita.

Sähköisten palvelujen lisääntyessä tiedon siirtyminen pitäisi olla automaattista, mutta lainsäädäntömme ei ole pysynyt perässä. Lisäksi suomalaisessa lainsäädännössä yritysvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa ei oikein kunnolla arvioida. Poliittinen tahto on asiassa kateissa. Lainsäädännön perusedellytys pitäisi olla riittävä vaikuttavuusarviointi.

Suomi, tunnettu tietoyhteiskuntamaa, ei ole valitettavasti onnistunut tekemään julkisesta hallinnon sujuvuudestaan itselleen kilpailuetua. Mikäli julkisesta hallinnosta halutaan Suomelle kilpailuetu, niin sitä pitää lähteä toteuttamaan viipymättä suomalaisilla maatiloilla. Jos tässä onnistutaan, uskon, että se voi onnistua muuallakin.

Hyvä ja toimiva esimerkki julkisen hallinnon sujuvuudesta on verohallinnon uudistusprosessi.  Siinä mietittiin ensin, millaista hyvän ja sujuvan verotuksen pitäisi olla. Sen jälkeen kirjoitettiin näitä tavoitteita tukeva lainsäädäntö sekä tehtiin käytännön uudistukset rakenteisiin, hallintoon ja toimintatapoihin.

Tätä samaa normien purkamista ja byrokratian vähentämistä tarvitsemme muuallakin. Ylikuormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen.

Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta pärjää tässä maailmassa ja turha byrokratia ei kuormita ihmisiä.

Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 10.5.2013.

Avainsanat: maaseutu, maanviljely