Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan ryhmäpuhe hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta

Jaa |

Torstai 12.9.2013 - Juha Sipilä


Arvoisa puhemies! Työttömiä on yli 300 000. Valtionvelka lähenee 100 miljardia ja kansantuote supistuu. Kierre on saatava poikki. Viime viikolla hallitus tunnusti tilanteen vakavuuden. Se on hyvä, mutta suunnan muutokseen tarvitaan enemmän.

Keskusta esitteli oman selviytymissuunnitelmansa helmikuussa. Tarjosimme muun muassa yhteistyön kättä suurten asioiden valmistelussa. Siihen ei koskaan tartuttu. Otsikkotasolla monista suurista kysymyksistä olemme samaa mieltä kuin hallitus. Monissa kysymyksissä arvovalintamme kuitenkin poikkeaa hallituksen valitsemasta linjasta.

Keskusta uskoo työhön ja uuteen kasvuun. Nokian uutiset havahduttivat suomalaiset. Suomi selviää vain, jos maahamme saadaan kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Olen äärimmäisen huolissani myös suomalaisten yritysten tuloksentekokyvystä. Tällä hetkellä tuotekehityksestä tingitään. Siemenperunoita syödään laajasti koko yhteiskunnassa. Tärkeimmissä kilpailijamaissa kasvu on jo alkanut, mutta Suomessa ei ole siitä merkkejä.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä rakennemuutoksen pitää olla jatkuvaa niin yritysmaailmassa kuin julkisessa hallinnossa. Työmarkkinasopu on erinomainen asia tässä tilanteessa. Sillä saadaan kurottua kilpailukykyämme kiinni tärkeisiin kilpailijamaihimme verrattuna. Teoriassa toki työn tarjonnan lisääminen tukee työllisyyttä ja kasvua. Erityinen ongelmamme kilpailukykymme ohella on nyt työllistävien ja kasvuhakuisten yritysten rahoitus. Ellemme löydä tähän ratkaisua, työn tarjonta vain lisää työttömyyden kustannuksia.
Suomessa toimii innovaatioiden rahoitus hyvin. Se kuitenkin muuttuu liian harvoin teolliseksi toiminnaksi ja suomalaiseksi työksi. Tähän tarvitaan täsmätoimia. Keskustan eduskuntaryhmä esitti jo viime joulukuussa ratkaisuksi miljardiluokan kasvurahastoa, joka varmasti toisi riittävän suuruisen muutossykäyksen uusien työpaikkojen syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. Esityksen mukaisesti uuden ajan valtion omistusta rakennemuutoksessa olisi osaomistaa vaikkapa TeliaSoneran sijaan tuhatta suomalaista kasvuyritystä. Yhdessä yksityisen pääoman ja lainarahoituksen avulla vipuvaikutus olisi yli 10 miljardin euron piristysruiske suomalaiseen työhön. Rahaston avulla varmistettaisiin osaltaan teollisuuden uusiutuminen ja sillä olisi merkittävä rooli investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Uskon, että uutta työtä syntyy esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan, biotalouteen ja tietotekniikan soveltamiseen uusilla aloilla kuten sähköisissä palveluissa ja vihreässä taloudessa.

Uusi työ syntyy yrittäjyydellä. Henkilöyhtiöiden verotus suhteessa osakeyhtiöihin tulee korjata. Toisin kuin hallitus, keskusta olisi osinkoverotuksen progressiivisuutta lisäämällä tehnyt tilaa pienten pörssiosinkojen verovapaudelle. Tämä on tärkeää paitsi uusien yritysten listautumisen kannalta myös yksityisvarallisuuden houkuttelemiseksi suomalaisten yritysten taseisiin. Näihin toimiin hallituksella ei nyt ollut valmiutta.

Hallitus on esittänyt perustellusti toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Kiitoksen se ansaitsee työttömyysturvan suojaosan käyttöön ottamisesta. Esitän lisäksi kolme ideaa hallitukselle harkittavaksi. Ensinnäkin työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi tarvitaan niin kutsuttujen reppufirmojen työntekijöiden verokohtelun muuttamista. Tämä on toimiva tapa työllistää hiipuvien teollisuuspaikkakuntien ammattiosaajia sinne, missä työtä on kulloinkin tarjolla. Toiseksi palkka.fi-palvelu on kehitettävä aidoksi yhden luukun palveluksi siten, että yksityishenkilö pystyy hoitamaan kaikki työnantajan velvoitteet ja ilmoitukset yhdellä kertaa. Kolmanneksi normeista ja hitaista lupakäytännöistä on tullut kasvun esteitä. Meidän on pysyttävä luomaan selkeät aikarajat asioiden ja lupien käsittelyyn. Tällä tavoin jokainen hallinnonala joutuu miettimään käsittelyprosessinsa tehokkaaksi.

Arvoisa puhemies! Keskusta arvostaa myös työtä, jota tehdään kotona. Emme hyväksy hallituksen aikeita leikata kodinhoidon tukea. Keskustalle perheiden valinnanvapaus lastenhoidon suhteen on arvovalinta. Yhteiskunnan pitää luoda perheille mahdollisuudet valita niiden kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivin tapa hoitaa lapset. Hallituksen ei pidä sitä perheiden puolesta päättää. Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta, vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.

Huomattavasti suurempi vaikutus työn tarjontaan on eläkeiän nostamisella kuin kotiäitien syyllistämisellä. Kotihoidon tuen puolustajat puuttuivat hallituksen pöydästä. Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat suurin este sille, miksi isät eivät jää kotiin hoitamaan lapsia. Palkkatasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden kustannusten tasaaminen ovat paljon vaikuttavampia keinoja lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Kuntien taakkaa ei pidä lisätä, päinvastoin kuntien tehtäviä ja kustannuksia pitää karsia. Kuntien pakkoliitokset eivät kuitenkaan tuo säästöjä. Useimmat tutkimukset osoittavat, että liitokset jopa lisäävät kustannuksia. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi paitsi aikansa eläneitä tehtäviä karsimalla myös palveluiden tuotantoa kehittämällä. Terveyspalvelut ovat ihmisille tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Ne myös maksavat eniten. Keskustan esittämä kotikunta-maakunta-malli terveyspalveluiden uudistamiseksi turvaa laadukkaat palvelut. Samanaikaisesti se tuo säästöjä, koska palveluiden järjestämistapa, rahoitus ja terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan uusia. Rahoituksessa on päästävä kohti yksikanavaisuutta. Tällä mallilla hallituksenkin tavoittelemat säästöt kuntataloudessa ovat saavutettavissa.

Suomi tarvitsee todellisia uudistuksia. Tarvitsemme uudistuksia, jotka ovat ihmiselle ja yhteiskunnalle hyväksi pitkällä aikavälillä. Ihmisillä on muutosvalmiutta, mutta luottamuksen rakentamiseksi nyt tarvitaan erityistä ymmärrystä kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Avainsanat: rakennepolitiikka, kasvurahasto, kodinhoidon tuki, työllisyys, yrittäminen