Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Kiitos maltillisesta työmarkkinaratkaisusta!

Perjantai 25.10.2013 - Juha Sipilä

Työmarkkinajärjestöt ansaitsevat ison kiitoksen maltillisen keskitetyn tuloratkaisun syntymisestä. Se luo vakautta, työrauhaa ja omalta osaltaan parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä lähivuosina.

Valitettavasti keskitetty työmarkkinaratkaisukaan ei poista kaikkia Suomen ongelmia. Keskusta on tälläkin viikolla esittänyt välittömiä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Hallituksen kannattaisi tarttua esityksiimme.

Omaishoidon aseman parantaminen, työttömien parempi mahdollisuus ottaa vastaan työtä, esittämämme sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus ja pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksien parantaminen ovat välttämättömiä uudistuksia.

Meidän poliittisten päättäjien vastuulla on huolehtia myös heistä, joilla ei ole edustusta työmarkkinapöydissä. Kyse on esimerkiksi perheistä, viljelijöistä, työttömistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä. Tällaisena aikana vaatimus kaikki suomalaiset oikeudenmukaisella tavalla huomioivista päätöksistä korostuu.

Avainsanat: työmarkkinaratkaisu

Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä yhteisin ponnistuksin

Lauantai 19.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä meidän on yhteistuumin pysäytettävä yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipilä on syrjäytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehistä. Eri tutkimusten mukaan syrjäytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ikäluokkansa nuori.

- Pelkät yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eivät pure näihin nuoriin. Tarvitaan täsmätoimia, huolenpitoa ja aitoa välittämistä. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipilä muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu työnteolle. Siksi meidän on pidettävä kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta työhön. Globaalissa työnjaossa käsillä tekemiseen liittyvät työt ovat pitkälti siirtyneet halvemman työvoiman maihin. Tämä voi olla osaltaan syrjäytymiskehityksen taustalla.

- Meidän on löydettävä uusia keinoja käsillä tekemisen ammattien säilymiseksi Suomessa. Vihreä talous ja bioenergia voivat luoda uusia työmahdollisuuksia, Sipilä peräänkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipilän mielestä kehittämistä. Yhtenä mahdollisena keinona syrjäytymisen ehkäisyssä Sipilä pitää KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon keväistä esitystä siitä, että alle 25-vuotiaan perheettömän ihmisen ei pitäisi saada vastikkeetonta toimeentulotukea, vaan ennemmin tuettua työtä. Toimeentulotukea myöntävät kunnat eivät saa päästää itseään liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa tälle paikkaa yhteiskunnassa ja työn tai koulutuksen tuomaa elämän merkityksellisyyttä.

- Toimeentulotukijärjestelmä luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siitä on tullut valitettavan monelle pysyväinen toimeentulon lähde. Jossain tapauksissa järjestelmämme voi siis jopa passivoida ihmisiä eikä kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, että rahallisen tuen saantiin kytketystä työnteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuelämälle mitään haittaa, Sipilä linjaa.

Sipilä puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingissä.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisiltä omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmistä omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmekä toisaalta yksilön pärjäämiseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimmältään haluavat kantaa vastuuta itsestään ja muista. Tämähän oli jo Santeri Alkionkin johtoajatuksia.

Lisätietoja: poliittinen sihteeri Helena Pakarinen, 050 388 0011

Avainsanat: nuorten syrjäytyminen, eriarvoistumiskehitys, toimeentulotuki

Omistajaohjauksella on väliä

Tiistai 15.10.2013 - Juha Sipilä

Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on puhuttanut viimeiset viikot. Hallituksen linja on ollut omituisen poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista. Omistajaohjauksessa olisi ensinnäkin tärkeää hyväksyä normaalit osakeyhtiöiden johtamisen pelisäännöt, jossa yhtiön omistajat valitsevat hallituksen ja hallitus toimivan johdon. Ministerin tai virkamiesten suora puuttuminen yhtiön operatiiviseen toimintaan ei ole hyvän hallintotavan mukaista.

Viime viikon tapahtumista erikoisinta oli se, että ministeriöstä puututtiin yhtiön oikeuteen tehdä rikosilmoitus. Kun ohjauksen voimakeinona käytettiin vielä uhkausta johdon erottamisesta, se on mielestäni vielä vakavampaa kuin se, että muistettiinko puolentoista vuoden takaiset asiat oikeassa järjestyksessä.

Epäselvää on myös se, onko Arctic Shipping Oy:n toiminnalle arktisella alueella hallituksen tuki. Tämä on jo omistusohjaukseen kuuluva asia. Eli mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus ja laajuus. Prosessin aikana on selvinnyt, että tästä asiasta ei ole yksimielisyytä hallituksen sisällä. Yhtiön operatiivinen johtaminen on äärettömän vaikeaa, jos omistajan tahto näin suuressa kysymyksessä on epäselvä.

Valtionyhtiöiden omistajaohjauksen periaatteet tulee olla yrityksen hallituksen ja operatiivisen johdon tiedossa. Tämän tulee sisältää myös toimintaan liittyvät arvot. Arvot ovat yrityksen johdon yksi tärkeimmistä työkaluista ja niiden tulee ohjata käytännön toimintaa ja johtamista. Esimerkiksi suhtautuminen kansalaiskeskusteluun voi olla osa yrityskansalaisuutta ja kertoa omalta osaltaan yrityksen arvoista käytännössä.

Vieläkö valtionyhtiöitä tarvitaan? Mielestäni kyllä. Olemme määritelleet ns. strategisen ja ei-strategisen omistuksen. Eli sen, mikä omistus on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja mikä ei. Tärkeyden määrittelee esimerkiksi yhteiskunnan huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulma. Olemme määritelleet strategisiksi omistuksiksi kuljetuksiin, energiaan ja infraan liittyviä yhtiöitä. Ei-strategisia omistuksia on erityisesti toimialoilla, missä on tarpeeksi yksityisiä toimijoita ja aito kilpailu toimii. Jotkut toimialat, kuten sähköverkot, on lainsäädännöllä suojeltu monopolitoimialoiksi.  Tällaisia monopolialoja ei saisi mielestäni päästää markkinavoimien temmellyskentäksi.

Meillä on myös huonoja esimerkkejä valtion omistajuuden purkamisesta. Esimerkiksi haja-asutusalueilla on nyt vaikea löytää edes tarjoajaa kuituverkkojen rakentamiseen. Tästä olen huolissani.

Keskusta on esittänyt uudenlaista otetta valtion omistajaohjauspolitiikkaan. Valtion omaisuus pitää saada aktiivisempaan käyttöön. Olemme esittäneet sekä kasvurahaston että Valtion Infra Oy:n perustamista. Kasvurahasto voisi olla omalta osaltaan luomassa uusia työpaikkoja ja pääoma siihen saataisiin myymällä ei-strategista omaisuutta esimerkiksi TeliaSoneraa sekä eläkeyhtiöistä ja yksityisiltä sijoittajilta. Valtion Infra Oy taas voisi rahoittaa suurimpia valtion väylä- ja rakennusinvestointihankkeita. Infra Oy:n toiminnan edellytyksiä parantaisi ulkopuolinen tulovirta esimerkiksi sähköverkoista.

Julkaistu Suomenmaassa 15.10.2013

Avainsanat: omistajaohjaus, arctic shipping, valtion yhtiö, kasvurahahsto, valtion infra oy

Johtamisella vaikutetaan työssä jaksamiseen

Lauantai 12.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilän mukaan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat miljardiluokan kysymyksiä kansantalouden näkökulmasta. Ennen aikaiset eläköitymiset ja mielenterveysongelmat aiheuttavat paineita eläkejärjestelmäämme. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella.

- Nykyajan yrityksen tai yhteisön johtajalta vaaditaan paljon. Onko työsi tekeminen motivoivaa vai tuntuuko se turhauttavalta vääntämiseltä? Osa työntekijöistä on nääntymässä liian kovan työpaineen alle ja osalla on liian vähän tekemistä. Työn tekemisen motivaatio voi olla hukassa molemmista syistä, kyselee Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan puolueen Hyvinvointia työelämään -seminaarissa Oulussa.

- Johtajan haastavana tehtävänä on saada ihmiset innostumaan yhteisön vision toteuttamisesta ja saada jokaisen parhaat puolet esiin työn tekemisessä. Johtamisen on oltava osallistuvaa, keskustelevaa ja sen tulee heijastaa välittämistä koko henkilöstöstä.  Näin voidaan luoda sellainen ilmapiiri, jossa työn tekeminen on tuloksekasta ja samalla hauskaa, toteaa Sipilä.

Sipilä muistuttaa, että työhyvinvoinnin kysymykset lähtevät yrityksen tai yhteisön arvoista. Yhteisön olemassaolon tarkoitusta, päämäärää ja arvoja tulisikin tarkastella määrävälein. Yhteisön arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Arvojen merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina. Kun arvot ovat kunnossa ja niiden mukaan myös eletään, olemme saavuttaneet työssä jaksamisenkin näkökulmasta jo paljon.


Lisätietoja: puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, puhelin 0400 284 774 ja puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: johtaminen, työssä jaksaminen, työhyvinvointi

Hallituksen pakkoliitospäätös ei kosketa pelkästään kriisikuntia

Sunnuntai 6.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä ihmettelee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ristiriitaista lausuntoa tämän päivän Turun Sanomissa. Haastattelussa pääministeri vähättelee hallituksen pakkoliitospäätöstä.

- Hallituksen rakennepaperissa oli kuitenkin selkeä linjaus siitä, että valtiovalta voi ottaa käyttöön pakkoliitokset keskeisillä kaupunkiseuduilla, mikäli yhdyskuntarakenteen eheys, alueen elinvoimaisuus ja palvelujen tehokas järjestäminen sitä vaativat. Tämä koskisi jopa noin 60 kehyskuntaa, Sipilä muistuttaa.

Sipilän mukaan nykyisin voimassa olevan kuntarakennelain sallima kriisikuntamenettely sisältää jo toimet pääministerin kuvaamassa taloudellisessa kriisitilanteessa, missä kansalaisten palvelut ovat uhattuina.

- Nykylaki on toiminut tehokkaasta kriisikuntien osalta. Hallituksen rakennepaperissa taas tähdätään aivan muilla perusteilla tapahtuviin kuntien pakkoliitoksiin. Keskustan mielestä rakennepaketissa ei tarvita lainkaan kuntien pakkoliitospykälää, vaatii Sipilä.

- Keskustan esittämä vaihtoehto hallituksen suurkunnille, kotikunta-maakuntamalli, on saanut kuntakentältä ja asiantuntijoiden keskuudessa laajaa tukea. Keskustan vaihtoehto tarjoaa kunnille monipuolisia uudistustyökaluja, mutta pakkoliitoksia ei tarvita, toteaa Sipilä.

Avainsanat: Kuntaliitos, pakkoliitos

Vastaukseni SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle

Perjantai 4.10.2013 klo 14:28

Keskustan mielestä meidän on tunnustettava kipeätkin tosiasiat yhteiskunnassa. Kaikista asioista on pystyttävä puhumaan tässä taloudellisessa tilanteessa. Olemme halunneet tehdä vastuullista politiikkaa myös oppositiosta käsin.

Toimme helmikuussa esille selviytymissuunnitelman, jossa esiteltiin vaihtoehtomme päälinjauksia. Eläkeiän korottaminen asteittain on ollut työurien jatkamisen työkalupakissa jo pitkään. Ennen kuntavaaleja julkistimme oman mallimme kuntia koskeviin uudistuksiin, kotikunta-maakuntamallin. Viime viikolla teimme esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseksi. Tämä linja saa jatkoa, kun syvennämme muun muassa eläkepoliittisia linjauksia loppuvuodesta.

Ihmiset elävät nykyään entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää.  Tietojeni mukaan EU:n jäsenmaista 19 on jo nostanut eläkeikää, muutamat jopa kahdesti. Pelkällä päätöksellä on miljardiluokan vaikutukset kestävyysvajeeseen.

On selvää, että työuria on jatkettava alusta, keskeltä ja lopusta. Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Meidän on pystyttävä turvaamaan myös tulevien sukupolvien eläkkeiden kestävä taso, jotta se riittää elämiseen. Luotan siihen, että työmarkkinajärjestöt ja hallitus pääsevät asiassa sopuun. Tukemme tämän kipeän päätöksen tekemiseksi helpottaa myös hallituksen tietä tässä asiassa.

Eläkeiän nostamiselle tavoitellaan myös työn tarjonnan lisäämistä. Keskustan mielestä eläkeiän asteittaisella nostamisella on monikymmenkertainen vaikutus työn tarjontaan kuin hallituksen kaavailemilla muutoksilla kotihoidon tukeen ja se on oikeudenmukaisempi.

Mekaaninen päätös eläkeiän korottamisesta ei tietenkään yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan uskottava näkymä työpaikkojen riittävyydestä ja uusista työpaikoista. Tähän Keskusta on esittänyt yhdeksi vaihtoehdoksi miljardiluokan kasvurahastoa, joka on osaltaan luomassa edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiseksi.

Poliittisessa keskustelussa pitäisi päästä eroon pikkunäppäryydestä, kuten yksittäisten ehdokkaiden vaalikonevastausten pyörittelystä, rakentavaan keskusteluun puolueiden vaihtoehdoista. Tätä tulen osaltani edistämään ja toivon, että myös sinä voit olla näissä talkoissa mukana.

Tsemppiä!

Juha

Avainsanat: Urpilainen, eläkeiän nosto

Valtio-omistajuuden uusi rooli

Perjantai 4.10.2013 - Juha Sipilä

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuudessa 4.10.2013

Onko valtiolla enää roolia teollisuutemme suuressa rakennemuutoksessa vai hoitavatko markkinavoimat koko urakan? Valtion omistus on jaettu strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Toisin sanoen julkisen vallan mukana oleminen on joillakin aloilla tärkeää tai vähemmän tärkeää. Tärkeää se on erityisesti turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa, samoin kuin useimmilla monopolitoimialoilla. Siellä, missä kilpailu toimii hyvin, valtion omistamien yhtiöiden roolia ei välttämättä tarvita.

Strategisia omistajuuksia ovat mielestäni myös esimerkiksi energian tuotantoon ja jakeluun liittyvät kriittiset yritystoiminnat. Samoin tähän kuuluvat muun muassa liikenteeseen ja väylien kunnossapitoon sekä kuljetuksiin liittyvät toiminnot.

Mielestäni valtiota tarvitaan edelleen ja sen roolin voi jaotella kolmeen eri kategoriaan.  Ensinnäkin valtion rooli voi olla merkittävä rakennemuutoksen hidastamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa hiipuville, mutta Suomen kannalta merkittäville, aloille.

Toiseksi valtiolla voi olla tärkeä rooli uuden synnyttämisessä eli työpaikkojen luomisessa ihan uusille aloille. Näihin kahteen Keskusta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kasvurahastoa, jonka pääoma saataisiin esimerkiksi TeliaSoneran omistusta myymällä ja eläkeyhtiöistä. Uusia toimijoita markkinoille ei tarvita. Rahasto voidaan synnyttää olemassa olevien toimijoiden, kuten Teollisuusijoituksen ja Finnveran Averan sisään. Kysymys on resurssien merkittävästä kasvattamisesta.

Valtio ei voi valita voittajia, sen vuoksi jokainen yhteiskunnan euro tarvitsee rinnalleen yksityisen euron.  Nämä kaksi yhdessä antavat vipuvaikutuksen muun rahoituksen järjestymiseen. Tavoitteena olisi synnyttää vaikkapa tuhanteen yritykseen kahden Nokian verran uusia työpaikkoja. Työpaikkoja syntyisi rahoituksen pullonkaulan helpotuttua sekä olemassa oleviin että uusiin yrityksiin. 

Kolmanneksi valtio ei voi väistää vastuutaan valtion perusinfrastruktuurin kuten lentokenttiin, rautateihin, tiestöön ja vesiväyliin liittyvissä toiminnoissa. Tähän Keskusta on esittänyt Valtion Infra Oy:n perustamista. Se voisi rahoittaa esimerkiksi suurimpia valtion väylä- ja rakennusinvestointihankkeita. Erona budjettirahoitukseen on suurten investointien ajoittaminen budjettiin pidemmälle aikavälille.

Infra Oy:n osaksi pitäisi hakea myös muita tulolähteitä, jotka tulisivat valtion budjetin ulkopuolelta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Fortumin omistamat sähköverkot, joita se on nyt myymässä. Valtion Infra Oy saisi niistä kohtuullisen hyvää tuottoa ja huoltovarmuuden sekä turvallisuuden kannalta elintärkeiden sähköverkkojen omistus saataisiin pidettyä suomalaisissa käsissä ja valtion enemmistöomistuksessa. Sähköverkot on lainsäädännöllä suojattu alueellisiksi monopoleiksi eikä sellaisia saisi koskaan päästää markkinavoimien temmellyskentäksi.

Infra Oy:n rahoitukseen voisi lanseerata kansanobligaation, jolle saataisiin hieman pankkikorkoa korkeampi tuotto. Tämä auttaisi saamaan osan laiskana pankkitileillä makaavasta yksityisvarallisuudesta yhteisten hankkeiden rahoittamiseen. Myös eläkeyhtiöille Infra Oy olisi mielenkiintoinen sijoituskohde ja valtion osuus voisi tulla esimerkiksi osittain ei-strategisten pörssiyhtiöiden myyntituloista. Infra Oy:n perustamisella saisimme vauhtia investointeihin.

 

Avainsanat: Valtio-omistus, Infra Oy, kasvurahasto