Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Sunnuntai 23.3.2014 klo 14:00

Olen tullut politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Kun minut valittiin tähän hommaan vajaat kaksi vuotta sitten, halusin tuoda politiikkaan uudenlaista keskustelun ja sopimisen kulttuuria. Olen vilpittömän iloinen siitä, että tänään oppositio ja hallitus ovat ajatelleet seuraavia vaaleja pidemmälle, koko maan etua. Uskon, että se voi osaltaan herättää uudenlaista luottamusta politiikkaa kohtaan. 

Asiantuntijoiden vahva näkemys on ollut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Sovitussa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla, mutta palvelut tuotetaan paikallisella ja alueellisella tasolla kuten tähänkin asti. Keskustalle on tärkeää, että rakenteissa vastaisuudessakin huomioidaan Suomen erilaisten alueiden erilaiset tarpeet.

Toinen asiantuntijoiden vaatima tavoite on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan poistaminen. Sen myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tämä on ollut myös Keskustan uudistustavoitteen tärkein osa.Aiemmin hallituksen piiristä esitetyissä malleissa nämä asiantuntijoiden vaatimat tavoitteet eivät olisi toteutuneet.

Lue lisää »

Avainsanat: Sote-uudistus, terveydenhuollon rahoitus, yksikanavaisuus, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto

Puhe Vero2014 -tapahtumassa 12.3.2014

Keskiviikko 12.3.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee yrittäjien kasvuintoa ja ihmisiltä halukkuutta tehdä työtä. Verotuksen suuressa linjassa kannattaa keskittyä näihin kahteen asiaan. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä ja omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Yleistä työnteon kannustavuutta taas lisää tuloverotuksen kannustavuus.

Alkuun muutama huomio taloustilanteesta. Suomen talouden tilanne on synkkä. Kansantaloutemme romahti ennätyspitkän kasvukauden jälkeen vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote putosi peräti 9 prosenttia. Vuosien 2010 ja 2011 pienen nousun jälkeen Suomessa tapahtui pelätty W-ilmiö: jouduimme taas laskun tielle emmekä ole sen jälkeen päässeet toipumaan samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimme Ruotsi. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.

Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta me emme ole omien ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Suomen tilannetta vaikeuttaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja samanaikainen julkisen talouden syvä kestävyysvaje. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008. Taloutemme surkea tila johtuu monista tekijöistä. Huolestuttavinta heikossa kehityksessä on se, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan, mikä on ainutlaatuista sodanjälkeisessä historiassamme. Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan monia toimia. Ne liittyvät esimerkiksi johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen.

Ennen kuin menen tarkemmin verotukseen, vielä muutama ajatus kestävyysvajeestamme. Olemme tällä hetkellä ainakin Euroopan, ellemme jopa maailmanmestareita kahdessa erittäin kyseenalaisessa lajissa. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut. Pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta. Näin ei tietenkään voi jatkua.

 

Lue lisää »

Avainsanat: kestävyysvaje, verotusaste, yhteistöverokanta, veropohja, luovutustappiot, työurat, pk-yritykset, kasvupolitiikka