Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Vinkkivillet liikkeellä

Tiistai 29.4.2014 klo 20:33

Lähestyvät vaalit ovat aina saaneet tarkoitushakuiset vinkkivillet liikkeelle. Toimituksille annetaan syöttöjä ja niiden perässä sitten metsästetään meheviä juttuja. Milloin kyseenalaistetaan terveyttä, milloin ollaan kovasti huolissaan Keskustan taloudesta, milloin ollaan varmoja verokeinottelusta. 
Tänään oltiin taas niin sanotun mehevän jutun perässä. Molempien iltapäivälehtien toimitukset olivat tarkistamassa tosi kuumaa vinkkiä: Sipilä on ostanut Putinilta helikopterin. 
Uskokaa tai älkää, tämä on totta. Ei tietenkään se, että olisin ostanut Putinilta kopterin, mutta se on, että tällaista juttua oltiin oikeasti tekemässä. Kas, kun en ole ostanut Merkeliltä lentokonetta tai Obamalta kuurakettia.  Keskustalla on hyvät suhteet itään ja länteen, mutta ei sentään näin hyvät. Varmaan seuraavan huhun mukaan me Soinin kanssa suunnitellaan yhteistä sukellusvenettä. 
Minäkin annan yhden vinkin: vaihtakaa vinkkivilleä.

Puhe puoluevaltuustossa Vantaalla 26.4.2014

Lauantai 26.4.2014

”Äiti, tarkoittaako tämä nyt sitä, että Suomen koko hallitus muuttaa ulkomaille”. Tämän aidon sitaatin kuulin Pirkanmaan piirikokouksessa kaksi viikkoa sitten. Kyllä pienen lapsen ihmetykseen on aihettakin.

Suomen tilanne on pahassa jamassa ja pako hallituksesta jatkuu. Kuusi ministeriä on jo lähtenyt, Euroopan kentille tähyää tästä hallituksesta pääministeri mukaan lukien peräti neljä ministeriä ja kaksi entistä. Mitä oikein tapahtuu?

Katsotaan hallituksen jättämää perintöä. Hallituksen tavoitteena oli painaa työttömyys viiteen prosenttiin. Maaliskuussa työttömyysprosentti oli 9,5 prosenttiyksikköä. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin tavoite sallisi. Työttömyys on nyt omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. Ei heitä kiinnosta ministereiden urakehitys, vaan he odottavat toimia ja hihojen käärimistä työttömyyden hillitsemiseksi.

Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun, vaikka velkaa yritetään hillitä jopa omaisuuden myynnillä. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, hallitus, EU-vaalit, biotalous, norminpurkutalkoot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, uudistaminen

EU-vaaleja kohti - hihat heilumaan!

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Kuukauden kuluttua 25.5. järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa ajamaan maamme asiaa europarlamentin päätöksenteossa. Meillä on poikkeuksellisen vahva ehdokasjoukko, josta olen ylpeä. Listalta löytyy niin istuvia meppejä, kansanedustajia kuin yksi komissaari. Siellä on entinen ministeri, usean eri alan asiantuntijoita, yrittäjiä, maanviljelijöitä, nuoria ja opiskelijoita. Keskusta on myös ainut suomalainen puolue, jonka ehdokas on eurooppalaisen puolueen kärkiehdokas.

Vaalityö on polkaistu käyntiin ja keskustan vaalibussi on aloittanut kierroksensa. Meidän ei pidä kuitenkaan tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Meitä kaikkia keskustalaisia tarvitaan, jotta saamme oman viestimme perille ja keskustalaiset mepit Euroopan parlamenttiin. Kannustan siis kaikkia viemään keskustalaista viestiä eteenpäin. Uskon, että pelaamalla yhteiseen maaliin, saavutamme parhaan tuloksen. Olen varma, että tämä joukkue pystyy siihen.

Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa. Edustajiemme on valvottava kansallista etuamme esimerkiksi maatalous- ja aluepoliittisissa ratkaisuissa.

Suomi on Euroopan unionin jäsen ja euromaa. Nämä ovat tosiasioita, joista ei äänestetä Euroopan parlamentin vaaleissa. Näissä vaaleissa äänestetään siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan kehittää.

Keskusta haluaa, että EU on suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Euroopan unionille kuuluvat suuret yhteiset asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, kauppasuhteet, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yhteisten ulkosuhteiden hoito.

Eurooppalaisen yhteistyön on oltava käytännönläheistä. Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Kansalaisten luottamus unioniin saavutetaan vain konkreettisilla teoilla.

Keskusta lähtee EU-vaaleihin teemalla ”Koti kuntoon – tuuletusta Eurooppaan”.  Tämä perustuu ajatukseen, että vahva ja asiansa osaava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle.

Kotiasioiden kuntoon laittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että myös Suomen on täytettävä talouspolitiikan vaatimukset, joita olemme asettaneet ja muilta vaatineet.

Keskusta vastustaa EU-maiden yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä. Suomen pitää hakea liittolaisia tälle linjalle EU:n sisällä. Niin EU:n sosiaalidemokraattien kuin Euroopan kansanpuolueenkin kärkiehdokkaat kannattavat eurobondeja eli yhteisen velkapiikin avaamista.

EU tarvitsee myös tuuletusta. Pohjamutia myöten on mietittävä, miten yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Se edellyttää kykyä arvioida kriittisesti tähänastisen työn saavutuksia, virheitä ja puutteita. On keskusteltava siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionille ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella ja paikallisella tasolla.

Viimeistään nyt on aika kääriä hihat ja ruveta töihin ehdokkaidemme puolesta. Tsemppiä ja voimia EU-vaalikentille – ja muistakaa käydä äänestämässä!

Julkaistu Suomenmaassa 25.4.2014

Avainsanat: Euroopan parlamentin vaalit, EU, Euroopan unioni

Puu takaisin hiilikasojen varjosta

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Muutama vuosi sitten Suomi sitoutui vähentämään päästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä erittäin kunnianhimoisella tasolla. Tuoreet tilastotiedot kuitenkin kertovat jostakin aivan muusta. Viime vuonna kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa lisääntyi yli kolmanneksella. Talouden rakennemuutoksessa kohti vähähiilistä tulevaisuutta on laitettu peruutusvaihde silmään.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC oli raportissaan huolissaan uusiutuvan energian tuotannosta.

Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on pudonnut huomattavasti viime vuosina. Liuske-energiaboomi on laskenut USA:ssa kaasun hintaa ja korvannut kivihiilen käyttöä. Tästä on seurannut kivihiilen lisääntynyttä vientiä Eurooppaan. Kivihiilen hinta on painunut täällä alas ja syrjäyttänyt kalliimpaa kaasua. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat olleet alhaisia. Lopputuloksena ovat lisääntyvät hiilidioksidipäästöt.

Suomessa kivihiili on syrjäyttänyt nimenomaan metsähakkeen ja turpeen käyttöä. Kaikki poltettu kivihiili on tuontitavaraa. Tuomme energiatuotteita noin 8,5 miljardin edestä vuodessa enemmän kuin viemme. On selvää, että alijäämäistä vaihtotasetta pystyttäisiin paikkaamaan lisäämällä kotimaista energiantuotantoa.

Kataisen hallitus on toimillaan lisännyt kivihiilen polttamista. Se on kiristänyt turpeen verotusta ja samalla heikentänyt metsähakkeen tukea. Käytännössä puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailukyky kivihiileen verrattuna on heikentynyt merkittävästi. Kun puu ei pala voimalaitosten kattiloissa, sitä ei myöskään liiku metsistä.

Vähäpäästöistä ja hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi sahojen yhteydessä. Tällä hetkellä vasta yksi puupolttoainevoimala on päässyt mukaan syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffin vuosikaton kaksinkertaistamista pitäisikin selvittää, jotta liikkeelle saataisiin esimerkiksi 25 uutta isompaa laitosta kaavaillun 50 laitoksen sijaan.

Suomi-brändin kirkkaana tavoitteena pitäisi olla entistä voimakkaampi panostaminen energiaomavaraisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Näin saisimme korjattua surkeaa vaihtotasettamme, vähennettyä päästöjä ja luotua työtä ja toimeliaisuutta eri puolille maata. Energiaomavaraisuus on nostettava vähintään 50 prosenttiin, samoin uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta.

Kansainväliset esimerkit antavat uskoa, että energiaomavaraisuutta merkittävästi nostamalla voimme saada 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja jopa 90 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat syntyisivät erityisesti nopeasti kasvaville energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian markkinoille ja joka puolelle Suomea. 

Lisäksi puun uudet käyttömahdollisuudet pitää saada konkreettisesti lisäämään työtä. Puun vuosikasvusta käytetään nyt vain puolet. Puun käyttö tulisi lisätä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa ja se on nyt mahdollista Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointiuutisen jälkeen. Tämän tehdasinvestoinnin yhteydessä meillä on myös mahdollisuus testata ja jouhevoittaa lupajärjestelmäämme tehokkaammaksi. Tällainen investointi ei saa kaatua takkuileviin lupaprosesseihin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.4.2014

Avainsanat: energiaomavaraisuus, uusiutuva energia, puuhake, turve, bioenergia, hajautettu lämmön- ja sähköntuotanto

Talouspolitiikkaan tarvitaan uudistavaa ja kauaskantoista otetta

Sunnuntai 13.4.2014 - Juha Sipilä

Suomen taloudellinen tilanne on synkkä. Emme ole toipuneet vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta. Tuottavuuden kasvu on tyssännyt täysin, mikä tekee tästä kriisistä jopa vaikeamman kuin 1990-luvun lamasta. Finanssikriisin aiheuttamien ongelmien lisäksi meneillään on vaikea rakennemuutos, mistä kertovat irtisanomiset ja tuotantolaitosten sulkemiset. Kasvun resepti on hukassa.

Elämme koko ajan velaksi. Syömävelkaa syntyy melkein miljoona euroa tunnissa. Kolmen viime vuoden aikana valtion alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut. Samana aikana valtion velka on kasvanut reilulla 14 miljardilla, mutta todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Nettovelkamme on siis kasvanut noin 24 miljardilla eurolla. Meille on syntynyt piilovelkaa, joka on erittäin huolestuttava kehitys.

Hallitus ei ole myöskään pystynyt kääntämään julkisen talouden suuntaa eivätkä sen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet toteudu: velkasuhde ei käänny laskuun eivätkä suhteellisen alijäämän, työttömyyden tai työllisyysasteen tavoitteet toteudu. Lisäksi työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt.

Julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä yli 46 prosenttiin. Nämä ovat maailmanennätystason lukuja, joilla ei voi ylpeillä.

Helmikuun lopussa hallitukselle luovutetussa taloustieteen professorien talouskriisipaperissa varoitettiin juuri verojen kiristämisen seurauksista. Muualla Euroopassa näkyy jo kasvua, mutta Suomi ole pääsemässä tähän kyytiin. Holmströmin, Korkmanin ja Pohjolan mukaan "Suomen veroaste on kuitenkin siinä määrin korkea, että nojautuminen verotuksen kiristämiseen ei ole keino kestävyysvajeen kutistamiseen."

Miten me sitten selviämme? Suomi tarvitsee uskottavan ja rohkean talousohjelman, jolla velaksi eläminen lopetetaan kuudessa vuodessa. Meidän on pystyttävä jatkuvasti uusiutumaan. Uusiutuminen on myös paras takuu eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi. Vanha viisaus toteaa, että yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Vain vahva talous ja korkea työllisyys turvaavat sosiaalisen hyvinvoinnin.

Keskustan vaihtoehto Suomen selviytymiseksi koostuu kolmesta peruspalikasta. Tavoitteeksi on asetettava 200 000 uutta työpaikkaa kymmenessä vuodessa. Valtion tase on laitettava kunnolla töihin työttömyyden nujertamiseksi.

Suomella on edelleen suhteellista kilpailuetua lukuisilla aloilla. Esimerkiksi energia-alalla, biotaloudessa, elintarviketeollisuudessa, matkailussa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä ja soveltamisessa on mahdollisuuksia luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Meidän on vaan osattava esittää itsellemme oikeat kysymykset, mikä estää kehityksen ja sen jälkeen tehtävä kaikki voitava esteiden poistamiseksi.

Jos työpaikkojen syntymisen esteenä on rahoitus, Keskusta on valmis käyttämään tämän muutoksen tekemiseen valtion tasetta eli omaisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi valtion ei-strategista omistusta voidaan muuttaa uuteen muotoon, mutta vain, jos lopputuloksena on teollisen rakennemuutoksen vauhdittaminen ja 200 000 työpaikkaa.

Toiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä kunnianhimoisesti maaliin. Kirkkaana tavoitteena pitää olla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen ja lääkäriin pääsyn helpottaminen. Hallituksen ja opposition sote-sovussa toteutuu uudistuksen kaksi tärkeintä tavoitetta: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tulee leveämmät hartiat.

Kolmanneksi työuria pitää pidentää joka vaiheesta: alusta, keskeltä ja lopusta. Ihmiset elävät entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää. Ymmärrän niitä vaatimuksia, että mekaaninen päätös eläkeiän nostamisesta ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan näkymä myös työpaikkojen riittävyydestä.

Karkein virhe hallituksen kehyspäätöksessä oli mielestäni lapsilisien leikkaaminen. Viime laman opetukset on pidettävä mielessä, kun mietimme leikkauksia. Keskusta on esittänyt lukuisia vaihtoehtoja 110 miljoonan euron lapsilisäleikkauksen korvaamiseksi: oppivelvollisuusiän nostamisen peruminen, kotihoidon tuen muutoksen peruminen, tupakkaveron lisäkorottaminen 45 sentillä per aski tai yritystukien leikkaaminen vastaavalla summalla.

Valtion talouden tasapainottaminen on kova urakka. Rakenteelliset uudistukset ja kestävän kasvun ruokkiminen eivät tapahdu itsestään. Suomi tarvitsee ennen kaikkea toivon näköaloja ja kauaskantoisia päätöksiä.

Julkaistu Aamulehdessä 13.4.2014

Avainsanat: talous, talouspolitiikka, finanssikriisi, rakennemuutos

Politiikka on kova laji

Torstai 10.4.2014 klo 10:31

Politiikka on kova laji, mutta en kieltämättä arvannut sitä aivan näin kovaksi. Kauppalehti otsikoi tänään, että ”Sipilä verosuunnitteli lapsistaan vauraita”. Juttu ei pohjaudu oikeisiin tietoihin. Vahinko on tietysti jo tapahtunut ja väärän tiedon levittäminen tuntuu pahalta.

 

Toimittaja oli eilen yrittänyt tavoitella minua, mutta olin päivän Oulun yliopistollisessa sairaalassa jälkikontrolleissa. Pystyin vasta illalla palaamaan asiaan sähköpostitse. Oikea tieto ei toimittajalle kelvannut, vaan juttu on tehty täysin nimettömien "asiantuntijoiden" arvailujen perusteella tarkoitushakuisesti. Minun on vaikea ymmärtää aiemmin ammattilehtenä pitämältäni julkaisulta näin heikkoa perehtymistä asioihin.

 

Tässä ei ole tosiaankaan kysymys lahjoituksesta. Lapseni eivät ole järjestelyn vuoksi vaurastuneet eivätkä ole saaneet euroakaan siitä. Toiseksi tässä ei ole käytetty verosuunnittelua eikä tässä myöskään ole sovellettu sukupolvenvaihdokseen liittyvää huojennusta. Järjestelyä tehtäessä yhtiössä ei ollut palkattua henkilöstöä, joten katsoin, että yrityksen sukupolvenvaihdoksen lain henki ei täyty enkä sitä sen vuoksi yrittänytkään. Se olisi ollut tietysti jälkipolville edullisempaa. En ole todellakaan ajatellut tässä verosuunnittelua, en omaani, enkä jälkipolvien.

 

Lapset ovat olleet yhtiön osakkaina jo noin 18 vuotta. Yhtiö on lunastanut minut ja muutaman muun omistajan pois omalla vapaalla pääomallaan.

 

Jutussa mainitaan myös tilinpäätöksessä tehdyn ”sattuvasti arvonalennus”. Tässä yhteydessä yhtiön tase on käyty asiantuntijoiden kanssa kriittisesti läpi, mutta yhtiö ei ole yrittänytkään saada arvonalennuksesta hyötyä verotuksessa. Tällaisen väitteen esittäessään toimittajan olisi pitänyt tutustua yhtiön veroilmoitukseen.

 

Olen luopunut kaikesta yritysomaisuudesta lupaukseni mukaisesti viime vuoden loppuun mennessä. En omista enää puhelinosakettakaan. Olen maksanut säädetyt veroni aina tähän maahan, ja maksan tästäkin eteenpäin. 

 

 

Tiedote: Keskustan Sipilä huolissaan piilovelkaantumisesta ja kasvupaketin näköalattomuudesta

Tiistai 8.4.2014 klo 14:56

8.4.2014

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on huolissaan paitsi valtion velkaantumisesta myös piilovelkaantumisesta. Vuosien 2011 - 2013 aikana alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut.

-Todellinen alijäämä on siis ainakin 24 miljardia. Velka on kuitenkin kasvanut reilulla 14 miljardilla samana aikana. Todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Meille on syntynyt piilovelkaa. Halot ovat loppuneet ja huonekaluja jo poltetaan, Sipilä valotti keskustan ryhmäpuheenvuorossa keskusteltaessa kehysriihen päätöksistä vuosille 2015 - 2018.

Sipilä tarjosi keskustan vaihtoehtona talousohjelmaa, jolla velaksi eläminen lopetetaan kuudessa vuodessa. Jatkuva uusiutuminen on myös paras takuu eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi. Vain vahva talous ja korkea työllisyys turvaavat sosiaalisen hyvinvoinnin.

Kehysriihen kasvupakettia Sipilä piti näköalattomana ja heiveröisenä. Tavoitteena pitää olla 200 000 uutta työpaikkaa.

-Markkinavoimat eivät yksin pysty hoitamaan teollista rakennemuutosta, vaikka Suomella on edelleen suhteellista kilpailuetua lukuisilla aloilla, Sipilä painotti keskustelussa.

Uusia työpaikkoja on luotavissa erityisesti suhteellisen kilpailuedun aloille. Suhteellista kilpailuetua Suomella on ennen muuta energia-alalla, elintarviketeollisuudessa, matkailussa ja tietotekniikassa. Lisäksi on luotava edellytyksiä yrittäjyydelle.

-Kun tavoite on selvä, seuraava tehtävä on esteiden raivaaminen. Jos työpaikkojen syntymisen esteenä on rahoitus, keskusta on valmis käyttämään tämän muutoksen tekemiseen valtion tasetta eli omaisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi olen valmis muuttamaan valtion ei-strategista omistusta uuteen muotoon, siis uuteen muotoon, mutta vain, jos lopputuloksena on teollisen rakennemuutoksen vauhdittaminen ja 200 000 työpaikkaa. Muuten ei kannata myydä eurollakaan, Sipilä kiteytti.

Lisätietoja: Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, puhelin 0400 284 774 ja puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: kehys 2013 - 2018, piilovelkaantuminen, kasvupaketti, kilpailuetu, työpaikat, valtion omaisuus

Lapsilisien leikkaamiselle on vaihtoehtoja

Perjantai 4.4.2014 - Juha Sipilä

Keskusta, perussuomalaiset ja vasenryhmä ovat tänään jättäneet hallitukselle välikysymyksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta.  Lapsilisien leikkaaminen on arvovalinta hallitukselta.  Keskusta ei olisi sitä tehnyt.

Keskustan mielestä olisi hyvä, jos hallitus voisi vielä uudelleen harkita leikkausta niin kuin monet hallituspuolueiden edustajat ovat toivoneet. Lapsilisiin tehtävällä 110 miljoonan euron leikkauksella on lukuisia vaihtoehtoja.

Ensimmäiseksi hallitus voisi luopua oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliiton arvion mukaan se maksaa 108 miljoonaa euroa. Hallitus kuitenkin lisää yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia vain 5,6 miljoonalla euroa. Hallituksen summa on siis reippaasti alimitoitettu ja täytyy ihmetellä, mitä sillä oikein saadaan. Kuntien kustannukset ainakin nousevat, vaikka tavoite on ollut täysin päinvastainen. Kunnat ovat jo muutenkin kantaneet suuremman vastuun julkisen talouden säästöistä kuin valtio itse.

Toinen vaihtoehto olisi kokonaan perua kotihoidon tuen rajaamispäätös, jonka mukaan oikeus tukeen on jaettava puoliksi molemmille vanhemmille.  Valtiovarainministeriön laskelmien kiintiöittäminen tuo julkiselle taloudella lisää kustannuksia vähintään 76 miljoonaa euroa. Siis tämä päätös tuo lisää kustannuksia, ei säästä.

Kolmas vaihtoehto olisi nipistää summa yritystuista. Tehottomiksi yritystuiksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa. Myös yrityspalveluverkostossa on paljon päällekkäisyyttä ja sitä voidaan tehostaa.

Neljäs vaihtoehto olisi ollut nostaa tupakkaveroa leikkausta vastaavalla summalla.

Hallituksen johdonmukaisuutta on pakko ihmetellä näiden lukujen valossa. Hallitus on esimerkiksi useaan kertaan toistanut, että kunnille ei saa tulla lisäkustannuksia saati velvoitteita. Kunnat joutuvat taas harkitsemaan veroprosenttien nostamista näiden päätösten valossa. Kansalaiselle ei ole merkitystä meneekö veroeuro kunnalle vai valtiolle. Se lähtee samasta yhteisestä lompakosta.

Vaihtoehtoja lapsilisien leikkaamiselle on, jos vaan halua löytyy. Oppositiopuolueena olemme valmiita hakemaan vastaavan summan muista menoista yhdessä hallituksen kanssa. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu MTV3:n vierasblogissa 4.4.2014

Avainsanat: lapsilisä, perhepolitiikka