Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Jaa |

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30


Erityisen suuri pettymys Kataisen hallitus on ollut suomalaiselle yrittäjyydelle. Nyt pitää tehdä rehellinen arviointi suomalaisen yrittäjyyden tilanteesta. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä. Omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Henkilöyhtiöiden maksaman veron ero osakeyhtiöihin on kasvanut merkittävästi. Hallituksen veropolitiikkaa on ollut poukkoilevaa. Monilta on usko mennyt pitkäjänteiseen politiikkaan ja investointeja valuu Suomen ulkopuolelle. Ainoa positiivinen asia on yhteisöveron alentaminen, mutta sen vaikutukset jäävät olemattomiksi, mikäli tulosta ei tehdä Suomessa.

Yrityksen yhtiökokouksessa näiden näyttöjen jälkeen toimitusjohtaja ei olisi saanut tili- ja vastuuvapautta.

Suomi on kadottanut kyvyn tehdä nopeasti päätöksiä ja toimia. Mielestäni asetamme riman liian matalalle yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Meillä on mennyt pitkään hyvin. Politiikan tekeminen on ollut hyvin erilaista kuin mitä se on tästä eteenpäin. Uusiutumiskykymme on palautettava. Meidän on kyettävä edessä oleviin kipeisiinkin päätöksiin pidemmistä työurista, eläkeiästä, työmarkkinoiden vaatimista uudistuksista ja julkisen talouden uudistuksista.

Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on tasapainotettava. Julkista sektoria ei voi enää paisuttaa eikä bruttoveroaste saa nousta. Näillä mittareilla katsottuna olemme kyseenalaisessa maailmanennätysluokassa.

Suuret rakenneuudistukset on vietävä maaliin reippaalla otteella. Tarvitsemme työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta. Elämme yhä pidempään ja entistä terveempänä, joten on luontevaa, että myös työskentelemme pidempään. Pelkkä mekaaninen vanhuuseläkeiän nosto ei riitä, vaan sen rinnalla tarvitsemme uskottavan näkymän uusista työpaikoista. Tarvitsemme lisää työtunteja kansantalouteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä määrätietoisesti maaliin. Sovitussa ratkaisussa integroidaan sosiaalitoimi, perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan.

Tarvitsemme normien purkamista ja yhteiskunnan tehtävien uudelleen arviointia. Ylinormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tämä viesti on tuttu monilta julkishallinnon toimialoilta.

Julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävissä koko Suomelle kilpailuetu. Se tarkoittaa esimerkiksi nopeaa lupien käsittelyä. Tämä asenne- ja ajattelutapa tulee ottaa julkishallinnon uudistamisen ohjenuoraksi. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta taas houkuttelee maahan yrityksiä investointeineen ja uusine työpaikkoineen.

Tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa. Teollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava.  Meneillään olevaan syvään teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Keskustan esittämä miljardiluokan kasvurahasto toisi riittävän suuruisen muutossysäyksen uusien työpaikkojen syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus.

Kerron lähestymistapamme tavoitteeseen. Tavoite 200 000 uudesta työpaikasta on palasteltavissa osiin yhteistyössä eri toimialojen ja alan yritysten kanssa: biotalous, metalliteollisuus, tietotekniikka, matkailu, kaivannaisteollisuus ja niin edelleen. Toimialojen kanssa on käytävä jatkuvasti keskusteluja, mitä esteitä kasvun ja työpaikkojen synnyttämiseksi heidän mielestään on. Matkailusta löytyi esimerkiksi lainsäädäntöasioita, lupakäytäntöjä, byrokratiaa, pohjoisten lentokenttien ja lentoliikenteen varmistamista ja niin edelleen.

Jos ja kun esteenä on yritysten rahoitus, Keskusta on valmis käyttämään muutoksen aikaansaamiseen valtion omaisuutta. Jos tavoite vaatii valtiota mukaan yksityisiin yrityksiin paikkaamaan rahoituskapeikkoja, olemme siihen valmiita. Keskustan kasvurahasto on valtion uudenlaista osaomistajuutta 2010-luvulla. Valtion omistus siis muuttuisi toiseen, tämän ajan vaatimuksia vastaavaan muotoon eli osaomistukseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen pesämuna voidaan kerätä myymällä valtion ei-strategista omistusta, kuten TeliaSoneraa tai Sampoa.

Valtio ei saa valita voittajia, toiminnan täytyy aina olla yrittäjävetoista ja sijoitetun rahan täytyy kiertää hyvin. Tämä on uutta valtion teollistamispolitiikkaa – tämä on sitä Alkion perään kuuluttamaa edistyksen lipun kantamista. Mikäli nykyisellä hallituksella ei ole visioita tai edes harmaata aavistusta, miten tämä strategisesti ja uutta arvoa tuovasti tehdään, niin silloin valtion ei pidä myydä omistusta eurollakaan.

Energiapolitiikassa Keskusta on asettanut seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi kovat tavoitteet. Sitä noudattamalla meillä on kahdenkymmenen vuoden päästä:

50 – 80 000 uutta työpaikkaa toimialalla
Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet puoleen vuoden 1990 tasosta
Uusiutuvan energian osuus nousee 32:sta yli 60 prosenttiin
Energiaomavaraisuutemme nousee 60 prosenttiin, sähkön tuotannossa sataan
Uusiutuva energia on yhdessä sähköautojen osuuden kanssa jo puolet liikenteen energiankulutuksesta
Fossiilisen öljyn käyttö putoaa kolmannekseen nykyisestä
Hiilen käyttö loppuu kokonaan
Ja olemme parantaneet kauppatasettamme 2-3 miljardilla eurolla.

Keskusta on laatinut tavoitteiden lisäksi konkreettisen tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen – ja öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Suomi selviää tästä vain yrittäjyydellä ja panemalla talouden perusta kuntoon. Suomi tarvitsee sekä yrittäjien kasvuintoa että ihmisiltä halua tehdä työtä.

Keskusta on ollut perinteisesti yrittäjyyden puolue. Olemme kolmen viime vuoden aikana esittäneet lukuisia toimenpide-ehdotuksia yrittäjyyden tiellä olevien esteiden poistamiseksi. Tässä muutamia esimerkkejä:

Kasvurahaston perustamisen mainitsin jo
Valtion Infra Oy:n perustaminen
Henkilöyhtiöille ja toiminimiyhtiöille viiden prosentin yrittäjävähennys
Pienten pörssiosinkojen verovapaus
•Luovutustappioiden vähennysoikeuden laajentaminen muihin pääomatuloihin
First North -listan yritysten rinnastaminen yksityisiin osakeyhtiöihin osinkoverotuksessa
Aloittavien yritysten henkilöstöantien arvostamisongelman poistaminen
Ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle
Mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
Palkka.fi –portaalin yksinkertaistaminen
Ja uusimpana esityksenä yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Viimeisten vuosien aikana uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että suomalaisen kasvollisen yrittäjyyden edellytykset säilyvät. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous, jossa omistus ja päätösvalta ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Ulkomaisia investointeja tarvitaan. Ne ovat tervetulleita, mutta tarvitsemme myös pitkäjänteistä, kasvollista, suomalaista omistajuuttaja yrittäjyyttä. Vain iskukykyiset yritykset pystyvät turvaamaan yhteiskunnan rahoituspohjan ja työllisyyden kehittymisen.

Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi viime viikolla perintö- ja lahjaveroa koskevan raportin, jonka mukaan perintö- ja lahjavero voitaisiin poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla. Raportin mukaan muutos voidaan tehdä edellä mainitulla tavalla kustannusneutraalisti. Vero kohdistuisi samoihin tulolähteisiin.  Jos muutosta ei voida tehdä ilman verotulojen menetystä, muita keinoja yritysten sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi on tehtävä viipymättä.

Hyvät ystävät,

Olemme viettäneet tänä vuonna valtioneuvos Johannes Virolaisen juhlavuotta. Hänen syntymästään tuli tammikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Virolaisen painoarvo Keskustan historiassa on merkittävä. Hän muistutti, miten taloudellisten arvojen tavoittelu ei ole ainoa liikkeelle paneva voima. Hänelle hengelliset, henkiset arvot, arvostukset ja asenteet olivat yhtä tärkeitä. Ja matalan kasvun aikoina hän kehotti turvautumaan kulttuurin ja koulutuksen antamiin uusiin mahdollisuuksiin. 

Hänelle erityisen rakas oli peruskoulu-uudistus. Virolainen lähti tekemään keskustalaisen arvomaailman mukaista kaikille yhtäläistä ja maksutonta peruskoulua. Jokaisella tuli olla yhtäläiset mahdollisuudet päästä opintotielle vanhempien varallisuuteen tai kotipaikkaan katsomatta. Virolainen ymmärsi, että pienellä maalla ei ole varaa hukata kenenkään panosta.

Keskustan ajama peruskoulu on ollut yksi Suomen menestystarinan kivijaloista. Sitä tullaan vieläkin ihmettelemään eri puolilta maailmaa.

Meillä ei ole kuitenkaan varaa liikaan tyytyväisyyteen. Tänään, lähes 40 vuotta myöhemmin tehtävämme on sama kuin Virolaisella. Suomalainen peruskoulu on pelastettava uudelleen.

Tuoreet Pisa-tutkimukset osoittavat huolestuttavia merkkejä. Vaikka olemme edelleen maailman kärkeä, ovat erot suomalaisten koululaisten välillä kasvamassa huolestuttavalla tavalla. Erityisesti pojat, Itä- ja Pohjois-Suomi sekä maahanmuuttajat uhkaavat pudota kyydistä.

Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet. Kaavamaisen, kalliin ja tehottoman oppivelvollisuusiän noston sijaan meidän pitää vahvistaa esi- ja perusopetusta.

Keskusta haluaa tuoda peruskouluun tekemällä oppimista. Tarvitsemme uutta ajattelutapaa ja teknologiaa sekä parempia oppimisympäristöjä. Näitä ovat muun muassa älypaperille ladattavat kirjat, virtuaalinen etälukio ja pelinomainen oppiminen. Pelinomaisessa oppimisessa luontaisen kiinnostuksen kautta syntyvä innostus on saanutmaailmalla aikaan hyviä oppimistuloksia. Tämä koskee erityisesti poikia. Uudet oppimisympäristöt antavat eväitä erilaisten oppijoiden huomioimiseen ja tasa-arvoisen opetuksen sekä mahdollistavat Suomen pysymisen maailman kärkimaiden joukossa.

Keskusta haluaa olla suunnannäyttäjä peruskoulun uudistamisessa. Tavoitteena on, ettei 2020-luvun Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää enää joka päivä neljää alle 30-vuotiasta nuorta. Estetään tämä inhimillinen tragedia ja taloudellinen katastrofi.

Lukioverkon harventamisen liittyvät uutiset ovat huolestuttavia. Toteutuessaan se asettaa nuorisomme epätasa-arvoiseen asemaan. Monissa pienissä kunnissa se vaikeuttaisi myös pätevien opettajien saamista yläasteella, sillä samoja opettajia käytetään sekä lukioissa että yläasteella. Meidän on otettava rohkeasti käyttöön uutta teknologiaa ja ideoita ja kehittää hajautettua yhteiskuntaa.

Keskusta haluaa rakentaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja eheämpään suuntaan. Sosiaalinen rikkinäisyys ja eriarvoisuuskehitys pitää saada pysäytetyksi. Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Hallituksen tekemä päätös lapsilisien leikkaamisesta oli lyhytnäköistä.

Perheiden tukemisen ja varhaisen puuttumisen ohella Keskusta on puhunut toistamiseen omaishoitajien työn arvostamisesta. He tekevät raskasta työtä rakkaimpiensa parissa, siirtävät laitoshoidon tarvetta eteenpäin ja mahdollistavat turvallisen hoidon kotona. Tämä pienentää myös yhteiskunnan kuluja. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava.

Yhteiskunnan pitäisi tukea erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä. Jos ja kun köyhyyttä halutaan aidosti vähentää, pitäisi pystyä tekemään päätöksiä, jotka parantavat pelkästään perusturvaa. Mielestäni pitäisi voida selvittää, onko perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan väliselle kytkökselle tehtävissä jotain.

Suomen tilanne vaatii ratkaisukseen todella suurta muutosta. Meidän ehdottomasti suurin uhkakuva on talouden huono kehitys. Pelkät talouspolitiikan toimet eivät riitä. Tarvitsemme mukaan kaikki. Ilman omien asenteidemme ja arvojemme merkittävää muutosta emme tule onnistumaan. Ilman tätä muutosta yhteiskunta tulee edelleen eriarvoistumaan ja kovenemaan.  

Talouden lisäksi viime aikoina suomalaisia ja eurooppalaisia on keskusteluttanut turvallisuuspolitiikka. Tähän aiheeseen palaan vielä huomenna, mikäli minut valitaan jatkokaudelle. Tässä kuitenkin muutamia huomioita.

Turvallisuuspoliittinen keskustelu on pysynyt erittäin pinnallisena, mutta kiihkeänä. Keskustan kielteisen Nato-kannan perusteluja on kyselty. Tai oikeastaan on kyselty - milloin muutatte kantanne oikeaksi.

Minulla itselläni ei ole asiassa mitään etukäteistabuja. Koko Pohjolan turvallisuusasetelmaan vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä tunnepohjalta tai varsinkaan lonkalta heittäen. Kysymys on vakavasta asiasta, kannatan avointa keskustelua, mutta enhyväksy populistista vastakkainasettelua. Kysymys on yhdestä politiikan tärkeimmästä lohkosta – kansalaisten turvallisuudesta. Nato-keskustelu vaati faktoja. Plussia ja miinuksia on punnittava tasapuolisesti. Keskustelussa ei myöskään saa leimata nykyistä asetelmaa parhaana vaihtoehtona pitäviä taantumuksellisiksi voimiksi. Leimakirveiden heittelyä pitää välttää molemmin puolin. Tähän palaan perusteellisemmin huomenna.

Historiallisen huono ja muusta Euroopasta poikkeava talouskehitys Suomessa asettaa päättäjät vakavaan tilanteeseen. Kokoomus valitsee tänään puheenjohtajan, joka valitaan todennäköisesti Suomen hallituksen pääministeriksi. Tulevien hallitusneuvotteluiden jälkeen pääministerin on aidosti ja rehellisesti vastattava itselleen ja suomalaisille:

muuttuuko Suomen suunta tällä ohjelmalla?
saadaanko työttömyys nujerretuksi?
saadaanko velaksi eläminen loppumaan järjellisessä aikataulussa?

Tähän saakka tehdyillä toimilla suunta ei ole yrittänytkään kääntyä. Jos vastaus on vähänkään epäröivä, silloin on parempi pitää eduskuntavaalit jo syksyllä. Suomi on saatava nousuun.

Minulta on lukuisia kertoja kysytty mieluisimmasta hallituspohjasta. Ilmassa on monenlaisia arvailuja sopimuksista koskien tulevaa hallituspohjaa. Mistä ihmeestä nämä spekulaatiot lähtevät? Varmoina tietoina esitetään osallistumistani neuvotteluihin tulevasta hallituspohjasta. Liikkeellä on mitä ihmeellisimpiä tarinoita.

Sopimuksia ennen vaaleja ei ole eikä tule. Jos joku niitä kyhäilee jossakin, heillä ei ole puoluejohdon valtakirjaa asiassa.

Keskusta lähtee eduskuntavaaleissa haastamaan päähallituspuolue Kokoomuksen politiikan ja vaihtoehdon. Kokoomus on näyttönsä antanut kuluvalla hallituskaudella. Keskusta tarjoaa suomalaisille selkeän vaihtoehdon. Tulemme syksyn aikana esittelemään lisää rohkeita linjauksia niin talous- kuin veropolitiikasta, valtion omistajapolitiikasta, sivistyspolitiikasta, vastuunotosta ja huolenpidosta. Olemme valmiita tavoittelemaan muutoksen veturin paikkaa. Tärkeintä on saada Suomen kurssi käännetyksi.

Suomi tarvitsee keskustaa. Haluamme rakentaa luonnonmukaista, sosiaalisesti ehyttä ja hajautettua yhteiskuntaa. Uskomme suomalaiseen työhön, yrittäjyyteen, koulutukseen, biotalouteen ja ruokaan. Muutokseen tarvitaan koko Suomea ja kaikkia suomalaisia. Muutos tehdään yhdessä. Tämä aika vaatii poikkeuksellista muutosvalmiutta, uutta ryhtiä ja yhteistyötä yli puoluerajojen.

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,