Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Budjettipäivän mietteitä lentomatkalla Ouluun

Torstai 28.8.2014 klo 23:51

Tätä päivää varjostivat vakavat uutiset Venäjän toimista Ukrainasta sekä ilmatilaloukkaukset Suomen ilmatilassa. Mittarilentosäännöillä lennettäessä nykyisillä navigointilaitteilla pystytään hyvin tarkaan suunnistamiseen säässä kuin säässä. Todennäköisyys sille, että kolme kertaa saman viikon aikana tapahtuva ilmatilan loukkaus olisi vahinko, on aika pieni. Jos lentoreitiltä poikkeamiseen johtavia navigointivirheitä ja vahinkoja sattuu näin usein, tämä on jo lentoturvallisuuskysymys muille samassa ilmatilassa lentäville. Toivottavasti Suomi saa Venäjältä nopeasti selvityksen asiasta.

Hallituspuolueet sopivat vuoden 2015 talousarviosta tänään. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy budjetin perustana olevaan talouskasvun ennusteeseen. Talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön uuteen suhdanne-ennusteeseen, joka kuitenkin julkaistaan vasta 15. syyskuuta? Esitysten arviointi on vaikeaa, jos suhdanne-ennustetta ei kerrota, vaikka se on jo tiedossa.

Esitys ei sisällä suuressa kuvassa yllätyksiä eikä myöskään tarjoa keinoja työllisyyden paranemiselle. Nopeita ratkaisuja olisivat työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä työllistävän kotimaisen energian lisääminen venäläisen kivihiilen polton sijaan. Turpeen verotuksen palauttaminen vuoden 2012 tasolle ja korvaaminen vaikka kivihiilen veron korottamisella olisi käynnistänyt investointeja ja kohentanut myös kotimaisen puuhakkeen asemaa. Energiapolitiikan suunnan muutoksella olisi suuri työllistävä vaikutus.

Yllättävää oli myös yritysten sukupolvenvaihdosten vaikeuttaminen edelleen pääoma- sekä perintö- ja lahjaveroa korottamalla. Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseen tulisi saada nopeasti ratkaisu, muuten sinivalkoinen kasvollinen yrityksen omistaja käy entistä harvinaisemmaksi Suomessa.

Valtion velanoton arvellaan pienenevän, mikä olisi hyvä asia. Arvioinnissa unohtuu kuitenkin se tosiasia, että velanottoa hillitään valtion yhtiöiden myynnillä sekä voitonjaon kasvattamisella. Kun vuosille 2014-2015 ajoittuvat valtion omaisuutta pienentävät toimet toteutuvat pääasiassa ensi vuonna, nettovelka kasvaa lähemmäs kuudella miljardilla eurolla 4,5 miljardin sijaan. Valtionyhtiöiden myyntitulot tulisi käyttää uusien työpaikkojen synnyttämisen vauhdiitamiseksi, kuten Keskusta on esittänyt. Nyt tuohon käytetään vain pieni osa myyntituloista. Rakenteellisiin ongelmiin tarjotaan nyt pääasiassa suhdannepoliittisia toimia, mitkä eivät auta pitkällä tähtäimellä uuden työn syntymiseen.

Tämän päivän neuvotteluissa on luovuttu oppivelvollisuusiän nostamisesta. Se oli oikea päätös. Lapsilisien leikkaus jäi edelleen voimaan ja sitä kompensoidaan määräajan lapsivähennyksellä. Keskustan esittämä vaihtoehto tälle on edelleen lapsilisäleikkauksesta ja määräaikaisesta vähennyksestä luopuminen sekä perheiden valinnanvapauden säilyttäminen kotihoidontuessa. Tuleva kotihoidontuen kiintiöittäminen tuo lisäkustannuksia kunnille päivähoitokulujen kasvaessa.

Keskusta kannattaa MMM:n ja YM:n yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi

Maanantai 25.8.2014 klo 13:24

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon esitys ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön mahdollisesta yhdistämisestä on kannatettava. Ministeriöiden yhdistäminen on ollut Keskustan agendalla jo pitkään osana ministereiden määrän vähentämistä. Ministereiden määrä ei vähene, jos mahdollisesti perustettavaan ministeriöön jää kaksi ministeriä. Toivon, että hallitus tarttuu Orpon aloitteeseen ja selvittää asian ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Lupaprosessit ovat viime vuosina hidastuneet ja viivyttäneet näin tarpeettomasti investointeja. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta hallinnon sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen on keskeinen asia.

Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaativat joustavaa ja tehokasta lähestymistapaa yli hallinnollisten rajojen.  Ministeriöiden yhdistämisellä saatetaan esimerkiksi Itämeren suojelun näkökulmasta kaikki tärkeimmät toimijat saman katon alle. Meidän päättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että luonto jää paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle kuin olemme itse sen saaneet.

 

Avainsanat: hallinto, ministereiden määrä, lupaprosessit, luonnonvaraministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristoministeriö, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, ylisukupolvinen

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Torstai 21.8.2014 klo 13:37

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Hyvinkää 21.8.2014

 (muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat, hyvät edustajakollegat,

 

Lainsäädäntö ja normit on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, mutta jäykkinä ja liiallisina ne ovat usein muuttuneet järkevän toiminnan esteeksi. Olemme menneet liian pitkälle sääntelyssä: normeja ja byrokratiaa on purettava ja käytäntöjä tehtävä joustavammiksi. Tässä olemme kansalaisten kanssa täysin samaa mieltä.

 

Haastoin heinäkuussa kaikki puolueet byrokratiatalkoisiin. Keskusta on itse tarttunut toimeen. Kesän aikana olemme keränneet 101 konkreettista ehdotusta tarvittavista toimenpiteistä ja esimerkeistä. Tämä on vasta alkua normien purkamisessa ja hallinnon järkevöittämisessä.

 

Nostan tässä esiin muutamia työmme tuloksia. Monet ehdotuksista voivat tuntua pieniltä, mutta yksittäisen ihmisen tai yrityksen elämässä ne saattavat tuottaa kohtuutonta vaivaa ja myös kustannuksia. Ehdotukset eivät myöskään ole keskenään yhteismitallisia. Joidenkin kohdalla kyse on melko periaatteellisesta kannasta, jotkut taas ovat lähes valmiita toimeenpantaviksi.

 

Ihan ensimmäiseksi tulee luopua sellaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät byrokratiaa. Lasten kotihoidontuen kiintiöittäminen ja lapsilisäleikkaus yhdistettynä monimutkaiseen verovähennykseen ovat enemmän hallintoa lisääviä kuin keventäviä.

 

Tarvitsemme Suomeen uutta työtä ja uusia yrityksiä. Siksi yrittäminen ja työllistäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 

 

Aloittavan yrittäjän pitää saada netistä Y-tunnus sekä pääsy ennakonperintä- ja alv-rekisteriin ilmoitusmenettelyllä. Mikroyrittäjien kirjanpito on mahdollistettava tiliotepohjaisesti. Irtisanomiskorvauksen pitää voida toimia yrityksen alkupääomana ja ansioon sidottu työttömyyspäiväraha määräaikaisena starttirahana.

 

Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa järkevä rakentaminen ja yhteiskuntasuunnittelu. Jäykät menettelytavat ja laajat valitusmahdollisuudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kaavoitus on monesti muodostunut kehityksen jarruksi. Olemme tehneet monia ehdotuksia kaavoituksen järkeistämiseksi.  

 

Ehdotamme esimerkiksi, että viranomaisen valittamista toisen viranomaisen päätöksistä pitää rajoittaa. Pääviranomaisen pitää jo asian valmistelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon muiden viranomaisten lausunnot.

 

Asuntorakentaminen on tehty harvaan asutussa maassamme kalliiksi ja joustamattomaksi. Sekä kaupungeissa että maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua. Pääkaupunkiseudulla on kysyntää pienistä asunnoista, mutta niitä ei saa rakentaa tarpeeksi asuntojen keskikokovaatimuksen vuoksi. Myös kaavamaiset autopaikkavaatimukset lisäävät kustannuksia. Maaseutuasumisen helpottamiseksi on luotava kevyesti toteutettava kyläkaava, jolla kylään haettaisiin 20 - 30 hyvää rakennuspaikkaa. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on tehtävä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi.

 

Kotimaisen energian tuottamista voidaan vauhdittaa säädöksiä muuttamalla. Piensähkön tuottamisen esteet on poistettava ottamalla käyttöön pientuottajan nettomittarointi. Tuottamalla verkkoon sähköä voidaan tuotetun sähkön määrä vähentää ostetusta sähköstä osittain tai kokonaan.

 

Paljon puhuttuun energiatodistukseen on saatava järkeä. Uusilta ja uudehkoilta omakotitaloilta vaaditaan myytäessä ja vuokrattaessa todelliseen energiankulutukseen perustumaton, teoreettinen energiatodistus, jonka hankkiminen maksaa kohtuuttomasti ja aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa. Näyttö toteutuneesta energiankulutuksesta on hyväksyttävä samanarvoiseksi energiatodistukseksi.

 

Maatalouden kohtaama paperisota ja valvonta on ihan oma lukunsa. Kaikki ei ole pelkästään EU:n vika, vaan olemme ihan itse kansallisilla päätöksillä lisänneet viljelijöiden taakkaa. Kotimaisin keinoin pystymme kohtuullistamaan valvontaseuraamuksia. Nykyisin täydentävien ehtojen valvonnassa sanktiot ulotetaan kaikkiin viljelijätukiin, jolloin yksittäisestä, pienestä ja tahattomasta virheestä voi tulla kohtuuton seuraamus viljelijälle. Takaisinperittävä summa voi olla suurempi kuin kyseisen vuoden tuki.

 

Monissa tapauksissa lupamenettely voidaan korvata viranomaisohjeistuksella. Esimerkkejä ovat sesonkiaikoina tapahtuva marjojen ja juuresten myynti maanteiden levähdyspaikoilla sekä häiden ja yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet.  Aurinkopaneeleiden asentamista ja öljylämmityksestä maalämpöön vaihtamista ei pidä vaikeuttaa lupamenettelyllä.

 

Viranomaisia varten on usein toimitettava erilaisia lausuntoja ja todistuksia. Samaa sairautta tai vammaa koskevista päällekkäisistä lääkärintodistuksista on luovuttava. Nykyisin vakuutusyhtiöt ja viranomaiset vaativat erilaisia todistuksia, joiden kirjoittamiseen lääkärin aikaa kuluu kohtuuttomasti. Työnantaja joutuu antamaan erillisiä palkkatodistuksia, vaikka tarvittavat tiedot selviävät palkkalaskelmasta.

 

Olemme myös normittamassa toisten ihmisten auttamisen olemattomiin. Erityisesti näin kesällä talkootyö on monelle tuttua. Nykyisin talkootyön tekemisestä pitää ilmoittaa verohallinnolle ja verohallinnon tulkinnan mukaisesti myös talkoilla tarjotusta ateriasta pitää talkoolaisen ilmoittaa verotuksessaan ja maksaa aterioista vero. Tähänkin on saatava maalaisjärkeä. Talkooväelle tarjotut ateriat on oltava aina verottomia.

 

Myös vapaaehtoistyön tulkintaan on saatava tolkkua, mikäli ei ole kyse toistuvasta työstä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimisto katkaisi työttömältä työttömyystuen maksamisen, koska hän oli auttanut yrittäjäystäväänsä firman avajaisissa kahvinkeitossa. Viranomainen ei katsonut tällaista toimintaa vapaaehtoistyöksi.

 

Kaikki edellä kerrotut ovat esimerkkejä todellisesta elämästä. Juuri päättyneen pyöräilytapahtuman aikana tapasin tuhansia ihmisiä, joiden kertomuksista näitä on poimittu. Jatketaan työtä. Kertokaa meille innostavista esimerkeistä. Antakaa palautetta tai kommentteja, se vie asiaa aina eteenpäin.

 

Haastoin muut puolueet byrokratiatalkoisiin. Tarjous on edelleen voimassa. Tässä kohtaa meillä kaikilla politiikassa mukana olevilla on mahdollisuus muuttaa poliittista kulttuuria. Ehdotan, että myös muut puolueet esittävät omia ehdotuksiaan. Ei ammuta toisten tekemiä avauksia saman tien alas. Purkamalla byrokratiaa helpotamme ihmisten ja yritysten arkea ja usein myös säästämme kustannuksia. Normeja voi tulkita tiukasti ja joustamattomasti, mutta myös kansalais- ja yrittäjäystävällisesti. Tehdään tämä työ yhdessä.

 

Hyvät ystävät,

 

Ensi huhtikuussa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Ne ovat minulle ensimmäiset eduskuntavaalit puoluejohtajana.

 

Lähden vaaleihin samoilla motiiveilla kuin neljä vuotta sitten, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan. Lähdin politiikkaan hakemaan ratkaisuja Suomen ongelmiin. Sitä ennen olin seurannut politiikkaa aivan samalla tavalla kuin enemmistö suomalaisista, kotisohvalta katsomalla televisiouutisia tai lukemalla sanomalehtiä.

 

Kotisohvan näkökulmasta poliitikot käyttävät aivan liian paljon aikaa keskinäiseen pistelyyn ja nokitteluun, kilpailijoiden tahalliseen väärinymmärtämiseen ja muiden ideoiden alasampumiseen sen sijaan, että he keskittyisivät yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.  Tästä toimintatavasta en politiikassa pitänyt neljä vuotta sitten. Jos mahdollista, pidän siitä nyt vielä vähemmän.

 

Eräs tutkija pohti vuosi sitten minua koskeneessa jutussa, muuttaako politiikka miestä vai mies politiikkaa. Itselleni asia on edelleen täysin selvä. Pyrin omalta osaltani tuomaan politiikkaan uusia toiminta- ja käytöstapoja.

 

Haluan pitää myös nämä lähtökohdat kirkkaana mielessä, kun keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin. Lähdemme haastamaan Suomen ongelmien ratkaisemista, emme muita puolueita. Usko ja luottamus politiikkaan voi palautua vain ratkaisukeskeisyydellä ja konkreettisilla teoilla. Esitämme äänestäjille omat ehdotuksemme siitä, miten Suomi saadaan nousuun.  

 

Olen viime viikkojen aikana tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että suomalaiset ymmärtävät, miten vakavassa tilanteessa olemme. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä. Silti väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Meiltä poliitikoilta odotetaan nyt rohkeutta tehdä tilanteen vaatimat johtopäätökset.  Kansalaisten muutosvalmiudesta tämä ei ole kiinni.

 

Alkuvuonna totesin Helsingin Sanomien haastattelussa, että meidän on uudistettava politiikan johtamista. Esitin ministerien ja avustajien määrän vähentämistä sekä tiiviin, vain strategiset tavoitteet sisältävän hallitusohjelman kirjoittamista. Pitkän ja yksityiskohtaisen hallitusohjelman sijasta seuraavan hallituksen on laadittava napakka luettelo strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Tavoitteita voi olla ehkä viisi, korkeintaan kymmenen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti etukäteen sovituilla mittareilla. Tarpeen vaatiessa päätetään uusista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Uskon, että tällainen johtamisjärjestelmä helpottaa ja selkiyttää myös ministeriöiden virkamiesten työtä. Oli kyse mistä tahansa ihmisten organisaatiosta, sen teho kasvaa jopa moninkertaiseksi, jos organisaatiolle on määritelty selkeät tavoitteet.

 

Hallituksen pitää joukkueena sitoutua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Tehokkaan joukkueen optimikoko on lähempänä jalkapallo- kuin jääkiekkojoukkuetta. Olen toisin sanoen valmis vähentämään tuntuvasti ministereiden määrää, jotta hallituksessa päästään aidosti kollegiaaliseen työskentelytapaan.

 

Uuteen johtamiskulttuuriin kuuluu myös ministereiden esikuntien kriittinen arviointi. Minulla on se käsitys, että ne ovat paisuneet viime vuosina liian suuriksi.

 

Edellä hahmottelemani työtapa vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta hallituspuolueilta, niiden eduskuntaryhmiltä ja ministereiltä avustajakuntaa unohtamatta. Luottamuksen rakentamista vaalien jälkeen helpottaa, jos vaalitaistelu käydään niin, että siinä riitelevät asiat eivätkä ihmiset. Tähän olen omalta osaltani sitoutunut.

 

Tällä viikolla kokoomus näyttää ainakin joltain osin tulleen samoille linjoille. Toivon, että myös muut puolueet arvioivat hyvissä ajoin ennen vaaleja hallitusohjelman luonnetta ja hallituksen työskentelytapoja.

 

Hyvät ystävät,

 

Lopuksi vielä vakavasta taloustilanteesta ja budjetista. Johtamisen keskeinen perusta on tosiasioiden tunnustaminen.

 

Syksyllä 2011 hallitus ennusti, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012. Todellisuudessa BKT aleni tuona vuonna 0,8 prosenttia. Vuodelle 2013 ennustettiin yhden prosentin BKT:n kasvua. Toteuma oli -1,4 prosenttia.

 

Molempina vuosina ennusteen ero toteutuneeseen kehitykseen on ollut 2,5 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa määrältään noin 5 miljardia euroa bruttokansantuotteesta. Suomen bruttoveroasteella kerrottuna se tarkoittaa reilun 2 miljardin euron saamatta jääviä vero ym. muita tuloja koko julkiselle sektorille. Hallitusohjelmaa tehtäessä hallitus arvioi kestävyysvajeen puolet todellisesta.

 

Viime vuonna tämän vuoden kasvuksi arvioitiin 1,2 prosenttia, mutta kesäkuun kasvulukema oli 0,2 prosenttiyksikköä. Suuri vaara on se, että tämänkin vuoden kasvu jää negatiiviseksi. Ennustaminen näissä oloissa on vaikeaa, mutta kun kaikki ennustemerkit viittaavat siihen, että ensi vuoden kasvuennuste on jo nyt epärealistinen, niin budjetti pitäisi laatia uudelle pohjalle.

 

Suhdannepoliittiset toimet eivät auta rakenteellisiin ongelmiin. Niukkuuden aikana kaikki liikenevä tulisi käyttää investointeihin, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä. Keskusta on esimerkiksi toistuvasti esittänyt valtion taseen eli omaisuuden muuttamista uutta työtä ja yrittäjyyttä synnyttävään muotoon eli kasvurahastoksi.

 

Toinen asia, jota olemme pitäneet esillä, on energiapolitiikan suunnanmuutos. Keskusta esitteli oman vaihtoehtonsa toukokuun lopussa. Jos tätä tiekarttaa noudatetaan, meillä on kymmenen, viimeistään 20 vuoden kuluttua, 50- 80 000 uutta työpaikkaa. Uusiutuvan energian osuus on noussut 32 prosentista 60 prosenttiin, kivihiilen käyttö on loppunut kokonaan ja energiaomavaraisuutemme on parantunut. Ensimmäinen konkreettinen päätös suunnanmuuttamiseksi on tehtävissä budjettiriihessä. Metsähakkeen ja turpeen verotus pitää palauttaa vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa.

 

Pidemmällä aikavälillä näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen – ja öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa.

 

 

Avainsanat: byrokratia, normit, talkoot, johtaminen, ratkaisukeskeisyys, talous, bruttokansantuote

Presidentti Niinistölle täysi tuki

Torstai 14.8.2014 klo 14:23

Ukrainan kriisi tuntuu kärjistyvän päivä päivältä ja nopeaa ratkaisua ei näytä olevan näköpiirissä. Nyt tarvitaan ponnisteluja monilla eri rintamilla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön huominen tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa on askel tähän suuntaan.

Konfliktin ratkaisu ei synny helpolla, vaan edessä on pitkä ja kivinen tie. Monet asiantuntijatkaan eivät ole uskoneet, että pakotteilla päästään toivottuun lopputulokseen. Rinnalle tarvitaan vuoropuhelua ja diplomatiaa. Keskustan puheenjohtajana tuen täysin presidentti Niinistön ponnisteluja vuoropuhelun aikaansaamiseksi.  

Avainsanat: Ukraina, diplomatia, presidentti

Hallitus voi tehdä paljonkin

Keskiviikko 13.8.2014 klo 17:39

Pääministeri Alexander Stubb kertoo tänään arvostetussa brittilehdessä Financial Timesissa, että hallitus ei voi tehdä paljon mitään helpottaakseen Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Päinvastoin. Minun mielestäni hallitus voi tehdä paljonkin ja sen pitää myös tehdä kaikki voitava Suomen suunnan kääntämiseksi.

Esimerkiksi energiapolitiikkaan on synnytettävissä 50 - 80 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 - 20 vuoden aikana, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi metsähakkeen ja turpeen verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa. Budjettiriihessä tällainen päätös on helposti tehtävissä.

Keskusta julkisti tämän vuoden toukokuussa kunnianhimoisen energialinjauksen, jonka tavoitteena on 10 - 20 vuoden kuluessa lisätä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa ja ajaa suurelta osin alas fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tällä aikavälillä uusiutuvan energian osuus on nostettavissa yli 60 prosenttiin ja kivihiilen käyttö on kokonaan lopetettavissa. Tämä olisi myös osa Suomen vastuuta kansainvälisessä ilmastokysymyksessä.

Avainsanat: Stubb, Financial Times, energiapolitiikka, kivihiilen verotus, uusiutuva energia, työpaikat

Suomelle aktiivisempi rooli Ukrainan kriisin ratkaisussa

Maanantai 11.8.2014 klo 15:17

Ukrainan kriisiin ei näytä olevan helppoa ja nopeaa ratkaisua. Tällä hetkellä kriisiä pyritään ratkaisemaan irrallisilla keskusteluilla, mutta mitään virallista ja eteenpäin vievää prosessia ei ole valitettavasti syntynyt.

Diplomaattinen ratkaisu pitäisi pyrkiä löytämään mahdollisimman nopeasti. Pakotekierre ei hyödytä ketään, vaan kaikki osapuolet, ihmiset ja yritykset kärsivät.

Suomesta löytyy osaamista rauhan välittämisestä ja kriisien ratkaisuista. Suomellahan on ollut tavoitteena tulla rauhanvälittämisen suurvallaksi. Nyt juuri tällaiselle osaamiselle ja toimijalle olisi tilausta.

Voisiko Suomi löytää aktiivisemman roolin kriisin ratkaisemiseksi ja diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi? Suomen pitäisi olla aloitteellinen neuvotteluvaihteen löytämiseksi. Tärkeintä on, että humanitäärisen kriisin pahentuminen estetään ja verenvuodatus loppuu Ukrainassa.

Suomella on perinteisesti kokemusta ongelmanratkaisusta ja kiperistä tilanteista selviämisestä.  Keskusta on valmis tukemaan Suomen ulkopoliittista johtoa näissä ponnisteluissa.

Avainsanat: Ukrainan kriisi, rauhan välittäminen, diplomatia, Suomi

Kauppasodan uhka huolettaa

Torstai 7.8.2014 klo 15:38

Olen huolissani kauppasodan uhasta. Sillä olisi nopeat ja vakavat vaikutukset Suomen talouteen.

Pidän valitettavana sitä, että hallituksen johdolla ei ole laadittu arviota siitä, miten pakotteet vaikuttavat Suomen talouteen. Alusta pitäen oli selvää, että talouspakotteilla on väistämättä isot seuraukset. Arviot vaikutuksista valtion budjettiin muodostuvat nyt entistä tärkeämmäksi, kun Venäjä aloitti vastatoimensa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ensi vuodelle on jo julkistettaessaan valitettavasti vanhentunut. On selvää, että budjetin perusteet on arvioitava uudelleen.

Pääministeri Stubbin olisi hyvä antaa selvennystä lausuntoonsa, jonka mukaan Suomella on mahdollisuus saada EU-tasolta taloudellista kompensaatiota talouspakotteiden aiheuttamista rahallisista tappioista.

Mitä tarkalleen ottaen on sovittu ja aikooko hallitus ryhtyä aktiivisiin toimiin EU-pöydissä asian hyväksi? Otetaanko mahdollisten korvausten mitoituksessa huomioon myös vastatoimien vaikutus? Kohdistuisiko kompensaatio Suomelle vai suoraan yrityksille, kuten Valiolle, joihin vastapakotteet nyt kohdistuvat?

Talouspakotteiden myllerryksessä ei saa unohtua se, että pyrkimys rauhaan ja sovintoon on Suomelle tärkeintä. Kaikki voimat tulee nyt keskittää Ukrainan kriisin diplomaattiseen ratkaisuun.

Diplomatialle on kysyntää

Lauantai 2.8.2014 klo 16:26

Monet ovat kysyneet minulta, miten pitää suhtautua hallituksen EU:ssa sopimiin Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin. Keskusta on aina ollut ulkopolitiikassa rakentava voima. Tasavallan presidentin ja hallituksen vastuulla on arvioida, mitä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi pitää tehdä. Hallituksella on varmasti kaikki mahdollinen tieto käytettävissä. Ilmeisesti poliittinen paine pakotteiden laajentamiseksi kasvoi tällä viikolla niin suureksi, että seuraava askel oli väistämätön.

Maailmanpolitiikassa elämme vaikeita aikoja. Vielä on mahdotonta nähdä, kuinka pitkälle lännen ja Venäjän kriisi kärjistyy. Hallitukselta on lupa odottaa perusteellisempaa analyysia useista eri kysymyksistä.

Ensinnäkin pakotepolitiikalla on väistämättä isot vaikutukset Suomen talouteen. Hallituksen olisi syytä analysoida, miten se arvioi pidemmän päälle Suomen aseman, jos pakotteista tulee EU:n ja Yhdysvaltojen pysyvä tapa ratkoa kiistoja Venäjän kanssa. Suomi olisi tällaisessa uudenlaisessa tilanteessa aina eturintamassa iskujen vastaanottajana.

Suomen edun mukaista on käydä keskusteluja kaikilla eri tasoilla ja eri suuntiin kriisin kärjistymisen välttämiseksi. Haluan antaa tunnustusta tasavallan presidentti Sauli Niinistölle hänen keskusteluistaan presidentti Putinin kanssa vuoropuhelun ylläpitämiseksi.

Toiseksi Suomen edun mukaista on hakea kriisiin diplomaattista ratkaisua. Suomi ei voi hyväksyä Venäjän linjaa palauttaa voimapolitiikka Eurooppaan. Myös Venäjän on tinkimättä kunnioitettava valtioiden suvereniteettia. Diplomaattisen ratkaisun hakemisessa suomalaisilla on rakentavat perinteet ja meiltä pitäisi löytyä osaamista siihen. Uskon myös, että voisimme toimia aktiivisemmin esimerkiksi yhdessä Saksan kanssa diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi.

Kolmas linjausta vaativa kysymys on se, millä tavalla Ukraina nostetaan jaloilleen. Sivullisesta näyttää siltä, että Ukraina on taloudellisesti ajautumassa katastrofiin. Ukrainan oma tulevaisuus on kriisin ydinkysymys.

Neljäs linjauksen paikka liittyy siihen, miten hallitus reagoi pakotelinjasta vääjäämättä aiheutuviin haittoihin Suomessa. Lehtitietojen mukaan EU:ssa on arvioitu, että pakotteet supistavat Venäjän taloutta ensi vuonna 4,8 prosenttia. Tällainen lama toteutuessaan heijastuu vääjäämättä sekä suoraan Suomeen että heikentää myös muun Euroopan talouden kautta Suomen taloutta.

Useat yritykset ovat lähestyneet minua ja kertoneet, miten tämä tulee heidän toimintaansa vaikuttamaan. Pakotteet eivät välttämättä riipaise Lontoossa tai Washingtonissa, mutta Suomessa ne osuvat seurausilmiöinä sattumanvaraisesti esimerkiksi suomalaisiin konepajoihin, itä-suomalaisiin elintarvikealan yrityksiin, Lappeenrannan kauppiasyrittäjiin tai Venäjälle sijoittaneisiin jne. He ja heidän työpaikkansa ovat täysin sijaiskärsijöitä eikä kai voida ajatella, että vain juuri heidän pitää olla maksumiehinä tämän kriisin hoidossa.

Hallituksella on oltava pakotteiden seurauksista selkeää tietoa. Sen on mietittävä budjettiriihessään, millä pakotteiden ulkopuolelle jäävillä muilla keinoilla tai toimilla se voi auttaa yrityksiä pienentämään kriisin haittavaikutuksia.