Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Jätevesi puhuttaa taas

Sunnuntai 28.9.2014 klo 11:00

Jätevesiasetuksen matka on ollut kivinen. Sen varrella on tehty virheitä ja ne pitää meidänkin avoimesti myöntää. Keskusta ei kuunnellut riittävästi maaseudun ihmisiä ja asetuksen muutos kesti liian kauan. Myös päättäjät ja viranomaiset ovat epäonnistuneet viestinnässä. Ihmiset eivät vieläkään tiedä, mitä heiltä vaaditaan. Ruotsissa asia tehtiin selvemmin ja ihmiset saivat selkeät ohjeet.

Maaseudun elämänmuoto on lähtökohtaisesti erittäin ekologinen. Lämmitys toimii usein puulla, luonnonmarjoja kerätään, metsästetään ja kalastetaan. Luonnon vuosikasvu hyödynnetään, mutta siitä pidetään hyvää huolta. Kaikkien etu on, että järvet ja joet pysyvät edelleen puhtaana. Ihmisiä ei pidä syyllistää pakkotoimilla. Jokaisen tulee tietää tarkasti mitä heiltä odotetaan ja milloin.

Asetuksen velvoitteiden toteutuminen määräajassa ei ole realistista. Sen vuoksi Keskusta esittää ratkaisua, jossa jokainen kiinteistön omistaja tietää mitä häneltä odotetaan ja milloin:

1. "Kuivan maan kiinteistöllä" eli rantojen ja tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella asetusta sovelletaan vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Samassa yhteydessä rakennusvalvonta ohjeistaa, pitääkö jätevesien käsittelyä parantaa. Kolmiosainen sakokaivo ja toimiva maaperäkäsittely riittävät. Jos kiinteistöön ei muutenkaan investoida, ei jätevesiasetuskaan edellytä toimenpiteitä.

2. Rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla noudatetaan kuntien rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Kiinteistönomistajille on tultava viranomaiselta selvä viesti, mitä häneltä odotetaan ja kohtuullinen määräaika, jos parannuksia tarvitaan.

3. Keskusta pitää olennaisena ja itsestään selvänä, että toimialan urakoitsijat ja laitevalmistajat kantavat vastuun tontille mahdollisesti asennettavien laitteiden toimivuudesta asetuksen mukaisesti.

Avainsanat: jätevesiasetus, jätevedet

Eläkepäätös tuli tarpeeseen

Perjantai 26.9.2014 klo 15:52

Eilen saimme hyviä uutisia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksesta. Ratkaisu oli tärkeä ja se tuli isänmaan näkökulmasta tarpeeseen. Suomi on ollut yksi viimeisimmistä EU-maista, joka ei ole vielä nostanut eläkeikää.  Kiitos ratkaisusta kuuluu työmarkkinajärjestöille. Valitettavaa oli vain se, että Akava jäi ratkaisun ulkopuolelle.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että uudistus vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta arviolta reilulla yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta. Vanhuuseläkeikä nousee porrastetusti 65 ikävuoteen. Samalla vanhuuseläkeikä sidottiin eliniän odotteeseen.  Kun elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pitempään. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi eläkepäätös oli välttämätön.

Sopimuksen mukaan eläkemaksut eivät ole nousemassa lähivuosina.  Tässä vaikeassa taloustilanteessa se on myönteinen uutinen elinkeinoelämälle, yrityksille ja työntekijöille.

Tämä ratkaisu turvaa eläkkeiden tason tulevaisuudessa. Keskustalle on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu tulevassa eläkejärjestelmässä. Erityisen merkityksellistä se on nuorille.

 

Avainsanat: eläkeuudistus, vanhuuseläkeikä, työmarkkinajärjestöt

Valtiontilinpitokäytäntöä muutettava

Tiistai 16.9.2014 klo 19:38

(Julkaistu ensimmäisenä MTV3:n nettikolumnina)

Eduskunta aloitti tänään ensi vuoden budjetin käsittelyn. Saimme budjettikirjan viime perjantaina viikonlopuksi tutustumista varten.

Ensimmäinen asia, joka ihmetyttää, on se, että talousarviossavaltion normaalit vuositulot ja esimerkiksi omaisuuserien myyntitulot ovat suloisesti sekaisin. Puhumme myös korjaus- tai kunnossapitovelasta. Tiet, sillat ja kiinteistöt kuluvat, jos niitä ei säännöllisesti korjata. Tämä kuluminen pitäisi ilmetä myös valtion budjetissa. Jos ei taas korjata tarpeeksi, se pitäisi näkyä siirtovelkana. Siirtovelkaa saadaan lyhennettyä, kun korjataan seuraavana vuonna enemmän. Tilinpidossa pitäisi siis näkyä kulumista kuvaava poistoerä. Tällöin voisimme puhua asioista niillä nimillä niin kuin ne oikeasti ovat.

Ehdotan valtiontalouden tilinpitokäytännön muuttamista siten, että eduskunta käsittelee sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä myös omaisuuserät eli taseen. Tämä toisi lisää läpinäkyvyyttä valtiontalouteen ja hoitamaton omaisuus, kuten tiestön rapautuminen, tulisi myös näkyviin selkeinä numeroina. Jos emme tee näin, piilovelkaannumme merkittävästi, osin tietämättämme. Tieto luo todennäköisesti myös tuskaa, mutta tosiasioiden tunnustaminen ja selkeät faktat ovat avaimia tilanteen korjaamiseksi. Toivon, että pääministeri Stubb ottaa kantaaehdotukseeni.

Toinen asia, joka herätti ihmetystä, oli arvio ensi vuoden taloutemme kasvulukemasta, 1,2 prosenttia. Se on melkein prosenttiyksikön enemmän kuin muilla kasvuennusteita tuottavilla laitoksilla. Prosentin ero ennustetun ja toteutuneen kasvun välillä tarkoittaa noin 700 miljoonaa euroa valtion budjetissa. Tästä luvusta 400 miljoonaa euroa on menetettyjä verotuloja ja 300 miljoonaa euroa lisääntyneitä menoja. Lisäksi kahden edellisen vuoden valtiovarainministeriön kasvuennusteet verrattunatoteutuneeseen kehitykseen ovat olleet ylioptimistisia ja ne ovat heittäneet noin 2,5 prosenttiyksikköä.

Verotetaan tuottoa eikä tuotanto-omaisuutta

Sunnuntai 14.9.2014 klo 18:38

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esitti tänään sunnuntaina Helsingin Sanomissa maatalous- ja metsämaalle kiinteistöveroa. Hän laski, että 25 euron hehtaariverolla kilahtaisi valtion tai kuntien kassaan vuosittain 500 miljoonaa euroa. Laskelma siis perustuu 200 000 neliökilometrin alaan, jolloin joukossa on paljon vain reilun tuhannen euron arvoisia maa-aloja. Tuolloin kiinteistöveron suuruus olisi 2 - 2,5 prosenttia arvosta.

Olen luvannut, että omalta osaltani pohdin kaikkia avauksia avoimesti. Teen sen nytkin.

Kiinteistöveroa asunnoista maksetaan niin maalla kuin kaupungissa, samoin maatalouden tuotantorakennuksista. Maatalousyrittäjälle ja metsätilan omistajalle maa on kuitenkin tuotanto-omaisuutta, siis se metalliyrityksen sorvi tai metsäteollisuusyrityksen paperikone. Ei kai me olla sitä mieltä, että sorvin tai paperikoneen olemassaolosta tai vaikkapa Sammon osakkeen arvosta ryhdytään perimään omistajilta 2 - 2,5 prosentin veroa?

Eiköhän veroteta edelleenkin tuotanto-omaisuutta sen tuotosta eikä arvosta kuten on tähänkin asti tehty.

 

Avainsanat: kiinteistövero, maatalous, metsätalous, verotus

Juha Sipilä Ahti Pekkalan muistotilaisuudessa 12.9.

Perjantai 12.9.2014 klo 20:00

Tuon tähän tilaisuuteen keskustalaisen kansanliikkeen tervehdyksen.

Olemme olleet tänään saattamassa haudan lepoon yhtä tämän kansanliikkeen historian merkittävintä hahmoa.

Ahti Pekkalan elämäntyö nojasi kestäviin peruspilareihin, isänmaallisuuteen ja vahvaan aatteelliseen vakaumukseen. Politiikka oli hänelle kutsumustyötä, tapa palvella isänmaata ja lähimmäisiä. Hänen kohdallaan poliitikon titteli on kunnianimitys, ei haukkumasana.

Keskustan aatteellinen perintö on rikas. Ahti Pekkalassa yhdistyi Santeri Alkion voimakas aatteellisuus Kyösti Kallion taitoon edistää neuvottelemalla ja sovittelemalla aatteen toteutumista käytännön päätöksissä.

Ahti Pekkala teki pitkän ja vaikuttavan uran yhteisten asioiden hoitajana. Hän oli sodan nähnyt mies ja ammatiltaan pankinjohtaja.

Pekkala eteni politiikassa askel askeleelta lunastamalla luottamuksen aina vain vaativampiin tehtäviin. Hän toimi vuosia paikallispolitiikassa ja maakuntatasolla ennen valintaansa kansanedustajaksi.

Pekkala toimi Haapaveden Maalaisliiton osaston puheenjohtajana 1957-58. Puoluevaltuuskuntaan hän tuli jo 1940-luvulla ja Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi ja puoluehallitukseen 1960-luvulla. Muistamme hänet yhtenä pitkäaikaisimmista puolueemme varapuheenjohtajista. Hän hoiti tätä tehtävää vuodesta 1971 vuoteen 1986, jolloin hän jätti päivänpolitiikan siirtyessään kotilääninsä maaherraksi.

Eduskuntaan Pekkala nousi vuoden 1970 vaaleissa, joissa Keskustapuolue kärsi kirvelevän tappion. Hän toimi kansanedustajana 15 vuotta, jona aikana hän nousi yhdeksi keskustan ja koko maan näkyvimmistä poliitikoista. Pekkala toimi 1970-luvun lopussa eduskunnan puhemiehenä ja tämän jälkeen kolmessa eri hallituksessa valtiovarainministerinä vuosina 1979-1986. Hän oli siihen asti pisimpään valtiovarainministerinä toiminut poliitikko. Häntä pidettiin täsmällisenä ja jopa tiukkana, mutta inhimillisenä poliitikkona. Hän nautti suurta kansansuosiota.

Lisäksi Pekkala ehti toimia kolmesti presidentin valitsijamiehenä.

Pekkalan pesti puoluehallituksen jäsenenä yli kahdenkymmenen vuoden ajan kolmella eri vuosikymmenellä hakee vertaistaan. Puolueen kunniajäseneksi hänet valittiin vuonna 1996.

Pekkala korosti aatteen tärkeyttä. Hän muistutti, että aatteeton kansanedustaja on kuin leipäpappi. Silloin ei kauaa jaksa tehdä työtä. Hän koki itsensä kansan palvelijaksi, jolla oli aito innostus ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen.

Ahti seurasi politiikkaa säännöllisesti loppuun saakka. Edustan itse aivan toista sukupolvea, mutta iloitsen siitä, että meillekin ehti muodostua hyvä ja lämmin suhde.

Ahti tapasi harvakseltaan soitella minulle. Mieleen ovat jääneet erityisesti hänen neuvonsa siitä, miten mediaan ja toimittajiin pitää suhtautua. Ahti kehotti kohtelemaan toimittajia aina sitä ystävällisemmin, mitä ilkeämmin he kirjoittavat. Minusta tuo ohje kuvaa hyvin Ahdin luonnetta ja tapaa ajatella asioista.

Minulle päällimmäiseksi muistoksi Ahti Pekkalasta jää valoisa, optimistinen elämänasenne, kanssaihmisten kunnioitus ja halu etsiä aina rakentavia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Tuo muisto velvoittaa.

Avainsanat: Ahti Pekkala, valtiovarainministeri, puhemies, maaherra, aate, isänmaallisuus

Esitys alueellisesta perustulokokeilusta

Keskiviikko 10.9.2014 klo 19:12

Suomessa on 450 000 työtöntä ja alhaisen toimeentulon piirissä arvioidaan olevan noin 800 000 kansalaista. Suomen sosiaaliturva on pirstaleinen ja se ei kannusta riittävällä tavalla työntekoon. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaalijärjestelmä ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Työtön jää helposti mieluummin kotiin, kun ryhtyy sovittelemaan pientä sosiaaliturvaa ja työtuloa yhteen. Pieni parannus oli suojaosan käyttö, mutta se ei tuo kokonaisratkaisua perusturvan ja työn yhteensovittamiseen.

Aika ajoin on esitetty ratkaisuksi perustulomalleja, mutta se on jäänyt puheen tasolle eikä Suomessa ole riittänyt poliittista tahtoa selvittää perustulon toimivuutta käytännössä.

Keskustan mielestä perustulon käyttöönotto pitää selvittää vakavasti ja on järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. 

Konkreettisen ehdotuksen kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. Kokeilualueeksi sopisi 2 - 3 erityyppistä tarkkaan rajattua erilaista aluetta. Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Sitra voisi valmistella kokeilumallin tulevien kuukausien aikana ja kokeilun toimeenpano olisi seuraavan hallitusohjelman tekijöiden pöydällä. Suomen tilanne on niin vakava, että tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja. Toivon, että esitystäni ei tyrmätä suoralta kädeltä. Meidän pitää hakea yhdessä aitoja, uusia ratkaisumalleja.

 

Avainsanat: perustulo, kokeilu, työttömyys, sosiaaliturva

Malttia EU:n pakotepäätöksiin

Tiistai 9.9.2014 klo 11:53

EU:n eilinen pakotepäätös ja sen uutisointi päivän mittaan hämmensivät monia. Suomen hallitus teki ilmeisesti töitä sen eteen, että Venäjän vastaisten pakotteiden voimaantuloa saadaan lykättyä.  Hyvä niin. Lisäpakotteiden ajoitus olisi ollut nyt kovin huono, kun Ukrainan ja Venäjän välisen tulitauon pitävyydestä on kantautunut kohtuullisen hyviä tietoja. Rauhanponnisteluissa on edetty. Vielä on kuitenkin epäselvää, milloin ja millä tavalla pakotteet tulevat voimaan. Maltti on nyt kuitenkin valttia.

 

Kriisin osapuolet näyttävät molemmat sitoutuneen tulitaukoon ja EU:n on pyrittävä omalla toiminnallaan tukemaan tätä myönteistä mahdollisuutta. Kriisin laajenemista on vältettävä kaikin keinoin. Vain pyrkimällä pysyvään rauhaan ja verenvuodatuksen lopettamiseen voidaan löytää kestävä tie kohti ratkaisua Ukrainan kriisissä.

 

Erityisen tärkeää on palata neuvottelupöytään keskustelemaan niistä pelisäännöistä, joilla Venäjän ja EU:n yhteiselämä voi toimia ilman pidempään jatkuvaa pakotekierrettä, epävarmuutta tai sotilaallista kilpavarustelua. Samalla Venäjän on sitouduttava kunnioittamaan naapurimaittensa rajoja, koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Suomen on oltava näissä keskusteluissa aktiivisesti mukana.

 

 

Avainsanat: pakotteet, EU, Venäjä, Ukraina

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannettava

Perjantai 5.9.2014 klo 16:08

Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa.

Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa. Yrittäjän perheenjäsenen katsotaan olevan yrittäjä siitäkin huolimatta, että hän on työskennellyt yrityksessä työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa ja kuulunut työttömyyskassaan, vaikka hän ei kanna yrittäjän riskiä eikä hänellä ole panosta tai määräysvaltaa yrityksessä. Useimmiten perheenjäsen on yrittäjän puoliso. Perheenjäsen voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaikka hän on maksanut työttömyyskassan jäsenyysmaksun palkansaajana.

On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen.

Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

Ministerin vastauksesta käy ilmi, että olennaisilta osiltaan nykyisenkaltainen yrittäjämääritelmä on ollut voimassa vuodesta 1995. Stubbin hallituksen ohjelman mukaan hallitus parantaa itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Kyseinen sosiaaliturvaryhmä on esittänyt yrittäjän määritelmän mahdollisten kehittämistarpeiden selvittämistä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua syksyn 2014 aikana.

Vastauksesta ei käy ilmi, mitä hallitus aikoo tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia.

On selvää, että yrittäjän ja työntekijän ja omassa työssä työllistyvän välinen rajanveto ja oman työmarkkina-aseman merkityksen ymmärtäminen oman työttömyysturvan kannalta on joissakin tilanteissa ongelmallista. Käytännön elämä osoittaa tämän. Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää.

Avainsanat: yrittäjän päivä, kirjallinen kysymys, yrittäjä, perheenjäsen, työttömyysturva

Keskustan ryhmäpuhe koskien pääministerin ilmoitusta Ukrainan tilanteesta 2.9.2014

Tiistai 2.9.2014 klo 14:59

(muutosvarauksin)

Ukrainan kriisi on pitkittynyt ja laajentunut ja sen vaikutukset heijastuvat yhä laajemmalle turvallisuuteen ja talouteen. Krimin niemimaa on edelleen miehitetty ja Itä-Ukrainassa käydään kiivaita taisteluita. Ukrainan kriisi on tuonut koko maailman uuden kylmän sodan porteille. Venäjä toimii selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisesti eikä sitä voida hyväksyä. Tilanteen ajautumista entistä vaikeammaksi tulee kuitenkin kaikin keinoin yrittää estää.

Venäjän uudelleen kiihtynyt sotilaallinen toiminta Itä-Ukrainassa kertoo, että aiemmat pyrkimykset konfliktin hillitsemiseksi eivät syystä tai toisesta ole tuottaneet tulosta. Taisteluvaiheen tasaantuminen ja uudet diplomaattiset avaukset lisäsivät jo toiveikkuutta, joka on taas viime päivinä karissut.

Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat huolissaan. Kriittinen arvio tehdyistä toimenpiteistä on tarpeen juuri nyt. Itse olen päätynyt siihen, että kyse ei ole vain Ukrainan kriisistä vaan myös pidemmän aikavälin epäonnistumisista. Yksi kylmän sodan jälkeisiä tragedioita on se, että Venäjän integroiminen taloudellisesti ja poliittisesti muun Euroopan ja lännen kanssa ei ole onnistunut. Samaan aikaan Venäjä on viestinyt lännen asennetta liian ylimieliseksi.

Ukrainan kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat uhkaavat maata vakavasti. Maa on selvästi jakautunut. Inhimillinen hätä on suurta. Ukraina elää syvää murroskautta niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. 

Ukrainan kriisiin sekä Venäjän ja lännen yhteistyön perusteisiin on palattava neuvottelupöydissä. Ukrainan oman roolin näissä neuvotteluissa on oltava keskeinen. Asioita ei voida sopia sen pään yli. Sopimisen edellytyksiä voidaan kuitenkin vahvistaa. Samalla EU:n toimintaa kriisissä on arvioitava kriittisesti. Ministeri Tuomioja on aivan oikein kiinnittänyt asiaan huomiota.  

Mitä johtopäätöksiä tapahtumista ja tilanteesta tulisi tehdä?

Ensinnäkin Suomen on toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi. Keskusta tukee tasavallan presidentin ja muun ulkopoliittisen johdon ponnisteluja. Tasavallan presidentti jatkaa rauhanrakentamiseen perustuvaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää ja kestäväksi osoittautunutta linjaa. Suomen Venäjä-osaaminen on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa ja tästä voi olla nyt EU:llekin apua. Suomen tulee ottaa vahvempi rooli osana unionia kriisin ratkaisun etsimisessä.

Oman asemamme takia emme missään oloissa voi jäädä lännen isojen maiden ja Venäjän yhteistyön pelisääntöjen arvioinnin ulkopuolelle. Meillä on jatkossakin oltava oma ääni ja aloitekyky sekä liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät suhteet Venäjään sekä muihin maihin. 

Toiseksi pakotteet ovat olleet vääjäämättömiä. Pakotteiden vaikutuksia ei pidä kuitenkaan vähätellä. On selvää, että jos kriisi pitkittyy, pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutukset ovat suuret. Pakotteiden vaikutukset suomalaisiin kohdistuvat sattumanvaraisesti. Eniten kärsivien kuten elintarviketeollisuuden ja maitotilojen pitää saada kompensaatiota EU:lta.

Kolmanneksi, toivottavasti viimeistään tämä tilanne saa muutkin huomaamaan kotimaisen energian ja ruoantuotannon merkityksen paitsi työllisyyden ja kauppataseen, mutta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Neljänneksi, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitää olla kaikissa tilanteissa selkeä. Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli suvereniteettimme kyseenalaistamista millään muotoa. Kansakuntana meidän on kuitenkin valmistauduttava myös pahimman varalle.  Suomi on valinnut sotilaallisen liittoutumattomuuden ja vahvan kansallisen puolustuksen. Tähän on liittynyt yhteistyö Pohjoismaiden ja NATO:n kanssa. Tärkeintä on, että arvioimme realistisesti näiden erilaisten järjestelyiden vaikutuksen. Keskusta katsoo, että Suomen on itse kyettävä huolehtimaan maamme puolustuksesta. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on kuitenkin jatkossa vahvistettava.

Vakavassa paikassa suomalaiset ovat aina pitäneet yhtä. Nyt on taas sen aika.

Avainsanat: ryhmäpuhe, Ukrainan kriisi, rauhanrakentaminen, EU, pakotteet, huoltovarmuus, ulko- ja turvallisuuspolitiikka