Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Luottamusta rakennetaan joka päivä

Perjantai 19.12.2014 klo 13:52

(Julkaistu MTV:n nettikolumnina 19.12.2014)

Suomi tarvitsee vakavan tilanteen vaatimia toimia ja ratkaisuja. Keinotekoinen jakolinjojen rakentaminen ja hajottaminen ei mielestäni edusta nyt vaadittavaa poliittista kulttuuria. Nyt vaaditaan poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Yhteiskuntamme repeää kahtia, mikäli emme löydä nopeasti keinoja kilpailukyvyn palauttamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Suomalaiset ovat kuitenkin selviytyjiä. Olemme selviytyneet yhdessä pahemmistakin paikoista. Tiedämme myös tarkalleen hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen tarpeet. Uudistuksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Suomessa olemme olleet pääsääntöisesti yksimielisiä ulkopolitiikan hoitamisesta. Kaikki puolueet ovat tuominneet Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Olemme olleet myös yhteisessä rintamassa EU:n asettamista pakotteista. Jonkin verran keskustelua on käyty kahdenvälisten suhteiden ja diplomatian roolista kriisin ratkaisemisessa. Pelkkä pakotepolitiikka ei riitä. Tästä aiheesta on puhuttu viime aikoina myös EU:n kokouksissa. Useat tahot ovat vaatineet ja EU myöntää itsekin, että sen pitäisi pyrkiä olemaan aktiivisempi ja aloitteellisempi kriisin laukaisemiseksi.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole mielestäni lainkaan vanhanaikainen tavoite, kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pikemminkin se on ollut Suomen ulkopolitiikan vahvuus neuvottelupöydissä.

Uudistaminen ja muutos lähtevät aina meistä itsestä. Meidän poliitikkojen on oltava valmiita muuttamaan poliittinen kulttuuri valtapolitiikan ja keskinäisen kisailun temmellyskentästä yksinomaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen tärkeämpää tehtävää meillä ei edes voi olla. Yhteisten asioiden hoitamista minä ainakin odotin päättäjiltä, kun katselin eduskunnan keskusteluja kotisohvalta ennen kansanedustajuutta.

Olen omalta osaltani sitoutunut siihen, että Keskustan vaalikampanja ei perustu henkilöihin kohdistuvaan lokaamiseen, vaan keskitymme asioihin ja ratkaisuihin. Olen sitoutunut muuttamaan radikaalisti johtamisen kulttuuria ja viemään läpi vaikeitakin yhteiskunnallisia uudistuksia. Seuraavan hallituksen ohjelman täytyy olla strateginen eli 5 - 7 tärkeimpään tavoitteeseen keskittyvä.

Vetoan kaikkiin puolueisiin, että esitämme kevään aikana, mitä nämä asiat meille kullekin ovat. Niistä on tarpeen käydä tiukkaakin keskustelua. Se on tehtävissä ilman, että lokeroimme toinen toisemme keinotekoisiin laatikkoihin, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Arvostettavaa myös olisi, että keskustelussa emme tahallaan väärin ymmärtäisi toisiamme emmekä suin päin ampuisi yksittäisiä ehdotuksia alas.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä, tänäänkin.

Avainsanat: luottamus, konsensus, strateginen hallitusohjelma, ulkopolitiikka,

Eduskunta on päätöksensä tehnyt

Tiistai 2.12.2014 klo 14:04

 

Suomen eduskunta äänesti perjantaina kansalaisaloitteen ensimmäisessä käsittelyssä 105–92 äänin avioliittolain muutoksen puolesta niin, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton.

Itse äänestin lakivaliokunnan enemmistön kannan mukaisesti eli nykyisen avioliittolain säilyttämisen puolesta. Olen tietysti pettynyt, kun valiokunnan kanta hävisi äänestyksessä.

Avioliittolain muutos arvokysymyksenä herättää suomalaisissa voimakkaita tunteita sekä puolesta että vastaan. Jokaisella on oikeus omaan näkemykseen, ja myös tunteita pitää ymmärtää.

Tämä eduskunta on nyt tosiasiallisen päätöksensä tehnyt. Kansanvaltaa on kunnioitettava - avioliittolain muutos on nykyisen eduskunnan enemmistön tahto.

Perjantaina tehty päätös velvoittaa nykyistä ja seuraavaa hallitusta huolelliseen jatkovalmisteluun. Kun lainmuutos on lopullisesti hyväksytty huomisen suuren valiokunnan käsittelyn jälkeen eduskunnan suuressa salissa, sen mukaisesti edetään.

Äänestys jakoi jyrkästi sekä kansaa että sen edustajia. Osapuolten syvimpiä tuntoja on käydyn keskustelun kuluessa myös loukattu. Maamme tarvitsee nyt toinen toistemme keskinäistä kunnioitusta ja poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

On aika siirtyä eteenpäin. Työtä totisesti riittää. Suomen talous on vakavissa ongelmissa ja yli 300 000 ihmistä on vailla työtä. 

Avainsanat: kansalaisaloite, avioliittolaki

Puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:33

(muutosvarauksin)

Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen! Edessä on työntäyteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. Kääritään siis nytkin hihat ylös ja ryhdytään hommiin.

Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siitä noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Keskustan missio on selvä.

(Seuraavat ovat pääkohtia vapaasti puhutusta osuudesta)

Suomi kuntoon:

  • 200 000 uutta työpaikkaa on luotava yksityiselle sektorille.
  • Velaksi eläminen on lopetettava.
  • Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.
  • Emme halua elvyttää velalla, talous on jo muutenkin alijäämäinen. Sen sijaan olemme valmiita käyttämään valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien työpaikkojen) sekä tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekemään radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on käytettävä sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.
  • Menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kellään. Edessä on vaikeat talkoot, mutta tästäkin selvitään.
  • Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia työpaikkojen synnyttämisen ohella ovat sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edessä on vielä paljon tekemistä ja riskejäkin. Minulla on kolme viestiä jatkovalmisteluun:
    • Ensinnäkin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla säilyy kunnollinen kannustin tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
    • Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Aloittakaa työ omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen.
    • Kolmanneksi sote-alueiden sisälle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu määrätietoinen työ tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa tätä työtä, tehdään se siinä hengessä, että tästä tehdään nyt yhdessä hyvä.
  • Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja normeja. Meidän pitää virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupakäytäntöjämme.
  • Keskusta haluaa tehdä Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.
  • Vaadimme valtion talousarviokäytännön muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, että käsittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan välttämätön, jotta saamme selkeän kuvan taloudenpidosta.
  • Suomi ei tule kuntoon pelkästään talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelemämme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellyttämiä toimia. Suunnan muuttaminen on kyettävä tekemään niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen palaamme vielä huomenna.
  • Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on tärkeää pitää huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehdä tekoja heidän puolesta, joiden oma ääni ei valtavirtaan asti kuulu. 

Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edelläkävijä. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketterä toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi on jäykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yllättävän suurta.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa myös riskejä, sillä onnistuessaan ne voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai säästöihin.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme.

Parhaimmillaan saamme tehtyä Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: ”kokeiltu tai testattu Suomessa”. Meillä on nimittäin erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille myös käytännön hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia työpaikkoja pelkästään kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille brändeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia.

Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on purettava ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistäkin saadaan arvokasta oppia.

Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. Tänä viikonloppuna mietimme, mistä tässä on käytännön tasolla kysymys ja mitä aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kansainvälinen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, että kiristynyt tilanne jatkuu vielä pitkään.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Valtiot lisäävät määrärahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt niin maalla, merellä kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sisäisesti heikkoja valtioita.

Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa ei voida hyväksyä. Ne ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 päätösasiakirjan kanssa. Siinä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, että rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.

Kriisissä Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Neuvottelupöytiin olisi pystyttävä palaamaan ja keskustelemaan sekä Ukrainan kriisin ratkaisusta että Venäjän ja lännen suhteista.

Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan lähiympäristömme vakautta. Suomen intressi on pitää laaja Pohjola jännityksen ulkopuolella.

Näistä kehityskuluista on tehtävissä ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksikään näistä ei saa pettää. Ne luovat ennaltaehkäisevästi turvaa Suomelle.

Toiseksi Suomi on keskeisesti osa länttä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusympäristöämme. Meidän on pyrittävä säilyttämään liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät kahdenväliset suhteet niin Venäjään kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusympäristön mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. Myös sotilastiedustelua on kehitettävä.

Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.

Hyvät ystävät,

Toimimme Ukrainan kriisissä EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on myös tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niistä eniten kärsiville. Suomessa leikkaantuu merkittävästi yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pidän itsestään selvänä, että myös Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 senttiä litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mitä me jokainen kuluttaja tässä ja nyt voimme tehdä, on suosia kotimaista.

Hyvät keskustalaiset,

Kävimme eilen puoluehallituksessa hyvän keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksestä ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sekä syvennettävä käsitystä oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta.

Eilen puhuimme muun muassa siitä, että oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja työtä yhdistävän mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyitä toimintatapoja kaivataan nuorten työllistämisen helpottamiseksi.

Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkutyötä keräämällä ihmisiltä kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut sähköpostiini runsaasti ideoita. Niiden avulla myös kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme myöhemmin julkistamaan päivitetyn ja täydennetyn listan normien vähentämiseksi. Myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meidän kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.

Hyvä puoluevaltuusto,

Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - tämä on vaalien tunnuslauseemme.

Se kiteyttää äänestäjälle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mitä Keskusta aikoo asialle tehdä. Jos saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan, me lähdemme pistämään Suomea kuntoon.

Vaalilauseemme on lyhyt ja selkeä. Se sanoo ääneen näiden vaalien tärkeimmän asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on tehtävä ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä.

Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. Tämä leima lyödään kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siitä, mistä jokaisen yksittäisen asian kohdalla on perimmiltään kyse. Leima kertoo: tämänkin haluamme tehdä, jotta Suomi saataisiin kuntoon. 

Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvitään vain poikkeuksellisen yhteistyön kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, missä osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiirissä. Meidän suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava määrätietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. Lähdemme tekemään yhdessä niitä ratkaisuja, jotka vielä odottavat päätöksiä.

Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mitä luottamuksen rakentaminen meiltä jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekijöitä ja Suomen selviämisen suunnannäyttäjiä. Vallanjakopuheet ennen vaaleja ärsyttävät minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin äänet on laskettu.

Olemme poliittisten hyökkäysten keskipisteessä, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kestämme. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä. Me emme lähde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten väärinymmärtäjien emmekä tunkion tonkijoiden joukkoon. Tämä tilanne vaatii kylmäpäistä uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sekä luottamusta siihen, että voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme.

Minulla ei ole vielä monista vaaleista kokemusta, mutta henkilökohtaisesti olen pitänyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eikä tahallisesti ymmärretä väärin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mieltä poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niistä tiukasti. Keskustelut käydään asioista, mutta henkilöt jätämme rauhaan.

Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, että otamme edellä esittämäni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehdään omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon näköaloja luova. Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avainsanat: Suomi kuntoon, talous, työpaikat, tase, tuottavuus, kokeilut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustus, Ukraina, sanktiot

Kokeilut ovat tie uuteen

Tiistai 2.12.2014 klo 6:23

(kolumni julkaistu Suomenmaassa 21.11.2014)

Suomalainen yhteiskunta voi olla jäykkä. Tämä tosiasia tulee eteen, kun jotakin epäkohtaa ruvetaan korjaamaan. Rakenteet, sääntely ja erimielisyydet jarruttavat tarvittavia muutoksia.

Kokonsa perusteella Suomen luulisi olevan ketterä toimija, joka pystyisi vastaamaan maailman menoihin. Näin ei kuitenkaan ole. Siksi tarvitaan strategisia kokeiluja.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin. Niitä kannattaakin käyttää juuri ristiriitaisissa ja yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa, joiden avulla voidaan kääntää Suomen suunta.

Oivallinen esimerkki tarpeellisesta kokeilusta liittyy sosiaaliturvan uudistamiseen perustulon avulla. Perustulon vaikutuksista on ristiriitaista tietoa ja suuria näkemyseroja.

Keskusta on ehdottanut, että perustulon toimivuudesta voitaisiin järjestää alueellinen kokeilu, jotta nähtäisiin kannustaako se nykyistä helpommin työntekoon. Kokeilualueiksi voisivat sopia esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Myös hallinnon uudistamista voidaan kokeilla alueellisesti. Lapissa valmistellaan aluehallinnon kokeilua. Siinä nykyiset valtionhallinnon alueiden kehittämisen tehtävät ja resurssit laitettaisiin yhteen. Tällä tavoin pyrittäisiin sujuvoittamaan viranomaisten yhteistyötä ja nopeuttamaan lupakäsittelyjä. 

Suomen ongelmat ovat suuria. Tällaisessa tilanteessa ei pidä kuitenkaan käpertyä kuoreen, vaan mieluummin kannustaa epätavalliseen toimeliaisuuteen. Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on raivattava kokeilujen tieltä ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Kokeilukulttuurin kehittyminen vaatii uteliasta otetta ja ennakkoluulottomuutta. Tulevana viikonloppuna Porin puoluevaltuustossa Keskusta pohtii omalta osaltaan, kuinka voi asiaa edistää yhteistyössä muiden kanssa.

Yksi tärkeimpiä kokeilemisen edistämisen toimenpiteistä on kuitenkin jokaisen hallussa. Meidän on muutettava ajattelutapaamme ja suhtautumistamme kokeiluihin. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistä saadaan usein arvokkainta oppia.

 

Avainsanat: kokeilu, kokeileva yhteiskunta, alueellinen perustulokokeilu, aluehallinnon kokeilu, rohkeus, ketteryys, strateginen

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 5.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:17

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen tilanne on vakava. Suomesta on tullut porvarillinen DDR. Olemme rakentaneet keskinäisen luottamuksen tilalle tiukasti säännellyn ja normitetun yhteiskunnan. Arvoisa hallitus, kuunnelkaa ihmisten arkea.

Tapaamani sairaanhoitaja kertoi hänen työpäivänsä koostuvan raportoinnista, tilastoinnista ja päällekkäisistä tehtävistä, joista hän haluaisi päästä eroon ja keskittyä potilaiden hoitamiseen. Eilen Rovaniemellä tapaamani kunnanjohtaja kertoi, että kunnan työntekijöiden aika kuluu yhä enemmän ja enemmän eri lakeihin perustuvien suunnitelmien ja raporttien tekemiseen. Nämä yhteiskunnan palvelijat haluaisivat mieluummin uudistaa ja kehittää ihmisten peruspalveluita. Lauantaina tapaamani yksinyrittävä palkkaisi itselleen työntekijän, mutta koki sen mukanaan tuoman byrokratian liian raskaaksi ja kertoi mieluummin jatkavansa yksin. Viime viikolla kävin lääkärissä ja lääkäri valitteli sitä, että vastaanottoajasta meni puolet huonosti toimivan tietojärjestelmän kourissa.

Edelliset esimerkit kertovat siitä, mistä tuottavuuden parantamisessa ja byrokratian karsimisessa on oikeasti kyse. Kysymys on turhan ja päällekkäisen tekemisen karsimisesta. Tässä jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Olen tästä täysin vakuuttunut saamani runsaan palautteen perusteella. Keskusta julkaisi 101 konkreettista ehdotusta normien purkamiseksi jo elokuussa ja niiden pohjalta olemme jättäneet lähes 30 laki- ja toimenpidealoitetta. Työ jatkuu.

Syyt luottoluokituksen laskuun johtuvat hallituksen epärealistisesta talousohjelmasta. Uutena asiana luokittaja nosti esiin uudistusten ja päätöksenteon vaikeuden. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on ollut poikkeuksellisen saamatonta. Samoin kaikki budjetit ja kasvuennusteet ovat olleet liian toiveikkaita toteutuneeseen verrattuna. Esimerkiksi ensi vuoden budjetti perustuu tuplakasvulle verrattuna komission eiliseen ennustukseen. Olipa selitys mikä tahansa, hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspoliittisissa tavoitteissaan.

Tarvitsemme tiukan menokurin ja toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Rakenneuudistukset ja julkisten palvelujen tuottavuuden kasvu ovat paras tae menojen kurissa pitämiselle. Sote-uudistuksen eteenpäin viennissä ja kuntien tehtävien karsinnassa ei saa vitkutella.

Jos talouskasvumme ensi vuoden jälkeen on 2% ja julkisten palvelujen tuottavuus paranee puoli prosenttia vuodessa, valtion tulot ja menot ovat tasapainossa vuonna 2020. Tämäkin edellyttää sitä, etteivät mitkään kulut nouse inflaatiota enempää. Jos tällä uralla ei pysytä, tarvitaan muita toimia.

Keskustan maanantaina pidetyssä Työpäivä -tilaisuudessa tunnistettiin kasvunmahdollisuuksia erityisesti biotaloudessa. 200.000 uuden työpaikan luominen on täysin mahdollista kymmenessä vuodessa. Se vaatii kaikkien puolueiden, työmarkkinaosapuolten sekä yrittäjien yhteistä sopimusta näivettymisen ja apatian tilan lopettamiseksi.   

Tuottavuuskeskustelu on Suomessa todella vaikeaa. Verohallinto on kuitenkin hyvä esimerkki tästä. Siellä saavutettiin yli 20 prosentin tuottavuushyppy digitalisaation ja tietotekniikan avulla 10 vuodessa. Henkilöstö väheni noin 2000 henkilöllä eläköitymisen kautta. Henkilöstön työtehtävät muuttuivat asiantuntijatehtäviksi ja työtyytyväisyys parani. Meidän verovelvollisten veroilmoitus on nykyään sähköinen ja pitkälle automaattinen. Tätä on tuottavuuskehitys käytännössä.

Myös valtion talousohjauksen ja johtamisen mekanismit on muutettava. Seuraavan neljän vuoden kuluessa tässä salissa käsittelyssä olevan talousarvion pitää sisältää myös tuloslaskelman ja taseen. Nykyinen talousarvio on kassavirtalaskelma, joka on vain osa budjettiprosessia. Kasvun ja tuottavuuden aikaansaamiseksi voidaan käyttää valtion tasetta. Osa valtion omistuksista voidaan muuttaa taseessa aktiivisemmalle riville. Voimme luoda kasvua esimerkiksi kasvurahaston muodossa tai parantaa tuottavuutta tietojärjestelmäinvestoinneilla.

Arvoisa puhemies,

Meidän pitää luottaa itseemme ja toisiimme, jotta kansainvälinen luottamus Suomen talouteen voi palautua. Suomi nostetaan hyvällä koulutuksella, osaamisella, kovalla työn tekemisellä, yrittämisellä ja yhteistyöllä. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa.

Arvoisa puhemies,

Kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta.