Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle

Keskiviikko 28.1.2015 klo 19:27

Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta K.J. Ståhlbergin syntymästä. Hän oli vankkumaton sananvapauden ja tasavaltalaisen perustuslain kannattaja. Perustuslakimme ja poliittinen järjestelmämme on kestänyt tyrskyt, mutta johtaminen kaipaa uudistusta. Hallituskautta on vaivannut aikaansaamattomuuden ja toimeenpanokyvyttömyyden ongelma. Siksi Keskusta halusi tänään esitellä ehdotuksen strategiseksi hallitusohjelmaksi ja kuinka Suomea pitäisi johtaa.

Suomi on saatava kuntoon. Maamme tilanne on niin vakava, että sen oikaisemiseksi tarvitaan kymmenen vuotta. Keskustan viisi tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi tähtää tähän. Nämä strategiset tavoitteet on Keskustan mielestä sisällytettävä hallitusohjelman lähtökohdiksi.

Viiden strategisen tavoitteen alle on määritelty hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan.

Keskustan viisi tavoitetta vuodelle 2025 ovat:

  • Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat
  • Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
  • Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
  • Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi
  • Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuu

Keskustan mielestä hallitusohjelmaan on myös kirjattava linjaukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan kulmakivistä. Olemme laatineet nämä linjaukset ehdotukseemme.

Ensi vaalikaudella tarvitsemme päätöksiä ja johtamista. Haluamme modernisoida Suomen johtamisen. Tämän saavuttamiseksi olemme kirjoittaneet ehdotukset valtioneuvoston johtamisesta ja työtavasta.

Loimme myös valtioneuvoston päätöksenteolle ohjenuorat, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa. Esimerkiksi teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä, kokonaisveroastetta ei saa nostaa tai julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen ei saa nousta.

Tämän kaiken yläpuolella on visio Suomesta, johon luotamme pääsevän näiden strategisten tavoitteiden toteutuessa.

Nyt toivonkin, että muut puolueet tekevät samoin ja esittelevät 5-7 tärkeintä strategista tavoitettaan Suomen kuntoon laittamiseksi. Näin pääsisimme mahdollisimman pian keskustelemaan kunkin puolueen ehdotuksista.  Nykyisten kaltaisten hallitusohjelmien aika on yksinkertaisesti ohi.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä.

Voit tutustua Keskustan ehdotukseen strategiseksi hallitusohjelmaksi:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan-viisi-tavoitetta

Avainsanat: strategiset tavoitteet, hallitusohjelma, talous, johtaminen, kokeilut

Vapaus valita

Perjantai 23.1.2015 klo 16:09

Onneksi Suomessa on vapaus valita. Tämä koskee niin ehdokkaiden vapautta valita oma puolueensa kuin äänestäjän vapautta valita oma ehdokkaansa. Minun silmissäni kaikki ehdokkaat ovat samanarvoisia, niin omat kuin muiden puolueidenkin. 

Ihmettelen Anne Bernerin ehdokkuudesta noussutta kohua. Suomessa pitäisi rohkaista myös hänen kaltaistensa muualla kuin politiikassa kannuksensa hankkineiden ihmisten tulemista mukaan politiikkaan. Hänelle ehdolle lähteminen oli pikemminkin kansalaisvelvollisuus.

Tarvitsemme sellaisia poliittisia päättäjiä, jotka ovat toimineet pitkään politiikassa ja ovat yhteisten asioiden hoitamisen ammattilaisia. Tarvitsemme myös yhä enemmän sellaisia päättäjiä, joilla on käytännön kokemusta ja näyttöjä yrityselämästä sekä kolmannen sektorin toiminnasta. Keski-Euroopassa tämä on paljon yleisempää kuin Suomessa.

Luen syntyneen kohun olevan merkki siitä, että hänet noteerataan muissakin puolueissa erinomaiseksi ehdokkaaksi. Meidän kaikkien on kuitenkin kunnioitettava ihmisten henkilökohtaisia valintoja.

Keskusteluissamme Berner on hyvin tiedostanut henkilökohtaiset elämänuhraukset, jotka tulevat väistämättä ehdolle lähtemisen kylkiäisinä. Hän lähtee Keskustan listalle sitoutumattomana ehdokkaana. Hänen valintansa perustuu omaan huolelliseen arviointiin sekä käymiimme keskusteluihin arvoista, Suomen visiosta sekä edessä olevasta vaikeasta urakasta maamme kuntoon laittamiseksi. Keskustalaisessa ajattelussa ovat tasapainossa kestävä talous, realistinen luontosuhde sekä ihmisyys ja erityisesti niistä huolehtiminen, jotka eivät itse siihen kykene.

Aion kaikin tavoin kunnioittaa muiden puolueiden valintoja ja ehdokkaita. Toivon, että muut tekevät samoin ja pääsemme mahdollisimman pian keskustelemaan esimerkiksi kunkin puolueen valinnoista 5 -7 tärkeimmästä tavoitteesta, miten Suomi saadaan kuntoon.

 

Avainsanat: eduskuntavaalit, ehdokas, vapaus

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Kokeilut osaksi strategista hallitusohjelmaa

Sunnuntai 18.1.2015 klo 15:06 - Juha Sipilä

Suomen kuntoon laittaminen vaatii uutta ajattelua, luovuutta ja rohkeutta uudistuksiin. Kokeilukulttuurin tulo voisi toimia keinona edistää tällaisen ajattelun kehittymistä Suomessa. Kokeilujen avulla voimme testata merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia ja saamme käytännön tietoa uudistusten toimivuudesta. Kokeilut ovat myös keino strategisempaan, ennakoivampaan ja mitattavampaan päätöksentekoon.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Niitä olisi hyödyllistä tehdä asioista, jotka ovat kiistanalaisia tai kalliita ja riskialttiita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa.

Ketterien kokeilujen esteenä on usein lainsäädäntö. Parasta olisi, että voisimme yhdellä lailla mahdollistaa lukuisan joukon kokeilujen toteuttamista. Tarvitsemme puitelain kokeiluista. Puitelain olisi oltava selkeä, yksinkertainen, mahdollistava ja tietysti sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Nostan tässä esiin kaksi esimerkkiä kokeiluista. Keskusta on aiemmin esittänyt alueellista perustulokokeilua. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Kokeilun avulla voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. Kannatamme myös Lapin aluekokeilua, jossa kootaan valtion aluehallintoa yhteen sekä selkiytetään työnjakoa valtion aluehallinnon ja kansanvaltaisen maakunnallisen toimijan välillä.

Kokeilevasta yhteiskunnasta voi tulla kilpailuetu julkiselle taloudella ja teollisuudelle.

Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Tarvitsemme rytminmuutoksen maamme uudistamiseksi. ”Ei noin voi tehdä” -asenteesta pitää päästä eroon. Pidän tärkeänä, että kaikki puolueet osallistuvat tulevina viikkoina rohkealla otteella Suomen uudistamiskeskusteluun. Keskusta on omalta osaltaan siinä mukana.

Avainsanat: Kokeileva yhteiskunta, hallitusohjelma, Keskusta, kokeilu, kokeilut

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan konsensus on Suomen vahvuus

Keskiviikko 14.1.2015 klo 16:57

Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista 14.1.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

 

Pienen kansakunnan kansainvälinen asema ja turvallisuus perustuu taitoon ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa. Turvallisuusympäristömme on nyt muuttunut ja muutokset voivat olla jatkossakin nopeita. Meillä on oltava jatkuvasti ajan tasalla oleva tilannekuva.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole vanhanaikainen tavoite ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on ollut ja on Suomen ulkopolitiikan vahvuus.

Keskusta korostaa turvallisuuspoliittisen vakauden merkitystä Pohjolan ja Itämeren alueella. Vakauden osina ovat olleet Suomen pitkäjänteinen ja maltillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eri maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut, Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, EU-jäsenyytemme, Naton läsnäolo ja aiemmin myös Venäjän ennustettava kehitys.

Venäjän käyttäytymisen muutos on häirinnyt vakautta. Ukrainan kriisin myötä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on kiihtynyt. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta.

Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voida hyväksyä. Suomen on toiminut ja toimii yhteisessä EU-rintamassa, mutta samalla haluamme korostaa kahdenvälisen dialogin merkitystä kaikkien naapureiden kanssa.

Pakotepolitiikalla pyritään Ukrainan kriisin ratkaisuun. Pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. Euroopan unionin samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan aktiivinen ja aloitteellinen kriisin laukaisemiseksi.

On syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrityksiin, yksittäisiin kansalaisiin tai ammatinharjoittajiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsiville.

Tasavallan presidentti korosti uuden vuoden puheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin Keskustan pitkäaikaista linjaa. Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista.

Arvoisa puhemies!

Venäjän sisäistä kehitystä on vaikea ennustaa. Toivottavaa olisi, että Venäjä palaisi demokratisoitumisen tielle ja se kunnioittaisi oikeusvaltion periaatteita, mutta myös toisenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttava.

Venäjän talouden tilanne huononee nopeasti. Venäjän keskuspankin arvion mukaan 80 dollarin öljyn tynnyrihinnalla talouskasvu olisi tänä vuonna nolla tai hieman sen alle. Kuudenkymmenen dollarin hintatasolla talouskasvu laskisi 5%. Öljyn hinta kävi eilen 45 dollarissa, mikä voi tarkoittaa jopa 10 prosentin bruttokansantuotteen alenemista. Venäläisten pankkien ja yritysten rahoitusasema on heikentynyt ja kriisi voi syventyä nopeastikin.

Tällä on heijastusvaikutukset myös Suomeen. Esimerkiksi vuodenvaihteessa venäläisten rajanylitykset pienenivät puoleen. On tärkeää, että eri kontaktien ja kanavien kautta pyritään ylläpitämään suhteita Venäjään. Kansalaisten tasolla tapahtuva vuorovaikutus on keskeinen tekijä kahdenvälisen luottamuksen rakentamisessa.   

Arvoisa puhemies!

Suomi kuuluu keskeisesti länteen.  Suomella on myös pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Geopoliittinen sijaintimme Venäjän naapurissa ja osana arktista yhteistyötä tarjoaa edelleenkin suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät ole kadonneet mihinkään ja ne on hyödynnettävä. Emme saa hukata hyvää Venäjä-asiantuntemustamme ja meidän on pyrittävä pitämään huolta suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä Venäjällä.

Talous on keskeinen osa turvallisuutta. Suomi kestää kansainvälisiä kriisejä vain, jos kotipesä on kunnossa. Nyt on kiire laittaa Suomi kuntoon.

 

Avainsanat: vakaus, konsensus, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, pakotteet, Venäjä, Ukraina

Sananvapaus on demokratian perusta

Lauantai 10.1.2015 klo 13:27

Tämän viikon väkivaltaiset tapahtumat Pariisissa ovat järkyttäneet syvästi koko Eurooppaa, myös meitä suomalaisia.

Satiirisen viikkolehden Charlie Hebdon toimituksen jäseniä murhattiin heidän työpaikalleen tehdyssä hyökkäyksessä keskellä päivää. Järkyttävä terrori-isku on samalla vakava muistutus koko maailmalle sananvapaustyön merkityksestä.

Sanan- ja mielipiteenvapaus on ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Tämä on tänä päivänä maailmalla kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Maailman ihmisistä vain runsaat 15 prosenttia elää maissa, joissa sana on vapaa.

Pariisin isku osoittaa myös journalismin vaarat. Yleensä vaarassa ovat kriisialueilla työskentelevät, jotka tekevät vapaan tiedonvälityksen ja ihmisoikeuksien kannalta välttämätöntä työtä usein vaikeissa oloissa. Nyt uhreiksi joutuivat keskellä Eurooppaa työskennelleet lehtimiehet ja heidän työtään tukeneet.

Sananvapaus on länsimaisen demokratian kulmakivi. Meillä Suomessakin sananvapaus on ollut tärkeä edellytys kansanvaltaisen järjestelmän luomiselle. Kun puolueita perustettiin runsaat sata vuotta sitten, niiden sanomaa levittämään perustettiin ensimmäiseksi sanomalehtiä. Puoluelehdistö on sittemmin kuihtunut niin meillä kuin muuallakin, mutta vapaan tiedonvälityksen rooli demokratian ylläpitäjänä on vain korostunut.

Pariisin uhrien muiston äärellä on mietittävä, miten voisimme vahvistaa sananvapautta. Valitettavasti sananvapaus jää usein talous- ja voimapolitiikan varjoon. Siksi olisi tärkeää, että EU-maat miettisivät, miten ne voisivat tukea laajemmin sananvapaustyötä, esimerkiksi kehitystyössä. Vapaa tiedonvälitys on kehittyvän yhteiskunnan perusta. Kun media on vapaa, koko yhteiskunta voi paremmin. Suomen ulkoministeriö voisi ottaa sananvapaustyön yhdeksi kehityspolitiikan painopisteeksi.

Pariisin terroristit perustelivat tekojaan uskonnollisilla syillä. Tapahtumat antavat aiheen vakavaan pohdintaan kaikkialla Euroopassa. Tärkeää olisi tukea uskontokuntien välistä ja sisäistä vuoropuhelua ääriajattelun kitkemiseksi. Tässä työssä jokaisella uskontojohtajalla on merkittävä rooli, jota poliittiset päättäjät ja kansainväliset järjestöt voivat tukea.

Pariisin isku myös muistuttaa uskontojen tuntemuksen tärkeydestä. Vain näin opimme arvostamaan sekä omaa että toisen pyhää ja käymään vuoropuhelua. Vihalle ja muukalaisvastaisuudelle ei pidä antaa sijaa.  

On hyvä, että Suomen valtiollinen johto ja Euroopan unioni ovat tuominneet Pariisin surmatyöt jyrkästi. Euroopan on pysyttävänä vahvana ja yhdessä. Emme voi emmekä saa perääntyä yhteisten arvojen puolustamisessa.

Pääministeri Alexander Stubb osallistuu sunnuntaina Pariisissa mielenilmaukseen, jossa kunnioitetaan Charlie Hebdon uhreja. Hän edustaa siellä meitä kaikkia.

 

Avainsanat: sananvapaus, demokratia, Pariisi

Sotessa on vielä paljon tehtävää

Perjantai 9.1.2015 klo 17:12

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi joulukuussa. Puolueet pääsivät uudistuksesta historialliseen sopuun viime keväänä.

Esityksessä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella ja tuottamisvastuu on 19 tuotantovastuualueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Tavoitteena on katkeamaton hoitoketju ja raja-aitojen vähentäminen. Näin ihmisten pompottelun pitäisi loppua.

Olin tänään vihkimässä Puolangalla uuden terveyskeskuksen. Kainuun maakuntakokeilun päätyttyä Puolanka on järjestänyt sote-palvelunsa Attendon kautta. Yhtiö vastaa palveluiden laadusta ja toimivuudesta, mutta lopullinen päätös- ja valvontavalta sote-asioissa on säilynyt kunnalla.

Puolankalaisia kiinnostikin tänään eniten, voiko nykyinen palveluntuotantomalli jatkua tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää kerätä puolueetonta tietoa tämäntyyppisistä järjestelyistä. Mitkä ovat ulkoistamisen plussat ja miinukset? Tuottiko järjestely säästöjä ja paranivatko ruohonjuuritason palvelut kuntalaisille? Toivon, että Puolangan kokemuksista tehdään tutkimus jo tämän vuoden aikana tulevaisuuden päätöksentekoa varten.

Minun mielestäni nyt lainsäädäntövaiheessa oleva sote-uudistus ei estä tulevaisuudessakaan tällaisia palveluntuotantomalleja. Siitä ei vaan jatkossa päätetä Puolangan valtuustossa, vaan Kainuun tuotantovastuualueella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on vielä paljon tehtävää. Järjestämislain toimeenpanon lisäksi meidän on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus sekä saatava tietojärjestelmät yhteensopiviksi. Ilman näitä kahta palikkaa uudistus jää vajavaiseksi.

Rahoituksessa on pyrittävä yksikanavaisuuteen. Tässä asiassa on uskallettava ottaa jättiläisen loikka kissan askelien sijaan.

Toinen tärkeä asia on potilastiedon liikkuminen. Tämän edellytys on taas yhtenäiset tietojärjestelmät ja standardit. Kunnollisten ja yhteensopivien tietojärjestelmien avulla terveyspalveluissa on saavutettavissa satojen miljoonien säästöt. Kansallinen palveluväylä mahdollistaa tällaisen kehityksen. Siihen on vain tartuttava ripeästi. Nyt tietojärjestelmien hankkiminen on liian hajanaista ja tehotonta.

 

Avainsanat: sote, tietojärjestelmät, rahoitus