Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan konsensus on Suomen vahvuus

Jaa |

Keskiviikko 14.1.2015 klo 16:57


Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista 14.1.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

 

Pienen kansakunnan kansainvälinen asema ja turvallisuus perustuu taitoon ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa. Turvallisuusympäristömme on nyt muuttunut ja muutokset voivat olla jatkossakin nopeita. Meillä on oltava jatkuvasti ajan tasalla oleva tilannekuva.

Yksituumaisuus, konsensus, ei ole vanhanaikainen tavoite ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on ollut ja on Suomen ulkopolitiikan vahvuus.

Keskusta korostaa turvallisuuspoliittisen vakauden merkitystä Pohjolan ja Itämeren alueella. Vakauden osina ovat olleet Suomen pitkäjänteinen ja maltillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, eri maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut, Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, EU-jäsenyytemme, Naton läsnäolo ja aiemmin myös Venäjän ennustettava kehitys.

Venäjän käyttäytymisen muutos on häirinnyt vakautta. Ukrainan kriisin myötä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on kiihtynyt. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta.

Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voida hyväksyä. Suomen on toiminut ja toimii yhteisessä EU-rintamassa, mutta samalla haluamme korostaa kahdenvälisen dialogin merkitystä kaikkien naapureiden kanssa.

Pakotepolitiikalla pyritään Ukrainan kriisin ratkaisuun. Pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. Euroopan unionin samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan aktiivinen ja aloitteellinen kriisin laukaisemiseksi.

On syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrityksiin, yksittäisiin kansalaisiin tai ammatinharjoittajiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsiville.

Tasavallan presidentti korosti uuden vuoden puheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin Keskustan pitkäaikaista linjaa. Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista.

Arvoisa puhemies!

Venäjän sisäistä kehitystä on vaikea ennustaa. Toivottavaa olisi, että Venäjä palaisi demokratisoitumisen tielle ja se kunnioittaisi oikeusvaltion periaatteita, mutta myös toisenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttava.

Venäjän talouden tilanne huononee nopeasti. Venäjän keskuspankin arvion mukaan 80 dollarin öljyn tynnyrihinnalla talouskasvu olisi tänä vuonna nolla tai hieman sen alle. Kuudenkymmenen dollarin hintatasolla talouskasvu laskisi 5%. Öljyn hinta kävi eilen 45 dollarissa, mikä voi tarkoittaa jopa 10 prosentin bruttokansantuotteen alenemista. Venäläisten pankkien ja yritysten rahoitusasema on heikentynyt ja kriisi voi syventyä nopeastikin.

Tällä on heijastusvaikutukset myös Suomeen. Esimerkiksi vuodenvaihteessa venäläisten rajanylitykset pienenivät puoleen. On tärkeää, että eri kontaktien ja kanavien kautta pyritään ylläpitämään suhteita Venäjään. Kansalaisten tasolla tapahtuva vuorovaikutus on keskeinen tekijä kahdenvälisen luottamuksen rakentamisessa.   

Arvoisa puhemies!

Suomi kuuluu keskeisesti länteen.  Suomella on myös pitkä kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Geopoliittinen sijaintimme Venäjän naapurissa ja osana arktista yhteistyötä tarjoaa edelleenkin suuria mahdollisuuksia. Mahdollisuudet eivät ole kadonneet mihinkään ja ne on hyödynnettävä. Emme saa hukata hyvää Venäjä-asiantuntemustamme ja meidän on pyrittävä pitämään huolta suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä Venäjällä.

Talous on keskeinen osa turvallisuutta. Suomi kestää kansainvälisiä kriisejä vain, jos kotipesä on kunnossa. Nyt on kiire laittaa Suomi kuntoon.

 

Avainsanat: vakaus, konsensus, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, pakotteet, Venäjä, Ukraina