Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 22.11.2017 14:42Pääministerin ilmoitus ajankohtaisista EU-asioistaLue lisää »
  • 21.11.2017 23:09Puhe Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskokouksessaLue lisää »
  • 21.11.2017 15:39Puhe Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus -keskustelutilaisuudessaLue lisää »

Blogin arkisto

Ulkopolitiikan pitää elää ajassa

Jaa |

Maanantai 30.3.2015 klo 10:51


(Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.3.2015 "Viisas ulkopolitiikka takaa Suomen turvallisuuden")

Pienen kansakunnan turva on taito ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaus määrittää siinä oma paikkansa. Suomen turvallisuusympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Ukrainan sota on kiristänyt kansainvälistä ilmapiiriä ja se on johtanut kiristyneeseen vastakkainasetteluun Venäjän ja lännen välillä. Monet asiantuntijat uskovat, että tilanne jatkuu vaikeana vielä pitkään.

Venäjän toimet Ukrainassa ovat olleet selkeästi kansainvälisen oikeuden vastaisia eikä niitä voida hyväksyä.  Keskusta on antanut tukensa maamme valtiollisen johdon työskentelylle osana Euroopan unionia kriisin ratkaisemiseksi. Samalla olemme pitäneet tärkeänä sitä, että hoidamme tarvittaessa Venäjän kanssa niitä asioita, jotka maidemme välillä on aina hoidettava. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa enemmän kuin muilla EU-mailla yhteensä.

Euroopan unionin asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä, mutta lienee selvää, että pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä kriisin ratkaisemiseksi. Sen rinnalle tarvitaan myös jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. EU:n samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan konfliktin ratkaisussa aktiivinen ja aloitteellinen. Euroopan unioni on toiminut yhtenäisesti kriisin ollessa päällä. Tätä ulkosuhdehallinnon uudistuksella on tavoiteltukin.

EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Keskusta on jopa esittänyt, että selvitettäisiin, voisiko osa Suomen edustustoista nojautua EU:n yhteisiin edustustoihin tai joissakin maissa siirtyä yhteiseen edustustoverkostoon muiden Pohjoismaiden kanssa. Näin voisimme siirtää omia voimavarojamme enemmän sisältökysymyksiin eli suurlähettilään ja asiantuntijoiden perustehtäviin. Yhdessä voitaisiin hoitaa esimerkiksi kansalaisten palvelut, kuten passit ja viisumit sekä kiinteistöihin liittyvät asiat.

Kuten viime ajat ovat osoittaneet, muutokset turvallisuusympäristössä voivat tapahtua nopeastikin. Tämän vuoksi meillä on oltava jatkuvasti ajantasainen tilannekuva. Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan täytyy kaikissa tilanteissa olla selkeä sekä itsellemme että muille. Pyrkimys yksituumaisuuteen ei minusta ole vanhanaikainen tavoite, vaan Suomen ulkopolitiikan - pienen kansakunnan - vahvuus.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa.

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottava maa osaa tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Sotilaallinen liittoutumattomuus on paitsi Suomen etujen mukaista, myös tärkeä osa vakauden ylläpitoa Pohjolassa. Mikäli valtionjohto joskus haluaa muuttaa puolustuspoliittista perusratkaisua, Keskustan mielestä Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Viime aikoina on puhuttu myös EU-armeijasta komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin aloitteesta. En pidä sitä lyhyellä tähtäimellä realistisena vaihtoehtona, sillä etenkin Nato-maat vastustavat päällekkäisiä rakennelmia. Suomen näkökulmasta EU-yhteistyötä kannattaa kuitenkin edistää, sillä parhaimmillaan se voi tuoda helpotusta huoltovarmuuteen ja kriisiaikana puolustusmateriaalin saatavuuteen.

Suomen vahvan kansallisen puolustuksen malli on toiminut ja toimii hyvin. Tarvitsemme jatkossakin koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa sekä ajanmukaisesti varustettua armeijaa. Tämä tarkoittaa, että puolustuksen resursseja on tulevina vuosina lisättävä. Meidän on myös kriittisesti käytävä läpi, olemmeko kunnolla varautuneet nykyaikaiseen sodankäyntiin ja uusiin uhkiin.

Suomalaiset ovat tunnettuja ongelmanratkaisukyvystään. Olemme parhaillamme, kun ratkomme ongelmia käytännönläheisesti. Maapallon suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos sekä ruoka-, vesi- ja energiapula. Meillä on erinomaista osaamista kaikkiin näihin neljään eri osa-alueeseen. Nuo neljä kysymystä tulevat olemaan valtavirtoja, jotka ohjaavat myös uuden työn syntymistä ja ihmisten käytännön valintoja. Viides valtavirta on digitalisaatio ja sen osana informaation siirtyminen internetiin. Näillä kaikilla asioilla on myös vahva turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Näissä näen Suomelle suuria mahdollisuuksia.

Avainsanat: EU, ulkopolitiikka, Ukraina