Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Puhe valtiopäivien avajaisissa 29.4.2015

Keskiviikko 29.4.2015 klo 14:03

Eduskunnan puhemies Juha Sipilä

Puhe valtiopäivien avajaisissa 29.4.2015

Muutosvarauksin

                                                                                                      

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Ärade Republikens President!

Kiitän Teitä arvokkaista sanoistanne, joilla avasitte vuoden 2015 valtiopäivät.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Näin todetaan perustuslakimme toisessa pykälässä.  Kansa on vaaleissa kantansa selkeästi ilmaissut.

Eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta. Kansanvallassa jokainen ääni on yhtä arvokas, ja vaalien kautta tuleva viesti aina oikea ja tosi. Me kansanedustajat olemme saaneet äänestäjiltä luottamuksen ja valtakirjan tehdä tätä työtä kansakunnan parhaaksi. Meidän on oltava tämän luottamuksen arvoisia, ja keskitettävä voimavaramme ratkaisujen hakemiseen. Arvoisa Tasavallan Presidentti, otan myös mielihyvin vastaan ilmoittautumisenne talkoisiin. Olen tottunut saumattomaan yhteistyöhön, joka ei kangistu kaavoihin.

Eduskunnan ensimmäinen tehtävä on toimintakykyisen enemmistöhallituksen muodostaminen. Me kansanedustajat olemme omalta osaltamme vastuussa siitä, että Suomi nousee apatiasta kasvun ja vahvemman hyvinvoinnin tielle. Tarvitsemme yhteistyötä, vastuullisuutta ja rohkeutta uudistua.

Den nyvalda riksdagen måste först och främst se till att landet får en funktionsduglig regering.  Riksdagsledamöterna har nu ansvaret för att Finland reser sig ur apatin och slår in på en väg som heter tillväxt och stabilare välfärd. Nu krävs det samarbete, ansvarskänsla och mod att skapa nytt.

Uskon, että kaikki haluavat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ja palauttaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn sekä tehdä edessä oleva suuri muutos niin, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana ja hyvinvointierot eivät kasva. Suomi on edelleen hyvä ja turvallinen maa elää, jonka kulmakiviä ovat korkea osaaminen ja koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen. Suomen on ennakkoluulottomasti tartuttava biotalouden ja digitalisaation mahdollisuuksiin. Olkoon yhteinen intohimomme yhteiskunnan rohkea uudistaminen kokeilujen kautta.

Olen keskustellut puolueiden puheenjohtajien ja eri etujärjestöjen edustajien kanssa. He ovat kaikki sisäistäneet tilanteen vakavuuden. Meidän on löydettävä yhdessä sopimisen henki tilanteen korjaamiseksi. Jos todella haluamme lisätä työpaikkoja ja antaa toivoa työttömälle työnsaannista, on myös uskallettava luopua jostain. Isänmaan etu on nyt yksinkertaisesti laitettava oman edun edelle.

Suomi nousee vain työllä, yrittämisellä ja välittämisellä. Tästä on kyse myös yhteiskuntasopimuksessa. Suomen kilpailukyky on palautettava ja työllisyys saatava nousuun. Taloutemme ja kilpailukykymme kuntoon laittamisessa tarvitsemme avointa mieltä. Ilman jatkuvaa uudistumista emme pärjää. Sen maailma on meille opettanut. Kaikkien pitää joustaa. Jos vastustamme jääräpäisesti muutoksia, kukaan ei voita, vaan kaikki häviävät. Jos riitelemme keskenämme, ei muiltakaan voida vaatia enempää. Valtapoliittiset päämäärät, pelkästään oman puolueen etu tai oikeassa olemisen pakko eivät saa ohjata tekemisiämme.

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Hyvät kansanedustajat!

Tarvitsemme kohtuullisuutta ja esimerkillä johtamista. Kohtuuden tekoja ja viestejä on syytä odottaa erityisesti niiltä, joiden tulevaisuus on turvattu. Maan taloudellisen ja poliittisen johdon esimerkki kohtuudesta on ehdoton edellytys kaikkien suomalaisten mukaan saamiseksi vaikeiden päätösten taakse.

Suomen ongelmien ratkaiseminen edellyttää sekä meiltä poliittisilta päättäjiltä kuin laajemmin yhteiskunnassa keskinäistä luottamusta, poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vastuunottamista ja rohkeutta uudistua. Maan johtamista on uudistettava strategiseksi alkaen uuden hallituksen ohjelmasta. On keskityttävä isoihin asioihin ja yhteisen näkemyksen muodostamiseen Suomen tulevaisuudesta.

Kansanvalta nojaa siihen, että kykenemme kunnioittamaan toistemme vakaumusta, maailmankuvaa ja mielipiteitä. Toisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja heikoimmista huolehtiminen ovat kansakunnan sivistyksen mittarit. Vain näin voi rakentua keskinäinen luottamus. Ilman kestävää luottamusta maan asioita on vaikea saada kuntoon.

Demokrati kräver att vi respekterar varandras övertygelse, världsbild och åsikter. Respekt, rättvisa och omsorg om de svagare är mått på civilisation och endast så, kan vi bygga upp ett ömsesidigt och starkt förtroende. Utan detta förtroende blir svårt att få ordning på landets affärer.

Maanantaina vietettiin kansallista veteraanipäivää. Kiitoksemme siitä, että voimme viettää kahden vuoden päästä itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuotta kuuluu erityisesti sotiemme veteraaneille. Tätä yhteiskuntaa on koko itsenäisyytemme historian rakennettu huolella läpi vaikeiden vuosien ja vuosikymmenten. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tehty yhdessä. Myös nyt vuonna 2015 tarvitsemme välittämistä, rinnalla kulkemista, sydämensivistystä ja suvaitsevuutta.

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Haluan kiittää Teitä siitä, että Tasavallan Presidentin ja eduskunnan yhteistyö on ollut teidän kaudellanne saumatonta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on esimerkki yhteistyöhakuisen politiikan onnistumisesta. Erityisesti kiitän Teitä siitä, että myös oppositiopuolueet ovat kaudellanne olleet hyvin informoituja.

Suomi on osa länttä ja Euroopan Unionin jäsen. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, hyviä naapuruussuhteita, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle.

Maailma ympärillämme kuohuu. Vaikka meillä on kotimaassa ongelmia, niin meidän on erilaisissa tilanteissa pystyttävä auttamaan hädässä olevia myös maamme rajojen ulkopuolella. Meillä on osaamista ja kokemusta niin auttajina humanitäärisissä kriiseissä, luonnonmullistusten kohdatessa kuin rauhan rakentajina. Viime aikojen traagiset tapahtumat niin Välimerellä kuin maanjäristyksen runtelemassa Nepalissa muistuttavat, ettemme voi sulkea silmiämme ja paeta vastuuta silloin, kun apuamme tarvitaan.

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Ärade Republikens President!

Kansallinen yhteisymmärrys ja kyky sopia ovat olleet yhteiskuntamme kehityksen voimavara. Niitä tarvitsemme myös tänään, jotta isoja ja osin vaikeitakin uudistuksia pystytään tekemään ja toteuttamaan oikeudenmukaisesti ja heikompiosaisia unohtamatta.

Nationellt samförstånd och viljan att komma överens har varit en viktig resurs när vi byggt vårt samhälle. Den här förmågan kommer att behövas, om vi på ett rättvist sätt och utan att glömma dem som har det svårast ska klara av, att genomföra stora och delvis också svåra reformer.

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo ja oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassamme. Tämä koskee niin syntyperäisiä suomalaisia kuin tänne muualta muuttaneita yhteisömme jäseniä. Myös maamme eri alueilla ja maakunnilla on omat ominaispiirteensä ja vahvuutensa, joita tulee kunnioittaa ja tukea. Vastakkainasettelu ihmisten tai alueiden välillä ei rakenna, vaan repii. Runoilija Eino Leinon sanoin: ”Oi ihmiset toistanne suvaitkaa! / Niin suuri, suuri on maa.”

Ärade Republikens President!

På riksdagens vägnar tackar jag Er för det Ni uttryckte  i Ert öppningsanförande, och ber samtidigt att få framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Samalla kun eduskunnan puolesta kiitän Teitä lausumistanne sanoista, pyydän saada esittää Teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.

Kiitossanat puhemiehen vaalin jälkeen 28.4.2015

Tiistai 28.4.2015 klo 20:12

Eduskunnan puhemies Juha Sipilä

eduskunnassa 28.4.2015

Kiitossanat puhemiehen vaalin jälkeen

(muutosvarauksin)

Arvoisat kansanedustajat,

Ärade riksdagsledamöter,

 

Kiitän teitä koko valitun puhemiehistön puolesta, Herra ikäpuhemies ja arvoisat kollegat, osoittamastanne luottamuksesta, ja samalla onnittelen teitä jokaista suomalaisilta saamastanne valtakirjasta.

På mina egna och de nyvalda vice talmännens vägnar vill jag framföra ett varmt tack till Er, herr ålderstalman, och till er bästa kolleger, för det förtroende som ni visade mig i talmans- valet nyss. Jag vill också gratulera er alla till den fullmakt Finlands folk har gett er.

Moni edellisen vaalikauden läheinen työtoverimme luopui kansanedustajuudesta tai jäi valitsematta. Viime vaalikauteen verrattuna 73 kansanedustajaa vaihtuu. Heistä 57 valittiin nyt ensimmäisen kerran, ja 16 kansanedustajaa palaa eduskuntaan taon jälkeen.

Uuden eduskunnan keski-ikä on vaalikauden alkaessa 47,3 vuotta. Alle 30-vuotiaita kansanedustajia valittiin 14 eli neljä enemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan valittiin myös kaksi maahanmuuttajataustaista kansanedustajaa. Pidän tätä erittäin myönteisenä kehityksenä.

Sukupuolten tasaisessa edustavuudessa meillä riittää edelleen tehtävää. Uudessa eduskunnassa on 117 miestä ja 83 naista. Naisia valittiin kaksi vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Hyvät kansanedustajat,

Aloitamme työmme poikkeuksellisen vaativissa oloissa. Kansainvälinen tilanne on jännitteisempi kuin pitkään aikaan. Suomen oma tilanne on hyvin vaikea, ja meillä on suuria ongelmia ratkaistavina.

Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on koetuksella. Edellisten valtiopäivien viimeisten viikkojen tapahtumat eivät saa toistua. Vain me voimme palauttaa luottamuksen omilla toimillamme. Meillä ei ole mitään tärkeämpää tehtävää kuin löytää kestäviä ratkaisuja Suomen vaikeaan tilanteeseen. Päätöksenteon on oltava paljon ratkaisuhakuisempaa kuin tähän saakka.

Meistä jokainen voi vaikuttaa poliittisen keskustelukulttuurin tervehdyttämiseen. Kunnioituksemme toinen toistamme kohtaan tulee näkyä paremmin niin sosiaalisessa mediassa kuin eduskunnan salikeskustelussa.

Meidän jokaisen on vakavasti paneuduttava täällä käsiteltäviin asioihin ja meillä on oltava valmiutta ennakkoluulottomiin ratkaisuihin. Olkoon yhteinen tavoitteemme, että viettäessämme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia olemme saaneet ennakkoluulottomalla yhteistyöllä käänteen aikaan ja vahvistaneet kansallista eheyttä. Tämä on nyt meistä kiinni.

Eduskunnan työ jatkuu pari vuotta väliaikaisissa tiloissa peruskorjauksen vuoksi. Uskon, että tästäkin selvitään kärsivällisyydellä ja eduskunnan osaavan henkilökunnan avulla.

På de nyvalda talmännens vägnar önskar jag er ärade riksdagsledamöter, och alla er som arbetar i huset, ett riksmöte fullt av utmanande arbete!

Toivotan meidän valittujen puhemiesten puolesta teille, arvoisat kansanedustajat, ja kaikille tässä talossa työskenteleville työntäyteisiä valtiopäiviä.

Puhe puoluevaltuustossa 25.4.2015

Maanantai 27.4.2015 klo 14:11

Puoluevaltuuston kokous, Helsinki 25.4.2015

(muutosvarauksin)

Hyvä puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Taisimme voittaa vaalit! Peräti 626 218 suomalaista luotti meihin. Esitän lämpimät kiitokset luottamuksesta, tuesta ja tehdystä työstä. Olen erittäin tyytyväinen vaalitulokseen. Se antaa vahvan pohjan tärkeimmälle: vastuunottamiselle ja Suomen suunnan muuttamiselle.

Voittomarginaalimme on historiallinen. Keskusta ei ole koskaan ollut näin selkeä ykköspuolue – ero seuraavaan, eli perussuomalaisiin, on yksitoista kansanedustajaa. Päähallituspuolueet jäivät selkeästi taaksemme.

Erityiset kiitokset osoitan kaikille ehdokkaillemme, heidän tukiryhmilleen ja kaikille talkoissa mukana olleille. Työtä tehtiin vuorotta kansanvallan ja tämän kansanliikkeen hyväksi.

Tunnelma vaalikentillä oli innostunut. Ehdokasjoukkomme oli erittäin hyvä ja sitoutunut yhteiseen työhön. Minkä hävisimme neljästä suuresta pienemmällä vaalibudjetilla, sen voitimme ehdokkaiden ja tukiryhmien ahkeruudessa. Ketkä täällä salissa olevista olivat ehdolla eduskuntavaaleissa? Pyytäisin teitä kaikkia tulemaan tänne eteen.

Keskustalla on osaava, monipuolinen eduskuntaryhmä, jonka kanssa on hyvä aloittaa vaativa urakka. Ryhmässä on vuosikymmenten kokemusta ja uutta voimaa, juuri niin kuin hyvässä työporukassa pitääkin olla. Keskustassa ylisukupolvisuus toteutuu myös eduskuntaryhmässä.

Juhlinnan hetkellä pitää muistaa, että moni erinomainen ehdokas jäi valitsematta. Työtä tehtiin paljon, mutta toivottua paikkaa ei tullut. Monella ehdokkaistamme se jäi harmittavan vähästä kiinni.   

Meidän on nyt yhdessä mietittävä, miten eri puolilla maata olevaa osaamista ja intoa saadaan mukaan työhön tämän liikkeen ja isänmaan hyväksi. Puolueen uudistamista on jatkettava, jotta se tarjoaa paikan vaikuttaa kaikille kampanjassa mukana olleille ja kaikille kiinnostuneille. Tämä työ on yhdessä tekemistä.

Hyvät ystävät,

Keskustan tuloksen rinnalla on syytä iloita siitä, että äänestysaktiivisuus koko maassa on noussut 70 prosenttiin ja pohjakosketus on siltä osin takana.  Osattomuus ja voimattomuus näkyvät kuitenkin myös vaaliuurnilla. Äänioikeuttaan käyttävät varmimmin ne, joilla menee hyvin elämässä, ja alueiden väliset erot ovat isoja. Liki kolmannes kansasta on syrjässä vaaleista ja äänestämättä jättäminen periytyy, kuten huono-osaisuus. Yhdenvertaisuus ja heikoimpien asia pitää olla mukana myös, kun etsimme lääkkeitä kansanvallan vaivoihin.  

Keskustan kannatus kasvoi kaikissa vaalipiireissä. Tuloksessa on monia valopilkkuja ja ennätyksiä lyötiin! Moni ensikertalainenkin teki hyvän, eteenpäin kannustavan tuloksen. Nyt kannattaa katsetta suunnata jo kuntavaaleihin ja siitä eteenpäin. Työ jatkuu.

Hyvä puoluevaltuusto,

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

Tämä sitaatti on tietysti Keskustan aatteelliselta oppi-isältä Santeri Alkiolta vuodelta 1920. Eduskuntavaalit ja niiden tulos ovat herättäneet pohdintoja siitä, siirtyykö Suomi nyt takaisin Impivaaraan ja sulkee ovet säppiin muulta maailmalta. Koen, että tämä on Keskustan osalta aikamoista pelottelua. Keskustan historia osoittaa kaikkea muuta.

Tässä muutamia esimerkkejä. Presidentti Urho Kekkosen valtiomiestyön yksi johtotähti oli kauppateiden avaaminen länteen kylmän sodan aikakaudella. Kekkosen kaudella Suomesta tuli myös aktiivinen, kansainvälinen toimija, joka huipentui ETYK-huippukokoukseen vuonna 1975. Keskustalainen pääministeri Esko Aho johdatti meidät Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Pääministeri Matti Vanhasen kaudella Suomen asema Euroopassa vain vahvistui sekä liityimme Naton nopean toiminnan joukkoihin, jota voidaan kumppanuusmaiden osalta luonnehtia täydentävänä toimintana.  

Suomi on keskeisesti osa länttä ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on meille välttämätöntä. Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta kansakuntana meidän on valmistauduttava myös pahimman varalle.

Meidän on syvennettävä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä. Näköpiirissä ei ole syytä hakea Nato-jäsenyyttä, mutta tässäkin asiassa on hyvä säilyttää oma liikkumatilamme. Itseensä luottavan maan pitää tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan.

Olen ollut EU:n kannattaja alusta lähtien. Matkan varrella minun ei ole tarvinnut muuttaa kantaani, vaikkakin moni asia kaipaa parantamista ja hiomista. On itsestään selvää, että asioihin vaikutetaan vain olemalla aktiivinen keskeisissä pöydissä.

Hyvät ystävät,

Koen, että vaalitulos velvoittaa meitä laittamaan Suomen asiat parempaan kuntoon, jotta Suomi voi osana Eurooppaa kantaa vastuunsa ihmisistä, ympäristöstä ja hyvästä tulevaisuudesta tällä yhteisellä pallolla. Meidän on rakennettava kansainvälistä Suomea, joka menestyy osaamisellaan.

Kansanvalta nojaa siihen, että kykenemme kunnioittamaan toistemme vakaumusta, maailmankuvaa ja mielipiteitä. Vain siitä rakentuu keskinäinen luottamus, jota ilman on turha yrittää ponnistella maan asioita kuntoon. Meidän ei pidä itse rakentaa raja-aitoja toistemme välille. Me suomalaiset tarvitsemme nyt poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista.

Suvaitsevaisuus näyttää välillä olevan vain omien mielipiteiden suvaitsemista. Ei ole Sinun Suomeasi tai minun Suomeani. On yksi Suomi ja erilaisia ihmisiä, jotka eri puolilla maatamme elävät omanlaistaan arkea; joilla on erilaisia taustoja, arvoja, toiveita ja perhetilanteita. Kukaan heistä – meistä – ei kuitenkaan ole toista arvokkaampi tai vähäarvoisempi, olimme sitten tehtaan työntekijöitä tai vuorineuvoksia, insinöörejä tai taiteilijoita, kaupunkilaisia tai maalaisia, eläkeläisiä tai työikäisiä, maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia. Itselleni on täysin vierasta ihmisten leimaaminen taustansa tai mielipiteensä perusteella.

Sama pätee vaalitulokseen: jokaisen ääni on yhtä arvokas, ja se viesti, joka vaalituloksen kautta välittyy, on arvokas viesti kansanvallalle. Äänestäminen ei ole itsestään selvyys kaikkialla.

Meillä kaikilla eri taustoista tulevilla ja erilaisissa olosuhteissa elävillä suomalaisilla on kuitenkin meidän yhteinen Suomemme, joka täyttää 100 vuotta kahden vuoden kuluttua. Se ansaitsee parempaa.  Tässä ajassa tarvitaan enemmän rinnalla kulkemista, sydämensivistystä ja suvaitsevuutta, ja vähemmän ennakkoluuloja ja toisten väheksymistä. Tämä meidän kaikkien on hyvä pitää mielessä.

Hyvä puoluevaltuusto,

Olen tullut politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria. Edessä on vaikeitakin päätöksiä, jotka edellyttävät uudenlaista johtajuutta, tuoreita toimintatapoja ja poikkeuksellista yhteistyötä. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista. Johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Seuraavan hallituksen täytyy keskittyä isoihin asioihin, valmistella ne huolella ja pantava päätökset toimeen. Hallituksen työtavan on muututtava kollegiaaliseksi ja se onnistuu vain pienemmällä porukalla.

Osana poliittisen kulttuurin muutosta on saatava uudenlaista tulosvastuullisuutta - tulos tai ulos. Näihin tehtäviin ei pidä jäädä roikkumaan, jos tuloksia ei tule. Jos emme nyt saa riittäviä tuloksia aikaiseksi, en ole tässä neljän vuoden päästä.

Suomen tilanteeseen ei ole pika­lääkkeitä. Maamme tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa.  Yhteiskuntasopimuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta Suomen kilpailukyvyn palauttamisen kautta. Yhteiskuntasopimus edellyttää kaikilta osapuolilta luot­tamusta, avoimuutta ja tahtoa yhdessä sopimiseen. Vaikeistakin asioista on voitava keskustella.

Nyt on mentävä isänmaan etu edellä. Jos oikeasti haluamme lisätä töitä ja muuttaa työttömän arkea, meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostain. Isänmaan etu on nyt yksinkertaisesti laitettava oman edun edelle.

Näinä vaikeina aikoina tarvitsemme kohtuullisuutta ja esimerkillä johtamista. Kohtuullisuuden tekoja ja viestejä on annettava erityisesti niiden, joiden tulevaisuus on jo turvattu. Vetoan yritysjohtajiin. Osoittakaa tilanteen ymmärtämistä henkilökohtaisellakin kohtuuden viestillä, mutta ennen kaikkea kutsun teidät isänmaan pelastamiseen investoimalla Suomeen. Tämän viikon Äänekosken investointipäätös on hieno esimerkki tässä sarjassa.

Edessämme ovat vuodet, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. On huolehdittava, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Meidän on muistettava ne kanssaihmiset, jotka eivät pysty omaa viestiään tuomaan esille tai saa sitä kuulluksi. Niidenkin, jotka eivät kyenneet tuomaan viestiään vaaliteltoille. Uudistuksia tehtäessä on huolehdittava heistä, joilla ei ole taloudellista valtaa ja turvanaan vahvoja edunvalvojia.

Hyvät ystävät,

Keskusta sai kansalta luottamuksen ja vahvan valtakirjan viedä eteenpäin tavoitteitamme. Urakka on melkoinen. Joudumme tekemään monia vaikeita päätöksiä ja kompromisseja. Helppoa ei tule olemaan.

Työn ohjenuoraksi on hyvä palauttaa mieleen alkiolaiset arvot:

-          Vastuullisuus ja vapaus

-          Yhteisöllisyys ja välittäminen

-          Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

-          Sivistys

-          Ylisukupolvisuus ja kohtuullisuus

-          Kestävä luontosuhde

-          Paikallisuus

Arvot antavat pohjaa työllemme, mutta samalla ne muistuttavat siitä, että politiikka on työn tekemistä myös niiden kanssa, joiden arvopohja eroaa meistä.

Tällä viikolla käymieni keskustelujen pohjalta uskon, että keskinäistä luottamusta on ja tuloksia saadaan aikaan.

Keskustan mielestä Suomen kuntoon laittaminen edellyttää myös Suomen johtamisen uudistamista. Ajattelemme, että muutoksen on lähdettävä jo heti hallitusohjelman luonteen muuttamisesta. Emme kaipaa lähes satasivuista ohjelmapaperia, joka vilisee kehittämistä, edistämistä, selvittämistä ja parantamista tai missä pienet ja isot asiat ovat suloisesti sekaisin.

Tarvitsemme hallitusohjelman, joka keskittyy niihin 5 - 7 isoon asiaan, joilla Suomi saadaan kasvun, uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, paremman hyvinvoinnin ja vahvistuvan osaamisen tielle. Ohjelmaan kirjataan tulevan hallituksen keskeisimmät strategiset tavoitteet kärkihankkeineen.

Julkisuudessa on jo epäilty, että uudella tavalla tehtävä hallitusohjelma olisi epämääräinen ja jättäisi paljon tulkinnanvaraa. Tulen pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, että epäilykset eivät toteudu. Tulen edellyttämään kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta, että yhdessä valituille strategisille tavoitteille kirjataan selvät kärkihankkeet ja konkreettiset keinot, miten tavoitteet saavutetaan.

Hallitusneuvotteluissa päätetään myös julkisen talouden tasapainottamisen keinoista. Sopeuttamisen tarve on riippuvainen yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lopputuloksesta. Rakenne on uusi, mutta eduskunta saa tiedonantokeskusteluun tarkan kuvan siitä, mitä seuraava hallitus aikoo saada aikaiseksi. Strateginen hallitusohjelma on siis ennen kaikkea valintoja ja keskittymistä ja moni asia jatkuu rinnalla normaalin kehittämisen piirissä kuten ennenkin. Strateginen hallitusohjelma on ennen muuta muutosohjelma ja linjapaperi.

Hallitusneuvottelut alkavat ensi viikon tiistaina hallitustunnustelijan valinnalla. Samana päivänä eduskuntaryhmät saavat tuhdin kysymyspaketin vastatakseen. Seuraavat kaksi vuorokautta tiistaista alkaen ovatkin työntäyteistä aikaa kaikille eduskuntaryhmille. Käymme vastaukset läpi huolella vappuviikonlopun aikana. Teemme tarkentavia kysymyksiä puhelimitse ja eduskuntaryhmien edustajat tavataan yksitellen tiistaina 5.5.. Päätös hallituspohjasta syntyy vapun jälkeisellä viikolla. Hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa, joka on todennäköisesti 6. tai 7. toukokuuta. Varsinaiset ohjelmaneuvottelut alkavat sen jälkeen.

Keskustan joukkue on huolella valmistautunut. Olemme tarttumassa innolla hankalaan ja vaativaan muutosurakkaan. Edessä oleva aika ei tule olemaan helppoa myöskään teille, arvoisat puoluevaltuuston jäsenet. Teidän tukeanne tarvitaan.

Muistan lastenlasteni keskustelun noin viisi vuotta sitten aamupalalla. Kaksi lastenlastamme olivat meillä yötä. Jugurttia oli jäljellä enää yhteensä yksi kupillinen. Toinen totesi, että miksi minä saan vaan puoli kuppia ja toinen iloisesti, hei, minäkin saan saman verran. Tulemme olemaan monta kertaa tilanteessa, missä meidän on vain yhdessä päätettävä, että kuppi onkin puoleksi täynnä eikä puoleksi tyhjä. Erityisesti meidän on opeteltava tätä asennetta ja soviteltava odotuksemme Suomen hankalaan tilanteeseen.

Vielä kerran tuhannet kiitokset teille kaikille erinomaisesta vaalityöstä ja -tuloksesta. Antoisaa kokouspäivää meille kaikille.

Luottamuskeskustelut ja työmarkkinatapaamiset loppusuoralla

Keskiviikko 22.4.2015 klo 17:00

Vaalien jälkeen olen aloittanut epäviralliset hallitustunnustelut ja keskustellut myös työmarkkinaosapuolten sekä etujärjestöjen kanssa. Jaan Suomen Pankin huolen pitkästä liian hitaan talouskasvun ajanjaksosta, joka osaltaan näivettää hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tämän kehityskulun torjumiseksi tarvitsemme vaikuttavia toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaikki ovat sisäistäneet tilanteen vakavuuden. Meidän on löydettävä nyt yhdessä sopimisen henki tilanteen korjaamiseksi.

Olen tavannut eduskuntapuolueiden puheenjohtajista Timo Soinin, Alexander Stubbin, Antti Rinteen, Ville Niinistön, Paavo Arhinmäen ja Carl Haglundin. Tapaan Päivi Räsäsen huomenna eduskuntaryhmien järjestäytymisten jälkeen. Keskustelut ovat olleet luottamuskysymyksiin keskittyviä, mutta olemme käyneet läpi myös suurimpia ohjelmakysymyksiä sekä mahdollisia kynnyskysymyksiä. Seuraavaksi ryhdyn valmistelemaan kysymyksiä eduskuntaryhmille.

Olen tavannut myös SAK:n, Akavan, STTK:n, EK:n, Suomen Yrittäjien ja Kuntatyönantajien edustajat.

Näiden järjestöjen kahdenkeskisissä tapaamisissa olen esittänyt jatkovalmisteltaviksi seuraavat kysymykset:

1.Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?

2.Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä?

3.Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön?

Odotan kysymyksiin vastauksia kirjallisesti ensi tiistaihin mennessä. Saatuja vastauksia lähdetään työstämään johdollani yhteisessä, rinnakkaisessa prosessissa hallitusohjelmaneuvottelujen kanssa 29.4. alkaen. Neuvottelujen lopputuloksella on vaikutusta hallitusohjelman talousosioon.

Tapaan myös MTK:n ja Perheyritysten liiton edustajia vielä tällä viikolla.

Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat tiistaina 28.4. hallitustunnustelijan nimeämisen jälkeen. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen kuukauden sisällä virallisten neuvottelujen aloittamisesta.

Tarvitsemme muutoksen

Lauantai 18.4.2015 klo 10:31

Huomenna sunnuntaina päätetään Suomen tulevaisuudesta. Maamme ansaitsee parempaa. Nykymeno tarvitsee muutoksen.

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet eivät ole toteutuneet: työttömyys on lisääntynyt, valtio velkaantunut kiihtyvällä tahdilla ja alijäämä on paisunut. Myös päätöksentekokyky on ollut heikkoa. Viimeisellä eduskuntaviikolla koko hallitus pääministeriä myöten äänesti omia esityksiään vastaan.

Velaksi elämiselle on laitettava piste uskottavalla talousohjelmalla. Meidän pitää saada uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja koko Suomeen. Tarvitsemme rohkeita ratkaisuja, päämäärätietoista johtamista ja päätöksiä, jotka täytyy viedä myös määrätietoisesti maaliin.

Politiikkaan on palautettava luottamuksen ilmapiiri. Suomi tarvitsee ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. Edessä on vaikeitakin päätöksiä, jotka edellyttävät uudenlaista johtajuutta ja yhteen hiileen puhaltamista. Meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostain.

Muutoksen johtamisen on lähdettävä hallituksen ohjelmasta ja työtavasta. On keskityttävä 5 -7 tärkeimpään strategiseen tavoitteeseen ja ne on vietävä loppuun. Keskusta julkisti tammikuussa ensimmäisenä strategisen hallitusohjelmavaihtoehdon, jossa priorisoimme viisi tavoitetta:

  1. Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat
  2. Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
  3. Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
  4. Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi
  5. Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuu

Tavoitteena pitää olla, että julkisen sektorin alijäämä pienenee heti vuodesta 2016 alkaen ja velkasuhde käännetään laskuun muutaman vuoden päästä. Tämä edellyttää menokuria, säästöjä valtion taloudessa kahden miljardin edestä, tuottavuuden parantamista sekä talouden saamista kasvuun.

Tämä kaikki pitää tehdä siten, että Suomen kokonaisveroaste ei nouse. Keskusta ei ole kiristämässä verotusta - ei myöskään eläkeläisten toisin kuin väitetään.

Kaikki hankalatkin päätökset on tehtävä oikeudenmukaisesti, jotta kaikki pysyvät mukana. Keskusta panostaisi lapsiperheiden palveluihin, lastensuojeluun ja omaishoitoon.  

Tänä keväänä on riittänyt puhetta myös turvallisuudesta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena pitää olla maan turvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa.  Itsenäisenä kansakuntana Suomella on oltava itsetuntoa tehdä ulkopoliittiset ratkaisut aina ajassa.

Olen tullut politiikkaan tekemään ratkaisuja ja muuttamaan poliittista kulttuuria.

Tästäkin selvitään. Muista käydä äänestämässä!

Keskustan ehdotus strategiseksi hallitusohjelmaksi:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan-viisi-tavoitetta

Pitkäjänteisellä työllä kohti uusiutuvan energian Suomea

Perjantai 10.4.2015 klo 18:00

(Kerroin Keskustan energialinjauksista Kalajoella Tapion Tuvalla 10.4.2015. Tässä tiivistelmä.)

Puhdas kotimainen energia on Suomelle tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen torjumisessa. Korvaamalla esimerkiksi kivihiilen ja öljyn kotimaisella uusiutuvalla energialla voimme luoda kaikkialle Suomeen työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Toteuttamalla Keskustan energialinjauksen voimme parantaa kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Energialinjaustemme mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä mahdollista luopua kivihiilen käytöstä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n energiaomavaraisuus. Linjaustemme mukaan vuonna 2034 joka toinen auto Suomessa ajaa joko kotimaisilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla tai uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Fossiilisen öljyn käyttö on mahdollista pudottaa samassa ajassa nykyisestä kolmannekseen. Myös piensähköntuotantoa auringosta, tuulesta tai bio- ja puukaasusta on mahdollista lisätä merkittävästi. Näin mahdollisimman moni suomalainen voi osallistua hajautettuun sähköntuotantoon.

Tämä kaikki on mahdollista päättäjien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä. Tässäkin asiassa tarvitsemme puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteisymmärrystä. Yritykset ja yksityishenkilöt investoivat uusiutuvaan energiaan vain, jos päättäjiin ja esimerkiksi uusiutuvan energian verokohteluun voidaan luottaa. Uusiutuvan energian edistäminen tarkoittaa myös sitä, että tieverkosta on huolehdittava ja älykkäät sähköverkot on otettava käyttöön.

Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa, sillä EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus.

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden rinnalla sähköntuotannossa ydinvoimaa ja yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa puuhakkeen ohella turvetta. Kotimaisen turpeen käytön tulee olla etusijalla tuontikivihiileen nähden. Edullinen perusvoima teollisuudelle on turvattava.  

Keskustan arviot lähtevät siitä, että voimme saavuttaa uusiutuvan energian osuudessa yli 80 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tiede ja tekninen kehitys tuovat tullessaan.

Uskon, että ala kehittyy lähivuosikymmeninä merkittävästi sekä energiatehokkuudessa että uusissa tuotantomenetelmissä. Täsmällistä vauhtia on mahdoton ennakoida. Tärkeintä on selkeä suunta kohti kestävää, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa taloutta ja ilmastomuutoksen torjuntaa.

Tärkeintä on nyt, kun perusenergiantuotannon ratkaisut on pitkälle tehty, pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan uusiutuvan energian lisäämistä aluksi 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Avainsanat: uusiutuva energia, biotalous, ilmastonmuutos