Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Pääministerin ilmoitus normien purkamisesta 24.6.2015

Keskiviikko 24.6.2015 klo 15:13

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies - Ärade talman

Pääministerin ilmoituksella tuodaan ajankohtaisia aiheita eduskunnan keskusteluun. Ajankohtainen aihe niin kotimassa kuin EU:ssakin on kilpailukyvyn ja ketteryyden palauttaminen luopumalla liiallisesta sääntelystä. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kestävän kasvun ja työllisyyden tielle. Suomen suunta muuttuu vain työllä, yrittämisellä ja toimeliaisuudella.  Niiden esteitä on purettava.

Regeringens mål är att få Finland på en väg som leder till hållbar tillväxt och sysselsättning. Finlands kurs ändras endast genom arbete, företagande och produktivitet. Hindren för dessa måste undanröjas.

Liiallisen sääntelyn myötä Suomi on menettänyt ketteryyttään ja kilpailukykyään. Tämä näkyy yritystoiminnassa, arjessa, maataloudessa, rakentamisessa, investoinneissa, kilpailussa ja vapaaehtoistoiminnassa.

Tarvitsemme luottamusta. Olemme tottuneet, että kaikki ongelmat ratkaistaan normilla tai lailla. Tarvitsemme vaihtoehtoisia ja luovia ratkaisuja.

Koko hallitus on määrätietoisesti sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen sekä säädösten sujuvoittamiseen. Tämä on tärkeä osa hallitusohjelmaamme ja koskee kaikkia hallinnonaloja.

Sääntelyä tarvitaan edelleenkin järjestäytyneen hyvinvointiyhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden ylläpitämiseksi ja takaamiseksi. Myös sääntelyn purku on lainvalmistelua ja edellyttää hyvän lainvalmistelumenettelyn noudattamista. Uuden lainsäädännön valmistelussa etsitään entistä enemmän vaihtoehtoja sääntelylle ja pohditaan tarkasti erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia.

Toivon kaikkien kansanedustajien osallistuvan yhdessä maamme rakentamiseen, joka perustuisi enemmän luovuuden kuin valvonnan varaan. Nyt on hyvä aika vaikuttaa sisältöön.

Säädösten sujuvoittaminen tarkoittaa seuraavaa viittä yhtä aikaa toteutettavaa kokonaisuutta:

1)      perustetaan valtioneuvoston yhteyteen lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävänä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu

2)      perataan säädökset jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa

3)      ryhdytään välittömästi purkamaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita

4)      sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja annetaan niitä koskeva palvelulupaus sekä

5)      viranomaisten keskinäisten valitusten määrä minimoidaan esimerkiksi ennakkoneuvontamenettelyllä

Arvoisa puhemies

Normeja on purettava myös EU-tasolla. Hallitus on sitoutunut, että EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta, esimerkiksi kilpailukykyä, haittaavasta lisäsääntelystä. Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta.

EU:n on tavoiteltava nykyistä parempaa ja kevyempää sääntelyä. Kartoitamme Suomen kannalta ongelmallisia säädöksiä ja säädösesityksiä. Tarkoitus on kertoa selvityksen tuloksista komissiolle heti alkusyksystä.

Myös Suomessa panostetaan jatkossa enemmän omien vaikutusarvioiden tekemiseen. Hallituksen kantaa muodostettaessa on tiedettävä, mitä päätökset merkitsevät konkreettisesti suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toimintaedellytysten kannalta.

Arvoisa puhemies

Osana sääntelyn purkua otetaan käyttöön isojen teollisten hankkeiden osalta lupaprosessien kiirehtimismenettely sekä rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. Puramme rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Hevosen lannan käyttö sallitaan energiantuotannossa. Kerron nyt lisää esimerkkejä, miten hallitus purkaa normitusta ja byrokratiaa sekä sujuvoittaa säädöksiä:

  • Yritysten eri tulolähteiden keskinäisten tappioiden vähennysoikeus vähentää merkittävästi verottajan ja yritysten hallinnollista taakkaa. Se rohkaisen myös uusiin investointeihin.   
  • Työ- ja elinkeinoministeriö vähentää paperisten liitteiden vaadintaa. TEM varmistaa, että viranomaiset eivät kysy yrityksiltä samaa tietoa kahta kertaa, ja se käy läpi kaikki yrityksiin kohdistuvat lupa- ja ilmoitusvelvoitteet. Esimerkiksi yrityskauppaan sähkömarkkinoilla ei jatkossa tarvittaisi lupaa.
  • Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että aluehallinnon ohjaamisessa ministeriöt pysyisivät enemmän strategisella tasolla ja antaisivat tilaa alueiden omalle harkintavallalle.
  • Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa siihen, että maa- ja elintarviketalouden hallinnollinen taakka vähentyisi. Tämä on ollut vahvasti esillä EU:n luomuasetuksen uudistuksessa.
  • Maatalouden tukijärjestelmien hallinnollista taakkaa kevennetään.
  • Henkilökorttimenettelyä kevennetään ottamalla käyttöön sähköinen hakeminen ja valmiiden asiakirjojen suoratoimitus.
  • EU- ja  ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien asiantuntijoiden työlupakäytäntöjä helpotetaan.
  • Puretaan koulutusviennin esteitä ja normeja esimerkiksi tilauskoulutuksen vientimahdollisuuksia parantamalla.
  • Pörssiyhtiöiden hallinnollista taakkaa pienennetään.
  • Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa sitovat käsittelyajat.
  • Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan kevennetyllä kaavamenettelyllä.
  • Luodaan edellytykset pienimuotoiselle piharakentamiselle ja esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen asentamiselle ilmoitusmenettelyn turvin.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen käyttöön, luovutukseen ja säilyttämiseen liittyvät käytännöt yhtenäistetään ja mahdollistetaan sähköisten palveluiden laajamittainen hyödyntäminen.
  • Lisätään kaiken viranomaistiedon liikkuvuutta ja hyödyntämistä. Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä kuitenkin varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.

Arvoisa puhemies

Meidän on rohkeasti uudistuttava, uskallettava luopua vanhoista toimintalinjoista ja muutettava ajattelutapaamme. Uudistumisen pitää pysyä jatkuvana tilana ja vireenä. Edistämme kokeilujen käyttöönottoa luomalla kokeilujen mahdollistavan säädöspohjan.  Suomen on mahdollista ottaa tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Osana digitalisaatiota julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään.

 

Meidän on keskityttävä isompiin asioihin ja tehtävä ne kunnolla. Näin on myös hallinnossa. Emme tarvitse ministeriöihimme noin 300 strategiaa ja niihin 30 000 sivua tekstiä. Selvittää pitää jatkossakin, mutta ei turhaan.

Normien purkamista on johdettava määrätietoisesti. Hallitus seuraa strategisten tavoitteiden toteutumista kahden viikon välein strategiaistunnoissaan. Eilen on perustettu oma ministerityöryhmä toimintatapojen uudistamiseen mukaan lukien normien purku.

Arvoisa puhemies - Ärade talman

För att Finland ska få ett lyft krävs ett nytt sätt att tänka. Med en folkmängd på fem miljoner har vi en ypperlig möjlighet att vara ett smidigt och experimenterande samhälle som förändrar sig och har framgång kring förändringarna i världen.

Suomen nousu vaatii ajattelutavan muutosta.  Meillä on viiden miljoonan suomalaisen kansana oiva mahdollisuus olla ketterä ja kokeileva yhteiskunta, joka muuttuu ja menestyy maailman muutosten ympärillä.

Eduskunnan tiedonantokeskustelu strategisesta hallitusohjelmasta 2.6.2015

Tiistai 2.6.2015 klo 16:02

Eduskunnan tiedonantokeskustelu strategisesta hallitusohjelmasta

Pääministeri Juha Sipilä 2.6.2015

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

 

Uusi hallitus tuo nyt ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle perustuslain edellyttämällä tavalla. Hallitusohjelma ja sen liitteet sisältävät kaiken sen, mistä hallitusneuvotteluissa on sovittu kolmen puolueen kesken. Ohjelma on strateginen muutosohjelma. Kaikkea ei ole totuttuun tapaan kirjoitettu ohjelmaan, vaan moni hallinnonalan kehittämishanke jatkuu entiseen tapaan. Hallitusohjelman punaisena lankana on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin monella työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävällä toimenpiteellä.

Strategisen hallitusohjelman lisäksi teimme poikkeuksellisen yksityiskohtaisen talousohjelman koko hallituskaudeksi. Muutosta ei saada aikaiseksi ilman satsauksia ja panostuksia. Sen vuoksi työstämme vielä hallitusohjelman kärkihankkeisiin liittyviä panostuksia toimintasuunnitelmaan ja ne tuodaan myöhemmin syksyllä eduskuntaan.

Kun uudistaminen unohtuu pitkäksi aikaa, joudutaan leikkausten tielle. Nyt meidän on samaan aikaan säästettävä ja vietävä läpi isoja uudistuksia. Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko uudistamme itse tai joku tekee sen puolestamme. Euroopan talouden ihmelapsesta on tullut maa, joka on vaarassa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn ja Brysselin budjettivalvonnan alle. Haluamme pitää omat asiat omissa käsissämme ja tehdä tarvittavat päätökset itse.

Kansantuotteemme on suunnilleen samalla tasolla kuin kahdeksan vuotta tai politiikan ajanlaskua käyttäen kaksi vaalikautta sitten. Julkisen talouden menot ovat kuitenkin kasvaneet aivan viime aikoihin saakka lähes samaa tahtia kuin vuosituhannen alun vahvan talouskasvun vuosina. Tulojen ja menojen erotus on katettu velanotolla.

Emme voi enää jatkaa tällä tiellä. Jos elvyttäminen velalla oikeasti auttaisi, Suomen talouden pitäisi olla nyt aivan erinomaisessa kunnossa. Olemme ottaneet monta vuotta peräkkäin syömävelkaa seitsemän, kahdeksan miljardia euroa. Silti työttömyys on korkealla ja talouden kasvu hiipunut. Vienti ei vedä. Kilpailukykymme on rapautunut 10 - 15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme.

Talouden kehitys ei ole pelkästään poliitikkojen päätettävissä. Hallitukset voivat parhaimmillaankin luoda vain edellytyksiä työnteolle ja yrittämiselle. Pahimmillaan julkisen vallan toimet voivat heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Näin on valitettavasti meilläkin vuosien mittaan käynyt. Olemme menettäneet ketteryytemme liialliseksi kasvaneella sääntelyllä ja hallinnoinnilla. Yhteiskuntaa on rakennettava enemmän luottamuksen kuin sääntelyn ja valvonnan varaan.

Aloitamme uudistustyön hallitusohjelmasta ja työskentelytavoistamme. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikille muilla elämänaloilla, nyt oli korkea aika tuoda se myös politiikkaan.

Strategian lähtökohta on tavoitetila, johon pyrimme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuo visio on täsmennetty viideksi erilliseksi tavoitteeksi, joista on johdettu tavoitteet hallituskaudeksi. Lopuksi olemme määritelleet kärkihankkeet, joilla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Hallitusohjelman ensimmäinen luku kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehjänä kansakuntana. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.

Olemme valinneet viisi tärkeintä tavoitetta, jotka pitää saavuttaa yhteiseen visioon pääsemiseksi. Nuo viisi tavoitetta ovat:

-        työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

-        osaamisen ja koulutuksen uudistaminen

-        hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

-        biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen

-        sekä viidentenä toimintatapojen uudistaminen digitalisaation hyödyntämisen, kokeilujen ja normien purkamisen kautta.

Näille viidelle sektorille on määritelty hallituskauden tavoitteet ja niille asetetaan mittarit, joiden avulla seuraamme tavoitteiden toteutumista. Lopuksi olemme päättäneet yhteensä 26 kärkihankkeesta, jotka toteutamme hallituskauden aikana.

Poimin pari esimerkkiä kultakin viideltä lohkolta:

Uudistamme työvoimahallinnon enemmän työllisyyttä tukevaksi.

Puramme työn vastaanottamista haittaavia kannustinloukkuja ja alennamme rakenteellista työttömyyttä.

Lisäämme asuntorakentamista.

Edistämme uusien oppimisympäristöjen luomista ja tuomme digitaaliset materiaalit peruskouluihin.

Teemme Liikkuva koulu –hankkeesta valtakunnallisen niin että peruskoulussa liikutaan tunti päivässä.

Teemme toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin ja kehitämme nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan.

Kehitämme ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistamme omaishoitoa.

Toteutamme lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman.

Edistämme siirtymistä hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Luovumme hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitamme tuontiöljyn käytön kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.

Käymme normitalkoisiin sujuvoittamalla säädöksiä.

Julkisia palveluja digitalisoidaan. Johtamista parannetaan ja otetaan käyttöön kokeilukulttuuri.

Toteutamme merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Eläkeuudistus toteutetaan kolmikantaisessa valmistelussa viime vaalikaudella syntyneen sopimuksen mukaisesti.

Toteutamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkamalla siitä, mihin muutama kuukausi sitten jäätiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan antamista vaihtoehdoista valitsimme uudistuksen kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Myös uudistuksen rahoituksen suuntaviivat on määritelty ja koko hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

Kuntien kustannuksia vähennetään miljardilla eurolla karsimalla niiden lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tämä vaatii koko kuntia ohjaavan säätelypolitiikan periaatteiden uudistamista.

 

Arvoisa rouva puhemies!

 

Uskon, että vuoden 2025 tavoitetilan lisäksi nämä edellä kertomani strategiset linjauksetkin voitaisiin hyväksyä laajalla enemmistöllä tässä salissa. Sen sijaan hallitusohjelman talouspäätökset herättävät varmasti keskustelua.

Hallitus lähtee siitä, että meidän pitää lopettaa velaksi eläminen tässä maassa vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi on löydettävä keinot siihen, miten julkisen talouden yhteensä kymmenen miljardin suuruinen kestävyysvaje katetaan.

Olemme jakaneet tuon kymmenen miljardin euron urakan karkeasti kahteen osaan. Osa katetaan säästöillä ja loput rakenteellisilla uudistuksilla, joihin viittasin edellä.

Olemme päättäneet yhteensä neljän miljardin euron säästöistä julkiseen talouteen tällä vaalikaudella. Nuo säästötoimet on kerrottu hyvin yksityiskohtaisesti hallitusohjelman liitteessä.

Tunnustamme avoimesti, että nämä julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille. Yritämme toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Olemme kohdistaneet säästöt mahdollisimman pitkälle seiniin ja rakenteisiin ihmisten tarvitsemien palvelujen ja tulonsiirtojen sijasta.

Emme koske lapsilisien tasoon. Takuueläkkeisiin esitämme jopa pientä korotusta. Omaishoitajien jaksamista tuetaan 75 miljoonan euron satsauksella.

Säästöpäätökset eivät vaaranna hyvinvointiyhteiskuntaa. Säästämättä jättäminen sen kyllä vaarantaisi jo muutaman vuoden tähtäimellä.

Verotuksemme on ennätyskireää. Kilpailukykymme ei kestä enää korkeampaa veroastetta, joten sen kiristäminen ei ole mahdollista. Toisaalta tässä tilanteessa emme voi sitä keventääkään. Säilytämme suurituloisten solidaarisuusveron, mutta kevennämme pieni- ja keskituloisten verotusta. Veropohjaa tiivistämällä saamme tilaa myös yrittäjyyden ja riskinoton kannustamiselle.

Kun Suomi ei nouse veroja kiristämällä, ei se nouse säästämälläkään. Siksi esitämme myös yhteensä 1,6 miljardin euron kasvupanostusta korjausvelan vähentämiseen ja edellä kerrottujen hallituskauden strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikenneverkon korjausvelan vähentämisen osuus tästä satsauksesta on 600 miljoonaa euroa. Panostukset rahoitetaan omaisuustuloilla. Lisäksi hyödynnämme EU:n strategisten investointien rahastoa ja Euroopan investointipankin välineitä. Vaikka Tekesin määrärahoista joudutaan tinkimään, yritysten kasvun rahoitusta helpotetaan parantamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta.

Suomen uusi nousu vaatii rohkeita päätöksiä ja laajaa yhteistyötä. Säästöissä helpoimmalla pääsevät nyt työssäkäyvät. Siksi esitämme yhteiskuntasopimusta, joka alentaisi yksikkötyökustannuksia vähintään viisi prosenttia. Sopimukseen sisältyy myös työntekijöiden muutosturvan parantaminen ja siihen liittyvä koulutusmalli. Keskustelemme tästä kokonaisuudesta työmarkkinaosapuolten kanssa ja hallitus tekee esityksen heinäkuun loppuun mennessä. Odotamme siihen työelämän osapuolten vastausta alkusyksyyn mennessä. Jos ja toivottavasti kun työmarkkinajärjestöjen vastaus on myönteinen, järjestöillä olisi aikaa vuoden 2017 maaliskuuhun saakka viedä nämä ratkaisut työehtosopimuksiin. Hallitus on valmis tukemaan yhteiskuntasopimusta ja palkkaratkaisuja merkittävillä tuloveron kevennyksillä. Näiden ratkaisujen on yhdessä vahvistettava julkisen talouden tasapainoa määrällä, joka vastaa puolta prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Olemme kertoneet avoimesti myös vaihtoehdon yhteiskuntasopimukselle. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii siinä tapauksessa yhteensä puolentoista miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset.

Tämä ei ole uhkailua tai kiristystä vaan avoimuutta. Tämä hallitus ei väistä vastuutaan eikä perusta ohjelmaansa toiveille todellisuuden sijasta vaan kantaa vastuunsa kaikissa vaihtoehdoissa.

Vetoamme kaikkiin etupiireihin yhteisen edun nimissä. Mitä isompi joukko lähtee talkoisiin mukaan, sitä kevyempi jokaisen kuorma on. En näe mitään edellytyksiä yhteiskuntasopimusesityksen jättämiselle heinäkuun lopussa ellei yhteiskunnan eliitti sitoudu kunnolla tasavallan presidentinkin peräänkuuluttamaan kohtuuteen.

Arvoisa puhemies!

Lopuksi vain lyhyesti hallitusohjelman kirjauksista ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joista meillä vallitsee laaja kansallinen yksituumaisuus.

Erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Vastaamme tähän kehitykseen harjoittamalla aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta sekä tiivistämällä kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.

Euroopan unionin jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. EU-politiikassa painopisteemme on talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian sekö bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi.

Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla. Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla. Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä.

Arvoisa puhemies!

Seuraavat neljä vuotta tulevat olemaan vaikeita. Nyt on viimeinen hetki kääntää Suomen suunta. Tästäkin selvitään. Nyt meidän jokaisen on löydettävä itsestämme uudistaja.

Uuden hallituksen tervehdyskäynti Tasavallan Presidentin luona 29.5.2015

Tiistai 2.6.2015 klo 15:59

Pääministeri Juha Sipilä

(Muutosvarauksin)

Herra Tasavallan Presidentti Ärade Republikens President

Eduskunnan voimasuhteet muuttuivat oleellisesti huhtikuussa pidetyissä vaaleissa. Keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi, ja hallitusneuvotteluja ryhdyttiin käymään suurimman ryhmän johdolla. Vaalitulos määräsi näiltä osin hallitusratkaisun suunnan jo valtiolliseksi käytännöksi vakiintuneella tavalla.

Heti neuvottelujen alkuvaiheessa vaihtoehtojen joukosta sulkeutui pois sellainen pohjaratkaisu, jossa edellisen hallituksen kaksi suurinta puoluetta olisivat olleet mukana. Lopulta päädyttiin yhteistyöhön eduskunnan kolmen suurimman ryhmän kesken. Uudella hallituksella on siis vahva valtuutus äänestäjiltä.

Nyt syntynyt hallitusratkaisu on sikäli historiallinen, että Perussuomalaiset osallistuvat nyt ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen.

Löysimme kolmen puolueen kesken varsin nopeasti yhteisen näkemyksen siitä, mitä Suomi nyt tarvitsee.

Herra Tasavallan Presidentti,

Hallitusneuvottelujen henki voidaan tiivistää sanoihin, jotka on kirjattu Mannerheimintien varrella sijaitsevan presidentti J. K. Paasikiven patsaan jalustaan: "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Otimme hallitusohjelman lähtökohdaksi Suomen talouden tosiasiat omien toiveidemme sijasta. Kaikki puolueet ovat aiemmin kukin vuorollaan syyllistyneet siihen, että hallitusohjelmia on rakennettu pikemminkin toiveiden kuin tosiasioiden pohjalle.

Suomi on ajautunut näivettymisen kierteeseen. Työttömyys on korkealla ja talouden kasvu on hiipunut. Vienti ei vedä, koska kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme. Olemme menettäneet ketteryytemme liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla.

Hallitusneuvottelujen prosessia voi verrata sillan rakentamiseen. Halusimme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehjänä kansakuntana. Tavoitteemme on, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.

Teimme ensin perusteellisen pohjatutkimuksen luomalla yhteisen tilannekuvan.  Sen jälkeen päätimme talouden peruspilareista, joiden varaan ohjelma rakentuu. Nuo pilarit piti lyödä syvälle, jotta silta kestää. Siksi päätimme yhteensä neljän miljardin euron julkisen talouden säästöistä tämän vaalikauden aikana. Lisäksi päätimme mittavista rakenteellisista uudistuksista yhteensä kymmenen miljardin euron mittaisen kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Toteutamme eläkeuudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen, uudistamme kuntien toimintatapoja sekä tehtäviä. Puramme turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kannustamme työntekoa ja yrittämistä.

Yksin emme kuitenkaan urakasta selviä. Hallitus kutsuu kaikkia eturyhmiä ja kansalaisia mukaan yhteiskuntasopimukseen, joka korjaa Suomen kilpailukykyä. Näin voisimme välttää kaikkein kipeimmät leikkaukset ja päästä verotuksen keventämisen kautta jälleen kasvun tielle.

Tosiasiat on tunnustettava siinäkin, että nyt päätetyt julkisen talouden säästöt tekevät kipeää monille väestöryhmille, vaikka yritimmekin toteuttaa ne niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista. Sekin on tosiasia, että leikkaukset eivät kohdistu yhtä kipeästi turvatussa työssä oleviin kansalaisiin. Vetoan, että me hyväosaiset kansalaiset osallistuisimme talkoisiin kohtuuden viesteillä ja tekemällä vähän enemmän työtä hyvinvointimme puolesta. 

Tunnustamme tosiasiat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joihin nuo kunnioitetun edeltäjänne J. K. Paasikiven sanat aikanaan viittasivat. Erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Vastaamme tähän kehitykseen harjoittamalla aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistamalla maamme puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta sekä tiivistämällä kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Euroopan unioni on meille myös tärkeä turvallisuusyhteisö.

Perustuslain mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.” Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että perustuslain tarkoittama yhteistyö toimii saumattomasti. Uusi hallitus on siihen sitoutunut. Sitoudumme myös lujittamaan kansallista yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksista.

Arvoisa Tasavallan Presidentti Ärade Republikens President

På den tillträdande regeringens vägnar tackar jag Er för Er hälsning och det stöd Ni utlovat. Jag ber Er ta emot regeringens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Nyt työnsä aloittavan hallituksen puolesta kiitän Teitä tervehdyksestänne ja lupaamastanne tuesta. Vastaanottakaa hallituksen tervehdys ja kunnioituksen vakuutus.