Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta 20.10.2015

Tiistai 20.10.2015 klo 14:52

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro
 
MUUTOSVARAUKSIN

 


Arvoisa puhemies,
 
Hallitusohjelmamme mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi on osa länttä ja osa Euroopan unionia. Noudatamme Euroopan unionissa yhdessä tehtyjä päätöksiä. Kansainvälinen asemamme perustuu taitoon ymmärtää muuttuvaa toimintaympäristöämme. Se perustuu myös vahvaan itseymmärrykseen omasta paikastamme kansainvälisessä yhteisössä. Hyvän itsetunnon omaava maa osaa tehdä omat, oikeat valintansa vaikeissakin paikoissa.

Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa aktiivisella ulkopolitiikalla. Haluamme jatkossakin tarjota osaamistamme rauhanvälityksessä ja rauhanturvaamisessa. Samoin meidän on aktiivisesti paneuduttava pakolaisuuden kaltaisten globaalien haasteiden alkusyihin ja niiden ratkaisemiseen. Uskon, että Suomella on paljon annettavaa ihmiskunnan suurten kysymysten, kuten ilmasto-, energia-, ruoka- ja vesikysymysten kestävässä ratkaisemisessa. Olemme kansakunta, joka on tottunut ratkaisemaan visaisia ongelmia.

Euroopan ajankohtainen maahanmuuttotilanne on konkreettinen esimerkki suuresta kehityskulusta, joka on ollut periaatteessa nähtävissä ja ennakoitavissa jo vuosia. Silti kukaan ei osannut nähdä, että juuri tänä kesänä sadat tuhannet ihmiset päättävät lähteä etsimään turvaa ja parempaa elämää Euroopasta, vaikka Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Libyassa ja Somaliassa epävakaus on jatkunut vuosia.
 
Tämä on ollut tärkeä muistutus siitä, että meidän on myös Suomessa pidettävä ulkopoliittinen perspektiivimme globaalina. Meidän osattava lukea maailmanpolitiikan isoa kuvaa. Ulkopolitiikan kiperät kysymykset eivät tällaisessa tilanteessa ole vain Suomen ulkopuolella; ne ovat läsnä arjessamme.
Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät megatrendit ja niiden kerrannaisvaikutukset vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. 

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Maailman tapahtumat heijastuvat kotimaiseen tilanteeseemme tällä hetkellä poikkeuksellisen merkittävällä tavalla. Myös ulkoisten, sisäisten ja yleiseurooppalaisten haasteiden kolmiyhteys on käsin kosketeltava. Tämä oli aistittavissa myös viime torstaina, jolloin viimeksi tapasin eurooppalaiset kollegani. Keskustelimme maahanmuuton kansallisista tilannekuvista ja ajankohtaisen tilanteen eurooppalaisista ratkaisuista. 
 
Samalla keskustelimme kuitenkin myös Syyrian sodasta ja ISILin terrorista. Keskustelimme Venäjän toimista Syyriassa sekä Venäjän ja Yhdysvaltain välisestä vuoropuhelusta. Keskustelimme Turkista sekä EU:n ja Turkin yhteistyön tiivistämisestä. Keskustelimme Libyasta ja toivonpilkahduksista sen sisäisessä kehityksessä. Keskustelimme Ukrainasta. Yhteinen asialistamme on siis pitkä ja vaikea.
  
Euroopan unionin ulkoinen toimintakyky kohtaa tällä hetkellä jatkuvia haasteita. Tämä ei saa ajaa Eurooppaa maailmanpolitiikan sivustakatsojaksi. EU:n pitää jalkauttaa ulkopoliittinen keinovalikoimansa entistä paremmin käytäntöön. Tämä on tärkeää, sillä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahva Euroopan unioni on myös meidän etumme.

Arvoisa puhemies,

Suomen on tärkeää ylläpitää hyviä ulkopoliittisia suhteita kaikkiin suuntiin. Pohjoismaat, Baltian maat, muut EU-kumppanimme sekä transatlanttinen yhteistyö ovat meille tärkeitä. Näitä suhteita emme saa alkaa pitää itsestäänselvyytenä.
  
Ylläpidämme rakentavaa keskusteluyhteyttä ja vahvaa arjen naapuruutta myös Venäjään. Suhteemme Venäjään ovat hyvät, vaikka ajat ovat nyt aiempaa vaikeammat sekä Venäjän ulkoisten toimien että sen sisäisen kehityssuunnan vuoksi. 
 
Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää 25 vuoteen ole rajoittuneet vain pääkaupunkien, Helsingin ja Moskovan, yhteydenpitoon. Monet maakuntamme ja kuntamme tekevät tänäkin päivänä erittäin tiivistä yhteistyötä rajantakaisten kumppaniensa kanssa. Suomalaiselle liike-elämälle Venäjän markkinat ovat edelleen tärkeät. Viranomaisyhteistyö on vahvaa ja laaja-alaista, esimerkiksi maidemme rajavartiolaitosten välillä. 
 
EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vaikeasta tilanteesta huolimatta näen, että suurten kansainvälisten kysymysten ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä myös niiden välillä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa talouskasvun hiipuminen, vihamielinen ääriliikehdintä sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet riskit.

Arvoisa puhemies,
 
Vaikka ulkopoliittinen toimintaympäristömme on vuosien saatossa muuttunut ja tulee myös jatkossa sitä tekemään, eivät perusasiat muutu: ulkopoliittisten päätösten tulee perustua ajankohtaiseen tilannekuvaan, ei menneisyyteen. Ulkopolitiikan tulee perustua todellisiin faktoihin, ei olettamuksiin. Ulkopolitiikka on kestävyyslaji.
 
Ulkopolitiikkaa on varsinkin takavuosien perintönä usein mystifioitu. Se ei kuitenkaan ole mitään salatiedettä. Se on tullut entistä lähemmäksi arkea sitä mukaa, kun esimerkiksi taloudellisten ulkosuhteiden rooli ulkosuhteissamme on kasvanut perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalla. 
 
Suomen ulkopolitiikan vankka tukipilari on se, että maamme omat asiat ovat kunnossa. Vahva talous, tehokas ja reilu julkinen sektori sekä välittävä ja vastuuta kantava yhteiskunta tuovat meille myös ulkopoliittista uskottavuutta ja vaikutusvaltaa. Siksikin meidän tulee jatkaa aloittamiemme uudistusten tiellä.

Olemme Ratkaisujen Suomi. Aktiivinen, avoin, kansainvälinen ja rohkea ratkaisujen Suomi. Tämä on erinomainen ohjenuora myös ulkopolitiikallemme.

Pääministerin ilmoitus kärkihankkeista ja reformeista eduskunnassa 7.10.2015

Keskiviikko 7.10.2015 klo 14:26

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies – Ärade talman

”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.” Näin määrittelemme hallitusohjelmassa Suomen tulevaisuuden vision.

Hallitusohjelma on strateginen muutosohjelma. Sen ytimessä on mainitsemani vuodelle 2025 laadittu visio Suomelle. Nykytilasta visioon pääsemiseksi hallitus on määritellyt Suomelle 10 vuoden tavoitteet, painopisteet ja sen jälkeen hallituskauden tavoitteet. Hallituskauden tavoitteet on määritelty kärkihankkeiksi, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kärkihankkeiden ja reformien toteuttamiseksi hallitus on tehnyt yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, josta tänään keskustelemme.

 

Arvoisa puhemies

Toimintatavan muutos on suuri. Kärkihankkeet ovat pääosin poikkihallinnollisia ja vaativat tiivistä kollegiaalista työskentelytapaa.   Kärkihankkeiden tarkoituksena on saavuttaa hallituskauden tavoite. Tällä ei ole mitään tekemistä leikkausten paikkaamisen kanssa. Hallitus aloitti oman uudistustyönsä hallitusohjelmasta ja työskentelytavoista. Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikilla elämänaloilla. Nyt se oli korkea aika tuoda politiikkaan. Hallitusohjelmassa on tietoisesti unohdettu hallinnon rajat. Voimme paremmin keskittyä isoihin asioihin ja tehdä ne kunnolla. Ministereiden määrä on vähentynyt, ja hallitus toimii tiiminä.

Hallituksen strategisen hallitusohjelman tiedonantokeskustelu käytiin eduskunnassa 2.6.2015.  Tämän jälkeen hallitus on laatinut vaalikauden julkisen talouden suunnitelman, vuoden 2016 talousarvioesityksen sekä nyt käsittelyssä olevan toimeenpanosuunnitelman.

Med hjälp av sitt regeringsprogram för regeringen framåt nödvändiga reformer inom fem prioriterade områden: sysselsättning och konkurrenskraft, kompetens och utbildning, hälsa och välfärd, bioekonomi och ren teknik samt digitalisering, försöksverksamhet och avveckling av normer. Dessutom genomför vi samhälleliga förbättringar.

Hallitusohjelmansa avulla hallitus vie eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viiden painopisteen kautta: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku. Lisäksi toteutamme reformeja, kuten eläke- ja SOTE-uudistuksen, karsimme kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä uudistamme alue- ja keskushallintoa.

Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee toteutuakseen investointeja. Kärkihankerahoituksella ei paikata budjettileikkauksia. Kärkihankkeilla ajetaan eteenpäin laaja-alaisia uudistuksia, palautetaan säädösympäristöön ketteryyttä, lisätään kilpailua ja edistetään digitaalisen palveluliiketoiminnan läpimurtoja. Hallitus panostaa kertaluonteisesti miljardi euroa kärkihankkeisiin ja on päättänyt julkisen talouden suunnitelmassa rahoituksen kohdennuksesta vuosille 2016 – 2018 painopistealueittain seuraavasti:

  • Työllisyys      ja kilpailukyky 170 milj. euroa
  • Osaaminen      ja koulutus 300 milj. euroa
  • Hyvinvointi      ja terveys 130 milj. euroa
  • Biotalous      ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa
  • Digitalisaatio,      kokeilut ja normien purkaminen eli toimintatavat 100 milj. euroa, joka      käytetään käytännössä julkisten palveluiden digitalisointiin.

Toimintasuunnitelmaa toteutetaan tämän rahoituksen ja olemassa olevien valtiontalouden kehysten sekä muun julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Seuraavassa kuvaus kunkin kuuden strategisen kärkihankekokonaisuuden sisällöstä:

Työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeilla tähdätään siihen, että Suomi saadaan kestävän kasvun tielle. Tuemme kärkihankkeilla yrityksiä sen eri vaiheissa: tuotekehittelyssä, kasvurahoituksessa sekä vientiponnisteluissa. Turhia normeja purkamalla parannamme yritystemme toimintaedellytyksiä ja houkuttelemme maahan lisää investointeja. Toteutamme työttömyysturvauudistuksen, ja paikallisen sopimisen edellytyksiä vahvistamme lainsäädännöllä.

Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia parannetaan muun muassa Teollisuussijoituksen ja TEKESin uusilla instrumenteilla sekä Finnveran välirahoitusohjelmalla noin 600 miljoonalla eurolla. Lisäksi Euroopan strategisten investointien rahasto ja sen käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti täydentää hallituksen linjauksia kasvurahoituksen vahvistamiseksi.

Edellisen hallituksen kaksi viimeisintä budjettia ovat ylittäneet EU:n salliman kasvu- ja vakaussopimuksen 3 % alijäämärajan. Tämä on estänyt yhden suuren valtiovetoisen rahaston kokoamisen. Tämän hallituksen tavoitteena on, että saamme Euroopan strategisten investointien rahastoja ja yksityisiä toimijoita hyödyntäen vähintäänkin miljardiluokan kokonaisuuden aikaan yritysten kasvun rahoittamiseksi.

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistamme peruskouluamme 2020-luvulle tuomalla uutta pedagogiikkaa, uusia oppimisympäristöjä ja digitaalista oppimista koulujen arkeen. Tuomme tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kansallisesta panoksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan on saatava aikaan enemmän uutta liiketoimintaa ja kasvua. Tämän vauhdittamiseksi otamme käyttöön uusia Tekesin rahoitusinstrumentteja tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille. Korkeakouluopinnoissa mahdollistetaan paremmin ympärivuotinen opiskelu. Nopeutamme siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankekokonaisuuden tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteensovitetut palvelut. Esimerkiksi SOTE-palvelujen toimintamalleja nykyaikaistetaan ja digitalisaatiota lisätään. Toteutamme perustulokokeilun, ja mahdollisuuksia osatyökykyisyyteen lisätään. Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla. Ikäihmisten kotona tapahtuvaa hoito- ja hoivatyötä helpotetaan.

Biotalous- ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeissa tavoitteenamme on luopua hiilenmustasta energiapolitiikasta ja nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 %. Varmistamme osaltamme uusien biojalostamoiden raaka-aineen saannin.  Puu laitetaan liikkeelle ja puurakentamisessa edistämme uudistamalla sitä koskevia määräyksiä. Käynnistämme biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat.

Kiertotalouteemme teemme läpimurron, lisäämme ravinteiden kierrätystä ja tehostamme toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Suomalainen ruuantuotanto tehdään kannattavaksi esimerkiksi purkamalla normeja ja yksinkertaistamalla lupa- ja ilmoituskäytäntöjä. Viljelijöiden hallinnollista työtä vähennetään. Ruuan kauppatasetta parannetaan esimerkiksi luomalla edellytyksiä uusien vientikanavien avaamiseksi.

Toimintatavat -painopistealueella toteutetaan hallitusohjelmaa läpileikkaavia uudistamistoimia.
Koko hallitus on esimerkiksi määrätietoisesti sitoutunut turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen sekä säädösten sujuvoittamiseen. Nämä asiat koskevat kaikkia hallinnonaloja.  Uuden lainsäädännön valmistelussa etsitään jatkossa entistä enemmän vaihtoehtoja sääntelylle ja pohditaan tarkasti erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia.  Lisäksi digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöjen syntymistä vauhditetaan ja kaikille julkisille palveluille valmistellaan digitalisoinnin periaatteet jo syksyn 2015 aikana. Hallitus perustaa myös eduskunnankin jo pitkään esittämällä tavalla säädösten vaikutusarviointilautakunnan ministeriöiden lainvalmistelun tueksi.

Reformeilla hallitus toteuttaa SOTE-uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen myötä uudistaa myös alue- ja keskushallintoa. Kuntien kustannuksia karsimme miljardilla eurolla vähentämällä niiden tehtäviä ja velvoitteita. Tulevaisuuden kunta -hankkeessa puolestaan määritetään parlamentaarisen valmistelun pohjalta kuntien roolia ja tehtäviä sekä suhdetta itsehallintoalueisiin.  SOTE-uudistuksen ja kuntien velvoitteiden keventämisen yhteisvaikutus kestävyysvajeen kattamiseen on arvioitu olevan noin 4 miljardia euroa.

 

Arvoisa puhemies

Strategisen hallitusohjelman toimeenpano sisältää runsaasti muutoksia vanhoihin toimintatapoihin. Ne uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja vahvistavat kansantalouden kasvuedellytyksiä.

Jokaiselle kärkihankkeelle on nimetty vastuuministeri, ja kaikilla painopistealueilla on omat ministerityöryhmänsä. Hallitus varmistaa kärkihankkeiden toteuttamisen aktiivisella seurannalla ja ohjauksella strategiaistunnoissaan, joita järjestetään pääsääntöisesti kahden viikon välein. Niissä todetaan kärkihankkeiden etenemistilanne. Lisäksi kärkihankkeiden vaikuttavuutta seurataan indikaattoreilla.

Arvoisa puhemies

Handlingsplanen är ett förändringsprogram som regeringen fullt ut förbinder sig att genomföra. Vi måste nu modigt förnya oss, förnyelsen måste bli ett fortgående tillstånd och en ständigt rådande anda.

Toimeenpanosuunnitelmassa on kyse muutosohjelmasta, jonka toteuttamiseen hallitus on voimakkaasti sitoutunut. Meidän on nyt rohkeasti uudistuttava, ja uudistumisen pitää pysyä jatkuvana tilana ja vireenä.

Hyvinvointiyhteiskuntamme luottaa aivan liikaa velanantajiemme hyvään tahtoon. Siksi Suomen suunta on oikaistava nyt tai ei koskaan. Ei pidä vitkutella, kunnes tuo luottamus katoaa. Siinä tapauksessa muutokset vievät meitä, emmekä me muutosta. Mahdollisuuksiin on tartuttava ennakkoluulottomasti. Meissä jokaisessa piileskelevä uudistaja on rohkaistava astumaan esiin. Ja sitten vain toimeksi - pelotta ja reippaasti.

Suomi tarvitsee investointeja

Tiistai 6.10.2015 klo 17:50

Infotilaisuus Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) hyödyntämisestä Suomessa 6.10.2015
Avaussanat pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Hallitus on ottanut kilpailukyvyn nostamisen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväkseen. Yritämme sitä edelleen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta olemme valmiita etenemään myös omaa polkua. Nyt ei kerta kaikkiaan ole aikaa odotella kilpailukyvyn paranemista itsestään. Hallituksen tiedonanto kilpailukyvyn parantamisesta sai viime perjantaina eduskunnan enemmistön luottamukset. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta viisi tuki hallituksen tiedonantoa. Lakiesitykset menevät nyt valmisteluun ja ne annetaan alkuvuodesta eduskunnalle. Samaan aikaan on ovi vielä muutaman viikon avoinna.

Pöydällä olevat toimet parantavat hintakilpailukykyämme. Tarvitsemme lisäksi palkkamalttia ja toimia tuottavuuden lisäämiseksi. On kuitenkin huomattava, että niiden korjaava vaikutus tulee viiveellä. Suomen talouden tilanne on niin kriittinen, että tarvitsemme myös nopeasti vaikuttavia toimia, joilla taloutta käännetään näivettymisestä kasvuun - Suomi tarvitsee investointeja.

Suomi ja koko Eurooppa kärsii tällä hetkellä investointien matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta. Haastan meidät kaikki nostamaan rimaa kaikissa toimissamme, mitkä tähtäävät investointien kääntämiseen uudelleen nousuun.

Yhtenä toimena investointien kasvattamiseksi Suomen pitää hakea Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR:lle kansallisia käyttökohteita, jotka vauhdittavat talouden kasvua. Haluan heittää teille kaksi erityistä haastetta tähän liittyen:

1. Yritysten välirahoituksen sekä referenssi- ja pilottilaitosten rahoitusten lisääminen ESIR-rahalla

2. Julkisten infra-investointien kiihdyttäminen uudenlaisilla rahoitusmalleilla ESIR-rahoitusta hyödyntäen

Markkinoilla on paljon pääomaa, joka hakee kohdetta. Rahaa siis on, mutta uskoa Suomeen investointikohteena ei ole. Meillä on tiettyjä pullonkauloja yritysten kasvun rahoituksessa. Referenssi- ja pilottilaitosten rahoittaminen ei toimi niin kuin pitäisi. Meillä on kyllä vahvaa innovaatiotoimintaa ja -rahoitusta, mutta sen hyötysuhde suomalaisiksi työpaikoiksi on aivan liian huono.

Toinen pullonkaula mielestäni on yrittäjävetoisten yritysten välirahoituksen puute. Käytin itse välirahoitusinstrumenttia yrityskaupassa, koska vain siten yrittäjäomistus oli mahdollista pitää korkeana. Välirahoitushan toimii oman ja vieraanpääoman välissä, enemmän riskiä kantaen kuin lainaraha, mutta ei lähtökohtaisesti vie yrittäjältä omistusosuutta.

Kysymykseni kuuluukin, voidaanko ESIR-rahoituksella löytää uusia tapoja pullonkaulojen poistamiseen? Voisimmeko synnyttää ESIR-rahalla yritysten useamman uuden, yksityiseen välirahoitukseen keskittyvän rahaston? Riskipääomaa löytyy, mutta näiden rahastojen synnyttäminen vaatii velkavipua korkotason pitämiseksi kohtuullisena. ESIR-raha voisi toimia riskiä kantavana velkarahaosuutena näissä rahastoissa.

Usein kysytään voisiko julkinen valta olla aktiivisempi investoija. Kysymykseen on vastattava, että julkinen valta on nimenomaan ollut sitä. Julkiset kiinteät investoinnit ovat kasvaneet vuodesta 2010 yli viidenneksellä.  Julkisissa investoinneissa on kuitenkin rajoite, koska ylitimme vuonna 2014 EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 3 % alijäämärajan, joka ylittyy myös tänä vuonna. Julkinen velka kasvaa sopeutustoimista huolimatta edelleen jyrkässä kulmassa, eikä tällä tiellä voida jatkaa.

Julkisen vallan investointimahdollisuudet ovat siis rajoitetut. Tarvitsemme tähänkin kokonaan uudenlaista ajattelua. Miten saamme valtion laiskan taseen paremmin töihin infra-investointien vauhdittamiseksi? Tässä mielestäni kannattaa myös hyvin avoimesti miettiä ESIR-rahoituksen tuomaa mahdollisuutta rakentaa public-private partnership -hankkeita uudella tavalla.

Maailmantalouden ja Euroopan talouden haasteiden ja harmauden keskellä yksityisten investointien liikkeelle saaminen ei ole helppoa. Harmaudessa on kuitenkin myös valon kajastusta. Sitä tulee erityisesti biotalouden noususta. Se tarkoittaa biojalostamoita – sekä suuressa mittakaavassa että pienemmillä hankkeilla. Ne tarkoittavat uusia biotalouden tuotteita ja uusiutuvaa energiaa tuotettuna
ympäristövastuullisesti alusta loppuun. Biotalouden kärkihanke tukee osaltaan tätä myönteistä käännettä.

Toinen myönteinen kehitys koskee meriteollisuutta erityisesti Turussa, toivottavasti myöhemmin myös muilla paikkakunnilla. Turun meriteollisuuden kehityskuvan kääntämisessä umpikujasta uuteen nousuun suuri ansio kuuluu seuraavalle puhujalle, edelliselle elinkeinoministerille Jan Vapaavuorelle.

Kaivosteollisuudessa Suomi muodostaa Euroopan kannalta strategisen reservin monissa harvinaisissa metalleissa. Tuon potentiaalin käyttöönottoa hidastaa maailmantalouden huono kehitys ja myös kotitekoinen byrokratiamme valitusprosesseineen. Suomesta on tullut vastustamisen ja valittamisen maa. Eräs hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteistä tähtääkin suurten investointihankkeiden luvituksen nopeuttamiseen.

Taloutemme kolmannen tukijalan, tieto- ja viestintäteollisuuden osalta elämme Nokian jälkeistä aikaa. Alan osaaminen on kuitenkin tallella. Sen saaminen uuteen käyttöön on pitkä tie, mutta sitä on jo kuljettu jonkin matkaa. Uusia kasvuyrityksiä on syntynyt, mutta niitä tarvitaan paljon lisää. Kertyneen tiedon ja osaamisen käyttö esimerkiksi terveysteknologian kasvavien markkinoiden valloittamiseksi on jo meneillään.

EU:n rahoitusmahdollisuuksista arvokkaimpia ovat tässä tilanteessa sellaiset, joiden käyttö ei vaadi lisää kansallista julkista rahoitusta. Tässä tapahtumassa esiteltävä ESIR-rahasto on sellainen. Myöskään ESIR-kehykseen tehtäviä kansallisia lisäsijoituksia ei tarvitse ottaa huomioon julkisen talouden alijäämässä. Nämä lisäsijoitukset ovatkin harkinnassa. Toinen merkittävä ominaisuus ESIR-rahastossa on se, että kyseessä on nopean toiminnan rahasto. ESIR toimii seuraavat noin kolme vuotta. Sinä aikana ESIR:in rahoituksen piirin esitettävät investointihankkeet tulee saada hyväksytyiksi rahaston päätöksenteossa.

ESIR-rahasto tarkoittaa keskisuuria ja suuria investointeja varsin laajalla toimialamäärittelyllä. Niiden lisäksi ESIR tuo mukanaan uusia EU:n rahoitusmahdollisuuksia pienten ja keskisuurten yritysten sekä pk-yritystä hieman suurempienkin, ns. mid cap-yritysten rahoituksen parantamiseksi. Tämäkin ESIR:in tuoma mahdollisuus on hyödynnettävä Suomessa. Aktiivisuus tässä suunnassa täydentää merkittävästi hallituksen linjauksia kasvurahoituksen vahvistamiseksi. Kasvurahastoajattelu toteutuu muun muassa Finnveran, Teollisuussijoituksen ja TEKESin uusilla instrumenteilla, kuten Finnveran välirahoitusohjelma.

Toivon, että tämä tapahtuma käynnistää EU:n uuden investointirahaston, ESIR-rahaston aktiivisen ja nopean hyödyntämisen Suomessa. Nyt meidän on oltava luovia ja rohkeita! Tässä onnistuminen on tärkeä osa selviytymistaisteluamme.

Kiitos!

Teknologia 15 -messujen avajaispuhe

Tiistai 6.10.2015 klo 17:45

Pääministeri Juha Sipilä

6.10.2015     

(muutosvarauksin)

Arvoisat kutsuvieraat
Teknologia 15 -messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat

Tämän tapahtuman teemoina ovat teollinen Internet ja robotiikka. Ne ovat termejä, joita kuulemme päivittäin yhä useammin. Ne myös koskettavat meistä jokaista yhä enemmän niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Teollisella Internetillä ja robotiikalla on suuri merkitys Suomen teollisuuden kehitykselle ja sen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.

Näiden messujen aihepiiri on minulle hyvin läheinen. Olen aiemmissa työtehtävissäni nähnyt, että automaatio tuo työpaikkoja. Ei suinkaan vie niitä. Aihe on myös harrastukseni. Esimerkiksi työhuoneestani löytyy tälläkin hetkellä 3D-tulostin. Sillä viimeksi valmistui osia paidansilitysrobottiin.

 

Hyvät messuvieraat,

Julkisen keskustelun pääpaino on usein suurissa yrityksissä siitäkin huolimatta, että työpaikat ovat jo vuosia syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuoden 2013 yritysrekisterin mukaan Suomessa oli noin 280 000 yritystä. Niistä peräti 99 sadasta oli alle 50 hengen pienyrityksiä. Pk-yrityksillä on innovatiivisuutta ja joustavuutta. Sen ansiosta niillä on erinomainen mahdollisuus myös uusien teknologioiden käyttöönottoon. Tämä sillä edellytyksellä, että yritysten kasvualusta on hyvin lannoitettu ja yrityksestä mahdollisesti puuttuva automaation erikoisosaaminen on ilman suurempaa vaivaa saatavilla. Näillä messuilla tätä osaamista on tarjolla.

Robotiikka ja automaatio ovat olleet puheenaiheina varsinkin poliitikoille melko vaikeita. Automaation on liittynyt mielikuva ihmisten lomautuksista ja työttömyydestä. Tällaisten puheiden varjoon on jäänyt se tosiasia, että automaation kehittäminen on ollut maallemme aivan välttämätöntä. Sen avulla on pystytty pitämään yllä sellaista teollisuutta, joka ei olisi ollut pelkkänä käsityönä kannattavaa tai edes mahdollista. Keskustelusta valitettavasti unohtuvat myös robotiikan ja automaation kehittämisen mukanaan tuovat uudet työpaikat.

Automaatio ja robotiikka mahdollistavat myös sellaisten alojen työpaikat, jollaisia Suomessa ei ole aiemmin nähty. Automatiikka etenee teollisuuden lisäksi myös palvelualoille, kuten terveydenhoitoon, koulutukseen, siivoukseen, kotitalouksiin, liikenteeseen ja ilmailuun. Sellaista tuotetta tai palvelua ei yksinkertaisesti ole, jota ei digitalisointi tai automaatio kosketa tulevaisuudessa. Tässä on nyt tilaus suomalaisten erityiselle ydinosaamiselle: visaisten ongelmien käytännönläheiselle ratkaisukyvylle. Meidän tulee määrätietoisesti hakea uusia aloja ja kohteita, joita voimme lähestyä uudella konseptilla automaation avulla.

 

Mitä nämä tällaiset kohteet ja alat voisivat olla?

Yksi tältä alalta tuntemani yritys on kasvanut neljässä vuodesta nollasta seitsemäänkymmeneen henkilöön. Kyseessä on robotiikkaan liittyvä erikoislaitteiden valmistaja, joka tekee nyt jo voittoa ja vie käytännössä kaiken tuotannon Suomen ulkopuolelle. Tähän tulokseen on päästy hyvillä valinnoilla ja päätöksillä: Oikeat ja osaavat ihmiset, tietoinen alan valinta sekä rohkea tuotekehitys ja ennakkoluuloton asiakkaiden haku. Pohjalla on ollut avainhenkilöiden pitkä kokemus ja innovatiivinen ilmapiiri.

Panen toiveeni erityisesti suomalaisiin, pieniin ja innovatiivisiin yrityksiin. Robotiikka ja moderni automaatio antavat uudenlaisia mahdollisuuksia menneisiin vuosikymmeniin. Viime vuosien aikana robotiikan ja muun automaation investointikynnys on laskenut. Komponenttien ja ohjaustekniikan hinnat ovat laskeneet ja samaan aikaan niiden teho ja käytettävyys ovat parantuneet reippaasti. Näin ollen myös entistä pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin asioihin. Lisäksi automaatio on tehokas tapa parantaa tuottavuutta etenkin tuotteita valmistavassa teollisuudessa.

On usein sanottu, että suursarjatuotanto Suomessa ei ole mahdollista. Tuohon väittämään en usko. Erityisesti pienikokoisten tuotteiden kokoonpanoautomaatio ja massatuotantokin Suomessa ovat mahdollista, kunhan vain teemme sen oikein ja tuotteistettuja automaatioratkaisuja tehokkaasti hyödyntäen.

On syytä pohtia, mitä käytännönläheisiä toimenpiteitä voisimme tehdä ns. kappaletavara-automaation edistämiseksi suomalaisessa teollisuudessa. Suomesta on mahdollisuus kehittää uusi modernin sarjatuotannon osaaja, jos niin haluamme. Osaamista siihen meillä on omasta takaa ja vientikelpoisen automaation kehittäminenkin on osaltaan kasvattamassa kotimaisen tuotannon arvoa.

Yksi kokeilujen kohde voisi olla täysin automaattiset pienehköjen tuotteiden kokoonpanoon erikoistuneet lähes miehittämättömät pientehtaat, jotka käyvät 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Miksi emme voisi tehdä tuotteita Suomessa, kun joku ne kuitenkin jossakin tekee. Tuollaiset tehtaat vastaisivat ekologiankin haasteeseen. Tässäkin olisi siis kyse toiminnasta, joka ei voi viedä työpaikkoja, koska tuollaisissa paikoissa työntekijöitä ei tällä hetkellä Suomessa ole.

Tutkimusta tähän aiheeseen liittyen on tehty Suomessa jo kauan, mutta konkretia on vielä vähäistä. Luonnollisesti tässäkin asiassa yritykset ovat avainasemassa.

 

Hyvät kuulijat

Nopea kasvu, tuotekehitys ja tuotannolliset investoinnit vaativat pääomaa. Aloittavilla yrityksillä on usein krooninen pääoman puute siinä vaiheessa, kun tuotekehitys on voimakkaimmillaan ja myynti ei ole vielä ehtinyt tuottaa riittävästi kassavirtaa. Tiedän, että monista kauniista juhlapuheista huolimatta pienyritysten käyttöpääoman vähäisyys rajoittaa jopa positiivistakin tulosta tekevien yritysten kasvua etenkin, jos kasvu lähentelee sataa prosenttia vuodessa useana vuotena peräkkäin.

Meidän - siis politiikan ja valtionhallinnon puolella toimivien ihmisten - tehtävänä on huolehtia siitä, että suomalaiset yritykset pystyvät kasvamaan ja voivat keskittyä omaan päätehtäväänsä: tuotteidensa kehittämiseen ja myyntiin sekä asiakkaiden erinomaisen hyvään palvelemiseen. Meidän päättäjien tehtävänä on esimerkiksi etsiä ja kehittää toimivia ratkaisuja yritysten projektiaikaisen rahoituksen ja käyttöpääoman hankintaan. Tämä hallitus on luvannut laittaa yritysten rahoitusongelmaa kuntoon, mikä on usein pullonkaula uusille investoinneille. Rakennamme palasista koostuvan kokonaisuuden, mikä takaa miljardiluokan lisäresurssit yritysten kasvun rahoitukseen. Viimeksi tänä aamuna pohdimme Euroopan strategisen investointien hyödyntämistä yritysten rahoitukseen uusilla välirahoitusinstrumenteilla. Välirahoitus on oman pääoman ja lainarahan välissä olevaa, enemmän riskiä kantavaa rahoitusta. Se sopii erityisesti nopeassa kasvuvaiheessa oleville yrityksille.

Tehtävämme on huolehtia siitä, että valtionhallinnossa on aina eri alojen kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyvät puhumaan ja ymmärtämään samaa teknistä kieltä yritysten edustajien kanssa. Yritysten on saatava tarvitsemansa päätökset viranomaisilta nopeasti. Yrityksillä ei ole aikaa odotella hallinnollisia päätöksiä tai byrokratian koukeroita. Lisäksi yritysten on voitava luottaa siihen, että päätösten takana ovat syvällinen asiantuntemus ja ajantasainen tieto yrityksen tilanteesta. Tähän haasteeseen vastaamme Team Finlandin yhden luukun -periaatteella.

Teollinen Internet ja robotiikka sekä muu automaatio on yksi keskeinen ratkaisu Suomen ongelmiin. Mahdollisuuksia on nyt tartuttava rohkeasti ja avoimella mielellä. Rohkaisen teitä kaikkia siihen.
Toivotan teille hyviä messuja ja valoisaa tulevaisuutta!

Katse eteenpäin

Perjantai 2.10.2015 klo 17:16

Julkaistu Maikkarin nettikolumnina 2.10.2015

 

Rapatessa roiskuu, mutta siitä en ole yhtään huolissani. Siitä olen kuitenkin huolissani, onko tämä maa valmis väistämättä edessä oleviin uudistuksiin. Hallituksen on nyt ajateltava Suomen etua ja tehtävä se, mitä meiltä vaaditaan. Tällä menolla emme pysty huolehtimaan edes peruspalveluistamme.

Tämä vaalikausi tulee olemaan kaikille heille helppoa, jotka vastustavat muutosta. Arvosteltavaa löytyy joka nurkasta. Tämä hallitus ei ainoastaan puhu uudistuksista, vaan myös toteuttaa ne. Meistä monet pitävät itseään uudistajina. Kaivetaan se uudistaja nyt esiin sieltä pölyn keskeltä. Puheiden on muututtava käytännön teoiksi.

Miksi hallitus ja eduskunta joutuvat sitten leikkaamaan? Siksi, että maamme ei ole kyennyt uudistumaan. Edellinen hallitus päätti mittavista rakenteellisista uudistuksista, mutta niitä ei pystytty viemään läpi. Leikkausten tekeminen on äärimmäisen vastenmielistä ja epämukavaa puuhaa. Joudumme koskemaan monien saavutettuihin etuihin ja kyseenalaistamaan melkein kaikkien yhteiskunnan rakenteiden nykyisiä toimintatapoja.

Tilannetta pahentaa entisestään se, että olemme menettäneet ketteryytemme liialliseksi kasvaneella sääntelyllä ja hallinnoinnilla. Kaiken tämän seurauksena liian moni on vailla työtä ja julkinen taloutemme on kriisissä. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meidän on samaan aikaan säästettävä ja vietävä läpi isoja uudistuksia. Emme olisi tässä, jos uudistukset ja varautuminen väestörakenteen voimakkaaseen muutokseen olisi tehty ajoissa.

Sama pätee Suomen kilpailukykyyn. Olemme noin 15 prosenttia perässä kilpailijamaitamme. Suomi ei pystynyt siirtyessään euroon tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja Nokian vedon ansiosta niitä ei tarvinnut tehdäkään. Aika ei kuitenkaan poistanut näiden uudistusten tarpeellisuutta, ainoastaan siirsi niitä. Tällekin on nyt tehtävä jotain.

Hallitus esitteli alkuviikosta uudistetun kustannuskilpailukykypakettinsa. Aikaisemmin esiteltyjen sunnuntai- ja ylityölisien leikkaamisen sijaan hallitus esittää, että lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Toinen muutos oli se, että toimenpiteitä koskeva säännösten pakottavuus on voimassa kolme vuotta määräaikaisella lailla.

Muuten paketti pysyi ennallaan eli mukana on loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä, sairausloman palkkaa koskevaa säännöksen muuttaminen siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 %:ia normaalista sairausajan palkasta, vuosiloman enimmäispituuden säätäminen kuudeksi viikoksi ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä. Hallitus parantaa myös työntekijöiden muutosturvaa ja helpottaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa tasaamalla perhevapaakustannuksia.

Hallitus arvioi, että uudistettu kilpailukykypaketti vähentää omalta osaltaan perustuslakikritiikkiä ja kohtelee tasapuolisemmin palkansaajia. Lomaraha-asiassa hallituksen valmistelussa oli koko ajan selvää, että aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuksella voidaan sopia lomarahasta, sen maksamisesta tai maksamatta jättämisestä niin kuin tähänkin saakka. Tämä tarkka pykälämuotoilu tarkentuu valmistelun kuluessa.

Hallituksen kilpailukykypaketilla on tämänpäiväisen eduskunnan äänestyksen jälkeen enemmistön tuki ja se lähtee nyt yksityiskohtaiseen lainsäädäntövalmisteluun. Laajalle lausuntokierrokselle esitykset on tarkoitus lähettää marraskuussa. Lakiesitykset tuodaan eduskuntaan alkuvuodesta ja tavoitteena on, että ne hyväksytään viimeistään 2016 kesäkuussa.

Elämme yhtä tulevaisuuden kannalta herkintä hetkeä. Ymmärrän myös kaikki ne herkkyydet, mitä tähän kilpailukykypakettiin liittyy. Hallituksen on kuitenkin huolehdittava siitä, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Muutoksen tuulet puhaltavat tästä myös eteenpäin. Seuraavaksi hallituksen tavoitteena on lokakuun aikana asettaa askelmerkit sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle.