Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Puoluejohtajien yhteinen kannanotto oikeusvaltion kunnioittamisesta ja pakolaiskriisin asianmukaisesta hoitamisesta 29.11.2015

Sunnuntai 29.11.2015 klo 14:04

Suomeen on tullut viime kuukausien aikana enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Suomi ja muut Euroopan maat eivät ole osanneet eivätkä voineet ennakolta varautua turvapaikanhakijoiden suureen määrään. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi myös suomalaisten keskuudessa hämmennystä, jopa pelkoa.

Pakolaisuuden syyt ovat sodissa ja kriiseissä. Pitkään jatkuneet väkivalta, terrori ja sota mm. Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on ajanut ihmiset pakenemaan kodeistaan. Eurooppaan tulee valtavasti pakolaisia, mutta vielä moninkertaisesti  enemmän heitä on kriisialueilla ja kriisimaiden ympärillä.

Suomi toimii kansainvälisesti sen puolesta, että sotia ja kriisejä saataisiin soviteltua, jotta ihmiset eivät joudu pakenemaan kodeistaan ja kotimaistaan. Mutta samaan aikaan meidän on pystyttävä reagoimaan pakolaisiin, jotka ovat tulleet Eurooppaan ja Suomeen.

Suomeen on jouduttu perustamaan pikavauhdilla uusia vastaanottokeskuksia. Niiden perustaminen on herättänyt vastustusta ja pelkoakin monilla paikkakunnilla.

Vastaanottokeskusten ympäristössä ovat häiriöt ja väkivalta lisääntyneet. Niihin ovat syyllistyneet sekä kantaväestö että turvapaikanhakijat.

Kaikkien pitää noudattaa Suomen lainsäädäntöä. Laki on sama kaikille. Suomessa järjestyksenpito ja rikosten selvittäminen kuuluu poliisille. Oikeuslaitoksen tehtävä on tuomita rikoksiin syyllistyneet.

Joidenkin kantaväestöön kuuluvien vastaanottokeskuksiin kohdistamat väkivaltaiset iskut ovat vakavia rikoksia. Myös joidenkin turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen erittäin vakaviin rikoksiin.

Rikokset ovat yhtälailla tuomittavia, ovat ne sitten kantaväestön tai turvapaikanhakijoiden tekemiä. Rikokset tutkitaan ja syylliset saatetaan oikeuden eteen tuomittaviksi riippumatta taustasta.

On tärkeää, ettei kokonaisia ihmisryhmiä leimata tai syyllistetä siitä, että vakavia, vastenmielisiä ja täysin tuomittavia rikoksia ovat tehneet jotkut yksilöt. Vastakkainasettelua väestöryhmien välillä ei pidä lietsoa. Myös sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa on pyrittävä ihmisiä ja oikeaa tietoa kunnioittavaan keskusteluun. Me suomalaiset olemme maltin ja tolkun kansaa. Me olemme aina muistaneet kunnioittaa lakia ja oikeutta, yhdenvertaisena kaikille. Muistetaan se nytkin.

Vain osa turvapaikanhakijoista tulee saamaan turvapaikan Suomesta. Puhutaan joka tapauksessa suuresta joukosta ihmisiä. Tarvitsemme siis pitkäjänteistä työtä, jotta Suomeen asumaan jäävät pakolaiset saisivat mahdollisimman nopeasti koulutusta ja pääsisivät mukaan työelämään.

Suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri haaste onnistua kotouttamaan uudet ihmiset osaksi yhteiskuntaa. Kielen, kulttuurin ja tapojen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä työssä tarvitsemme jokaista suomalaista mukaan. Ilmapiirillä on suuri merkitys. Maassamme on aina asunut ihmisiä, joilla on juuria eri maissa. Myös maahanmuuttajat rakentavat Suomea.

Kysymys on joka tapauksessa vuosien työstä, johon tarvitaan jokaisen puolueen yhteistä panosta.

Juha Sipilä

puheenjohtaja (kesk.)

Timo Soini

puheenjohtaja (ps.)

Alexander Stubb

puheenjohtaja (kok.)

Antti Rinne

puheenjohtaja (sd.)

Ville Niinistö

puheenjohtaja (vihr.)

Paavo Arhinmäki

puheenjohtaja (vas.) 

Carl Haglund

puheenjohtaja (RKP)

Sari Essayh

puheenjohtaja (kd.)

Puhe puoluevaltuustossa 21.11.2015

Lauantai 21.11.2015 klo 10:41

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä

Keskustan puoluevaltuusto 21.11.2015, Mikkeli

 

(muutosvarauksin)

 

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet, keskustalaiset,

 

On pakko myöntää, että mielen täyttää huoli maamme ja koko Euroopan tulevaisuudesta. Olen istunut lukemattomia kertoja ja miettinyt, että teemmekö varmasti oikeita asioita ja oikeassa järjestyksessä. Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomen uudistamista on lykätty liian pitkään. Nyt pitää säästää, uudistaa sekä hakea kasvun ja työllisyyden eväitä yhtä aikaa.

Hallitustaipaleen alussa emme ole saaneet apua ulkopuolelta: työmarkkinajärjestöt eivät kesällä neuvotelleet tosissaan, oppositio valitsi kaiken vastustamisen linjakseen, maailman ongelmat kuten maahanmuutto, pakolaisuus, terrorismi ja Lähi-idän ongelmat tulivat uudella voimalla syliimme. Kahdesta asiasta olen kuitenkin kiitollinen. Ensinnäkin lämmin kiitos teille kaikille keskustalaisille tuesta. Ilman sitä näitä päätöksiä ei olisi saatu aikaiseksi. Toiseksi haluan kiittää siitä, että hallituskumppanit ovat osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi vaikeiden päätösten ketjussa. Olen ylpeä hallitukseni jokaisesta ministeristä.

Hallituksen visiossa Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Aloitan turvallisuudesta.

Viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet, että tämä on iso tavoite. Viikko sitten terroristit murhasivat Pariisissa kylmäverisesti yli sata ihmistä. Tämä rikollinen teko järkytti koko Eurooppaa. Terroristit ehkä onnistuivat tavoitteessaan luoda Eurooppaan pelon ilmapiiri, mutta vain hetkeksi.

Pariisin tapahtumilla on nimittäin toinenkin seuraus, jota terroristit eivät tavoitelleet. Eurooppa on yhdistämässä voimansa puolustamaan omia arvojaan sekä vapaata ja avointa yhteiskuntaa.  Emme anna pelon voittaa.

Terrorismin torjunnassa tarvitaan monia toimia alkaen eri maiden viranomaisten hyvästä yhteistyöstä, tiedustelun vahvistamisesta ja hyvästä poliisityöstä. Suomessakin meidän on arvioitava, onko oma lainsäädäntömme ajan tasalla.

Pariisin attentaatit olivat laaja ja monikansallinen tarkkaan suunniteltu rikollishanke. Terroristien raa’at ja häikäilemättömät iskut Pariisiin olivat toteutettu sellaisella järjestelmällisyydellä, että Ranskalla on perusteita puhua sodasta. Tarve etsiä ja paljastaa kenties ympäri Eurooppaa sijaitsevan verkoston jäsenet on polttava. Tällaista työtä ei minkään maan viranomaiset pysty tekemään yksin, vaan se vaatii täysin saumatonta yhteistyötä ja tietojenvaihtoa muiden jäsenmaiden viranomaisten kanssa.

Ranska on hyökkäyksen takia vedonnut Euroopan unionin perussopimusten keskinäistä avunantoa koskevaan kohtaan, jonka mukaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut jäsenmaa saa apua muilta jäsenmailta. Meillä on puhuttu paljon turvatakuuartiklan käytöstä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että suuri osa jäsenmaista toimi jo ennen Ranskan presidentin muille osoittamaa pyyntöä artiklan mukaisella ja artiklan velvoittamalla tavalla.

Suomikin tarjosi heti apuaan. Emme tehneet sitä miettimällä artiklan numeroa, vaan koska koemme Ranskan kärsimyksen yhteiseksi ja tiedämme, että nyt todella tarvitaan syvää yhteistyötä kaikkien kesken.

Tee itse, mitä toivoisit itsellesikin tehtävän, on hyvä moraalinen ohjenuora tässäkin.

Oli luontevaa, että Ranska esitti virallisesti artiklan käyttöönottoa ja avunpyynnön. Se alleviivaa jokaiselle terrorismin olevan yhteinen ongelma. Unionin jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus ja yhteinen rintama ovat tärkeä viesti myös terroristeille, että rikos yhtä jäsenmaata kohtaan on rikos koko yhteisöä vastaan.

Unioni ja sen muut jäsenmaat ovat luonnollisin yhteistyöjoukko tällaisen uhan alla. Luonnollisempi kuin Nato. Unioni ja sen jäsenmaat voivat käyttää laajaa keinovalikoimaa diplomatiasta, talouspakotteista, poliisiyhteistyöstä aina tarvittaessa sotilaalliseen yhteistyöhön saakka. Juuri tällaista laajaa keinovalikoimaa tarvitsemme paljastaaksemme verkostoja, estääksemme niiden rahoitusta ja saadaksemme organisaatiot edesvastuuseen.

Suomessa artiklan ympäriltä käydään keskustelua siitä, millaisia turvatakuita artikla voisi meille antaa. Alleviivaan, että kyseessä ei ole sotilasliitolle tyypillinen turvatakuu eikä se missään tapauksessa muuta meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa. Tässä on kyse auttamisvelvollisuudesta, jossa auttaja arvioi kulloisessakin tilassa apunsa luonteen.

Turvallisuutta ei rakenneta yksin. Olisi itsepetosta ajatella, että Suomi edistäisi omaa turvallisuuttaan parhaiten toimimalla yksin, tai pitäytymällä vain omaansa. Eivät tämän maailman uhkat ja ongelmat noudata rajoja. Ne hoidetaan yhdessä, tai sitten epäonnistumme kukin erikseen.

Oli sitten kyse terrorismin torjunnasta tai sotilaallisesta turvallisuudesta, niin Suomi tarvitsee kumppaneitaan. Sellaista yhteiskuntaa emme kykene rakentamaan, jossa terroriteot eivät ole mahdollisia. Emme voi eristäytyä. Jos uhraamme avoimen yhteiskuntamme, niin silloin terroristit ovat voittaneet.

Terrorismi on yksi syy pakolaiskriisiin. Miljoonia ihmisiä on liikkeellä. Suomi hoitaa pakolaiskriisiä niin kuin maamme laki ja kansainväliset sitoumuksemme edellyttävät, mutta emme ole olleet sinisilmäisiä.

Tutkimme jokaisen turvapaikkahakemuksen ja -hakijan erikseen. Suuri osa turvapaikanhakijoista pakenee sotaa ja vainoja ja he tarvitsevat turvapaikan. Oikeasti suojaa tarvitsevat saavat turvapaikan, muut saavat kielteisen päätöksen. On selvää, että näin suuressa kansainvaelluksessa on myös heitä, jotka eivät ole aidosti hädänalaisia.

Vastaanottokeskuksissa tunnelma on paikoin kiristynyt.  Väkivaltaisuuksia on tapahtunut niin suomalaisten kuin turvapaikanhakijoiden toimesta keskuksissa ja niiden ulkopuolella. Kumpaakaan ei voi hyväksyä. Teemme kaiken mitä tarvitaan sisäisen turvallisuutemme ja yhteiskuntamme eheyden säilyttämiseksi.

Nyt meidän suomalaisten on löydettävä itsestämme perisuomalainen ominaisuus kääntää vaikeudet mahdollisuuksiksi. Kauhavan vastaanottokeskuksen ja sen johtajan Ilkka Peuran esimerkki on tässä vertaansa vailla. Kauhavan keskuksessa kaikilla turvapaikanhakijoilla on sekä vastuita, velvollisuuksia että oikeuksia. Lapset ja naiset huomioidaan ensin ja kaikki ovat mukana talkoohengen mukaisesti. Koulukin on perustettu useita viikkoja sitten. Tällainen henki meidän on löydettävä itsestämme pakolaiskriisin hallitsemiseksi.

 

Hyvät keskustalaiset,

Viittaan jatkossa useasti puolueemme aatteelliseksi isäksi kutsuttuun Santeri Alkioon. Se johtuu siitä, että haluan tällä viestiä terveiseni myös nyt alkavalle puolueen periaateohjelmatyölle. Alkio kirjoitti lähes 100 vuotta sitten, että ”jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee sen talous rappiotilaa kohti”. Filosofian tohtori, edesmennyt Seppo Niemelä pohti Suomenmaassa viimeiseksi jääneessä kirjoituksessaan 23. kesäkuuta, mitä Alkio sanoisi hallitusohjelmasta.

Mitä tämä kaikki nyt tässä ajassa tarkoittaa ja edellyttää meiltä. Minulle Alkio on ennen kaikkea intohimoinen yhteiskunnan uudistaja. Noin seitsemän miljardin väestöstä vain noin sadalla miljoonalla on samanlainen hyvinvointilupaus kuin meillä suomalaisilla on. Tämä hallitus on nyt pelastamassa tätä ainutlaatuista yhteiskuntaa. Se tarkoittaa, että meidän on kohdattava tosiasiat tosiasioina. Tehdä eikä vain puhua. Meidän pitää säästää, tehdä rakenteellisia uudistuksia ja löytää kasvun eväitä. Alkiokin muistuttaisi siitä, että köyhän tärkein ystävä on tasapainossa oleva julkinen talous.

Hyvät ystävät,

Viime keskiviikkona kokoontui talousneuvosto ja aiheena oli, miksi Suomessa ja Suomeen ei investoida. Totesin siinä, että tämän pöydän äärellä istuvat voivat tehdä tämän eteen todella paljon. Meidän on nyt löydettävä ratkaisu, jolla kilpailukykymme paranee ja pääsemme kasvun tielle.

Myös tässä yhteydessä viittaan Niemelän kirjoitukseen ja Alkioon. ”Alkion mukaan Saksassa yksikään liikemies tai teollisuussosialisti ei tee yhtään päätöstä miettimättä, miten se vaikuttaa Saksan etuun. Alkio korostaisi myös sitä, miten kokonaisuuden edun puolustaminen on ollut ja on tärkeä keskustan tehtävä silloin, kun hyvin rasvatut koneistot puhuvat kukin oman erityisen etunsa puolesta”.

Maassamme monet asiat ovat vielä hyvin. Maailman talousfoorumin arvion mukaan Suomi on maailman kahdeksanneksi kilpailukykyisin maa. Koulutusjärjestelmä on toiseksi paras ja julkinen hallinto maailman paras. Tästä huolimatta työttömyytemme kasvaa nopeinta vauhtia koko Euroopan unionin alueella. Maailman kahdeksanneksi kilpailukykyisimmästä maasta on tullut Euroopan ”sairas mies”. Olemme menettäneet kyvyn reagoida talouden muutoksiin.

Talousfoorumin arvion mukaan Suomen työmarkkinamalli on vakava ongelma talouskehitykselle. Missään muussa maassa palkoista ei sovita yhtä keskitetysti kuin täällä. Vaikka olemme monessa kilpailukykymittarissa kärkipäässä, tällä mittarilla olemme häntäpäässä reilun 140 maan joukossa.

Tuottavuuden kehittyminen on tärkein talouskasvun ajuri pitkällä aikavälillä. Meidän pitää kuitenkin myös pystyä turvaamaan kustannuskilpailukykymme. Ilman joustavuutta työmarkkinoilla pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, minkä seurauksena kasvu jää pysyvästi heikommaksi.

Suomen liittyessä euroalueeseen oli paljon puhetta työmarkkinoiden joustavoittamisesta vastaamaan rahaliiton olosuhteita. Paljon puhetta, mutta aivan liian vähän tekoja. Nyt joudumme kriisin keskellä samanaikaisesti sekä luomaan uusia järjestelmiä että parantamaan kustannuskilpailukykyämme.

Hallituksen keskeinen keino joustavimpien työmarkkinoiden luomiseksi on paikallisen sopimisen lisääminen. Paikallinen sopiminen ei tarkoita työehtojen heikennystä, vaan tarjoaa mahdollisuuden ottaa yrityksen tilanteen huomioon. Kysymys on sopimisesta, jossa sekä työnantajat että työntekijät yhdessä hakevat ratkaisua. Sopiminen edellyttää luottamusta osapuolten välillä. Tämän takaamiseksi henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa on vahvistettava.

Kilpailukyvyn palauttaminen johtaa nopeutuvaan talouskasvuun. Talouskasvu on ehdoton edellytys paranevalle työllisyydelle. Paraneva työllisyys vähentää sosiaaliturvamenoja ja lisää verotuloja. Talouskasvun ja työllisyyden positiivinen kierre on välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Pelkästään leikkaamalla se ei onnistu. Hallituksen tavoitteen mukaan velkaantuminen suhteessa BKT:hen taittuu vaalikauden loppuun mennessä.

Nyt on aika tunnustaa tosiasiat, nyt on aika sopia, nyt on aika laittaa kilpailukyvyn perusta kuntoon ja nyt on aika tehdä työmarkkinat joustavimmiksi. Työmarkkinajärjestöillä on näytönpaikka. Nyt on aika tehdä teko työttömän hyväksi. Aikaa on vähän, mutta tarpeeksi.

 

Hyvä keskustaväki,

Olimme marraskuun alkupuolella tilanteessa, missä näytti siltä, ettei hallitus pysty tekemään päätöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta ja aluehallintoratkaisusta.

Ristiriitatilanteissa on löydettävä ratkaisu ja ratkaisu on haettava tavalla tai toisella. Aina ei tyylipisteitä kerry, jos pitää päätösten saavuttamista ja etenemistä mielikuvien luomista tärkeämpänä.

Vuosikaudet olemme nähneet kyvyttömyyttä tehdä päätöksiä erityisesti näissä kysymyksissä. Nyt oli aika tehdä päätös. Päätös, joka veisi kohti hallituksen yhteistä tavoitetta – rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista, jotta ihmiset saisivat jatkossakin laadukkaita palveluja ja julkisen talouden tasapainottamisessa päästäisiin eteenpäin.

Hyvät ystävät,

Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta. Haluan vielä korostaa selvyyden vuoksi, että ne perustuvat nykyiseen maakuntajakoon. Kaikki 18 itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelut yhteistyössä toisen maakunnan kanssa tekemällä siitä yhteistyösopimuksen. Tämän johdosta sosiaali- ja terveyspalveluissa on 15 alueellista kokonaisuutta.

Maakuntapohjainen kansanvaltainen aluehallinto on keskustan pitkäaikainen tavoite. Nyt se toteutuu.

Maakuntahallinnon siemenet kylvettiin puolueen ohjelmiin ensimmäisen kerran vuonna 1914. Silloin Maalaisliitto vaati ”edustavilla itsehallintoelimillä varustettujen niin sanottujen ylemmänasteisten kunnallisten yhdyskuntain luomista”.

Tavoite täsmentyi vuonna 1962 hyväksytyissä ohjelmissa, joissa puhuttiin ensimmäisen kerran maakuntaitsehallinnoista. Puolue ehdotti silloin maakunnille lakimääräisiksi itsehallinto-tehtäviksi mm. koululaitosta, seutusuunnittelua, sairaalalaitosta ja sosiaalivakuutusta koskevia asioita.

Miksi keskusta on ajanut pitkään ja sitkeästi maakuntaitsehallintoa? Siksi, että uskomme, että tällainen uudistus antaa ihmisille mahdollisuuden päättää omista asioistaan, vahvistaa demokratiaa, kannustaa hyödyntämään kunkin alueen omia vahvuuksia ja lisätä maakuntien elinvoimaa. 

Olisi ollut järjetöntä luoda erilliset himmelit hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja aluehallintoa. Siksi oli välttämätöntä yhdistää uudistukset. Maakunnilla on nyt näytön paikka ja olen huomannut, että hallituksen päätös on saanut liikettä maakuntiin ja alueiden kehittämiseen. Muutos tapahtuu maakunnissa ja se on nyt teidän kaikkien käsissä. Siirrymme odottelun ja epävarmuuden ajasta tekemiseen. Viime keskiviikon eduskuntakeskustelun positiivisin viesti oli se, että oppositiokin on lähes yksimielisesti uudistusten peruslinjausten takana. Jokaisella alueella on yhdessä tekemisen aika.

Korostan vielä, että nyt päätetty linjaus toteuttaa myös sote-uudistuksen tärkeimmän tavoitteen. Se turvaa sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä. Kolmen miljardin kestävyysvaje täyttyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa on tärkeää huomioida kolmas sektori ja erikokoiset yritykset. Kuntien rooli on jatkossakin merkittävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin kuntien tärkeä tehtävä.

Hyvä puoluevaltuustoväki, ystävät

Politiikka on sitkeyslaji. Maakuntahallintotavoitteemme näkee päivän valon vuonna 2019. Aikaa sen toteuttamiseen meni.

Meillä ei ole varaa odotella noin pitkiä aikoja muiden uudistusten kanssa. Nyt on saatava asiat liikkeelle ja pantava suunnitelmat toimeen. Suomen asiat on saatava parempaan suuntaan. Periksi ei voi antaa. Meillä on valtakirja ja vastuu.

Haluan kannustaa teitä katsomaan myös tulevaan. Puheeni jälkeen tällä lavalla on seminaari, jossa pohditaan periaateohjelman tehtävää, puolueen arvoja ja sitä, millaisen ohjelman tarvitsemme 2020-luvulla.

Keskusta ja sen aatehistoria on yli satavuotias. Santeri Alkioon olen viitannut useasti puheessani. Hän ei ollut ainoa aatteen kehittäjä, mutta voi sanoa, että puolueen alkuaikojen selkeästi merkittävin vaikuttaja.

Alkio olisi varmaan mielissään, että se aate ja puolue, jota hän oli rakentamassa, on yhä elävä ja voimissaan.  Eikä Santerilla olisi varmaan mitään sitäkään vastaa, että hänen ajatuksiaan sopivassa määrin puheissamme ja kirjoituksissamme viljelemme. Mutta siitä Santeri kovasti jyrähtäisi, jos henkisessä laiskuudessamme jäisimme vain toistelemaan hänen ajatuksiaan. Sellainen olisi jyrkästi alkiolaisen ajattelun vastaista.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, Alkio on minulle ennen kaikkea yhteiskunnan intohimoinen uudistaja. Alkio vaatisi meiltä nytkin rohkeaa ja uudistavaa otetta. Alkio edellyttäisi meiltä ratkaisujen hakemista aikamme polttaviin kysymyksiin, ei vain ongelmien kuvailua ja toteamista. Visaisten ongelmien ratkaiseminen on suomalaisten ydinosaamista ja myös minun intohimoni.  Olen ylpeä siitä ja samalla nöyrä sen edessä, että saamme uudistaa kohta 100-vuotiaan Suomen kuntoon Keskustan johdolla.  

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta 18.11.2015

Keskiviikko 18.11.2015 klo 14:22

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on ratkaista tämän vaalikauden kipeimmät ja suurimmat kysymykset alkukaudesta. Odottelu ei enää auta ja tekemättä ei voi jättää.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on hallituksen tärkein ja suurin reformi. Sitä on yritetty tehdä vuosikausia laihoin tuloksin. Hallitus vie tämän uudistuksen maaliin.

Sote-uudistus on välttämätön terveyserojen kaventamiseksi, menojen hallitsemiseksi sekä palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden takaamiseksi koko maassa. Nyt hallituksen sopimat askelmerkit mahdollistavat  tavoitteiden täyttymisen. Hallitus pääsi 7. marraskuuta yhteisymmärrykseen sote-uudistuksen aluejaosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ratkaisusta.

Linjasimme, että jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueet perustuvat nykyiseen maakuntajakoon. Kaikki 18 itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kolme itsehallintoaluetta järjestää sote-palvelut yhteistyössä toisen maakunnan kanssa tekemällä siitä yhteistyösopimuksen. Tämän johdosta sosiaali- ja terveyspalveluissa on 15 alueellista kokonaisuutta. Ahvenanmaan toimii jo tältä pohjalta.

Arvoisa puhemies,

Soten järjestämisen tehtävät siirtyvät lähes 190 eri taholta 18 itsehallintoalueelle. Siirrymme kohti eurooppalaista virtaviivaista hallintoa. Kunnat ovat jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Ne voivat keskittyä vastaamaan elinvoimasta ja kuntalaistensa muista palveluista entistä paremmin. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Itsehallintoalueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

Itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Uudistuksen yhteydessä kokonaisveroaste ei saa nousta. Hallitus päätti 20. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista koskevista linjauksista. Tarkemmat linjaukset asiasta tehdään huhtikuussa 2016.

Jatkossa Suomessa on 12 laajan ympärivuorokautisen sosiaali- ja terveyspalveluiden päivystyksen yksikköä, joissa on vähintään kymmenen erityisalan kattava jatkuva päivystysvalmius. Suppeampaa ympärivuorokautista sosiaali- ja terveyspalveluiden päivystystä tarjotaan muiden keskussairaaloiden puitteissa. Näin maan eri osissa on päivystyspalveluita ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Nyt on keskusteltu, lakkautetaanko kaikki muut terveyskeskukset ja sairaalat. Ei tietenkään lakkauteta. Tulevaisuudessakin tarvitsemme päivystävien sairaaloiden lisäksi muita sairaaloja, terveyskeskuksia ja palveluyksiköitä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta, yksinkertaistaa palveluiden rahoitusta ja lisää valinnanvapautta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden tulee erottaa sisäisessä organisaatiossaan palveluiden järjestäminen sen omaan tuotantoon kuuluvista palveluista. Omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta.

Yksityisten ja julkisten palveluiden vertailtavuutta ja järjestelmällistä vertailua lisätään. Vertailua toteuttavat itsehallintoalueiden yhteishankintayksikön ulkopuolisena asiantuntijana tekemät asiantuntija-arviot. Julkisesti rahoitetuissa palveluissa itsehallintoalueiden ja muiden tuottajien tuotannon kustannusten ja laadun tulee olla yhtäläisellä tavalla avoimesti vertailtavissa julkisen tiedon pohjalta.

Osana uudistusta käyttäjä voi valita nykyistä laajemmin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan väliltä. Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla. Erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus otetaan käyttöön niissä palveluissa, joihin se soveltuu. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan samaan aikaan kuin itsehallintoalueet aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Valinnanvapaudella vahvistetaan erityisesti perustason palveluita ja turvataan nykyistä nopeampi tasa-arvoinen hoitoon pääsy. Jotta asiakkaalla olisi todellinen valinnanmahdollisuus, palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava avoimesti vertailtavissa. Uudistuksen tavoitteena on kulujen hillintä. Valinnanvapausmalli rakennetaan tätä tavoitetta mukaillen. Valinnanvapaus toteutetaan ensisijaisesti palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Uudistuksen myötä valtioneuvosto päättää noin joka viides vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätös toteuttaa valtion velvoitetta turvata perusoikeuksien toteutuminen ja niitä toteuttavien peruspalveluiden yhdenvertainen saatavuus. Järjestämispäätöksellä voidaan valtakunnallisesti ohjata voimavaroja ja palveluverkostoa siten, että julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla onnistuu.

Säästöjä syntyy esimerkiksi järjestäjien vahvemmista hartioista, paremmasta johtamisesta, henkilöstön sekä tilojen järkevämmästä käytöstä, erikoistumisesta ja työnjaosta ja paremmasta tietotekniikan hyödyntämisestä. Järjestämispäätöksessä täsmennetään palvelulupausta. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen.

Hallituksen linjaus itsehallintoalueista ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta antaa myös alueille mahdollisuuksia kehittää omalle seudulle parhaat ja sopivimmat ratkaisut.

Viimein saamme tiedon kulkemaan. Luomme yhteen toimivat tietojärjestelmät. Pyrimme varmistamaan täydellinen asiakastiedon ja toimintaa ohjaavan tiedon integraation. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja muut itsehallintoalueiden yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Yhtenäiset tietojärjestelmät toimivat kuin liimana, joiden avulla ihmisten palvelut nivotaan toiminnallisesti yhteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavat näkevät helposti, mitä on tehty ja missä. Ihmiset saavat uusien järjestelmien kautta itse tietoa tilanteestaan. Tällä on huomattava talousvaikutus.

Tällä ratkaisulla luomme edellytykset, että kustannukset kasvavat selvästi nykyisiä ennusteita hitaammin. Tavoitteenamme on, että menot ovat vuoden 2029 lopussa 3 miljardia euroa pienemmät kuin nykyisten ennusteiden mukaan.

Arvoisa puhemies,

Teemme historiallisen uudistuksen. Maastamme vähenee toista sataa hallintohimmeleiksikin kutsuttuja rakenteita. Karsimme hallintoa, turha pompottelu luukulta toiselle päättyy ja pyrimme luomaan viimein sujuvat hoitoketjut.

Itsehallintoalueista tehdään heti monitoimialaisia, joille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät:

  • pelastustoimen tehtävät
  • maakuntien liittojen tehtävät
  • ely-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät
  • ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto.

Päätämme alkuvuodesta tarkemmin aluehallintouudistuksen valmistelusta ja tehtäväsiirtojen toteuttamisesta. Päätämme myös tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä. Sen tehtävänä on seurata soten rakenneuudistuksen, rahoitusuudistuksen sekä valinnanvapausselvityksen valmistelua, toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä voi myös antaa näkemyksiään valmistelun ja toimeenpanon tueksi ja uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Suomella ei ole enää varaa toimia siten, että lykkäämme poliittisesti vaikeat päätökset eteenpäin ja odotamme niiden ratkeavan ikään kuin itsestään. Näin on toimittu jo aivan liian kauan.

Siksi minulla oli oltava varmuus siitä, että nyt tehdyt linjaukset johtavat myös toimeenpanoon, jotta uudistus etenee sovitussa aikataulussa. Tehdyt linjaukset ovat hallitusohjelmamme mukaisia. Ne antavat erinomaisen pohjan uudistuksen lainsäädännölliselle valmistelulle. Eduskuntaan uudistus tulee lausuntokierroksen jälkeen ensi vuoden syksyllä.
Ratkaisu antaa riittävät edellytykset viedä tämän vaalikauden tärkein uudistus maaliin. Nyt on sovittu rakenteista, mutta työ parempien ja sujuvampien palveluiden luomiseksi on alussa. Toivon, että oppositio on tässä tärkeässä uudistuksessa rakentavalla otteella mukana.

Sote-punnerrus kannatti

Perjantai 13.11.2015 klo 10:02

Kolumni on julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa 13.11.2015

Malli ihmisten peruspalvelujen turvaamiseksi on ratkaistu. Lääkäriin on päästävä, sairaudet on hoidettava, ja ne on tehtävä siellä, missä ihmiset ovat. Uskon, että tämä tapahtuu parhaiten niin, että päätöksenteko on lähellä ihmistä ja laajemmilla hartioilla eli uusilla itsehallintoalueilla.

Hallituksen linjaus itsehallintoalueista ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta antaa alueille ja alueiden asukkaille mahdollisuuden kehittää omalle seudulle parhaat ja sopivimmat ratkaisut. Tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta 3 miljardilla eurolla.

Nyt puhutaan paljon erikoissairaanhoidon ja sairaaloiden vastuidenjaolta. Ihmisen kannalta tärkeimmät palvelut ovat kuitenkin perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Ihmisen arkielämän tasolla. Hallituksen ratkaisulla voimme turvata lähipalvelut nykyistä tasavertaisemmin koko maassa.

Ratkaisun ydin on, että Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta. Ne pohjautuvat nykyiseen maakuntajakoon. Kullakin itsehallintoalueella on omat vaalit ja kaikki itsehallintoalueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kolme itsehallintoaluetta järjestää ne yhteistyössä toisen maakunnan kanssa tekemällä siitä yhteistyösopimuksen, joten sote-alueita on 15.  

Itsehallintoalueille kootaan lisäksi muita aluehallinnon tehtäviä. Uudistus turvaa myös pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuudet tarjota palveluja.

Missään nimessä tärkeintä eivät ole rakenteet ja hallinto. Vihdoin ja viimein saamme luotua katkeamattomat hoitoketjut, kun uudistus poistaa tarpeettomat raja-aidat. Esimerkiksi lonkkaleikkaus, sen eri vaiheet ja kuntoutus tapahtuvat sujuvammin. Tieto kulkee. Turha pompottelu luukulta toiselle päättyy. Myös ihmisten mahdollisuuksia valita palvelujensa tuottaja lisääntyy.

Valtionohjausta vahvistetaan. Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut

Tulevat yhtenäiset tietojärjestelmät toimivat ikään kuin liimana, joiden avulla kansalaisten palvelut nivotaan toiminnallisesti yhteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavat näkevät helposti, mitä on tehty ja missä. Ihmiset saavat myös uusien järjestelmien kautta itse tietoa tilanteestaan.

Saimme aikaisesti historiallisen uudistuksen. Maastamme vähenee toista sataa hallintohimmeliä. Karsimme hallintoa. Siirrymme kohti eurooppalaista virtaviivaista hallintoa. Kotikunnat ovat jatkossakin hyvinvointiyhteiskunnan pohja. Ne voivat keskittyä vastaamaan elinvoimasta ja kuntalaistensa muista palveluista entistä paremmin.

Tämä kokonaisuus ei syntynyt helposti. Se vaati lujasti töitä ja määrätietoista otetta. Paine oli kova. Tämän tehtävän edessä minun oli oltava varma siitä, että nyt tehdyt linjaukset johtavat myös toimeenpanoon ja uudistus on valmis sovitussa aikataulussa. Nyt tämä vaihe on valmis. Sovitut askelmerkit antavat erinomaisen pohjan uudistuksen lainsäädännölliselle valmistelulle. Tästä tulee hyvä.


Ratkaisu antaa riittävän pohjan viedä tämän vaalikauden tärkein uudistus maaliin. Nyt on sovittu rakenteista, mutta työ parempien ja sujuvampien palveluiden luomiseksi on vasta alussa. Nyt on alueilla ja maakunnista muodostuvilla itsehallintoalueilla tekemisen paikka.

Historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen askelmerkit on nyt paalutettu

Lauantai 7.11.2015 klo 7:31

Hallituksen tehtävänä on pelastaa Suomen talous ja työllisyys sekä tehdä pitkään ilmassa roikkuneet uudistukset viimeinkin valmiiksi. Tehtävämme ei ole helppo, ja aikataulut ovat tiukkoja. Olemme jatkuvasti kovan paineen edessä, mutta teemme sen, mitä olemme luvanneet.

Kysymyksessä on vuosikymmeniä eteenpäin katsova ja meidän jokaisen suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvaava uudistus. Tämän tehtävän edessä minun on oltava varma siitä, että nyt tehdyt linjaukset johtavat myös toimeenpanoon ja uudistus on valmis sovitussa aikataulussa. Nyt tämä vaihe on valmis. Sovitut askelmerkit antavat erinomaisen pohjan uudistuksen lainsäädännölliselle valmistelulle.

Nyt on mitattu, että hallituksella on kova tahto saada Suomen suunta muuttumaan. Paine oli kova. Yhteistoimintakykyä mitattiin. Voin nyt ylpeänä todeta, että kaikki hoitivat osuutensa erinomaisesti. 

Äärettömän syvä kiitokseni ja arvostukseni osoitus ulkoministeri Soinille ja valtiovarainmisteri Stubbille ja heidän joukkueilleen. Teitte työtä monimutkaisen ja vaikean kokonaisuuden eteen upeasti ja ratkaisuhakuisesti. Kiitän myös kunkin puolueen vastuuministereitä, omaa joukkuettani sekä uupumattomasti asiaa valmistelleita virkamiehiä.

 

Avauspuheenvuoro Vantaan 39. Elinkeinopäivä 4.11.2015

Keskiviikko 4.11.2015 klo 14:48

Pääministeri Juha Sipilän avauspuheenvuoro
Vantaan 39. Elinkeinopäivä 4.11.2015

”Suomi vuonna 2025”

 (muutosvarauksin)

 

Arvoisat vantaalaiset,
hyvät kuulijat,

Kiitän mahdollisuudesta puhua tässä jo 39. kertaa järjestettävässä Vantaan elinkeinopäivässä.

Otsikokseni on annettu ”Suomi vuonna 2025”. Tämä on sama vuosiluku kuin hallituksemme visiossa.
Visiossamme todetaan: ”Suomi on vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Tämän toteuttaminen edellyttää myös kaupunkien ja kuntien vahvaa panosta ja sitoutumista. Välittämisen ja turvallisuuden perusta luodaan lähellä ihmistä. Aivan oleellista on muistaa, että aito uudistaminen kumpuaa aina alhaalta ylöspäin. Uudistuminen ei onnistu ilman paikallisyhteisöissä tehtävää tärkeätä työtä.

Vuosi 2025 on samaan aikaan kaukana ja lähellä. Microsoftin perustaja Bill Gates on kuvannut tulevaisuuden ennakointia siten, että meillä on taipumus yliarvioida muutoksia kolmessa vuodessa ja aliarvioida niitä 10 vuodessa. Moni kehityskulku tuntuu hitaalta, mutta jälkeenpäin katsottuna muutosten mittaluokka onkin usein suurempi kuin on saattanut olettaa.

Täällä Vantaallakaan ei tarvitse katsoa kuin tämän Aviapoliksen alueen kehittymistä. Ei tätä tunnista samaksi kuin kymmenen vuotta sitten. Aviapolis on maamme nopeimmin kasvava yritysalue eri mittareista katsottuna. Kasvu on ollut nopeaa, ja suora junayhteys lentokentälle lisää entisestään Vantaan saavutettavuutta Helsingistä ja muualta Suomesta. Lentoasema on kokonaisuudessaan Vantaan merkittävin työpaikkakeskittymä ja sen merkitys koko Suomen kehitykselle on keskeinen. Kun tänä vuonna Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta arvioidaan kulkevan noin 16 miljoonaa matkustajaa, on matkustajamäärän vuonna 2025 arvioitu olevan jo 23 miljoonaa.

Bill Gatesin näkemys pätee usein tilanteisiin, joissa asiat ovat ajautumassa huonoon suuntaan. Aluksi emme hoksaa tulevaa romahdusta. Kun aikaa kuluu riittävästi, ongelma onkin sylissämme pahempana kuin ennakoitiin. Näin oli esimerkiksi vuoden 2007 tienoilla. Kustannustasomme hillitsemisessä epäonnistettiin. Samanaikaisesti käynnistyi finanssikriisi. Moni kuvitteli, että kyseessä oli kuin pahan unen tavoin ohimenevä suhdannekuoppa. Toisin kävi. Nämä ovat keskeinen seuraus tämän päivän noidankehäämme: velkaantumiseen, työttömyyteen ja kilpailukyvyn heikentymiseen.

Toisaalta monissa asioissa kolme vuotta on pitkä aika. Pakolaistilanne on tästä oiva esimerkki. Sen mittaluokkaa ja nopeutta ei osattu ennakoida. Akuutin tilanteen jälkeen edessä on pitkäaikainen kotouttamisen vaihe. Se muuttaa Suomea ja kaupunkejamme. Vantaalla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset vastata tähän, vaikka haaste on suuri. Onhan Vantaa kaupungeistamme monikulttuurisimpia. Vantaalla vieraskielisten määrä on yli nelinkertaistunut tämän vuosituhannen aikana ollen tätä nykyä yli 14 prosenttia väestöstä.

 

 Hyvät kuulijat,

On asioita, jotka myös tiedostamme harvinaisen hyvin, esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos ja sen vääjäämätön vaikutus väestölliseen huoltosuhteeseen. Hyvinvointiyhteiskuntamme alkuaikoina yhtä ei-työssä olevaa kohden oli neljä työssäkäyvää. Vuonna 2030 heitä on kaksi.

Tästä huolimatta varautuminen kasvavaan palvelutarpeeseen ja väheneviin käsipareihin on ollut toivottoman hidasta. Meillä on nyt viimeinen hetki uudistaa sote-palvelujärjestelmämme.

Vastuu sote-palveluista kootaan kuntia suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Uudistuksen jälkeenkin suomalaisten kuntien tehtävät ovat edelleen laajat. Vaikka sote-palvelujen merkitys henkilöstöllä tai euroilla mitattuna on kunnille keskeinen, ovat kunnan kehittämisen mahdollisuudet ja elinvoiman eväät sittenkin muualla. Parhaimmillaan sote-uudistus ja sen edellyttämä itsehallintoalueiden perustaminen vapauttaa kuntien voimavaroja elinvoimakysymyksiin panostamiseen. Samalla se antaa mahdollisuuden selkeyttää julkisen hallinnon kansanvaltaan perustuvaa johtamista monien vertailukelpoisten maiden mallin mukaiseksi.

 

Hyvät kuulijat,

Toinen keskeinen kehityskulku on ollut kaupungistuminen. Olemme tässä muita Pohjoismaita selvästi jäljessä. Kahdenkymmenen suurimman kaupunkimme väkiluku on kasvanut noin 130 000 asukkaalla viimeisen viiden vuoden aikana. Yli puolet tästä on kohdistunut Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Tänä vuonna väestön kasvu on ollut Vantaalla suhteellisesti nopeinta suurten kaupunkien joukossa. Vantaan väkiluvun on ennakoitu kasvavan nykyisestä noin 213 000:sta vuoteen 2020 mennessä 224 000:een ja vuonna 2040 täällä asuisi jo 260 000 ihmistä. Jos kaupunkien kasvu jatkuisi viime vuosien tasolla, seuraavien 15 vuoden aikana niissä tarvitaan asuntoja 400 000 lisäasukkaalle.

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen roolia arvioitaessa on tärkeää huomata, että ne ovat valtion näkökulmasta kaikki erilaisia, mutta sikäli samanarvoisia, että menestyäksemme tarvitsemme niiden erilaisia vahvuuksia ja voimavaroja. Toiseksi, jotta pärjäämme kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja osaamisesta, investoinneista ja tuotannosta sekä ns. luovan luokan asukkaista, suurimmilla kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on oma, erityinen roolinsa. Tässä pääkaupungin sekä sitä ympäröivän metropolialueen merkitys korostuu.

Kuten menestyvässä jääkiekkojoukkueessa, myös kaupunkipolitiikassa on niin, että jokaisen pelaajan ja ketjun panosta tarvitaan, mutta voittajajoukkueessa kärkipelaajien on tehtävä eniten maaleja. Tuemme hallituksessa kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Tämä tapahtuu muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa.

Konkretisoimme näitä linjauksia talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa pari viikkoa sitten. Haluamme sitoa ennakoivan rakennemuutoksen toimet selkeämmin osaksi aluekehittämisen kokonaisuutta.

Valtio tekee pääkaupunkiseudun kanssa kasvusopimuksen osana metropolipolitiikkaa. Ensimmäistä kertaa järjestetään myös kasvuvyöhykekilpailu, josta valitaan 1-2 esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen.

Kasvukäytäväpohjainen aluekehittäminen ja siihen kytkeytyvä kaupunkipolitiikka on Suomessa uutta. Mutta olen vakuuttunut, että meidän on tunnistettava näiden erilaisten, hallinnollisista rajoista riippumattomien, ihmisten ja yritysten arjessa näkyvien kasvukäytävien merkitys ja saatava niiden voimavaroja enemmän käyttöön palvelemaan koko maan kilpailukykyä. Vantaan sijainti tässäkin on erinomainen muun muassa osana Helsingistä Hämeenlinnaan ja Tampereelle ulottuvaa nk. Suomen kasvukäytävää. Paraneva logistiikka luo tälle edellytyksiä. Investoinnit lentoasemalla, kehärataan, pääradan välityskyvyn parantamiseen ja Helsingin ratapihan kehittämiseen ovat tästä esimerkkejä.

Kun tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen katsotaan, saatamme nähdä sellaisenkin ajan, jolloin kasvukäytävä jatkuu Helsingistä Tallinnaan yhdistyen Rail Baltica -yhteyteen aina Keski-Eurooppaan saakka. Tällä olisi Suomen saavutettavuutta ja suorastaan geopoliittista asemaa mullistava vaikutus. Tällaisia visioita täällä pohjolan perukoilla tarvitaan kilpailukyvyn ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Niitä on tarkasteltava ennakkoluulottomasti.

Valtio sitoutuu myös neuvottelemaan Helsingin seudun 14 kunnan ja kolmen muun suuren kaupunkiseudun kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset vuosille 2016–2019.  Niissä keskeisiä kysymyksiä ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka sekä toimiva liikennejärjestelmä ja kestävä liikkuminen. Samoin niissä huomioidaan myös kasvaneesta maahanmuutosta aiheutuva asuntotarpeen kasvu. MAL-sopimuksiin sisällytetään nyt ensimmäistä kertaa myös digitalisaatioon ja liikenteen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyviä tavoitteita.

 

Hyvät kuulijat,

On hienoa, että tämä tilaisuus on jälleen järjestetty kaupungin ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyönä. Ilman julkisen ja yksityisen sektoreiden toimijoiden uudenlaista yhteistyötä Suomen suunta ei muutu. Tähän minulla on kaksi huomiota, jotka käsittelevät valtiota ja kaupunkeja niiden elinkeinopoliittisissa toimenpiteissään.

Ensinnäkin, yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kysymys asenteesta. Tässä etenkin julkisen puolen kannattaisi ottaa mallia Yhdysvaltain Delawaren osavaltion kuvernööri Jack Markellista. Kuulin, että hän kuvasi suhdettaan yrittäjiin seuraavasti: "Minun tehtäväni on ymmärtää teidän businestä paremmin kuin kukaan muu". Tämä tarkoittaa, että valtion tai kaupunkien toimijoiden olisi ymmärrettävä yrittämisen lainalaisuuksia ja luomaan sille edellytyksiä.

Tästähän on kysymys muun muassa normien purkamissa. Viime viikolla Helsingissä pidetyn OECD:n hallintoministerikokouksen yhteydessä julkistettu raportti kertoo, kuinka esimerkiksi Britanniassa on byrokratian purkamisella säästetty yrityksiltä 10 miljardia puntaa neljän vuoden aikana. Belgiassa saavutettiin kansalaisille ja yrityksille 1,25 miljardin euron säästöt.

Toinen huomioni koskee sitä, että olemme perinteisesti liiaksikin ajatelleet, että julkista valtaa tarvitaan hätiin vasta sitten, kun on kysymys markkinavirheiden korjaamisesta. Julkisella vallalla pitää olla myös kykyä luoda markkinoita. Kaupungeissa tämä tarkoittaa esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen ja muiden tulevaisuusinvestointien hyödyntämistä.

Hyvät kuulijat,

Opiskelijoilla on tapana sanoa ”Mitä ylioppilaat tänään, sitä Suomi huomenna.” Kun katsoo Vantaan kehitystä, tekemisen meininkiä ja mahdollisuuksia, voisi myös todeta, että mitä Vantaa tänään, sitä Suomi huomenna. Ollaan rohkeita, investoidaan, rakennetaan vahvuuksien varaan, ollaan ketteriä ja innovatiivisia, toimitaan älykkäästi ja energiatehokkaasti, tiivistetään yhteyksiä maailmalle ja käännetään monikulttuurisuus voimavaraksi. Näinkin voisi kuvata visiota Suomesta 2025.

Kiitos.