Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Puhe UPM Kymin sellutehtaan laajennuksen vihkiäistilaisuudessa Kuusankoskella 12.1.2016

Tiistai 12.1.2016 klo 17:29

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)


Arvoisat kutsuvieraat,

Olemme kokoontuneet juhlistamaan UPM Kymin sellutehtaan merkittävää laajennusta.  Kymiyhtiöllä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Se perustettiin (nimellä Kymmene Aktiebolag) jo vuonna 1872. Teollinen tuotanto alkoi jo seuraavana vuonna. Kymillä on ollut huomattava rooli suomalaisen metsäteollisuuden kehittämisessä. Tehdasalueilla on toiminut vuosien varrella kymmeniä paperikoneita ja useita sellutehtaita, ja täällä on otettu käyttöön useita innovaatioita ensimmäisenä maailmassa.

Kymiyhtiö toimi myös suomalaisen metsäteollisuuden kansainvälistymisen pioneerina perustamalla yhteisyrityksen Isoon-Britanniaan jo vuonna 1930. UPM:n logossa yhä tänä päivänäkin näkyvä aarnikotka on taiteilija Hugo Simbergin vuonna 1899 Kymmene Ab:lle suunnittelema tunnus. Se on tätä nykyä Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut liikemerkki ja koristaa Kymin tehtaan sellupaaleja.

Näiden vuosikymmenten aikana samalla on syntynyt sukupolvien ylikestävä ammattitaito alueellanne. Tämä henkilökunnan osaaminen ja sukupolvien ketju on yhtiölle vahvuus. Tämänkin uuden investoinnin yksi perusta on vankka osaaminen, mikä täällä on pitkällä aikavälillä kehittynyt.

UPM Kymin vaikutukset paikallistalouteen ovat erittäin merkittävät. Tehtaan työllistävä vaikutus on yhteensä noin 2 400 työpaikkaa Kouvolan seudulla. Kymin suorat ja välilliset verovaikutukset alueelle ovat yli 20 miljoonaa euroa. Tänään vihittävän uuden investoinnin arvo on 160 MEUR, ja se koostuu uudesta sellun kuivauskoneesta, uudesta kuorimosta ja havukuitulinjan modernisoinnista. Investoinnin myötä Kymin tehdasintegraatista muodostuu yksi moderneimmista Suomessa. Erityisen ilahduttavaa on se, että investoinnissa on käytetty hyvin paljon paikallista ja kotimaista osaamista, jonka edustajia on myös täällä mukana nyt.

Tavoitteenamme hallituksessa on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdittaa vientiä ja työllisyyttä. Kymin tehtaan investointi tukee omalta osaltaan hallituksen tavoitteita. Vuosi 2015 itse asiassa osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Suomen viennin valopilkkuja olivat erityisesti paperi ja selluloosa. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden viime vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista puupohjaisista tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.


Hyvät kuulijat,

Suomi ja koko Eurooppa kärsivät nyt investointien liian matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta. Haastan meidät kaikki nostamaan rimaa kaikissa toimissamme, mitkä tähtäävät investointien kääntämiseen uudelleen nousuun. Suomi nousee kuopasta vain investoimalla.

Investointien lisääminen on hallituksen elinkeinopolitiikan keskiössä. Kestävään kasvuun tarvitaan yritysten investointeja, joiden käynnistämisen kynnystä pyrimme osaltaan madaltamaan. Maamme tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä, jotka kehittävät hankeideoita ja toteuttavat ne.

Meidän on oltava aktiivisia investointiympäristön ja -ilmapiirin vahvistamisessa. Esimerkiksi kilpailukykykärkihankkeessamme isojen teollisten investointihankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely erityisesti ympäristömenettelyissä. Rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. Investointihankkeiden lupamenettelyjen muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa.


Arvoisat juhlavieraat,

Harmaudessa on nyt myös valon kajastusta. Sitä tulee erityisesti biotalouden noususta. Se tarkoittaa biojalostamoita – sekä suuressa mittakaavassa että pienemmillä hankkeilla. Ne tarkoittavat uusia biotalouden tuotteita ja uusiutuvaa energiaa tuotettuna ympäristöystävällisesti alusta loppuun.

Biotaloudessa alueellisina vetureina toimivat merkittävät uudet investoinnit. Kymi on elävä esimerkki siitä, että puun jalostus ja muut biotalous kasvaa nyt Suomessa vahvasti. Biotalous tarjoaa Suomelle edelläkävijän roolin koko Euroopassa. Biotalouden kärkihanke tukee osaltaan tätä myönteistä mullistusta.

Merkittäviä biotaloutta edistäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat. Esimerkiksi VTT:n Bioruukki-kokeiluympäristön kasvattamista merkittäväksi biotalouden uusien teknologioiden tutkimus- ja testausympäristöksi vauhditetaan viiden miljoonan euron lisävaltuudella, joka on osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta, jossa on myös toimenpiteitä, joilla vastataan metsäteollisuuden kasvavaan puun kysyntään.

Kymen ja muiden Suomessa päätettyjen puuta käyttävän teollisuuden investointien myötä tarvitaan merkittävästi lisää puuta liikkeelle maamme metsistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös metsänomistajille. Pidän erittäin hyvänä esimerkkinä sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhteistyössä. Se on konkreettinen osoitus markkinaosapuolien kyvystä tehdä yhteistyötä kasvun kynnyksellä ja toisaalta vahvasta tahtotilasta aikaansaada biotalouden kilpailukykyhyppyä digitalisaation keinoin. Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt koko Suomessa laajalla rintamalla.

Hallitus on asettanut kaikkia toimijoita vahvasti haastavan 15 miljoonan kuutiometrin puunkäytön lisätavoitteen. On tärkeää konkreettisin keinoin varmistaa sen tavoitteen toteutuminen. Edistämme yrittäjämäistä metsätaloutta toimilla, jotka nostavat metsätilojen keskikokoa ja vauhdittavat myös metsätilojen sukupolven vaihdoksia. Vahvistamme puun tarjontaa myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Nämä mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen.

On tärkeää, että teemme tulevaisuutta, jossa metsien aktiiviseen, kestävään ja kasvavaan talouskäyttöön kannustetaan. Näin toimien vahvistamme puun tarjontaa huomattavasti kasvavan puun kysynnän vastapainoksi, mikä on edellytys kaikelle puun käytön lisäämiselle. Kaikki metsänomistajat on nyt saatava biotalouden kasvuun aidosti mukaan.


Arvoisat juhlavieraat,

Talouskasvu edellyttää investointeja paitsi koneisiin ja laitteisiin, myös sijoittamista tuotekehitykseen ja uuden liiketoiminnan perustamiseen. Investoinnit ovat Suomessa viime kuukausina osoittaneet selviä piristymisen merkkejä ja toivoa. Valtionvarainministeriö arvioi viimeisimmässä talousennusteessaan, että investoinnit vetävät Suomen talouden vihdoin kasvuun kuluvan vuoden aikana.

Mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin on nyt tartuttava rohkeasti ja avoimesti. Toivotan yhtiönne koko henkilöstölle oikein hyvää uutta vuotta, voimia ja tulevaisuudenuskoa!

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston tervehdyksen ja sydämelliset onnentoivotukset UPM Kymin koneinvestoinnille.

PITKÄJÄNTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA LUO VAKAUTTA

Sunnuntai 10.1.2016 klo 8:00

(kirjoitus julkaistu Lännen median lehdissä 10.1.2016)

Tänä päivänä on selvempää kuin koskaan, miten riippuvaisia maamme – Suomi ja Ruotsi – sekä kansalaisemme ovat ympäröivän maailman kehityksestä.    

Päällimmäisenä on tällä hetkellä pakolaiskriisi. Syyrian sota, Irakin vaikea tilanne sekä epävakaus Afganistanissa sekä useassa Afrikan maassa ovat saaneet miljoonat ihmiset pakenemaan, monet heistä Eurooppaan. Ruotsi ja Suomi kuuluvat niihin EU-maihin, jotka viime aikoina ovat ottaneet vastaan eniten turvapaikanhakijoita suhteessa asukaslukuun.

Pariisin tapahtumat olivat järkyttävä todiste siitä, että taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan on entisestään vahvistettava. Olemme sekä Suomessa että Ruotsissa joutuneet nostamaan valmiuttamme myös mahdollisten omia maitamme kohtaavien uhkien ja tapahtumien varalta.

Assadin hallinnon siviileihin kohdistamat julmat pommitukset vaativat lukuisia ihmishenkiä ja samaan aikaan ISILinraakalaismaiset hyökkäykset jatkuvat. 

Omalla lähialueellamme turvallisuustilanne on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamien tuomittavien toimien ja Krimin laittoman liittämisen myötä. Sotilaallinen toiminta Itämerellä ja sen ympärillä on lisääntynyt.  

Kaikkien näiden tapahtumien johdosta käsissämme on vakavin eurooppalaista turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.

Tätä taustaa vasten haluamme molemmat korostaa pitkäjänteisen, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen rauhaa ja vakautta tukevan strategian merkitystä.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella. Olemme sitä mieltä, että tämä linja palvelee meitä hyvin. Siitä saatu kokemus on syytä ottaa huomioon myös ajankohtaisia haasteitamme arvioitaessa. Sotilaallinen liittoutumattomuus myötävaikuttaa osaltaan myös pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen kokonaisuudessaan.  

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme valinneet eristäytymisen linjan. Olemme aktiivisia jäseniä Euroopan unionissa. Yhteistyö muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa on erityisen tärkeää. Vaikka emme ole Naton jäseniä, on meillä järjestöön läheinen yhteistyösuhde. Meillä on myös vahva transatlanttinen yhteys.

Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusyhteistyössä on hiljattain otettu tärkeitä jatkoaskeleita. Yhteistyöhön sisältyvät yhteiset harjoitukset, lisääntynyt tiedonvaihto sekä satamien ja lentokenttien käyttö toistemme maissa. Edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset kummassakin maassa tehdään, voimme vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Kuten tasavallan presidentti totesi uudenvuodenpuheessaan, Suomen ja Ruotsin yhteistyön edelleen tiivistyminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on loogista.

Puolustamme yhdessä vahvasti sitä, että kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan ja että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa. Vuoropuhelu, diplomatia, luottamuksen rakentaminen ja konfliktien ehkäisy ovat tärkeitä työkaluja vahvistaessamme yhdessä muiden kanssa yhteistä turvallisuuttamme. 

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat aktiivisia YK:ssa ja Etyjissä. Meistä tuli EU:n jäseniä samanaikaisesti ja edistämme unionissa usein yhteistä linjaa. Pariisin terrori-iskujen jälkeen me molemmat - kuten muutkin EU-maat unionin sopimusten mukaisesti - olemme päättäneet antaa vahvan panoksemme ISILin vastaiseen yhteiseen taisteluun. 

Elämme ajassa, jossa vallitsevaa maailmanjärjestystä, perusarvojamme ja avoimia yhteiskuntiamme haastetaan monelta suunnalta. Tällaisena aikana on välttämätöntä toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.  

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on hyvin uskottavaa. Emme usko äkkikäännöksiin turvallisuuspolitiikassa. Nopeat käänteet soveltuvat erityisen huonosti maidemme turvallisuutta koskeviin asioihin. Suomi ja Ruotsi hoitavat turvallisuuspolitiikkaansa pitkäjänteisesti, hyvässä yhteistyössä ja yhä tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa.

 

Stefan Löfven                                  Juha Sipilä

Ruotsin pääministeri                       Suomen pääministeri

 

(Alla oleva julkistettu Ruotsissa 10.1.2016)

Tydligare än någonsin står det klart hur beroende våra länder – Finland och Sverige - och våra medborgare är av utvecklingen i vår omvärld.    

Flyktingkrisen är just nu det mest påtagliga.  Kriget i Syrien, påfrestningarna i Irak, osäkerheten i Afghanistan samt i flera länder i Afrika har lett miljontals människor på flykt, många av dem till Europa.  Och Sverige och Finland hör till de EU-länder som på sistone har tagitemot flest asylsökande per capita. 

Dåden i Paris är upprörande belägg för att kampen mot den internationella terrorismen måste stärkas.  Både i Finland och i Sverige har vi fått skärpa vår beredskap inför möjliga hot och händelser också i våra länder.

Assadregimens brutala bombningar av civila fortsätter att kräva otaliga människoliv, samtidigt som även ISIL:s barbariska övergrepp fortgår.

I vårt eget närområde har säkerhetsläget försämrats, genom Rysslands oacceptabla handlingar mot Ukraina och den olagliga annekteringen av Krim.  Den militära aktiviteten i och kring Östersjön har ökat.  

Sammantaget ser vi genom alla dessa händelser den allvarligaste utmaningen mot europeisk säkerhet sedan kalla krigets slut.

Mot denna bakgrund vill vi båda markera betydelsen av att fullfölja en långsiktig strategi för fred och stabilitet i norra Europa och Östersjöområdet.

Finland och Sverige är båda utanför militära allianser.   Vi anser att alliansfriheten tjänar oss väl och är en erfarenhet att beakta också då vi bedömer de aktuella utmaningarna.  Den bidrar också till stabilitet och säkerhet i norra Europa som helhet.  

Men vi har inte valt en isoleringslinje.  Vi är aktiva medlemmar i den Europeiska unionen. Samarbete med de övriga nordiska och de baltiska länderna är av särskild vikt.  Fastän vi inte är medlemmar i Nato har vi en nära samarbetslinje i förhållande till organisationen.  Vi har också en stark transatlantisk länk.  

Det finsk-svenska försvarssamarbetet har nyligen tagit ytterligare viktiga steg.  Här ingår gemensamma övningar, ökat informationsutbyte, och användande av hamnar och flygplatser i varandras länder.  Förutsatt politiska beslut i respektive land ska vi kunna agera tillsammans i händelse av kris och väpnad konflikt.  Också Finlands president påpekade i sitt nyårstal att det vore logiskt, att vi vidareutvecklar också det utrikes- och säkerhetspolitiska samarbetet.

Vi står enade i kampen för respekt för folkrätten, och för varje lands rätt att göra sitt eget säkerhetspolitiska val.  Dialog, diplomati, förtroendeskapande och konfliktförebyggande är viktiga instrument för att tillsammans med andra stärka vår gemensamma säkerhet.  Finland och Sverige är båda aktiva i FN och i OSSE.  Vi blev medlemmar i EU vid samma tidpunkt, och driver ofta en gemensam linje där.  Efter terroristattackerna i Paris ger vi, liksom övriga inom EU i enlighet med EU:s fördrag, verkningsfulla bidrag för att gemensamt bekämpa ISIL.    

Vi lever i en tid då den rådande världsordningen, våra grundläggande värderingar och våra öppna samhällen är utmanade från flera håll.  Då är det nödvändigt att agera ansvarsfullt och på sikt.  

Finlands och Sveriges militära alliansfrihet har hög trovärdighet.  Vi tror inte på tvära kast i säkerhetspolitiken.  Ryckighet och snabba omslag lämpar sig särskilt illa i frågor som rör våra länders säkerhet.  Finland och Sverige driver sin säkerhetspolitik långsiktigt, i gott samarbete och i allt närmare kontakt med varandra.  

 

Juha Sipilä                                               Stefan Löfven

Finlands statsminister                              ​​Sveriges statsminister

 

Pariisin ilmastokäänne myönteinen myös Itämeren kannalta

Torstai 7.1.2016 klo 13:12

Julkaistu alun perin Centrum Balticumin Itämeri-aiheisessa
kolumnisarjassa ”Pulloposti” 7.1.2016

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa solmittu uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus auttaa vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Tällä tulee olemaan merkitystä myös Itämeremme tilan kannalta.

Itämerta on tutkittu varsin laaja-alaisesti. Pystymme melkoisella varmuudella kertomaan, mikä on meidän kotimeremme tila, mitkä seikat Itämertamme uhkaavat – ja myös sen mitä meidän tulisi Itämeren eteen tehdä.

Ilmastonmuutos nostaa myös Itämeren veden lämpötilaa. Itämeren alueella ilman keskilämpötilan arvioidaan nousevan 3–5 °C kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Tämänkaltainen muutos johtaa puolestaan selviin muutoksiin lajien osalta. Etenkin vieraslajit lisääntyvät. Merenpinnan nousu puolestaan lisää rantaeroosiota ja kasvattaa tulvariskejä..

Merkittävä huolenaihe on Itämeren ehkä poikkeuksellinen herkkyys jo nyt nähtäville oleville muutoksille. Itämeren suolapitoisuus on matala, ja sen eliölajisto koostuu sekä makean, murto- että meriveden lajeista. Varsin suuri osa lajeista elää sietokykynsä äärirajoilla.

Mataluutensa ja pienen vesitilavuutensa vuoksi Itämeri on erityisen herkkä myös ihmisen toiminnan vaikutuksille. 

Nämä tutkijoiden päällimmäiset huolenaiheet kertovat jo useamman syyn, miksi ilmastotoimet ovat merkittäviä myös lähimeremme osalta.

On valtava voimanosoitus, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat sitoutuivat Pariisin  sopimuksen erilaisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on äärimmäisen ilahduttava osoitus siitä, että vaikeassa paikassa on myös tuloksia puserrettavissa.

Pariisin ilmastokokouksessa oli runsaasti keskustelua maailman merten merkityksestä ilmastonmuutokselle. Maailman valtameret sisältävät 50-kertaisen määrän hiilidioksidia ilmaan verrattuna. Sillä miten tälle hiilivarastolle ilmastomuutoksen yhteydessä käy, on valtava merkitys.

Tämä merien merkitys näkyy myös sopimuksen päätavoitteessa. Sopimus tavoittelee koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tasapainoa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ilmastotoimet ovat kansallisesti määriteltyjä ja siten suhteutettuja maan kehitystasoon, ja niiden tulee kiristyä ajan myötä. Kaikkien maiden tulee raportoida päästöistään ja etenemisestään kohti tavoitteita.

Maailmanlaajuiset ilmastotoimet ovat äärimmäisen tärkeitä myös Suomen kannalta. Pohjoisena alueena paitsi Itämeren, myös Suomen lämpötilan nousutahti  on kaksinkertainen  verrattuna  maailman keskilämpötilaan. Esimerkiksi kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa lähes neljän asteen keskilämpötilan nousua.

Uskon, että Pariisin sopimus  on myös mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Muiden maiden mukaantulo ilmastotoimiin tasoittaa hieman teollisuuden pelikenttää Euroopan ja muun maailman välillä.

Sopimus luo kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia suomalaiselle puhtaan teknologian yrityksille. Suomen jo tekemät ilmastotoimet ja kova työ puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä saa nyt ilmaa purjeisiin, kun kehittyvät maat tarvitsevat kasvavaa osaamista.

On pitkälti kiinni meistä suomalaisista itsestämme kuinka suuren palan näistä valtavista markkinoista saamme.

Suomen hallituksen linjaan Pariisin ratkaisu sopii mitä parhaimmalla tavalla. Suomi on ollut pitkään edelläkävijä ilmastokysymyksissä. Tulemme saavuttamaan Pariisin aikaa edeltävät EU2020 –tavoitteet etuajassa, jo nykyisen hallituskauden aikana.

Hallitus valmistelee myös laajoja toimia, joilla päästään Suomen tavoitteisiin luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa öljyn kotimainen käyttö. On Suomen edun mukaista aloittaa ilmastoteot luopuaksemme fossiilisesta tuontienergiasta.

Suomen jo valitsema tie, puhtaiden ratkaisujen, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen, on osoittautumassa oikeaksi tieksi, minkä varaan perustuvalle osaamiselle syntyy kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistä kysyntää.

Pariisin sopimus näkyy ajan myötä toivottavasti suomalaisten arjessa uusina työpaikkoina, puhtaampana ympäristönä ja hallittavana ilmastonmuutoksena. Oma meremme, Itämeri, toimii tässä herkkänä mittarina.