Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Helsingin Suomalaisen Klubin EU-illassa 18.10.2016

Keskiviikko 19.10.2016 klo 10:15

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat!

Olin viime viikolla Latinalaisessa Amerikassa, Argentiinassa ja Meksikossa, vienninedistämismatkalla yritysdelegaation kanssa. Tapasin matkalla kaksi presidenttiä, kymmenen ministeriä ja useita liike-elämän vaikuttajia. Molemmissa maissa puhaltavat nyt uudistushenkiset tuulet, yli kymmenkunta reformia on molemmissa maissa käynnissä. Uudistukset tarjoavat myös Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mukana olleet yritykset olivat tyytyväisiä antiin.

Myös Euroopan unioni ja Brexit olivat aiheina useissa keskusteluissa. Huoli Euroopan suunnasta ja sisäänpäin kääntymisestä olivat vahvasti läsnä.

Kävimme keskustelua kasvavasta poliittisesta trendistä, missä epävarmuuteen vastataan pelkoa vahvistavilla viesteillä. Rajat kiinni – niin henkisesti, vapaakaupan tai vaikkapa ihmisten liikkuvuuden näkökulmasta.

Näin en haluaisi Euroopan unionia tai globaalia yhteisöä rakennettavan. Insinöörinä pidän enemmän siltojen rakentamisesta kuin muurien muuraamisesta.

Elämme monessa mielessä vaikeita aikoja. Euroopan unionin yhteiset arvot, visio ja ylipäätään olemassaolon tarkoitus kyseenalaistetaan monien toimesta Euroopassa. Unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä koetellaan, sillä unioni on liian hajanainen ja liian hidas reagoimaan. Tämä näkyy esimerkiksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Unionin kykyyn toimia kohdistuu myös paljon sellaisia odotuksia, missä sillä ei ole toimivaltaa saati edes mekanismeja toimia. Odotuksen ja lopputuloksen välinen ristiriita on liian suuri ja se on omiaan aiheuttamaan pettymystä unionia kohtaan. Myöskään jäykähkö ja hierarkkinen 28 valtion järjestelmä ei ole tarpeeksi ketterä toimimaan tämän päivän maailmassa.

Nämä kaikki tekijät pakottavat meidät miettimään uudelleen sekä tekemistä että toimintatapoja unionissa. Enkä puhu nyt perussopimusten muuttamisesta, vaan työn tuloksellisuuden parantamisesta. Samaa pätee myös jäsenmaihin kuten Suomeen. Meidän on joka päivä haastettava itsemme, teemmekö oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja toimeenpanoon. Asiat on vietävä loppuun asti. Vaikeista asiakysymyksistä selviytyminen edellyttää sisäisesti eheää, käytännönläheistä, toimintakykyistä ja tuloksiin pystyvää unionia.

Myös kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on palautettava. Unionista pitää pystyä puhumaan tavalla, jota tavallinen ihminen ymmärtää. Mielikuvien sijasta tarvitsemme enemmän tekoja. Suomen hallituksen asema unionin uudistamisessa on selvä: olemme aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Emme aiheuta ongelmia, vaan ratkomme niitä.

 

Hyvät ystävät,

Rooman sopimuksesta tulee ensi vuonna täyteen 60 vuotta. Euroopan unionin tärkein tehtävä, missio, ei ole muuttunut mihinkään sitten perustamisen: se on edelleen rauhan ja vakau­den vahvistaminen maanosassamme ja maailmalla. Missio on oikeastaan entistä ajankohtaisempi.

Syyrian sota on taas paljastanut kansainvälisen yhteisön heikkoudet. Silmittömät pommitukset siviilejä ja lapsia kohtaan jatkuvat ja kukaan ei pysty tekemään mitään. On pakko kysyä, miten tämä voi olla ylipäätään mahdollista vuonna 2016.

Euroopan unioni on historiallisesti eurooppalai­nen rauhanprojekti, mutta sen olisi kyettävä tulok­sekkaammin vahvistamaan rauhaa ja vakautta myös rajojensa ulkopuolella. EU:lla on maailmanlaajuisesti ylivoimai­nen keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Työkalujensa ja ominaisluonteensa kautta EU:lla on maailmassa pehmeää voimaa ja viisasta voimaa. Ensimmäisessä on kyse esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikasta ja kehityspolitiikasta. Jälkimmäisessä on kyse etenkin EU:n arvopohjasta ja toimintatavoista, joita ei saa päästää rapautumaan. Uhkaavia merkkejä sisäsyntyisestä viisaan voiman heikkenemisestä tosin jo on – puhumattakaan siihen kohdistuvista ulkoisista paineista.

Vaikka pehmeää ja viisasta voimaa EU:lla riittää, puuttuu siltä kuitenkin voiman konkreettisin muoto – kova voima. EU ei voi lähettää armeijaa sotimaan minnekään, jos sellaista ikinä haluttaisiin tehdä. EU:n keinot osallistua Syyrian sodan kovan ytimen ratkaisuun ovat rajalliset. Kovaa voimankäyttöä on myös Venäjän tämänhetkinen toiminta Euroopassa ja sen reunamilla, mutta siihenkään ei EU pysty vastaamaan, koska se ei suostu pelaamaan – eikä sen pidäkään pelata – Venäjän omaksumilla kovilla pelisäännöillä. EU on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan siis auttamatta kovia toimijoita pehmeämpi ja hitaampi. Senkin vuoksi meidän on tavattoman tärkeää pitää kiinni pehmeästä ja viisaasta voimastamme ja käytettävä työkaluja nykyistä tehokkaammin.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän mennessä ennen kaikkea kriisinhallintaa. Nyt päähuomio on kiinnittymässä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa päätämme turvallisuutta ja puolustusta koskevasta käytännön suunnitelmasta sekä siitä, miten perussopimusten tarjoamia vaihtoehtoja voidaan hyödyntää paremmin. Pöydällä on useita konkreettisia esityksiä, jotka liittyvät muun muassa kriisinhallintaoperaatioiden rahoituken kehittämiseen, puolustusmarkkinoiden kehittämiseen, sotilaallisen huoltovarmuusjärjestelmän parantamiseen, hybridiuhkiin vastaamiseen, pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, pysyvään yhteiseen operaatioesikuntaan ja puolustusrahastoon.

Ulkoisen turvallisuuden lisäksi kansalaiset odottavat unionilta toimia sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Julmat terroriteot koskettavat meitä kaikkia. Terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja tietoverkkorikollisuutta on torjuttava päättäväisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin. Eurooppalaisen elämänmuodon ja arvojen puolustamisessa meidän on oltava tinkimättömiä. Jäsenmaiden kesken on tehostettava yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Radikalisoitumista on ehkäistävä ja torjuttava päättäväisesti.

Vuoden loppuun mennessä on päästävä sopimukseen terrorismin torjuntaa koskevasta direktiivistä. Direktiivillä varmistetaan riittävän vahva oikeudellinen kehys toiminnalle terrorismiuhkaa vastaan. Pelkät direktiivit eivät auta tässäkään asiassa, vaan tarvitaan tekoja.

 

Hyvät klubin jäsenet,

Britannian kansanäänestyksen tulos kesäkuussa oli suuri pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Brexit osoitti kansalaisten huolia, joita on olemassa myös muissa jäsenmaissa. EU:n on nyt kyettävä vastaamaan niihin.

Kansanäänestyksen tuloksen jälkeen Britannialta on odotettu tietoa virallisen eroilmoituksen jättämisestä.

Pääministeri May tarkensi kaavailtua aikataulua siten, että eroilmoitus on tarkoitus antaa ensi vuoden maaliskuussa. Eroneuvottelut kestävät tämän jälkeen noin parin vuoden ajan eli kevääseen 2019.

Brexitin osalta monet kysymykset ovat auki, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole aiemmin eronnut unionista. EU joutuu neuvottelemaan sekä Britannian eroamisesta että erikseen sen kanssa luotavasta uudesta suhteesta. Neuvottelujen tulosten on oltava sellaisia, että ne turvaavat EU:n tulevaisuuden.

Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Hallitus on käynnistänyt kattavan arvion siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen ajamiseksi.

Eurooppa-neuvosto linjasi viime kesäkuussa hyvin selkeästi, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden kunnioittamista. Kysymys henkilöiden liikkumisesta tulee olemaan yksi vaikeimmista neuvottelukysymyksistä.

Kokoonnuimme EU:n päämiesten kesken Bratislavassa syyskuun puolivälissä keskustelemaan unionin nykytilasta ja yhteisestä tulevaisuudesta. Vaikka yksi jäsenvaltio on päättänyt irrottautua, EU on edelleen välttämätön muille jäsenvaltioille. Niin kutsuttu Bratislavan prosessi on mahdollisuus kehittää unionia vastaamaan kansalaisten odotuksiin. On parannettava yhteyttä jäsenvaltioiden välillä ja EU-toimielinten kanssa.

Oli hyvä todeta jo ensimmäisessä keskustelussa, että jäsenvaltioilla on samansuuntainen tilannearvio. Meidän on rehellisesti tunnistettava ja tunnustettava ongelmat, jotka haittaavat unionin yhtenäisyyttä. Olemme tilanteessa, jossa arvot näyttävät huolestuttavasti eriytyneen Euroopassa. Eurooppa on oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien manner. Näistä perusperiaatteista on pidettävä kiinni, ja niihin kohdistuvia haasteita on torjuttava tehokkaasti.

EU:takin on arvioitava saavutettujen konkreettisten tulosten kautta. Liian usein joudumme toteamaan, että yhdessä annetut julkilausumat ovat jääneet sanojen tasolle, eikä niissä tehtyjä linjauksia ole kyetty toteuttamaan.  Unionijäsenyyteen kuuluva solidaarisuus edellyttää myös yhdessä tehtyjen päätösten toteuttamista.

Euroopan unioni on maailman suurin talousalue. Meidän on keskityttävä kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen. Tarvitsemme määrätietoista lainsäädännön kehittämistä sisämarkkinoilla kuten standardointia ja vapaakauppaa. On tehtävä kaikki voitava perusasioiden eli neljän liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääoma) eteen. Toimeenpanoon on kiinnitettävä parempaa huomiota ja on pidettävä kiinni siitä, mitä yhdessä sovimme.

EU:n kehittämisellä on oltava demokraattinen oikeutus ja kansalaisten hyväksyntä. Suomessa tämä on hoidettu tehokkaasti eduskunnan osallistuessa EU-kysymysten valmisteluun. Keskeisten kansallisten intressien ymmärtäminen ja toisinaan kansallisten erityisolosuhteiden liian vähäinen huomioiminen vaikuttaa mielikuviin unionista jokaisessa jäsenmaassa. Meillä Suomessa esimerkiksi biotalous on tällainen suuri kysymys tällä hetkellä. Bioenergialla on keskeinen merkitys EU:n uusiutuvan energian politiikassa ja säännösten kehittämisessä. Suomelle on tärkeää turvata kestävästi tuotetun biomassan kuten talousmetsistä korjattavan energiabiomassan ja teollisuuden sivutuotteiden käyttö uusiutuvana energianlähteenä.

Tarvitaan myös toisten kunnioittamista ja jäsenvaltioiden herkkyyksien ymmärtämistä. Monilla jäsenmailla menee tällä hetkellä ihan liikaa energiaa oman edun puolustamiseen unionin sisällä. Tämäkin energia tarvittaisiin yhteisen rakentamiseen. On myös varmaa, että Iso-Britannian eroon käytettävät hengenvoimat kannattaisi käyttää kilpailukyvyn parantamiseen EU-tasolla.

Keskustelu EU:sta on valitettavan usein mustavalkoista. EU ei ole hajoamassa, mutta se ei ole myöskään muodostumassa liittovaltioksi. Ääripäiden korostuminen julkisuudessa palvelee ääripäiden poliittisia intressejä. Kansalaisten useissa jäsenmaissa tuntemat huolet luovat vaarallista kaikupohjaa äärimmäisille näkemyksille.

Historia osoittaa, että EU:n kehitys tapahtuu enemmänkin evoluution kuin revoluution kautta. Historiasta on opittavaa; kansa erkaantuu jos integraation vauhti kiihtyy liiaksi. Tämän näimme jo ennen Brexitiä esimerkiksi perustuslakisopimusta koskevissa kansanäänestyksissä Ranskassa ja Hollannissa.

EU:n on kehittämisessä on löydettävä ratkaisut nyt käsillä oleviin suuriin haasteisiin: muuttoliike ja ulkorajat, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys.

Muuttoliike on EU:lle keskeinen sisä- ja ulkopoliittinen kysymys, joka vaatii unionilta ja jäsenvaltioilta uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Muuttoliikettä koskevien esitysten käsittely EU:ssa ei tällä hetkellä etene kovin joutuisasti.

Yhteiset järjestelyt tulisi saada nykyistä toimivammaksi varsinkin kun on olemassa riski, että muuttovirrat taas kääntyvät kasvuun. On jatkettava työtä pitkän aikavälin muuttoliikepolitiikkaa koskevan konsensuksen laajentamiseksi. Tässä on kyse siitä, miten vastuun ja solidaarisuuden periaatteista olisi sovellettava tulevaisuudessa.

Kasvun ja työllisyyden kannalta on oleellista, että sisämarkkinoiden tiivistämisessä päästään eteenpäin. Tämä on sekä yritysten, kuluttajien että työntekijöiden etu ja samalla EU:n kilpailukyvyn perusta. Sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttävät lisäksi ripeää etenemistä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä. Samalla on varmistettava, että tuotetaan vähemmän, mutta parempaa sääntelyä.

Suomen kannalta on oleellista, että EU säilyy relevanttina kauppapoliittisena toimijana. On erittäin tärkeää myös, että EU jatkaa vapaakaupan edistämistä. EU on joutumassa tilanteeseen, jossa sen neuvottelemat kauppasopimukset eivät välttämättä tulekaan kokonaisuudessaan voimaan. Tämä suuntaus on huolestuttava. Myös komissio on kääntymässä protektionistisempaan suuntaan. Suomelle vapaakauppa ja sen edistäminen ovat elinehto.

 

Hyvät kuulijat,

Euroopan aseman vahvistaminen edellyttää unionilta vahvaa toimintakykyä ja yhtenäisyyttä. Tarvitaan kykyä kompromisseihin, vahvaa sitoutumista yhdessä tehtyihin päätöksiin ja niiden toimeenpanoa. Tarvitaan myös entistä parempaa toimeenpanon seurantaa. Unionin on keskityttävä olennaiseen ja uudistuttava saadakseen takaisin kansalaistensa luottamus. Unionia ja eurooppalaisia arvoja kannattaa puolustaa. Monista valuvioista huolimatta unioni on parasta mitä Euroopalle on tapahtunut.

Pitää myös muistaa, että olemme itse soutamassa sitä venettä emmekä saa antaa sen ajelehtia.

 

Markkinoita maailmalta

Tiistai 18.10.2016 klo 15:35

Julkaistu alun perin Ilkassa 18.10.2016

Suomessa on valtavasti osaamista ja tekemisen meininkiä, ja Suomi tulee varmasti pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa myös jatkossa.

Olen ollut tästä vakuuttunut aina, mutta uskoni vain vahvistui viime viikolla. Vierailin silloin Argentiinassa ja Meksikossa, ja mukanani molemmissa maissa oli vahva suomalainen yritysvaltuuskunta. Osaamisensa lisäksi mukana olleet yritykset tekivät minuun valtavan vaikutuksen yhteen hiileen puhaltamisen hengellään – suomalainen osaaminen osataan paketoida kokonaisratkaisuksi silloin, kun tällaiselle ratkaisulle on kysyntää.

Lukemattomien taloussuhteita edistäneiden tapaamisten lisäksi kävin molemmissa maissa myös erinomaisia poliittisen tason keskusteluja.

Argentiinassa hyvin tärkeää olisi se, että teimme maahan vuosien jälkeen korkean tason poliittisen vierailun. Tapasin presidentti Mauricio Macrin ja useita ministereitä. Kaikkien keskustelujen henki oli vahvasti se, että Suomessakin takavuosina otsikoihin noussut Argentiinan ja Uruguayn välinen sellutehdaskiista ei enää vaikuta Suomen ja Argentiinan välisiin suhteisiin. Maiden välisissä suhteissa katsotaan nyt positiivisessa hengessä eteenpäin.

Argentiinassa on myös aloitettu useita talousuudistuksia, mikä avaa maata kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. Tämä tarjoaa suomalaisyrityksillekin monia mahdollisuuksia.

Sama uudistusten henki vallitsee myös Meksikossa, jonka kanssa Suomella on jo pitkään ollut erinomaisen tiiviit suhteet. Tämän saatoin todeta tapaamisessani presidentti Enrique Peña Nieton ja useiden meksikolaisministereiden kanssa. Suomalaisyritysten kannalta erityisen kiinnostava on Meksikon maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen telekommunikaatiouudistus, joka on juuri käynnistymäisillään. Esimerkiksi telekommunikaatiopalveluiden saatavuus ja pääsy internetiin on nyt kirjattu myös maan perustuslakiin meksikolaisten perusoikeutena.

Suomella on molempien maiden kanssa pitkät suhteet. Argentiina oli ensimmäinen Latinalaisen Amerikan maa, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden vuonna 1918, ja Suomen ensimmäinen suurlähetystö Latinalaisessa Amerikassa avattiin Argentiinaan vuonna 1929. Suomen ja Meksikon välisissä diplomaattisuhteissa puolestaan vietetään tänä vuonna 80-vuotisjuhlaa. Näistä faktoista huolimatta olin kautta aikojen ensimmäinen Suomen pääministeri, joka vieraili näissä maissa.

Matkani Argentiinaan ja Meksikoon tehtiin Team Finlandin merkeissä. Team Finlandissahan kyse on siitä, että eri vienninedistämistä hoitavat toimijat – kuten Finpro ja Suomen suurlähetystöt maailmalla - tekevät yhteistyötä saumattomasti ja yritysten tarpeista lähtien.

Omat kokemukseni Team Finland -toiminnasta ovat olleet erittäin hyviä. Tälläkin matkalla näin, miten erinomaisessa yhteistyössä tiimimme toimi organisaatiorajojen yli. Myös palaute mukana olleilta yrityksiltä oli erittäin hyvää.

Team Finland -työstä ja sen jatkokehittämisestä on kuitenkin tärkeää keskustella avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Tärkeintä on työn tuloksellisuus. Team Finland -toiminta ja ovien aukaiseminen on erityisen tärkeää pk-yrityksille, ja tähän tulee panostaa myös jatkossa. 

 

Nyt ehdokkaaksi -muutoksentekijäksi

Lauantai 15.10.2016 klo 18:11

Julkaistu alun perin Suomenmaassa 14.10.2016

Keskustalla oli viime kuntavaaleissa vakavasti otettava ratkaisu siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Esittelimme tuolloin kotikunta-maakuntamallin. Edus­kun­ta­vaa­leissa jatkoimme samalla linjalla. Sote-palveluiden turvaaminen ikääntyvässä yhteis­kun­nassa vaatii jatkossa järjestämisen osalta laajemmat hartiat.

Sisukas työmme kantaa nyt hedelmää. Meidän esityksemme pohjalta kotikunta-maakuntamalli on menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Tulevan kevään kuntavaalit ja vuoden 2018 maakun­ta­vaalit jatkavat keskustan viitoit­ta­malla tiellä.

Meille keskus­ta­lai­sille on aina ollut tärkeää kotiseudun kehittäminen ja omien voimavarojen varaan rakentaminen. Me tiedämme, että voima on paikal­li­syh­tei­sössä, joka on ihmisille luonteva yhteisö. Kuntien roolin muutos nimenomaan kutsuu meitä ottamaan vastuuta ja osallistumaan entistä enemmän lähiym­pä­ristön asioiden hoitoon.

Nyt raskaat sote-palvelut siirtyvät pois kuntien esitys­lis­toilta maakunnille. Aikaa ja voimavaroja vapautuu muille tärkeille töille. Kunnilla on jatkossa suorat vaalit, vahva verotusoikeus ja pitkä lista ihmisten kannalta keskeisiä tehtäviä ja palveluja: varhais­kas­vatus, toisen asteen koulutus, liikunta-, nuoriso- ja kult­tuu­ri­pal­velut, asun­to­ra­ken­ta­minen, kaavoitus, työllisyyden ja elin­kei­no­e­lämän edistäminen, energia- ja ympä­ris­tö­a­siat ja myös paljon muuta. Nämä tehtävät kutsuvat nyt keskus­ta­laisia tekijöitä.

Kunta­päät­täjät voivat nyt enemmän keskittyä ideoimaan ja tekemään ratkaisuja sen hyväksi, että alueen yritykset investoivat ja laajentavat toimintaansa ja että kunta houkuttelee uusia yrityksiä paik­ka­kun­nal­leen. Yhteistyö kuntalaisten, kunnassa toimivien yritysten sekä eri alojen lukuisten järjestöjen kesken on ratkaisevaa kunnan elin­voi­mai­suuden raken­ta­mi­sessa.

Maankäytön ja kaavoituksen asioissa kuntien päätösvalta on vahvistunut. Esimerkiksi poik­ke­a­mis­luvat on siirretty kokonaan kunnille tämän hallituksen toimesta. Tässä luotetaan siihen, että paikallisesta asiasta osataan päättää parhaiten paikallisesti. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan, ja monia paikallista rakentamista sujuvoittavia uudistuksia on tulossa. Tämä vähentää turhaa byrokratiaa ja lisää kuntien elinvoimaa.

Erittäin tärkeää on paikallisten vahvuuksien tunnistaminen ja tiedostaminen. Näitä voivat esimerkiksi olla bioenergian, matkailun, omaleimaisen kulttuurin mahdol­li­suudet ja alueen ihmisten erityi­so­saa­misen hyödyntäminen. Kaikkia mahdol­li­suuksia on hyödynnettävä ennak­ko­luu­lot­to­masti.

Elämme ehdo­kas­han­kin­nassa nyt tärkeintä aikaa. Me rakennamme kuntia, joissa hoidetaan kaikkien ihmisten asioita vastuun­tun­toi­sesti ja joissa päättäjät ovat lähellä kuntalaisia. Kannustetaan ja toivotetaan terve­tul­leiksi ihmisiä eri taustoista rohkeasti ja avoimin mielin. Ehdokkaiksi tarvitaan uusia tuoreita voimia ja kokeneita päättäjiä. Lähtekää joukolla mukaan ja laitetaan yhdessä porukalla joka kunnassa toimeksi.

Suomen Pankki saa hyvän johtajan

Perjantai 14.10.2016 klo 13:33

Onneksi olkoon Ollille täältä Meksikosta. Suomen Pankki saa hyvän johtajan.

Nimityksen jälkeen olen sopinut Ollin kanssa, että hän jatkaa ministerinä vuoden vaihteeseen saakka ja vie loppuun saakka mm. tärkeän energia- ja ilmastostrategian valmistelun.

Olli Rehnin nimityksen jälkeen Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi tehtäväni on käynnistää prosessi seuraajan valitsemiseksi työ- ja elinkeinoministeriön johtoon. Olen käynyt lyhyen keskustelun puolueen ja eduskuntaryhmän johdon kanssa ja päättänyt kutsua koolle Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen torstaina 27.10.2016 tekemään ministerivalinnan.

Speech of Prime Minister Juha Sipilä at the Latin American Spectrum conference México City 13.10.2016

Torstai 13.10.2016 klo 21:14

Distinguished members of the Latin American Spectrum Management community, Ladies and gentlemen, it is an honour to be here with you today.

In fact, being here, I really feel I've returned to my roots. My background before joining politics was in telecommunications. I've worked in several Finnish telecommunications companies both as an entrepreneur and a board member, and I was very much involved when Finland pioneered many of the path-breaking technologies in the field of telecommunications from the late 1980s to the 2000s. So if you need a radio frequency filter designer, I’m at your disposal.

But I haven’t come far from technology and digital issues in my current job, either. These themes are closely interlinked with successful government policies as well. Digitalization is one of the cross-cutting key themes of my Government’s programme.

In Finland, we are aiming to reform our society and create new markets by building new digital platforms for our social and health care, transport system and schools – to name a few examples. In all of this, we keep the concept of mobility in our minds. And in all of this, the Government shows that it can take the lead in bringing the country to a new stage of digital evolution.

This requires out-of-the-box thinking – and it requires far-reaching changes in legislation. But as business professionals, you know that things get done only if you get them done.

But to return now to today’s topic. Let me first take you back to the turn of the millennium. In the year 2000, only 16 years ago, many hotels boasted that they had LAN cables available for their guests. Around that time, WiFi was an optional feature in computers, and a large portion of the world’s phone calls took place through copper landlines. 

Since then, spectrum usage has displaced LAN cables, and most new computers no longer have LAN ports. In terms of volume, WiFi has become the world’s most widely used connectivity standard, and as for phone calls, most of them are now done through mobile phones.

Beyond the expectations of the even most optimistic analysts of the year 2000, we have clear signs that wireless broadband connectivity will eventually connect more objects than human beings. 

And this fact brings us back to this room, and to the topic of this conference. The wireless revolution that we have witnessed in the last two decades was possible thanks to spectrum. And the wireless revolution that we are about to witness through the Internet of Things will also be possible thanks to spectrum.

Spectrum is limited and it needs to be managed with a careful balance between optimism, creativity, and humility. 

It would be a mistake to think that spectrum management is a local or regional question. And I would like to make a strong case for the enormous value of Latin America in the global spectrum management arena. It is widely known that during the World Radio Conference in Geneva in 2012, Mexico, Colombia, Brazil, Chile and Argentina, in intense dialogue with Africa and Europe, worked together in order to reach global consensus that paved the way for a harmonized use of the 700 MHz band in most countries around the world. 

Seven months later, walking the talk, in September 2012, beginning with Mexico, then Costa Rica, Colombia and Chile, the adoption of the APT700 standard generated a snowball effect that sent rip waves throughout the world. 

Today, thanks to the bold steps of Latin America, APT700 smartphones can be used in Africa, Europe, Latin America, and Asia. 

Distinguished participants, spectrum managers of Latin America – looking at the work you have done in recent years, it is fair to say that today, the world acknowledges how influential and important your work as spectrum managers can be. And that spectrum management in Latin America matters, and that it matters to the global community as well.

As a former telecommunications professional and as Prime Minister, I can say one thing: spectrum managers have great responsibilities. The way you define how spectrum is used, in what bands, and at what particular moment it is made available, is pivotal to the overall functioning of modern nations. 

Then again, nations are made of individuals and industries with multiple needs that are diverse and sometimes conflicting. 

In this sense, it is worth analysing two contrasting spectrum management paradigms: licensed versus unlicensed spectrum.

Licensing spectrum with exclusive rights has been one of the most powerful generators of industrial growth in the history of mankind. The great cash flows of mobile telephony between 2000 and 2010, together with handset subsidies, had a positive collateral effect in the computer industry, influencing microelectronics, accelerating the development of memory, screen technologies, and energy efficiency. 

Global productivity has largely benefited from the recent advancements in portable computers, but we should not forget that the ultra-thin laptops and tablets with bright and sharp screens we use today owe much to the industrial consequences of spectrum management.

Unlicensed spectrum has been very important in the development of connectivity as we know it today. The outstanding success of WiFi was a quiet surprise. LAN cables gradually and silently disappeared, and the possibility of seamlessly sharing a connectivity hotspot induced profound changes in the way we use Internet.

Thanks to WiFi,  the Internet suddenly became available in every corner of each house. The high cost of installing LAN cables in various parts of houses and buildings, and the difficulty of sharing cable connections, had been a real barrier to collective indoor internet usage. 

For these reasons, WiFi ignited the use of bandwidth intensive nomadic applications, and these applications themselves greatly modified our expectations about mobile connectivity. 

All of a sudden, we could go out and wish to have the same connectivity quality that we had at home. This has been a tremendous accelerator of LTE technologies, and it should be noted, for the purpose of this conference, that unlicensed spectrum for nomadic WiFi has exerted great pressure on licensed spectrum for mobile LTE. 

In Finland, we have seen first-hand how this has influenced our market. Today, the standard package for mobile connectivity is a flat fee for unlimited volume of LTE connectivity for 24 euro. Finns use nearly ten times as much data connectivity as the European average, and the average number of SIM cards including smartphones and tablets is two SIM cards per individual. 

We believe that spectrum management ignites innovation. In Finland, frequencies can be allocated for product development and testing purposes. The first 5G test license was granted last October, to Nokia. I understand that other major equipment manufacturers are also interested in the Finnish test frequencies, and we gladly invite all interested parties to apply for frequency test licences from the Finnish Communications Regulatory Authority.

An active and forward-looking spectrum policy is essential for the introduction of 5G. A significant number of frequencies will need to be allocated for use by 5G technology. Even today, more frequencies are needed for mobile broadband, as communications on the networks is increasing constantly. 

The long-held stance of Finnish communications policy has been to allocate as many frequencies as possible for wireless broadband use. Mobile broadband’s high penetration, high quality and affordable prices are also, to a great extent, the result of our successful national spectrum policy. In Finland, 4G networks already reach more than 95% of the population. 

It is intended that the new frequencies for 5G would be sought particularly from higher frequency bands than those currently used, to enable high transmission rates. It is also essential that we continue to allocate a sufficient number of lower frequency bands for mobile use, as this would help ensure the extensive coverage needed as a foundation for the new 5G technology. 

Finland is determined to influence actions at the international and the EU level, in order to ensure that a sufficient quantity of appropriate frequencies is found and allocated for 5G. Decisions about the new 5G frequencies will be made at the 2019 World Radiocommunication Conference, and Finland will be very active in the preparatory work for this.

Although 5G is a mobile technology, its introduction also requires an extensive optical fibre network. This is because the continuing development of mobile communications will mean substantial growth in the amount of data travelling via base stations. The aim in Finland’s communications policy is to promote the balanced construction of both wireless and fixed connections. 

In Finland, the work to develop 5G technology has not been left to engineers alone. It is deeply embedded in our Government Programme as well. We think that public decision-making has a crucial part to play in enabling and creating a favourable operating environment for digital services, and also for IoT applications and new business models. 

The objective of the IoT programme being set up in Finland is twofold: firstly, we want to see interaction between the private and public sectors in all business fields. Such interaction will allow the opportunities of digitalisation to be utilised by accelerating cloud-based digital service provision. Secondly, we want to see more technology companies invest in Finland, and more technology companies that are based in Finland. 

The Internet of Things will be a major user of 5G in the future, as IoT applications will require high capacity and reliable, delay-free connections. In the future, all devices will be in continuous M2M communication with each other. Such services will require more secure mobile networks that have higher capacity and greater coverage than today. 

We have seen interesting innovation at this side of the world, such as the incentive auctions launched in the United States to repurpose broadcasting spectrum. We will analyze them and try to learn from their end-to-end process. Also in the United States, the creation of FirstNet, the world's first dedicated public safety network, is a great subject of study among European spectrum managers. 

And talking about policy innovation, the case of Mexico has been quite remarkable. I have to say that the world was very impressed when Mexico modified its Constitution to elevate access to connectivity to the status of a fundamental human right. The world found it very interesting when we learned that Mexico had proposed the creation of a spectrum-rich wholesale LTE network. We think that under the configuration of Mexico, this will ignite tremendous creativity in the mobile-cloud domain, and that this can make Mexico the most advanced mobile market in the world. 

Also, we are very eager to see the positive impact that a wholesale network will have on the Internet of Things. It may well be that the capacity of this network renders itself to business models that we have yet to imagine. We applaud the braveness of Mexico in embracing such an innovative approach.

We feel that Mexico is the most exciting market in the world for ICT and IoT in the near future. On this visit to Mexico, I am accompanied by a group of distinguished Finnish innovation leaders who can elevate this country to full digitalization.

The world will certainly learn from the telecommunications revolution in Mexico, and Finnish business stands ready to be part of it.

Ladies and gentlemen,

Thank you for giving me this opportunity to speak to you. I wish you an inspiring and fruitful conference, and fulfilling moments of taking the world of telecommunications towards a very bright future.

Eduskunta keskusteli ääriliikkeistä

Keskiviikko 5.10.2016 klo 16:03

Eduskunta keskusteli tänään ääriliikkeistä ja vihapuheesta Suomessa. Hallitus tuomitsee kaiken väkivallan, vihapuheen ja rasismin. Suomeen ei sellainen missään nimessä kuulu. Väkivaltaa, vihapuhetta ja rasismia ei voida missään nimessä eikä millään tapaa hyväksyä. Sellaiseen on oltava nollatoleranssi. Muistetaan, että sanakin on teko.

Yhteiskunnan eheys ja vakaus ovat kaiken perusta. Väkivaltaiseen liikehdintään ja vihapuheeseen on demokratialla puututtava.

Olemme nöyrästi arvioineet, mitä ratkaisuja hallitus voi tehdä ääriliikkeisiin ja vihapuheeseen puuttumiseksi. Lainsäädäntömme on pääosin kunnossa, mutta toimeenpanossa on puutteita. Sisäministeri Risikko ja oikeusministeri Lindström kertoivat äsken eduskunnalle hallituksen toimista ja etenemisestä. Hallitus ottaa asian erittäin vakavasti.

Kansanvallan ja demokratian puolustaminen on todella tärkeää. Se on meidän kaikkien eduskuntaryhmien, jokaisen kansanedustajan merkittävä tehtävä. Suomalaista demokratiaa, jossa on ollut vahva tasa-arvonäkökulma alusta lähtien, on helppoa ja kunniakasta puolustaa.

Ihmisarvo on jakamaton, ja elämä on lahja. On muistettava kultainen sääntö: älä tee toiselle sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Toista on kunnioitettava, ja tässä asiassa meidän olisi toimittava esimerkillisesti.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Suomi on maailman paras maa. Pidetään se sellaisena.

Pääministeri Juha Sipilän juhlapuhe Merijärven kunnan 150-vuotisjuhlassa 1.10.2016

Lauantai 1.10.2016 klo 14:05

Arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät,

Mukava olla puhumassa täällä kotimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Merijärven kunta täyttää 150 vuotta. Lämpimät onnitteluni kunnalle ja kuntalaisille. Merijärvi on markkinoinut itseään ”ihmisten kuntana” sekä sanoilla ”pieni ja pirteä”. Nuo sanonnat sopivat niihin mielikuviin, joita minulla on Merijärven kunnasta.

Suomen voimavara ovat tällaiset kunnat, joissa hoidetaan ihmisten asioita ja joissa päättäjät ovat lähellä kuntalaisia. Täällä on sopivat eväät turvalliseen hyvään arkeen, puhdas ja rauhallinen luonto ja yhteisöllisyys. Tulevaisuudessa digitalisaation kehittymisen myötä etätyön tekeminen muualle Suomeen Merijärveltä käsin helpottuu.

Merijärvi on aina ollut vahva maatalouspitäjä Pyhäjoen pauheessa. Ihmiset ovat saaneet elantonsa maasta. Täällä järviä on kuivattu sen tähden, että saadaan maatalousmaata käyttöön. Maatalouden merkitys on viime vuosikymmeninä vähentynyt huomattavasti, silti ihmiset täällä edelleen viljelevät maata ja hoitavat metsää. Osa on suurentanut tila- ja navettakokoja. Yhteisöllisyys on täällä voimissaan: talkookulttuuri on vahva ja pyyteetön vapaaehtoistyö on isossa roolissa sekä Tähjän kotiseututalonne täyttyy usein tilaisuuksista. Pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa ja pitävät huolta lähimmäisistään, mikä on teidän vahva ote elämäänne. Oli hienoa kuulla, että tälläkin hetkellä kuntaanne nousee omakotitaloja nuorille perheille, ja että uusi ryhmä ryhmäperhepäiväkotiin perustettiin nyt syksyllä. Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat upeita, muun muassa Ristivuoren vapaa-aikakeskus lasketturinteineen ja hiihtolatuineen. Rinteeseen perheen pienimmät tulevat lähikunnistakin opettelemaan alkeet suurempia laskettelurinteitä varten.

Pienestä kunnasta huolimatta täältä on ponnistanut merkittäviä toimijoita: maaherraa, kansanedustajaa, ministeriä. Täältä tullaan hoitamaan yhteisiä, koko isänmaan asioita. Täällä on osattu aina tehdä rohkeita ja tarvittavia päätöksiä. Teillä on myös pieni mutta terve omapäisyys.

Kunnallinen itsehallinto avasi täällä uudet ovet paikallisten asioiden ja oman kotiseudun kehittämiselle ja järjestämiselle. Ennen kunnallista itsehallintoa kuntanne oli osa Pyhäjoen emäpitäjää. Vesimyllyjä ja meijereitä tänne tuli 1800-luvun lopulla maaseutuelinkeinoa edistämään. Menneinä vuosikymmeninä maanmittaushallituksen toimesta kunnassanne toteutettiin niin sanottu uusjako, tilusjärjestely, mikä mahdollisti paremmat viljelyolot. Siinä yhteydessä myös viljely- ja metsäteitä rakennettiin sekä salaojituksia tehtiin.

Sosiaali- ja terveystoimi, maatalouden lomituspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto johdetaan teillä Kalajoen kautta. Yhteistoiminta-alueenne sosiaali- ja terveystoiminnan osalta Kalajoen kanssa on toiminut kohta noin kaksi valtuustokautta. Tämä on tuonut selkeää taloudellista hyötyä. Olen ymmärtänyt, että olette erittäin tyytyväisiä yhteistyöhönne Kalajoen kanssa, vaikkakin naapurikunta toimii isäntäkuntana. Olette pieni kunta, joten olette pystyneet ketteryyteen ja olen kuullut, että olette toteuttaneet kokeiluja ikäihmisten kotihoitopalvelussa.

Kuntien tiimoilla on nyt valtavaa mullistusta käynnissä. Isoja muutoksia on monta: Tärkeintä kuitenkin meille kuntalaisille on se, että kuntien tehtävä ja rooli ovat muuttumassa. Kunnan tehtävä on huolehtia kotiseudusta. Lähiympäristön ja kotiseudun kehittäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan pitkiä perinteitä, myös Keskustalle tärkeitä asioita. Kuntien roolin muutos nimenomaan kutsuu meitä ottamaan vastuuta ja osallistumaan entistä enemmän lähiympäristön asioihin.  Voima on paikallisyhteisössä. Se on ihmiselle luonteva yhteisö.

Kunnalliselle itsehallinnolle on olennaista läpi vuosikymmenten ollut paikallislähtöisyys, asukkaiden halu itse hallita, vaikuttaa ja osallistua oman lähiyhteisönsä kehittämiseen. Kunnallinen itsehallintomme on vuosikymmenten mittaan kehittynyt ehkä vahvimmaksi maailmassa. Tänään noin 2/3 hyvinvointitehtävistä on kuntien kontolla. Toki niitä on organisoitu kuntayhtymiin ja muihin kuntien yhteistoimintarakenteisiin. Merijärvelläkin yhteistyötä tehdään eri asioissa niin Kalajoen, Sievin kuin Ylivieskankin suuntaan.

Pohjoismaisittain ja kansainvälisesti on ollut poikkeuksellista, että myös vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on paikallishallinnolla. Yleensä terveydenhuollosta vastaa laajempi alueellinen toimija tai sitten järjestelmä on kokonaan toisenlainen, sosiaalipuolen palveluita on usein myös kunnilla.

Myös meillä on viimeisten 15 vuoden aikana aktiivisesti etsitty tapoja vahvistaa sote-palveluiden järjestämisen perustaa. Ikääntyvä maamme, teknologian kehittyminen ja kallistuvat hoitomuodot ovat osaltaan vieneet tilanteeseen, jossa näiden usein elintärkeiden palvelujen tasavertaisen laadun ja saatavuuden turvaaminen edellyttää yhtä kuntaa tai kuntien yhteistyötäkin leveämpiä hartioita ja paksumpaa lompakkoa. 

Sote- ja maakunta-uudistukset etenevät - tämä on täysin välttämätöntä. Nyt olemme tilanteessa, jossa uusia maakuntia, niiden hallintoa, rahoitusta ja keskeisiä tehtäviä samoin kuin kuntien rahoitusta uudistuksen jälkeen koskevat esitykset ovat lausunnolla. Myöhemmin syksyllä valmistuu vielä valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen purkamista koskevat esitykset. Samoin maakunnille siirrettäviä muita kuin sote-tehtäviä koskevat lakiluonnokset tulevat lausunnoille ensi vuoden alkupuolella.

Hyvät kuulijat, 

Viime aikoina on puhuttu paljon maakunnista. Mutta aivan yhtä tärkeää on puhua siitä, millainen tulevaisuuden kunta on maakuntauudistuksen jälkeen.

Suomalainen kunta on paikallisen demokratian ja ihmisiä lähellä olevien asioiden tärkein kotipesä myös tulevaisuudessa. Kunnilla on suorat vaalit, vahva verotusoikeus, yleinen toimiala ja erittäin pitkä lista myös lakisääteisiä tehtäviä jatkossakin.

Parhaiten tulevaa tehtäväkenttää kuvaa kolme Koota eli koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. Uudistuksen jälkeenkin suomalainen kunta on voimavaroiltaan ja tehtäviltään maailman vahvimpiin kuuluva paikallishallinnon yksikkö.

Kuntaliiton ”tulevaisuuden kunta” -verkkoaivoriihessä on kartoitettu mielikuvia tulevaisuuden kunnasta. Ne ovat pääosin positiivisia. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Asukkaat pitävät kyselyjen mukaan tärkeinä kunnassa lähipalveluita, avoimutta ja tiedonkulkua sekä turvallisuutta. Voisi ajatella, että tulevaisuuden kunta tarjoaa yhä useammin alustan paikalliselle yhteiselle tekemiselle. Tämä jos mikä on tärkeä tehtävä. Osin se on myös kunnan paluuta alkujuurilleen asukkaiden näköiseksi ja kokoiseksi yhteisöksi.

Tämä on äärimmäisen tärkeä viesti myös kunnallisvaaleihin valmistauduttaessa: kunnissa on paljon päätettävää. Ja se päätettävä on sellaista, mihin yksittäinen kunta ja sen valtuutettu voi todella vaikuttaa.

Kunnat ovat tulevaisuudessa myös nykyistä tasavertaisempia. Kuntien tehtävät ja voimavarat muotoutuvat sellaisiksi, että Merijärvi pystyy niistä selviytymään ja niitä kehittämään siinä missä moni isompikin kunta. Elinvoiman, työpaikkojen merkitys jatkossa korostuu.

Merijärven kunnan elinkeinopolitiikka on aktiivista. Kunta tarjoaa yrityksille hyvät eväät toimia, kunnalla on tarjolla yritystontteja niin vuokralle kuin omaksikin. Myös toimitiloja on tarjolla ja uusien rakentaminen on mahdollista. Pieni kunta mahdollistaa elinkeinopolitiikassa ja rakentamisessa ketteryyden ja mahdollisimman vähäisen byrokratian.

Tulevaisuuden kunta rakennettaan jokaisessa kunnassa itse, myös Merijärvellä. Kunnat ovat juuri sellaisia kuin paikallisesti halutaan.

Hyvät kuulijat,

Hallitus ei siirrä ongelmia kunnille, vaan hallitusohjelmassa tehtiin ensimmäistä kertaa koko julkista taloutta koskeva suunnitelma. Jos kohdistaisimme edelleen leikkaukset kuntien valtionosuuksiin, se kohdistuisi kuntien tarjoamiin peruspalveluihin. Kuntatalous onkin nyt suunnitellulla uralla ja on parantunut hallituskauden aikana. Hallituksen suunnitelman mukaan velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021.

Hyvät ystävät,

Olin eilen Israelin entisen presidentin ja pääministerin, Shimon Peresin hautajaisissa. Kokemus oli koskettava. (Muutama sananen näistä ajatuksista…).

Elämme aikaa, jossa on pulaa toivosta. Talouden mittareilla mitattuna on kaikki syy uskoa, että pahin on takana, ja olemme irti taantumasta. Talous kasvaa, vaikkakin hauraasti. Myös erilaiset mielialoja luotaavat barometrit viittaavat saman suuntaan.

Toivon muuttuminen kasvuksi, työpaikoiksi, investoinneiksi ja hyvinvoinniksi edellyttää, että saamme valjastettua henkiset ja aineelliset voimavarat kestävällä tavalla käyttöön koko maassa.

Kysymys on myös siitä, että voimavarat vapauttava ja toivoa tuova Suomi rakentuu alhaalta päin. Sellaisessa Suomessa katsotaan kauas, mutta nähdään lähelle. Sellainen Suomi ja sellainen Merijärvi tarvitsee menestyäkseen vahvaa ja elävää kunnallista itsehallintoa, jonka asukkaat tuntevat aidosti omakseen.

Avustajani kysyi Merijärveltä kotoisin olevalta kolmikymppiseltä ystävältään, että millainen paikka Merijärvi on. Vastaus kuului: ”Merijärvi oli hyvä paikka kasvaa ja sieltä sai hyvät valmiudet maailmalle, koska siellä huolehditaan toisista ihmisistä ja naapureista mutta myös samalla sieltä sai terveen suhtautumisen työntekoon ja muihin ihmisiin. Merijärvellä ihmiset arvostavat yhteisöllisyyttä ja sitä että voivat sanoa olevansa Merijärveltä. Sillä vaikka kunta on yksi Suomen pienimmistä, se on elinvoimainen ja rehellinen paikka asua. Itse en vaihtaisi kotikuntaani mihinkään toiseen paikkakuntaan, koska Merijärvellä on pienen kunnan edut kauniin Pyhäjoen pauheessa.”

Minulla ei ole tähän mitään lisättävää, näin se varmasti on.

Arvoisa juhliva Merijärvi,

Näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan vielä lämpimästi onnitella koko valtioneuvoston puolesta 150-vuotiasta kuntaanne. Toivotan teille toiveikasta tulevaisuutta sekä lausun kiitokseni kaikille viisaille tämän kunnan isille ja äideille vuosikymmenten varrelta!

Pääministeri Juha Sipilän puhe Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) syyskoulutuspäivillä

Lauantai 1.10.2016 klo 11:13

(muutosvarauksin)

Hyvät matematiikan ystävät, opettajat, arvoisat kuulijat, on ilo olla avaamassa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton syyskoulutuspäiviä ja vielä täällä Oulussa. Jo vuosikymmeniä olen puhunut matematiikan oppiaineen tärkeydestä ja kantanut huolta matematiikan opiskelun suosiosta. Matematiikkahan on mielettömän mukavaa.

Me suomalaiset olemme tottuneet ratkaisemaan visaisia ongelmia käytännönläheisesti. Tämän ansiosta Suomella ja suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa ihmiskunnan suuriin ongelmiin, peräti kohtalonkysymyksiin. Näitä ovat ilmasto- ja energia-asiat sekä puhtaan veden ja ruuan riittävyys. Teidän opettamanne aineet, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka, ovat tässä avainroolissa.

Esimerkiksi vierailin alkuvuodesta Intiassa. Siellä suomalaisia yrityksiä esiteltiin valtiollisille toimijoille ja suuryrityksille. Huomasin siellä, kuinka Suomella on huimat mahdollisuudet ja osaaminen muun muassa kiertotaloudessa: tehdä jätteestä energiaa ja biojätemassoista nestemäisiä polttoaineita.  Intiassa Suomen tarina kiteytyi siihen, että olemme tutkitusti maailman puhtain maa. Tällä tarinalla siellä oli helppo myydä suomalaisten yritysten osaamista cleantechissa, kiertotaloudessa ja uusiutuvassa energiassa. Meillä on hallussamme tarvittava teknologiaosaaminen, jotta pidämme maamme jatkossakin maailman puhtaimpana.

Kun nyt olemme Oulussa, ei voi olla mainitsematta tämän alueen ICT-tarinaa. Se on maailmanluokan menestystarina, jossa Nokia oli keskeisesti mukana. Merkittävä osa maailman langattomasta viestinnästä perustuu teknologiaan, joka on kehitetty täällä. Kuumimman huuman aikana opiskelijat vedettiin töihin kesken opintojen ja opiskelupaikkoja lisättiin.

Nyt täällä Oulussa tehdään maailman mittakaavassa uraauurtavaa työtä jo viidennen sukupolven eli 5G:n parissa. Meille kaikille on tärkeää, että Suomi on jatkossakin mukana ratkaisemassa – muun muassa digitalisaation keinoin – globaalin yhteisömme kannalta keskeisiä ongelmia. ICT-alan kehitys edellyttää riittävää määrää matemaattisten aineiden opiskelijoita ja heidän riittävää osaamistasoa.

Tästäkin syystä maamme tarvitsee runsaasti asiantuntijoita ja osaajia matematiikkaa ja luonnontieteitä soveltaville aloille, siksi näiden alojen vetovoimaisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Viime aikoina Suomessa on kiinnitetty huomiota siihen, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelusta muodostuisi eri oppiasteilla entistä kiinnostavampaa ja jo varhaisessa vaiheessa.

1990-luvun puolesta välistä aina 2000-luvun alkuun matemaattisten aineiden yhteiskunnallinen arvostus edesauttoi opiskelijoita hakeutumaan näiden oppiaineiden opiskeluun. Valtakunnallinen LUMA-hanke ja ICT:n yleinen kehitys lisäsivät näiden aineiden vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa. Hyvänä kehityksenä mainittakoon, että luonnontieteellisten aineiden, kemian ja fysiikkan osalta ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä on kasvanut suhteellisen paljon 2007 - 2016.

On myös tärkeää, että matemaattis-luonnostieteellisten koulutusalat kiinnostaisivat tasapuolisesti naisia ja miehiä. Meidän on rohkaistava entistä enemmän nuoria tyttöjä ja naisia opiskelemaan matemaattisia aineita ja hakeutumaan alan opiskelupaikkoihin. Tässä tarvitaan muutos. Emme saa hukata meidän lahjakkuuksiamme ja jokaisen on voitava toteuttaa itseään.

Matemaattisia aineita ei tarvita vain teknisillä aloilla. Nykypäivänä osaamisvaatimukset muuttuvat. Työelämässä tarvitaan monipuolisia taitoja ja ketteryyttä. Matematiikka ei ole enää kovien luonnontieteiden ja tekniikan väline, vaan esimerkiksi biologit, yhteiskuntatieteilijät ja humanistit tarvitsevat sitä. Sitä tarvitaan alalla kuin alalla. Sehän sotkeentuu joka paikkaan.

Tämä hallitus satsaa vahvasti aloille, jotka vaativat luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista. Esimerkkeinä ovat muun muassa kansallisen genomikeskuksen perustaminen, julkisten biopankkien toimintojen yhdistäminen, kansallisen syöpäkeskuksen luominen sekä biotalouden kehittäminen.

Luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen vahvistaminen ja varmistaminen on hallituksellemme tärkeää. Osaamisen perusta luodaan jo varhain, ja suomalaisen peruskoulun korkeasta tasosta on pidettävä hyvää huolta.

Hyvät kuulijat,

Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio tulee vahvemmin mukaan myös matematiikan, fysiikan ja kemian opetukseen. Oppimisohjelmistot, mallintaminen, visualisoiminen, simuloiminen ja tehtävien tekeminen sähköisissä ympäristöissä avaavat paljon uusia mahdollisuuksia mielekkäälle oppimiselle. Näidenkin koulutuspäivien aikana on esillä paljon erilaisia sovelluksia mainittuihin teemoihin liittyen.

Uusi Peruskoulu -ohjelman avulla maahamme luodaan erilaisia uuden pedagogiikan, digitaalisen oppimisen ja uusien oppimisympäristöjen kokeiluja ja työpajoja. Näiden tueksi Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen peruskoululle mahdollisuuden "tutoropettajaan", joka tukee muita opettajia koulukulttuurin muutoksen tekemisessä, uuden pedagogiikan toteuttamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Tämän lisäksi Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimusperustaisia huippuluokan kokeiluja. Digitaalisaatio ei tietenkään korvaa läsnä olevaa ja vieressä olevaa opettajaa.

Suomalaiselle peruskoululle ollaan rakentamassa uutta visiota, joka esitellään Suomen itsenäisyyden juhlavuonna koulujen alkaessa elokuussa 2017. Vision valmistelee laajapohjainen asiantuntijajoukko, Peruskoulufoorumi, joka asetetaan tänä syksynä. Tässä työssä järjestetään erilaisia työpajakuulemisia eri puolella Suomea.

Opettajankoulutuksen kehittämiseksi Opettajankoulutusfoorumi laatii opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman ja käynnistää sen toimeenpanon. Laaja-alaisen työryhmän laatima tarkempi kehittämisohjelma julkistetaan myöhemmin tässä kuussa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen hallitus esittää 20 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2017 osana peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Tavoitteena on, että jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen läpi työuran.

Yhtenä kehittämistoimistaan LUMA-keskus Suomi -verkosto on kutsunut Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi kaikki koulut, päiväkodit ja harrastusryhmät mukaan yhteiseen tapahtumaan. Juhlavuoden 2017 aikana StarT-tapahtuma tukee matematiikan, luonnontieteiden, taiteiden, liikunnan ja muiden oppiaineiden ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista kannustaen koko oppimisyhteisön mukaan.

Huomasin ohjelmastanne, että näiden syyspäivien toinen päivä pidetään Oulun maineikkaassa Tietomaassa. Oulussa on jo pitkä, kolmekymmenvuotinen tiedekeskushistoria, mikä erinomaisesti palvelee kouluja ja eri vierailijoita luonnostieteellisten ilmiöiden tunnetuksi tekemisessä. Kipinä matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan syntyy tällaisissa tiedekeskusympäristöissä. Niissä kokeilemisen ja konkreettisen havainnoimisen kautta voidaan mielenkiintoisella tavalla tutustua erilaisiin luonnotieteellisiin ilmiöihin.

Hyvät opettajat,

Meidän täytyy muistaa se, että me suomalaiset olemme edelleen lahjakkaita, koulutettuja, osaavia ja välittäviä ihmisiä, maailman huippuja monessa. Meille, pienelle maalle, koulutus on ollut ensiarvoisen tärkeä asia. Jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin taidot ja motivaatio riittävät.  Jokaisen peruskoulun on oltava arvostettu ja sieltä on saatava laadukasta perusopetusta. Tämä on meidän kilpailukykymme ja hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Matemaattis-luonnontieteellisen, teknistieteellisen ja lääketieteellisen osaamisen kehittäminen ja vetovoimaisuus on avainasemassa Suomen tulevaisuudelle ja sen menestykselle. Suomi elää koulutuksesta myös jatkossa.

Arvoisat matematiikan ystävät,

Matematiikka on tosiaan mielettömän tärkeää ja mukavaa. Se oli itselleni fysiikan ja kemian ohella ehdottomat ykkösaineeni lukiossa. Käytännönläheinen ongelmanratkaisukyky on pitänyt Suomen pinnalla. Matematiikan merkitys tässä ydinosaamisessa on aivan keskiössä.

Opettajat, Te olette tulevaisuudentekijöitä. Toivotan teille menestystä, intoa aineiden pariin ja voimia koulutyöhön koko valtioneuvoston puolesta!