Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Pääministerin uudenvuoden tervehdys STT:lle 31.12.2016

Lauantai 31.12.2016 klo 10:11

Kohti juhlavuotta - Yhdessä

Maailma ympärillämme rakoilee. Joulua edeltäneet silmittömät väkivallanteot Ankarassa ja Berliinissä ovat viimeisin osoitus tästä. Kansainvälinen tilanne on jännitteinen ja voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään. Vuosia jatkunut Syyrian sota on tuonut esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet ja epäonnistumisen. Terrorismin uhka on todellinen myös Euroopassa.

 

Ymmärrän hyvin, että moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Hallitukselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen kaikissa oloissa. Nyt jos koskaan meidän on viisasta noudattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maamme pitkäaikaista, yhdessä sovittua ja suomalaisten enemmistön tukemaa linjaa.

 

Tuo linja nojaa sotilasliittoon kuulumattomuuteen, uskottavaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ennen muuta YK:n ja EU:n puitteissa, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin joka ilmansuuntaan sekä viranomaisten sujuvaan yhteistoimintaan. Toimimme osana kansainvälistä yhteisöä poliittisten ratkaisujen aikaansaamiseksi kriiseihin sekä terrorismin ja muiden uhkien torjumiseksi.

 

Euroopan unionin turvallisuusyhteistyökin on tiivistymässä. Joulukuun huippukokouksessa todettiin, että Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen haasteellisessa ympäristössä ja kansalaisten parempi suojelu edellyttävät mittavampia toimia.

 

Pidän erittäin tärkeänä, että ennen joulua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta aikaansaatiin laaja, hallitus-oppositiorajan ylittävä yhteisymmärrys ja että yhdessä sovitulla linjalla on myös suomalaisten tuki. Se on Suomen kaltaiselle pienelle maalle vahvuus ja välttämättömyys. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko luo yhteisymmärrykselle edellytykset.

 

Viisaan ja yhdessä sovitun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella kestävin tapa Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseksi on, että laitamme omat asiamme kuntoon. Näiltä osin Suomen suunta on muuttunut. Viimeisimpänä Suomen Pankki sekä OP-ryhmä muuttivat arvioitaan Suomen tilanteesta myönteisemmäksi.  Jo tämän vuoden kasvu ylittää kaikki ennusteet. Hallitusohjelmassa luotu perusresepti toimii. Sitä ei tarvitse nyt muuttaa, vaikka kehysriihessä haemme lisää kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia. 

 

Maamme talous supistui käytännössä koko edellisen vaalikauden ja työttömyys lisääntyi. Nyt olemme vihdoin tilanteessa, jossa talous kasvaa, yhä useampi työtön on saanut työpaikan ja ihmisten luottamus ja usko tulevaisuuteen vahvistuu. Hallitus tekee kaikkensa, että tätä myönteistä talous- ja työllisyyskehitystä nyt kaikin tavoin voimistetaan. Etenkin yhteiskuntamme nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

 

Suomen suunta on parempaan päin, mutta etenkin meidän päättäjien on pidettävä mielessä, että kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja hallitus ottaa sen vakavasti. Pidän erittäin tärkeänä, että Suomea kuntoon laitettaessa pidämme kaikki suomalaiset mukana. Hallitusohjelmankin tärkeimpiä tavoitteita on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

 

Kun lisää rahaa ei valitettavasti ole, ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta. Olennaista kaikista suomalaisista ja koko maasta huolehtimisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan.

 

Toiseksi, hallitus on sitoutunut siihen, että useamman vaalikauden ajan valmisteltu sote- ja maakuntauudistus viedään vihdoin maaliin. Lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva on turvattava tasa-arvoisesti koko maassa ja etenkin perusterveydenhuolto on laitettava kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan yhteiskuntamme heikompiosaiset. Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin juuri ennen joulua.

 

Talouden tilanteesta huolimatta olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia, kuten korottamaan pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Samoin laitamme vihdoin omaishoitoa kuntoon. 

 

Eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin yhteinen näkemys. Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen perustamassa työryhmää, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

 

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

 

Etenkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on omissa arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

 

Kannustan jokaista pitämään heikompien puolta ja niiden lähimmäistemme ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tai pysty tekemään.

  

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. Me suomalaiset olemme läpi historian selviytyneet murrosajoista, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyötä. Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus oli tästä viimeisin osoitus. Jokainen voi pohtia, missä jamassa taloutemme nyt olisi, ellei sopimaan olisi pystytty. 

 

Suomi menestyy myös kansainvälisissä vertailuissa. Tilastokeskus keräsi Suomen juhlavuoden kunniaksi listan, missä kaikessa olemme maailman kärkimaiden joukossa. Viimeksi marraskuussa kansainvälinen tutkimus totesi, että Suomessa on maailman paras hallinto. Nousimme edellisestä mittauksesta neljä pykälää.

 

Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Parannettavaa riittää joka rintamalla, myös hallituksella. Toivotan hallituksen puolesta kaikille suomalaisille menestyksekästä uutta vuotta ja hienoa juhlavuotta 2017. Vietetään se Yhdessä!

 

Juha Sipilä

pääministeri 

Erkki Virtanen ryhtyy selvittämään julkisen rakentamisen ongelmia

Perjantai 30.12.2016 klo 14:15

Valtio osallistuu monien suurten rakennushankkeiden rahoittamiseen. Hallitus näkee kasvavana ongelmana näiden hankkeiden projektin hallinnan ja kustannusarvioiden pitävyyden. Yhä yleistyvä käytäntö näyttää olevan lisärahan hakeminen hankkeisiin siinä vaiheessa, kun valtiolla ei enää ole käytännössä muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä lisäpyyntö. 

Itse näen, että kysymys on todennäköisesti ”omistajuuden” puutteesta ja jämäkkyydestä rakennuttajan roolissa tai jopa hankkeiden käynnistämisestä tietoisesti alibudjetoituna. Julkisuudessa on käsitelty useita huonoja esimerkkejä, mutta hyvin vedettyjä hankkeitakin löytyy paljon. Selvityksessä Virtanen käy läpi hyviä ja huonoja esimerkkejä Suomessa ja tutustuu muiden Pohjoismaiden käytäntöihin.

Odotan Erkki Virtaselta havaintojen pohjalta selkeitä suosituksia Valtioneuvostolle ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja mahdollisuuksien mukaan myös meneillään olevissa hankkeissa. Olen kannustanut häntä yltiörehelliseen tilannekuvan muodostamiseen ja selkeisiin suosituksiin tilanteen korjaamiseksi.

Hän on luvannut raportin suosituksineen 31.3.2017 mennessä.

Maakunta, sote- ja valinnanvapausratkaisut etenevät kohti maalia

Keskiviikko 21.12.2016 klo 20:20

Maakunta-, sote- ja valinnanvapausuudistusten viimeisimmät ratkaisut tehtiin tänään. Hallituksella on nyt selkeä, yhteinen ratkaisu kokonaisuudesta. Sitä on helppo puolustaa. Historiallinen uudistus toteutuu viimein.

Peruspalvelut turvataan lähellä ihmistä. Maakunnista tulee tehokkaita ja kansanvaltaisia palveluiden järjestäjiä ja niillä korvataan satoja hallintohimmeleitä.

Jatkossa noin viidennes sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetystä vajaasta 20 miljardista eurosta kohdistuu palveluihin, jotka ovat jokaisen suomalaisen valinnanvapauden piirissä. Näitä palveluita tuottavat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat, kuten järjestöt.

Kokonaisuuteen liittyvät lakiesitykset annetaan keväällä eduskunnalle ja ne on tarkoitus saada käsiteltyä kesätaukoon mennessä.

Hallituksen ylivoimaisesti suurimman uudistuskokonaisuuden tavoitteissa ja aikataulussa on pysytty hienosti. Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017. Maakuntapäättäjät valitaan suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2018. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Iso kiitos hallituskumppaneille. Tämäkin päivä osoitti hienosti toimintakykymme suuren ulkoisen paineen keskellä. Huolellinen valmistelu on vaatinut reformiryhmältä todella uutteraa työtä ja istumista kuukausikaupalla: kiitän reformiministeriryhmään kuuluneita ministereitä Anua, Juhaa, Pirkkoa, Jussia, Paulaa ja Sannia sekä kaikkia virkamiehiä, erityisesti Tuomas Pöystiä. Olette nyt todellakin ansainneet joululomanne.

Jouren i Vasa fortsätter på nuvarande nivå

Tiistai 20.12.2016 klo 8:08

Östersbottens Tidning, Vasabladet 20.12.2016

Jag har följt med den offentliga diskussionen, och förstår bra att man är oroad över detta. Sjukhuslagen har diskuterats mycket och väckt många frågor under den senaste tiden.  Regeringens proposition om sjukhuslagen ingår i en omfattande reform av social- och hälsovården. 

Det centrala i social- och hälsovårdsreformen är att lösa problemen inom primärvården och överföra tyngdpunkten till tjänsterna på basnivåDet ska gå snabbare att få en tid hos en vårdare eller läkare, människor ska inte längre bollas fram och tillbaka och informationsgången ska förbättras. Den allra mest krävande vården kan man dock koncentrera till färre enheter. Detta gör man både för säkerhetens och för kostnadseffektivitetens skull.  

Den nuvarande nivån på jouren för den specialiserade sjukvården vid Vasa Centralsjukhus förändras inte. Således kommer de 10 specialområdena fortsättningsvis att ha jour dygnet runt. Vissa planerade operationer som är mycket krävande kan eventuellt komma att utföras någon annanstans i framtiden, men detta preciseras senare genom en förordning av statsrådet. Exempelvis den öppna hjärtkirurgin vid Vasa centralsjukhus upphöra och flyttas till universitetssjukhusen. I och med förordningen kan eventuellt också den mest krävande cancerkirurgin samt den specialiserade ortopedin flyttas till universitetssjukhusen. Förändringarna innebär dock inte att verksamheten inom dessa specialiteter upphör vid Vasa centralsjukhus. De patienter som har opererats någon annanstans ska i regel återvända till Vasa för rehabilitering.  

Social- och hälsovårdsministeriet har bedömt att förflyttningarna av patienter från Vasa till en annan vårdenhet inte innebär några stora eller plötsliga förändringar jämfört med nuläget. Enligt en preliminär bedömning på tjänstemannanivå förflyttas cirka 100 patienter per år till Seinäjoki och cirka 150 patienter till universitetssjukhuset, främst till TammerforsI och med reformen kommer patienterna i första hand att förflyttas direkt till universitetssjukhusen, liksom man gör i övriga Finland.    

I den senaste tidens diskussioner har det framförts argument om att reformen skulle inverka på företagens verksamhetsförutsättningar eller på stadens attraktionskraft. Med beaktande av det som sagts ovan är det svårt att förstå argumenten om att den lokala livskraften skulle försvagas på grund av jourreformen. Jämfört med nuläget är förändringarna inte så betydande att de skulle försvaga områdets attraktionskraft. 

Den offentliga diskussionen är viktig, men det är viktigt att inte skapa en föreställning som inte bygger på fakta. 

Social- och hälsovårdsreformen och sjukhuslagen får inte och kan inte försämra möjligheterna att få service på svenska. Det svenska språkets ställning och det tvåspråkiga Finland är mycket viktiga även för mig personligenRegeringen har förbundit sig att värna om Finlands tvåspråkighet i enlighet med grundlagen

Förra veckan blev social- och hälsovårdsutskottet färdig med sitt betänkande om frågan.  Enligt utskottets förslag ska regeringen följa upp hur de språkliga rättigheterna förverkligas och att patienten få välja att få service antingen på finska eller på svenska. Riksdagen kräver att regeringen vid behov vidtar åtgärder på det sätt som uppföljningen förutsätter.  Riksdagens uttalande tas naturligtvis på yttersta allvar.  

Tjänsterna i Vasa kommer fortfarande att vara bra. Staden kommer även i fortsättningen att ha en omfattande samjour och ett heltäckande utbud av tjänster för specialiserad sjukvård. Om man endast en eller två gånger under sitt liv behöver någon krävande, planerad operation, kan man resa en lite längre väg för den skull. Med Finlands mått mätt har regionen en ung och frisk befolkning, hög nativitet och ett livskraftigt näringsliv, vilket garanterar att Vasa-regionen kommer att blomstra och må bra även i framtiden. Befolkningen erbjuds tjänster både på finska och på svenska, och man kommer även att fästa uppmärksamhet vid att tjänsterna ska produceras med beaktande av kvaliteten och kostnadseffektiviteten.

En stark framtidstro är den rakaste vägen till framgång. 

Jag önskar er alla en fridfull Jul och glada stunder tillsammans med era närmaste.

 

Vaasassa säilyy nykytasoinen päivystys

Tiistai 20.12.2016 klo 8:03

Julkaistu alun perin Pohjalaisessa 20.12.2016

Kun seuraan julkista keskustelua, ymmärrän hyvin huolenne. Sairaalalaki on herättänyt laajaa keskustelua ja kysymyksiä viime aikoina. Tämä hallituksen esitys on osa mittavaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. 

Sote-uudistuksen keskiössä on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon ja siirtää painopistettäperustason palveluihin. Hoitajalle ja lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin, ihmisten pompottelun luukulta toiselle on päätyttävä ja tiedon on kuljettavaSen sijaan haastavampia toimenpiteitä voidaan sijoittaa harvempiin yksiköihin. Tämä tehdään turvallisuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. 

Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys. Vaasassa siisjatkuu 10 erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Joitain suunniteltuja erittäin vaativia leikkauksia voidaan tehdä tulevaisuudessa muualla, mikä tarkentuu myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalan avosydänkirurgia loppuu ja siirtyy yliopistosairaaloihin. Asetuksen myötä myös vaativinta syöpäkirurgiaa ja erityistason ortopediaa voi siirtyä yliopistosairaaloihin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan lopettaisi kyseisten erikoisalojen toimintaa Vaasan keskussairaalassa. Ja näidenkin operaatioiden jälkeen potilas palaisi pääasiassatakaisin kuntoutumaan Vaasaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että potilaiden siirroissa Vaasasta toiseen hoitopaikkaan ei tapahdu suurta eikä äkillistä muutosta nykytilaan verrattuna. Alustavan virkamiesarvion mukaan noin 100 potilasta siirtyy vuodessa Seinäjoelle ja noin 150 yliopistolliseen sairaalaaneniten TampereelleUudistuksen myötä potilaiden siirto tapahtuu pääosin suoraan yliopistollisiin sairaaloihin, kuten muuallakin Suomessa.

Viimeaikaisessa keskustelussa on esiintynyt väitteitä, että uudistus vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin tai kaupungin vetovoimaan. Edellä sanotun valossa on vaikea ymmärtää väitteitä paikallisen elinvoiman hiipumisesta päivystysuudistuksen takiaMuutokset nykytilaan eivät ole niin merkittäviä, että ne heikentäisivät alueen vetovoimaisuutta.

Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta on vältettävä luomasta sellaista mielikuvaa, joka ei perustu faktoihin

Sote-uudistus ja tämä laki eivät saa eivätkä voi vaarantaa palveluiden saamista ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asema ja kaksikielinen Suomi ovat erittäin tärkeitä - myös minulle henkilökohtaisestiHallitus on sitoutunut kaksikielisen Suomen vaalimiseen perustuslain mukaisesti.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai viime viikolla asiasta mietintönsä valmiiksi. Valiokunnan ponsiesityksessä edellytetään, että hallituksen on seurattava kielioikeuksien toteutumista ja potilaan on saatava palvelut valitsemallaan kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin seurannan edellyttämällä tavalla. Tämä lausuma otetaan luonnollisesti erittäin vakavasti. 

Vaasassa palvelut säilyvät edelleen hyvinä. Kaupungissa on jatkossakin laaja yhteispäivystys ja kattava valikoima erikoissairaanhoidon palveluja. Joihinkin vaativiin, suunniteltuihin leikkauksiin voi kerran tai kahdesti elämässään matkata vähän pidemmällekin. Alueen Suomen mittakaavassa nuori ja terve väestö, hyvä syntyvyys ja elinvoimainen elinkeinoelämä takaavat, että Vaasan seutu kukoistaa ja voi hyvin myös jatkossa. Väestölle on tarjolla palveluja niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja myös niiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen kiinnitetään huomiota.  

Vahva tulevaisuudenusko on varmin tae alueen menestykselle.

Toivotan teille kaikille rauhaisaa joulunaikaa ja iloisia hetkiä läheistenne parissa.

LAINVALMISTELUN RESURSSIT OVAT TIUKOILLA

Sunnuntai 18.12.2016 klo 16:05

Helsingin Sanomien jutussa oikeuskanslerin esittämät arviot lainvalmistelun puutteista ovat vakavia. Valtioneuvoston lainvalmistelun lähtökohta on luonnollisesti aina perustuslainmukaisuus. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa tai silloin, kun tulkintakäytäntöä ei ole, on perusteltua saattaa asioita perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pidempiaikainen, se on tiedossa, hallitus on niihin puuttunut ja reagoinut. Ensimmäisenä toimena hallitus perusti lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, mikä onkin toiminut erinomaisesti. Tapasin arviointineuvoston perjantaina ja kiitin heitä kriittisestä ja riippumattomasta arvioinnista ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Heidän toimintansa on ennakoivaa ja tapahtuu ennen hallituksen esityksen antamista. Siitä on saatu hyödyllistä palautetta ja se on otettu lopullisissa esityksissä huomioon.

Ministeriöiden ensimmäistä 18 kuukautta on leimannut kova kiire. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Suomi on ollut kauan uudistamatta ja hallitus yrittää kuroa kiinni tätä ”uudistamattomuusvelkaa” mahdollisimman paljon hallituskauden aikana. Uudistuksissa työpaine on aluksi valmistelevissa ministeriöissä, sitten se siirtyy eduskuntaan ja sieltä toteutukseen. Se on selvä, että tämä hallitus on ottanut maksimimäärän uudistuksia työn alle.

Minulla on myös sovittu tapaaminen kaikkien kansliapäälliköiden kanssa. Mielestäni kysymys on myös resurssien kohdentamisesta ja tehokkaasta käyttämisestä. Tämän kauden aikana on tullut selville, että nimenomaan lainvalmistelun resurssit ovat monissa ministeriöissä tiukoilla. Lainvalmistelun resurssit ja havaitut ongelmat on myös sovittu tammikuun toisen strategiaistunnon aiheeksi. Ministeriöiden siiloutumista olemme saaneet vähennettyä tämän kauden aikana. Hallituksen kärkihankkeet ja uudistukset ovat poikkihallinnollisia ja vaativat usean ministeriön yhteistyötä. Tässä on päästy hyvin eteenpäin. Se, missä ei ole vielä riittävästi edistytty, on resurssien yhteiskäyttö. Oikeusministeriössä on lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä, joka pohtii muun muassa henkilöstöresurssi-asiaa. Lisäksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti alkuvuodesta työryhmän arvioimaan valtioneuvoston toimivuutta ja yhtenäistä valtioneuvostoa. Työryhmän puheenjohtajana toimii varatuomari Seppo Tiitinen.

Jos esimerkiksi lainsäädännön resursseja ei pystytä tehokkaammin siirtämään sinne, missä paine on kovin, tarvittava muutos voi olla yhtenäisen valtioneuvoston ajatus. Sitä pitää miettiä, kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Tiitisen työryhmän määräaika on maaliskuun loppuun 2017.

Tapaan oikeuskansleria viikottain eri istuntojen yhteydessä. Kun oikeuskansleri palaa sairauslomalta töihin, keskustelen hänen kanssaan näistä havainnoista ja niiden tuomisesta esiin myös valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtioneuvosto suhtautuu luonnollisesti äärimmäisen vakavasti lainsäädännön perustuslaillisuuteen. Huolellinen ja luotettava lainvalmistelu on oikeusvaltiomme keskeinen elementti.

Syyrian kriisi on ihmisyyden kriisi

Perjantai 16.12.2016 klo 14:45

Syyrian kriisi on vaatinut liian monia ihmishenkiä, aiheuttanut liikaa kärsimystä ja ajanut liian monia ihmisiä pakolaisiksi. Jokaista meistä koskettavat syvästi alueelta tulevat uutiskuvat sodan keskellä elämästään taistelevista lapsista, pakenevista perheistä ja käsittämättömästä julmuudesta. 
 
Mitä olemme Euroopan unionina ja laajemmin kansainvälisenä yhteisönä saaneet aikaan tilanteen ratkaisemiseksi? On syytä todeta selvästi, että jo vuosia jatkuneen kriisin hoito ja poliittiset ratkaisuyritykset ovat olleet koko kansainvälisen yhteisön vakava epäonnistuminen. 
 
Kriisin monimutkaisuus ja siihen liittyvät geopoliittiset taustatekijät ovat ilmeisiä, mutta ne eivät saa olla tekosyy sille, ettei ratkaisuja haeta tosissaan ja väsymättömästi. Olemme tehneet liian vähän liian myöhään. Euroopan unioni on suurin humanitaarisen avun toimittaja alueelle, mutta se ei ole pystynyt nousemaan mukaan Syyrian tilanteen poliittisen ratkaisun etsintään.
 
Eilisessä Eurooppa-neuvostossa EU-päämiesten tahtotila oli kuitenkin selvä. Alkuperäinen päätelmäluonnos Syyriasta ei ollut riittävän kunnianhimoinen. Vahvensimme päätöstämme kokouksen kuluessa. Aleppon itäosan kaikille asukkaille on järjestettävä välittömästi apua ja suojelua. Evakuointi on suoritettava turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Humanitaarisen avun toimittajille on turvattava esteetön pääsy alueelle välttämättömien tarvikkeiden ja kiireellisen lääketieteellisen hoidon toimittamiseksi. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säädöksiä tulee noudattaa.
 
Tuomitsimme eilisessä kokouksessamme voimakkaasti Syyrian hallituksen ja sen liittolaisten, Venäjän ja Iranin, jatkuvat hyökkäykset Aleppoon sekä hyökkäysten tahallisen kohdistamisen siviileihin ja sairaaloihin.
 
Kansainvälisen oikeuden rikkomiseen ja mahdollisiin sotarikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. EU harkitsee tässä suhteessa kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja. 
 
Suomen ulkopoliittinen johto on useaan otteeseen ilmaissut syvän järkytyksensä Syyrian tilanteen johdosta. Otin itse Syyrian tilanteen esille myös Venäjän pääministeri Medvedevin kanssa, kun tapasin hänet Oulussa 9.12.
 
On järkyttävää ja täysin tuomittavaa, ettei ihmisyys tunnu merkitsevän Aleppon pommittajille mitään. Sodan käynnissäkin on ihmiskunnan historian eri vaiheissa ollut sääntöjä, joita eri osapuolet ovat kunnioittaneet. Nyt nuo ihmisyyden rippeetkin on unohdettu. 
 
Tämän kauheuden keskellä on ollut koskettavaa huomata, miten suomalaiset ovat jälleen heränneet jakamaan apua eri avustusjärjestöjen kautta. Itse olen saanut kansalaisilta viime päivinä lukemattomia yhteydenottoja, joista voin olla vain samaa mieltä: Ihmisyyden kriisi Syyriassa pitää saada loppumaan.
 
Joulu lähestyy niin Lähi-idässä kuin meilläkin. Toiveet joulun rauhasta ja ihmisten välisestä yhteydestä ovat mielessäni tavallistakin vahvempina.

VIELÄ KERRAN OMISTUKSISTA

Perjantai 9.12.2016 klo 21:03

Omistuksistani käydään jatkuvasti keskustelua. Keskustelussa on toistettu seuraavanlaisia väitteitä:

- Sipilä ei maksa osingoistaan veroja
- Sipilä ei ole ilmoittanut kaikkia tulojaan verottajalle
- Sipilä on kuitenkin piilottanut aiemmin omistamansa osakkeet vakuutuskuoriin.

Mikään näistä väitteistä ei pidä paikkaansa.

Minulla ei ole osinkotuloja, koska minulla ei ole suoria osakeomistuksia, ei suoraan eikä ”piilotettuna”. Useilla suomalaisilla on rahasto-osuuksia. Niin minullakin. Rahasto-osuudet selviävät alla olevasta listauksesta.

Avaan vielä kerran sidonnaisuusilmoitukseni. Perustuslain 63 §:n mukaan ministerin on viipymättä ilmoitettava sidonnaisuutensa. Pykälä kuuluu seuraavasti:

”Ministerin sidonnaisuudet

Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.”

Sidonnaisuusilmoitukseni:



VALTIONEUVOSTON JÄSENEN ILMOITUS (PL 63 §)

Ministeri: Sipilä Juha Petri

SIDONNAISUUDET KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA:

Osakeomistukset ja muut omistukset yrityksissä:
-
Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen - yrityksen nimi ja toimiala:
-
Muu merkittävä varallisuus kuten kiinteä omaisuus:
Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävin omakotitalo Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.

MUUTOS: Kempeleen asunto vaihdettu pienempään.

Muut merkittävät tulolähteet:
Pääomatuloja rahoitusomaisuudesta ja metsätilasta. Vuoden 2014 veroilmoituksen mukaan verotettavaa pääomatuloa edellä mainituista varallisuudesta on yhteensä 74.950 euroa.

Velkojen ja muiden taloudellisten vastuiden suuruusluokka ja peruste - myös kolmannen
tahon puolesta annetut sitoumukset:
-
Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä:
-
Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen luottamustehtävät:
Kempeleen kunnanvaltuuston jäsen.

Muut merkittävät sidonnaisuudet:
-
Pidättäydyn ministeriaikanani hoitamasta seuraavia tehtäviä:
-
Edellä ilmoittamiini tietoihin tulevat muutokset ministeriaikanani sitoudun ilmoittamaan valtioneuvoston kanslialle.

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 2016
Juha Sipilä


Myös tämän sidonnaisuusilmoituksen apulaisoikeuskansleri on ennen sen eduskunnalle antamista tarkistanut. Ilmoituksestani on myös tehty kanteluita. Kantelut ratkaissut apulaisoikeuskansleri on todennut sen lain vaatimukset täyttäväksi. Olen selittänyt sidonnaisuusilmoitukseni sisältöä useaan otteeseen eri tahoille. Tässä vielä kerran kootusti rahoitusomaisuuteni:

1. Nordea eläkesijoitus: Nordea eläkesijoitus koostuu kolmesta Nordean omasta rahastosta (Nordea Corporate Bond I Kasvu, Nordea Euro Obligaatio A kasvu, Nordea Pohjoismaat Kasvu). Kuten olen ilmoittanut: ei sisällä suoria osakesijoituksia enkä voi vaikuttaa em. rahastojen sisältöön.
2. Nordea säästöhenkivakuutus koostuu takuusäästöstä, ei sisällä siis osakerahastoja, on puhtaasti korkoperusteinen. Kuten olen ilmoittanut, ei sisällä suoria osakesijoituksia.
3. Nordea Capital Private (tuottokori). Tämän sisältö selviää julkisista lähteistä, mutta tässä vielä linkki kuukausikatsaukseen:
http://www.nordea.fi/Images/58-74674/hst200.pdf
Samoilta sivuilta löytyy myös rahaston säännöt. Asiakkaana en voi vaikuttaa tuottokorissa olevien rahastojen sisältöön.
4. OP kasvutuottotili on myös säästötili, jonka luonne selviää Osuuspankin sivuilta.

Kuten olen moneen kertaa todennut, en omista yritysten osakkeita. Suoria osakeomistuksia ei ole myöskään vakuutussäästöissäni, jotka tein alunperin jo noin 20 vuotta sitten. Niissä ei ole koskaan ollutkaan suoria osakesijoituksia. Myös eläkesäästämisen aloitin jo viime vuosituhannella. Mitään osakeomistusta ei siten ole myöskään ”piilotettuna” mihinkään. Kun en omista osakkeita, en saa osinkoja. Kun en saa osinkoja, en voi maksaa osinkoverojakaan. Kun en omista osakkeita, omistukseni eivät aiheuta esteellisyyttä yrityksiä koskevaan valtion päätöksentekoon.

Kun tulin politiikkaan vuonna 2011, minulle oli ehdottoman tärkeää varmistaa luottamus riippumattomuuteeni päättäjänä. Tämän vuoksi luovuin yritysten osakkeiden omistuksesta vuonna 2013 ja sittemmin myös viimeisistä yritysten hallitustehtävistä, jotta ne eivät aiheuttaisi minulle esteellisyyttä poliittisessa päätöksenteossa.

Eriarvoistumista on torjuttava yhdessä

Perjantai 2.12.2016 klo 14:35

Kolumni on julkaistu alun perin Kainuun Sanomissa 2.12.2016

Tilastokeskus julkaisi äskettäin turvallisuudesta alkaen listan asioista, joissa kohta satavuotias Suomi on maailman kärjessä. Toivottavasti nämä tiedot luovat osaltaan lisää uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään etenkin nyt, kun Suomen suunta on muuttunut parempaan päin.

Yhä useampi suomalainen on saanut työpaikan ja maamme talous on vihdoin ja viimein lähtenyt kasvuun.

Etenkin meidän päättäjien on kuitenkin samaan aikaan pidettävä mielessä, että kaikilla ihmisillä tässä maassa ei mene hyvin. Yhteiskunnallisen eriarvoistumisen uhka on todellinen ja se on otettava vakavasti.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että huolehdimme heikompiosaisista ihmisistä. Hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Ratkaisuja on haettava ensisijaisesti isojen asioiden kautta.

Olennaista eriarvoistumisen torjumisessa on, että työllisyys saadaan paranemaan. Tässä olemme menossa oikeaan suuntaan. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat valoisamman näkymän tulevaisuuteen.

Toiseksi, sote- ja maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Tähän hallitus on sitoutunut. Tärkeintä uudistuksessa on laittaa perusterveydenhuolto kuntoon. Sitä tarvitsevat nimenomaan heikompiosaiset.

Keskustalle oli hallitusneuvotteluissa tärkeää, että valtiontalouden kireistä raameista huolimatta pystymme tekemään edes joitain parannuksia. Olemme esimerkiksi nostaneet pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä ja laitamme omaishoitoa kuntoon.

Hallitus on kohdentanut ja kohdentaa omat veronalennuksensa pieni- ja keskituloisille suomalaisille sekä eläkeläisille. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan kuitenkin kokonaan uusia ratkaisuja ja pidemmän aikavälin näkemys.

Tätä varten ja talouden nykyisten raamien puitteissa olen päättänyt perustaa työryhmän, jonka puheenjohtajaksi on lupautunut professori Juho Saari. Hän on myös julkisuudessa perustellusti kiinnittänyt huomiota tähän vakavaan asiaan.

Yhteisenä tavoitteena on oltava, että kaikki suomalaiset kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevat palvelut ja etuudet turvallisiksi ja luotettaviksi, ja että jokaisella on mahdollisuus rakentaa tätä maata omalla panoksellaan.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla. Hallitus uudistaa heidän palvelujaan. Tarvitsemme kuitenkin laajaa yhteistyötä siinä, että voimme aidosti ehkäistä ongelmia kodeissa ennalta ja auttaa perheitä ajoissa ennen tilanteiden kärjistymistä.

Ymmärrän hyvin, että velaksi elämisen lopettamiseksi tehtävät säästöt koettelevat ihmisten oikeudentuntoa ja että monella on tiukkaa.

Siksi on entistä tärkeämpää, että me päättäjät olemme ajan tasalla suomalaisten arjesta.

Kannustan myös teitä pitämään heikompien puolta ja niiden ääntä esillä, jotka eivät itse sitä jaksa tehdä. Kaikki suomalaiset ja koko Suomi on pidettävä mukana.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on arvoissani korkealla.