Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 21.6.2017 22:12Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssaLue lisää »
  • 20.6.2017 14:40Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassaLue lisää »
  • 19.6.2017 12:23Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksestaLue lisää »

Blogin arkisto

LAINVALMISTELUN RESURSSIT OVAT TIUKOILLA

Jaa |

Sunnuntai 18.12.2016 klo 16:05


Helsingin Sanomien jutussa oikeuskanslerin esittämät arviot lainvalmistelun puutteista ovat vakavia. Valtioneuvoston lainvalmistelun lähtökohta on luonnollisesti aina perustuslainmukaisuus. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa tai silloin, kun tulkintakäytäntöä ei ole, on perusteltua saattaa asioita perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pidempiaikainen, se on tiedossa, hallitus on niihin puuttunut ja reagoinut. Ensimmäisenä toimena hallitus perusti lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, mikä onkin toiminut erinomaisesti. Tapasin arviointineuvoston perjantaina ja kiitin heitä kriittisestä ja riippumattomasta arvioinnista ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Heidän toimintansa on ennakoivaa ja tapahtuu ennen hallituksen esityksen antamista. Siitä on saatu hyödyllistä palautetta ja se on otettu lopullisissa esityksissä huomioon.

Ministeriöiden ensimmäistä 18 kuukautta on leimannut kova kiire. Hallitusohjelma on kunnianhimoinen. Suomi on ollut kauan uudistamatta ja hallitus yrittää kuroa kiinni tätä ”uudistamattomuusvelkaa” mahdollisimman paljon hallituskauden aikana. Uudistuksissa työpaine on aluksi valmistelevissa ministeriöissä, sitten se siirtyy eduskuntaan ja sieltä toteutukseen. Se on selvä, että tämä hallitus on ottanut maksimimäärän uudistuksia työn alle.

Minulla on myös sovittu tapaaminen kaikkien kansliapäälliköiden kanssa. Mielestäni kysymys on myös resurssien kohdentamisesta ja tehokkaasta käyttämisestä. Tämän kauden aikana on tullut selville, että nimenomaan lainvalmistelun resurssit ovat monissa ministeriöissä tiukoilla. Lainvalmistelun resurssit ja havaitut ongelmat on myös sovittu tammikuun toisen strategiaistunnon aiheeksi. Ministeriöiden siiloutumista olemme saaneet vähennettyä tämän kauden aikana. Hallituksen kärkihankkeet ja uudistukset ovat poikkihallinnollisia ja vaativat usean ministeriön yhteistyötä. Tässä on päästy hyvin eteenpäin. Se, missä ei ole vielä riittävästi edistytty, on resurssien yhteiskäyttö. Oikeusministeriössä on lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä, joka pohtii muun muassa henkilöstöresurssi-asiaa. Lisäksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti alkuvuodesta työryhmän arvioimaan valtioneuvoston toimivuutta ja yhtenäistä valtioneuvostoa. Työryhmän puheenjohtajana toimii varatuomari Seppo Tiitinen.

Jos esimerkiksi lainsäädännön resursseja ei pystytä tehokkaammin siirtämään sinne, missä paine on kovin, tarvittava muutos voi olla yhtenäisen valtioneuvoston ajatus. Sitä pitää miettiä, kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Tiitisen työryhmän määräaika on maaliskuun loppuun 2017.

Tapaan oikeuskansleria viikottain eri istuntojen yhteydessä. Kun oikeuskansleri palaa sairauslomalta töihin, keskustelen hänen kanssaan näistä havainnoista ja niiden tuomisesta esiin myös valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtioneuvosto suhtautuu luonnollisesti äärimmäisen vakavasti lainsäädännön perustuslaillisuuteen. Huolellinen ja luotettava lainvalmistelu on oikeusvaltiomme keskeinen elementti.