Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

EU yhtenäisenä Britannian eroneuvotteluihin-tunnelmia Eurooppa- neuvostosta  

Lauantai 29.4.2017 klo 16:29

Osallistuin tänään Eurooppa-neuvoston ylimääräiseen kokoukseen. Kokous oli tällä kertaa lyhyt ja ytimekäs, hyväksyimme Iso-Britannian eroneuvotteluja koskevat suuntaviivat heti kokouksen aluksi yksimielisesti. Saimme aikaan tasapainoiset ja kattavat suuntaviivat kuukauden sisällä Britannian eroilmoituksesta.  Tämä osoittaa, että EU 27 on tässä asiassa yhtenäinen ja pystyy puhumaan eroneuvotteluissa yhdellä äänellä. Tällainen henki oli vahva myös tämän päivän kokouksessa. Jatkamme tästä päättäväisesti eteenpäin.

Suomen tavoitteena on järjestäytynyt ja hallittu ero. Neuvottelujen jaksotus on siksi tärkeää. Aluksi on neuvoteltava vain erosopimuksesta.

Suomella on erosopimuksessa kaksi prioriteettia. Meidän on turvattava EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä saavutetut oikeudet täysimääräisesti. Iso-Britannian kanssa on neuvoteltava myös rahoitusratkaisu. Lähtökohtana on, että Iso-Britannia vastaa kaikista taloudellisista sitoumuksista, jotka se on tehnyt unionin jäsenenä ollessaan.

Voimme aloittaa alustavat keskustelut EU:n ja UK:n välisen uuden suhteen puitteista, kun erosopimuksen keskeisistä asioista on päästy riittävään yhteisymmärrykseen. Poliittisen päätöksen tästä teemme taas Eurooppa-neuvostossa. Jos kaikki menee hyvin,voidaan tähän pääneuvottelija Barnierin mukaan palata talven/ ensi kevään aikana.

Tavoitteena on, että erosopimuksen lisäksi EU onnistuu neuvottelemaan Iso-Britannian kanssa myös tasapainoisen uuden suhteen, johon voisi sisältyä kattava vapaakauppasopimus sekä yhteistyöjärjestelyjä eri sektoreilla, kuten sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla. 

On tärkeää huomata, että tässä vaiheessa EU27 otti kantaa vain itse erosopimukseen. Uuden suhteen sisältöön ja EU 27 sisäisiin asioihin palaamme myöhemmin erikseen.   

Tämän päivän linjauksen jälkeen EU on siis valmis aloittamaan neuvottelut heti, kun Iso-Britannia on siihen 8.6 pidettävien parlamenttivaaliensa jälkeen valmis.

Meillä on edessämme useamman vuoden mittaiset erittäin haastavat neuvottelut. Suurin osa ajasta tulee kulumaan arkisen puurtamisen merkeissä, erittäin teknisten ja juridisten yksityiskohtien parissa.

Iso-Britannia antoi eroilmoituksensa 29.3.2017, ja eroneuvotteluille on varattu kahden vuoden määräaika.

Suhtaudumme neuvotteluihin rakentavasti ja toivomme UK:n pysyvän läheisenä kumppanina myös tulevaisuudessa.  Tämä on erittäin tärkeää Suomen kannalta.

Talouskasvu on paras keino Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi

Torstai 27.4.2017 klo 11:51

Julkaistu Lännen Mediassa 27.4.2017

Euroopan komission julkaisi eilen (26.4.) ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi sekä keskustelupaperin Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä. Keskustelupaperissa pohditaan, mitä EU:n eri tulevaisuusvaihtoehdot tarkoittaisivat sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta. Tämä esitys on ensimmäinen viidestä komission kesään mennessä julkaisemista EU.n tulevaisuutta luotsaavista paperista. Kansallisesti olemme ennakkovaikuttaneet komission linjauksiin ja tehneet yhteistyötä eri jäsenvaltioiden kanssa. 

Talouskriisin myötä monissa Euroopan maissa työttömyys, köyhyys ja syrjäytyminen ovat edelleen korkealla tasolla. Teknologian kehitys ja globalisaatio haastavat samaan aikaan vanhat työn tekemisen muodot ja perinteisen työnantajan ja työntekijän välisen suhteen. Nämä haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenmaille. Sosiaalinen Eurooppa nostettiinkin keskeiseksi tavoitteeksi, kun sovimme EU-jäsenmaiden päämiesten kesken unionin kehittämisen suuntaviivoista maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa.

Jäsenmaiden kansalaisille on tärkeää, että unioni tarttuu sosiaalisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että EU:n toimivalta sosiaalisissa kysymyksissä on rajallinen ja EU:n sosiaalisektorin rahoitus on vain noin 0,3 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta sosiaalisektorin rahoituksesta. Näkemyksemme mukaan olisi harhaanjohtavaa antaa kansalaisille sellainen kuva, että unionin olisi mahdollista ratkaista kysymyksiä, jotka kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.

 Jäsenmaiden omat toimet ja sitoutuminen ovat keskeisiä sosiaalisen tilanteen ja työllisyyden parantamisessa. EU voi tukea vertaisoppimista ja luoda painetta jäsenmaiden suuntaan. Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä esimerkiksi uusia sitovia ja yhtenäisiä minimistandardeja. Uusia tulonsiirtomekanismeja jäsenmaiden välille ei myöskään pidä luoda. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja omista veloistaan. EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmissä on merkittäviä eroja, mutta Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä työllisyys- ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia.

Kun unionin toimivalta ja resurssit ovat rajalliset, on EU-tasolla keskityttävä olennaiseen: kasvun, työllisyyden sekä sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Tämän lisäksi EU:n ja jäsenmaiden tulee jatkaa toimia työelämän tasa-arvon, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä palkkatasa-arvon edistämiseksi. On kuitenkin syytä ottaa riittävästi huomioon jäsenvaltioiden väliset erot koskien esimerkiksi vanhempainvapaasääntelyä. Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman tulisi olla Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden poikkileikkaava teema.

Uudet työnteon muodot ovat muuttaneet työnantajan ja työntekijän perinteistä suhdetta. Niille ovat ominaisia myös epätyypilliset työn tekemistavat tai työn epäsäännöllisyys. Tästä syystä sekä EU- että kansallisella tasolla tulisi tarkastella ja tarvittaessa uudistaa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä. Samalla tulee kuitenkin kunnioittaa kansallisia järjestelmiä ja sosiaalisia malleja sekä työmarkkinaosapuolten roolia.

Sisämarkkinoiden syventäminen oikeudenmukaisella tavalla on mielestäni yksi keskeisimmistä Euroopan unionin tehtävistä tulevien vuosien aikana. Oikeudenmukaisuudella tarkoitan yritysten tasapuolisia kilpailuolosuhteita ja yhtäläistä kohtelua kaikille EU-kansalaisille. Sisämarkkinoilla tulee vallita korkeat sosiaaliset standardit, jotka estävät sosiaalisten oikeuksien polkemista.

Keskustelu sosiaalisen ulottuvuuden ympärillä jatkuu aktiivisena. Tältä osin linjamme on kansallisesti hyvin selkeä, sitä tulemme edistämään.

Suomi auttaa sotaa pakenevia

Tiistai 25.4.2017 klo 9:09

Kolumni on julkaistu alunperin Ilkassa 25.4.2017

Keskustelu maahanmuutosta on vellonut viime viikkoina. Herkässä ja tunteita herättävässä aiheessa tulee helposti ylilyöntejä.

On itsestään selvää, että sodan ja vainon keskeltä pakenevaa ihmistä on autettava. Hänen kanssaanon jaettava ateria ja tarjottava yösija. Sydämeni sanoo tämän ihan selkeästi. Samanaikaisesti emme voi kuitenkaan olla sinisilmäisiä. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 000 turvaa hakevaa ihmistä. Kaikki eivät olleet hädänalaisia ja puhtaat jauhot pussissaan ja tämä vaikuttaa osaltaan myös turvallisuuteen.

Lainsäädännön lisäksi ihmisoikeussopimukset ja kansainväliset sitoumukset ohjaavat suomalaisten viranomaisten turvapaikkapäätöksiä. Suomelle on kunnia- ja olemassaolon kysymys noudattaa niitä. Jos päätös koetaan vääräksisiitä on oikeusvaltiossa mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen

Sotaa pakenevia autetaanEsimerkiksi Syyriaan ei palauteta ketään. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aallosta noin 10 000 ihmiselle on myönnetty turvapaikka.  Vertailtaessa eri eurooppalaisia maita voidaan sanoa Suomen kantaneen vastuunsa hyvin.

Suomi noudattaa samaa EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia kuin muutkin EU-maat. Jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti ja viranomaiset noudattavat päätöksissään aina lakia. Tällä taataan tasapuolinen kohtelu kaikille. Päälinjana on ollut yhdenmukaistaa kriteerejä ja turvapaikkapolitiikkaa muiden EU-maiden tasolle.

Poliitikot eivät päätä siitä, mihin maahan ihmisiä on sopivaa palauttaa, mihin ei. Nämä päätökset kuuluvat viranomaisille. Suomen linja on yhdenmukainen EU-maiden kanssa. Esimerkiksi viranomaisemme seuraavat tarkasti, miten Ruotsissa arvioidaan Afganistanin eri alueiden tilannetta. Jos Ruotsin arviossa tapahtuu muutos, Suomi ottaa muutoksen huomioon tehdessään omaa maa-arviotaan. Arviointia lähtömaiden turvallisuustilanteista tehdään kunkin turvapaikkahakemuksen ratkaisun yhteydessä.

Maahanmuuttovirasto noudattaa lainsäädäntömme ja ihmisoikeussopimusten mukaista palautuskieltoa. Ketään ei palauteta alueelle, jossa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino taiihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Luotan suomalaisiin viranomaisiin ja oikeusvaltioon. Viranomaiset tekevät päätöksiä suurella sydämellä, huolella, korkealla työmoraalilla sekä lakeja ja sopimuksia noudattaen. Luottamus viranomaisiin ja toimivaan oikeusvaltioon ovat yhteiskuntamme vakauden perusta ja siksi niistä on pidettävä huolta. 

Nyt ihmisiä vaeltaa läpi Euroopan vaarallisia reittejä pitkin tietämättä, onko turvapaikka mahdollinen. Suomi on eurooppalaisissa pöydissä hakenut ratkaisuja, joilla ihmisiä päästäisiin auttamaan siellä, missä hätä on. Samaten juurisyihin on tartuttava.

Meidän pitää auttaa ihmisiä lähellä heidän kotiaan. Euroopan unionin olisi yhdessä YK:n pakolaisjärjestön kanssa rakennettava kotinsa jättäneille pakolaisille inhimillisempiä olosuhteita. Näiltä alueilta voisimme ottaa suoraan kiintiöpakolaisiaOlisin valmis nostamaan kiintiöpakolaisten määrää, jos saamme kokonaisratkaisun sovittua Euroopassa.

Pohjoismaista avointa yhteiskuntaa puolustettava

Lauantai 8.4.2017 klo 9:36

Maanantaina Pietarissa ja perjantaina Tukholmassa tapahtuneet terroriteot järkyttävät. Me suomalaiset otamme osaa viattomien uhrien, heidän läheistensä ja naapureidemme suruun.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat avoimia ja kansanvaltaisia yhteiskuntia, joilla on tiiviit siteet keskenään. Ruotsissa asuu ja on päivittäin käymässä paljon suomalaisia. Tukholman väkivallanteko tapahtui aivan kaupungin ydinkeskustassa kadulla, joka on monelle meistä hyvin tuttu esimerkiksi laivaristeilyiltä.

Siksi Tukholman tapahtumat viiltävät erityisen syvälle. On ymmärrettävää, että ihmisiä pelottaa.  Moni suomalainen kokee turvattomuutta etenkin, kun kansainvälinen tilanne on muutenkin kiristymässä. Uutisista maailmalta, kuten Syyriasta, välittyy väkivalta ja inhimillinen hätä.

Emme tiedä vielä Tukholman iskun yksityiskohtia. Ruotsin viranomaiset eivät tätä kirjoittaessani ole vahvistaneet tietoja tekijästä tai tekijöistä saati teon motiivista.

Suomen hallitus ja viranomaiset seuraavat tarkoin ja ympärivuorokautisesti tilannetta Ruotsissa. Annamme osaltamme Ruotsin hallitukselle ja viranomaisille kaiken heidän tarvitsemansa avun ja tuen.

On myös ymmärrettävää, että ihmiset kysyvät, voiko Tukholman iskun kaltainen veriteko tapahtua Suomessa.

Suomen turvallisuustilanne ei ole muuttunut, eikä maahamme kohdistu välitöntä uhkaa. Yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kuitenkin valitettavasti myös Suomessa olemassa. Vaikka uhka on epätodennäköinen,
suhtaudumme siihen äärimmäisen vakavasti.

Hallitukselle tärkeintä on kaikissa oloissa pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Varmistamme, että poliisilla ja muilla turvallisuusviranomaisillamme on riittävät voimavarat ja toimivaltuudet. Parhaillaan on valmisteilla maamme tiedustelulainsäädännön uudistus.

Teemme yhteistyötä kahdenvälisesti ja EU:n puitteissa terrorismin torjumiseksi. Yhteistyötä etenkin tietojenvaihdon osalta on edelleen lisättävä. Kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan vain niin, että terrorismin syihin puututaan päättäväisesti. Sodat ennen muuta Lähi-idässä on saatava loppumaan.

Terroristien tavoitteena on kylvää vihaa, pelkoa ja epäluottamusta sekä saada ihmiset asettumaan toisiaan vastaan. Pahaan ei kuitenkaan pidä vastata pahalla. Sen sijaan tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan hyvyyttä, lämpöä ja toisten ihmisten kunnioitusta.

Siihen suomalaiset voivat luottaa, että hallitus ja viranomaiset tekevät kaiken mahdollisen yhteiskuntamme turvallisuuden ja ihmisten turvallisen arjen eteen koko maassa.

Tärkeintä on, että emme anna pelolle tilaa vaan pidämme kiinni avoimesta demokraattisesta yhteiskunnasta.

Helsingissä on vaihtoehto

Perjantai 7.4.2017 klo 14:51

Keskusta on nimennyt professori, kaupunginvaltuutettu Laura Kolben ehdokkaaksemme Helsingin pormestariksi.

Helsingin menestyminen myös tulevaisuudessa on tärkeää koko maalle - ja päinvastoin. 100-vuotias Suomi tarvitsee kestävästi kasvavan pääkaupungin ilman vastakkainasettelua maakuntien kanssa. Laura Kolbe on tätä ajattelua usein korostanut.

Kolbe myös tietää, että Helsingillä on vuosien ajan paisuneita ja edelleen ratkaisemattomia haasteita: pitkäaikaistyöttömyys, palvelujen riittämättömyys, ihmisten ja kaupunginosien eriarvoistuminen, asuntopula sekä asumisen kalleus. 

Myös kaupunkilaisten äänen on kuuluttava nykyistä paremmin Helsingin päätöksenteossa. Tuoreessa muistissa ovat Keskuspuiston käsittely yleiskaavassa ja Malmin lentokentän kohtalo.

Helsinginkin työttömyyttä helpottaa, että olemme monen vuoden alamäen jälkeen saaneet aikaan käänteen parempaan maamme talous- ja työllisyystilanteessa. Viemme sote-uudistuksen maaliin, joka on ehkä yksi historiamme suurimmista rakenteellisista uudistuksistaMinisteri Tiilikaisen esityksestä tehty päätös Raide-Jokerin rakentamisesta auttaa osaltaan asuntopulaan ja joukkoliikenteen paranemiseen Helsingissä. 

Helsingissä on tehty monia valtakunnallisestikin edistyksellisiä ratkaisuja, mutta paljon on vielä tehtävää. Kuntapolitiikassa haasteisiin tartutaan yhdessäHelsingissä Keskusta on aina ollut yhteistyötä yli puoluerajojen rakentava ryhmä ja kantanut omalta osaltaan vastuuta.

Helsinkiläisten kodit lämpenevät kivihiilellä ja muulla tuontifossiilisella. Kestävä kehitys uhkaa Helsingissä surkastua pelkäksi brändipuheeksi, mikäli Suomen viimeinen kivihiililaitos löytyy keskeltä pääkaupunkiamme. Keskustalle kestävä kehitys merkitsee konkreettisia tekoja paikallistasolta lähtien. Se edellyttää päättäjiltä tahtoa ja rohkeutta. 

Asumisen ja liikkumisen on pohjauduttava uusiutuvaan energiaan. Julkisessa liikenteessä Helsingillä olisi kaikki eväät siirtyä nopeastikin 100 % uusiutuvaan energiaan. Puurakentamiselle on viimein annettava aito mahdollisuus.   Kaavoitukseen on saatava uudenlaista vireyttä ja vuosien varrella kertyneeseen byrokratiaan on viimein tartuttava. Jokien on voitava virrata vapaana ja viheralueiden vihertää, vaikka kaupunki kehittyy samallaNämä kaikki ovat tärkeitä asioita Helsingin Keskustalle. 

Keskustalaiset ovat myös johdonmukaisesti olleet Malmin lentokentän säilyttämisen puolella. Edellisen hallituksen päätöstä emme pysty muuttamaan. Siihen pystyy ainoastaan Helsingin kaupunki itse ja kaupungin päättäjät. Avaimet päätöksen muuttamiseen ovat uudella valittavalla valtuustolla. Keskustalaiset ovat Malmin säilyttämisen kannalla.  

Kaupunkilaiset ansaitsevat sen, että Helsingin ongelmista ja niiden ratkaisemisesta keskustellaan perusteellisesti ennen kuntavaaleja ja pormestarin valintaa. Laura Kolbe ja kaikki Keskustan ehdokkaat ovat tähän keskusteluun osallistuneet

Vaalikopissa helsinkiläiset sitten päättävät, minkälaisilla muutoksen eväillä tulevaisuutta rakennetaan. Keskustan vaihtoehto on kestävä, puhdas, työllistävä ja kulttuuriltaan rikas Helsinki, jossa kaikista helsinkiläisistä ja koko kaupungista pidetään huolta.

Huolenpitoa koko maasta

Perjantai 7.4.2017 klo 8:02

Julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa 7.4.2017

Sunnuntain kuntavaaleissa päätetään kaikkien suomalaisten lähi- ja peruspalvelujen tulevaisuudesta.

Jokaisesta on pidettävä huolta ja palvelut on turvattava tasa-arvoisesti koko maassa. Siksi sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus on lopultakin toteutettava. Lääkäriin pääsy ja laadukas koulutus kuuluvat kaikille. Enää ei ole varaa vatuloida. Keskustajohtoinen hallitus on pitänyt huolen siitä, että kunnilta ei leikata valtionosuuksista. Se olisi pois lähi- ja peruspalveluista, kuten peruskouluista. Kuntatalous onkin tällä vaalikaudella vahvistunut.

Kuntavaaleissa on kyse myös siitä, että rakennetaanko koko maata tasapainoisesti jatkossakin. 

Viime kuukausina on kyhäilty vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien ja etenkin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille. En ymmärrä alkuunkaan tällaista ajattelua. Koko Suomea tarvitaan.

Suomen suunta on monen vuoden alamäen jälkeen kohti parempaa. Talous kasvaa. Yhä useampi on saanut työpaikan. Käänne lähti viime keväänä liikkeelle Lapista, kun matkailijoiden määrä lisääntyi tuntuvasti. Tämäkin osoittaa, että Suomen nousuun tarvitaan kaikkia maakuntia ja niiden luontaisia voimavaroja. Tätä maata on rakennettava alhaalta ylöspäin ihmisiin luottaen. Myös maaseudulla on oltava asumisen ja rakentamisen vapaus.

Kestävintä aluepolitiikkaa on edellytysten luominen työpaikoille ja yrityksille. Siksi edistämme määrätietoisesti kotimaisten luonnonvarojemme hyödyntämiseen ja korkeaan osaamiseemme perustuvaa biotaloutta.

Keskustelin keskiviikkona Kiinan presidentin kanssa muun muassa elintarvikeviennin lisäämisestä Kiinaan. Toivotin myös heidän investointinsa tervetulleiksi Pohjois-Suomen biotuotetehtaisiin. Näillä tapaamisilla pyritään vauhdittamaan koko Suomen elinvoiman rakentamista.

Sote-etenee määrätietoisesti. Eduskunnassa ovat jo soten järjestämislaki ja maakuntalaki. Uudistuksella siirretään nykyisin lähes 200 eri kunnallisen organisaation järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 18 maakunnalle. 

Viimeisimmät linjaukset tehtiin tällä viikolla. Sote-uudistuksen valinnanvapauslaki astuu voimaan 1.1.2019. Tällöin valinnanvapauden piirissä ovat asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suun hammashoito.

Maakunnilla, kuten tiedämme, on hyvin erilaiset valmiudet panna toimeen valinnanvapautta. Maakunnat saivat kaipaamaansa joustavuutta toimeenpanoon ja kaikki voivat nyt edetä kykyjensä mukaisesti. Kaikilla on nyt riittävästi aikaa. Valinnanvapauden myötä lääkäriin pääsy helpottuu ja jonot lyhenevät. Keskustalle on tärkeää, että suomalainen upea neuvolajärjestelmä voi säilyä osana julkista terveydenhuoltoa. Tästä maakunnat päättävät itsenäisesti.

Minulle huolenpito koko Suomesta tarkoittaa myös sitä, että tiet, radat, muut väylät ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa koko maassaNäin turvaamme myös elinkeinoelämän edellytykset. Keskustajohtoinen hallitus on investoinut mittavasti näihin tällä vaalikaudella.

On tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen käyttää äänioikeuttaan ylihuomenna sunnuntaina. Mitä ahkerammin koko maassa äänestetään, sitä varmemmin jokaisen maakunnan ääni kuuluu ja koko maata rakennetaan tasapainoisesti myös tulevaisuudessa. Se on huolenpitoa – huomennakin.

 

Soten valinnanvapauden toimeenpanoon vaiheistus

Keskiviikko 5.4.2017 klo 16:37

Sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen sekä maakuntauudistuksen kokonaisuus ovat itsenäisen Suomen historian suurin yksittäinen uudistus. Hallitukset, ministerit, puoluejohtajat ja muut tekijät tulevat ja menevät, mutta uudistus jää. Sen takia olemme huolellisia, mutta myös päättäväisiä.

Sotessa on ollut useita vaiheita, kuten me kaikki varsin hyvin tiedämme. Uudistukseen lähdettiin, koska pitkällä aikavälillä sote-kustannukset olivat karkaamassa ja kuntien resurssit eivät enää yksinkertaisesti olisi riittäneet.

Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat edelleenkin terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kustannukset ovat 3 miljardia euroa pienemmät kuin ne olisivat ilman uudistusta.

Eduskunnassa ovat jo soten järjestämislaki ja maakuntalaki. Uudistuksella siirretään nykyisin lähes 200 eri kunnallisen organisaation järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 18 maakunnalle. Näin palvelujen järjestämisestä vastaa leveämmät hartiat, joka on ollut koko ajan yksi uudistuksen keskeinen tavoite. Maakunnista taas tulee vahvoja julkisia toimijoita ja tehtävistä säädetään tarkemmin maakuntalaissa.

Uudistuksen perusperiaatteista vallitsee aika laaja yhteisymmärrys sekä poliittisten toimijoiden että kansalaisten keskuudessa: vahva julkinen toimija järjestäjänä, järjestäminen ja tuottaminen erotettu, integraatio eli saumaton hoitoketju, kustannusten hallinta, lääkärijonojen purkaminen sekä painopisteen siirtäminen perustasolle.

Viime aikoina on keskusteltu erityisesti valinnanvapaudesta, joka on uudistuksen viimeinen ja samalla uusi palanen. Hallitus ei missään nimessä tule hyväksymään sellaista valinnanvapausjärjestelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän osaksi, jonka toimeenpanoon ei ole varattu riittävästi aikaa. Se on ehdoton edellytys uudistuksen toteuttamiseksi. Nyt sekin on turvattu. Palaute on kuultu.   

Valinnanvapauslaki astuu voimaan 1.1.2019. Tällöin valinnanvapauden piirissä ovat asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suun hammashoito. Maakunnilla, kuten tiedämme, on hyvin erilaiset valmiudet panna toimeen valinnanvapautta. Osa maakuntien sote-keskuksista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä ja hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan vuoden 2020 loppuun asti.

Osassa maakunnissa ollaan jo aika pitkällä ja kannustan edelläkävijöitä toimimaan niin sanotusti pilottimaakuntina. Valinnanvapauspiloteille on tulossa erillistä kannustusrahaa. Tällaisella vaiheistuksella kaikki ehtivät mukaan ja muutos on hallittu. 

Lausuntopalautteissa oli myöskin huolta niin sanotusta kermankuorinnasta. Tuottajien korvaukset ja varsinkin sanktiot tai bonukset estävät kermankuorintaa. Lisäksi asiakkaiden valinta tullaan kieltämään laissa.

Rahoituksen kriteerejä muutetaan ihmisten hyvinvointi- ja terveysriskiin perustuvaan malliin pohjautuvaksi. Mallissa on myös tehokkaat kannustimet. Myös yhteiskuntavastuuta ja verotustietojen avoimuutta koskevaa säädöstä korostetaan. Tiedämme, mihin yhtiöt maksavat veronsa ja kuinka paljon ne tuloksestaan veroa maksavat.

Lisäksi neuvolat ovat herättäneet huolta. Hallitus sopi, että maakunta saa päättää, onko se maakunnan liikelaitoksessa vai valinnanvapauden piirissä. Mutta jos välillä hyppään mahdollisesti tulevan maakuntapäättäjän asemaan, niin siinä asemassa kyllä suosittelisin neuvoloiden säilyttämistä maakunnan liikelaitoksessa, en osana valinnanvapautta.  

Lakiesitys annetaan toukokuun alussa eduskunnalle tarkistusten ja käännösten jälkeen.

Uudistukset ovat olleet Suomessa liian pitkään tekemättä. Enää ei voi jättää tekemättä. Se mikä tehdään, tehdään huolella, mutta päättäväisesti edeten.