Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 4.12.2017 14:52Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissaLue lisää »
  • 4.12.2017 14:50Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa Lue lisää »
  • 4.12.2017 10:51Avaussanat Suomi100 -festareilla Helsingin Sakarinmäen koululla / Östersundoms skolaLue lisää »

Blogin arkisto

EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen on Suomen etu

Jaa |

Keskiviikko 7.6.2017 klo 15:24


Kolumni julkaistu MTV:llä 7.6.2017

Suomi on ollut hyvin aktiivinen keskustelussa EU:n puolustusyhteistyöstä. Tältä osin eurooppalainen aloitteellisuus ja aktiivisuus puolustuksen alalla on hyvin tervetullutta. Komission tänään julkaisema keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta on jatketta tälle eurooppalaiselle keskustelulle ja kehitykselle.

Turvallisuusympäristö on muuttunut ja EU:n on yksinkertaisesti tehtävä enemmän myös turvallisuutensa kehittämiseksi. Jäsenmaiden on viimeistään nyt syytä pohtia, miten unionin käytössä olevia välineitä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Voimmeko tehdä enemmän yhdessä ja vähemmän yksin?  Turvallisuuskysymykset ovat viime vuosina nousseet niiden asioiden kärkeen, joissa ihmiset toivovat EU:lta konkreettisia toimia. Näihin toiveisiin on vastattava.

EU:n tulevaisuudesta puhuttaessa viitataan usein perussopimuksiin ja niihin paineisiin, joita muutokset aiheuttaisivat suhteessa sopimuksiin. Suomen linja on ollut tältä osin selvä. Emme kannata lähtökohtaisesti EU:n perussopimusten avaamista. Prosessi tulisi olemaan liian pitkä ja kivulias kokonaishyöty huomioiden. Tarvittava EU:n uudistustyö on mahdollista tehdä perussopimusten puitteissa. Puolustusyhteistyön osalta perussopimus ei aseta esteitä.

Komission tänään julkaiseman keskustelupaperin tärkein funktio ja lisäarvo on sen tarjoama pitkän aikavälin perspektiivi. Se täydentää jo käynnissä olevaa työtä EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Parhaillaan valmisteltavien puolustusaloitteiden avulla EU:n puolustusyhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan mm. tukemalla eurooppalaista puolustustutkimusta, kehittämällä voimavaroja, lisäämällä puolustuksen rahoitusta, tiivistämällä yhteistyötä puolustussuunnittelussa ja kehittämällä EU:n kriisinhallintaa. Pidän tärkeänä sitä, että komissio patistelee jäsenmaita ja kansalaisia katsomaan myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Puolustus on tähän saakka eri syistä jäänyt yhteisen kehittämisen ulkopuolelle. Vuoden 2013 Eurooppa-neuvosto käynnisti muutoksen. Käynnissä on ollut puolustuksen kehittäminen lähemmäs muilla politiikanlohkoilla olevia täysin normaaleja käytäntöjä. Investointeja koordinoidaan, lainsäädäntöä kehitetään ja sisämarkkinoita tiivistetään puolustuksen alalla. Tätä Suomi on peräänkuuluttanut jo pitkään.

Normalisointiin kuuluu myös EU-budjetin lisääntyvä käyttö puolustuksen tukena. Suomi tukee EU-budjettirahoituksen lisäämistä puolustussektorilla.

Merkittävä kehitys on katseen kohdistuminen globaalin kehityksen ohella myös suoraan Eurooppaa koskettaviin turvallisuusuhkiin. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei ole enää vain kriisinhallintaa, vaan EU pyrkii panostamaan myös entistä enemmän terrorismin torjuntaan ja yleisen turvallisuuden lisäämiseen. Keskustelua solidaarisuudesta, keskinäisestä avunannosta ja kansallisten valmiuksien kehittämisestä on aktiivisesti jatkettava.

Tulevien kuukausien keskeisin päätettävä osa-alue EU-puolustuksen osalta liittyy pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kehittämiseen. PRY tulee jatkossa olemaan yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten eritahtisuus voi toteutua jäsenvaltioiden piirissä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö hyväksytään yhteisesti, mutta sen alla jäsenvaltiot voivat edetä eritahtisesti hankkeesta riippuen. Jäsenvaltiot ovat esittäneet yhteistyön osa-alueita kansallisten prioriteettiensä pohjalta. Suomi on esittänyt toteutettaviksi hankkeiksi mm. avaruusyhteistyötä, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn kehittämistä. Tämän osalta keskusteluja on käyty esimerkiksi Saksan kanssa. Tavoitteena on löytää sopivia yhteistyöryhmiä kunkin painopisteen eteenpäin viemiseksi.

Kokoonnumme muiden päämiesten kesken myöhemmin tässä kuussa konkreettisesti arvioimaan viime vuonna liikkeelle laittamiemme aloitteiden edistymistä. Suomen tavoitteena on, että puolustusyhteistyön kehittämisessä edetään konkreettisten aloitteiden kautta kohti entistä vahvempaa turvallisuusyhteisöä. Tähän saakka otetut askeleet ovat mukailleet pitkälti sitä linjaa, jonka jo viime kesänä muotoilimme yhdessä Ranskan kanssa. Vahva etunoja tämän osalta on Suomen ja Euroopan etu.