Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassa

Jaa |

Tiistai 20.6.2017 klo 14:40


(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Työllä on keskeinen merkitys yhteiskunnan sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi. Nyt työ on murroksessa.

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin edellytys. Siksi työ on myös hallituksen politiikan keskiössä. Hallitus on pyrkinyt madaltamaan kaikin keinoin työllistämisen kynnyksiä. Työ ja ahkeruus ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kaikille tasa-arvoinen tie vaurauteen. Tästä on pidettävä kiinni.

Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jonka tehtävä on tunnistaa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien. Tulevaisuusselonteoissa linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Me teemme nyt tulevaisuusselonteon kahdessa osassa, jotta siitä voidaan keskustella eduskunnan kanssa jo nyt, eikä vain hallituskauden lopussa. Selonteossa tehty työ perustuu avoimelle yhteistyölle ja jatkuvan ennakoinnin hyödyntämiselle päätöksenteossa.

Tulevaisuusselonteon luonteeseen kuuluu myös tulevaisuuden sanoittamista ja aktiivista rakentamista. Selonteon on tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden me Suomelle haluamme. Työn murroksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja siitä saatavan arvon uudelleen määrittelyä. Se tarkoittaa myös murroksen johdosta tehtäviä päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa niin sosiaaliturvaan kuin verotukseen.

Tulevaisuustyön tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta. Tarkoitus on valmistautua erilaisiin muutoskulkuihin ja tarkastella kriittisesti nyt tehtäviä päätöksiä näiden mahdollisten muutosten kautta. Tärkeää on myös ravistella irti nykyhetkestä ja ratkaisuista. Ne perustuvat usein siihen, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

Meidän tulevaisuusselontekomme aihe on työn murros. Tässä selontekoprosessissa etsitään vastauksia laajoihin työn murrosta ja tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Nyt annettu selonteon ensimmäinen osa tuottaa tietoa työn muutoksen laajasta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Se nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Niihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Selonteon toinen osa, kevätkaudella 2018, kokoaa näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen sekä tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta nyt tähän ensimmäiseen osaan:

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa rakennetaan jaettua ymmärrystä työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta. Keskeisimmät kysymykset käsittelevät sitä, kuinka työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja monen yhteiskunnallisen järjestelyn, kuten sosiaaliturvan tai verotuksen pohjan. Toisaalta murros ja muutos luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toiminnan ja itsensä työllistämisen muodoille, kuten alusta- ja jakamistaloudelle.

Yksi suurimmista haasteista on, että työtä ja työmarkkinoita haastaa eriarvoistuminen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että teknologian edistyminen kohtelee erityyppisiä tehtäviä eri tavoin ja eri tahdissa. Työntekijöillä on erilaisia voimavaroja ja resursseja. Työn, työmarkkinoiden ja työn arvon polarisaatiosta seuraavat epävarmuuksia ja riskejä.

Työn ja työelämän muutoksista on viime vuosina esitetty monia erilaisia arvioita – milloin työelämä menee parempaan, milloin huonompaan suuntaan. Voidaan yleistää, että keskimäärin suomalaisilla menee töissä hyvin. Pohjoismainen työelämä on Euroopan parasta. Silti on kasvava määrä ihmisiä, joille kasaantuu kohtuuttomasti työhön ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta. Työn murrokseen täytyy suhtautua vakavasti.


Arvoisa puhemies!

Selonteossa työn tulevaisuudesta on tunnistettu kaksi keskustelulinjaa. Toinen niistä korostaa tuottavuutta ja kilpailukyvyn kehitystä. Toinen korostaa työn merkityksellisyyttä ja muuttuvia arvoja. Kumpikin keskustelu on yksinään vajavainen, siksi tarvitaan sillanrakentamista.

Työn murros on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Siihen ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Työn murroksessa voi murtua kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys. Orastava talouskasvukaan ei enää automaattisesti takaa entisenlaista työllisyyden kasvua.

Murroksen seuraukset yhteiskunnassa voivat olla valtavia. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä muutos sisältää ja merkitsee ja miten siihen vaikutetaan.

Millaista työelämä on ja miten työ lisää osallisuutta, vaikuttaa yksilöihin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Tämä selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Kun sanotaan työn olevan murroksessa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tarkoitus ei ole koota listoja siitä, mikä työ tai mitkä ammatit häviävät ja mitkä eivät, vaan valottaa syvää ja sukupolvien yli jatkuvaa muutosta. Selonteon tässä vaiheessa on nyt tunnistettu seuraavat viisi muutoskokonaisuutta:

1) Työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset

Tällä tarkoitetaan sitä, että automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn organisoinnin tapoja ja vähentävät kustannuksia. Yhtäaikaisesti työpaikat vähenevät ja ammatinkuvat hämärtyvät. Syntyy yhä enemmän väliaikaisia organisaatioita ja yhteisöjä.

2) Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos

Jos työtä tehdään ilman perinteistä työntekijä-työnantaja-suhdetta, muutospaineita kohdistuu keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin ja prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike.

3) Toimeentulon muutos

Viittaa siihen, että jos toimeentulo rakentuu useista puroista, niin ihminen tarvitsee uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja tulla toimeen ja uudenlaisia turvaverkkoja pirstoutuvan toimeentulon tueksi. Tässä muutoksessa toimeentulon ja tuottavuuden polarisaatiokehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

4) Osaamisen muutos

Tarkoittaa sitä, että jos muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja laveaa osaamispohjaa, niin osaamistarpeet muuttuvat taidoiksi yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiin, hallita omaa toimintaa ja toimia muiden kanssa. Myös osaamisen eriarvoistumiskehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Ja viimeisenä:

5) Työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos

Tällä tarkoitetaan sitä, että työ ei enää aina ole pääasiallinen väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ ei myöskään enää tarkoita sitä, mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Tästä huolimatta ihmiset voivat kiinnittyä yhteiskuntaan jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Tätä on vahvistettava.

Kun työntekijän ja työnantajan, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät, keskeiset yhteiskunnan rakenteet, kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja lainsäädäntöön kohdistuu uudistamispaineita. Muutoksien pohjalta olemme tunnistaneet isoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ne ovat muun muassa seuraavanlaisia:

- Miten järjestetään hyvinvointiyhteiskunta, jos talouskasvusta huolimatta kasvava osa ihmisistä jää perinteisen työelämän ulkopuolelle ja palkkatyön verotuksesta saatava rahoituspohja murenee?

- Miten järjestetään yhteiskunnan turvaverkot, jos perinteiset hyvinvointiyhteiskunnan rajanvedot ja säännöllisyydet hämärtyvät ja muuttuvat neuvoteltaviksi?

- Miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan, jos ei työn kautta ja miten uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

- Miten luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien ihmisten pärjäämiselle ja ehkäistään eriarvoistumiskehitystä?

- Miten taataan lavea osaamispohja ja joustavat, yksilölliset osaamisen polut läpi elämän?

- Miten työstä ja sen arvosta keskustellaan nyt ja tulevaisuudessa?

- Pitäisikö luovaa tuhoa eli vanhojen yritysten ja ammattien katoamista ja uusien kehittymistä nopeuttaa ja miten helpotetaan uuden toiminnan käynnistämistä yrityksissä tai uuden työn ja tekemisen löytymistä yksilölle?

Moniin kysymyksiin on jo tehty ja tehdään paljon työtä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta aikajänteestä huolimatta selonteko ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt tehtävissä poliittisissa päätöksissä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin perustulokokeilusta. Se käynnistettiin tämän vuoden alusta. Perustulo voi olla jatkossa merkittävä osaratkaisu työnmurroksessa. Kokeilumme on maailmalla pistetty merkillä ja se herättää paljon mielenkiintoa. Tulevaisuusselonteon 2. osan valmistuttua meillä on jo tuloksia perustulokokeilusta.

Myös hallituksen puolivälintarkastuksessa tekemä linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta on hyvä esimerkki siitä, että työn murrokseen vastataan. Sitä selontekotyö voi omalta osaltaan pohjustaa ja tukea. Uuden talouden ja työn mahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa Suomen tekoälyohjelmalla ja liikennekaarella.

Työn ja talouden mahdollisuuksia vahvistetaan myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen tiivistyvällä yhteistyöllä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, kokeilevan teknologian hyödyntämisessä ja testialustojen tarjoamisessa. Hallitusohjelman kärkihankkeissa jatketaan innovatiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä. Tänä keväänä on avattu kokeilunpaikka.fi -alusta uusille kokeiluille ja niiden rahoitukselle.

Tulevaisuuden työ on myös entistä digitaalisempaa ja kansainvälisempää. Koulutusjärjestelmäämme on suunnattava tukemaan erityisesti näitä kahta megatrendiä. Tämä hallitus on jo panostanutkin kumpaankin näistä.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka ovat siis merkittävältä osin luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla muuttumattomassa tilassa samaan aikaan, kun toimintatavat niin työn tekemisessä kuin teknologian kehittyessä muuttuvat.

Tulevaisuuden työ edellyttää lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä työnantajilta ja työntekijöiltä. Työmarkkinarakenteiden ja lainsäädännön on kehityttävä tukemaan näitä. Työpaikat ovat entistä erilaisempia ja kohtaavat erilaisen kansainvälisen kilpailun.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuus määrittää kansantalouden vaurauden. Tulevaisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työn järkevämmälle tekemiselle ja luovuuden vapauttamiselle.

Yrittäjämäinen työn tekeminen lisääntyy ja ylipäätään pienten yritysten merkitys kasvaa edelleen. Yksinyrittäjyys on kasvanut hurjasti pelkästään 2000-luvulla, millä on monia puolia ja vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse palkkatyöstä luopumista, vaan sitä että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee. Yhteistyötaidot korostuvat. Samalla pitäisi korostua se, että myös rakenteet antavat yhteistyölle tosiasiallisen mahdollisuuden.


Hyvä puhemies!

Hallitus haluaa varmistaa:

Että meillä on tarvittavat kyvykkyydet digitalisaation, tekoälyn, automaatio tai ekosysteemiajattelun hyödyntämiseen.

Että meillä on näkemyksellistä johtajuutta, joka tunnistaa maamme vahvuuksia ja osaa hyödyntää niitä.

Että tunnistamme hallinnolliset, asenteelliset, säädökselliset ja rahoitukselliset pullonkaulat uusien ratkaisujen muotoutumiselle ja teemme kaikkemme niiden poistamiseksi.

Tarvittavat ratkaisut liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen, työn merkityksellisyyden vahvistamiseen, itsensä työllistäjien ja yksin työskentelevien parempaan kohtaamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän
jatkuvan osaamispohjan rakentamiseen. Näillä kysymyksillä menemme myös kohti selonteon toista osaa, jossa lähdetään rakentamaan ratkaisuja ja politiikkavaihtoehtoja.

Teknologia tuottaa paljon vapautta, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille. Meidän on uskallettava muuttua maailman mukana.

Tulevaisuusselonteko tehdään avoimesti keskustellen. Kutsumme keskusteluun ja yhteistyöhön mukaan laajalti erilaisia sidosryhmiä ja tahoja, jotka jo tekevät työtä Suomen tulevaisuuden eteen.