Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Savon Sanomat 110-vuotisjuhlassa

Keskiviikko 27.9.2017 klo 20:19

(muutosvarauksin)

Hyvä juhlayleisö!

Hyvä Savon Sanomien henkilöstö!

Hyvät savolaiset!

Maakuntalehti on maakuntansa näköinen, maakunnan ääni ja peili. Jotta maakuntalehti onnistuu tärkeässä tehtävässään, sen tekijöiden on tunnettava alue, sen ihmiset ja historia paremmin kuin kenenkään muun. Maakuntalehdessä tiedetään, mikä koskettaa ja puhuttelee. Siksipä Savon Sanomissa tiedetään missä on Varpaisjärvi, missä Tuusniemi, missä Puijon Satulanotko.

Lehti kantaa mukanaan monenlaisia kulttuurisia merkityksiä ja historiallista tarinaa vahvasti tulevaisuuteen katsoen. Maakuntalehdellä on perinteisesti ollut erittäin merkityksellinen sivistystehtävä ajassa pysymisessä ja uuden tiedon välittäjänä. Voidaan myös kysyä, kuinka moni yleisöstä on oppinut lukemaan Savon Sanomista. Uskoakseni moni.

Hyvät juhlavieraat!

Lehdellä on pidemmät juuret kuin itsenäisellä Suomella. 110 vuotta sitten Savon Sanomat toimi uuden pienen puolueen, Maalaisliiton, puoluetyön välineenä. Lehti syntyi vaalimenestystä vauhdittamaan. Silloin lehti oli pieni maalaiskansan äänenkannattaja. Yhtään lehteä ei tilattu Kuopion kaupunkiin. Jos joku halusi lehden kaupungissa, se piti hakea omin jaloin konttorista. Vielä vuonna 1940 kaupunkilevikki oli vain parisataa kappaletta.

Sittemmin sotavuodet muuttivat lehdistökenttää. Levikit kasvoivat. Lehdet muuttuivat. Lehti voimistui maaseudulla sitä mukaan kuin Maalaisliitto nousi.  Savon Sanomat valtasi kaupungin 1960-luvulla. Maakunnan ykköslehdeksi se nousi 1970-luvulla.

Puoluepolitiikka väistyi maakunnan edunvalvojaroolin voimistuessa. Lehdestä tuli maakunnallinen instituutio, joka ajoi maakunnan elinvoimaa: yliopistoa, Savon Sellua, marjanviljelyä, sähköistämisestä ja teollistumista.

Savon Sanomat oli 1980-luvulla mahtilehti yli 90 000 kappaleen levikillä. Sen levikkialuekin kattoi silloin koko Savon Pertunmaalta ja Savonlinnasta, Mikkelistä Iisalmen ohi Pyhäsalmelle saakka. Aluetoimituksia oli jokaisessa Savon kaupungissa ja Helsingissäkin. Lehti oli maakunnallisesti omistettu maakunnallinen instituutio 1980-luvun loppuun saakka. Erilaisten, dramaattistenkin vaiheiden jälkeen lehdestä tuli osa Keskisuomalainen lehtikonsernia.

Hyvät kuulijat!

Savon Sanomat, kuten muutkin isot maakuntalehdet ovat tänä päivänä puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Ne eivät kuitenkaan ole sitoutumattomia vaan päinvastoin erittäin sitoutuneita omaan alueeseensa ja sen kehittämiseen.

Aluepolitiikka on Savon Sanomien ytimessä. Voi sanoa, että lehti on ollut historiassaan suomalaisen aluepolitiikan johtavia medioita. Aluekehitys on noussut voimakkaan muuttoliikkeen ja kaupungistumisen seurauksena yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheeksi median palstoille tänäkin päivänä. Kaupungistuminen jatkuu myös täällä Savossa. Alueellista tasapainoa ei voida saavuttaa vastustamalla kaupungistumista. Mutta maakuntien luontaisiin vahvuuksiin perustuvaa aluekehityspolitiikkaa tarvitaan. En usko tässäkään vastakkainasetteluun; on pikemminkin haettava win-win-ratkaisuja. Valtiovallan tehtävänä on tukea alueiden vahvuuksien hyödyntämistä liikenneyhteyksillä, yrittäjyyden edellytyksillä ja koulutusmahdollisuuksilla.

Savon Sanomille on omintakeista moniäänisyys ja keskustelevaisuus. Olette vaalineet kunniakkaan historianne ajan suomalaista kulmakiveä, sananvapautta. Olen myös itse vahva sananvapauden kannattaja. Sananvapaus on sivistysyhteiskunnan yksi kivijaloista.

Savon Sanomat on vahvasti savolainen ja itäsuomalainen sanomalehti, mutta varteenotettava ja tarkoin seurattu valtakunnallinen media. Kuva maailmasta olisi vajavainen ilman hyvin toimitettuja maakuntalehtiä. Se katsoo yhteiskunnan tapahtumia avarakatseisesti laajemmin kuin mitä Puijon Tornista näkee.

Arvoisa juhlayleisö!

Sanomalehdillä on takana iso rakennemuutos. Lehtien omistus on keskittynyt. Lehtien välinen sisältöyhteistyö on lisääntynyt. Maakuntalehdet eivät ole muuttuneet yksiäänisiksi. Lehdet ovat persoonallisia ja vahvoja oman maakuntansa äänenkannattajia. Parhaillaan Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa, jotka ovat kansanvaltaisia itsehallintoalueita. Maakuntauudistus tuo uuden journalistisen näkökulman ja tehtävän maakuntalehdille.

Nykymedian tehtävä on edelleen konkretisoida ja auttaa ymmärtämään monimutkaisia asioita. Niiden tehtävä on osoittaa, mitä vaikeaselkoisiin rakenteisiin on kätketty, miten erilaiset järjestelmät toimivat ja miten yhteiskunnalliset ratkaisut vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

Harvat asiat ovat mustavalkoisia. Pidän tärkeänä, että lehdet raportoivat asioiden monista puolista. Lehtien pitää herättää meidät kaikki kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä.

Sanomalehden käsite on muuttunut. Se on kaikenlaista verkkosisältöä, joka päivittyy kaiken aikaa. Nyt mediassa tapahtuu isoja murroksia erityisesti digitaalisten jakelutapojen myötä. Digitalisoituminen on taloudellinen haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus. Tieto kulkee entistä nopeammin ja on entistä useampien saavutettavissa. Tämä vahvistaa lehden roolia sekä lukijayhteisöään kokoavana, yhteisöllisenä vaikuttajana että sen edunvalvojana.

Sanomalehden voima on sen monipuolisuudessa. Maakuntalehdillä on vaativa tehtävä huolehtia, että sen sivuilla näkyvät myös sellaiset asiat ja elämän ilmiöt, jotka eivät ole välttämättä juuri tänään muodikkaita, mutta jotka ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä - esimerkiksi kulttuuriartikkelien kautta. Tämä on osa myös Savon Sanomien arvotyötä.

Suuria lehtiä on entistä vähemmän. Samalla kun levikit ovat olleet jo pitkään hienoisessa laskussa, lehtien vastuu on kasvanut. Vasta- tai valemedian synnyn myötä perinteiseen lehdistöön kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Tämä näkyy myös maakunnissa. Maakuntalehtien on vastattava valheisiin perustellulla tiedolla ja laadukkaalla journalismilla. Asioihin perehtyminen ja oikeellisuus sekä laadukas journalismi näyttelevät entistä tärkeämpää roolia myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta.

Hyvä juhlaväki!

Savon Sanomat on ollut ja on savolaisen elämänmuodon peili. Se kertoo savolaisten elämästä niin kuin ne ovat, mutta tekee sen tarvittaessa huumorilla. Se on arvokasta kulttuurityötä.

Savon Sanomissa kunnioitetaan kansanviisautta: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Valtioneuvoston puolesta onnittelen 110-vuotiasta lehteä. Menestystä tulevaan lehdelle, alueelle ja sen ihmisille! Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta kaikille!

Macronin puheesta

Tiistai 26.9.2017 klo 20:49

Tapasin Ranskan presidentti Emmauel Macronin perjantai-iltana, keskustelimme tuolloin jo hänen tämän päiväisen puheensa sisällöstä. Macron oli ilmaisussaan juuri niin visionäärinen kuin perjantain keskustelun perusteella saatoin odottaa.

Toisaalta puhe oli jatkoa EU:n tulevaisuuskeskustelulle, joka vedettiin yhteen Rooman julistuksessa maaliskuussa. Macron ei vielä tuolloin osallistunut pohdintaan, mutta tämänpäiväinen puhe pohjautui samaan arvopohjaan ja sisälsi samoja asioita kuin Rooman julistus. Monilta osin hänen ajatuksensa menivät kieltämättä paljon pidemmälle.

Monet ajatukset olivat suurpiirteisiä ja ikään kuin ilmaan heitettyjä palloja, kuten Macron itse perjantaina totesikin. Osa esityksistä oli selkeästi pidemmän tähtäimen tavoitteita ja osa tarkoitettu lähiajalle toteutettavaksi. Allekirjoitan esimerkiksi sen, että EU on monelta osin tehoton ja hidas. Päätöksenteosta on saatava ketterämpää ja suoraviivaisempaa.
Puheessa oli elementtejä, joita voimme tukea. Tällaisiksi kokonaisuuksiksi nostaisin unionin globaalin aseman vahvistamisen niin yhtenäisemmän maahanmuutto kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikankin osalta. Puolustusyhteistyön syventäminen on Suomen intressissä ja olemme tehneet sen valmistelussa hyvää yhteistyötä Ranskan kanssa. Esitin Macronille perjantaina pakolaiskysymykseen pidemmän aikavälin ratkaisua, jonka peruspilarit muodostuvat;
- toimivista ulkorajoista
- Schengen- ja Dublin –sopimusten kunnioittamisesta ja voimaan palauttamisesta
- Ihmisten auttamisesta lähempänä kriisialueita
- entistä paremmasta yhteistyöstä YK:n ja UNCHR:n kanssa sekä entistä tehokkaammasta uudelleen sijoittamisesta niiden ihmisten osalta, jotka ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun
Tämän kautta pystyisimme vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää, sekä järjestelmällisemmin tarjoamaan apua niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Samalla nykyiselle hallitsemattomalle, epäinhimilliselle, salakuljettajien organisoimalle pakolaisvirralle saataisiin hallitumpi ja inhimillisempi muoto.
Ympäristö- ja energiapolitiikan osalta on helppo yhtyä Macronin tavoitteisiin ja vaatimukseen eurooppalaisesta johtajuudesta niin liikenteen kuin asumisenkin osalta. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava, siihen palataan jo perjantaina Tallinnassa.

Maatalouspolitiikan osalta Macronin pohjahuoli oli oikea, kuinka vähentää byrokratiaa, luoda joustavuutta ja turvata elintarviketurvallisuus ja mahdollisuus elinkeinoon. Tätä keskustelua on tärkeä jatkaa maatalousuudistuksen yhteydessä.

Talouden osalta Macron peräänkuulutti yhteistä kunnianhimoa, hänen mukaansa euro on yhteisen Euroopan ydin. Näkemykseni mukaan EMU:n kehittämisessä on edettävä hallituin askelein. Ensin on saatava kunkin maan omat uudistukset tehtyä ja jäsenmaiden talous kuntoon. Pankkiunionin jo sovitut askeleet on toimeen pantava ja siten riskitasoa selvästi laskettava, ennen kun voidaan vakavasti puhua uusista rahaliiton syventämiseen tähtäävistä toimista. Macron ottaisi tältä osin liian suuria harppauksia.

Hän esitti myös vahvaa euroalueen budjettia. Perinteisten jäsenmaksujen lisäksi Macron esittää budjetin kartuttamista verotuksen elementtien kautta mm. ympäristö- ja yritysverotuksella. Näiden osalta voin heti sanoa, että verotusoikeuden antaminen Euroopan unionille ja budjetin voimakas kasvattaminen ovat asioita, joissa yhteisymmärryksen löytyminen tällä hetkellä tuntuu hyvin kaukaiselta. Suomi on suhtautunut verotusoikeuden antamiseen unionille kielteisesti, niin kuin suurin osa jäsenmaista.

Macron painottaa myös euroalueen vahvaa solidaarisuutta, tehokkuutta ja hyötyä. Allekirjoitan nämä, mutta solidaarisuuden toinen puoli on myös vastuu, jota emme voi tässä yhteydessä unohtaa. Macron tuo esille myös yhteisen valtiovarainministerin ja esittää useita muitakin institutionaalisia muutoksia. Itse lähden siitä, että nyt kartoitamme EMUn ongelmat ja haemme parhaat vaihtoehdot ongelmien ratkaisuksi. Tätä työtä teemme nyt hallituksessa ja haemme Suomen kannat EMUn jatkokehittämiseen yhdessä eduskunnan kanssa syksyn aikana.

Torstaina tapaamme EU:n hallitusten päämiesten kanssa Tallinnassa. Uskon, että illan keskustelusta tulee mielenkiintoinen.

Avoin, visioiva ja tulevaan suuntaava tapaaminen presidentti Macronin kanssa

Lauantai 23.9.2017 klo 9:24

Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ei ole turhaan kehuttu hänen aktiivisuudestaan ja visionäärisyydestään Euroopan unionin kehittämisessä. Tapaamisemme eilen oli idearikas, avoin ja inspiroiva. Kävimme asiakokonaisuuksia konkreettisesti läpi, perustellen ja maidemme kokemuksista näkemyksiä vaihtaen.

Ajattelemme hyvin samalla tavalla niin taloudesta, uudistuksista kuin globaalista tilanteesta. Sekä Suomessa että Ranskassa tarvitaan jatkuvaa uudistumista kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi.Arvostan presidentti Macronin tapaa, jolla hän on tarttunut tähän aiheeseen. Kävimme hedelmällisen keskustelun konkreettisista toimista molemmissa maissa. Uskon, että tämän pohjalta voimme jatkaa keskustelua eri yhteyksissä. Hänellä on edessään koko EU:n kannalta tärkeä tehtävä ja omaan kokemukseeni perustuen voin arvata, ettei tehtävä tule olemaan Ranskassakaan helppo.Tuskin kukaan EU-johtajista helppoa tehtävää on näinä aikoina on hakenutkaan.

Macron esitteli alustavasti myös ensi tiistaina lanseeraamaansa aloitetta EU:n uusista visioista. Hän tulee esittämään useita aloitteita, joista toivoo keskustelua ja pohdintaa. Macronin mukaan aloitteet tulevat keskittymään useille eri sektoreille mukaan lukien talous- ja rahaliitto, koulutus ja kansalaisten EU-keskustelun aktivoiminen. Tätä samaa keskustelua meidän tulee myös Suomessa käydä avoimessa ja kehittävässä hengessä, niin kansalaisten, hallituksen kuineduskunnankin sisällä. Marraskuun alussa siihen tarjoutuu eduskunnan osalta hyvä tilaisuus, kun annan pääministerin ilmoituksen EU-asioista. Kansalaisten keskuudessa samaa keskustelua on pyrittävä ruokkimaan aktiivisesti. Myös aktiivista kansalaiskeskustelua tarvitaan.

Kaikki Macronin esitykset eivät varmasti tule saamaan varauksetonta tukea eri jäsenmaissa, ei SuomessakaanUusissa aloitteissa visiointi on tärkeää, mutta taustalla tulee olla myös vastuuta, erityisesti puhuttaessa rahaliiton kehittämisestä. Macronin kanssa olemme kuitenkin hyvin yksimielisiä siitä, että EMU ei ole valmis, sitä tulee kehittää ja uudistaa. Miten? Se on tulevien vuosien iso asia. Työ Suomen kannan muodostamiseksi on jo alkanut ja linjaamme lokakuussa selkeät askelmerkkimme, joita tulen ajamaan myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Tuolloin EMU on virallisesti asialistalla myös päämiesten kokouksessa.

Euroopan unionilla on muiltakin osin edessään hyvin tärkeä syksy. Unionin kehitys on jälleen saanut positiivista tuulta alleen, siihen on tartuttava. Tästä olimme presidentti Macronin kanssa hyvin yksimielisiä. Unionin on oltava aktiivinen toimija, tehostettava päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Maidemme välinen yhteistyö EU-asioissa on ollut aina hyvää ja tiivistä, sitä haluamme vaalia edelleen ja jatkaa määrätietoisin askelein.

Palasimme tänään myös vuosi sitten kesällä yhdessä Suomen ja Ranskan tekemään EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvään aloitteeseen. Meidän on vahvistettava puolustusyhteistyötä EU:ssa. Toivoimme yhdessä Ranskan kanssa, että EU-mailla on poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen.Peräänkuulutimme EU:n ja Naton väliseen yhteistyöhön entistä strategisempaa otetta. Vuosi on kulunut ja edistys eurooppalaisen puolustuksen osalta on ollut nopeaa ja mukaillut niitä askelmerkkejä, joita peräänkuulutimme. Tältä osin saatoimme todeta asioiden edenneen hyvin.

Tänään vetosimme yhdessä sen puolesta, että kehitys EU-puolustuksen osalta jatkuu Eurooppa-neuvoston kesäkuussa linjaamalla tiellä, niin pysyvän rakenteellisen yhteistyön kuin muiden hankkeiden osalta. Me olemme valmiit toimimaan tässä edelläkävijöinä.

Tapaamisessa nousivat esille myös maahanmuuttoon liittyvä kysymykset. Kerroin avoimesti Macronille näkemykseni ja visioni asian ympärillä olevan paineen helpottamiseksi. Euroopan ulkorajat on saatava toimimaan. Hallitsematon turvapaikanhakijoiden virta on kyettävä pysäyttämään. Pakolaisleireillä on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä YK:n kanssa ja ne ihmiset, jotka todetaan oikeutetuksi kansainväliseen suojeluun -pakolaisstatukseen, voimme uudelleen sijoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta EU:n jäsenvaltioihin. Tämä olisi hallittua ja oikeudenmukaisempaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka todella tarvitsevat suojaa. Macron jakoi tämän ajatuksen.

Suomalainen jalkapallo pääsi myös Ranskan kartalle. Perusteellisten keskustelujen päätteeksi annoin EU-kollegalleni maailman pohjoisimman kansallisessa liigassa pelaavan jalkapallojoukkueen paidan, eli Rovaniemen palloseuran. Ja kuten arvata sopii, tämä oli ensimmäinen Ropsin paita myös asiaan vihkiytyneelle Macronille.

EU-kysymysten parissa jatketaan ensi torstaina Tallinnan epävirallisessa päämiestapaamisessa. Silloin Saksan merkittävien vaalien tulos on selvillä ja Macron on heittänyt toistakymmentä EU:n tulevaisuuspalloa ilmaan.

Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaan

Keskiviikko 13.9.2017 klo 14:28

Komission puheenjohtaja piti tänään perinteisen State of Union puheen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Puhe huokui monelta osin tulevaisuuden uskoa, joka ehkä vielä vuosi sitten brexitin jälkimainingeissa loisti poissaolollaan.

Olen tyytyväinen siihen, että puheessa oli pelkän tulevaisuuden maalailun sijaan aimo annos konkretiaa ja realismia. Sitä Euroopan unioni tällä hetkellä tarvitsee. Enemmän tekoja.

Aloitteet, joita halutaan viedä eteenpäin kohdistuvattoimiin, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä on selkeä lisäarvo. Juncker totesi osuvasti ”EU.n tulee olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa”. Tätä näkökulmaa olemme pitäneet myös omissa kannoissamme vahvasti esillä. Aloitteiden määrän vähentäminen jo komission toimikauden alussa on palvellut tätä tavoitetta.

EU on vuoden aikana saanut useita asiakokonaisuuksia eteenpäin mm. puolustuksen, kauppapolitiikan sekämaahanmuuton osalta. Tämä tekemisen on näyttävä tulevina vuosina. Tähän myös Juncker selkeästi puheellaan halusi tarttua.

Olen tyytyväinen, että Junckerin esille nostamissa tavoitteissa ja aloitteissa erotellaan selkeästi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä on lähestymismalli, joka luo mahdollisuuksia asettaa käsillä olevia aloitteitaoikeaan perspektiiviin.

Perussopimusmuutokset eivät edistä tehokasta päätöksentekoa. Tämä oli ohjenuorana myös tänään pidetyssä puheessa. Se on ollut myös Suomen lähtökohtana.

Junckerin puheessa esittämät konkreettiset avaukset olivat monelta osin tervetulleita. Me olemme painottaneet kuluvan vuoden aikana aktiivisesti vapaakaupan merkitystä, kilpailukyvyn kasvattamista sekä työpaikkojen luomista. Yhtälailla olemme edistäneet aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa EU:n on kyettävä ottamaan johtajuus. Tämä luo samalla laajalti kilpailuetua Euroopalle sekä investointimahdollisuuksia Suomelle tärkeällä biotalous sektorilla. 

Konkreettisena avauksena Juncker esitti euroopanlaajuista teollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uutta teknologiaa kehityksen tueksi. Tämä on kokonaisuus, joka on saatava tuloksellisesti maaliin.

Euroalueen kehittämisen osalta puheessa esitettiin useita näkemyksiä. Näihin tarvitsemme lisää konkretiaa. Keskustelua on kuitenkin hyvä käydä avoimesti tietyt periaatteet mielessä pitäen.

Euroalueen kehittämisessä avain on sijoittajavastuuta painottavan pankkiunionin loppuunsaattaminen, kuten Juncker oikein esittääVasta sen jälkeen voimme realistisesti puhua pitkän aikavälin tavoitteista, joiksi Juncker nostaa muun muassa eurobondit

Kulunut vuosi ja tämänpäiväinen komission puheenjohtajan puhe osoittaa, että Euroopan ehkä hieman hallitsemattomiakin vauhtivuosia seurannut apatia on vaihtunut tavoitteelliseksi konkretiaankeskittyväksi realismiksi. Nyt olemme selkeästi kyenneet löytämään asiakokonaisuuksia, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä voimme saavuttaa suuremman hyödyn. EU on hyväksynyt sen, että olemalla pienissä asioissa pieni, voi suurissa asioissa nousta nopeastikin todella suureksi. Työ jatkuu.

Vaikuttaminen EU:ssa on pitkäjänteistä työtä. Sen osoitti tämän päiväinen äänestys metsien hiilinielukysymyksessä LULUCF:ssä. Suomi sai kovalla työllä läpi kompromissin, joka takaa osaltaan Suomen kestävän metsätalouden jatkumisen. Tämän osalta vaikuttaminen jatkuu nyt neuvostossa.

 

Juha Sipilä

Pääministeri