Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Pääministerin uudenvuoden tervehdys

Sunnuntai 31.12.2017 klo 11:55

”Ei yö niin pitkä ettei päivä perässä.” Tämä sanonta kuvaa hyvin Suomen talouden kehitystä vuonna 2017. Vuosien näivettymisen jälkeen Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun. Tuoreimpien arvioiden mukaan kansantuote kasvaa tänä vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Muutos on ollut jopa nopeampi kuin kukaan osasi ennustaa vielä vuosi sitten.

Talouden käänne näkyy monin tavoin kansalaisten arjessa. Kaikkein tärkeintä on, että työpaikkojen määrä kasvaa. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan työllisten määrä oli marraskuussa peräti 83 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukua voi havainnollistaa niin, että jokaisena vuoden päivänä syntyi 230 uutta työpaikkaa. Työssä olevien osuus työikäisistä nousi marraskuussa 70,4 prosenttiin eli korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen.

Myös työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heitä oli marraskuussa 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tätä lukua voi havainnollistaa niin, että vuoden aikana joka päivä 160 työtöntä pääsi joko töihin tai heidän työttömyytensä päättyi muusta syystä.

Erityisen ilahduttavaa on, että työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömyys vähenee nyt kaikkialla Suomessa. Suuret ja pienet yritykset palkkaavat lisää väkeä. Nyt on huolehdittava siitä, että yritykset löytävät tekijät avautuviin tehtäviin.

Muutos on saatu aikaan yhteisillä ponnistuksilla. Niiden ansiosta talousuutisia hallitsevat nyt tiedot uusista investoinneista ja työpaikoista eivätkä ilmoitukset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kuten niin monien vuosien ajan tapahtui.

Muutos näkyy myös yleisessä ilmapiirissä. Kansalaiset luottavat tulevaisuuteen vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Työ on paras lääke syrjäytymisen torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Siksi työllisyyden vahvistaminen on ja pysyy hallituksen tärkeimpänä tavoitteena.

Hallitus haluaa varmistaa, että kaikki väestöryhmät pääsevät nauttimaan kasvun hedelmistä. Olemme pyrkineet jakamaan myös taloustalkoiden vastuut mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ilahduttavaa onkin, että tuoreimpien tilastojen mukaan tuloerot eivät kasvaneet viime vuonna lainkaan toisin kuin julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Kasvun vahvistuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerojen kasvun torjuntaan. Se edellyttää erityistä pidättyvyyttä niiltä, jotka päättävät kaikkein korkeimmista palkoista ja palkkioista. Hyvää esimerkkiä tarvitaan myös taloutemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Se edellyttää jatkossakin palkkamalttia.

Vaikka tuoreet talousuutiset ovatkin hyviä, emme voi jäädä lepäämään laakereillemme. Meidän on pyrittävä ennakoimaan yhteiskunnallista kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Moni tulevaisuuteen liittyvä muutos näyttäytyy helposti uhkana.

Tuttuja ammatteja katoaa teknologisen kehityksen myötä. Osa ihmisistä ja alueista on vaarassa pudota kehityksen rattailta. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Yhteinen haasteemme on tunnistaa isot tulevaisuuden kysymykset ja etsiä niihin oikeat vastaukset.

Sen tiedämme jo nyt, että kasvatus ja koulutus ovat jatkossakin Suomen menestyksen avainsanoja. Vain yhden esimerkin mainitakseni meidän on aika käynnistää lasten etua ajatellen avoin keskustelu oppivelvollisuusiän pidentämisestä joko alku- tai loppupäästä tai molemmista.

Talouden käänteen ohella päättyvää vuotta on leimannut Suomi100 -juhlavuoden tunnus Yhdessä. Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlimme tätä merkkivuotta todellakin yhdessä. Jopa 600 000 suomalaista osallistui juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Viralliseen ohjelmaan ilmoitettiin yli 5 000 erilaista hanketta. Suomalainen kansalaisyhteiskunta näytti voimansa.

Loimme myös kaksi uutta itsenäisyyspäivän perinnettä. Itsenäisyyspäivän aatosta tuli iloinen kansanjuhla. Tämä perinne täydentää sopivasti arvokasta tapaamme juhlia itsenäisyyttä 6. joulukuuta.

Pääministerin näkökulmasta juhlavuoden hienoin tapahtuma oli valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla 5. joulukuuta Helsingin Säätytalossa. Tästäkin tapahtumasta kannattaa tehdä jokavuotinen perinne. Tulevaisuus kuuluu nuorille sukupolville, ja siksi he ansaitsevat oman juhlansa.

Nyt satavuotisjuhliaan siirtyvät viettämään Viro, Latvia ja Liettua - kukin omalla tavallaan. Haluan sydämellisesti onnitella naapureitamme. Meitä yhdistää sekä historia että yhteinen, suurten mahdollisuuksien tulevaisuus.

Etenkin virolaiset ottivat täysin sydämin meidän juhlavuotemme omakseen. Maidemme välisissä suhteissa eletään erityisen aktiivista kautta. Tunnelihanke Suomen ja Viron välillä kertoo yhteistyömme kunnianhimon tasosta.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut sen yhtenäisyys. Yhtenäisyys on itseisarvo mutta itsestään selvää sen säilyminen ei ole. Tämä on hyvä muistaa, kun Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlien jälkeen on edessä vuosi 2018. Silloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi jakautui kahtia tavalla, jonka muistot ovat edelleen kipeät.

Toivon, että voisimme lähestyä tätä sisällissodan muistovuottakin yhdessä sen sijaan että ryhtyisimme kaivamaan uudestaan niitä rajalinjoja, jotka jakoivat suomalaiset vuonna 1918.

Olemme yhdessä sopineet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, että aloitamme sisällissodan muistovuoden yhteisellä tilaisuudella, jolla korostetaan sovintoa, demokratiaa ja yhteiskunnan eheyttä.

Espanjalaisen filosofin ja runoilijan George Santayanan tunnetun aforismin mukaan ”ne, jotka eivät muista menneisyyttä ovat tuomitut toistamaan sitä”. Tämä viesti sopii myös muistovuoden 1918 viettämisen perusteeksi.

Yhdessä olemme selvinneet sata vuotta ja vain yhdessä selviämme myös seuraavat sata vuotta.

Hallitus: Seksuaalinen häirintä on kitkettävä

Tiistai 12.12.2017 klo 13:25

Seksuaalinen häirintä on tänä syksynä noussut vahvasti esille. Suomen hallitus suhtautuu erittäin vakavasti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun ja ihmisten kertomiin kokemuksiin. Hallitus korostaa, että seksuaalinen häirintä on aina tuomittavaa, eikä sitä saa hyväksyä missään tilanteessa. On tärkeää, että myös eduskunta keskustelee aiheesta.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on lailla kielletty. Asenneilmapiirissä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa ja tarvitaan käytännön toimenpiteitä, kuten selkeät toimintaohjeet häirintätapausten varalle työpaikoille. Hallitus kehottaa kaikkia työnantajia ja organisaatioita tarkastelemaan, mitä ne voisivat tehdä häirinnän lopettamiseksi. Johtajilla ja esimiehillä on vastuu siitä, että työpaikoilla toteutuu nollatoleranssi seksuaalista häirintää vastaan. Hallitus myös rohkaisee häirintää kokeneita ihmisiä nostamaan asian esille työyhteisössään.

Suomessa on muutettava asenteita ja toimintatapoja, minkä on tapahduttava niin työpaikoilla, kouluissa, internetissä kuin erilaisten harrastusten parissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kouluihin, jotta oppimisympäristöt ovat turvallisia lapsille ja nuorille. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja toisia kunnioittavaan opiskelu- ja kouluympäristöön.

”Seksuaaliseen häirintään liittyy tietynlainen puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri”, sanoo pääministeri Juha Sipilä”, ”Nyt on tärkeää pitää keskustelua yllä, jotta asiat muuttuvat.”

Hallitus päättää tasa-arvo-ohjelman yhteydessä ensi keväänä toimista, joihin se ryhtyy seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Ministerit Lindström, Mattila ja Saarikko puolestaan ovat kutsuneet työmarkkinajärjestöt ja keskeiset sidosryhmät keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla vielä ennen joulua.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on antanut Opetushallitukselle toimeksi päivittää yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa asiasta annetut ohjeistukset helmikuun 2018 loppuun mennessä, jotta kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa toimivilla on valmiudet toimia seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän estämiseksi.

Hallitus painottaa, että nyt tarvitaan toimintaa kaikilta. Myös yksittäinen kansalainen voi puuttua häiritsevään käytökseen. Seksuaaliseen häirintään on saatava nollatoleranssi yhteiskunnassamme.

Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:52

(muutosvarauksin)

Hyvät kutsuvieraat, bästa gäster,

Excellencies, Ladies and Gentlemen,

Suomen senaatti hyväksyi päivälleen sata vuotta sitten, joulukuun neljäntenä päivänä 1917, esityksen Suomen hallitusmuodosta ja sen perusteista jätettäväksi valtiopäiville samana päivänä. Samana iltana senaatti hyväksyi yleisistunnossaan puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin ilmoituksen Suomen itsenäisyyttä koskevan julistuksen antamisesta Suomen kansalle. Tämä tasan 100 vuotta sitten päivätty julistus on alkuperäisenä nähtävissä tässä näyttelyssä.

Eduskunta, joka oli jo marraskuun 15. päivänä julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen edustaja Santeri Alkion ehdotuksesta joulukuun 6. päivänä 1917.

Tuota päivää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä, vaikka yhtä hyvin itsenäisyyspäivä voisi olla marraskuun 15. päiväkin.

Suomen itsenäistyminen oli monivaiheinen prosessi. Sen alkupisteeksi voidaan nostaa maaliskuussa 1809 pidetyt Porvoon valtiopäivät. Vähän aiemmin päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen sota oli katkaissut Suomen yli 650 vuotta vanhan yhteyden Ruotsiin ja Suomesta oli tullut Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen asema Venäjän yhteydessä oli poikkeuksellinen. Suomen sisäisestä hallinnosta vastasi Suomen oma senaatti, joka sai täysimääräisesti käyttöönsä Suomen verotulot.

Suomi säilytti vanhat Ruotsin-vallan aikaiset lakinsa, luterilaisen uskonnon, omat hallinnolliset instituutionsa ja ruotsin kielen maan hallintokielenä. Venäjän ja Suomen välille tuli vuonna 1812 tulliraja. Samana vuonna liitettiin takaisin autonomisen Suomen yhteyteen ne alueet, jotka oli palautettu Venäjälle vuosien 1721 Uudenkaupungin rauhassa ja 1743 Turun rauhassa.

Uusi valtiollinen yhteys osoitti nopeasti edullisuutensa, mikä hälvensi alkuvuosien kiistämätöntä kaipuuta takaisin Ruotsin yhteyteen. Vuosisatoja kestänyt pelon ja sotien aika päättyi. Venäjän suuri keisarikunta tarjosi lähes rannattomat mahdollisuudet taloudellisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pietarin talousalue imi kaikki ne maa- ja metsätalouden tuotteet, jotka Suomi sinne myi. Kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia suomalaisia renkejä, piikoja, käsityöläisiä ja eri alojen ammattilaisia.

Suomessa oli vain pieniä omia sotilasosastoja, mutta tuhannet suomalaiset loivat uran Venäjän armeijassa ja laivastossa – amiraali- ja kenraalikuntaan heistä nousi noin viisisataa. Gustaf Mannerheim on nykyisin varmasti tunnetuin heistä, mutta ei suinkaan ainoa.

Suurin osa Puolaa ja Baltian alueet kuuluivat nekin Venäjän keisarikuntaan. Se lisäsi taloudellisia ja kulttuurisia suhteita näiden maiden ja Suomen välillä. Pietari, Moskova, Varsova ja Krakova olivat taiteiden ja musiikin keskuksia.

Kalevalainen runokulttuuri yhdisti Suomea ja Viroa, Suomessa toimi suuri joukko liettualaisia sotilaita ja suomalaiset jääkärit taistelivat ensimmäisen maailmansodan aikana Liepajassa, Misse-joella ja Riianlahdella.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Puola ja Baltian maat onnistuivat Suomen tavoin saavuttamaan itsenäisyyden ja säilyttämään sen. Suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat Viron ja Latvian vapaustaisteluun. Mannerheimin vanhat ja läheiset yhteydet Puolaan olivat tärkeässä asemassa Venäjän vuosien 1918–1921 sekasortoisen sisällissodan aikana.

Hyvät kutsuvieraat!

Vuosisatojen yhteinen historia yhdistää Suomea ja itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna avattavan Kansallisarkiston Pro Finlandia-näyttelyn kohdemaita, Venäjää, Puolaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Yhteinen historiamme ennen itsenäistymistä ei aina ollut helppo. Venäjä ajoi 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä yhtenäistämispolitiikkaa, joka uhkasi murentaa sen perustan, jolle autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan instituutiot olivat rakennettu. Nikolai II:n aikana suhtautuminen keisariin muuttui radikaalisti – venäläistämistoimilla hänen katsottiin rikkoneen Suomelle antamansa erillisen hallitsijanvakuutuksen. Vastarinta voimistui sekä porvarillisella puolella että työväenliikkeen keskuudessa, joka imi Venäjältä radikaaleja ajatuksia.

Suomen itsenäistyminen tapahtui myrskyisissä merkeissä keskellä Venäjää koetellutta vallankumousta. Leninin johtama bolševistinen kansankomissaarien neuvosto hyväksyi Suomen itsenäistymisen vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Neljän päivän kuluttua myös Ruotsi, Ranska ja Saksa tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin vasta lokakuun 14. päivänä vuonna 1920.

Hyvät kuulijat!

Kansallisarkiston Pro Finlandia näyttely esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan keskeisiin kehitysvaiheisiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja ja muita aineistoja. Näyttely ja sen antia täydentävä 750 sivuinen oheiskirja antavat syvän ja monipuolisen kuvan Suomesta ja sen suhteista tämän vuoden kohdemaihin, jotka kaikki olivat osa Venäjän keisarikuntaa.

Bästa gäster!

Denna utställning är på många sätt mycket aktuell. Historien hjälper oss att förstå de utgångspunkter som reglerade dessa länders relationer under tiden mellan första och andra världskriget och decennierna därefter.

This exhibition is very topical in many respects. A knowledge of history helps us understand the background and circumstances that governed the relations between countries in the inter-war years and in the decades following the Second World War.

Kansallisarkiston vuosina 2014–2017 toteutettu neljän näyttelyn ja julkaisun sarja on ollut upea lisä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Tämä kertoo siitä, miten rakentui se Suomi, joka sata vuotta sitten lähti itsenäisyyden tielle. Autonomian aikana kehitetyt toimivat instituutiot ja laajat kansainväliset suhteet, naisten yhdenvertaisuus ja modernit aatteet antoivat sen uskottavuuden, jonka ansiosta uusi tasavalta voitiin hyväksyä suvereenina valtiona muiden suvereenien valtioiden joukkoon.

Näillä sanoilla julistan Kansallisarkiston neljännen Pro Finlandia-näyttelyn avatuksi!

Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:50

(muutosvarauksin)

Arvoisat valtioneuvoston jäsenet,

Olemme kokoontuneet valtioneuvoston juhlaistuntoon historiallisena päivänä. Tasan sata vuotta sitten joulukuun neljäntenä päivänä vuonna 1917 maan hallituksena toiminut Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Päätös julistuksesta tehtiin tässä samassa rakennuksessa, jossa valtioneuvosto tänään pitää istuntoaan.

Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi itsenäisyyden julistamisen. Myöhemmin päivästä tuli Suomen itsenäisyyspäivä. Suomen kansa oli ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä.

Sadan vuoden itsenäisyys on vaatinut suomalaisilta rohkeutta, viisautta ja lujaa uskoa huomiseen. Tarvittaessa itsenäisyyttä on puolustettu äärimmäisin uhrauksin. Sukupolvi toisensa jälkeen on rakentanut parempaa Suomea. Sadassa vuodessa olemme nousseet köyhyydestä maailman kehittyneimpien valtioiden joukkoon.

Itsenäisyysjulistuksessa sata vuotta sitten hallitus ilmoitti tärkeimmäksi tehtäväkseen maan valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Se velvoittaa meitä tänäkin päivänä. Suomen jokaisen hallituksen tärkein tehtävä on turvata maamme itsenäisyys. Ilman vapautta emme voi toteuttaa suomalaisten tahtoa.

Suomen itsenäisyyden keskeinen sisältö on kansanvalta. Se on vahvasti ankkuroitu perustuslakiin ja lainsäädäntöön. Siitä kumpuavat myös monet maamme vahvuuksista.

Suomen kansa päättää itse omista asioistaan. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle ja vallanpitäjät valitaan vapaissa vaaleissa. Luottamus demokraattiseen järjestelmään on suomalaisen yhteiskunnan peruskivi. Tässä maassa jokaisella on oltava ääni ja oikeus tulla kuulluksi.

Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa. 

Suomalaisen demokratian toimivuutta tulee väsymättä kehittää. Yhteiskunnan kehitys luo uhkia ja ongelmia, mutta myös uusia mahdollisuuksia kansanvallan syventämiseen. Kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen on oltava etusijalla myös nyt alkavalla uudella vuosisadalla.

Satavuotiaana itsenäinen Suomi on kansainvälisen yhteisön arvostettu jäsen. Yhdessä toisten valtioiden kanssa pyrimme ratkaisemaan maailmanlaajuisia kysymyksiä. Kansainvälisessä toiminnassa korostamme demokratian ja yhteistyön merkitystä. 

Valtioneuvosto on keskeinen osa suomalaista demokratiaa. Sen hallitusvalta perustuu kansan valitseman eduskunnan luottamukseen. Valtioneuvoston jäsenille on annettu arvokas tehtävä, jonka hoidossa isänmaan edun on aina oltava muita tavoitteita ylempänä.

Aika sata vuotta sitten oli vaikea. Maailma ympärillämme oli kaaoksessa. Suomessa oli hätää ja epätoivoa. Edeltäjämme eivät voineet tietää mihin suuntaan maailma jatkaa kulkuaan. Mutta he tarttuivat mahdollisuuteen ja tekivät rohkean ratkaisun. Sen ansiosta voimme tänään juhlia.

Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi.

Hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Meillä on kunnia toimia Suomen tasavallan historian 74. hallituksena. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan koittaessa on tärkeää kiittää kaikkia edeltäjiämme. On suuri etuoikeus saada jatkaa heidän arvokasta työtään.  

Haluan hallituksen ja sen ministerien puolesta kiittää lämpimästi kaikkia itsenäisen Suomen hallituksia sekä niissä työtä tehneitä ministereitä. Isänmaan asia on ollut yhteinen. Toivon, että myös tulevaisuuden hallitukset rakentavat Suomea yhdessä. 

Jag vill på regeringens och dess ministrars vägnar rikta ett varmt tack till det självständiga Finlands samtliga regeringar och till de ministrar som ingått i dem. Fosterlandets sak har varit gemensam. Jag hoppas att också de framtida regeringarna ska bygga Finland tillsammans.

Suomi aloittaa tällä viikolla uuden vuosisadan itsenäisenä valtiona. Suokoon itsenäisyyden seuraava vuosisata maallemme ja sen asukkaille onnea, hyvinvointia ja rauhaa. 

Avaussanat Suomi100 -festareilla Helsingin Sakarinmäen koululla / Östersundoms skola

Maanantai 4.12.2017 klo 10:51

(muutosvarauksin)

Hyvät opettajat ja oppilaat,

koko kouluyhteisö,

Kylläpä tuntui mukavalta lähteä viikon aluksi kouluun! En tiedä voiko olla parempaa ja sopivampaa paikkaa aloittaa itsenäisyysviikko kuin koulu. Ehkä jotkut oppilaista ovat toista mieltä, mutta ainakin itselleni on harvinainen ja mieluisa hetki avata viikko lasten ja nuorten parissa. Mukavaa sekin, että jäykän pönötyksen sijaan olette valinneet päivän muodoksi festarit.

Tiedättekö oppilaat muuten missä päin maailmaa sijaitsevat Kolumbia, Bolivia ja Peru? Vierailin nyt syksyllä näissä maissa. Siellä suomalaiset opettajat olivat maailmantähtiä. Suomalainen opettaja ja opetus ovat maailmalla todella kovassa arvossa. Olen tämän kuullut kymmeniä kertoja eri maiden presidenttien ja pääministereiden suusta. Haluan nytkin kiittää kaikkia suomalaisia opettajia. Kiitos teille lujasta panoksestanne tulevaisuuden rakentamisessa.

Suomessa on runsaat viisi miljoonaa ihmistä. Maailmankartalla olemme väkiluvulta pieni maa ja sijaintimme on syrjässä kaukana pohjoisessa. Siksi on tärkeää, että pärjätäksemme jokaisella Suomessa asuvalla on koulupolku käytynä. Tämän vuoksi koulu, koulutus, oppiminen ja sivistys ovat aivan keskeinen osa Suomea ja satavuotista suomalaista tarinaa.

Laadukas peruskoulutus kaikille on tärkeä osa suomalaista tasa-arvoa ja yhteiskuntamme kivijalka. Suomessa jokainen lapsi saa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen. Se on harvinaista maailmalla.

Jokapäiväistä kouluarkea ei voi rakentaa pelkän maineen varaan, vaan jatkuvasti etsimällä ja löytämällä uusia tapoja oppia ja opettaa. Monenmoisen teknologian, kuten keinoälyn tai esineiden internetin, kehitykset pakottavat meidät vielä monta kertaa pohtimaan, mitä ja miten koulussa pitää toimia.

Täällä Sakarinmäessä tekemällä oppimista hyödynnetään hienosti esimerkiksi ympäristötietoisuuden ja uusiutuvan energian osalta. Det är också fint att Östersundoms skola finns under samma tak. Levande tvåspråkighet och språkkunskaper kan verkligen utvecklas när vi arbetar, studerar eller går i skola tillsammans.

Hyvä kouluväki,

Suomi täyttää sata vuotta ja on juhlan aika.

Avaan myöhemmin tänään Kansallisarkiston Pro Finlandia  -näyttelyn neljännen osan. Näyttely kuvaa Suomen itsenäisyyteen johtanutta kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta. Teidän tänne Sakarinmäkeen rakentamanne Suomi100- festarit on siis tärkeä osa suurta kokonaisuutta,  jonka jokainen osa on tehty juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä. Lukuisissa kouluissa pidetään tänään ja huomenna itsenäisyysjuhlia.

Päivälleen juuri tänään tasan sata vuotta sitten silloinen hallitus hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja esitteli sen eduskunnalle. Sen jälkeen sukupolvet toisensa jälkeen ovat tätä maata rakentaneet ja itsenäisyyttä puolustaneet – luokaamme yhdessä paras mahdollinen ponnistusalusta myös tulevaisuuden rakentajille. Heitä on täällä salissa tänään paljon.

Suomi on hyvä maa, monilla mittareilla maailman paras tai yksi parhaista. Se ei ole sattuman satoa, vaan määrätietoisen työn tulos. Tässä maassa on yhdessä tehty mahdottomasta mahdollista. Se on innostava näköala tarttua myös tulevaisuuden haasteisiin. Olette yhdessä täällä ilmiöoppimisen Suomi100-teemalla löytäneet mielenkiintoisia ja hienoja näkökulmia historian ja nykypäivän Suomeen. Rohkeudella ja innolla, tiedolla ja taidolla, löytyvät myös ratkaisut tulevaisuuden kysymyksiin.

Oikein hyvää Suomi100-festaria, miellyttävää iltajuhlaa ja hyvää itsenäisyyden satavuotispäivää kaikille.

Puhe Suomi 100 - Vellamon maakuntajuhlassa Lahdessa

Sunnuntai 3.12.2017 klo 21:15

(muutosvarauksin)

Arvoisat päijäthämäläiset, hyvät kutsuvieraat, naiset ja herrat,

Mieluinen tehtäväni on tuoda maakuntajuhlaanne valtioneuvoston tervehdys. Tämä tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, joka on huipentumassa ensi viikon keskiviikkoon. On ollut suuri etuoikeus toimia pääministerinä juuri tänä erityisenä vuonna.

Suomi100-ohjelmaan liitettiin lopulta yli 5 000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja tulee vielä keskiviikkona näkymään. Uskon, että olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia, kuten juhlavuoden tavoitteena oli. Uskallan ajatella, että meillä on ollut myös ikimuistoista ja mukavaa.

Erityisen iloinen olen siitä, että juhlavuosi on puhutellut nuoria. Tutkimusten mukaan he ovat kokonaisuuteen kaikkein tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa nyt koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Tämä vuosi on luonut uusia tapoja juhlia Suomea ja tuntea ylpeyttä Suomesta. Hyvä niin.

Hyvät kuulijat,

Elämme monella tapaa historiallisia päiviä. Huomenna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Sen kunniaksi nykyinen valtioneuvosto pitää maanantaina erityisen juhlaistunnon. Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta vuonna 1917 eduskunta hyväksyi kansanedustaja Santeri Alkion aloitteesta Svinhufvudin senaatin toimet itsenäisyyden toteuttamiseksi. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen. Tämä kuvasti kansakunnan kahtiajakoa, joka johti vain muutamia viikkoja myöhemmin katkeraan sisällissotaan.

Näistä lähtökohdista katsoen itsenäisen Suomen sadan vuoden kaari on kiistaton menestystarina. Olemme nousseet köyhyydestä yhdeksi maailman kärkivaltioista. Olemme pitäneet kiinni kansanvallasta ja oikeusvaltiosta. Olemme uskoneet koulutuksen ja tiedon voimaan. Olemme pitäneet kiinni arvoistamme ja tarvittaessa puolustaneet niitä äärimmäisin uhrauksin.

Hyvät juhlavieraat,

Päijät-Hämeessä on osallistuttu juhlavuoden rakentamiseen suurella innolla. Täällä on järjestetty myös monia juhlavuoden tärkeimpiä tapahtumia.

Lahdessa järjestetyt hiihdon MM-kisat olivat yksi juhlavuoden kohokohdista. Hiihdolla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä. MM-kisoilla oli huomattava myönteinen vaikutus tälle seudulle niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Lahden ja Päijät-Hämeen maine osaavana kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä vahvistui entisestään. Toivon, että jatkossakin täällä on uskallusta tarttua suuriin haasteisiin.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin niin ikään täällä Lahdessa. Juhla palasi juurilleen, sillä ensimmäinen valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin myös Lahdessa tasan 30 vuotta sitten. Lahteen saapui 2 500 vierasta eri puolilta Suomea. Itsenäisyytemme puolustajia juhlittiin heitä ja heidän työtään arvostaen.

Arvoisat juhlavieraat,

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Se nousi vahvasti mieleeni myös torstaina, kun olin mukana talvisodan kansallisen muistomerkin paljastustilaisuudessa Helsingin Kasarmitorilla. Silloin 78 vuotta sitten pystyimme mahdottomaan juuri yhtenäisyyden ansiosta.

Voimme täydellä syyllä puhua talvisodan ihmeestä. Suurin ihme oli, että kansakunta lähti yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan itsenäisyyttään vain kaksikymmentä vuotta sisällissodan jälkeen. Se oli kansallisen sovintopolitiikan ja eheytyksen ansiota. Kyösti Kallio sai tasavallan presidenttinä nähdä, että hänen heti sisällissodan jälkeen esittämänsä tavoite toteutui. Hän piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen, joka sopii ohjenuoraksi myös tämän päivän päättäjille:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Tämä eheytyspolitiikan ohjelmajulistus on ajankohtainen aina, kun uudet kahtiajaot uhkaavat repiä kansakuntaa. Tänään meidän erityinen haasteemme on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Sotien jäljet näkyvät täällä Lahdessa hyvin kaupungin suuren ja merkittävän viipurilaisväestön myötä.

On merkillepantavaa, että myös siinä henkilökohtaiset tragediat kodin menettämisestä ovat monissa tapauksissa voineet kääntyä elinvoiman ja tulevaisuuden rakentamiseksi uudessa kotikaupungissa.

Hyvä juhlayleisö!

Uskon, että myös jatkossa Suomen menestys perustuu kykyyn toimia yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta. Siksi meidän tulee kuunnella ja yrittää ymmärtää toisiamme - myös niitä jotka eivät ole kaikesta samaa mieltä.

Toivon, että juhlavuoden mahtava yhdessä tekeminen jatkuu myös juhlavuoden jälkeen. Ja jatkuuhan se, kun suomalaiset niin tahtovat. Yhteisestä tahdosta itsenäisyys sai alkunsa sata vuotta sitten.

Otetaan seuraavat sata vuotta vastaan vähintään yhtä hyvällä tahdolla ja taidolla. Niin täällä Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessa. Lahden erinomainen sijainti ja hyvä saavutettavuus, vahva cleantech-sektori ja ennakkoluuloton yhteistyö esimerkiksi koulutussektorilla ovat lahtelaisia vahvuuksia, joiden varassa tulevaisuuden menestystä voi hyvin rakentaa.

Hyvät ystävät,

toivotan Teille kaikille unohtumatonta itsenäisen Suomen satavuotispäivää. Juhlitaan sitä yhdessä!

Puhe valtakunnallisessa Suomi100 -juhlassa Oulussa

Sunnuntai 3.12.2017 klo 21:13

(muutosvarauksin)

Arvoisat juhlavuoden tekijät,

Hyvät naiset ja herrat

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi lähestyy huipennustaan – Suomen satavuotispäivää. Olemme kaikki tehneet kovasti työtä juhlavuoden onnistumiseksi, toki useimmat vuoden mittaan vähän muutakin kuin vain juhlavuotta, mutta yhtä kaikki: nyt on juhlan aika. Sydämellisesti tervetuloa teille jokaiselle tähän juhlavuoden tekijöiden juhlaan. Suomi on juhlan ansainnut, ja niin olette tekin. Vietämme iltaa kuten koko vuottakin – yhdessä.

Haluan omasta, valtioneuvoston ja koko Suomi100 -tiimin puolesta lausua teille tässä jo illan aluksi kiitokset. Kiitokset siitä, että halusitte olla mukana tekemässä ikimuistoista juhlavuotta. Kiitokset, että teitte sen myös. Satavuotisjuhlasta muodostui suurin ja laajin maassamme nähty juhlavuosi. Kiitos Suomi100 -hallitukselle, erityisesti Paulalle ja Pekalle, täydellisestä heittäytymisestä juhlavuoteen.

Ohjelmaan liitettiin yli 5000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja tulee vielä keskiviikkona näkymään. Uskon, että olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia, kuten juhlavuoden tavoitteena oli. Uskallan ajatella, että meillä on ollut myös ikimuistoista ja mukavaa.

Itseäni juhlassa on puhutellut erityisesti päättäjien rohkeus itsenäisyyden alkutaipaleella, kun eduskunta otti korkeimman vallan ja kun Suomesta tuli tasavalta.

Självständighetsdagen närmar sig och vi kan tillsammans blicka tillbaka på ett fint jubileumsår. Jag vill rikta ett tack till alla er som har varit med och ordnat olika evenemang. Jag är också jättestolt över alla finländare som under åren visat att de vill medverka och fira Finland – tillsammans.

Hyvät juhlavieraat,

Tuoreessa kyselyssä suomalaiset kertoivat, että vahvin tunne itsenäisyyspäivän vietossa on ylpeys omasta maasta. Siihen on syytä, sillä Suomi on hyvä maa – monilla mittareilla paras tai yksi maailman parhaista. Joskus tuntuu, että se meiltä välillä unohtuu. Ehkä juhlavuosi on nostanut Suomen vahvuuksia esille uudella tavalla, sellaisella, joka auttaa meitä tekemään yhdessä työtä myös tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

Yksi satavuotiaan Suomen tärkeitä arvoja on ollut eheyden vaaliminen, se että kaikki ovat mukana ja kaikki pidetään mukana. Kunnioitamme veteraanien perintöä; kaveria ei jätetä.Uskon lujasti, että se on pienen kansakunnan voima myös jatkossa. Kun aloitamme toisen vuosisatamme itsenäisenä kansakuntana, on entistäkin tärkeämpää löytää uusia keinoja turvata mahdollisuuksien tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja samassa veneessä mukana oleminen kaikille suomalaisille. Se tarkoittaa kaikkien suomalaisten ja koko Suomen pärjäämistä.

Itsenäisyyden juhlavuoden kantava ajatus on, että kaikki on kutsuttu. Että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja myös mahdollisuus luoda itse haluamaansa juhlaohjelmaa. Harvoin, jos koskaan, valtiollisia juhlavuosia on missään vietetty näin avoimella ja luokseen kutsuvalla tavalla. Luulen, että tässä on meille monta asiaa muistettavaksi myös, kun siirrymme juhlasta arkeen.

Hyvät vieraat, tämä on ollut huikea vuosi, ja se huipentuu tänään ja alkavalla viikolla. Nostetaan malja satavuotiaalle Suomelle, suomalaisille, ja Suomen ystäville. Onnea, ja hyvää iltaa!