Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Työllisyyden vahvistaminen oltava kaikkien tavoitteena

Keskiviikko 31.1.2018 klo 15:03

Hallituksen tavoitteena on, että yhä useampi pääsee töihin. Tämän vuoksi hallitus on tehnyt useita työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Työllisyys onkin vahvistunut jopa ennakoitua nopeammalla aikataululla.

Yksi työllisyyttä vahvistava toimenpidekokonaisuus on lokakuussa 2016 työmarkkinajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntynyt kymmenen toimenpiteen työllisyyslista, niin sanottu kymppilista.

Aktiivimalli on osa tätä kokonaisuutta. Hallitus on sitoutunut seuraamaan muutoksen vaikutuksia.

Useat kymppilistan toimet on jo otettu käyttöön, osa on parhaillaan valmistelussa.

Kymppilistan toimien tavoitteena on parantaa työttömän asemaa ja helpottaa työllistymistä. Yhden toimen erottaminen kokonaisuudesta ei anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei siis heikennä työttömän asemaa, vaan parantaa sitä.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei ole leikkaus, vaan sillä tavoitellaan työttömän työllistymisen helpottumista.

Toimenpiteiden kokonaisuus ei ole missään tapauksessa kilpailukykysopimuksen vastainen.

Toimenpiteiden kokonaisuus on tasapainoinen paketti työttömän oikeuksia ja velvollisuuksia.

Minulle yhdessä päättäminen ei ole sitä, että puolustetaan oikeuksia ja vastustetaan kaikkia velvollisuuksia. Kymppilista on hyvin mietitty ja valmisteltu tasapainoinen ja perusteltu kokonaisuus, ja siitä käytiin perusteelliset keskustelut. Siihen nähden SAK:n reaktio on ollut todella suuri pettymys.

Ihmisten on perjantaina vaikea päästä kauppoihin tai viedä lapsiaan päiväkoteihin ja kouluihin. Monet satamat pysähtyvät ja tehtaat seisovat.

Hallituksen päättämä toimenpidekokonaisuus on työttömän kannalta hyvä. Sillä ei voi perustella perjantain toimia. Lakkoilulle täytyykin olla jokin muu syy.

Kymppilistan kokonaisuuteen pääsee tutustumaan tämän linkin kautta:

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyollistymista-tukevat-toimet

Sisällissodan perintö velvoittaa vaalimaan eheyttä

Perjantai 26.1.2018 klo 16:19

Julkaistu Maikkarin netiikolumnina 26.1.2018

Näinä päivinä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomi ajautui veriseen sisällissotaan. Tänään eduskunnassa järjestettiin sisällissodan muistohetki, jonka viestinä oli kansallisen eheyden, sovinnon ja demokratian puolustaminen.

Tämän viestin annoimme eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteisessä puheenvuorossa. Sen jälkeen pidimme hiljaisen hetken, jossa muistimme sisällissodan uhreja, vankileireillä kuolleita ja kaikkea sodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä.

Sovimme tämän muistohetken järjestämisestä yhdessä puheenjohtajien kanssa keskellä joulukuun kiivasta budjettiväittelyä. Tähän kiteytyy suomalaisen demokratian vahvuus. Voimme olla vahvasti eri mieltä yhteiskunnallisista kysymyksistä, mutta olemme kaikki sitoutuneet kansanvallan arvoihin.

Toimiva kansanvaltainen järjestelmä kyettiin hämmästyttävän nopeasti järjestämään sisällissodan raunioille. Voidaan puhua jopa Suomen ihmeestä.

Tämä ihme kiteytyy Väinö Tannerin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen nimitykseen joulukuussa 1926. Vain kahdeksan ja puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen presidentti Lauri Kristian Relander nimitti maan johtoon hallituksen, jonka muodosti sisällissodan hävinneen osapuolen raunioille jälleenrakennettu puolue.

Valkoisten ja punaisten rajalinja luotiin valtiollisella tasolla lopullisesti umpeen maaliskuussa 1937. Presidentti Kyösti Kallio nimitti silloin ensimmäisen punamultahallituksen, jossa olivat mukana sekä sosiaalidemokraatit että maalaisliitto.

Kunnissa kansallista sovintoa lähdettiin rakentamaan paljon nopeammin. Ensimmäiset demokraattiset kuntavaalit järjestettiin vain puoli vuotta sisällissodan päättymisen jälkeen joulukuussa 1918.

Tämän päivän Suomessa on ehkä vaikea mieltää, miten tärkeä rooli kunnanvaltuustoilla oli kansallisen sovun ja eheyden rakentamisessa eräänlaisina rauhanvälittäjinä. Eri puolilla taistelleet miehet ja naiset opettelivat sotimisen sijasta sopimaan arjen asioista yhteisen kokouspöydän ääressä.

Olen pannut merkille, että tämä Suomen tarina herättää kiinnostusta maailmalla.

Se on myös valitettavan ajankohtainen tarina. Läheltä ja kaukaa löytyy esimerkkejä sisällissotien repimistä kansakunnista, joissa Suomen esimerkille olisi käyttöä.

Suomen tarina ja kansakuntamme yhdessä rakentama eheys ovat maailmankuuluja. Ne herättävät arvostusta. Suomalaiselle rauhanvälitysosaamiselle on ollut kysyntää ympäri maailmaa.

Suomella on edelleen paljon annettavaa globaalille yhteisölle kansallisen eheyden ja sovinnon rakentamisessa. Tätä rauhanvälityskyvyn kehittämistä ja osaamista on jatkettava kansainvälisesti. Konfliktien kestävä ratkaisu ei ole mahdollista ilman yhteiskunnan kaikkien osallistumista. Tämä pätee edelleen myös Suomessa.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteinen puheenvuoro Suomen sisällissodan muistohetkessä 26.1.2018

Perjantai 26.1.2018 klo 15:42

Sata vuotta sitten vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Se aiheutti suurta kärsimystä ja jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkiaan vuoden 1918 katastrofi vaati noin 37 000 uhria.

Me suomalaisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olemme tänään kokoontuneet sisällissodan muistohetkeen. Haluamme näin korostaa sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Ne luovat pohjan, jolle yhteinen Suomemme on rakennettu.

Toivomme, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä. Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä.

Sitoudumme kunnioittamaan demokratiaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lupaamme jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Suojelemme vaalien vapautta ja kunnioitamme niiden tuloksia.

Haluamme pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta. Lakien kunnioitus ja riippumaton oikeuslaitos ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla.

Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ainoastaan rauhanomaisin keinoin. Tuomitsemme poliittisen väkivallan kaikissa muodoissaan. Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.

Haluamme yhdessä korostaa eheyden ja yhteiskuntarauhan merkitystä. Emme halua antaa tilaa vihalle ja eriarvoisuudelle. Sitoudumme vahvistamaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tänään muistamme Suomen sisällissodan ja vuoden 1918 tapahtumien uhreja ja inhimillistä kärsimystä. On meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.

Juha Sipilä, Suomen Keskusta
Petteri Orpo, Kansallinen Kokoomus
Antti Rinne, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Sampo Terho, Sininen tulevaisuus
Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset
Touko Aalto, Vihreä liitto
Li Andersson, Vasemmistoliitto
Anna-Maja Henriksson, Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraatit

Pääministeri Sipilä yrittäjäjuhlassa: Ensi kaudella työllisyysaste 75 prosentin tuntumaan

Lauantai 20.1.2018 klo 19:21

Pääministeri Juha Sipilä korosti Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa Jyväskylässä, että Suomen talous on kääntynyt selkeään kasvuun. Tämä näkyy myös monen suomalaisyrittäjän liikevaihdossa ja tuloksissa.

– Suomen talous kasvoi viime vuonna kolmen prosentin vauhtia, mitä pidettiin pari vuotta sitten aivan utopistisena lukuna. Myös tämä ja ensi vuosi näyttävät varsin hyviltä. Viime mittauksessa työllisyysasteemme oli noussut jo 70,4 prosenttiin. Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990, sanoi pääministeri Sipilä juhlapuheessaan.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste tällä vaalikaudella 72 prosenttiin. Sipilän mukaan tämä on välietappi, sillä seuraavalla vaalikaudella on päästävä pohjoismaiselle tasolle eli noin 75 prosentin tuntumaan.

Sipilä pitää työllisyyden vahvistamista kestävimpänä keinona yhteiskunnan eheyden takaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi ikääntyvässä Suomessa.

– Kun on työtä, on vähemmän syrjäytymistä ja pahoinvointia. Työtä tekemällä moni kokee olevansa osa yhteiskuntaamme. Jokainen on hyvä jossakin, ja työttömyyden vuoksi yhteiskunnassa jää paljon hyvää osaamista hyödyntämättä.

Sipilä kannusti erityisesti naisia yrittäjyyden polulle. Samalla hän muistutti, että naisyrittäjyyttä ja naisten työmarkkina-asemaa on parannettu perhevapaakustannuksia tasaamalla.

– Naistyöntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia on tasattu työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Tämänsuuntaisia tekoja naisyrittäjät ovat odottaneet pitkään. Tämä hallitus laittoi asian viimein toimeksi.

– Sote-alalla on paljon naisyrittäjiä. Kun hallitus sorvasi valinnanvapauslakia, pidimme mielessä erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Kun valinnanvapaus toteutetaan nyt asiakassetelipainotteisena, pienten yrityksen kilpailuasema paranee merkittävästi.

Loppukiri ratkaisee vaalit

Perjantai 19.1.2018 klo 21:55

Vuo­det 2017 ja 2018 her­kis­tä­vät mei­tä suo­ma­lai­sia his­to­ri­al­le nor­maa­lia voi­mak­kaam­mal­la ta­val­la.

Suo­men sa­ta­vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tä juh­lis­tet­tiin Yh­des­sä-tee­man al­la. Al­ka­nut vuo­si on puo­les­taan si­säl­lis­so­dan muis­to­vuo­si, jota py­ri­tään viet­tä­mään eheyt­tä ko­ros­ta­val­la ta­val­la.

Yh­des­sä te­ke­mi­nen ja ehey­den vies­ti ovat luon­te­va osa myös Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­jaa.

Kurkistus his­to­ri­aan on pre­si­den­tin­vaa­li­työn kes­kel­lä­kin pai­kal­laan.

Rei­lut sata vuot­ta sit­ten Suo­mes­sa teh­tiin mer­kit­tä­viä lin­jan­ve­to­ja pre­si­den­tin­vaa­le­ja kos­kien.

Maa­lais­liit­to oli ai­kaan­sa edel­lä jo syk­syl­lä 1917, kun se vaa­li­oh­jel­mas­saan vaa­ti ny­kyi­sen­kal­tais­ta pre­si­den­tin­vaa­lia otet­ta­vak­si käyt­töön lin­jaa­mal­la ”Kor­kein­ta hal­lin­to­val­taa käyt­tä­mään on ase­tet­ta­va mää­rä­vuo­sik­si kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä va­lit­ta­va pre­si­dent­ti”.

Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­li­taan kuu­dek­si vuo­dek­si, ai­dos­ti mää­rä­vuo­sik­si ker­ral­laan – ai­van ku­ten Maa­lais­liit­to vaa­li­oh­jel­mas­saan vii­saas­ti jo vuon­na 1917 aset­ti ta­voit­teek­seen.

Tä­män vaa­li­oh­jel­man to­teu­tu­mi­seen meni 77 vuot­ta. Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti va­lit­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä vuon­na 1994.

Ehdokkaamme Mat­ti Van­ha­sen vaa­li­kam­pan­ja on lop­pu­kiih­dy­tys­vai­hees­sa.

Ma­tin vah­va osaa­mi­nen ja pe­rus­teel­li­nen kam­pan­ja­työ ym­pä­ri Suo­men luo­vat kes­tä­vän poh­jan lop­pu­ki­ril­le.

Pal­jon on vaa­li­työl­le vie­lä ai­kaa – eh­dok­kaan oma ener­gia ja mo­ti­vaa­tio ovat huip­pu­lu­ke­mis­sa.

Suo­ma­lai­set an­sait­se­vat ai­don vaa­lin jo kan­san­val­lan ja de­mok­ra­ti­an­kin nä­kö­kul­mas­ta.

Maan suu­rim­pa­na po­liit­ti­se­na kan­san­liik­kee­nä kes­kus­tal­la on täs­sä­kin eri­tyi­sen suu­ri vas­tuu.

Sik­si ase­tim­me jo hy­vis­sä ajoin puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa vaa­lei­hin eh­dol­le Mat­ti Van­ha­sen, joka on erit­täin osaa­va, pä­te­vä ja ko­ke­nut.

Hän on yh­tei­nen eh­dok­kaam­me ja edus­taa yh­des­sä te­ke­mi­äm­me ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan lin­jauk­sia.

Viimeistään Ma­tin täys­kymp­pi­suo­ri­tus vii­me­viik­koi­ses­sa Ylen vaa­li­ten­tis­sä toi esiin sen, min­kä me kes­kus­ta­lai­set olem­me tien­neet koko ajan: Mat­ti Van­ha­nen täyt­tää kai­kil­la mit­ta­reil­la mi­tat­tu­na kirk­kaas­ti pre­si­den­til­le ase­te­tut pä­te­vyys­vaa­ti­muk­set.

Ko­ti­kat­so­mois­sa ole­vien ei tar­vit­se pe­lä­tä asi­a­vir­hei­tä, kun Mat­ti on ten­tat­ta­va­na.

Olen ilol­la huo­man­nut, mi­ten vaa­li­kuu­me suo­ras­taan le­vi­ää kes­kus­tan kent­tä­vä­en kes­kuu­des­sa.

Nyt vaan li­sää pök­köä pe­sään!

Tehokkaassa vaa­li­työs­sä yh­dis­ty­vät uu­det ja van­hat vaa­li­työn muo­dot.

Yh­tä tär­ke­ää kuin on ot­taa käyt­töön uu­sia so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­nei­tä, on huo­leh­tia pe­rin­tei­ses­tä ih­mis­ten koh­taa­mi­ses­ta.

Voim­me jo­kai­nen osal­tam­me huo­leh­tia sii­tä, et­tä naa­pu­rim­me yk­si­näi­nen ikäih­mi­nen saa mah­dol­li­suu­den käyt­tää vaa­li­oi­keut­taan tai et­tä se au­to­ton ka­ve­rim­me pää­see vaa­li­päi­vä­nä eh­kä ai­ka kau­as­kin siir­ty­neel­le ää­nes­tys­pai­kal­le.

Vai­kut­ta­mi­sen oi­keus kuu­luu kai­kil­le.

Presidentin mi­tat kirk­kaas­ti täyt­tä­vä eh­do­kas an­sait­see pre­si­den­tin mi­tat täyt­tä­vän vaa­li­työn.

Teh­dään kaik­kien ai­ko­jen lop­pu­ki­ri yh­des­sä eh­dok­kaam­me ja suo­ma­lais­ten kans­sa.

Teh­dään näis­tä nyt kun­non vaa­lit, ää­nes­te­tään Mat­tia.

Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa

Perjantai 19.1.2018 klo 8:10

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.1.2018

Taloudellisesti itsenäinen maa ei vähästä horjahda. Vakaus ja turvallisuus rakentuvat myös kansakunnan taloudellisesta itsellisyydestä.

Taloudellinen itsellisyys edellyttää terveen julkisen talouden lisäksi riittävää ja järkkymätöntäruoka- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuuttaKeskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt tätä teemaa keskeisesti esillä. Vanhanen tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja on osoittanut siinä erittäin kypsää harkintaa. 

Vanhanen on kantanut huolta siitä, että maailmalla nälkää näkevien määrä on kääntynyt kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutokset aiheuttavat jopa suurempia muuttoaaltoja kuin, mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Vanhanen on todennut, että Suomessa yhä useamman maatalouskoneen on käytävä kotimaisella polttoaineella ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitsemme toimivat kotimaiset kierrätysravinnemarkkinat.  Hän on muistuttanut siitä, että Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa maatamme on kiristetty ruoansaannilla. Tämänkään vuoksi ruuantuotannon omavaraisuutta ei ole missään nimessä syytä vähätellä. 

Täällä pohjolassa ruuan tuotantokustannukset ovat korkeat. Siksi emme maailmanmarkkinoillakilpaile hinnalla, vaan suomalaisten tuotteiden laadulla ja puhtaudella, jotka kiinnostavat maksukykyisiä kuluttajia esimerkiksi Aasian markkinoilla. Kannattavaa kasvua on löydettävissä merien takaa, kunhan löydämme oikeat markkinat ja kehitämme tuotteemme kohdemarkkinoille sopivaksi.

Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun ovat Suomen hallitukselle tärkeitä tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi vientilupien käsittelyä Evirassa on nopeutettu henkilöresursseja vahvistamalla. Uusia vientimarkkinoita onkinavautunut. Esimerkiksi siipikarjanlihaa voi nyt viedä Japaniin, ja naudanlihaa sekä kananmunia Hongkongiin.

Puhtaan energian käytössä ja energiaomavaraisuudessa on pysyttävä kunnianhimoisena. Tällä vaalikaudella fossiilista tuontienergiaa on korvattu kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Ministeri Tiilikainen selvittää parhaillaan, voisiko kivihiilestä luopumista aikaistaa viidellä vuodella, kun aiemmin asetettu tavoite on vuosi 2030

Suomi tarvitsee yhteistyötä rakentavia politiikkoja. Matti Vanhasen työtä läheltä seuranneena voin todeta, että hän on sitäHänelle on erityisen tärkeää koko maan eheys, siltojen rakentaminen eri ryhmien välille. 

Ydintehtäviensä lisäksi presidentti voi toimia suomalaisia yhdistävänä arvojohtajana. Keskeltä tulevana, kaikkia suomalaisia yhdistävänä voimana Vanhasella tehtävä olisi luonteva.

Samalla Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hän on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

 

Matti Vanhanen presidentiksi

Tiistai 16.1.2018 klo 9:14

Julkaistu sanomalehti Ilkassa 16.1.2018

Suomalaiset ryhtyvät huomenna valitsemaan maalle presidenttiä.  Ennakkoäänestyksen alkaessa on hyvä kerrata, millaiseen tehtävään henkilöä nyt valitaan. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikka ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuvan kova ydin

Lisäksi presidentti voi olla toiminnallaan koko kansaa yhdistävä arvojohtaja. Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä. Hän toimii koko Suomen puolesta. Hänen työtään läheltä seuranneena voin todeta, että Vanhanenon maltillinen sovittelija ja joukkuepelaaja. Vanhaselle on erityisen tärkeää, että jokainen voi kokea tämän maan omakseen.

Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hänen pääministerikautensa on Suomen kolmanneksi pisin Sorsan ja Lipposen jälkeen. Hän onkin eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Vanhasella on lisäksi monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt Vanhanen toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. 

Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Nyt kohtaamme uudenlaisia haasteita ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää ja kokonaisvaltaista harkintaa niiden käsittelyssä. Esimerkiksi Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi olisi ratkaistava paneutumalla sen juurisyihin. Vanhasen mielestä kriisin ratkaisu vaatii mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan. 

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa jopa suurempia muuttoaaltoja mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Vanhanen myös osaa rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Hyvä osoitus tästä on se, että hänen johtamissaan hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, vihreät kuin RKP.

Presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan ja demokratiankin näkökulmasta

Kaikki tunnustavat Matti Vanhasen osaamisen ja loputkin näkivät sen viime torstaina Ylen vaalitentissä.

Matti Vanhanen presidentiksi

Torstai 11.1.2018 klo 7:56

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 11.1.2018

Tasavallan presidentti kantaa suurta vastuuta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta levottomassa maailmassa. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuva.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin. Tärkeintä on, että ihmiset lähtevät innokkaasti äänestämään.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Vanhanen toimi kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003 - 2010. Näin hänellä on vahva kokemus perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa. Kellään muulla ehdokkaalla ei ole kokemusta pääministerin tehtävän hoidosta.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Ennen pääministerikauttaan Vanhanen toimi lyhyen aikaa puolustusministerinä. Myös tämä kokemus puuttuu muilta ehdokkailta.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Se vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa Keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.