Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Hallituksen politiikka vähentää eriarvoisuutta

Torstai 29.3.2018 klo 10:15

Olemme koko vaalikauden ajan väitelleet opposition kanssa siitä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa tuloeroihin ja eriarvoisuuteen Suomessa.

Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.

Oppositio on keskittynyt puolestaan tulonjakotilastojen desimaaleihin ja syyttänyt niiden perusteella hallitusta tuloerojen kasvattamisesta ja kansalaisten eriarvoisuuden syventämisestä.

Talouden kuntoon saaminen, työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden pienentäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Pidempään jatkuneen eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen on meille sen verran tärkeääettä päätimme pyytää asiasta kunnon selvityksen eturivin tutkimuslaitoksilta. THL:n ja VATT:in selvityksen ensimmäinen osa julkistettiin tänään. Siinä tutkittiin hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia.

Selvitys tärkein johtopäätös on, että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on tässä keskeinen rooli. Työllisyys on vahvistunut näiden päätösten ansiosta tutkijoiden arvion mukaan noin 33 000 – 42 000 hengellä.

Arviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksia. Kiky-sopimus on ollut kuitenkin yksi keskeinen tekijä siinä, että työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen.

Työllisyyden paraneminen kumoaa selvityksen mukaan käytännössä täysin hallituksen talouden kuntoon saamiseksi tehtyjen välttämättömien päätösten kielteiset vaikutukset tulonjakoon. Lopputulemaksi jää, että hallituksen politiikka ei ole lisännyt eriarvoisuutta.

Työllisyyden vahvistuminen parantaa muutoinkin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Pitkittyvä työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Yksi pahimmista eriarvoisuuden aiheuttajista on juuri pitkäaikaistyöttömyys. Siksi on syytä olla erityisen iloinen yli vuoden työttömänä olleiden määrän nopeasta vähenemisestä. Helmikuussa heitä oli vielä 86 500. Vuoden 2016 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 122 000, joten heidän määränsä on vähentynyt kahdessa vuodessa 35 500 hengellä.

Korkea työllisyysaste antaa mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvaa kattavaa sosiaaliturvaa ja palveluverkkoa. Siksi rohkenen kannustaa myös oppositiota katsomaan työllisyyslukuja tulonjakotilastojen desimaalipilkkujen sijasta. Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?

Suomi osallistuu Salisburyn myrkkyiskun vastatoimiin

Maanantai 26.3.2018 klo 16:49

Britannian maaperällä Salisburyssä tehtiin 4. maaliskuuta myrkkyisku, jossa käytettiin kemiallista asetta. Tapaus on erittäin vakava ja samalla uhka koko Euroopan turvallisuudelle.

Salisburyn myrkkyiskua käsiteltiin perusteellisesti viime viikolla Eurooppa-neuvostossa. Iso-Britannia esitti kokouksen yhteydessä lisätodisteita, että myrkky on peräisin Venäjältä.

Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä keskusteltiin siitä, mikä voisi olla EU:n yhteinen toimintalinja. Päätettyjen yhteisten toimien lisäksi kokouksen yhteydessä alkoi keskustelu myös diplomaattien karkoituksista. Puhuin paikan päällä kahdenvälisesti jo suuren osa kollegoista kanssa ja tilannekuva alkoi hahmottua. Keskustelu jatkui tiiviisti yli viikonlopun.

Vähitellen alkoi vahvistua, että yli puolet EU-maista on mukana toimissa. Olen tänään keskustellut useaan otteeseen Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa. Suomi ja Ruotsi tekivät loppuun asti töitä yhdessä, jotta unioni voisi soveltaa laajempaa keinovalikoimaa ja löytäisi yhtenäisen linjan.

Päädyimme tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa karkottamaan yhden venäläisdiplomaatin. Toimi on huolellisesti harkittu ja mitoitettu.

Huolimatta erimielisyyksistä Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyö ja kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa jatkuu.

Eurooppa-neuvostossa painava agenda

Perjantai 23.3.2018 klo 13:02

Eurooppa-neuvoston kokous jatkui eilen myöhään yöhön ja jatkuu tänään.  Asialistalla on paljon keskustelua herättäviä ja mittaluokaltaan merkittäviä asioita.

Eilinen päivä alkoi perinteisesti käymällä kokousagendaa läpi seitsemän muun Alde-pääministerin kanssa.

Tapasin kokouspaikalla ennen varsinaisen Eurooppa-neuvoston istunnon alkua Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit. Käymme perinteisesti keskustelut Eurooppa-neuvosto asialistasta ja yritämme löytää yhtenäistä linjaa aina kun mahdollista. Eilisen tapaamisen pääaiheiksi muodostuivat Salisbury, digiverotukseen liittyvät kysymykset, sisämarkkinat sekä kauppapolitiikka.  Johtamani kokouksen päätteeksi saimme vieraaksi myös Britannian pääministeri Theresa Mayn. Hän kävi päivittämässä Salisbury -tapauksen tutkinnan tilanteen, jonka pohjalta kävimme tiiviin keskustelun näkemyksistämme. Osoitimme kaikki hyvin vahvan tuen Britannialle.

Keskustelu aiheesta jatkui myös päämiesten illallisella. Suomi ja muut jäsenmaat toistivat vahvan solidaarisuutensa ja tukensa Britannialle. Hyväksymissämme päätelmissä tuomitaan Salisburyn hyökkäys jyrkästi sekä todetaan EU:n olevan yhtä mieltä Britannian hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjä on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole. Lisäksi päätettiin kutsua EU:n Moskovan suurlähettiläs kotiin konsultaatioita varten.

Kokouksessa keskusteltiin myös yksittäisten jäsenvaltioiden tuen osoituksista Britannialle. Suomen osalta esillä on ollut erityisesti meidän aktiivinen toimintamme Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridikeskuksen kehittämisessä. Myös päätelmissä viitataan siihen, että EU:n ja sen jäsenmaiden olisi edelleen vahvistettava valmiuksiaan vastata hybridiuhkiin. Pääministeri May kiitti Suomea aktiivisuudesta tällä alalla. Esitin itse, että nekin jäsenmaat, jotka eivät vielä kuulu hybridikeskukseen, liittyisivät siihen. Keskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja sen toimintaa arvostetaan laajasti. Aiomme jatkaa panostamme tämän alan yhteistyön vahvistamiseen.  

Kokouksessa käsiteltiin myös sisämarkkinakysymyksiä. Olen pettynyt siihen, kuinka vähän sisämarkkinoilla on viime vuosina EU-tasolla edetty. Vaadimme ja tulemme saamaan komissiolta selkeää analyysia tilanteesta ja siitä mitä toimia tulevina vuosina tarvitaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Sisämarkkinoiden kehittymisellä on selkeä yhteys kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kehittymiselle koko alueella. Tämä tulee olemaan meille tärkeää myös puheenjohtajakaudellamme 2019.

Digiverotuksen osalta esitin konkreettisten verotuksellisten toimenpiteiden ohessa myös uudenlaista lähestymistapaa. EU:n tulisi keskittyä löytämään ratkaisu pikemminkin datan omistajuuteen. Tämä tulee olemaan tulevien vuosien iso kysymys, jossa EU:n tulisi olla keskeisesti mukana. Erillistä EU:n sisäistä digiverotusta emme kannata. Meidän tulee tältä osin löytää globaali ratkaisu.

Globaali kauppapoliittinen tilanne on ollut viime päivien kuuma puheenaihe. Erityisesti esillä on ollut kysymys USA:n yksipuolisesti asettamista teräs- ja alumiinitulleista. Asiasta piti keskustella jo eilisiltana, mutta halusimme ensiksi varmistuksen Yhdysvaltain lopullisesta päätöksestä. Se saatiin varhain tänä aamuna. EU saa poikkeuksen USA:n asettamista tulleista, mutta vain toukokuun alkuun saakka. Siltä osin tilanne jatkuu epävarmana, ja meidän tulee edelleen jatkaa työtämme avoimen, sääntöpohjaisen globaalin kauppajärjestelmän tukemiseksi.

Kokous jatkui kauppa-asioiden käsittelyn jälkeen Brexit -neuvottelujen tilannekatsauksella. Irlannin kysymys on keskeisin auki olevista asioista tässä vaiheessa. Suomelle tärkeä lentoliikenteen kysymys on tässä vaiheessa ratkaistu meitä tyydyttävällä tavalla. Tämän keskustelun jälkeen käymme 19 maan kesken euroalueen tulevaisuuteen liittyvän keskustelun.

Viisaskin voi erehtyä

Perjantai 23.3.2018 klo 8:10

Julkaistu Suomenmaassa 23.3.2018

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tunnetaan nasevista aforismeistaan. Niistä tunnetuin kuvaa poliittisen päättäjän ongelmaa:

Tiedämmemitä pitäisi tehdämutta emme tiedämiten tulisimme uudelleenvalituksijos teemme sen.”

Tämä aforismi on saattanut tulla myös monen keskustalaisen mieleen viime kuukausien mielipidetutkimusten vuoksi. Keskustan kannatuskäyrät laahaavat alamaissa samaan aikaan kun kaikki talouskäyrät menevät ylöspäin.

Uskon kuitenkin, että Junckerin yhtälöön löytyy ratkaisu. Voimme tehdä sen, mitä pitää tehdä ja silti voittaa seuraavat vaalit.

Me tiesimme vuonna 2015, mitä pitää tehdä ja kerroimme sen vaaliohjelmassa

Lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Se tarkoitti ennen muuta uusien työpaikkojen luomista, ja valtion velkaantumisen katkaisemista. Lupasimme viedä sote-uudistuksen maaliin.

Olemme tehneet, mitä lupasimme

Talous on kääntynyt selvään kasvuun jopa odotettua nopeammin. 

Talouskasvu ja hallituksen toimet työllisyyden edistämiseksi ovat tuoneet uusia työpaikkoja. Hallitusohjelman tavoitteena olityöllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se tarkoitti 110 000 uuden työpaikan luomista vaalikauden aikana. 

Olemme saavuttamassa tavoitteemme toisin kuin oppositio ja monet muut väittivät ja epäilivät. Helmikuun työllisyysaste oli 71,1 prosenttia, korkein luku 27 vuoteen.

Näillä näkymin nykyinen hallitus on ensimmäinen työllisyystavoitteensa saavuttava hallitus sitten Matti Vanhasen ykköshallituksen.

Myös valtion velkaantuminen on taittumassa. Viime vuonna valtion alijäämä oli enää kolme miljardia. Se on vain puolet siitä summasta minkä kirjasimme vuoden 2017 talousarvioon.

Velkamiljardit eivät yleensä herätä suuria otsikoita. Nuorille nämä luvut ovat kuitenkin tärkeitä. Huolehdimme siitä, että heille ei jää kohtuutonta velkataakkaa hoidettavaksi.

Sote-uudistuksen työstäminen ei ole sujunut aivan kuin Strömsössä, mutta kyllä me tämänkin vaalilupauksen toteutamme. 

Näitä saavutuksia kelpaa esitellä, kun valmistaudumme seuraaviin vaaleihin. Mutta ymmärrän hyvin, että ne eivät vie meitä vaalivoittoon.

Uskon, että pärjäämme seuraavissa vaaleissa aivan samalla reseptillä kuin vuonna 2015. Meidän on kerrottava äänestäjille, mitä aiomme tehdä. Keskustalla on oltava uskottavin vaihtoehto ja iloinen tekemisen meininki.

Olemmekin jo aloittaneet seuraavan vaalikauden ohjelman suunnittelun. Tällä kaudella tehty työ antaa sille uskottavuutta. 

Tärkeimmäksi tavoitteeksi nostan jo nyt uudet työpaikat. Seuraavaksi tavoitteeksi sopii työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

Uusi tavoite vaatii rakeentellisten uudistusten jatkamista. Esimerkiksi sopii paikallisen sopimisen edistäminen työmarkkinoilla.t

Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen. 

Vahva talous antaa mahdollisuuden myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukeviin uudistuksiin. 

Seuraava urakka on sovittaa sosiaaliturva ja työ yhteen nykyistä paremmin. Tämä on haastava tehtävä, kun tiedämme, miten radikaalisti tekoäly ja robottien tulo muuttavat työelämää.

Uskon vahvasti, että seuraavien vaalien jälkeen voin todeta Junckerille, että hän oli väärässä.

 

 

Eriarvoistumista on mahdollista ehkäistä ja vähentää

Keskiviikko 21.3.2018 klo 17:15

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren vetämään työryhmää, jonka tehtävä oli pohtia millä keinoin varmistetaan kaikille suomalaisille edellytykset pärjäämiselle ja osallistumiselle. Olen iloinen siitä, että Juho Saaren työryhmä on nyt valmistellut tälle ja seuraavalle hallitukselle käyttökelpoisen toimenpiteiden paletin.

OECD:n raportin mukaan Suomessa on Euroopan unionin pienin köyhyysriski ja tuloeromme ovat pienet. Tämä ei kuitenkaan poista velvoitetta tehdä työtä sen puolesta, että Suomi olisi vieläkin parempi maa asua ja elää.

Eriarvoisuus liittyy Suomessa erityisesti siihen, että vaikka yleisesti ottaen tilanne paranee, osa ihmisistä ei pysty tarttumaan etenemisen mahdollisuuksiin.

Työryhmän raportissa todetaankin mm., että julkisen vallan tulee tukea ihmisten itsensä pyrkimyksiä hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen aikaisempaa voimakkaammin, ja vähentää näin tulonsiirtojen ja palvelujen pitkäaikaista käyttöä. Työttömyysturvan aktiivimalli ja osallistavan sosiaaliturvan kokeilu vievät jo nyt tähän suuntaan ja tukevat ihmisten aktiivisuutta.  

Ihmisten vastuuta ja omistajuutta omasta hyvinvoinnistaan on vahvistettava. Vahvistuva työllisyys on tässä avainasemassa. Erityishuomiomme kohteena ovat nyt ne yli 600 000 suomalaista, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja joiden työllisyysaste on vain 43%. Valmistelemme tälle ryhmälle suunnattuja erityistoimenpiteitä kehysriiheen.

Saaren työryhmän raportissa tehdään näkyväksi se, että suomalainen sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Keskustelussa eriarvoisuudesta keskitytään helposti vain etuuksien tasoon. Liian usein unohdetaan se, että palveluilla on erityisen suuri merkitys juuri silloin, kun elämä koettelee kovimmin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja tasaisempi laatu kaikkialla Suomessa on hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen ydintavoitteita, kuten ovat myös Saaren raportissakin esiin nostetut terveyserot. Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano ehkäisee eriarvoistumista.

Silloin kun yhteiskunnassa menee hyvin, on oikea aika tehdä uudistuksia. Ensi vaalikauden keskeisimpiä isoja uudistuksia on perusturvan ja työn yhteensovittaminen. Tällä vaalikaudella asiaa työstetään parlamentaarisen valmistelun kautta siten, että uusi hallitus pääsee uudistustyössään heti kunnolla liikkeelle.

Juho Saaren työryhmä on tehnyt työnsä itsenäisesti, ilman poliittista ohjausta. Osaltaan tämä työskentelytapa on johtanut siihen, että työryhmä esittää monia sellaisiakin kehittämiskohteita, joita tällä vaalikaudella on jo viety eteenpäin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja STM:n Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeessa on jo tehty niitä toimenpiteitä, joita Juho Saaren työryhmä nostaa raportissaan esille. Suunnitelmat asunnottomuuden puolittamiseksi ovat puolestaan jo pitkällä ympäristöministeriössä.

Suomi on monilla mittareilla maailman paras maa asukkailleen. Viime ajat olemme paistatelleet kansainvälisessä valokeilassa, kun Suomi rankattiin maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n julkaisemassa The World Happiness Report – tutkimuksessa. Meille suomalaisille on tyypillistä vaatimattomuus ja sen mukainen vaikeus ottaa vastaan tällaisia ykkössijoja – mitään kovin suurta hehkutusta tämäkään kärkisija ei meissä suomalaisissa saanut aikaan.

Onnellisessakin maassa, jossa on tasainen tulonjako ja vahva hyvinvointiyhteiskunta, tarvitaan jatkuvaa itsekriittisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Hallitus on ottanut ja ottaa kysymyksen tuloeroista ja eriarvoisuudesta tosissaan. Tähän työhön meillä on nyt pian kaksi uutta työvälinettä; Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän esitykset ja myöhemmin ensi viikolla julkistettava selvitys hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista työllisyyteen ja tuloeroihin. Maailman onnellisimman maan mahdollisuudet on tuotava entistä vahvemmin sen kaikkien asukkaiden saataville.

Valtion uuden velan tarve oli noin puolet ennakoidusta

Keskiviikko 21.3.2018 klo 12:50

Strateginen hallitusohjelma ja -johtamistapa tuottavat tulosta. Näin on myös valtiontaloudessa, kun päätöksenteossa keskitytään suuriin asioihin ja tehdään ne kunnolla. Tämä näkyy velanoton tarpeen pienentymisenä.

Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin olevan lähes 6 miljardia euroa, kun eduskunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvion.[1]

Tänään julkistetun valtion vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan alijäämä olikin noin 3 miljardia euroa. Lisävelkaa otettiin siis noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016.  Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt päivittäin töitä. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista.

Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutosten ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään kolmen miljardin euron velanoton tarpeeseen.

Tulokset eivät vielä aiheuta ylimääräisiä tuuletuksia, mutta ovat ne yhden blogin arvoisia.

Hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät ennen kaikkea verotulojen kasvuna. Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin, mutta tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli viime vuonna jo yli 43 miljardia. Työllisyyden paraneminen näkyy myös lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa.

Tyollisyysaste.png

Julkisen talouden tasapainottamista kovempi haaste on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoite on nyt näköpiirissä, kun työllisyysaste nousi viime kuussa jo 71,1 prosenttiin.

Edellisissä hallitusohjelmissa työllisyystavoite on ollut numero numeroiden joukossa. Sama tavoite oli jo edellisellä vaalikaudella. Silloin työllisyysaste peräti laski 68,7 prosentista 67,9 prosenttiin. 

Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.

Lupasimme myös, että emme laita talouttamme kuntoon verotusta kiristämällä. Tämäkin tavoite on jo saavutettu. Veroasteemme on yksi maailman kovimpia, sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimmistä syistä, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu.

Veroaste.png

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon julkista taloutta tulisi nykytilaan verrattuna sopeuttaa, jotta tulevaisuudessa verotusta ei tarvitsisi kiristää, palveluita heikentää tai velanottoa lisätä. Kun hallitus aloitti hyvin hankalassa tilanteessa noin kolme vuotta sitten, kestävyysvajeeksi arvioitiin noin 10 miljardia euroa. Se on hurjan suuri luku. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuisimme ottamaan velkaa 10 miljardia euroa vuodessa, että pystyisimme pitämään edes nykyisen tasoiset palvelut ja sosiaaliturvan. Tästäkin on puhuttu vuosikausia, mutta tekoja on ollut kovin vähän. Tähän tartuttiin ja tuo tavoite on hyvällä mallilla, kunhan saamme sote- maakuntauudistuksen vietyä eduskunnan päätöksenteosta läpi kevään aikana.

Politiikka on ollut minulle koko ajan yhteisten asioiden hoitamista. Siihen pitäisi päteä samat säännöt kuin muuallakin työelämässä. Tuloksia pitää tulla. Isoa kuvaa rikkovat pienet yksityiskohdat.  Poliittista keskustelua taas hallitsee kaiken vastustaminen. Haastaminen on kuitenkin saanut meidät tekemään tosissaan töitä ja Suomi on saatu paljon parempaan kuntoon.


[1] Eduskunnan hyväksymä valtion budjetti oli 5,6 miljardia alijäämäinen ja lisäksi lisätalousarviomenoihin oli varattu 300 miljoonaa euroa. 

Euroalueen uu­dis­ta­mi­ses­sa tärkeintä on vakauden turvaaminen

Keskiviikko 21.3.2018 klo 7:52

Julkaistu Lännen Mediassa 21.3.2018

Tällä viikolla pidettävä huippukokous keskittyy EU:n talous- ja rahaliiton uudistamiseen. Suomessakin on syytä tiivistää EMU:a koskevaa keskustelua ja katsoa siinä lyhyttä aikaväliä pidemmälle yhteistä näkemystä hakien. Näin pystymme parhaiten vaikuttamaan euroalueen uudistamisen suuntaan.

Suomelle EU:n toimintakyvyllä on iso merkitys. Vakaan kasvun ja työllisyyden kannalta sekä tuleviin kriiseihin varautumisen parantamiseksi on tärkeää, että talous- ja rahaliiton yhä hauraat kohdat korjataan.

Uudistustyön on perustuttava diagnoosiin siitä, mitkä ongelmat ovat euroalueen toimintakyvyn kannalta aitoja ja todellisia – ja mitkä puolestaan eivät.

Eurokriisin painavin opetus on, että rahoitusjärjestelmän vakaudella on suuri merkitys kansantalouden kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.

Pankkiunionin rakentamisen käynnistäminen kesällä 2012 oli tärkeä virstanpylväs. Sen jälkeen on luotu yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen päätöksentekoelin pankkikriisien ratkaisua varten. Painopiste euroalueen uudistamisessa on lähiaikoina pidettävä pankkiunionin viimeistelyssä ja vakautta tukevien tekijöiden vahkehottaavistamisessa. Mitään näennäisuudistuksia ei tarvita.

Pankkiunionin puuttuva pilari on yhä yhteinen talletussuoja, jonka on oltava riittävän vahva ylläpitämään luottamusta huonoinakin aikoina. Yhteiseen talletussuojaan voimme mennä, kun sovitut toimet pankkisektorin riskien vähentämiseksi on tehty.

Riskien vähentämiseksi on löydettävä ratkaisu kriisin ajalta periytyviin ongelmiin, kuten ongelmaluottojen suureen määrään ja niiden systemaattiseen supistamiseen.

Periytyviä kansallisia pankkiongelmia ei pidä sälyttää euroalueen yhteiselle vastuulle, vaan kukin maa ratkokoon ne itse. Tähän viime aikojen ratkaisut esimerkiksi Espanjassa ovat tähdänneet. Lisäksi valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys on katkaistava, ja sijoittajavastuuta on toteutettava pankkikriisien hoidossa täysimääräisesti.

Kriisin toinen opetus on se, että rahaliitossa tarvitaan sellainen yhteinen vakauttaja, joka pystyy ennalta ehkäisemään ja tarvittaessa lieventämään rahoitusmarkkinoilla syntyviä paniikkeja. Vuonna 2012 perustettu Euroopan vakausmekanismi (EVM) on toiminut pääosin onnistuneesti vaikeuksiin ajautuneiden jäsenvaltioiden vakauttajana.

Monet kaavailevat EVM:stä ”Euroopan valuuttarahastoa”. Nimilappua tärkeämpää on, mitä EVM tekee. Olennaista on vahvistaa sen toimintakykyä markkinapaniikkien ja kriisinehkäisyn varalta. EVM:n kykyä toimia joustavasti tehtävässään, esimerkiksi IMF:n käyttämillä valmiusluotoilla, on syytä vahvistaa.

Rahoituskriisien taustalta löytyy yleensä merkittävä makrotalouden epätasapaino, kuten kilpailukyvyn menetys ja/tai vaihtotaseen alijäämä. Tällaisten epätasapainojen ehkäisemiseksi tarvitaan jatkossakin jäsenvaltioiden talouspolitiikan seurantaa, jota on syytä yksinkertaistaa ja kohdentaa paremmin reformeja tukevaksi. Tavoitteena on oltava uudistusten edistäminen ja julkisen talouden kestävyyden parantaminen.

Euroalueen uudistamisessa on nähty jännitettä yhtäältä sääntöihin ja vakausmekanismeihin perustuvan ja toisaalta markkinakuriin perustuvan strategian välillä. Tämä vastakkainasettelu on liioiteltu. Sekä sääntöjä että markkinakuria tarvitaan: sääntöjen olisi pystyttävä normaalioloissa pitämään euroalueen maiden taloudenpito niin terveellä kannalla, että markkinakurin ja velkajärjestelyjen rooliksi jäisi toimia hyödyllisenä pelotteena, johon tarvitsisi turvautua äärimmäisen harvoin.

Euroalueesta ei tule liittovaltiota eikä tulonsiirtounionia, mutta – toisin kuin usein kuulee väitettävän – se ei myöskään hajoa vain sen takia, ettei siitä tule sellaista.

Ääripäiden välillä on realistinen kolmas tie: rahaliitto, jossa kaikkien osapuolten oma vastuu korostuu, ja se on samalla ehto yhteisten toimien lisäämiselle.

On hyvä muistaa, että Euroopan menestyminen on Suomen kannalta kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia. Silloin, kun Euroopassa on ollut kriisejä tai talous on taantunut, Suomellakin on mennyt heikosti.

Silloin kun Euroopassa on vallinnut rauha ja talous on kasvanut, Suomella on mennyt hyvin. Sen vuoksi on myös Suomen ja suomalaisten oman edun mukaista varmistaa, että euroalue toimii hyvin ja täyttää tehtävänsä vakaan kasvun tukena.

Puhe metsänhoitoyhdistyspäivillä 20.3.2018

Tiistai 20.3.2018 klo 12:27

Hyvät kuulijat,

Uskallan sanoa, että Suomella menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin ja ensi vuonna Suomella menee vielä paremmin. Viime vuosi oli nopean talouskasvun aikaa. Työllisyys parani, yksityisen kulutus kasvoi, tuotannollisia investointeja tehtiin runsaasti ja vienti toipui laajasti.

Eikä kyseessä ole vain hetkellinen ilmiö. Useat tahot ennustavat, että talous kasvaa nopeasti myös tänä vuonna vaikkakin hieman viime vuotta maltillisemmin. Muutos aikaisempaan on ollut mukavaa seurattavaa. Aikaisemmin mediassa puhuttiin irtisanomisista. Nyt voimme lukea uusien osaajien tarpeesta ja jopa työvoimapulasta. Talouden iso kuva on muuttunut. Tämä vaikuttaa sekä työllisyyteen että julkiseen talouteen. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu 2021 niin kuin olemme suunnitelleet.

Kun hallitus aloitti työnsä keväällä 2015, lähtötilanne oli huono. Suomen kilpailukyky romahti finanssikriisin jälkeen. Suomi ei toipunut pudotuksesta, kuten useat muut maat. Positiivista tilanteessa oli, että muutoksen tarve tunnistettiin laajasti. Tämä antoi hallitukselle selkänojaa. Päätöksiä tarvittiin kilpailukyvyn palauttamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tätä ei moni kiistänyt. Päätökset olivat välttämättömiä, mutta eivät helppoja. Esimerkiksi paljon keskustelua aiheuttanut kilpailukykysopimus paransi monen työpaikan kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi ruotsalaisiin ja saksalaisiin kilpailijoihin. Ennen kaikkea kilpailukykysopimus palautti uskon työntekemiseen Suomessa.

Hyvät metsäalan kuulijat,

Metsäala on ollut oivallinen esimerkki koko Suomen talouselämälle. Ala pääsi vauhtiin useita muita sektoreita aikaisemmin. Siitäkin huolimatta, että finanssikriisin lisäksi metsäalaa heikensi myös teollisuuden rakennemuutos.  Metsäala on uskaltanut uudistua. Muutos oli pakollinen ja se ymmärrettiin alalla.

Koko metsäalalla on nyt tapahtunut iso strateginen muutos. Sen nopeus on yllättänyt monet ulkopuoliset. Paljon on tapahtunut muutamassa vuodessa. Äänekosken biotuotetehtaan investointi on symbolisoinut koko suomalaisen teollisuuden uutta nousua. Investointipäätös tehtiin huhtikuussa 2015. Tämän jälkeen rakennustyöt alkoivat välittömästi. Kun metsäteollisuuden historian suurin investointi pohjoisella pallonpuoliskolla otettiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa viime vuoden loppukesällä, metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla oli todella aihetta iloon. Äänekosken investointi kuvaa hyvin metsäalan kasvua. Silti on muistettava, että iso muutos on lukuisten osatekijöiden summa. Eikä myöskään Äänekosken biotuotetehdas oheistoimintoineen ole vielä täysin valmis; alueelle on muodostumassa metsäalan teollinen ekosysteemi. Se kasvaa ja kehittyy entisestään.

Metsäalalla uudistuksia on tehty monella eri tasolla ja monella eri taholla. Metsäalan yritykset ja toimijat ovat uudistaneet strategioitaan ja muuttaneet tuote- ja palveluportfolioitaan. Uusia markkinoita on etsitty määrätietoisesti ja lainsäädäntöä on kehitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Julkiset rakenteet ovat muuttuneet lainsäädännön myötä. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyslain muutos varmisti tasapuolisen kilpailuaseman eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla. Reilua kilpailua tarvitaan puukauppaan ja metsäpalveluihin. On ollut hienoa seurata, että metsäalan eri osapuolet ovat vieneet yhdessä lainsäädännön kehittämistä eteenpäin ja luoneet yhdessä uusia toimintamalleja esimerkiksi sähköisen puukauppapaikka Kuution ympärille.

Kuten johtamani hallituksen päätökset, myös metsäalalla tehdyt muutokset ovat olleet välttämättömiä kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ja nyt kun strateginen muutos on toteutettu, tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Suomalaiset metsät kasvavat paremmin kuin koskaan itsenäisyyden aikana. Vuosittaiset kantorahatulot lähestyvät kahta miljardia euroa ja metsätalouden sijoitustuotto ylitti viime vuonna kuuden prosentin rajan. Metsänomistajille on annettu aikaisempaa laajempi valinnanvapaus kannustaa hoitamaan ja käyttämään metsiään omien tavoitteiden mukaisesti.

Suomalaisen metsäpolitiikan suunta on herättänyt ihailua ja ihmettelyä myös kansainvälisesti. Suomessa metsätalouden valinnanvapautta ja markkinalähtöisyyttä on voitu lainsäädännön kautta lisätä, koska suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa metsäomaisuuttaan vastuullisesti.  Tästä on ehdottomasti kiittäminen myös metsänhoitoyhdistyksiä ja muita metsäalan toimijoita, joille metsätalouden kestävyyden turvaaminen on aina itsestään selvyys. Kiitos teille jokaiselle.

Hallitus tukee vahvasti metsäalan kehitystä ja on asettanut metsäalalle kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka me tiedämme, että suomalaisia metsiä hoidetaan vastuullisesti, meidän tulee kuitenkin jatkossa vielä enemmän kiinnittää huomiota metsätalouden kestävyyteen ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Meidän tulee tunnistaa, että kestävyyskäsite elää ajassa ja suomalaisten metsätuotteiden loppukäyttäjien vaatimukset kasvavat. Tämä heijastuu myös esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

Viime vuonna EU-vaikuttamisessa tehtiin hartiavoimin työtä. Ilmastopolitiikassa saavutettiin LULUCF-asetuksen osalta Suomen näkökulmasta kohtuullinen sopu viime vuoden lopulla. Tämän osalta haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olitte työssä mukana. Suomella oli yhteinen sanoma ja eri toimijoiden välinen yhteistyö toimi. Tämäkin oli osoitus yhteistyön voimasta.  

Suomalainen ilmastoviisas metsätalous on hyvää metsänhoitoa, monimuotoisuudesta huolehtimista ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamista puulla, joka on meidän parasta uusiutuvaa raaka-ainetta. Tätä meidän on kerrottava perustellen ja ajassa eläen kansainvälisillä ja EU-foorumeilla jatkossakin.   

Hallituksen jatkaa työtään loppuun asti. Olemme saavuttamassa työllisyyden tai julkisen talouden tavoitteemme. Samoin myös metsäalan on jatkettava kehitystyötä. Vaikka metsäalalla menee tällä hetkellä hyvin ja kehitys on suotuisaa, emme ole vielä maalissa. Ja maaliintulon jälkeen katse tulee kohdistaa seuraavaan kilpailuun.

Tarvitsemme edelleen uutta tietopohjaa, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta. Ennakkoluuloton yhdessä tekeminen ja yhteistyö eri toimialojen osaajien kesken auttavat ratkomaan monimutkaisia kysymyksiä ja sitä kautta luomaan jotain kokonaan uutta. Älykkäät teknologiat, uudet materiaalit, robotiikka, keinoäly, ja esimerkiksi 3D ovat tulevaisuuden kehittämisen avainsanoja myös metsäalalla. Niiden avulla parannetaan resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutta. Lisäksi uusi tietotaito parantaa myös metsänhoidon ja puunkorjuun tuottavuutta. On vain ajan kysymys, milloin puunkorjuutöitä aletaan toteuttaa kauko-ohjauksella robotiikan avulla. Meidän tulee muistaa, että metsäalan kehittyminen ja kilpailukyky koituu myös metsänomistajien eduksi.

Uusiutuva puu on erinomainen raaka-aine mitä moninaisempiin käyttötarkoituksiin. Uskon, että metsänomistajilla on jatkossa yhä moninaisempi joukko potentiaalisia kauppakumppaneita. Uskon, että puu on suuressa roolissa tulevaisuuden tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi muovin ongelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota maailmalla. Muovin valtakausi yritetään lopettaa ja sellupohjaiset tuotteet ovat yksi ratkaisu tähän valtavaan kysymykseen. Myös kemianteollisuus on entistä kiinnostuneempi puun eri ainesosista.

Metsäalalla on edellytyksiä kestävään kasvuun jatkossakin. Samalla metsien hyvä hoito on koko metsäalan kasvun edellytys. Jos emme hoida taimikoita tarvittavalla aktiivisuudella, pitkäjänteinen kasvu voidaan unohtaa. 

Suomi on tällä hetkellä metsäalan investointien näkökulmasta houkutteleva maa. Meillä on hyvin hoidetut metsät, toimivat puumarkkinat sekä aktiiviset metsänomistajat. Lisäksi meillä on erinomaista insinööriosaamista ja kykyä kehittää uusia teknologioita. Me olemme myös monia muita maita edellä paikkatiedon hyödyntämisessä. Myös suomalainen metsänomistusrakenne tuo turvaa. Suomessa on satojatuhansia metsänomistajia. Siispä metsätalouden harjoittaminen on aivan eri tavalla tuttua ja hyväksyttävää kuin monissa muissa maissa. Näistä kilpailukykytekijöistä on pidettävä kiinni.

Suurin Suomen etu on ollut kuitenkin se, että metsäala on uskonut yhdessä tulevaisuuteen ja halunnut yhdessä kehittää koko sektoria. Yhteisen kehittämisen on jatkuttava. Metsäalan yhteisen kehittämisen suurin haaste lienee se, että onnistutaanko merkittäviä edistysaskelia toteuttamaan niin sanottuna parempina aikoina. Uskon, että me kaikki olemme valmiita tähän.

Hyvät kuulijat,

Hallitus jatkaa töitään metsäalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi kotimaassa ja Euroopassa. Keskeisimmät menestystekijät ovat silti teidän käsissä. Uskon, että osaatte käyttää ne hyvin. Nyt metsäalalla on mahdollisuus positiiviseen kierteeseen. Kun ala menestyy, sinne hakeutuu lahjakkaita osaajia. Uutta osaamista tarvitaan monissa vaiheissa metsistä markkinoille, jotta pysymme edelleen kilpailijoitamme edellä. 

Sote tarvitaan palvelujen turvaamiseksi

Keskiviikko 7.3.2018 klo 7:30

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on akuutti ja tärkeä. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan yksimielinen kannanotto, jonka valiokunta hyväksyi viime kesäkuussa.

Akuutiksi uudistuksen tekee muun muassa se, että ihmisten perusoikeudet voidaan toteuttaa. Ihmiset tarvitsevat näitä palveluja. Ne on kyettävä tuottamaan kaikille kansalaisille iästä ja postinumerosta riippumatta. Lääkäriin on päästävä ja lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista huolehdittava kaikkialla Suomessa.

Nykyjärjestelmä on ajautumassa umpikujaan. Kuntavetoinen tapa huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluista on tulossa tiensä päähän. Kunnat eivät kykene enää yksin vastaamaan palveluista, joiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kuntien väliset erot palveluiden saatavuudessa ovat kasvaneet liian suuriksi. Ne repeävät entisestään, jos mitään ei tehdä.

Tärkeäksi uudistuksen tekee se, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut vahvistuvat. Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat. 

Kaikki eduskunnan nykyiset puolueet ovat osallistuneet uudistuksen valmisteluun eri hallituksissa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Valmista ei ole vain tullut. Nyt on tullut päätösten aika.

Pitkän valmistelun jälkeen on syntynyt toimiva ratkaisu, joka turvaa kansalaisten palvelut. Suurin osa sote-uudistuksen lainsäädännöstä on jo eduskunnan käsittelyssä. Tällä viikolla annamme eduskunnalle vielä sote-uudistuksesta puuttuvan palasen eli ehdotuksen valinnanvapautta koskevasta lainsäädännöstä.

Kansainvälinen korkean tason arviointiryhmä arvioi lokakuussa 2016, että sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille on hyvä perusratkaisu.

Myös uudistukselle asetetut taloudelliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Olemme rakentaneet rahoitusmallin, joka kannustaa maakuntia pitämään kustannukset kurissa. 

Emme tavoittele tällä uudistuksella leikkauksiaSosiaali- ja terveyden huollon menot kasvavat tulevaisuudessa. Tavoitteemme on, että uuden järjestelmän ansiosta ne kasvaisivat vain hitaammin kuin nyt on näköpiirissä.

Palvelut on tarkoitus siirtää maakuntien vastuulle. Se ei ole keskustalle mikään itsetarkoitus, vaan parhaaksitodettu vaihtoehto nykyiselle kuntavetoiselle järjestelmälle kaikkine kuntayhtymineen.

Aiemmat uudistusmallit ovat törmänneet eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Yksi painava moite aiemmille malleille on ollut kansanvaltaisuuden puute. Nyt järjestämisvastuun siirto itsehallinnollisille maakunnille turvaa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, kun maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla.

Tämä uudistus ei luo uusia hallintohimmeleitä vaan poistaa satoja entisiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa nyt laskutavasta riippuen 200-300 järjestäjää. Niiden tilalle tulee 18 maakuntaa.

Kansalaisten näkökulmasta uudistus turvaa palvelut, vahvistaa asiakasnäkökulmaa valinnanvapauden myötä ja antaa vaalien kautta suoran vaikutusmahdollisuuden sekä lisää käyttäjädemokratiaa esimerkiksi vammais- ja vanhusneuvostojen ja nuorisovaltuustojen kautta.

Olemme kuulleet viime päivinä paljon pelottelua siitä, mikä voi mennä pieleen. Kaikki nyt esitetty kritiikki on ollut hallituksessa tiedossa, ja se on otettu huomioon valmistelussa. 

On hyvä, että tästä vuosikymmeniin merkittävimmästä uudistuksesta käydään eduskunnassa perusteellinen keskustelu kevään aikana. Hallitus on siihen enemmän kuin valmis.

 

Tasa-arvon osoitus Merkelille

Tiistai 6.3.2018 klo 17:30

Tänään työpäiväni täytti erittäin tärkeä teema. Suomen hallitus myönsi ensimmäisen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Merkel sai tietää palkinnostaan jo joulukuussa, mutta tänään palkintosumma ohjattiin hänen valitsemalleen kansalaisjärjestölle.

Angela Merkel  toimii esimerkkinä naisille ja tytöille ympäri maailmaa. Merkel on yksi Euroopan ja maailman vaikutusvaltaisimmista naisista. Hän on osoittanut työssään erityistä sitkeyttä, osaamista ja johtajuutta.

Eurooppalaisena kollegana olen seurannut läheltä Merkelin työtä. Hän on erittäin analyyttinen. Pidän yhteistyön tekemisestä hänen kanssaan.

Tänään Tampereella Merkelin puolesta palkinnon otti vastaan Saksan suurlähettiläs. Merkel ohjaa 150 000 euron palkintosumman nigeriläiselle naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestölle. Järjestö suunnittelee perustavansa palkintorahoilla turvakodin.

Merkel korosti videotervehdyksessään, että meidän ei tule suvaita sitä, että naiset joutuvat väkivallan kohteiksi vain siksi, että ovat naisia. Perheväkivallan määrä on Suomessakin suuri – liian moni suomalainenkin nainen joutuu hakemaan suojaa turvakodista. Meillä on paljon tehtävää omassakin maassamme kotirauhan vahvistamiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Siksi Suomen hallitus perusti kansainvälisen tasa-arvopalkinnon Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 2017.

Lisätietoja:

http://genderequalityprize.fi/etusivu

http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/haastavaa-tyota-naisten-ja-tyttojen-aseman-parantamiseksi

Prime Minister Juha Sipilä's speech at the International Gender Equality Prize ceremony in Tampere

Tiistai 6.3.2018 klo 17:28

Ladies and Gentlemen,

I am pleased to welcome you to the ceremony of the International Gender Equality Prize.

- Tampere is a natural choice to co-host this event. Throughout its history, it has had a strong tradition in gender equality and women’s participation in society. Just last year I was here as well participating in an event on that core value, where we also published this Prize. 

At that event, I got a challenge from a young and active girl named Katariina. In the autumn, we were hosting an international campaign “girls take over”. Katariina was shadowing me over the course of a day learning about the work of a prime minister. During the day, we were making the public aware of issues related to the rights of girls, climate change and sustainable development.

For me personally equality between men and women has always been a important value and self evident, in business life and also in politics.

As a younger man, I once run a company with four employees for about ten years. We all had same salary – from the secretary to the general manager. Equal pay was really equal in this company.

From political side, I have an example more up to date: The biggest ever reform to be made in the Finnish history is regional government, social and health-care reform. This huge task is being run by two female ministers. One of them is present also in this seminar, namely minister Annika Saarikko.

The Government of Finland decided to establish the International Gender Equality Prize as a part Finland’s centenary celebrations of 2017. The aim of the prize is to promote equality between men and women around the world, to support international discussions and encourage action on equality. 

Gender equality is one of the core values of our society. Finland was also the first country to grant full political rights to women in 1906. It can be said that improving this equality has been a firm policy throughout our independence and important to our success.

 

Ladies and Gentlemen, 

The Government of Finland decided to award this first International Gender Equality Prize to Doctor Angela Merkel, Federal Chancellor of Germany.

It was my great honour to announce this together with Chancellor Merkel in December in Brussels.

Chancellor Merkel has shown that women can reach even the highest positions of leadership. She is a strong role model for women and girls around the world. 

This prize is in recognition of Chancellor Merkel’s long-standing work as a defender of human rights and human dignity, her commitment to promoting the rights of women and girls globally and her work to bring gender equality to the agenda of world leaders. 

The prize includes a monetary element of 150,000 euros which can be assigned to a cause that promotes gender equality. Chancellor Merkel will announce the cause she has chosen in her video greeting in a few minutes.

 

Ladies and Gentlemen,

This is a good time to discuss the issues of equality between men and women. Not only in view of the widespread discussions that the MeToo campaign has raised, but also because of the widening gaps in society involving the lack of this equality. 

Because of gender inequality, half of the population have diffuculties of participation in societal development. In the worst case, it can lead to violence and mistreatment of women and girls because of their gender.

Violence against women and girls is a serious human rights violation. It stems from unequal social norms and exists in all societies. Unfortunately, it is a problem that also exists in Finland. It is estimated one in three women experience violence during their lifetime. This is absolutely not acceptable. 

Providing women and girls with equal opportunities and access to decision-making is a way to build an innovative and active society. Working together, equally, is the only way to make societies successful.

 

Ladies and Gentlemen, 

The International Gender Equality Prize has raised great interest at home and abroad. The independent jury deciding on the prize received almost 400 proposals from 74 countries and 75 per cent of the proposals came from abroad. 

Everybody has a stake in promoting successful equality between men and women. We can only succeed if we work together as nations, international organisations, non-governmental organisations and individuals. I would like to thank all of you for making this prize a reality and this event possible. The International Gender Equality Prize will be awarded for the second time in 2019.

I hope this event is a success. I am sure that we will have an open and constructive discussion in the panel.

Thank you.

Puhe Keskustan Varsinais-Suomen piirin 100-vuotisjuhlassa

Tiistai 6.3.2018 klo 11:19

Hyvä juhlayleisö

Tuskin mitään Maalaisliitto-Keskustan järjestöä on perustettu yhtä dramaattisissa olosuhteissa kuin Varsinais-Suomen piiri perustettiin tässä talossa 26. tammikuuta 1918. Samana iltana vedettiin Helsingissä työväentalon torniin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi.

Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Santeri Alkio ehti kuitenkin levottomissa oloissa tänne Turkuun. Maisteri Lauri Palmunen kertoo tuossa äsken esittelemässään historiikissa, että Alkio piti kokouksen aluksi puolitoista tuntia kestäneen alustuksen ”maalaisliittoaatteesta ja poliittisesta tilanteesta”.

Tuohon alustuksen runkoon kiteytyy Maalaisliitto-keskustan menestyksen salaisuus. Puolueemme on osannut yhdistää luovalla tavalla aatteen ja politiikan. Sanojen järjestys on myös tärkeä. Aate tuli ensin, sitten sen pohjalta muotoiltu politiikka.

Palmunen on löytänyt kirjaansa myös sitaatteja itse puheesta. Alkio teki selvän pesäeron oikeistoon ja vasemmistoon: ”Sekä porvarillis-kapitalistisen että sosialistisanarkistisen yhteiskuntanäkemyksen perusta on väärä. Molemmat ovat rakentaneet epäluonnolliselle pohjalle.”

Tuomio molemmille vaihtoehdoille oli ankara. Näin hän totesi aikansa oikeistosta:

”Porvarillista kaupunkiyhteiskuntaa kiusaa asumisen ahtaus ja valtiokirkolta saatu kristillisyys, joka on poikennut perustajansa opista, hyväksyen kaikenlaisen riistämisen ja pörssikeinottelun.”

Sosialismi sai häneltä vähintään yhtä tylyn tuomion:

”Perustuen kokonaan materialistiseen maailmankatsomukseen on sosiaalidemokraattinen liike kypsynyt … hyväksi kasvupohjaksi huliganismille ja väkivaltaa uhkuville vaatimuksille.”

Alkio katsoi, että kumpikaan aatesuunta ei kyennyt luomaan Suomessa mitään rakentavaa uutta. Uuden luominen oli Maalaisliiton tehtävä:

”Perustamalla aineelliselle ja kristilliselle pohjalle ja pitämällä pyhänä luonnon viitoittamat lait uskoo Maalaisliitto voivansa tarjota terveelle kehitykselle vankan pohjan, jolle tulevaisuus voidaan rakentaa kestäväksi.”

Näissä sitaateissa kiteytyy alkiolaisuuden ydin. Se on vaihtoehto oikeistolle ja vasemmistolle, jotka molemmat nojaavat materialistisiin lähtökohtiin.

Alkio vaati ihmisyyden ja sen kehitystarpeen asettamista kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi. ”Ihmisyys” tarkoitti Alkio-tuntijoiden mukaan samaa kuin humanismi. Hän uskoi ihmisen kehitysmahdollisuuksiin ja omaan vastuuseen itsensä kehittämisestä. Alkio puhui paljon itsekasvatuksesta ja halusi tehdä puolueestakin valistus- ja kasvatusliikkeen.

Uskosta ihmisen kehitysmahdollisuuksiin kumpusi myös usko yhteiskunnalliseen edistykseen, jota voitaisiin toteuttaa kansanvaltaisten menettelytapojen kautta.

Alkiolaisuuteen kuuluu myös tasapainon hakeminen yksilön ja yhteiskunnan vastuiden välillä. Oikeisto painottaa yksilön, vasemmisto yhteiskunnan vastuuta.

Alkiolaisuus uskoo ihmisen kykyihin ja vastuuseen. Samalla se vaatii, että yhteiskunnan tulee huolehtia niistä ihmisistä, jotka eivät eri syistä kykene selviämään omin voimin.

Ja kuten Alkion sadan vuoden takainen puhe tässä talossa osoitti, alkiolaisuuteen kuuluu myös ekologian ymmärtäminen, luonnon pyhien lakien kunnioitus.

Alkio luotti lujasti kansanvaltaan. Hän saattoi nähdä jopa Maalaisliiton puoluekokouksen päätöksissä ”kansanvaiston jumalallisen merkityksen”.

Miten aate näkyi Maalaisliiton politiikassa? Se näkyi siinä, että Alkion Maalaisliitto oli radikaali uudistuspuolue. Syksyn 1917 eduskuntavaaleissa Maalaisliitto ajoi puolueista selvimmin Suomen itsenäisyyttä ja tasavaltaista hallitusmuotoa.

Maalaisliitto yritti myös viimeiseen saakka sovitella vasemmiston ja oikeiston välillä sata vuotta sitten. Aina marraskuuhun 1917 asti maalaisliitto haki yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena eduskunta julistautui Alkion ehdotuksesta ylimmän vallan haltijaksi Suomessa 15. marraskuuta 1917.

Samana iltana eduskunta hyväksyi vielä kunnallislait ja kahdeksan tunnin työajan. Alkion sovittelu saattoi estää vallankumouksen Suomessa hetkellä, jolloin sen onnistumiselle olivat paremmat edellytykset kuin tammikuussa 1918.

Tuon marraskuun 15. päivän jälkeen voimasuhteet SDP:ssä alkoivat kääntyä lopullisesti vallankumouksen kannattajien hyväksi. He saivat oppia ja yllytystä Venäjän bolsevikeilta, jotka olivat kaapanneet vallan Pietarissa 7. marraskuuta.

Samalla hävisivät edellytykset maalaisliiton ja SDP:n yhteistyölle. Eduskunta nimitti maalaisliiton ja muiden porvarillisten puolueiden äänillä Svinhufvudin senaatin marraskuun lopulla. Myös itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6. joulukuuta porvarillisten puolueiden enemmistöllä.

Sisällissodassa Alkion maalaisliitto asettui maan laillisen hallituksen ja sen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien puolelle. Puolueessa kuitenkin ymmärrettiin niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka olivat johtaneet sotaan. Siksi maalaisliitto ryhtyi harjoittamaan sovintopolitiikkaa heti kun aseet olivat vaienneet.

Sovintopolitiikan syntysanat lausui maalaisliiton toinen voimamies, senaattori Kyösti Kallio Nivalan kirkossa vain muutamia viikkoja sodan päättymisen jälkeen 5.5.2018:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Sodan jälkeen voittajien rintama repesi kiistaan valtiomuodosta. Oikeisto kannatti monarkiaa ja Maalaisliitto tasavaltaa. Alkio pelkäsi, että monarkia olisi johtanut oikeiston ylivaltaan. ”Olen taistellut parhaan käsitykseni mukaan kuningasta vastaan koska minulla on syvä vakuutus siitä, että hänen ympärilleen kertyisivät kaikki nämä onnenonkijat, luokkavallanpitäjät ja pyytäjät, kansan ja ajatuksen vapauden sortajat”, Alkio kirjoitti päiväkirjassaan.

Oikeisto ajoi monarkiaa kaikin keinoin ja valitsi lokakuussa 1918 jopa saksalaisen prinssin kuninkaaksi eduskunnassa, jonka työstä sosiaalidemokraatit oli suljettu pois kansalaissodan jälkeen. Ennen kruunajaisia Saksa ehti romahtaa maailmansodassa, ja kuningasehdokas peruutti tulonsa. Sosiaalidemokraatit palasivat eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi maaliskuussa 1919 järjestetyissä vaaleissa. Suomesta tuli tasavalta keskustavoimien ja parlamentaariseen työhön palanneiden sosiaalidemokraattien yhteistyöllä.

 

Hyvä juhlayleisö!

Viivähdin historiassa näin kauan aivan tarkoituksella. Maalaisliitto kasvoi suurpuolueeksi vuosien 1917-1919 välillä. Nuo vuodet kannustavat pohtimaan, mikä alkiolaisessa aatteessa on edelleen kestävää? Mitkä linjaukset olivat aikaansa sidottuja ja tämän päivän näkökulmasta vanhentuneita?

Ihmisyyden, humanismin puolustaminen on alkiolaisen aatteen kestävintä ydintä. Siksi puolustamme kaikkien ihmisten ihmisarvoa kielestä, ihonväristä, uskonnosta, asuinpaikasta tai kansallisuudesta riippumatta. Nämä ihmisyyden perusarvot eivät ole kaupan. Sen todistimme viime kesänä perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Myös kansanvalta on ollut meille luovuttamaton perusarvo. Sitä olemme puolustaneet historian varrella niin vasemmalta kuin oikealtakin tulevia hyökkäyksiä vastaan.

Omalta osaltani haluan varjella Alkion perintöä pitämällä keskustan edelleenkin radikaalina uudistuspuolueena. Siksi olemme tällä hallituskaudella tehneet kipeitäkin ratkaisuja, joilla Suomen talous on käännetty nousuun. Siksi viemme läpi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota on odotettu jo kymmenen vuotta. Ja siksi me kehitämme uusia rahoitusmalleja, joilla Turun ja Helsingin välisen tunnin junan, Tallinnan tunnelin tai Jäämeren radan kaltaiset hankkeet voitaisiin toteuttaa tinkimättä teiden ja ratojen kunnossapidosta.

Uudistimme tässä hallituksessa myös koko poliittista johtamiskulttuuria. Laadimme strategisen hallitusohjelman, jota olemme toteuttaneet määrätietoisesti. Nyt olemme käynnistäneet keskustassa vahvan ohjelmatyön seuraavan vuosikymmenen suurten haasteiden voittamiseksi. Edessämme on hyvin mielenkiintoinen ja haastava aika, kun tekoälyn läpimurto muuttaa arkeamme ja työmarkkinoita. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on yksi seuraavan kauden suurimpia hankkeita.

Yksi eniten siteerattuja ja kenties eniten väärin ymmärrettyjä sitaatteja on Alkion vaatimus, että puolue ei saa unohtaa köyhän asiaa. Se ei tarkoita vain sosiaalipalveluiden tai sosiaalisten tulonsiirtojen kasvattamista. Se tarkoittaa myös sitä, että tuemme ihmisten kykyä auttaa itse itseään.

Alkio ymmärsi terveen taloudenpidon merkityksen. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, nyt jo edesmennyt Outi Ojala ilmaisi aikoinaan hyvin alkiolaisen ajatuksen, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Aatetta ei pidä museoida sillä tavoin, että toistaisimme vain sellaisenaan sata vuotta sitten sanottua. Aatetta pitää soveltaa kunkin ajan olosuhteisiin. Tänään meidän on pohdittava esimerkiksi sitä, millaisia eväitä alkiolaisuus antaa keskustalaiselle kaupunkipolitiikalle.

Alkio suhtautui kaupunkeihin ja kaupungistumiseen kriittisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, millaisissa olosuhteissa hän eli ja arvioi kaupunkeja.

Teollistumisen alkuvaiheissa elämä kaupungeissa oli varsin kovaa. Alkiokin viittaa alle kymmenvuotiaisiin lapsiin, joita käytettiin teollisuuden työvoimana Englannissa. Kaupungeissa syntyivät myös ne väkivaltaiset vallankumousaatteet, jotka pääsivät voitolle Suomen työväenliikkeessä 1917-1918. Ja kaupungeissa kukoisti ensimmäisen maailmansodan aikana myös kaikenlainen keinottelu, jota Alkio kavahti.

Alkio unelmoi keskuksiin kertyneiden ihmisjoukkojen paluusta maalle, viljelemään ja varjelemaan maata. Hän ennakoi kaupunkikulttuurin romahdusta. Uusi kulttuuri syntyisi maaseudulla, yhteydestä maahan.

Alkion visiossa tehtaat oli sijoitettava maalle niin että työläiset voivat harjoittaa lisäksi pienimuotoista viljelyä.

Maalaisliiton myöhemmätkin johtajat ovat pyrkineet jalostamaan Alkion visioita ihmisen ja luonnon yhteyden tärkeydestä erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa ja asuntopolitiikassa. Esimerkiksi sopii teidän piirinne historian merkittävin poliitikko, V. J. Sukselainen. Hän nojasi aikansa johtavien yhdyskuntasuunnittelijoiden ja arkkitehtien ideoihin puutarhakaupungeista ja oli keskeisesti vaikuttamassa Tapiolan puutarhakaupungin toteuttamiseen.

Alkiota lukemalla voisi helposti päätyä siihen käsitykseen, että kaupungistuminen on kielteinen ilmiö, jota pitää vastustaa kaikin voimin. On kuitenkin virhe tulkita, että alkiolaisuus velvoittaisi meitä tänään vastustamaan kaupungistumista.

Alkion aatteen ytimessä on ihmisyyden, humanismin puolustaminen. Ihmisyysaate voi menestyä ja on menestynytkin myös kaupungeissa. Kaupunkiympäristö tarjoaa parhaimmillaan erinomaiset edellytykset ihmisen henkiselle kasvulle, vapaudelle ja luovuudelle.

Ei ole sattumaa, että esimerkiksi korkeimman opetuksen laitokset ovat kaupungeissa. Maalaisliitto-keskusta on soveltanut luovasti Alkion ihmisyysaatetta ajamalla esimerkiksi korkeakoululaitoksen hajauttamista, jota voi pitää suomalaisen aluepolitiikan parhaana saavutuksena.

Kun tunnustamme kaupunkien vahvuudet, voimme puuttua myös kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin.

Ylivoimaisesti suurin haaste kaupungistumiselle on luettavissa tuosta Alkion sadan vuoden takaisesta puheesta. Alkion mainitsemat ”luonnon viitoittamat lait” ovat edelleen pyhiä. Ilmastonmuutos asettaa erittäin kovat reunaehdot koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Kuivuus ja erilaiset sään ääri-ilmiöt uhkaavat tehdä suuria alueita viljelykelvottomiksi. Ruokakysymys nousee yhdeksi maailmanpolitiikan polttavammista ongelmista.

Puhdas vesi, puhdas ilma, puhdas ruoka ja puhdas energia nousevat arvoon arvaamattomaan lähivuosikymmenten aikana. Tästä näkökulmasta alkiolaisuus ei ole mitään maaseuturomantiikkaa vaan voimme ammentaa siitä edelleen vastauksia ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin. Kaupunkiviljelyn suosion kasvua voi pitää yhtenä heikkona signaalina siitä, millaisia ratkaisuja tulevaisuudessa tarvitaan.

Alkiolaisuus tarjoaa vastauksia myös kaupungistumisen sosiaalisiin ongelmiin. Maailmanlaajuinen muuttoliike kaupunkeihin katkoo sosiaalisia suhteita ja luo juurettomuutta. Sadat miljoonat ihmiset maksavat kovaa hintaa globaalin talouden toiminnasta. Esimerkkejä tästä löytyy läheltä ja kaukaa.

Alkiolaisuus on voimakkaasti yhteisöllinen aate. Siksi meillä on paljon annettavaa myös kaupunkien suurimpien ongelmiin. Keskustan on kyettävä tarjoamaan myös kaupungeissa samanlaisia kohtaamisen paikkoja, joita olemme tarjonneet maaseudulla yli sata vuotta.

Toisin kuin kilpailijat antavat ymmärtää, keskustan aluepolitiikka palvelee kaupungistuvaan Suomen etuja. Haluamme vahvistaa yrittämisen ja elämisen edellytyksiä kaikissa maakunnissa niiden luontaisten vahvuuksien varassa. Myös kaupunkien kasvu on tasapainoisempaa, jos työtä ja toimeentuloa on tarjolla muuallakin kuin muutamassa suuressa keskuksessa.

Aluepolitiikan osalta uskallan sanoa, että tämän päivän keskusta harjoittaa hyvin alkiolaista politiikkaa. Sen tulokset näkyvät nyt kaikkialla Suomessa. Työttömyys vähenee nopeasti ja uusia työpaikkoja syntyy kaikissa maakunnissa.

 

Hyvät aatesisaret ja veljet!

Tulen siihen johtopäätökseen, että kaupungistuminen on megatrendi, joka koskettaa Suomeakin. On kuitenkin poliittisen valinnan kysymys, millaista kaupungistumista ajamme. Keskusta tarjoaa tässä oman vaihtoehtonsa, jota olen edellä luonnehtinut.

Lisäksi on vielä todettava, että kaupungistuminen ja keskittyminen eivät ole keskustan näkökulmasta sama asia. Kaupungistumisen ei tarvitse merkitä keskittymistä.

Aatteemme pohjalta emme voi hyväksyä ajatusta, että Suomessa keskityttäisiin vain yli 50 000 asukkaan kaupunkien elinvoiman vahvistamiseen. Me pidämme tärkeinä myös niin sanottujen seutukaupunkien roolia.

Ja mikä tärkeintä, torjumme ylipäätään kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelun. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Ihmiset ovat osoittaneet myös elämänvalinnoillaan, että tällainen vastakkainasettelu on keinotekoista ja turhaa. Monet kaupungeissa asuvat pitävät tärkeinä yhteyksiä luontoon ja maaseutuun. Toisaalta myös maaseudun elämäntavat kaupungistuvat monessa suhteessa.

 

Hyvä juhlayleisö!

Poliittiset vastustajat antoivat Alkiolle pilkkanimen profeetta. Ajan oloon siitä muodostui kunniakas arvonimi. Mutta Alkiokaan tuskin osasi ennustaa, että hänen perustamansa puolue olisi sata vuotta myöhemmin maan suurin puolue tai että tässä samassa talossa Alkion läsnäollessa perustettu piirijärjestö juhlisi satavuotista taivaltaan.

Alkio antoi kuitenkin tässä talossa sen reseptin, jolla maalaisliitto-keskusta on menestynyt. Se on hyvin yksinkertainen. Sen ainesosat ovat vahva aate ja sen perustalle rakennettu käytännön politiikka. Tällä reseptillä Turun VPK-talolla voidaan juhlia myös seuraavan sadan vuoden kuluttua, sikäli kun talo pidetään kunnossa.