Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »

Blogin arkisto

Avauspuheenvuoro kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa

Keskiviikko 30.5.2018 klo 9:54

(muutosvarauksin)

Arvoisa presidentti Halonen,

Hyvät kestävän kehityksen ystävät!

Lämpimästi tervetuloa kaikille. Tämä vuosittainen Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtuma on osa kokonaisuutta, jolla hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta seuraavat kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä Suomessa. Uskon että me kaikki lähdemme täältä tänään vähän viisaampina, sekä uusilla näkökulmilla ja ajatuksilla varustettuina.

Vuosi 2018 on merkkipaalu Suomen kestävän kehityksen työssä. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa kesäkuussa vuonna 1993, heti Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Taivalta on nyt siis neljännesvuosisata takana. Toimikunta on toiminut keskeytyksettä 10 hallituksen johdolla. Se on onnistunut vuosien varrella kytkemään kestävän kehityksen ajattelua laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on yhden lajin maailmanennätys. Toimikunnassa tehty pitkäjänteinen työ on pohjustanut monia niitä hienoja saavutuksia, joista meidät tänä päivänä maailmalla tunnetaan.

Hyvät kuulijat!

Suomen haasteet ja vahvuudet Agenda2030:n toimeenpanossa selvitettiin vuonna 2016 toteutetussa tutkimushankkeessa, joka antoi hyvää pohjaa hallituksen toimeenpanosuunnitelmalle. Toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi otettiin kestävän kehityksen toimikunnan laatima kansallinen strategia, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Toimeenpanon painopistealueiksi hallitus valitsi ”hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen”, sekä ”yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen”.

Nyt hallitus on reilun vuoden ajan toimeenpannut tätä suunnitelmaa, ja myös ensimmäisen kerran raportoinut laajasti tuloksista eduskunnalle osana hallituksen vuosikertomusta. Hallituksen vuosikertomus on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Kiitän eduskuntaa ja tulevaisuusvaliokuntaa, jonka aktiivinen osallistuminen on vaikuttanut siihen, että työ eri puolilla hallintoa on edennyt rivakasti ja määrätietoisesti.

Raportoinnin lisäksi nostan esille kaksi muuta uutta avausta, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia:

Toinen näistä on kestävän kehityksen integroiminen budjettisuunnitteluun. Vuoden 2019 talousarviossa kaikki ministeriöt kertovat kestävän kehityksen toimeenpanosta. Lisäksi talousarvioesitykseen liitetään erillinen analyysi ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi” -painopisteen edistämiseksi suunnatuista määrärahoista ja veroista. Jos tämä malli toimii, otetaan seuraavana vuonna tarkasteluun myös toinen painopistealue.

Toisena asiana muutama sana hyvinvoinnin mittaamisesta. Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto kehittää bkt:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi ja arvioi hyvinvointivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa. Päätimme maaliskuussa hallituksen strategistunnossa ottaa bkt:lle rinnakkaisten mittareiden tarkastelun osaksi hallituksen strategisten työkalujen kehittämishanketta. Tämä työ on nyt siis käynnissä.

Hyvät ystävät!

Kuten te hyvin tiedätte, kestävän kehityksen kokonaiskuva on kaleidoskooppimainen: kun putkea hiukan kääntää, jyvät muodostavat aina uudenlaisia kuvioita. Yksiselitteistä ”oikeaa” kuvaa kestävän kehityksen tilasta on mahdotonta muodostaa.

Yhden kuvan Suomen tilanteesta antavat kansainväliset tutkimukset ja vertailut. Niiden valossa meillä menee varsin hyvin, olemme usein muiden Pohjoismaiden kansa vertailujen kärkijoukoissa. Kuva täsmentyy, kun aletaan tarkastella eri osa-alueita. Tällöin Suomen haasteiksi paljastuu muun muassa ilmastotyö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen. Vahvuuksiamme ovat vastaavasti muun muassa peruskoulutuksen korkea taso, yleinen terveys ja hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Kansainvälisten tutkimusten lisäksi meillä on uusi kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Moni teistä on käynytkin tutustumassa siihen kestävän kehityksen verkkosivuilla ja esittänyt omia näkemyksiään. Kannustan osallistumaan keskusteluun myös jatkossa!

Kansallinen seurantajärjestelmä nostaa globaalien vertailujen tapaan yhdeksi Suomen suureksi haasteeksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn. Vaikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 18 prosenttia vuodesta 1990, on nykyinen taso – (59 miljoonaa tonnia vuonna 2016) - edelleen liian suuri. Tähän haasteeseen hallitus on vastannut laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Tavoitteena on saavuttaa 39 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon sektoreilla (verrattuna vuoteen 2005). Tulevaisuuden haaste on kuitenkin suuri, sillä Suomi tavoittelee kokonaisuudessaan 80 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennys­tä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Toinen seurannasta esille nouseva huoli on nuorten lukutaidon ja yhteiskuntataitojen kehitys. Se on esimerkki sellaisesta kysymyksestä, jossa meillä tällä hetkellä menee vielä hyvin, mutta jossa viimeaikainen kehitys on ollut huolestuttavaa. Tämä haaste on tunnistettu, ja siihen on pyritty vastaamaan muun muassa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa ja ministeriön muissa kohdennetuissa toimissa kuten Kansallisen Lukutaitofoorumin avulla.

Nuoriin liittyen huolta herättää myös nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään sekä nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Näissä molemmissa asioissa trendi on viimeisissä nuorisobarometreissa ollut laskeva. Tämä on asia, johon suhtaudun suurella vakavuudella.

Työelämään liittyen seurannassa kiinnittää huomiota työllisyyden ja työn tuottavuuden paraneminen. Tämä on ollut yksi hallituksen päätavoitteista, ja on mukava huomata, että se nousee esille myös tässä seurannassa. Työllisyystilanteen merkittävästä paranemisesta huolimatta osa on edelleen työtä vailla tai haluaisi tehdä sitä enemmän. Sukupuolten välinen palkkaero kapenee Suomessa turhan hitaasti. Tässä asiassa olemme muita Pohjoismaita jäljessä. 

Seurannassa nousee esille myös Suomen nykyisen turvapaikkakiintiön koko suhteessa siihen väestömäärään, joka globaalisti olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomi nosti turvapaikkakiintiötä Syyrian sodan vuoksi vuosina 2014 ja 2015, mutta Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi se palautettiin vuonna 2016 vuoden 2013 tasolle.  

Myös kehitysyhteistyörahoituksen nykyinen määrä on seurannassa saanut osakseen kritiikkiä. Tämä osa kipeää säästöpakettia. Se täytyisi saada jatkossa nostettua takaisin ylös. Eilen lisätalousarvioneuvotteluissa teimme yhden päätöksen oikeaan suuntaan lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja Irakin ja Syyrian tukemiseksi.

Hyvät kuulijat!

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa maatasolla kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut miten kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen.

Minäkin lupasin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa syksyllä laatia oman toimenpidesitoumukseni. Se on nyt valmis:

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää.

Hyvät kuulijat!

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksen valmistelu on viime metreillä. Katsauksessa aiotaan ehdottaa, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä. Tällöin Agenda2030 määrittäisi pitkän aikajänteen globaalit tavoitteet, ja hallitusohjelma näihin liittyvät lyhyemmän aikajänteen kansalliset tavoitteet sekä toimenpiteet.

Kesän aikana käynnistyy kansallisen kestävän kehityksen politiikan riippumaton arviointi, jonka tulokset valmistuvat helmikuussa 2019. Tällä tavalla hallitus haluaa varmistaa, että seuraavalla hallituksella on tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka pohjalta se voi tarkastella kestävän kehityksen työn painopisteitä. Näin nykyinen hallitus haluaa osaltaan tukea pitkäjänteistä kansallista kestävän kehityksen työtä.

Toivotan kaikille inspiroivaa kestävän kehityksen päivää!    

Suomen erityisolosuhteet huomioitiin komissiossa

Tiistai 29.5.2018 klo 18:52

Euroopan komissio julkaisi tänään esityksensä unionin alue- ja rakennerahojen uudeksi jaoksi ja lainsäädännöksi. Esitykset sisältävät jaettavan potin euromääräisesti, kriteerit ja lainsäädännön. Asetuksessa on myös laskennallinen jako jäsenmaiden välillä.

Suomelle komission esitys on varsin myönteinen. Maamme erityisolosuhteet on ymmärretty.

Alue- ja rakennepolitiikan kansallisen saannon kasvattaminen on yksi kärkitavoitteistamme vaikuttaessamme EU:n budjettiin. Esityksen mukaan Suomen saanto edeltävään kauteen kasvaa noin 5,1 %. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa koheesiovarat tippuvat EU:n budjetista kokonaisuudessaan noin 9,9 %.

Olemme onnistuneet vaikuttamistyössämme. Viime kaudella Suomi sai alue- ja rakennekehitysrahaa noin 1,5 miljardia euroa. Komission esityksessä Suomen saanto olisi 100 miljoona euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella. Suomen lisäksi ainoastaan Kreikka kasvattaisi saantoaan vanhoista jäsenmaista.

Pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri ja rahoituksen lisäosa ovat Suomelle keskeisiä asioita. Ne ovat osana komission esitystä. Tämä on meille kansallisesti elintärkeä asia. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle tämä rahoitus on merkittävä useiden kasvua tukevien hankkeiden ja ammattikorkeakoulujen toiminnan osalta.

Olen tyytyväinen myös siihen, että Suomen voimalla ajama ehdollisuuden periaate on linkitetty osaksi koheesiorahoitusta. Tällä tavoin voimme entistä paremmin huolehtia siitä, että jäsenvaltiot pitävät kiinni kaikkein perusteellisimmista oikeusvaltion periaatteista ja arvoista.

Komission esitys on neuvotteluprosessin lähtölaukaus. Seuraavaksi lainsäädäntöasetukset menevät neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi. Lopullinen tulos ratkaistaan komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa.


Tie on vielä pitkä, mutta Suomen lähtökohta on erinomainen. Esitys on eri tahojen kovan työn ja vaikuttamisen tulos. Hallituksen linjaa on pitkin matkaa kritisoitu epärealistiseksi. Olen sanonut usein, että vaikka koheesiorahat budjetista tippuisivat, sen ei tarvitse tarkoittaa, että näin käy Suomen osalta. Kaikki riippuu siitä, millaiset kriteerit saamme lainsäädäntöön. Nyt näyttäisi siltä, että linjamme on ollut vaikuttava ja oikeanlainen.

Puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksistä 9.5.2018

Keskiviikko 9.5.2018 klo 14:42

Arvoisa puhemies,

Toivotan kaikille hyvää Eurooppa-päivää. Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle poliittinen valinta, joka kytkee meidät läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppa-päivänä onkin hyvä pohtia unionin yhteisiä arvoja, ja mitä unionin jäsenyys meille tarkoittaa.

Euroopan unioni on yhteisö, johon kuuluvien maiden kanssa jaamme yhteiset arvot demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien, sananvapauden, oikeusvaltion sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisesta. Yhteisenä tavoitteenamme on eurooppalaisten ihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä kokonaisuus turvaa Euroopan vakaan kehityksen ja rauhan säilyttämisen.

Eurooppa-päivänä on hyvä muistaa, että rauha ei ole koskaan itsestäänselvyys. Euroopan yhteisö perustettiin sodan runtelemien yhteiskuntien keskellä. Vielä 1980-luvulla toimiva demokratia oli monille tämän päivän EU-kansalaisille hauras tulevaisuuden toive – jopa utopiaa. Demokratiamme ovat vielä monissa maissa nuoria ja siksi myös hauraita.

Eurooppalainen päätöksentekokyky ei ratkea huutoäänestyksillä, gallup- tai twitter-demokratialla vaan kyvyllämme tehdä päätöksiä ja kehittää eurooppalaista päätöksentekojärjestelmää. Se perustuu edustuksellisuuteen, jota meidän on jaksettava puolustaa. On myös jaksettava kertoa, mitä unioni tekee ja miksi unioni on kansalaisten kannalta tärkeä yhteisö.

Euroopan unionin johtajien tehtävänä on katsoa pitkällä tulevaisuuteen ja haettava kansalaista tuki niin Euroopan unionissa kuin jäsenmaissa uudistusten läpivientiin. Euroopan unionin on oltavat suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Yksi EU:n tärkeimmistä instrumenteista on EU:n budjetti, rahoituskehykset, jonka avulla linjataan unionin toimintaa ja tavoitteita. Budjetti on pahimmillaan surkea kompromissi, pienin yhteinen nimittäjä. Parhaimmillaan se toteuttaa yhteisiä eurooppalaisia päämääriä. Nyt unionin on aika olla suuri.

On luonnollista, että jokainen EU-jäsenmaa tarkastelee rahoituskehyksiä omasta kansallisesta näkökulmastaan. Mitä budjetti tuo meille, Suomelle? Mutta EU:n budjettia on katsottava myös Euroopan näkökulmasta. Miksi? Koska olen varma, että vahva ja menestyvä Eurooppa on meille kaikille parasta. 

Arvoisa puhemies,

Rahoituskehysneuvottelut ovat pitkät ja perusteelliset. Komission viime viikolla julkaisema esitys on vasta alkua. Tähän olemme hallituksena valmistautuneet. Olemme tehneet pohjatyön perusteellisesti ja linjanneet sektoreittain selkeät budjettikannat. Kyse on ennen kaikkea kokonaisuudesta, jolla voimme saavuttaa Suomen ja myös Euroopan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen.

Kantojamme on työstetty pitkään ja huolella. Prosessi on ollut samalla tapaa perusteellinen, kun loimme EMU-kantamme tai muuttoliikelinjauksemme. Yhdessä Ranskan kanssa rakensimme pohjaa EU:n puolustusyhteistyölle. Malli on sama myös rahoituskehysnevotteluissa: perehdymme asiaan, pohdimme kannat huolellisesti ja sen jälkeen haemme liittolaisia eri Euroopan maista.

Iso-Britannian lähtö Euroopan unionista jättää merkittävän aukon EU:n budjettiin. Lähtökohtamme on, että Britannian jättämää aukkoa ei täytetä ja nettomaksuosuutemme pysyy kohtuullisena. Emme ole kuitenkaan asemoineet itseämme tiukimpaan nettomaksajien prosenttiryhmään. Suomi on valmis investoimaan EU:n kautta, jos politiikan painopisteet ovat tasapainoisia ja hyväksyttäviä sekä päätöksillä ja EU:n toiminnalla saadaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta.  

Keskusteluissa maksuista on hyvä erottaa puhdas jäsenmaksuosuus ja toisaalta nettomaksu. Jäsenmaksumme kasvaa hyvin todennäköisesti, koska BKT:mme onneksi nyt kasvaa. Se, mitä nettomaksumme on tulevaisuudessa, ratkeaa vasta, kun kaikki neuvottelut asetusten ja rahanjaon kriteerien osalta on käyty.

Päätavoitteemme kansallisista lähtökohdista on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena. Budjetin avulla tavoittelemme myös Euroopalle johtajuutta monissa asioissa: rauhanrakentaja, ilmastopolitiikan edelläkävijä, tieteen ja innovaatioiden edistäjä ja hyödyntäjä sekä kestävän ja puhtaan ruoan tuottaja.

Komission viime viikon esityksessä kokonaistaso asettuu suhteessa kantoihimme vielä liian korkealle tasolle. Positiivista komission esityksessä ovat panostukset turvallisuuteen, puolustukseen, muuttoliikkeeseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä opiskelijoiden vaihto-ohjelmaan. Hallintoa kevennetään, ohjelmia vähennetään sekä eräiden maiden maksuhelpotuksista luovutaan asteittain. Tätä Suomikin on vahvasti ajanut.

Oikeusvaltioperiaatteeseen sidottu ehdollisuus on niin ikään erittäin tärkeä esitys. Eurooppalaisen arvopohjan puolustaminen konkreettisin toimin on jokaisen eurooppalaisen tehtävä. Menestyvää Euroopan unionia voidaan rakentaa ainoastaan vahvojen oikeusvaltioperiaatteiden pohjalle.

Eurooppalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä rakennetaan satsaamalla osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen. Komission esityksessä tähän on tartuttu. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on komission esittämä InvestEU-rahasto. Tämä uudenlainen rahoitusväline voisi mahdollistaa tehokkaan investointien tukemisen vähäisemmällä EU-rahoituksella, kun tuki olisi avustusmuotoisen rahoituksen sijaan laina- ja takausmuotoista.

Panostukset strategisiin hankkeisiin, kuten tekoäly, kyberturvallisuus sekä digitaaliset tiedot ja taidot, tukevat EU:n kasvua ja kilpailukykyä.

Suomen näkökulmasta maatalous- ja aluepolitiikka ovat perinteisesti olleet keskeisessä asemassa budjettineuvotteluissa, kun katsomme meidän saamisia EU-budjetista. Niin nytkin.

Maatalouden osalta myönteistä komission esityksessä oli nykyisen kahden pilarin rakenteen säilyttäminen. Tämän pohjalle voimme rakentaa toimenpiteitä, joilla tuemme suoraan viljelijöiden tuloa ja toisaalta voimme huomioida erityisolosuhteemme sekä ympäristöystävälliset toimenpiteet. Komissio haluaa myös lisätä kansallista toimivaltaa toimenpiteiden suunnittelussa ja niistä päättämisessä. Komission esittämä rahoituksen taso kokonaisuutena osoittaa, että ruoantuotanto on tärkeä osa EU:n yhteistä politiikkaa.

Rahoituksen tasoon sisältyy kuitenkin Suomen kannalta hyvin hankaliakin painotuksia. Komissio esittää maatalousbudjettiin leikkauksia. Näitä meidän on erittäin vaikea hyväksyä. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja neuvotteluja komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa. Teemme lujasti työtä, jotta pystymme saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen suomalaisen kestävän ja puhtaan ruoantuotannon sekä maaseudun kannalta.

Aluepolitiikkaan esitetään niin ikään noin viiden prosentin leikkausta. Osittain tämä on selitettävissä sillä, että absoluuttinen rahantarve on pienentynyt köyhimpien alueiden vaurastuessa. Komissio esittää myös rahoituksen jakomekanismien uudistamista. Perinteisestä BKT:hen perustuvasta jaosta siirryttäisiin laajemmin muihin jakoperusteihin. Suomi on ajanut tätä muutosta.

Näiden lisäksi meille on keskeistä, että pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri huomioidaan myös tulevalla kaudella. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että koheesiorahoitusta hyödynnetään jatkossa entistä enemmän kilpailukykyä ja osaamista tukevaksi.

Kuten puheeni alussa totesin, työ tulevien EU:n rahoituskehysten linjaamiseksi on vasta alkumetreillä. Hallitus on käärinyt hihat ja on valmis neuvottelemaan Suomelle oikeudenmukaista budjettia. Oma näkemykseni on, että rahoituskehys valmistuu aikaisintaan Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Arvoisa puhemies,

Ideologisista näkemyseroistamme huolimatta uskon, että meidän kaikkien päämääränä on huolehtia eurooppalaisten yhteiskuntien tasapainoisesta kehityksestä sekä sosiaalisesta tasa-arvosta. Toimimme näin, jotta välttäisimme vastakkainasettelun niin jäsenmaiden sisällä kuin niiden kesken. Toimimme näin, jotta Eurooppa olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vahva vastaamaan muun maailman meillä asettamaan haasteeseen.

Sovinnon puheen juhla Nivalassa

Lauantai 5.5.2018 klo 14:09

(muutosvarauksin)

Herra tasavallan presidentti,
Hyvät juhlavieraat,

Juhlimme viime vuonna Suomen satavuotisjuhlia. Tämä vuosi on muisteltu sisällissotaa, mihin Suomi ajautui vain muutamia viikkoja eduskunnan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Tässä tarkoituksessa järjestimme eduskunnassa tammikuussa tilaisuuden, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheen. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Nämä ihanteet tiivistyvät Kyösti Kallion elämäntyössä.

Arvoisat kuulijat!

Olemme kuluneina kuukausina käyneet läpi alkuvuoden 1918 kivuliaita tapahtumia hakematta syyllisiä. Olemme tarpeeksi vahvoja käsittelemään tapahtumia toista osapuolta loukkaamatta ja tosiasioita salaamatta. Suvuissa on omat tarinansa, omat kipeät ja ehkä vaietut kokemukset. Niistä meidän pitää oppia. Niistä on siirtynyt aineksia myös suomalaisuutemme.

Tänään muistamme sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa tasan sata vuotta sitten, 5. toukokuuta 1918. Kallio oli piileskellyt koko sisällissodan ajan Helsingissä. Hän oli päässyt matkustamaan kotiinsa vasta vappuaattona. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Kaikki halusivat kuulla, mitä omalla senaattorilla oli sanottavaa maan tilanteesta.

Kokonaista kirjoitettua puhetekstiä ei ole säilynyt, liekö senaattorilla sellaista ollutkaan. Nämä sanat ovat silti jääneet historiaan:

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

On hyvä yrittää ymmärtää sitä toimintaympäristöä, missä Kallio nämä sanat sanoi. Sisällissota oli jo ratkennut valkoisten hyväksi. Viipuri oli vallattu 28.4. ja Lahti vapunpäivänä. Viimeiset punaisten joukot antautuivat Ahvenkoskella saksalaisille samana päivänä, kun Kallio puhui Nivalassa.

Professori Kari Hokkanen kiteyttää Kallion elämäkerrassa senaattorin viestin kotikirkossaan:

”Sota oli sodittu, kapinaan nousseet johtajiensa harhauttamat sosialistit lyöty. Ei ollut koston aika, vaan päinvastoin oli ryhdyttävä rakentamaan uutta itsenäisyyttä, missä tarvittaisiin sekä punaisia että valkoisia, kaikkia suomalaisia.”

Tuo vaativa aika tarvitsi juuri Kyösti Kallion tapaisia politiikkoja. Poliittisesta keskustasta, Maalaisliitosta tuleva Kallio toimi sillarakentajana. Hän katsoi aina pitkälle tulevaisuuteen yli päiväkohtaisuuden. Kallion vakaumuksen tärkein perusta oli laillisuuden ohella voimakas tasa-arvon ihanne. Nämä leimasivat hänen koko elämäntyötään niin suuren maatilan isäntänä kuin kansanedustajana, ministerinä ja tasavallan presidenttinä.

Kallio oli miettinyt tulevaisuutta piilopaikassaan Helsingissä sisällissodan aikana. Hän piti näkemyksistään johdonmukaisesti kiinni. Kallio tiesi etukäteen, että kaikki kuulijat eivät olisi samaa mieltä hänen kanssaan - eivät kaikki Nivalassa eivätkä hallitustoverit Helsingissä. Kallion puhe oli hallitustasolta ensimmäinen, jossa vaadittiin sovintoa koston ja rangaistusten sijaan

Katkeruus ja kosto pääsivätkin valloilleen varsinaisten sotatoimien päättyä. Punaisiin kohdistuneet kostotoimet riehuivat pahimmillaan 5.-11. toukokuuta. Sodan jälkiselvittelyissä ja vankileireillä kuoli vielä tuhansia ihmisiä ennen kuin sovintopolitiikkaa päästiin käytännössä toteuttamaan. Kallio ei hyväksynyt kostotoimia. Mieluummin armo kuin kosto. Se oli hänen linjansa. Näissä oloissa Nivalan kirkossa kuultiin rohkeaa puhetta.

Arvoisa juhlaväki!

Sovintopuhe loi henkisen pohjan kansalliselle eheytyspolitiikalle. Ajatus oli, että sovinto ja eheys rakentuvat vain tarttumalla uudistusotteella yhteiskunnan kipeisiin epäkohtiin ja vääryyksiin, kuten maanomistusoloihin. Kuta useampi omisti maata, sitä kestävämmällä pohjalla oli yhteiskuntarauha ja sitoutuminen yhteiseen isänmaahan; toteutettiin maareformi. "Tämä on myös minun maani." Kallio oli monessa mielessä uudistushaluinen: torpparien vapautus, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen verotus olivat hänelle ensimmäisiä itsenäisen Suomen suuria uudistuksia.

Sovintopolitiikan yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin parlamentarismin tielle palanneet sosiaalidemokraatit pääsivät osallistumaan. He saivat vahvan kannatuksen. Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti maaliskuussa 1937 hallituksen, jossa sisällissodan voittajat ja voitetut istuivat yhdessä.

Niinpä talvisodan syttyessä suomalaiset lähtivät yhtenäisinä, isänmaataan rakastavina suomalaisina, puolustamaan itsenäisyyttä ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää. Kallio johti talvisodan ihmettä tasavallan presidenttinä.

Missä Kyösti Kallio kulloinkin oli, hän sovitteli ja rakensi, kuunteli ja myötäeli. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat häneen koko loppuelämän. Voin vain kuvitella, miten hän ponnisteli voimiensa äärirajoilla niin 1930-luvun alun demokratian kriisissä samoin kuin talvisodan lopettamiseksi, joka sitten lopulta mursi hänen sydämensä.


Arvoisat kuulijat!

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä päättäjiä. Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Nyt vuonna 2018 voi sanoa: meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa. Kansalaisten osallisuuden tunne syntyy yhteiskuntaolojen oikeudenmukaisuudesta ja kansanvaltaisuudesta, mahdollisuudesta sivistää itseään, vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön koko Suomessa.

Suomalaisilla on oikeus odottaa, että kun täyttää tunnollisesti yhteiskunnalliset velvollisuutensa, hänellä on oikeus saada yhteiskunnalta oikeudenmukaista kohtelua, myös turvaa etenkin hädän ja voimattomuuden hetkellä.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

Tämän suomalaisen talonpojan, senaattorin, moninkertaisen pääministerin, puoluejohtajan ja lopulta presidentin perintö meille 2020-luvun suomalaisille on eheyden ja osallisuuden turvaaminen ja jatkaminen seuraavat sata vuotta.

Suomen keskeisiä prioriteetteja huomioitu EU:n rahoituskehyksessä

Keskiviikko 2.5.2018 klo 17:45

Komissio julkisti tänään esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi eli rahoituskehykseksi. Tässä muutama ensikommenttini.

  1. Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu.
  2. Budjetin taso asettui hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla.
  3. Esityksessä ovat hyvää esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanostukset. Nuorten koulutusmahdollisuudet tuplaantuvat Erasmus-ohjelmien myötä. Esitys sisältää Suomelle tärkeän puolustusyhteistyörahoituksen. Suomelle tärkeä harvaanasutus on huomioitu komission esityksessä koheesion osalta. Suomi on myös kannattanut esityksen sisältämää jäsenmaksuhelpotusten poistoa. Suomessa on hyviä kokemuksia lainamuotoisista rahoitusinstrumenteista ja niille on luvassa jatkoa.
  4. Komissio on selkeästi valmis panostamaan ruuantuotantoon kaikkialla unionissa. Myös täällä pohjoisessa. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille viljelijöille. Suomen saama osuus maatalous- ja koheesiorahoissa riippuu, miten onnistumme saamaan tavoitteemme läpi asetusneuvotteluissa. Komissio julkaisee asetusesitykset toukokuun lopussa.

Budjettiesitykseen paneudutaan nyt huolella. Lopulliset päätökset todennäköisesti siirtyvät Suomen puheenjohtajuuskaudelle syksylle 2019.