Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Eurooppa-foorumissa

Perjantai 31.8.2018 klo 12:35

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat,

Hienoa, että meillä on tänään mahdollisuus käydä aktiivista ja tulevaan luotaavaa keskustelua Euroopan unionista. Tarvitsemme sitä, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Olen kiertänyt tämän vuoden aikana yliopistoissa ja pyrkinyt osaltani herättämään avointa ja aktiivista vuoropuhelua EU:n tulevaisuudesta. Eikä suinkaan niin, että me poliitikot pelkästään puhuisimme, vaan päinvastoin. Haluan tänäänkin puheeni päätteeksi kuulla mitä teillä on sanottavana. 

Mitä te ajattelette Euroopan unionista? Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata? Mihin unionintulisi keskittyä? Ainoastaan saumattomalla kansalaisten ja päättäjien välisellä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme luoda kansalaisille läheisemmän ja turvallisemman Euroopan.

Tällä hetkellä ympärillämme kuohuu. Unionilla on vastassaan ennen näkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä sisältä.

Kaksi vuotta sitten suurin uhkakuva kumpusi nimenomaan EU:n sisältä. Moni pelkäsi, että Brexit olisi vain alkusoittoa unionin hajaannukselle. Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. 

Brexitin kuohuissa uskalsimme katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä yhdessä, mikä meni pieleen. Unioni oli liian etäinen kansalaisen silmistä katsottuna

Euroopan unioni ei voi saavuttaa uskottavuutta ylätason keskustelulla ja visioilla, vaikka niitäkin tarvitaan. Visiot tarvitsevat rinnalleen konkreettisia, jokaisen kansalaisen elämässä näkyviä toimia. Päämiesten kesken läpi käyty tulevaisuusprosessi tähtäsi juuri tähän. Lopputulemana syntyi Rooman julistus, joka mukailee niitä pääkohtia, joita Suomikin piti esillä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme siis unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unioninjolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taisteluissa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa

Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja menestyä omassa elämässään. Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.

Tulevaa vuotta voi monella tapaa kutsua EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin 7 vuotisesta budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea. Millaiselle pohjalle ja minkä asioiden varaan nykyistä eheämpi Eurooppa rakentuu? Itse hahmottelen EU:n tulevaisuutta neljän pääotsakkeen ja tavoitteen kautta. Ne ovat vastuunkanto, ilmastopolitiikan johtajuus, huolenpito yhtenäisestä Euroopastasekä osaava kasvu.

Hyvät ystävät,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Tämä tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Vastuunkanto tarkoittaa myös sitä, että puolustamme eurooppalaisia perusarvoja. 

Unioni on rakentunut vahvojen arvojen, rauhan, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Meille ihmisoikeus on jakamaton. EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava globaali suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Tämä on myös osa vastuunkantoa. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaanSuunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. 

Asiaa on edistetty myös kahdenvälisesti Ranskan kanssa. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta. Kukapa olisi uskonut, että kaksi vuotta myöhemmin olemme edenneet näin paljon ja näin konkreettisin askelin.

Eilen julkaisimme presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan yhteisen julkilausuman eurooppalaiseen puolustuksen seuraavista askelistaPeräänkuulutamme kunnianhimoista etenemistä ja konkreettisia toimia. Mikä eilisessä julkilausumassa sitten on uutta? 

Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Nostamme artikla 42.7 yhdessä esille ja pohdittavaksi. Sehän kuuluu: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

EU:lla on vastuunsa myös ympäröivästä maailmasta. Meidän on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä, vähennettävä köyhyyttä ja pyrittävä löytämään ratkaisuja globaalien haasteiden todellisiin juurisyihin. Tämän työn keskiössä on Agenda2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Tältä osin meidän on katsottava entistä vahvemmin myös Afrikkaan. 

Suomalaiset johtavat poliitikot vierailevat aivan liian harvoin maanosassa. Tältä osin toivon muutosta. Toisaalta Afrikassa on paljon eri toimijoita, jotka toimivat erilaisten tavoitteiden puolesta. Meidän tulee pyrkiä huomioimaan Afrikkaa koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin eri näkökulmista, ei pelkästään maahanmuuton näkökulmasta.

Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissaTulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa. Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.

Haluan nostaa tyttöjen ja naisten aseman sekä oikeuksien parantamisen selkeämmin osaksi Suomen ja EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien, ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamisen on oltava toiminnan keskiössä. Tämä pitää sisällään myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen. Euroopan unionin on otettava entistä vahvempi rooli tässä. Samalla tapaa vetoan myös suomalaisiin toimijoihin.  Tyttöjen ja naisten aseman parantamisella on ihmisoikeusulottuvuuden lisäksi selvä vaikutus siihen, kuinka vauraiksi ja yhdenvertaisiksi yhteisöt kehittyvät. Ovatko esimerkiksi tytöt päässeet kouluun ja kodin ulkopuoliseen työhön, onko pääsyä tai aikaa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä. Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi mahdollista. 

Tätä lähestymistapaa olen esittänyt kokouksissa myös eurooppalaisille kollegoilleni ja linjamme on saanut tukea. Olemme menossa vahvasti tähän suuntaan. Macron totesi eilen minulle, että hän on samaa mieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän onjatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.

Hyvät ystävät,

Toiseksi nostan esille ilmastopolitiikan.

Tämä tarkoittaa luonnon ja ympäristön huomioimista kaikessa tekemässämme politiikassa. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja kohtuuden periaate mielessä pitäen. 

Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassaAinoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissäEU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava. 

Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi.

Meidän on kehitettävä myös EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Olemme esittäneet myös kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttämistä EU:n päästökauppaan.

Nopeiden toimien lisäksi EU:n pitää olla johdonmukainen toimissaan. Samanaikaisesti ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samalla asettaa entistä tiukempaa lainsäädäntöä uusiutuvan raaka-aineen, kuten puupohjaisen biomassan käytölle. Näitä uusiutuvia raaka-aineita, kuten metsää, on voitava käyttää jatkossakin määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Maatalouspolitiikassa Euroopan on kyettävä säilyttämään omavaraisuutemme ruuan tuottajina. Kyse on turvallisuudesta. Viime aikojen sääilmiöt ovat ravistelleet alaa ja ajaneet kannattavuuden alas. Euroopan unionin on harjoitettava yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomioi myös ympäristön tarpeet. EU:n on huomioitavamaataloustuottajien tarpeet entistä kohdennetummin. Maatalouteen on jatkossakin ohjattava nykyisenkaltainen rahoitus. Vahvan rahoituksen kautta EU voi myös asettaa entistä paremmat ja toimivammat vaateet ympäristön huomioimiseksi. Komission kevään esityksissä toimittiin päinvastoin.

Suomessa on hallituksen kärkihankkeilla saavutettu erinomaisia tuloksia maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä testaamalla muun muassa kipsin ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän kuitulietteenlevittämistä pelloille. Tätä työtä jatketaan nyt osana hallituksen tällä viikolla budjettiriihessä päättämää tehostettua vesiensuojeluohjelmaa. Seuraavalla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudella tavoitteenamme on saada nämä toimet osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.

Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi. Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä. Teknologian kehityksen mahdollistaa osaltaan merkittävästi halventunut aurinko- ja tuulienergia. Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tuo Afrikkaan. Ilma puhdistuu, saadaan vaikkapa metanolia tai muovin raaka-ainetta ja sivutuotteena puhdasta vettä.

Ilmastomuutos pysäytetään kolmella keinolla: kulutusta on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava sekä hiilenkaappausteknologiat, mistä puhuin edellä, on otettava rohkeasti käyttöön. Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.

Kolmanneksi nostan huolenpidon yhtenäisestä Euroopasta

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko unionin tasapainoiseen kehitykseen. Ensi vuonna Suomen aloittaessa puheenjohtajuuskautensa on kulunut jo 15 vuotta EU:n suuresta itälaajentumisesta. Laajentuminen on menestystarina, mutta työ monien maiden ja heidän kansalaistensa integroimiseksi osaksi eurooppalaista yhteisöä on silti vielä kesken. Suomen pitää olla maa, joka pitää erityistä huolta tasapainoisemmasta eri Euroopan alueiden välisestä kehityksestä ja estää vastakkainasettelua ja negatiivista blokkiutumista. Euroopan unioni on Suomen arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä.

Yhtenäisyytensä vahvistamiseksi unioni tarvitsee edelleen vahvaa alue- ja rakennepolitiikkaa. Ja olen aivan varma, että se koituu myös meidän vanhempien jäsenmaiden tai ns. nettomaksajien hyödyksi. Suomenkaan elinkeinoelämälle ei ole yhdentekevää, miten uusimmat jäsenmaat kehittyvät. 

Toisaalta voimme myös kysyä, minkälainen Eurooppa meillä olisi, jos ns. itälaajentuminen olisi jäänyt tekemättä ja olisimme sulkeneet ovet monilta nykyisiltä jäsenmailta. Uskon, että se olisi ollut valtava historiallinen virhe – niin rauhan, vakauden kuin oman elintasomme kannalta.

Unionin tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä. 

Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa, vastuullista ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle. 

Neljäs tavoite on osaava kasvu

Eurooppa tarvitsee osaavaa kasvua. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen kautta linjan kantavat Eurooppaa.

Digitaalisuus ja sen kehittyminen tuo meidät ihan uuden eteen. Työelämä ja esimerkiksi liikenne muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja uudenlaista tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta. 

Euroopan unioni on tällä hetkellä jäljessä sitä kehitystä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Tältä osin tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut aktiivinen alalla ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä. Eilen teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, kuinka unioni voisi olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.

Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Emme voi tässäkään käpertyä sisäänpäin. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistämme.

Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Tätä työtä olemme Suomessa nyt viimeisen kolmen vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.

Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan myös mitä suuremmassa määrin talous- ja rahaliiton kautta. Kansalaisille Euroopan keskuspankki näyttäytyy usein etäisenä järjestelmän osana. Mutta tosiasiassa sen rooli Euroopan talouskriisin ratkaisussa on ollut aivan ratkaiseva. Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, velkaantuneetkin EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan.

Enkä sano, että EMU olisi valmis. Kaikki tiedämmeettä sitä pitää uudistaa. Askelmerkit ovat selvät, nyt on toimittava, kun näköpiirissä ei ole välitöntä kriisiä. Meidän ajattelun ydin on markkinakuri. Kun meidänkin velkasuhde on taas painettu alle 60 prosentin, voimme vaatia sitä muiltakin. Se antaa terveen jouston ulkopuolisten talouden shokkien varalle. Mutta tarvitsemme pankkiunionin valmiiksi, tarvitsemme askeleita sen jälkeenkin. Suomenkin pitää olla valmis ottamaan yhteisiä askeleita EMU:n syventämiseksiTarvitsemme nyt määrätietoisen päätöksen kokonaisuudesta ja askelmerkit, miten siihen päästään.

 

Hyvät ystävät,

Kun nämä aiemmin mainitsemat tavoitteet saavutetaan, minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassa ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet. 
4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:npuuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävelläVahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.

*                 *                 *

Lopuksi haluan vielä kertoa valmistautumisestamme ensi vuoden puheenjohtajuuteemme. Kuten alussa totesin, tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella ja parlamentaarisesti. Kansallinen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Jokainen joka seuraa Britanniassa käytävää Brexit-keskustelua alkaa hahmottamaan mitä erikseen olo todella tarkoittaa. Erikseen olo johtaa suureen epävarmuuteen niin jäsenmaissa kuin koko Euroopassa. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa. 

Ennen kun menemme keskusteluosuuteen, haluan todeta, että Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteisö. Tapaan kollegani noin 10 kertaa vuodessa, keskustelu on avointa ja välitöntä. 4 vuoden aikana on syntynyt syviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat jatkumaan. Viestimme paljon kokousten välillä, haemme ratkaisuja, mutta annamme myös vertaistukea. Monesti leikillisesti toteamme ryhmäterapian tarpeen ja että kyllä tämä kotiolot voittaa.

 

Ylisukupolvisuuden budjetti

Keskiviikko 29.8.2018 klo 17:52

Ylisukupolvisuus on minulle tärkeä arvo. Ylisukupolvisuus tarkoittaa tekemänsä työn luovuttamista paremmassa kunnossa kuin on sen itse vastaanottanut. Nyt voi hyvillä mielin sanoa, että seuraava hallitus, mikä kokoonpano siinä ikinä onkin, saa hoitaakseen Suomen talouden huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin nykyinen.

Keskusta laati Suomen selviytymissuunnitelman vuonna 2013. Se kannatti tehdä. Sen tavoitteet ovat nyt täyttyneet.

Hallitus päätti tänään ensi vuoden budjetista. Pystyimme toteamaan, että keväällä 2015 asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet on saavutettu.

Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin ja maaperäntulevaisuuden rakentamiseksi.

Politiikan uskottavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset kokevat verojen maksamisen oikeutetuksi, reiluksi mutta myös velvollisuudekseenHallitusohjelmaneuvotteluissa päätimme, että verot eivät nouse. Suomen veroaste on nyt laskenut.

Vaalien alla yksi suurimmista huolenaiheista oli julkisen talouden velkaantuminen. Velaksi elämiselle haluttiin piste. Minulla on teille yllättävä uutinen. Piste velkaantumiselle tuli jo nyt. Valtion taloudessa meillä on tekemistä, velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,5 miljardia.

Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on nyt aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Vaikka työllisyyden yhteydessä puhutaan isoista luvuista, niin jokaisen luvun takana on ihminen ja monenlaisia perheitä. Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Erityisen iloinen olen jokaisesta Suomessa asuvasta, joka on saanut töitä. Toinen ilonaihe on se, että työllisyys on parantanut koko maassa.

Nämä mainitsemani talouden raamit antavat pohjan sille, että nykyinen ja seuraava hallitus pystyvät tekemään toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan eheyttä ja ihmisten oikeudenmukaisuuden kokemusta. Se on äärimmäisen tärkeää.

Kasvua, työllisyyttä ja osaamista on edelleen vahvistettava. Nykytilanteessa ei pidä jäädä seisomaan kädet suorina niin kuin työt olisivat tehty. Niinpä hallitus päätti turvata Suomen talouden kasvun jatkumisen mm. lisäämällä Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia tuntuvasti.

Ympäri Suomea vallitsevaan pulaan eri alojen osaavista ammattilaisista vastataan talousarviossa esimerkiksi nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Suomen talouden kasvu ei saa vaarantua siksi, että avoinna oleviin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä.

Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä työkyvyn ylläpitämiseen panostamalla.

Tämä oli myös veroriihi. Keskustan tavoittena oli saada pieni- ja keskituloisten ja eläkeläisten verotukseen merkittävä kevennys ja se myös toteutui.

Talouden niukoista raameista huolimatta pystyimme tekemään joitain erittäin tärkeitä panostuksia. Kotimaisella ruualla on vahva suomalaisten tuki. Ylisukupolvisuutta on myös se, että suomalainen ruuantuotanto taataan. Kotimaisen ruontuotannon tulevaisuutta turvataan lähes 90 miljoonan euron toimenpidekokonaisuudella. Paketilla helpotetaan kuivuudesta johtuvia ongelmia ja luodaan samalla edellytyksiä alan pidemmän aikavälin kannattavuuden paranemiselle.

Ilmastonmuutos ja vesien tila on tänä kesänä huolettanut suomalaisia. Hallitus päätti tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua, jotta niiden tila paranisi.

Monille on varmaan yllätys, että yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista yritystä, ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Nyt tämä asia korjattiin. Ei-omistavan perheenjäsenen asema muuttuu yrittäjästä palkansaajaksi.

Budjettiriihessä laitettiin toimeksi monia jo keväällä päätettyjä asioita. Keskustalle oli erittäin tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen nostaminen. Ne nousevat ensi vuonna 80€ kuussa. Meille oli myös merkityksellistä saada jälleen kaikkien pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen korotus ja tukea toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalihankintojaAsunnottomien ja ylivelkaantuneiden auttaminen oli myös meidän prioriteetteja.

Meidän on edelleen tehtävä kaikkemme sen eteen, että työllisyystilanne vahvistuu entisestään. Sitä kautta talouden puskuri paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata tuleville sukupolville. Terve julkinen talous on myös yhteiskunnan eheyden ja yhteenkuuluvuuden maaperä.

Puhe suurlähettiläskokouksessa

Maanantai 27.8.2018 klo 14:27

 (MUUTOSVARAUKSIN)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt,

On hieman kulunutta todeta, että elämme yhdessä historian murrosvaiheista. Tämä kuitenkin pitää edelleen paikkansa. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on edelleen jatkuvan, jopa lisääntyvän paineen alla. Tekin näette päivittäisessä työssänne miten kansainvälisiä sopimuksia sekä järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaan harva se päivä. Sama pätee demokratian sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja arvoihin. Tullimuureja rakennellaan, kauppasodilla uhkaillaan.

Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy joka suhteessa.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät trendit vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Meidän on oltava valmiina erilaisiin skenaarioihin ja tapahtumakulkuihin, jotka saattavat kaatua päälle yhtä aikaakin.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Tässä muutosvaiheessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan. Edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä nopean reagoinnin eräs perusedellytys puolestaan on, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa.

 

Arvoisat kuulijat,

Kävimme läpi näitä kalvoja jo viime vuonna, mutta kertaus on opintojen äiti. Meillä oli kova urakka edessä 3 vuotta sitten. Puhumme menetetystä vuosikymmenestä. Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Syöksykierre oli pakko oikaista.

Hallitusohjelman viideksi suurimmaksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin:

1.      Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut. Velkasuhde jatkaa laskuaan. Tämän vaalikauden aikana on päästy alle 60 %:n.

2.      Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tässä ollaan oikealla uralla. Velaksi eläminen on loppumassa vuoden etuajassa.

3.      Kokonaisveroaste ei nouse. Se laskee alle 42 %:n, laskua on 2 % tämän hallituskauden aikana.

4.      Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Käytännössä tämä on jo saavutettu. Hyvä työllisyyskehitys näkyy ja myös tuntuu koko maassa.

5.      Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Tämäkin on jo saavutettu ja jopa ylitetty.

Hallitus asetti tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Tämän vuoden ennuste on vajaa 3 %. Suomi on vihdoin ja viimeinkin päässyt mukaan kansainvälisen talouden imuun. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida.

 

Hyvät kuulijat,

Meillä on nyt hyvä pohja. Vahvistunut työllisyys on tänä päivänä todellisuutta kaikkialla Suomessa – työ tuo itsellisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Työllisyys on selvästi parantunut kaikissa maakunnissa. Yli 110 000 ihmistä, jotka myös työn kautta ovat tiiviimmin osa yhteiskuntaa on paljon.

Luottamus, sivistys, osaaminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat myös turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn kulmakiviä. Mielipidevaikuttaminen ja hybriditoiminta ovat nykypäivää. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky korostuu. Tärkeä osa tätä kriisinsietokyky on myös sivistys. Me tarvitsemme kansalaisia, jotka osaavat ”lukea” ympäristöään sekä käyttää kriittisesti omaa järkeään. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan on oltava prioriteettien kärjessä tulevaisuudessakin.

Yhtenäisyys on Suomen voimavara. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Yhtenäisyys vaatii jatkuvaa panostamista eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Meidän on pidettävä kaikista huolta. Kaikkien on tunnettava olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Tarvitsemme Suomessa ennen kaikkea aidosti arvoihin perustuvaa keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta, emme yksittäisiä etuvaateiden ilmaan heittelyä.

Hyvät kollegat,

Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu on tiivistynyt myös lähialueillamme. Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Tuemme vankkumattomasti EU:n yhteistä Venäjä-politiikka. Pidän myös tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa ja keskustelua alueellisista kysymyksistä. Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä.

Pohjoismaisuus on myös osa Suomen identiteettiä maailmalla ja osa maakuvaamme. Suomelle on eduksi, että meidät tunnistetaan maailmalla pohjoismaaksi.

Kaudellani yhteistyö pohjoismaisten kollegoiden kesken on ollut erittäin läheistä ja suoraa. Pohjoismaisissa kokouksissa olemme keskustelleet kaikista ajankohtaisimmista asioista pakolaiskriisistä 5 G:hen. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka on pöydässämme vakioaihe. Suora kahdenvälinen yhteydenpito pääministereiden kesken on erittäin aktiivista.

Vaikka yhteistyö pohjoismaiden kanssa onkin tiivistä ja luonnollista niin emme saa ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Yhteistyö vaatii, että tunnemme toisemme ja pystymme oppimaan toisiltamme. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on meille keskeistä. Yhdessä voimme vahvistaa alueemme turvallisuutta ja vaikutustamme kansainvälisissä kysymyksissä.

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut onnistunut. Suomen tunnettavuutta ja kansainvälistä asemaa on nostettu. Neuvoston merkitys yhteistyön foorumina on noussut. Arktiset kysymykset ovat nousseet merkittävään rooliin myös turvallisuuspoliittisesti. Muuttuvien olosuhteiden, uusien mahdollisuuksien, ja myös uusien toimijoiden myötä Suomen on edelleen pidettävä huoli siitä, että edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta.

Haluan myös korostaa, että linjakkaan EU- ja monenkeskisen politiikan perustana ja rinnalla on lisäksi myös toimivat kahdenväliset suhteet kumppaneihimme. Näitä on vaalittava ja kehitettävä määrätietoisesti, joskus jopa itsekkäästi. Valmistelemme vielä vierailua Yhdysvaltoihin. Tapaan myös Venäjän kollegani syksyn aikana.  

Arvoisat edustustojen päälliköt,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Olen usein todennut tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Vierailin viime marraskuussa Norsunluurannikolla Afrikan Unionin sekä Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa. Kokouksen yhteydessä keskustelin myös afrikkalaisten nuorten kanssa. He tarvitsevat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin. Toivon, että pohditte tätäkin asiaa kokouksenne aikana.

Hyvät ystävät,

Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. Peloista huolimatta Brexit ei kuitenkaan hajottanut unionia, vaan pikemminkin se yhdisti.

Tätä yhtenäisyyttä tarvitaan edelleen. Hajaannukselle ei ole sijaa.

Meille perus- ja ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä on se punainen lanka, joka meitä yhdistää. Jokaisen jäsenvaltion on sitouduttava tähän. Mitään muuta kehityskulkua emme voi hyväksyä. EU:n on tarvittaessa pystyttävä ottamaan käyttöön myös ehdollisuuden periaate taatakseen näiden perusoikeuksien kunnioitus.

EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

Euroopan on otettava selkeä johtajuus ilmastopolitiikassa. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa. Esitin tämän vaateen Yhdysvaltojen ilmoitettua vetäytymisestään Pariisin ilmastosopimuksesta. Nostin asian esille myös Ranskan presidentti Macronin kanssa tavatessamme syyskuussa, ja tulen toistamaan saman tavatessamme nyt torstaina. Olen kesän aikana tullut vakuuttuneeksi, että Suomella on tässä kokoaan suurempi tehtävä. Pystymme ratkomaan suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla tätäkin kipeää ongelmaa.

Myös kauppapolitiikan osalta tilanne on vakava. Euroopan unionin on otettava vapaakaupan edistäjän rooli yhtenäisenä ja vahvana. Maailma menestyy ja kehittyy ainoastaan avoimena yhteisönä. Myöskään Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. EU:n on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita.

EU:n puolustusulottuvuus on kehittynyt nopeammin kuin osasimme ajatella. Itse pidän erityisen tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyö edistää myös sen kansalaisten turvallisuutta, ei pelkästään kriisinhallintaa. Onhan meidän tavoitteena luoda vakautta ja turvaa jokaiselle eurooppalaisille. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Tästäkin aspektista keskustellaan presidentti Macronin kanssa torstaina.

Hyvät kuulijat,

Laittoman maahanmuuton osalta tilanne on ollut Euroopassa kaoottinen. Meidän tulee puuttua muuttoliikkeen perimäisiin syihin. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kitkee kaiken laittoman toiminnan maahanmuuton ympäriltä. Tarvitsemme järjestelmän, jolla kyetään löytämään aidosti apua tarvitsevat ja ohjaamaan heidät turvapaikkaprosessissa eteenpäin.

Kesäkuun huippukokouksen päätösten suunta on oikea ja olemme matkalla kohti Suomenkin ajamaa tavoitetta, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta läheisessä yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Euroopan parlamentin vaalit käydään toukokuussa, uusi parlamentti aloittaa toimintansa heinäkuussa. Uuden komission muodostaminen käynnistyy saman tien. Suomi aloittaa puheenjohtajana heinäkuun alussa.

Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella yli parlamentaaristen rajojen. Kansallinen ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hyvät suurlähettiläät, edustustojen päälliköt

Haluan, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Haluan, että ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen käden jälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Aion tavata vielä kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Varmistan, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Tosin haluan mainita, että kommunikaatio kollegoiden kanssa on nykyään jo hyvin arkista ja tavanomaista. Kollegoita kiinnostaa erityisesti Suomen näkemykset mm. tekoälystä, Venäjästä sekä ilmastokysymyksistä. Asioista, ja niiden vierestä vaihdellaan viestejä harva se päivä.

Puheenjohtajakausi on iso ponnistus myös teille edustustojen päälliköille. Te olette keskeisessä roolissa. Haluan, että yhteydenpitomme on tältä osin saumatonta ja suoraa. Koordinaation ja kommunikaation on toimittava.

Tämä on meille kaikille tärkeä näytönpaikka. Olen varma, että yhdessä tällä joukolla myös onnistumme.

Hyvät edustustojen päälliköt,

Agenda 2030 antaa meille tavoitteiston maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden käsittelylle. Tänä vuosi on kestävän kehityksen työn kannalta ollut myös Suomelle merkkipaalu. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa 25 vuotta sitten.

Hallitus otti Agenda2030:n toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi kestävän kehityksen toimikunnan laatiman kansallinen strategian sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa ehdotettiin myös, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä.

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut, miten toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen. Edelleen on paljon tehtävää mutta Suomen on tavoiteltava ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ”suurvalta” asemaa. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, intohimo ja tahtotila.

Olen ilolla huomannut, että moni edustusto on antanut oman toimenpidesitoumuksensa. Kannustan myös loppuja edustustoja liittymään joukkoon.

Hyvät ystävät,  

Team Finlandia on kritisoitu liiasta sirpaleisuudesta. Tekesin ja Finpron fuusiolla vastattiin tähän ottamalla iso harppaus kohti yhden luukun palvelua. Uusi malli mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja vapauttaa lisää tekeviä käsiä kentälle. Tämä on ollut myös elinkeinoelämän ja kansainvälistyvien yritysten vahva toive. Hyvät ystävät, 

Myös ulkomaanverkostossa yhteistyö toivottavasti tiivistyy, kun ulkoministeriö ja edustustojen päälliköt ottavat maailmalla vahvaa roolia viennin vetureina. Moni suurlähettiläs on tähänkin saakka tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi. Nyt tämä kirjataan selvästi teidän toimenkuvaan.

TF-matkat ovat tuoneet minulle piristävää vaihtelua kotimaan politiikkaan. On pidettävä mielessä miksi näitä tehdään; Suomen kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään tuotteiden ja palveluiden vientiin.

Olen pääministerinä tehnyt matkoja Kiinasta Latinalaiseen Amerikkaan. Pelkästään ministeriönne valmistelemia tapaamisia on ollut vajaa pari sataa, matkoja n. kuutisenkymmentä. Matkat ovat olleet äärimmäisen palkitsevia ja mielenkiintoisia. Hyvä valmistelu tarkoittaa yleensä hyvin sujuvaa tapaamista. Tapaamisissa onkin syntynyt paitsi tuloksia niin myös pysyviä ystävyyssuhteita. Pääministerin toimessa ei mene päivääkään, etteikö kansainvälisiä asioita käsiteltäisi, tavalla tai toisella. Kaiken kattavasta EU-agendasta puhumattakaan.

 

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi onnitella 100-vuotiasta ulkoministeriötä. Ulkoministeriö on käynyt historiansa aikana läpi monia muutoksia. Olette kuitenkin aina tehneet nöyrästi työtä Suomen ja suomalaisten puolesta. Tiedän ettei elämänne ole pelkkää glamouria.

Haluan myös omasta puolestani aidosti kiittää teitä ja koko ulkoministeriön henkilökuntaa siitä mittavasta työmäärästä, jota olette tehneet näiden matkojen, tapaamisten ja kokousten eteen.

Toivotan teille antoisaa suurlähettiläskokousta.

 

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Tiistai 21.8.2018 klo 11:51

(muutosvarauksin)

 

Hyvä Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokousväki, hyvät ystävät

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, työ, arvot ja asenteet elävät murroskautta.Eritahtiset ja vaikeasti ennakoitavat tilanteet ja niiden vaikutukset synnyttävät uhkia ja riskejä. Tämä heijastuu vääjäämättä myös Suomen toimintaympäristöön.

Ilmastonmuutos etenee tuhoisalla nopeudella. Tämän ovat monet suomalaiset maanviljelijät saaneet valitettavasti kokea. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa joillakin tiloilla tämän vuoden sato on yksi kolmasosa normaalista. Itämeren ja monien järvien levätilanne on huolestuttava. Metsäpalot riivaavat yhä useammin.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on jatkuvan paineen alla. Kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaanDemokratian periaatteita ja arvoja koetellaan surutta eri puolilla maailmaa, niin lähellä kuin kaukanaVapaan kansainvälisen talouden käänteet aiheuttavat entistä suurempaa huolta. Protektionismi tekee uutta tuloaan. Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu tiivistyy myös lähialueillamme. 

Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy, Afrikan ongelmat heijastuvat meille hyvin nopeasti. Uudet toimijat nousevat haastamaan entistä järjestystä. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, emmekä aina ymmärrä kehityksen vauhtia, riskejä ja mahdollisuuksia. 

Ennakoimattomuus ja epävarmuus näkyvät myös Euroopan unionissaYhä useammat jäsenmaat yhä useammin kyseenalaistavat jäsenmaiden itsensä hyväksymiä sääntöjä sekä puntaroivat kansallisen edun ja laajemman hyödyn suhdetta. Jopa eurooppalaisia perusarvoja yhtäläisistä ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta haastetaan. Kasvava huomio kohdistuu EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikeusvaltion ja solidaarisuuden periaatteiden haastaminen on luonut säröjä Euroopan unionin pintaan maahanmuuton aiheuttamista seurannaisilmiöistä puhumattakaan. Radikalismi ja populismi nostavat ätään. EU tarvitsee määrätietoista johtajuutta ja yhtenäisyyttä. 

 

Hyvät ystävät, 

Tämä aika huutaa arvopohjaista tulevaisuuden näkyä. Ihmiset tarvitsevat turvallisen näkymän tulevaisuudesta. Edellisten vaalien alla Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Kierre oli pakko katkaista ja Keskustan tavoitteena oli saada Suomi kuntoon. 

Nyt, kolme vuotta myöhemmin Suomi on laitettu kuntoon. Kivijalka on tukevalla pohjalla jameidän on aika pohtia, mitä Suomi tarvitsee seuraavaksi. Minkälaisen Suomen haluamme vuonna 2023? 

Eheän Suomen. Keskusta haluaa rakentaa eheän Suomen, jossa kaikki pysyvät mukana, ja jossa koko Suomen voimavaroja hyödynnetään. 

Keskusta hahmottaa tämän haastavan ympäristön kokonaisvaltaisestiTarvitsemme kokonaisvaltaisen vision ja otteen Suomen suunnasta, ja myös Suomen asemasta maailmassa. Suomalaiset ansaitsevat konkreettisia ja järjellisiä, aidosti mahdollisia toimia tämän vision toteuttamiseksi. Vallan pitäjien vastuu on suuri. Ensi vuosi ei ole yhtään vähäpätöisempi kuin vuosi 2015, vaan monessakin mielessä yhtä kriittinen. 

Kyse on luottamuksen apilasta ja sen alle rakentuvista konkreettisista toimista. Näitä lähdemme nyt yhdessä tekemään. Näiden apilanlehtien varaan rakennamme vaaliohjelmaamme ja strategista hallitusohjelmaa Suomen tulevalle vuosikymmenelle. Keskusta haluaa rakentaa realistisen ja kaikkia suomalaisia yhdistävän vision seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on eheämpi, yhteinen Suomi vuonna 2023.

Luottamuksen apila seisoo kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa. Luottamuksen apila versoaapuolueemme 110-vuotisista juurista, meille tutuista arvoista. Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. 

Luottamuksen apila koostuu neljästä lehdestä. Ensimmäinen lehti on huolenpito. Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen keskeisin tae on ollut kokemus yhteisestä maasta, jossa on vaikeinakin aikoina onnistuttu yhteensovittamaan erilaisia näkemyksiä. Siksi eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee hyvin, se ei tarkoita, että voisimme unohtaa sen joukon keskuudestamme, jolla ei enää ole voimia pitää ääntä itsestään. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keskustan näky esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksesta on laajempi kuin vain halu muuttaa etuisuuksia tai kannusteita. Ihmisille pitää syntyä kokemus osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Ei sosiaalipolitiikka ole vain rahan jakamista, vaan turvaverkko monella muullakin tavalla. Keskustan ydinarvot sosiaaliturvan suhteen kietoutuvat perusturvan äärellä elävien elämään; kaikkein pienituloisimpiin, sairaisiin ja eläkeläisiin. 

Tämän vaalikauden aikana on kyetty ottamaan askeleita oikeaan suuntaan lapsiperhepalveluiden muutoksessa ja satsattu omaishoitoon. Olen vakuuttunut siitä, että näiden äärellä on työtä jatkettava. 

Mitä sitten tulisi tehdä? Aito mahdollisuus perheen ja työn yhteensovittamiseen ja sitä kautta naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja isien osallisuuden lisääminen perheiden arjessa, matalan kynnyksen lapsiperheiden kotiavun toteutuminen nykyistä paremmin ja työ vanhemmuuden tukemiseksi on yhä kesken. 

Lastensuojelun muutoksessa olemme myös hyvässä vauhdissa; useamman ammattilaisen tiimin toimintamalli lapsen ympärillä näyttää toimivan ja sen levittämistä on jatkettava. 

Yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin kaiken ikäisille lapsille on myös tavoitteemme. Tähän työhön on kutsuttava nykyistä vielä vahvemmin järjestöjä ja vapaaehtoisia.  

Syrjäytyneiden nuorten asiasta on puhuttu nyt useamman vaalikauden verran. Olen varma, että asia yhdistää meitä kaikkia päättäjiä. Yhtä viisastenkiveä ei tunnu löytyvän. Koulutus, työmahdollisuudet, säällinen toimeentulo. Mutta lisäksi; palvelujärjestelmä, joka auttaa löytämään yhden turvallisen aikuisen, joka uskoo nuoreen. Neuvoo, kannustaa, työntää eteenpäin. Eikä työnnä vain luukulta toiselle. Tälle lopulta aika yksinkertaiselle polulle on löydyttävä vastuunkantajia. 

Erityinen huoli Keskustalla kohdistuu mielenterveysongelmien hoitoon Suomessa. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin on löydettävä uusia välineitä ja apua aiemmin. 

Lisäksi haluan nostaa huolenpidon lehdeltä esiin ikäihmisten asian. Elämänkaaren toinen pää ei ole vastakohta lapsiperheiden aseman parantamiselle. Hyvä Suomi on sukupolvien ketju, jossa esimerkiksi isovanhemmuus – biologinen tai muu läheinen suhde nähdään vahvuutena. 

On surkeaa, jos puheemme ikääntyvästä Suomesta on väittelyä henkilöstömitoituksen desimaaleista. Eläkkeellä olevien kansalaisten arjessa on monta vuosikymmentä ja monta erilaista vaihetta. 

Vaikein aihe huolenpidon lehdellä on lähisuhdeväkivallan kitkeminen. Siitä vaikenemisen on päätyttävä. Nyt tehdyt panostukset turvakoteihin eivät vielä riitä. Haluamme myös satsauksia ennaltaehkäisevään työhön – yksikin lyönti on liikaa. En halua, että Suomeen kasvaa yhtään uutta sukupolvea, jolle nyrkki on vaihtoehto asioiden ratkomiseen tai tunteiden purkamiseen kodeissa. 

Luottamuksen apilan toinen lehti on realistinen vihreys. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle, ylisukupolvisesti. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, mikäli emme tee nopeasti korjausliikettä.

Suomesta on tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Meillä on kaikki edellytykset siihen. Suomi on noussut aktiivisuudellaan ja esimerkillään ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

EU:ssa ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhdessä muiden edistyksellisten maiden kanssa. EU:n johtajuutta tarvitaan Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.

Meidän on kehitettävä EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan.

Kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie koko EU:n kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä.

Suomessa tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2045. Tähän päästäksemme meidän on kaikkien kannettava kortemme kekoon. Olemme hyvässä vauhdissa: kivihiilen käyttö loppuu ensi vuosikymmenellä, uusiutuvan energian osuus jatkaa kasvuaan yli 50 prosenttiin, lisäämme puurakentamista, satsaamme sähköisen liikenteen kehittämiseen. Huolehdimme hiilinieluistamme käyttämällä metsiemme kansallisaarretta kestävästi.

Kiireisimmät lisätoimet liittyvät liikenteen päästöjen pienentämiseen. Valmisteilla oleva biopolttoaineiden sekoitevelvoitelaki on askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on jäljellä paljon.

Meidän on siis tehtävä enemmän ja nopeammin. Ripeä eteneminen ilmastotoimissa avaa huikeita mahdollisuuksia myös puhtaan teknologian vientiyrityksillemme. Sen olen huomannut jokaisessa maailman kolkassa. 

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhraus. Se on välttämättömyys ja samalla mahdollisuus tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Tässä Suomi voi olla kokoaan suurempi, todellinen suurvalta.

Luottamuksen apilan kolmas lehti on vastuunkanto. Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Sotkamossa totesin tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Totesin Suomen olevan valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Vain tällöin kykenemme elämään aidosti vaikuttavassa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.

Meille vastuunkanto tarkoittaa sitä, että teemme aktiivisesti työtä eheämmän ja yhtenäisemmän Euroopan puolesta. EU on meille turvallisuusyhteisö. Sen perustehtävä on edelleen luoda vakautta ja turvaa. Meidän on osattava katsoa koko Euroopan etua pitkällä tähtäimelle. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta 2019 alkaen. 

 

Hyvät ystävät,

Aion tavata vielä kaikki EU-päämieskollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Suomelle tyypilliseen tapaan teemme valmistelut huolella ja perusteellisesti riippumatta vaalituloksesta. Puheenjohtajuus on kansallinen projekti, johon meidän kaikkien on suhtauduttava kunnianhimoisesti ja työtä pelkäämättömällä asenteella. EU:n pöydällä on silloin paljon vaativia asioita. 

Emme kuitenkaan voi sulkeutua itseemme tai Eurooppaan. Meidän on nähtävä myös välittömiä rajojamme kauemmas. Afrikan ongelmat heijastuvat meille nopeasti. Afrikan väestö tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Maailmassa lähes 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi tai paremman toimeentulon toivossa. Luvut ovat korkeammat kuin koskaan aiemminAfrikka on myös vastaanottanut 80 prosenttia kaikista maailman pakolaisista. Meidän on nostettava kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan meidän on keksittävä laadullisesti toimivia ja innovatiivisia menetelmiä.  

Meidän on myös puolustettava aktiivisesti joka tasolla sääntömääräistä kansainvälistä järjestelmää, olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta tai YK-järjestelmän toimivuudesta, ihmisoikeuksista, aseidenriisunnasta tai kansainvälisestä oikeudesta. Maailma ei ole kuin ennen. Toimintaympäristö muuttuu harva se päivä. Meidän on oltava valmiita eri kehityskulkuihin, aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, pidettävä kiinni arvoistamme ja kannettava omalta osaltamme vastuuta siitä, että ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja.  

 

Hyvät ystävät,

Neljäs apilan lehti on osaava kasvu. 

On tärkeää, että pystymme turvaamaan talouden positiivisen kehityksen myös tulevaisuudessaTyöllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, velkaantumisen lopettaminen sekä eheän Suomen rakentaminen vaatii monipuolista työkalupakkia, joka perustuu koko Suomen ja kaikkien Suomessa asuvien ihmisten voimaan. 

Kuten linjasin puoluekokouksessa Sotkamossa, Keskustan tavoitteena on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä vähennetään.

Lisäksi koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava

Keskusta on myös esittänyt oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Tämä keino on myös yksi lääke syrjäytymisen ehkäisemiseksi.  Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. Kasvun varmistamiseksi tarvitsemme varmuudella myös osaavaa ulkomaista työvoimaa.

Olemme ottaneet tällä vaalikaudella valtion omat resurssit, yritysmaailmantermein oma tase, paremmin käyttöön. Valtio voi olla toimillaan paitsi vahvistamassa kestävää markkinoiden toimintaa, mutta myös avaamassa sellaisia pullonkauloja, joita yksityiset investoijat eivät syystä tai toisesta koe mielekkäiksi, mutta joilla voi olla pitkällä tähtäimellä suuri merkitys Suomen talouden kehitykselle.

Valtion taseessa on isolla pensselillä arvioiden edelleen 4-5 miljardia varoja, jotka meidän tulisi uskaltaa uudelleen kohdentaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä Suomelle tärkeiden toimialojen kasvun ja yksityisten investointien tukemiseen. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, biotalous, isot liikenneinvestoinnit sekä liikenteen eri teknologiat, terveystoimialat sekä laajasti katsoen ICT-sektori.

Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa. Tämä mahdollistaa sen, että emme tarvitse enää uusia leikkauksia julkiseen talouteen. Sen sijaan on mahdollista kohdistaa lisäresursseja palveluiden parantamiseen ja vähimmäisetuuksiin. Samoin voimme tavoitella edelleen veroasteen laskua, joka kannustaa ihmisiä työhön ja yrittäjyyteen.

 

Hyvät kollegat

Olen varma, että kun kansalaiset kävelevät kohti vaaliuurnia ensi vuoden huhtikuussa, he päättävät antaa äänensä niille, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä niille, jotka saivat sen sekaisin tai olivat kyvyttömiä sitä korjaamaan.

Ja sanon suoraan, että pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsoen virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuoden korjannut. Ja jos te ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiänne korjaamaan. 

On väärä johtopäätös ajatella, että edessä on helpot ajat. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita. Sen sijaan politiikassa kyvykkyyttä mitataan historian saatossa sillä, kuka pystyy luomaan kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä. Keskustan johtamaa hallitusta voi varmasti moittia monesta, mutta ei tästä perusasiasta. Olemme onnistuneet luomaan edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille. Olemme tehneet sen mitä lupasimme. Suomi on nostettu takaisin eurooppalaisten yhteiskuntien parhaimmistoon.

Ja terveisenä oppositiolle: hyvinvoinnin perustasta huolehtimisessa ei ole varaa sapattivuosiin – ainakaan suomenkaltaisessa pienessä, osaamisesta ja ulkomaankaupasta elävässä maasta. 

Hyvinvoinnin perusta pohjautuu koko Suomen panokseen. Keskusta lähtee rakentamaan eheää Suomea. Eheää Suomea, jossa kaikki ovat mukana ja jokaisella on mahdollisuus elää mielekästä elämää merkityksellisenä yhteiskunnan jäsenenä. Eheää Suomea, jossa koko Suomen voimavarat ovat käytössä. Eheää Suomea, jossa huolehditaan ympäristöstä ylisukupolvisen periaatteen mukaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Eheää Suomea, joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tasapainossa ympäröivän maailman kanssa ja jossa voimme kokea turvallisuuden tunnetta.

Vaaleissa vuonna 2019 on kyse arvovalinnasta ja siitä, mihin suuntaan Suomea lähdetään viemään. Suomalaiset ansaitsevat kokonaisvaltaisen lähestymistavan konkreettisine toimineen. Puolueiden on tehtävä erilaiset vaihtoehdot näkyviksi.

 

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva kuntoon

Tiistai 14.8.2018 klo 21:27

Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva tulee hoitaa kuntoon. Pääministeri Juha Sipilä puhui aiheesta tiistaina Lappeenrannan Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

 -Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, toteaa Sipilä.

 Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä.

-Asia saadaan kuntoon työttömyysturvalain korjaamisella, Sipilä esittää.

 Asia on merkittävä monille yrittäjäperheille. Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä.

 -Kun yrittäjän perheenjäsenellä on sama oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin, se selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää, kannustaa palkkaamaan perheenjäseniä ja siten lisää työllisyyttä ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja Sipilä päättää.