Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskinäisestä kunnioituksesta

Sunnuntai 23.9.2018 klo 16:55

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja ja omalla tekemiselläni muuttamaan poliittista kulttuuria. Aika ajoin olen muistellut, mitä se kotisohvalla politiikan pyörteille päätään pudistellut kempeleläinen diplomi-insinööri aikanaan ajattelikaan politiikasta– sen tahallisista väärinymmärtämisistä ja haluttomuudesta löytää ratkaisuja.

Nyt olen saanut olla osa tuota politiikan maailmaa kohta kahden vaalikauden ajan. Omalta osaltani olen yrittänyt muuttaa politiikan toimintatapoja. Jossain olen onnistunut, jossain en.

Yhä olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja ohipuhumiseen. He odottavat politiikkojen tekevän kestäviä päätöksiä heidän ja isänmaan parhaaksi, eivätkä hekaipaa toisten nokittelua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 

Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin. 

Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vaatii kunnostautumista erityisesti meiltä päättäjiltä. Tämä korostuu pohdinnoissa näinä kuukausina, kun puolueet etsivät ehdokkaita ensi kevään moniin tärkeisiin vaaleihin. Kärjistykset ja tahallinen väärinymmärtäminen saavat monet jättäytymään keskustelujen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nurkkaan ajaminen on helppoa, mutta sieltä poispääseminen taas vaikeaa. 

Ihmisillä on tarve puhua ja saada näkemyksiinsä vastakaikua. Mitä hyötyä on keskustelusta, joka pyrkii vain osoittamaan toisen olevan väärässä? Onko politiikan puhumisen tavoite poliittiset pikavoitot ja kannatuksen kasvu vai kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen?

Puhuin Saksan liittopresidentin kanssa aiheesta tällä viikolla. Hän oli äärettömän huolissaan poliittisesta keskustelukulttuurista niin Saksassa kuin koko Euroopassa. Pahimmillaan se ruokkii ääriliikkeille ja radikalismille maaperää ja suosiota. Joidenkin tutkimusten mukaan populististen puolueiden suosio voi ensi keväänä kasvaa Euroopan parlamentissa jopa 30 – 35 prosenttiin. Jos tämä toteutuu, se muuttaa kyllä parlamentin dynamiikkaa. 

Suomen kaltaista monipuoluejärjestelmää, jossa on totuttu kaiken kirjaviin hallituksiin, pitäisikin osata vaalia tavalla, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheyttä. Kyvystä tehdä päätöksiä yli puoluerajojen on pidettävä huolta. Kompromissien teko voi välillä kirpaista yksittäistä poliitikkoa tai puoluetta, mutta se on siltikin ainut tae kestävästä yhteiskunnan uudistamisesta.  

Omasta kokemuksesta tiedän, että oppositiossa itsekseen on helppo olla puhdasoppisen oikeassa monessa asiassa. Vaikeus tuleekin juuri kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta porukalla. Se tekee myös kipeää, on tehnyt myös Keskustalle. Hallitusten toimintakyky ja keskinäinen kunnioittava vuoropuhelu voi myös lisätä politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Länsimaisessa demokratiassa meidän on kyettävä käymään kipakkaakin poliittista debattia. On oikeus olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä toisia kunnioittaen ohipuhumista välttäen.

Keskustan periaateohjelman mukaisesti sydämensivistys ja lähimmäisenrakkaus ovat toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. 

Tässä lajissa yritän itse ja puoleeni kanssa kilvoitella joka päivä.

Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin

Lauantai 22.9.2018 klo 10:29

Yhteiskunnan eheys, eriarvoisuuden torjunta ja ylisukupolvisuus ovat seuraavan vaalikauden punainen lanka, linjasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä. 

Viimeiset vuodet Suomen taloutta on laitettu kuntoon. Velkaantumiselle oli saatava piste ja suomalaisille työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt laitettu kestävämmälle pohjalle.  Seuraavaksi Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat eheämpää yhteiskuntaa ja kaikkien suomalaisten mukana oloa, Juha Sipilä toteaa.

Keskusta lanseerasi Sotkamon puoluekokouksessa luottamuksen apilan. Nyt Keskusta julkisti apilasta huolenpitolehden tavoitteet ensi vaalikaudelle. Puolue nostaa huolenpidon kärkiteemoikseen tervetullut lapsinäköaloja nuorillearvokas ikääntyminen ja mahdollistava perusturva.

Keskusta uudistaisi perhevapaat ja panostaisi edelleen lapsiperheiden kotiapuun. Parhaillaan seuraavalle hallitukselle esivalmistellaan lapsistrategiaa. Keskusta on sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon sitoutunut. Keskusta myös esittää oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.

Keskustan perhevapaamallissa perheillä on säilyttävä valinnanvapaus. Isien vapaita on pidennettävä. Keskusta on valmis laittamaan tähän rahaa. Isien on käytettävä enemmän perhevapaita. Myös itse olen ollut kotona hoitamassa lapsia, sitä aikaa ei ole varmasti kukaan jälkeenpäin katunut, Sipilä toteaa.

Keskusta myös esittää, että 75 vuotta täyttäville suomalaisille tarjottaisiin ikäkausitarkistus. Siellä käytäisiin ikäihmisen tilanne kaikkinensa läpi, ei vain terveydentilaa. Keskusta on myös valmis pohtimaan innovatiivisia ideoita ikäihmisten uudenlaisiksi asumismuodoiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä olisivat esimerkiksi kaupunkien seniorikorttelit

Sipilän mukaan sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistusSosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.

Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Olemme tällä kaudella käynnistäneet perustulokokeilun Keskustan aloitteesta. Se oli hyvä lähtölaukaus ja siitä saatuja tuloksia on hyödynnettävä. Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen, Sipilä sanoo.

Sadat keskustalaiset toimijat ovat kokoontuneet viikonlopuksi politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylään.

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Junckerin puheessa useita esillä pitämiämme prioriteettejä

Keskiviikko 12.9.2018 klo 16:02

Kuulimme tänään Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheen, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti kautensa viimeisen katsauksen. Juncker nosti esille EU:n suuria haasteita ja ideoi konkreettisia esityksiä. Puhe oli monella tapaa erinomainen.

Yksi pieni, mutta arkinen asia oli, että Junckerin mukaan kellojen siirtämiselle ollaan saamassa viimein piste. Tämä on työvoitto meille suomalaisille. Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimme. 

Junckerin puhe oli merkittävä Suomen puheenjohtajakauden kannalta. Hän nosti esille asioita, joiden eteen Suomi on tehnyt pitkään töitä. Näistä asioista lähetin viime viikolla myös Junckerille kirjeen. Nostan kuusi asiaa Junckerin puheesta:

1.    Selkeä vaatimus monenkeskisen järjestelmän sekä avoimen ja vapaan kaupan puolesta, jossa EU:lla on merkittävä globaalin toimijan rooli. Juncker puhui myös yhtenäisten sisämarkkinoiden sekä digitalisaation puolesta. Nämä ovat Suomelle hyvin keskeisiä asioita. Tätäkin esimerkiksi käsittelin kirjeessäni Junckerille.

2.    EU:n on pyrittävä kunnianhimoisimpiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi CO2-päästöjen vähentämiseksi. Säädösten on tuettava muovinkäytön hillintää. Näin otamme askeleita kohti EU:n ilmastojohtajuutta, jota olen peräänkuuluttanut.

3.    Vahvempi ja turvallisempi EU. Komissio jatkaa töitä EU:n vastuullisemman ja itsenäisemmän puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Vain tällä tavoin voimme olla vahvoja ulkoisia sekä sisäisiä uhkia vastaan.

4.    EU:n yhtenäisyys ja kyky puhua yhdellä äänellä. Tarvitsemme tätä kauppapolitiikassa, ulkosuhteissa ja ilmastopolitiikassa. Ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, emme voi kilpailla globaalista johtajuudesta. 

5.    Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta. Pidän tärkeänä, että EU tekee konkreettisia parannuksia rajavalvontaan ja tehostaa toimia myös palautusprosessissa. Kaiken lähtökohtana on aina oltava ihmisyys. EU:n on löydettävä tapa, joka huomioi jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden sekä uudet ja lailliset maahantuloväylät. Junckerin näkemykset ovat sitä, mitä Suomi on pitänyt pitkään esillä. Nyt on pidettävä huoli, että muutoksia tapahtuu.

6.    Afrikasta entistä vahvempi kumppani EU:lle. Konkreettiset panostukset Afrikkaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien lisäämiseksi ovat EU:n todellinen tulevaisuuden tehtävä. Junckerin esittämät avaukset vievät kehitystä askeleen pidemmälle. Tämä on hyvä asia.

Työ näiden kysymysten äärellä jatkuu jo ensi viikolla epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa Itävallassa.

Ruotsin vaaleista

Sunnuntai 9.9.2018 klo 22:16

Ruotsin vaalien ääntenlaskenta on edelleen kesken.Ovensuukyselyiden perusteella blokkien välinen ero on hiuksenhieno eikä hallitusneuvotteluista tule helppoja. Toivotan kollegoilleni onnea matkaan.

Vielä alkuvuodesta odotettiin Ruotsin vaalien keskittyvän turvallisuuspolitiikkaan. Toisin kävi. Maahanmuutto nousi vaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Olemme näistä aiheista keskustelleet niin Suomessa kuin Euroopassa. Maahanmuuttoon tarvitaan johdonmukaista politiikkaa sekä maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Rasismille ja radikalismille ei ole tilaa. Ei meillä eikä muualla.

Odotettavissa on mielenkiintoiset hallituskeskustelutEn lähde niiden lopputulosta arvailemaan. Paljon puhuttu ja spekuloitu perinteisten blokkiasetelmien mahdollinen murtuminen tarjoaisi erilaisia ja uusia hallitusvaihtoehtoja Ruotsiin. Suomessa tällaista blokkirajaa ei ole ollutkaan ja se on omalta osaltaan tuonut meille vakautta harjoitettuun politiikkaan yli vaalikausien. Suomessa tämä on toiminut ja voi olla, että Ruotsikin vielä kokeilee koalitiohallitusta. 

Keskustan sisarpuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on tehnyt erinomaista työtä puheenjohtajakautenaan ja ansaitsee työstään onnittelut. Alustavien tietojen mukaan keskusta olisikin eräs vaalivoittajista mahdollisesti parhaalla tuloksellaan vuosikymmeniin.

Olipa Ruotsin hallituskoalitio mikä tahansa niin Suomen ja Ruotsin suhteiden kehityssuunta tulee pysymään samanaYhteistyötä on tiivistetty ja syvennetty joka sektorilla määrätietoisesti. Suhteet ovatkin nyt historiallisen läheisetValtiojohdon välinen kanssakäyminen on lähes päivittäistä. Suomelle Ruotsi on aina erityisasemassa. Suhteemme pohjautuvat pitkään yhteiseen historiaan ja arvopohjaan.

Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Pyrimme molemmat Pohjolan ja Itämeren alueen vakauden lujittumiseen. Suomen kanssa tehtävälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle on laaja tuki läpi koko Ruotsin poliittisen kentän. Aktiivinen keskusteluyhteys näistä teemoista tulee säilymään varmasti yli mahdollisten hallitusmuutostenkin.

Panostamme yhdessä myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Teemme aktiivista EU-yhteistyötä. Myöskään näiden osalta merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa.

Lähdemme siitä, että kahdenväliset suhteemme tulevat jatkumaan hyvinä ja tiiviinä. Ruotsi on jatkossakin Suomen tärkein kumppani. Maittemme taloudet ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Vahva ja menestyvä Ruotsi on myös Suomen etu.

Alustus UKK-seuran vuosikokouksessa

Keskiviikko 5.9.2018 klo 18:27

(Muutosvarauksin)

Hyvät arvovieraat, minulla on suuri ilo ja kunnia olla puhumassa maineikkaassa UKK-seurassa näin arvovaltaiselle yleisölle ja näin historiallisessa paikassa.

Hyvät UKK-seuran jäsenet,

minua pyydettiin alustamaan ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan näkymistä. Nykyinen maailman meno on nyt valitettavasti sellaista, että aion keskittyä vain muutamiin tärkeimpiin aiheisiin.

Globaalit haasteet lisääntyvät ja tiivistyvät päivä päivältä. Sääntömääräisen kansainvälisen järjestelmän pohjaa nakerretaan usealta eri taholta, olipa kyse sitten kansainvälisestä oikeudesta, vapaasta kaupasta, oikeusvaltion periaatteista tai ilmaston muutoksen vastaisesta taistelusta.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteet vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Pidämme tiukasti kiinni omista arvoistamme ja edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Sääntömääräinen järjestelmä eri elementteineen on Suomen turvallisuuden ja talouden peruspilari. Puolustaessamme tätä järjestelmää puolustamme myös Suomen turvallisuutta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan eräs perusedellytys on myös, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmiimpi kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Meillä on nyt hyvä pohja.

Kansainvälisesti olemme kuitenkin monessa asiassa pieni tekijä. Emme voi yksistään vastata globaaleihin turvallisuusuhkiin. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Meille paras ja vaikuttavin keino vaikuttaa globaaleihin trendeihin on Euroopan unioni. Aktiivisena unionin jäsenenä voimme vaikuttaa unionin suuntaan ja politiikkaan, olemme kokoamme suurempia.

Hyvät kuulijat,

Julkisuudessa on keskusteltu Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Kävimme tätä asiaa perusteellisesti läpi myös presidentti Macronin kanssa.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä myös kriisien ennaltaehkäisyä. Myös sotilaallisen avun vastaanottokyky on tärkeä osa puolustuksen kehittämistä.

Hyväksyin presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan välisen julkilausuman EU:n puolustusyhteistyöstä. Lausunnossa korostetaan, että EU:n puolustusyhteistyön tulee vahvistaa paitsi kriisinhallintakykyä ulkoisissa kriiseissä niin myös unionin ja sen kansalaisten suojelua. Kyse on siis jäsenmaiden keskinäisestä avunannosta ja kyvyistä edetä puolustusyhteistyössä artikla 42.7 hengessä.

Tämä luku 42.7 toistuu usein julkisuudessa. Asian harrastajille tämä on selvä, kyseessä on EU:n keskinäisen avunannon lauseke. Ranska aktivoi lausekkeen ensimmäisen kerran 2015. Suomi reagoi tuolloin tähän hyvin nopeasti vapauttamalla ranskalaisia joukkoja Libanonista.

Lausekkeessa todetaan, että muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa jäsenmaalle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan. Lauseke on luonteeltaan jäsenvaltioiden välinen sitoumus ja kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti sitova.

Lauseke onkin sanamuodoiltaan voimakas. Puhutaan jäsenmaiden velvollisuudesta antaa apua. Silti se jättää auki monia kysymyksiä. Se ei määritele tapaa jolla jäsenvaltion tulee tukea toista jäsenvaltio. Lauseke jättää myös auki sen käyttöönoton sekä päätöksenteon menettelytavat avoimiksi.

Lausekkeelle on hyvä löytää sisältöä. Olisihan aika erikoista, jos riennämme muiden jäsenmaiden apuun esimerkiksi talous- tai maahanmuuttokriisiin vuoksi, mutta emme tekisi niin aseellisen hyökkäyksen kohdalla.

Lausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Se korostaa EU:n asemaa Euroopan vakauden turvaamisessa sekä EU:n merkitystä turvallisuusyhteisönä. Se korostaa myös EU:n keskeistä roolia Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi voisikin miettiä miten 42.7 voitaisiin huomioida esimerkiksi kansainvälisessä harjoitustoiminnassa.

Vaikka 42.7. suhteen työtä riittääkin niin itse olen ollut positiivisesti yllättänyt Euroopan unionin puolustusulottuvuuden nopeasta kehittymisestä. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta.

Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluan korostaa, että EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen myös kansalaistemme turvallisuudesta, ei pelkästään kriisinhallinnasta.

Hyvät ystävät,

Muutama sana muista teemaan liittyvistä aloitteista ja ”aiesopimuksista”. Näistä kun välillä liikkuu kaikenlaista huhua.

Viimeksi pinnalla on ollut Ranskan interventioaloite. Ranskan merkitys turvallisuuspoliittisena toimijana Euroopassa on kasvussa. Aloitteellaan Ranska hakee laajempaa eurooppalaista strategista näkemystä ja toimintakulttuuria. Taustalla on epävakaa turvallisuusympäristö ja tarve Euroopan kansalaisten suojeluun. Vaikka hanke ei olekaan suoraan EU-kehyksessä niin se on kuitenkin osa kuitenkin osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta.

Kyse ei ole valmiusjoukon perustamisesta emmekä ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin. Mahdollisiin operaatioihin osallistumista koskevat päätökset tehtäisiin aina kansallisesti. Myös Itämeren alue on mukana maantieteellisten painopisteiden joukossa. Tämä on meille tärkeää.

Olemme allekirjoittaneet myös joukon erinäisiä puolustusyhteistyötä koskevia aie- ja yhteisymmärryspöytäkirjoja. Näitä on sekä kritisoitu että kiitelty. Melko monesti niiden sitovuutta on kuitenkin liioiteltu, joko tahallisesti tai tahattomasti.

Laajemmassa ajattelussa tulee muistaa, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä on.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.

Kaikki nämä elementit ovat harkinnassa mukana joka hetki. Kaikki toimet ovat tarkkaan harkittuja ja ulkopoliittisessa johdossa läpi keskusteltuja.

Hyvät kuulijat,

Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Syksyn suunnitelmiini kuuluu kollegani pääministeri Medvedevin tapaaminen. Kahdenvälinen suora dialogi on näinä aikoina erittäin tärkeää. Olemme aina uskoneet suoran keskustelun rakentavaan voimaan.

Suomen tavoitteena on pitää yllä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa. Rakennamme yhteistyötä ja yllä pidämme vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista.

Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä. Suorat kontaktit ovat erittäin tärkeitä, Suomen on myös kyettävä arvioimaan Venäjän kehitystä tarkoin

Suomi tukee vankkumatta EU:n yhteistä linjaa Venäjän suhteen. Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Venäjän eristäminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Yhteistyön paranemisen edellytyksenä kuitenkin on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan.

Vaikka Yhdysvaltojen politiikka pinnalta katsottuna vaikuttaakin nykyään ehkä tempoilevalta on se kuitenkin edelleen Suomelle tärkeä kumppani. Suomi ja Yhdysvallat tekevät monella tasolla yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä sekä kahdenvälisesti.

Meille on myös hyvin tärkeää, että Yhdysvallat-kontakteissamme tuomme esiin arvoihimme perustuvat näkemykset suhteessa monenkeskiseen järjestelmään, kauppapolitiikkaan sekä mm ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Tämä on myös oma viestini.

Hyvät ystävät,

Palaan vielä presidentti Macroniin. Totesimme tarvitsevamme lisää solidaarisuutta ja vastuunkantoa paitsi Euroopasta niin myös laajemmin kansainvälisesti. Keskustelimme hänen kanssa vielä kahdesta meille molemmille hyvin tärkeästä asiasta.

Ensimmäinen on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Toinen asia oli Afrikka. Afrikan kehitys vaikuttaa suoraan myös meihin. Uudenlainen kokonaisvaltainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. Yhä useamman on kyettävä luottamaan elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan. Tarvitsemme uusi keinoja aina yritystoiminnasta kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan.

Arvoisat UKK-seuran jäsenet,

Ensi vuosi on Euroopan unionissa hyvin merkittävä. Tulevaa vuotta voi kutsua jopa EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa olipa sitten kyse oikeusvaltionpuolustamisesta, puolustusyhteistyön kehittämisestä tai ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta.

Minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

  1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
  2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassakin ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
  3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.
  4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
  5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävellä. Vahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.
  6. Euroopan unionilla on yhtenäiset ja toimivat sisämarkkinat sekä maailman paras tutkimus ja innovaatiopolitiikka.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että Suomen visio ja puheenjohtajuuskautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Hyvät ystävät,

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on monessa suhteessa ollut haastava eikä tule helpottamaan. Meidän on kuitenkin selkeästi pidettävä mielessämme toimintamme arvopohja. Presidentti Kekkosen sanat ETYK:n avajaiskokouksessa vuonna 1973 toimivat edelleen hyvänä ohjeena monella eri tasolla; ”turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista".

Toivotan teille hyvää vuosikokousta.

Puhe Yrittäjän päivän juhlassa

Keskiviikko 5.9.2018 klo 14:53

Hyvät yrittäjät, naiset ja miehet, 

Yrittäjän päivänä on hyvä muistaa, miksi päättäjien on tärkeä vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita kaikin keinoin. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on tietenkin tärkeää kaikille yrittäjille, heidän perheilleen, työntekijöilleen, asiakkailleen ja kumppaneilleen. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on kuitenkin tärkeää myös kaikille Suomessa asuville.

Jos Suomessa ei ole hyvä yrittää ja omistaa, meillä ei ole kohta hyviä yrityksiä. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja, verotuloja, palveluita eikä voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon, osaamisen kehittämiseen, puolustukseen eikä kohta mihinkään muuhunkaan. Yrittäjyyden asia on siksi koko kansakunnan asia.

Tämä on ollut vahvasti mielessämme, kun hallitus on yrittänyt parantaa eri keinoin yrittäjyyden olosuhteita, niin veropolitiikalla, karsimalla turhia normeja, lisäämällä kilpailua, kehittämällä työmarkkinoita ja parantamalla yrittäjän sosiaaliturvaa.

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja kilpailukyky on vahvistunut, minkä moni yrittäjä näkee joka päivä arjessaan ja tuloksissaan. Se on hyvä asia. Samalla on sanottava, että meillä on edelleen tekemistä, jotta Suomi olisi mahdollisimman hyvä maa yrittää. Esimerkiksi maailman yrittäjyysindeksi (Global Entrepreneurship Index) antaa Suomelle yrittäjyyden olosuhteissa sijan 12. Euroopassa olemme 9. Hyvä tavoite on olla maailman paras. Meillä on siihen kaikki edellytykset.

Hyvät kuulijat,

Eduskuntavaalit lähestyvät. Tulevat vaalit ovat myös äänestys yrittäjyyden olosuhteista. Jokainen yrittäjä tietää, miten tärkeä vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on. Kun tekniikka kehittyy, markkinat muuttuvat ja ulkopuolinen maailma on arvaamaton, on olennaista, että kotimainen yrittäjyyden pelikenttä on vakaa ja ennustettava.

Minulle on tärkeää, että yrittäjät voivat luottaa, että Suomeen kannattaa investoida, riskin ottamisesta ei rangaista vaan palkitaan, työpaikkoja kannattaa tarjota ja koko kansakunnan osaamista vahvistetaan. Siksi minä eikä johtamani puolue halua olla mukana kiristämässä yrittäjien verotusta vaan huolehtimassa, että yrittäjäriskistä – joka joskus on hyvinkin suuri – palkitaan, koska ilman riskejä ei ole investointeja eikä uusia työpaikkoja.

Ehkä keskeisin yrittäjyyden kulmakivi on luottamus talouden vakauteen. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat talouden tervehdyttäjät eivätkä turmelijat. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka pitävät talouden kunnossa, eivätkä ne, jotka sotkevat sen saadessaan tilaisuuden. Suomen kansa ansaitsee hyvän kehityksen. Meidän lapsemme ansaitsevat yhteiskunnan, jossa on puhdas ympäristö, terve talous, korkea työllisyys ja jossa jokaisella on mahdollisuus myös yrittää – riippumatta kodin lähtökohdista.

Uusi työ on syntynyt 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä meidän päättäjien pitää muistaa.

On tärkeä ymmärtää, että riskiä ottavat rohkeat yrittäjät luovat Suomeen työpaikkoja, joiden kautta syntyy hyvinvointi muille ja koko maalle. Siksi on tärkeää, että Suomessa on vapaus yrittää ja mahdollisuus myös menestyä yrittäjänä.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjän päivänä lienee syytä todeta, että hallitus päätti parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa viime viikolla budjettiriihessään. Näen runsaasta palautteesta, että ratkaisu on ollut tärkeä monille yrittäjäperheille.

Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva. Kun näin on, se myös kannustaa yrittäjiä tarjoamaan työtä perheenjäsenilleen.

Asia on nyt linjattu. Teemme seuraavaksi hallituksen esityksen, jotta se saadaan eduskuntaan käsiteltäväksi mahdollisimman nopeasti.

Tämä päätös muistuttaa meitä siitä, että jokainen yritys on tietyllä tavalla perheyritys. Jokainen yrittäjä tarvitsee oman perheensä ja lähipiirinsä tuen. Kun menee hyvin, se säteilee koko lähipiiriin. Kun on vaikeaa, se voi satuttaa koko lähipiiriä.

Kannustan yrittäjäjärjestöjä nostamaan yrittäjien hyvinvoinnin entistä vahvemmin esille. Kannustan myös mm. työeläkeyhtiöitä panostamaan asiaan lisää. Uskon, että se vahvistaisi myös yrittäjien luottamusta koko eläkejärjestelmää kohtaan.

Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.

On hyvä muistaa, miksi esitys on tekeillä. Tavoite on alentaa pienten yritysten työllistämisen kynnystä. Pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö ja jokainen rekrytointi on merkittävä investointi, mutta samalla myös riski. Moni pienyrittäjä on kokematon rekrytoija eikä kaikilla ole varaa ostaa isojen yritysten lailla esimerkiksi rekrytointipalveluita. Liian moni on tehnyt virheen rekrytoinnissa ja on joutunut kärsimään siitä niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Tiedämme tutkimuksesta, että kun irtisanomiskynnys laskee, se johtaa siihen, että on enemmän rekrytointeja ja myös enemmän irtisanomisia. Tämän myötä ihmiset päätyvät paremmin heille oikeisiin tehtäviin. Tutkimus osoittaa, että tämä parantaa tuottavuutta, tukee kasvua ja sitä kautta myös vahvistaa työllisyyttä.

Vaikka esitys koskee pienimpiä yrityksiä, se on tärkeä myös isoille, koska pienten tuottavuus vaikuttaa myös isoihin, jotka ostavat tuotteita ja palveluita pieniltä. Siksi kyse on koko elinkeinoelämää ja sen työllistämiskykyä koskevasta uudistuksesta.

Tämä uudistus on yksi – ja mielestäni tärkeä – askel tiellä, jolla nostamme edelleen Suomen työllisyysastetta. Ensi vaalikaudella hyvä välitavoite on 75 prosenttia, mutta jatkossa on päästävä vielä parempaan. Se on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Mutta se on tärkeää myös jokaiselle, joka pääsee työhön, koska työ tuo merkitystä elämään ja osallisuuden kokemuksen.

Tämä uudistus ei ole viimeinen uudistus, joka Suomen työmarkkinoilla tarvitaan. Työmarkkinajärjestöt ovat luoneet paljon hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarvitsemme vastakin työnantaja- ja työntekijäliittojen työehtosopimuksia. Niiden rinnalla tarvitsemme kuitenkin entistä enemmän paikallista sopimista, joka tapahtuu yrityksessä.

Hyvät kuulijat, yrittäjät,

maailma ja Suomi tarvitsevat yrittäjiä tänään ehkä enemmän kuin koskaan.

Tarvitsemme yrittäjiä ratkomaan maailman haasteita. Niistä keskeisimpiä on ravinnon ja hyvinvoinnin turvaaminen maailman ihmisille sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

Yrittäjyys on ollut merkittävä globaalin hyvinvoinnin ja kasvun lähde. Se on ollut nostamassa miljardeja ihmisiä köyhyydestä. Toimiva talous ja terve pienyrittäjyys ovat parasta kehitysapua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös toisen koneajan haasteiden ratkomiseen. Tekoäly, robotiikka, virtuaalinen läsnäolo, kehittyvä konetulkkaus ja muu tekninen kehitys vie kokonaisia ammattikuntia, mutta samalla luo myös uusia. Mitä enemmän on toimivia yrityksiä ja riskiä ottavia yrittäjiä, sitä enemmän on mahdollisuuksia selvitä haasteista ja sitä enemmän meillä on uutta työtä.

Suomessa tarvitaan yrittäjiä erityisesti, jotta viheliäisin ongelmamme – syrjäytymistä sukupolvelta toiselle aiheuttava työttömyys – saadaan nujerrettua. Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääosin pk-yrityksiin. Jos haluamme, että Suomi selviytyy 2020-luvun huoltosuhteen haasteesta, tulevista talouskriiseistä ja pystyy panostamaan – kuten pienen kansakunnan pitää – sivistykseen ja puolustukseen, työllisyysaste pitää saada ylös, mieluiten mahdollisimman pian 80 prosenttiin.

Työttömyys ei taitu ilman yrittäjiä. Jotta yrittäjä uskaltaa palkata, investoida ja ottaa enemmän riskiä, se vaatii reformeja työmarkkinoilla, panostuksia sivistykseen ja osaamiseen, vapaita markkinoita ja reilua kilpailua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös ratkomaan julkisen talouden ongelmia. Ei ole julkista palvelua, jota ei voisi tuottaa ainakin osin yksityisten yritysten voimin. Meidän pitää valjastaa yritystoiminta ja yrittäjät uudella tavalla palvelemaan yhteiskuntaa.

Hyvät ystävät, yrittäjät,

te – jos jotkut – tiedätte, että yrittäjyys kovan kilpailun keskellä ei ole pelkkää juhlaa. Se on kovaa työtä, joka vaatii valtavan työmäärän. Tiedän, että yrittäjyys ei ole aina helppoa. Se on kovaa kilpailua, jossa joskus voitetaan ja joskus hävitään.

Kilpailu on hyväksi, koska se pakottaa kehittämään. Tiedän myös, että yrittäjyys on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa, kun saa rakentaa uutta, palvella asiakkaita ja nähdä, miten yhdessä tehty työ tuottaa tulosta.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjä on kuin kuminauha, tarvittaessa se venyy äärimmilleen. Yrittäjä on monesti valmis tinkimään omasta hyvinvoinnista, lisäämään työtunteja, valmis jopa tinkimään toimeentulosta, jotta yritys ja työntekijät pärjäävät. Silloin kuin on taloudellisia huolia, kannattaa rohkeasti etsiä keskustelukumppania ja ulospääsytiehen muiden apua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Itselläni on 25 vuoden kokemus yrittäjänä. Vaimolla on konkurssikokemus varhaisessa lapsuudessa kotona. Lupasin yrittäjäksi lähtiessäni, että oma kotimme ei ole yritystoiminnan vakuutena. Siitä pystyin pitämään aika hyvin kiinni.

Miettikää tällaisia arvokysymyksiä ja rajoja yhdessä perheen kanssa. Toinen lupaukseni perheelle oli: pidän lomani. Tämä on muuten äärimmäisen tärkeää. Kukaan ei jaksa ilman, että välillä huilaa. Totta kai lomat keskeytyivät ja joskus lyhenivätkin, mutta yritin kiivaimpinakin yrittäjyyden vuosina pitää tästä lupauksesta perheelleni kiinni.

Pitäkää siis huolta itsestänne. Jos te ette jaksa yrittäjänä, työpaikan pomona, se heijastuu koko porukkaan, perheeseen ja yrityksen kuntoon.

Oikein hyvää yrittäjänpäivää ja jaksamista teidän jokaisen arkeenne!

Speech at the UArctic Congress 2018

Tiistai 4.9.2018 klo 23:52

CHECK AGAINST DELIVERY

Your Serene Highness, Dear friends, It gives me great pleasure to welcome you all to Oulu - a city of business, innovations and academic achievements. The UArctic Congress 2018 is an integral part of Finland´s Arctic Council Chairmanship programme. The city of Oulu is well known for its hospitality, and the University of Oulu, the host of today’s Congress, maintains an impressive network with other institutions of higher learning.

Ladies and Gentlemen,

Today the Arctic - and Arctic cooperation - is globally more important than ever. Climate change is a fact. Its effects have severe impact to the Arctic as well. This summer has shown that we need to be better prepared for extreme weather conditions, long dry periods and even widespread forest fires in our northern latitudes.

The need to implement the goals of the Paris Agreement on Climate Change is an imperative.  Urgent measures are needed. More work needs to be done to lower carbon dioxide emissions. In this regard, energy production is in a key role. Also the scientific community is essential in providing facts and reliable information about measures we need to take.

One of the acute concerns in the Arctic is black carbon. Black carbon speeds up the melting of ice and snow. The good news is that the ways and means to reduce the black carbon emissions already exist. Finland believes that reductions in black carbon emissions belong to issues that an Arctic Summit should discuss.

Ladies and Gentlemen,

For indigenous and other local people, the Arctic is their home and a place where to pursue long-held traditions and culture. In my view, proper educational opportunities in remote areas such as in the Arctic are vital for creating sustainable development and building resilience in communities.

Education is one of the priorities of the Finnish Chairmanship programme of the Arctic Council. During our Chairmanship, Finland has formed an international network of education specialists for Arctic cooperation. The University of the Arctic (UArctic) is naturally the most important actor in this context.

Digitalisation creates new opportunities to cooperate more closely, also in the Arctic. Digitalisation is especially useful when creating smart cities and improving health services in sparsely populated areas. Moreover, meteorological observations, satellite services and research will help us be better prepared for weather-related events and provide information for climate science.

Our fields of expertise in digitalisation, artificial intelligence, connectivity and 5G technology are all part of Finland’s success story. We can also open up new opportunities for promoting sustainable development in the Arctic by harnessing digitalization, artificial intelligence and for example space technologies.

Ladies and Gentlemen,

For the Arctic, the 2030 Agenda and Sustainable Development goals are highly relevant. We face global challenges that have major impact to the Arctic region. But we also see new economic opportunities in the Arctic that must be tapped into in a sustainable way.

These ambitions for sustainable development require new ways to produce and consume. A transition to circular economy brings solutions. For instance, efficient recycling of materials saves natural resources and creates new jobs. There are some great examples of new solutions in circular economy here in the North Ostrobothnia region too.

Ladies and Gentlemen,

Implementing the 2030 Agenda in a coherent, integrated and participatory way is a priority for Finland.

My government adopted a National Implementation Plan for the 2030 Agenda in February 2017. The Government decided to focus its work on crosscutting themes and challenges that need urgent implementation. The two main themes for Finland are: 1) carbon-neutrality and resource-wisdom, and 2) non-discrimination, equality and competence. These cover all seventeen Sustainable Development Goals in an integrated way.

In addition, the Government included the promotion of sustainable development in its Annual Report to the Parliament. Principles and objectives of sustainable development are also to be included in future Government Programmes.  

Finland has also integrated Agenda2030 considerations into state budgeting, and particular focus is being put on carbon-neutrality and resource-wisdom. This is a very important step in mainstreaming sustainable development into all sectoral policies. We have also launched an external independent evaluation to assess how well we have implemented the 2030 Agenda nationally.

Finland has a long tradition in engaging the civil society and other stakeholders in sustainable development work. The key mechanism we use is the National Commission for Sustainable Development, which has now operated continuously for 25 years.

Ladies and Gentlemen,

In September 2016, we updated our National Arctic Strategy. Our aim is to boost the region’s vitality by means of sustainable development. Finland’s Arctic policy also gives a central role to promoting the interests of indigenous peoples.

I would also underline the importance of the European Union as a global frontrunner in sustainability and climate policies. We spoke about this with President Macron last week. The EU must take leadership also in combating climate change.

Dear Friends,

I wish to congratulate the University of the Arctic for convening this important Congress and wish all participants a pleasant stay and useful discussions here in Oulu and in Helsinki.

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tarvitsee ennen kaikkea malttia

Maanantai 3.9.2018 klo 16:06

Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Erilaisiin töihin tarvitaan entistä enemmän tekijöitä myös ulkomailta. Moni-ilmeisyys itse kunkin lähiyhteisössä rikastaa kulttuuriamme ja laventaa käsitystämme maailmasta. Se kuitenkin edellyttää, että kykenemme maltilliseen keskusteluun maahanmuuton eri ulottuvuuksista.

Suomella on myös vastuu ja velvollisuus auttaa hädänalaisia. Kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös meidät aivan uuden tilanteen eteen. Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. 

Suuressa joukossa eri ihmisillä on varmasti erilaisia syitä lähtöön. Sodan ja vainon lisäksi sellainen voi olla myös toive paremmista elämän edellytyksistä jossain muualla, joka on hyvin ymmärrettävää. Mutta turvapaikkajärjestelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa.

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen. Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Toiseksi aivan uudenlainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. YK:n pakolaisjärjestön mukaan asuinalueiltaan lähteneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Jotta useampi voisi luottaa elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan, tarvitaan paljon keinoja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.

On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.

Kolmanneksi meidän on löydettävä muita keinoja ja kanavia hallittuun tulemiseen niin Eurooppaan kuin Suomeen. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

On selvää, että Suomessa pitää vahvistaa eheyttä ja moni-ilmeisyyden hyväksyntää. Rasismille ei saa antaa tilaa. Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on jaksettava väsymättä puolustaa. Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin.