Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 8.10.2018 16:23Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuuttaLue lisää »
  • 23.9.2018 16:55Keskinäisestä kunnioituksesta Lue lisää »
  • 22.9.2018 10:29Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin Lue lisää »

Blogin arkisto

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Jaa |

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55


(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.