Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän poliittinen katsaus Keskustan puoluevaltuusto 24.11.2018, Turku

Lauantai 24.11.2018 klo 11:12

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Keskustan vaalikampanja kohti kevään eduskuntavaaleja alkaa tästä hetkestä. 

Ymmärrän teidän monien huolen siitä, että olen liiaksi pääministeri ja liian vähän Keskustan puheenjohtaja. Eikä tämä tunne ole uusi. Minulle on kerrottu, että samaa tuntoa oli Keskustan järjestöväellä myös Esko Ahon ja Matti Vanhasen pääministerikausien aikana. Pääministeri joutuu hoitamaan isänmaan asioita - usein yötä päivää. Tänäänkin joudun lähtemään kesken pois tapaamaan Theresa Mayta ja setvimään Brexitiä Brysseliin.  

Haluan teidän kuitenkin tietävän, että puolue, sen tulevaisuus sekä menestyksemme ensi kevään eduskuntavaaleissa on mielessäni jokaisena hetkenä. Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne. Miten ihmeessä ehtisin tavata enemmän ihmisiä, kuunnella ja keskustella, ottaa vastaan vinkkejä ja kritiikkiä.

Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että välillä olo on kuin Edvin Laineen elokuvan Sven Tuuvalla. Ei oikeaan ei vasempaan, päin mäntyy aina vaan. Jotkut sanovat, että Sven Tuuva olisi ollut edellä mainitusta syystä ensimmäinen keskustalainen. Mutta ei ryhdytä nyt sotasankaria leimaamaan, vaan mennään keskeltä ohi.

Hyvät ystävät, 

Meidän on käännettävä puolue yhdessä voittavaan vaaliasentoon. Lähdemme takamatkalta, mutta on sitä noustu hullummistakin asetelmista. Joulukuussa 1994 Keskustan kannatus oli 14,6%. Vaikean laman ja repivän EU-taiston jälkeen Keskusta nosti puheenjohtaja, pääministeri Esko Ahon johdolla kannatuksen kolmessa kuukaudessa 19,8 prosenttiin. Lähes poikkeuksetta gallupit ovat menneet uusiksi eduskuntavaaleja edeltävien kuukausien aikana. Aikaa on riittävästi. 

Meidän keskustalaisten geeneissä on syvällä isänmaan asioiden hoito. Emme aina jaksa huolehtia miltä asiat näyttävät ulospäin. Mutta asiat ovat, miltä näyttävät. Tulokset eivät automaattisesti puhu puolestaan. Voimme kuitenkin ylpeänä seistä tässä. Teimme mitä lupasimme.

Teille on jaettu asiakirja hallituksen 275 teosta. Suurin osa niistä on suoraan edellisestä vaaliohjelmastamme. Moni asia olisi voinut edetä vieläkin rivakammin. 

Samalla on tunnustettava, että Suomen käänne ei olisi ollut mahdollista ilman hallituskumppaneiden tukea. Heidän panoksensa on ollut tärkeä hallituksen yhteisen politiikan eteenpäinviemisessä – kaikki hallituspuolueet ovat halunneet ratkaisuja edellisen hallituksen mahalaskun ja päättämättömyyden vuoksi. 

Samaan hengenvetoon on kiitettävä myös ammattiyhdistysliikettä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyydelle on merkittävä. Ilman työntekijöiden vastuunkantoa sopimusta ei olisi koskaan syntynyt. 

En tiedä toista euromaata, jossa olisi pystytty lähes 4 prosentin sisäiseen devalvaatioon. Ay-liike teki sen, mitä Suomen liittyessä euroon lupasi. Vastaavilta ratkaisuilta meidät säästää tulevaisuudessa vain se, että emme lipsu lainkaan kyvystä pitää huolta suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä. 

Voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet. Olemme keskittyneet työllisyyden vahvistamiseen sekä jakaneet kasvun hedelmät erityisesti pienituloisille. Tämä on ollut Keskustan vaatimus.

Keskustan vanha vaalilause oli ”leipää kotiseudulta”. Se päämäärä on ohjannut toimintaamme myös tällä vaalikaudella - ja tuloksia on syntynyt. Nyt voimme todeta, että myönteinen työllisyyskehitys koskee koko Suomea. Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomi, jossa on huutava pula eri alojen osaajista. Maakunta on käynyt läpi muun muassa Nokian Salon toimintojen lakkauttamisen seurauksena vaativan rakennemuutoksen. Nyt kehitys on erityisen myönteinen. Varsinaissuomalaiset voitte luottaa siihen, että Keskusta puolustaa teitä jatkossakin. Samoin puolustamme muita maakuntia.

Rakkaat aatesisaret ja –veljet,

Olemme nähneet, kuinka vihervasemmisto on käynyt lupauksillaan jatkuvaa vaalikampanjaa. Antaa rellestyksen vielä hetki jatkua, mutta on turha luulla, että päästämme opposition talven kampanjakuukausina vähällä. Vastuunkannon tosiasioita ei voi paeta yksikään puolue. Lupaukset ovat nyt jo ylisuuria. Nahkurin orsilla tavataan.

Keskustan poliittiset vastustajat korostavat Helsingin ylivertaisuutta ja ummistavat silmänsä koko Suomen kestävältä kehitykseltä. Heille huippututkimusta voi tehdä vain Kehä I:n sisäpuolen yliopistokampuksilla. Heille muualla maakunnissa olevat yliopistot ovat rasite, ei voimavara. Me ajattelemme toisin.

Keskusta tietää, että hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Tarvitsemme vahvan ja kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun. Samoin tarvitsemme vahvan koko maan kattavan koulutusjärjestelmän, elinvoimaiset maakunnat, puhdasta lähiruokaa sekä investointeja niin puun käyttöön kuin laajemminkin biotalouteen.   

Keskustalle eduskuntavaalit 2019 ovatkin vaali suomalaisen elämänmuodon puolesta. Olemme poliittinen vastavoima heille, jotka ajattelevat, että ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa. Keskustan viesti on selvä: hyvää elämää pitää saada elää koko Suomessa. Poliitikkojen tehtävä ei ole määrätä ihmisten haaveista. Ville-Veikolle se voi olla kerrostaloasunto kaupungin sykkeessä, Hannalle omakotitalo keskellä hiljaisuutta. Uskallamme puolustaa myös pientaloasumista.

Emme hyväksy vastustajiemme pyrkimystä etäännyttää suomalaiset tavasta elää keskellä luontoa ja luonnon kanssa. Lähipuistot, rannat ja metsät ovat tärkeä henkireikä myös kaupunkilaisille. Niitä ei saa uhrata vapaavuorelais-punavihreän kaupunkipolitiikan alttarille. Haluamme toimivan pääkaupunkiseudun, jossa ihmisillä on varaa asua ja liikkumaan pääsee tarvittaessa myös omalla autolla.

 Hyvä puoluevaltuusto, 

Käyn seuraavassa läpi seuraavan vaalikauden keskeisiä haasteita. Kaikki kietoutuvat luottamuksen apilan lehdille, jotka ovat vastuunkanto, realistinen vihreys, huolenpito ja osaava kasvu. Keskustalla on edessä oleviin suuriin ongelmiin ja haasteisiin ratkaisut. 

Keskustalle vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niin itsestämme kuin läheisistämme sekä lähiympäristöstä ja koko muusta maailmasta. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, vain jos omat asiamme ovat kunnossa. Vastuunkannon lehden olemme jaotelleet neljäksi teesiksi: yhteinen maapallomme, rauha ja turvallisuus, ratkaisujen EU ja      turvallinen arki.

Yhteinen maapallomme. Kansainvälisen politiikan pitkässä linjassa syvävirrat ovat muuttuneet, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Epävarmuus jatkuu. Keskusta kantaa huolta yhteisen maapallomme kantokyvystä ja elinvoimasta.

Keskustalle Suomen työ kansainvälisissä instituutioissa on tärkeää. Meillä on lupa odottaa kansainvälisiltä toimijoilta enemmän, myös Euroopan unionilta. Tämä koskee niin turvallisuutta lähialueillamme, humanitäärisiä kriisejä, kehitysyhteistyötä, kansainvälistä kauppaa, naisten oikeuksia, koulutusta, ilmastonmuutokseen ehkäisemistä kuin arjen turvallisuutta. Myös nuoret pitää ottaa entistä vahvemmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhan rakentajiksi.

Rauha ja turvallisuus. Alun perin kansainvälinen yhteistyö on rakentunut näiden kahden tavoitteen ympärille. Ilman rauhaa ja turvallisuutta meidän on vaikea rakentaa vakaata ja eheää yhteiskuntaa. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite on estää meitä joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. 

Keskusta ei näe mitään syytä lipsua Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta toteutamme käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Tiivistämme puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Keskusta on valmis tiivistämään EU:n puolustusyhteistyötä.

Keskustalaiseen ulkopolitiikkaan kuuluu olennaisena osa ihmisyys. Autamme sotaa pakenevaa, teemme työtä ihmisten auttamiseksi mahdollisimman lähellä kriisialueita, tuemme kotiinpääsyä ja otamme vastaan pakolaisia YK:n pakolaisjärjestön kautta. Pakolaispolitiikka tarvitsee kokonaisvaltaisen ratkaisun.

Kehitysyhteistyön avulla parannamme naisten ja lasten asemaa, autamme köyhimpiä maita selviämään ilmastonmuutoksesta sekä huolehtimaan heidän ruokaturvastaan, edistämme demokratiaa sekä autamme kehitysmaita pääsemään paremmin osaksi kansainvälistä taloutta.

Keskusta on ratkaisuhakuinen puolue. EU-linjamme perustuu malttiin ja käytännönläheisyyteen, ratkaisujen EU:hun. Euroopan unionia ovat johtaneet pitkään poliittinen oikeisto ja sosialistit. He eivät ole kyenneet uudistamaan unionia toimivammaksi. Populistit kykenevät siihen vielä vähemmän. Odotukset kohdistuvat keskustavoimien yhteistyöhön. Olemme olleet aktiivisia ALDE:n yhteistyön tiivistämiseksi Macronin kanssa.

Juuri nyt kun ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja oikeusvaltiokehitystä haastetaan eri nurkilta, meidän on oltava tässä tinkimättömiä. Edistämme oikeudenmukaista ja tehokasta päätöksentekoa. Luomme enemmän demokratiaa ja vähemmän byrokratiaa. 

EU:n on otettava ilmastojohtajuus. Haluamme luoda männyn vihreän unionin, joka on kiertotalouden johtava maanosa ja jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Tutkimuksen ja kehityksen kautta haluamme luoda EU:sta globaalin innovaatiokeskittymän. Sisämarkkinat on laitettava vihdoinkin kuntoon ja toimivien sisämarkkinoiden avulla on luotava pohja digitalisaation ja tekoälyn edelläkävijyydelle.

Suomella on tuhannen taalan paikka edistää tätä kaikkea ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana.

Hyväksyimme eilen puoluehallituksessa sisäisen turvallisuuden ohjelman. Huolehdimme arjen turvallisuudesta myös tehokkaalla rajojen valvonnalla sekä luotettavalla poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Turvallinen arki kattaa myös kodin ja lähisuhdeväkivallan. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotona.

 

Yksi luottamuksen apilan lehdistä on realistinen vihreys

Keskeisin viestini ilmastokeskusteluun on toivo. Kansainvälisellä taivaalla on paljon tummia pilviä, mutta ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastopolitiikassa. 

Olen oman ilmastolupaukseni myötä perehtynyt asiaan käytännön tasolla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei edellytä suomalaisesta elämänmuodosta luopumista. 

Tulevaisuudessakin voimme kuljettaa lapsia harrastuksiin omalla autolla, asua halutessamme omakotitalossa tai kerrostalossa maalla tai kaupungissa ja vielä matkustaa. Näitä kaikkia asioita tehdään kuitenkin jatkossa entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. 

Tarvitsemme kolme asiaa: 1) muutamme arjen kulutustottumuksia, 2) kasvatamme hiilinieluja ja 3) otamme käyttöön uutta tekniikkaa niin energiantuotannossa kuin muualla yhteiskunnassa. Kotimaisessa keskustelussa on aika lopettaa ilmastopolitiikalla syyllistäminen. Ryhdytään yhdessä töihin. 

Kulutusta voidaan verotuksen avulla ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan. Me ihmiset haluamme tehdä hyvää, kun vaan siitä tehdään riittävän helppoa. Tarvitsemme kohtuutta, kestävyyttä ja kiertotaloutta.

Hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen ehkäisyssä äärimmäisen merkittävä. Meret ja metsät sitovat ja varastoivat noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja. Suomalaisina voimme osallistua hiilinielujen lisäämiseen niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Esittelin muutamia viikkoja sitten komission puheenjohtaja Junckerille Suomen aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi EU–Afrikka –investointiohjelmaa. Se tähtää sekä ilmastonmuutoksen hillintään että uuden työn luomiseen Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Keskustalaiseen realistiseen vihreyteen kuuluu kestävä metsänhoito ja puunkäyttö. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka metsänkasvu on ollut nopeampaa kuin aiemmin arvioitiin. Kestävä maa- ja metsätalous voivat olla merkittävä palanen Suomen toimissa hiilidioksidipäätösten vähentämisessä. Traktoreilla ajatetaan vielä tulevaisuudessakin. Ne vain toimivat biopolttoaineilla tai sähköllä. 

Seuraavan hallituksen on jatkettava toimia maatalouden kannattavuuden merkittäväksi parantamiseksi. Odotamme Reijo Karhisen työryhmän esityksiä. Ne tulevat tarpeeseen, sillä tällä hetkellä moni suomalainen viljelijä on ahtaalla. Kotimaisen ruoan merkitys nousee entisestään, kun ilmastonmuutos tekee säiden ääri-ilmiöistä entistä yleisimpiä ja kuivattaa päiväntasaajan parhaimpia viljelysalueita. Niinpä viestini on teille selvä: suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Se ei onnistu, jos viljelijät eivät voi katsoa tulevaisuuteensa luottavaisesti. 

Olemme nähneet, että keskusta jää maatalouden puolustamisessa usein yksin, mutta se ei meitä lannista. Voin vakuuttaa, että keskusta tekee seuraavassakin hallituksessa aivan kaikkensa maatalouden sekä ylipäänsä koko suomalaisen ruokaketjun elinvoiman eteen.

Hyvät ystävät,

Käsittelen seuraavaksi kahta luottamuksen apilan lehteä huolenpitoa ja osaavaa kasvua samanaikaisesti.  

Keskustan johdolla tämä hallitus on nostanut työllisyysasteen noin 72 prosenttiin, vaikka sitä laajasti epäiltiin vielä vuosi sitten. Seuraavan hallituksen on nostettava työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista, mutta se vaatii jatkossakin määrätietoisuutta. TEM:n tilastojen mukaan Suomessa jäi syntymättä noin 62 500 työpaikkaa vuoden aikana työvoimapulan takia. Työllisyysasteemme olisi jo lähes 74 prosenttia, mikäli nämä työpaikat olisivat toteutuneet. 

Työvoiman kohtaanto-ongelma on todellinen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutussopimus antaa mahdollisuuden opiskella laajasti myös työpaikoilla. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. 

Keskusta esittää koulutussopimuksen toteuttamisen tehostamiseksi ammattilaiseen koulutukseen 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa. Nämä opettajat ja ohjaajat jalkautettaisiin kentälle, yrityksiin opettamaan, kouluttamaan, valmentamaan ja auttamaan. Tällä varmistetaan se, että opiskelija todella saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita työpaikalla, eikä jää tuuliajolle. Yrittäjäkentältä tulleen palautteen mukaan yrittäjät toivovat opettajien läsnäoloa työpaikoilla. 

Tämä olisi noin 50 miljoonan satsaus, mutta jos työllisyysaste nousee esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, niin takaisinmaksuaika on todella lyhyt. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta.

Työmarkkinoilla on niin ikään jatkettava rakenteellisia uudistuksia. On vaikea kuvitella, että 75 prosentin työllisyysastetavoitetta saavutetaan ilman paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä. 

Työllisyysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaa noin 1,4 miljardia lisärahaa julkiseen talouteen. Kyllä, kuulitte oikein – 1,4 miljardia. Mikäli saavutamme tavoitellun työllisyysasteen, julkinen taloutemme vahvistuu karkeasti ottaen noin neljällä miljardilla eurolla. 

Olemme sitoutuneita jatkamaan uudistuksia paremman työllisyyden eteen. Sen johdosta syntyvän ylijäämän käytämme koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, perhevapaauudistukseen sekä perusturvan, kannustavan perustulon rahoittamiseen. Jatkamme infrastruktuurin kehittämistä hyödyntämällä valtion tasetta, kuten tällä vaalikaudellakin on tehty. 

On mielestäni selvää, että seuraavan hallituksen yksi suurista tehtävistä on nostaa tiede- ja teknologiapolitiikka yhdeksi prioriteeteistä. Keskusta on sitoutunut nostamaan innovaatiorahoituksen BKT-osuuden neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Huolenpidon lehdestä puhuin, kun viimeksi tapasimme joukolla Jyväskylässä. 

Tavoitteenamme on tehdä kauan kaivattu sosiaaliturvauudistus sekä siihen liittyen perhevapaauudistus, joka saa maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Keskustan tavoitteena on, että sosiaaliturvauudistuksen perustan muodostaa kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo. Kaiken ydin on aktiivisuus. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin. 

”Jokainen koti on maailman keskipiste.” Näin keskustalaiset ovat tottuneet ihmisen elämänpiiriä hahmottamaan. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.

Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tekemämme äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahan korotus oli jo yksi tehokas kohdennus. 

Hyvä kokousväki, teen toisen ehdotuksen:

Rakennetaan sosiaaliturvamme osaksi harkinnanvarainen lapsilisä pienituloisille perheille, joka vastaa nopeasti pienituloisten perheiden tarpeisiin.

Miksi emme suoraan vain korota lapsilisää? Kannatamme lapsilisän säilyttämistä yhteisenä, universaalina etuutena, mutta sen korottaminen tuntuvasti ei ole taloudellista realismia.

Tarvitaan paremmin kohdentuva harkinnanvarainen, tuloihin sidonnainen perusetuus. Etuuden tulisi olla joustavasti haettavissa ja saatavissa –  aitoa tarvetta vastaan. Myöntämisperusteena voisivat olla perheen vakavat taloudelliset ongelmat, joiden taustalla on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, vakava sairaus tai pienituloisuus perheen koko huomioiden. Koska sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu tulee viemään vuosia, tarvitsemme täsmätoimia pienituloisten lapsiperheiden tueksi jo nyt.

Hyvät kuulijat, perheiden asian ääreltä vielä yksi huomio.

Etuuksien ja tukien lisäksi myös palvelut ratkaisevat. Ennaltaehkäisyn merkityksen tiedämme kaikki, mutta parhaat meistä ottavat sen todesta ja tekevät tekoja.

Tässäkin salissa on paljon keskustalaisia valtuutettuja. Minulla on teille viesti. Ottakaa esimerkkiä Varsinais-Suomen pienestä Oripään kunnasta. Siellä kunta lahjoitti kaikille vauvaperheille kuuden tunnin lahjakortin kotipalveluihin. Siis sitä paljon puhuttua tukea kotiin. Sen myöntämisestä pitää tehdä helpompaa. Tämän vaalikauden loppusuoralla ehdimme vielä selkiyttää kunnille ohjeistuksia siitä, että kotipalvelua ja perhetyötä pitää ja tulee myöntää nopeana, matalan kynnyksen apuna. Siis myöntää vaikka neuvolasta tai päiväkodin palveluiden piiristä. Byrokratiaa alas, nopeaa apua ylös.

Hyvät ystävät, 

Muutama sana tähän loppuun vielä eduskuntavaalien asetelmasta. Mistä näissä vaaleissa on lopulta kysymys?

Voihan se olla niinkin että, että ruoho on aidan toisella puolella vehreämpää. Mutta kun katsotte aidan yli tarkemmin, huomaatte vaaliaidan toisella puolella olevan ruohon olevan sittenkin sinipunaista. Huhut kertovat, että Helsingin kabineteissa rakennetaan sinipunaa jo toden teolla, niin sanottua uutta kasvun hallitusta

Viime kaudella 2011-2015 sinipunan johdolla kasvoivat kolme asiaa: velka, verot ja työttömyys. Demarivaltiovarainministerit tulivat Suomelle todella kalliiksi. Vuosilta 2011-2015 Suomen BKT:ssa on noin 20 miljardin lovi.

Keskusta on tämän ajan vastavoima ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille. Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. 

Keskusta on vastavoima populismille. Populismi ei ole katoamassa Suomesta eikä Euroopasta mihinkään. Populistit käyvät jatkuvaa vaalikampanjaa. Populismin varjolla lietsotaan pelkoa ja vihaa, esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Brexitissä luvattiin mahdottomia. Italiassa luvattiin mahdottomia. Tulokset pelottavat. Toimivan kansanvallan ja demokratian ehto on aikaansaava demokratia. 

Ensi vaalikaudella keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Keskusta on paras puolue pitämään huolta julkisesta taloudesta, suomalaisesta ruoasta, maakunnista ja alueellisesta koulutusjärjestelmästä. Meillä on parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Eurooppalaisina korostamme omien kieltemme ja kulttuurimme merkitystä sekä arjen sivistystä. Keskustan Suomi on avarakatseinen ja suvaitsevainen maa.

Hyvät ystävät, 

Jos täällä tänään yhdessä niin päätämme, edessämme on huikea viiden kuukauden kansanvaltainen taistelu. Taistelu arvojemme ja esittämämme ohjelman puolesta. Olen varma, että oikeudenmukainen ja ratkaisuihin valmis valinta löytyy nytkin poliittisen kartan keskeltä.

Tämä aika vaatii poliitikkoja, joille ylisukupolvisuus on arvojen ytimessä. Se vaatii puolueita, joille politiikka on teon sana. Keskustaa tarvitaan nyt, aivan kuten sitä tarvittiin sata vuotta sitten, kun Suomea rakennettiin ehyeksi sisällissodan jälkeen tai silloin, kun peruskoulu-uudistus tehtiin.

Hyvät ystävät, keskusta ei aio kevään vaaleissa jäädä katsomoon. Päätimme eilen puoluehallituksessa, että tästä kokouksesta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen Keskusta. Vapise sinipuna. Vaalitaistelu on alkanut.

Emmi Paajanen Sipilän eduskunta-avustajaksi

Perjantai 23.11.2018 klo 14:51

Emmi32.jpg
Tradenomiopiskelija Emmi Paajanen, 25, on valittu kansanedustaja ja pääministeri Juha Sipilän eduskunta-avustajaksi Anni-Maija Siiran siirryttyä töihin Keskustan puoluetoimistolle. Paajanen aloitti tehtävässään 12. marraskuuta.

Paajanen siirtyi eduskuntaan viestintätoimisto Tekiriltä, jossa hän työskenteli viestinnän suunnittelijana. Aiemmin Paajanen on työskennellyt harjoittelijana Tekirillä ja LähiTapiolalla, sekä täysipäiväisenä koulutuspolitiikasta vastaavana hallituksen jäsenenä Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:ssä. Hän toimii tällä hetkellä myös Keskustaopiskelijoiden 1. varapuheenjohtajana. 

Paajanen on koulutukseltaan ylioppilas ja opiskelee viimeistä vuotta liiketaloutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa erikoistuen henkilöstöhallintoon ja viestintään. 
 

Lisätiedot: 
Eduskunta-avustaja Emmi Paajanen 
emmi.paajanen@eduskunta.fi 
09 432 4162 

Keskusta julkisti Realistinen vihreys -kärkiteesinsä

Lauantai 17.11.2018 klo 17:46

Suomen Keskustan tiedote 16.11.2018

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä avasi Seinäjoella Keskustanuorten liittokokouksessa puolueen vaaliohjelman, Luottamuksen apilan, realistisen vihreyden lehteä. 

Puheessaan Sipilä kävi läpi, mitä Keskustan mielestä pitää tehdä seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä.

- Politiikka on Keskustalle teon sana. Tällä vaalikaudella keskustalaisia ympäristötekoja ovat olleet muun muassa päätös kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2045, työ suomalaisen ruoan markkinoiden parantamiseksi, sekä uuden kansallispuiston, Hossan, perustaminen ja vanhojen kunnostaminen, kertoi Juha Sipilä Keskustanuorten liittokokouksessa Seinäjoella.

Sipilän mukaan keskeinen keskustalainen arvo on ylisukupolvisuus. Tämän arvon pohjalta Keskusta myös linjaa ympäristöpolitiikkaa. Keskustalaisessa vihreydessä on kyse ihmisen ja luonnon kestävästä kumppanuudesta. Luottamuksen apilan realistisen vihreyden –lehden kärkiteesit seuraavalle vaalikaudelle ovat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa jamonimuotoinen luonto.

Ilmasto kuntoon

- Tänä syksynä julkaistun ilmastoraportin viesti oli selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden ensimmäisten valtioiden joukossa maailmassa, viimeistään vuonna 2045. Tämä vaatii kolmea asiaa: kulutustottumusten muuttamista, hiilinielujen kasvattamista ja uutta teknologiaa esimerkiksi hiilen kaappaukseen, linjasi puheenjohtaja Sipilä.

Keskusta on tehnyt oman kuusikohtaisen ohjelman hiilinielujen vahvistamiseksi. Siihen kuuluu toimia soiden ennallistamisesta maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja huonosti tuottavien peltojen metsittämiseen. Kunnianhimoisimmatkaan kansalliset toimet eivät yksin riitä. Vaikuttamalla kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin sekä kehittämällä ja viemällä ympäristöystävällistä teknologiaa maailmalle Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. Sipilä esitti marraskuun alussa Euroopan komission puheenjohtajalle Junckerille EU:n ja Afrikan yhteistä metsäohjelmaa Afrikan metsäkatoon puuttumiseksi.

Vihreä talous

Vihreä talous on Suomen menestyksen tae myös tulevaisuudessa. Meidän on siirryttävä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Tehdään se, mikä voidaan uusiutuvista, ja kierrätetään jo olemassa olevat raaka-aineet niin pitkälle kuin mahdollista.

-Biotalous vaatii myös raaka-aineita, joista tärkein meillä on puu. Puu on upea ja monipuolinen raaka-aine. Jotta se olisi parhaassa mahdollisessa käytössä, tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Esimerkiksi VTT on arvioinut, että metsäteollisuuden arvo on mahdollista kaksinkertaistaa lähivuosikymmeninä. Avain on hakea uusia, korkean lisäarvon tuotteita puusta, linjasi Sipilä Seinäjoella.

-Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon metsien käytöstä. Keskustelussa unohtuu helposti, ettäuusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Näitä asioita ei pitäisi asettaa vastakkain. Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa, korosti Sipilä puheessaan. 

Parasta lähiruokaa

 Suomalainen ruoka ja sen tuottajat, suomalaiset viljelijät ovat keskustalaisuuden ytimessä. Keskusta on suomalaisen ruuan puolue, suomalaisen viljelijän puolue, suomalaisen maaseudun puolue. 

-Tällä hallituskaudella on pantu toimeen niitä asioita, joita suomalainen ruokaketju on vuosikymmenen odottanut. Kaikista näistä toimista huolimatta maatalouden kannattavuus sukeltaa edelleen. Kaksi vaikeaa satovuotta ovat osasyy tähän, mutta kyllä kyse on myös syvemmästä ongelmasta. Siksi päätimme nimetä vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan uusia keinoja kannattavuuden parantamiseksi, kertoi Sipilä puheessaan Seinäjoelle. 

-Tämän hallituksen ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa aloittamassa ruuan kauppaa valvova viranomainen, joka kitkee ketjusta kielletyt kauppatavat. Maatalouden kannattavuus paranee vain toimivien, reiluuden markkinoiden kautta. 

 Sipilä linjasi, että myös EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettava. 

 -Tarvitsemme riittävän suuren EU:n maatalousbudjetin, lisää kansallista päätösvaltaa, digitalisaatiota keventämään hallintoa, sekä neuvontaa valvonnan sijaan. Tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille siten, että pidämme samalla ympäristöstä huolta.

 - Ruoka ei ole mikä tahansa kauppatavara. Edelleen vuonna 2018 ruoka on ihmisen elinehto. Vaikka elämme Suomessa usein yltäkylläisyydessä, on hyvä muistaa, että eri puolilla maailmaa kärsitään nälkää. Ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän, korosti Sipilä.

 Keskustan mielestä maanviljelijöitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskustan tavoitteena on, että suomalainen ruoka on tuotettu hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä.

 - Meillä on Suomessa Euroopan nuorimmat ja koulutetuimmat viljelijät, joten meillä on kaikki edellytykset tähän. Ilmastotyöstä pitää tehdä viljelijöille kannattavuutta parantava uusi tukijalka, ei kannattavuutta heikentävä lisärasite. 

 Monimuotoinen luonto

Keskustalle viljelyn ja varjelun periaate on tärkeä.

-Saamme luonnolta paljon - virkistymisenä, elämyksinä, riistalihana ja kalana ja marjoina. Keskusta on valmis toimimaan moninaisten elinympäristöjen puolesta. Käytännössä kyse on esimerkiksi kalateiden rakentamisesta, Itämeren suojelusta ja kosteikkojen kunnostamisesta. Metsäluonnon suojelemiseksi sitoudumme viemään METSO-ohjelman maaliin. Vapaaehtoisen suojelun malli on Metsossa osoittanut toimivuutensa. Metsien lisäksi sen voi laajentaa myös muihin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja soihin. Laajentamista voisi tukea monipuolistamalla Metson rahoitusmalleja niin, että myös yksityiset tahot voisivat osallistua suojelukohteiden rahoittamiseen. Voimme tehdä paljon metsäluonnon monimuotoisuuden eteen myös talousmetsissä. Talousmetsä ei ole, eikä sen pidä olla, puupelto, korosti Sipilä puhuessaan monimuotoisesta luonnosta. 

 Keskusta korostaa, että luonnossa liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkitut. Jokamiehen oikeuksien lisäksi tarvitsemme jokaisen oikeuden lähiluontoon. Tämä oikeus lähiluontoon kuuluu myös kaupunkilaiselle. Siksi Keskusta pitää kaupunkipuistojen ja viheralueiden puolta.

 - Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteinen aarteemme. Nyt meillä on liikaa lahoavia pitkospuita. Metsään on voitava päästä turvallisesti, liikkuipa sitten lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa, totesi Sipilä. 

 Keskusta on erämyönteinen puolue. Meille on arvovalinta puolustaa eräharrastusta ja sen edellytyksiä. Monille suomalaisille metsästys ja kalastus ovat tärkeä tapa ylläpitää luontosuhdetta. Maamme 300 000 metsästäjää osallistuvat monin tavoin luonnon suojeluun ja hoitavat yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä. Erätalouden osat, kuten kalastus- ja metsästysmatkailu voivat tuoda eloa ja toimeentuloa monille syrjäseuduillemme.

Kahdeksan ALDE-pääministeriä Helsinkiin helmikuussa

Tiistai 13.11.2018 klo 23:05

Tänään kokoonnuimme seitsemän ALDE-pääministerikollegan kanssa Kööpenhaminaan.

Ennen varsinaista yhteistä kokousta tapasin Tanskan pääministeri Lars Lokke Rasmussenin kahdenvälisesti. Tapaan kaikki EU-kollegani ennen eduskuntavaaleja PJ-kautemme tiimoilta joko Helsingissä tai heidän omassa kotimaassaan. 

Kokouksemme agendalla oli sisämarkkinoiden kehittäminen, kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka, toimet vapaa kaupan ja monenkeskisen järjestelmän edistämiseksi sekä entistä tiiviimpi kumppanuus Afrikan kanssa. Kävimme näiden aihealueiden ympärillä erinomaisen keskustelun ja löysimme vahvan yhteisen näkemyksen. Tämä yhteensä kahdeksan maan (Suomi, Viro, Tanska, Slovenia, Belgia, Luxemburg, Tsekki, Hollanti) ryhmä antaa hyvä pohjan ponnistaa yhä parempiin tuloksiin ja vaikuttaa myös EU:n sisäiseen keskusteluun.

Julkaisimme edellä mainituista aihealueista tavoitteellisen jokaisen pääministerin allekirjoittaman julkilausuman. Sisämarkkinoiden osalta haluamme syventää ja laajentaa yhteisiä sisämarkkinoita. Tämän lisäksi peräänkuulutamme digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisen talouden täydellistä hyödyntämistä. 

Vapaa kaupan osalta haluamme EU:n olevan globaali suunnannäyttäjä, sekä monenkeskisen järjestelmän väsymätön puolustaja. Rauhaa ja hyvinvointia ei luoda raja-aitoja rakentamalla, päinvastoin.

Ilmastopolitiikan osalta vaadimme EU:lta globaalia johtajuutta. Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan ja viedä vihreän kasvun uudelle tasolle. Afrikka yhteistyön osalta totesimme yhdessä, että kumppanuus tulee luoda uudestaan ja aivan uudenlaiselle pohjalle. Kehitysavun lisäksi EU:n tulee panostaa entistä enemmän investointeihin ja yhteistyöhön myös yksityisen sektorin kanssa. Afrikkaan on luotava työtä ja menestystä mm.  antamalla mahdollisuuksia startup-yritysten kehittymiselle, innovaatioille jne. Euroopan ja Afrikan välille on luotava todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä kauppaan ja investointeihin keskittyvä kumppanuus.

Julkilausuman keskeiset tavoitteet luovat perspektiiviä ja konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille.

Kokouksessa päätimme myös, että seuraava ALDE-pääministerien kokous järjestetään esityksestäni Helsingissä ensi vuoden helmikuussa. Teemme kokouksesta hienon tapahtuman, Suomi tarjoaa parastaan. Aiheina ovat puheenjohtajakautemme, EU-parlamenttivaalit sekä neuvoston viisivuotinen strategia. Tämä on hieno vaikuttamisen paikka.

Toivotan kollegani tervetulleeksi helmikuussa talviseen Helsinkiin!

EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelulla

Perjantai 9.11.2018 klo 19:00

Olen viimeisen reilun viikon aikana tavannut kahdenvälisesti yhteensä 15 eurooppalaista päämieskollegaa. Vaikka EU-tasolla teemme päätöksiä 28 maan voimin, on maiden kahdenvälisillä neuvotteluilla ja asumattomille väleillä päämiesten kesken tärkeä merkitys.

Minulle eurooppalainen yhteistyö ja EU:saa vaikuttaminen on tärkeä ka hyvin mieluinen osa pääministerin työtä. Suhteet eurooppalaisiin kollegoihin ovat mutkattomat. Tältä pohjalta on hyvä edistää myös kansallisia etujamme EU:n päätöksenteossa.

Olen ilmoittanut, että EU:n puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen tulen tapaamaan jokaisen EU-maan päämieskollegan kahden kesken joko täällä Suomessa tai kunkin kotimaassa. Haluan, että valmistelemme puheenjohtajuuskautemme huolella alusta alkaen.

Kuluneen viikon päämiestapaamiset niin täällä Helsingissä kuin edeltävällä viikolla Oslossa olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Agendalla olivat puheenjohtajuuskautemme lisäksi brexit, rahaliitto EMU:n jatkoaskeleet, tuleva EU:n monivuotinen budjetti sekä ylipäätään eurooppalaisen yhtenäisyyden, vahvan arvopohjan ja oikeusvaltioperiaatteiden vaaliminen.

Tapaamisissa tiivistin tavoitteemme tulevien vuosien EU:n kehittämisen osalta kahden otsikon alle; turvallisuus ja kasvu. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa EU:lta on löydyttävä konkreettisia toimia ja edistystä. Nämä ovat myös asioita, jotka tulevat näkymään kansalaistemme jokapäiväisessä arjessa.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Olemme nostaneet Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuseen liittyvän artiklan yhdessä esille ja pohdittavaksi. Olemme saaneet useita kumppaneita työhön rinnallemme.

Toisaalta, iso osa tulevaisuuden turvaa on vastuullinen ilmastopolitiikka. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.

Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa olemme kannustaneet Euroopan komissiota antamaan ennen Puolan joulukuun alussa pidettävää ilmastokokousta pitkän aikavälin ilmastostrategian 2050 saakka. Tämä toteutunee. Tämä veisi EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.

EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi. Olemme kansallisesti hoitaneet tavoitteemme, joten olemme uskottava toimija myös eurooppalaisella tasolla. Meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.

Kasvun kautta voimme luoda yhteistä hyvinvointia. Tärkeimmät kasvun moottorit EU:ssa ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen sekä vapaan kaupan puolustaminen globaalisti.

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n on otettava myös vapaa kaupan osalta johtajan rooli. Tämä vaati saumatonta yhtenäisyyttä kaikkien jäsenmaiden kesken.

Kasvun ja turvallisuuden kannalta muuttoliikkeen tuomien haasteiden ratkaiseminen on keskeisessä roolissa. Suomen jo pitkään ajama kokonaisvaltainen lähestymistapa on saanut kannatusta myös muilta jäsenmailta. Tämä tuli esille myös tämän viikon tapaamisissa.

Osana muuttoliikkeen ratkaisemista on entistä vahvemman strategisen kumppanuuden luominen Afrikkaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumiseksi. Kumppanuuden, josta hyötyvät niin Afrikka kuin Eurooppa. Esitin torstaina konkreettisen aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille.

Haluan, että osaksi Afrikka-kumppanuutta perustamme metsiin ja ilmastoon keskittyvän ohjelman, jolla tuemme metsien hoitoa ja metsien istuttamista Afrikan maihin. Hiilinieluja kasvattamalla luomme sekä uudenlaista yrittäjyyttä maanosaan, että vastaamme ilmastohaasteeseen. Uskon, että aloitteemme etenee ripeästi.

Tämän viikon tapaamiset osoittivat omalta osaltaan sen, että Suomen työtä EU:ssa arvostetaan ja meidän ääntämme kuullaan. Tulokset vaativat työtä ja pohjan, jolle luottamus neuvottelupöydissä on rakennettu. Tältä pohjalta voimme luottavaisin mielin katsoa kohti syksyä 2019 ja ottaa varmoin ottein EU:n puheenjohtajamaan vetovastuun.