Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »
  • 5.12.2018 15:45Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista Lue lisää »
  • 4.12.2018 14:05Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018Lue lisää »

Blogin arkisto

Keskusta julkisti Realistinen vihreys -kärkiteesinsä

Jaa |

Lauantai 17.11.2018 klo 17:46


Suomen Keskustan tiedote 16.11.2018

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä avasi Seinäjoella Keskustanuorten liittokokouksessa puolueen vaaliohjelman, Luottamuksen apilan, realistisen vihreyden lehteä. 

Puheessaan Sipilä kävi läpi, mitä Keskustan mielestä pitää tehdä seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä.

- Politiikka on Keskustalle teon sana. Tällä vaalikaudella keskustalaisia ympäristötekoja ovat olleet muun muassa päätös kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2045, työ suomalaisen ruoan markkinoiden parantamiseksi, sekä uuden kansallispuiston, Hossan, perustaminen ja vanhojen kunnostaminen, kertoi Juha Sipilä Keskustanuorten liittokokouksessa Seinäjoella.

Sipilän mukaan keskeinen keskustalainen arvo on ylisukupolvisuus. Tämän arvon pohjalta Keskusta myös linjaa ympäristöpolitiikkaa. Keskustalaisessa vihreydessä on kyse ihmisen ja luonnon kestävästä kumppanuudesta. Luottamuksen apilan realistisen vihreyden –lehden kärkiteesit seuraavalle vaalikaudelle ovat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa jamonimuotoinen luonto.

Ilmasto kuntoon

- Tänä syksynä julkaistun ilmastoraportin viesti oli selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden ensimmäisten valtioiden joukossa maailmassa, viimeistään vuonna 2045. Tämä vaatii kolmea asiaa: kulutustottumusten muuttamista, hiilinielujen kasvattamista ja uutta teknologiaa esimerkiksi hiilen kaappaukseen, linjasi puheenjohtaja Sipilä.

Keskusta on tehnyt oman kuusikohtaisen ohjelman hiilinielujen vahvistamiseksi. Siihen kuuluu toimia soiden ennallistamisesta maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja huonosti tuottavien peltojen metsittämiseen. Kunnianhimoisimmatkaan kansalliset toimet eivät yksin riitä. Vaikuttamalla kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin sekä kehittämällä ja viemällä ympäristöystävällistä teknologiaa maailmalle Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. Sipilä esitti marraskuun alussa Euroopan komission puheenjohtajalle Junckerille EU:n ja Afrikan yhteistä metsäohjelmaa Afrikan metsäkatoon puuttumiseksi.

Vihreä talous

Vihreä talous on Suomen menestyksen tae myös tulevaisuudessa. Meidän on siirryttävä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Tehdään se, mikä voidaan uusiutuvista, ja kierrätetään jo olemassa olevat raaka-aineet niin pitkälle kuin mahdollista.

-Biotalous vaatii myös raaka-aineita, joista tärkein meillä on puu. Puu on upea ja monipuolinen raaka-aine. Jotta se olisi parhaassa mahdollisessa käytössä, tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Esimerkiksi VTT on arvioinut, että metsäteollisuuden arvo on mahdollista kaksinkertaistaa lähivuosikymmeninä. Avain on hakea uusia, korkean lisäarvon tuotteita puusta, linjasi Sipilä Seinäjoella.

-Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon metsien käytöstä. Keskustelussa unohtuu helposti, ettäuusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Näitä asioita ei pitäisi asettaa vastakkain. Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa, korosti Sipilä puheessaan. 

Parasta lähiruokaa

 Suomalainen ruoka ja sen tuottajat, suomalaiset viljelijät ovat keskustalaisuuden ytimessä. Keskusta on suomalaisen ruuan puolue, suomalaisen viljelijän puolue, suomalaisen maaseudun puolue. 

-Tällä hallituskaudella on pantu toimeen niitä asioita, joita suomalainen ruokaketju on vuosikymmenen odottanut. Kaikista näistä toimista huolimatta maatalouden kannattavuus sukeltaa edelleen. Kaksi vaikeaa satovuotta ovat osasyy tähän, mutta kyllä kyse on myös syvemmästä ongelmasta. Siksi päätimme nimetä vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan uusia keinoja kannattavuuden parantamiseksi, kertoi Sipilä puheessaan Seinäjoelle. 

-Tämän hallituksen ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa aloittamassa ruuan kauppaa valvova viranomainen, joka kitkee ketjusta kielletyt kauppatavat. Maatalouden kannattavuus paranee vain toimivien, reiluuden markkinoiden kautta. 

 Sipilä linjasi, että myös EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettava. 

 -Tarvitsemme riittävän suuren EU:n maatalousbudjetin, lisää kansallista päätösvaltaa, digitalisaatiota keventämään hallintoa, sekä neuvontaa valvonnan sijaan. Tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille siten, että pidämme samalla ympäristöstä huolta.

 - Ruoka ei ole mikä tahansa kauppatavara. Edelleen vuonna 2018 ruoka on ihmisen elinehto. Vaikka elämme Suomessa usein yltäkylläisyydessä, on hyvä muistaa, että eri puolilla maailmaa kärsitään nälkää. Ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän, korosti Sipilä.

 Keskustan mielestä maanviljelijöitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskustan tavoitteena on, että suomalainen ruoka on tuotettu hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä.

 - Meillä on Suomessa Euroopan nuorimmat ja koulutetuimmat viljelijät, joten meillä on kaikki edellytykset tähän. Ilmastotyöstä pitää tehdä viljelijöille kannattavuutta parantava uusi tukijalka, ei kannattavuutta heikentävä lisärasite. 

 Monimuotoinen luonto

Keskustalle viljelyn ja varjelun periaate on tärkeä.

-Saamme luonnolta paljon - virkistymisenä, elämyksinä, riistalihana ja kalana ja marjoina. Keskusta on valmis toimimaan moninaisten elinympäristöjen puolesta. Käytännössä kyse on esimerkiksi kalateiden rakentamisesta, Itämeren suojelusta ja kosteikkojen kunnostamisesta. Metsäluonnon suojelemiseksi sitoudumme viemään METSO-ohjelman maaliin. Vapaaehtoisen suojelun malli on Metsossa osoittanut toimivuutensa. Metsien lisäksi sen voi laajentaa myös muihin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja soihin. Laajentamista voisi tukea monipuolistamalla Metson rahoitusmalleja niin, että myös yksityiset tahot voisivat osallistua suojelukohteiden rahoittamiseen. Voimme tehdä paljon metsäluonnon monimuotoisuuden eteen myös talousmetsissä. Talousmetsä ei ole, eikä sen pidä olla, puupelto, korosti Sipilä puhuessaan monimuotoisesta luonnosta. 

 Keskusta korostaa, että luonnossa liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkitut. Jokamiehen oikeuksien lisäksi tarvitsemme jokaisen oikeuden lähiluontoon. Tämä oikeus lähiluontoon kuuluu myös kaupunkilaiselle. Siksi Keskusta pitää kaupunkipuistojen ja viheralueiden puolta.

 - Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteinen aarteemme. Nyt meillä on liikaa lahoavia pitkospuita. Metsään on voitava päästä turvallisesti, liikkuipa sitten lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa, totesi Sipilä. 

 Keskusta on erämyönteinen puolue. Meille on arvovalinta puolustaa eräharrastusta ja sen edellytyksiä. Monille suomalaisille metsästys ja kalastus ovat tärkeä tapa ylläpitää luontosuhdetta. Maamme 300 000 metsästäjää osallistuvat monin tavoin luonnon suojeluun ja hoitavat yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä. Erätalouden osat, kuten kalastus- ja metsästysmatkailu voivat tuoda eloa ja toimeentuloa monille syrjäseuduillemme.