Kuluvaa vuotta on vietetty vuoden 1918 sisällissodan muistovuotena. Se alkoi eduskuntapuolueiden yhteisellä julistuksella, jossa sitouduimme demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin ja torjuimme kaikenlaisen väkivallan käytön politiikassa. Yhteinen toiveemme oli, että sisällissodan muistovuotta vietettäisiin sovinnon hengessä.

Toiveemme on toteutunut. Muistovuosi on yhdistänyt kansakuntaa. Sadan vuoden jälkeen on vihdoin ollut mahdollista surra yhdessä ilman koston ja katkeruuden henkeä. Tutkimus on tuonut arvokasta uutta tietoa vuoden 1918 tapahtumista.

Puoluejohtajien yhteisessä kannanotossa lupasimme myös pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta, joka perustuu lakien kunnioitukseen ja riippumattomaan oikeuslaitokseen. Korostimme, että kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Oikeusvaltion periaatteet ovat tarpeen palauttaa mieliin Oulun viime viikkojen uutisten johdosta. Epäillyt teot alaikäisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa järkytystä ja suuttumusta.

Ensinnäkin jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Tästä emme tingi tippaakaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen.

Toiseksi on syytä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin ovat tässäkin tapauksessa syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät. Poliisi tutkii ja riippumaton oikeuslaitos tuomitsee. Vetoan, että tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen.

Taloudessa päättyvä vuosi on ollut kolmas peräkkäinen vahvan kasvun vuosi. Kasvun ansiosta työllisyys on parantanut niin, että vaalikauden aikana on syntynyt melkein 130 000 uutta työpaikkaa. Tämä on ollut omiaan estämään tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvua.

Työllisyysaste on noussut tänä vuonna 72 prosenttiin. Hallituksen tavoite on nyt saavutettu. Erityisen iloinen olen pitkäaikaistyöttömyyden puolittumisesta. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii, että kehitys jatkuu hyvänä. Seuraavalla vaalikaudella työssäkäyvien määrä on nostettava 75 prosenttiin. Se vaatii määrätietoisen uudistuspolitiikan jatkamista. Esimerkiksi osatyökykyisten pääsyä töihin on helpotettava.

Kansainvälisen talouden imu on vauhdittanut kasvua. Kasvun aikaansaaminen on vaatinut myös määrätietoista otetta ja yhteistyötä kotimaan taloudenhoidossa. Vuoden 2016 kilpailukykysopimus oli ratkaiseva. Työmarkkinajärjestöt kantoivat siinä vastuuta kilpailukykymme palauttamiseksi. Nyt voimme nauttia sopimuksen hedelmistä eli uusista työpaikoista.

Suomen vahvuuksiin kuuluu kyky tehdä yhteistyötä yli ideologisten rajojen. Tätä perinnettä meidän kannattaa vaalia jatkossakin.

Viime aikoina olemme nähneet esimerkkejä siitä, miten yhteistyökyvyn puute voi horjuttaa jopa vakaita demokratioita.

Ideologioiden aika ei ole ohi, kuten taannoin vielä ennustettiin. Päinvastoin, demokratia edellyttää vahvoja aatteellisia kansanliikkeitä, jotka järjestäytyvät puolueiksi.

Puolueiden on kyettävä säilyttämään elävä kosketus kansalaisten tuntoihin ja toiveisiin. Jos tämä yhteys pääsee katkeamaan, puolueiden paikan ottavat jotkut muut voimat. Pahimmillaan voimme joutua kohtaamaan kumpujen yöstä nousevia ääriliikkeitä, jotka halveksivat avoimesti demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita. Historian opetukset tällaisten voimien tuhoisasta vaikutuksesta eivät saa unohtua.

Ensi heinäkuussa tulee tasan sata vuotta tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Suomi valitsi kansanvaltaisen tasavallan monarkian sijasta. Tasavalta merkitsee sitä, että suomalaiset ovat tasavertaisia, samanarvoisia yhteiskunnan edessä. Tasavalta oli sata vuotta sitten luottamuksenosoitus sille, että valta kuuluu kansalle ja kansa pystyy tekemään yhteisiä päätöksiä vastuullisesti.

Ensi huhtikuussa vietämme demokratian juhlaa, kun maassa järjestetään eduskuntavaalit. Edessämme on mittavia haasteita sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toivon rehtiä vaalitaistelua, jossa keskitytään ratkaisujen etsimiseen pelkojen lietsomisen ja keskinäisen syyttelyn sijasta. Uskon, että äänestäjätkin yhtyvät tähän toiveeseen.

Saimme joulun alla rohkaisevan esimerkin yhteistyöstä, kun kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuunottamatta sopivat yhteisistä tavoitteista ilmastopolitiikassa. Tämä antaa meille vahvan selkänojan toimia ensi vuoden loppupuoliskolla EU:n puheenjohtajamaana.

Saimme kuluneella viikolla hyvän tiedon. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 Suomi maksaa velkaa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota.

Edellisen hallituksen perintönä valtiontalouden alijäämä oli suuri ja talous supistui. Tämän hallituksen aloittaessa työnsä vuonna 2015 komission väliintulon riski oli todellinen. Suomi oli lipeämässä tekemistään sitoumuksista velkaantumisen rajoittamiseksi. Suomen talouden luvut olivat huolestuttavia tilanteessa, jossa Saksassa ja Ruotsissa kasvu oli jo hyvää ja alijäämät hallinnassa. Tarvittiin nopeita ja päämäärätietoisesti toimia Suomen kurssin kääntämiseksi.

Seuraava hallitus pääsee aloittamaan aivan erilaisesta tilanteesta kuin nykyinen hallitus aikanaan aloitti. Oppositiolle tilanne on herkullinen. Se haukkuu hallituksen kipeät talouspäätökset, mutta jakaa samalla sujuvasti menemään hallituksen politiikan ansiosta syntyneen työn ja kasvun hedelmät.

Keskustan viesti on selvä. Vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus – ei leikkaus.

Samalla vaalilupauksissa on pidettävä maltti mielessä. Maailmantalouden taivaalle on kertymässä vähintäänkin harmaita pilviä. Tulevallakin vaalikaudella kaiken hyvän pohjana on vastuullinen talouspolitiikka. Miljardien jakaminen ilman näkymää Suomen uudistamisesta johtaa vain uuteen velkaantumisen kierteeseen.

Suomi otti aiemmin velkaa melkein miljoona euroa tunnissa. Siihen ei ole paluuta. Seuraavankin hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen paremmassa kunnossa kuin on sen itse saanut

Olemme viimeisen kahden vuoden aikana saaneet Euroopassa populismin lyhyen oppimäärän. Kuinka vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin etsitään vastauksia asioita yksinkertaistamalla. Iso-Britanniassa näin toimittiin ja lopputulos on kaikkien nähtävillä. Nyt meidän tulisi ottaa oppia tapahtuneesta. Euroopan unioni ei ole täydellinen. Siinä riittää paljon kehitettävää. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin, kuten brittien exit-puolen näkyvimmät hahmot tekivät. EU-tason haasteisiin on löydettävä konkreettisia vastauksia ja niitä on kyettävä käsittelemään niin, että kansalaiset voivat kokea vaikuttavansa.

Brexitin osalta ratkaisun avaimet ovat Britannialla. Sopimus on neuvoteltu ja siinä pysytään. Kaikki toivomme, että Britannia löytää myös sisäisen konsensuksen, jonka avulla hallittu ero toteutuu.

Huomenna alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa asialista on painava. Tulemme keskustelemaan rahoituskehyksistä, EMU:sta, muuttoliikkeestä, sisämarkkinoista, Brexitistä ja ulkosuhteista. Nämä ovat keskeiset asiat, jotka ylipäätään tällä hetkellä Euroopassa puhuttavat. Nämä kaikki linkittyvät vahvasti myös kasvun ja turvallisuuden teemoihin, joita olemme pitäneet esillä.

Kasvu ja turvallisuus ovat keskeiset aihealueet, kun olemme vaikuttaneet keväällä päätettävään neuvoston 5-vuotisstrategiaan sekä kesällä koittavaan puheenjohtajakauteemme. Erityisesti suomalainen kädenjälki tulee näkymään kasvun osalta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, vapaakaupan puolustamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Turvallisuuden osalta haluan nostaa esille EU:n puolustusyhteistyön sekä hybridivaikuttamisen torjunnan. Olemme olleet kummankin osalta yhteisen kehittämisen edelläkävijöitä. Tästä konkreettisena esimerkkinä Helsinkiin perustettu hybridikeskus. Ympäristöasioissa olemme etsineet niin ikään konkretiaa, esimerkkeinä metsittämisohjelma Afrikkaan ja avaus hiilipörssistä, jonne päästöjen aiheuttajat maksavat ja josta ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille maksetaan korvausta.

Myös marraskuun lopulla Yhdysvaltojen vierailullani ympäristö ja vapaakauppa olivat vahvasti esillä. Valitettavan selväksi näissäkin tapaamisissa kävi, että Yhdysvalloista Eurooppa ei saa kumppania ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. Vapaakaupan suhteen maan johdon ajatukset ovat jakautuneempia. Viestini oli – ja koko EU:n viesti Yhdysvaltojen suuntaan on oltava – että vapaakauppaa on puolustettava, eikä tullien lisääminen ole kumpaakaan osapuolta hyödyttävä tie.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista sekä edistää yhtenäisyyttä ja siten yhteisten päätösten syntymistä. Olennaista Suomelle on myös suojella unionin perusoikeuksia ja -arvoja: ihmisarvon kunnioitusta, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan lukien. Suomen on oltava puheenjohtajamaa, joka ei pelkää puolustaa näitä arvoja unionin sisällä tai ulkosuhteissa.

Tapaan kaikki EU-kollegani kahdenvälisesti vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Haluan varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Hyvät kuulijat,

Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen. 

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen. Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.

Olen korostanut kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

1) Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi

2) Hiilinieluja pitää kasvattaa

3) Teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi 

Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet.

Toisaalta tarvitsemme myös entistä enemmän norminpurkua ja esteiden poistamista, jotta voimme paremmin tukea yrittäjämäistä ratkaisukeskeistä kehittämistä ja uusien innovaatioiden viemistä markkinoille. Lisäksi on pohdittava, miten parhaiten edistämme osaamista, tutkimusta ja kehitystyötä, joilla suomalaisia menestystarinoita syntyy kansainväliseen vientiin ja globaaliin kysyntään.

Hyvät kuulijat,

Meillä on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Tammikuussa valmistuu VTT:n ja SYKE:n toteuttama selvitys pitkänaikavälin kokonaispäästöisyysstrategiasta. Selvitys on tärkeä, koska tulevana keväänä Suomen pitää päättää kansallisista päästötavoitteista. Kansallisten päästötavoitteiden takaraja on 1.1.2020. (Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin strategia velvoite 2020 mennessä).

Hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029. Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.

Valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.

Marraskuussa syntyi autoalan green deal, jossa valtion puolesta liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö­ministeriö ja elinkeinoelämän puolesta Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sopivat noudattavansa vapaaehtoista (ei sääntelyn kautta) sopimusta, jolla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, edistetään biopolttoaineiden ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä liikenteessä. Toivomme löytävämme näitä green dealeja ensi vuonna lisää.

Hyvät kuulijat,

Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on metsityksen avulla torjua ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä.

Hyvät kuulijat,

Olen kutsunut teidät tänään tänne keskustelemaan yhdessä suomalaisista ilmastoteoista. Haluan haastaa teidät mukaan tekemään Suomesta ilmastonmuutoksen hillinnän suurvaltaa. Uskon että se on mahdollista. Me olemme vahvoja ympäristöalan osaajia jo valmiiksi, mistä tänään kuulemme.

Me voimme vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia. Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen. 

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin konkreettisen tavoitteen, jossa Suomi voisi edetä lähivuosina. Muutamat teistä ovat olleet tässä aktiivisia: Nimittäin Suomi voisi toimia aloitteellisesti, että hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.

– Haasteena on nyt nielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen.

– Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Meillähän kuitenkin pystytään jo nyt laserkeilauksella puusto mittaamaan puu puulta. Siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa. Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin.

Hyvät kuulijat,

Puhumme tänään konkreettisista skaalattavista suomalaisista ilmastoratkaisuista. Osa niistä on jo olemassa ja osa on vasta kehitteillä. Toisena teemana puhumme myös sijoittajien keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä mikä on vastuullista sijoittamista. 

Esillä ovat myös kuluttajien ilmastoteot ja kompensoinnin ratkaisut. Sadat tuhannet ihmiset hyödyntävät erilaisia hiilijalanjälkilaskureita hahmottaakseen omien toimiensa vaikutusta maapallollemme. Uuden kestävän kehityksen sitoumustyökalun avulla pystymme tarjoamaan testien rinnalla myös keinovalikoimaa. Olen myös itse tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseni.

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää. -> Toimet on nyt tehty.

Myös valtioneuvoston kanslia tulee antamaan vuoden loppuun mennessä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä vähintään 20 %:lla vuoteen 2026 mennessä.

Päivän päätteeksi kokoonnumme takaisin tähän saliin kuulemaan millaisia näkymiä ratkaisuista ja potentiaaleista tämä asiantuntijajoukko tuottaa. Siihen asti toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja kannustan rohkeaan keskusteluun suomalaisista ilmastoteoista.

Oulun poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä. Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää.

Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta. Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta.

Hyvät seminaarivieraat,

Tänään saloissa liehuvat siniristiliput suomalaisen demokratian kunniaksi. Päivälleen sata vuotta sitten, 4.12.1918, Suomessa alkoivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit.

Uusi kunnallisvaalilaki oli hyväksytty yltyvien levottomuuksien keskellä marraskuussa 1917, ja kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918. Yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen sisällissodaksi johti kuitenkin vaalien siirtymiseen.

Uurnille käytiin lopulta joulukuussa vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmansodan ja sisällissodan jälkeen maa oli surkeassa kunnossa. Jokapäiväisestä leivästä oli pulaa ja sodan tuhoja oli korjattavana joka puolella. Nuoressa valtiossamme elettiin monin tavoin kriisitunnelmissa, ja tämä heijastui myös vaaleihin.

Vaalipäivä vaihteli kunnittain, eikä koko toimitus suinkaan sujunut yhdessä päivässä nykyvaalien tavoin. Viimeisissä kunnissa äänestys tapahtui vasta yli kuukauden päästä vaalien käynnistymisestä, hyvän matkaa tammikuun puolella 1919.

Ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys. Ne olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan olivat syvät ja pitkäkestoiset. Vihan, väkivallan ja surun aiheuttamien haavojen paraneminen on kestänyt näihin aikoihin saakka.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Sadan vuoden takaista sisällissotaa ja maamme itsenäisyyden alkuaikoja on kuluvana vuonna muisteltu monin tavoin. Eri foorumeilla käyty keskustelu on syventänyt ymmärrystämme tapahtuneesta, ja ansiokas historiantutkimus on tuottanut paljon uutta tietoa. Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Päättyvän Muistovuoden myötä olemme pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden ajan vaikean alun tarkasteluun. Toivon, että tämä seminaari on yksi sellainen hetki. 

Arvoisat kuulijat!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.

Päätänkin puheenvuoroni senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion, sanoihin sadan vuoden takaa. Kallion sanoja voi pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” 

Nämä sanat velvoittavat meitä kaikkia toimimaan eheyden ja sovinnon puolesta.

Tervetuloa.