Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeen

Sunnuntai 16.12.2018 klo 9:33

Saimme kuluneella viikolla hyvän tiedon. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 Suomi maksaa velkaa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota. 
 
Edellisen hallituksen perintönä valtiontalouden alijäämä oli suuri ja talous supistui. Tämän hallituksen aloittaessa työnsä vuonna 2015 komission väliintulon riski oli todellinen. Suomi oli lipeämässä tekemistään sitoumuksista velkaantumisen rajoittamiseksi. Suomen talouden luvut olivat huolestuttavia tilanteessa, jossa Saksassa ja Ruotsissa kasvu oli jo hyvää ja alijäämät hallinnassa. Tarvittiin nopeita ja päämäärätietoisesti toimia Suomen kurssin kääntämiseksi.

Seuraava hallitus pääsee aloittamaan aivan erilaisesta tilanteesta kuin nykyinen hallitus aikanaan aloitti. Oppositiolle tilanne on herkullinen. Se haukkuu hallituksen kipeät talouspäätökset, mutta jakaa samalla sujuvasti menemään hallituksen politiikan ansiosta syntyneen työn ja kasvun hedelmät.
 
Keskustan viesti on selvä. Vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus – ei leikkaus.
 
Samalla vaalilupauksissa on pidettävä maltti mielessä. Maailmantalouden taivaalle on kertymässä vähintäänkin harmaita pilviä. Tulevallakin vaalikaudella kaiken hyvän pohjana on vastuullinen talouspolitiikka. Miljardien jakaminen ilman näkymää Suomen uudistamisesta johtaa vain uuteen velkaantumisen kierteeseen. 
 
Suomi otti aiemmin velkaa melkein miljoona euroa tunnissa. Siihen ei ole paluuta. Seuraavankin hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen paremmassa kunnossa kuin on sen itse saanut

Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestä

Keskiviikko 12.12.2018 klo 15:38

Arvoisa puhemies,

Olemme viimeisen kahden vuoden aikana saaneet Euroopassa populismin lyhyen oppimäärän. Kuinka vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin etsitään vastauksia asioita yksinkertaistamalla. Iso-Britanniassa näin toimittiin ja lopputulos on kaikkien nähtävillä. Nyt meidän tulisi ottaa oppia tapahtuneesta. Euroopan unioni ei ole täydellinen. Siinä riittää paljon kehitettävää. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin, kuten brittien exit-puolen näkyvimmät hahmot tekivät. EU-tason haasteisiin on löydettävä konkreettisia vastauksia ja niitä on kyettävä käsittelemään niin, että kansalaiset voivat kokea vaikuttavansa.

Brexitin osalta ratkaisun avaimet ovat Britannialla. Sopimus on neuvoteltu ja siinä pysytään. Kaikki toivomme, että Britannia löytää myös sisäisen konsensuksen, jonka avulla hallittu ero toteutuu.

Huomenna alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa asialista on painava. Tulemme keskustelemaan rahoituskehyksistä, EMU:sta, muuttoliikkeestä, sisämarkkinoista, Brexitistä ja ulkosuhteista. Nämä ovat keskeiset asiat, jotka ylipäätään tällä hetkellä Euroopassa puhuttavat. Nämä kaikki linkittyvät vahvasti myös kasvun ja turvallisuuden teemoihin, joita olemme pitäneet esillä.

Kasvu ja turvallisuus ovat keskeiset aihealueet, kun olemme vaikuttaneet keväällä päätettävään neuvoston 5-vuotisstrategiaan sekä kesällä koittavaan puheenjohtajakauteemme. Erityisesti suomalainen kädenjälki tulee näkymään kasvun osalta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, vapaakaupan puolustamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Turvallisuuden osalta haluan nostaa esille EU:n puolustusyhteistyön sekä hybridivaikuttamisen torjunnan. Olemme olleet kummankin osalta yhteisen kehittämisen edelläkävijöitä. Tästä konkreettisena esimerkkinä Helsinkiin perustettu hybridikeskus. Ympäristöasioissa olemme etsineet niin ikään konkretiaa, esimerkkeinä metsittämisohjelma Afrikkaan ja avaus hiilipörssistä, jonne päästöjen aiheuttajat maksavat ja josta ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille maksetaan korvausta.

Myös marraskuun lopulla Yhdysvaltojen vierailullani ympäristö ja vapaakauppa olivat vahvasti esillä. Valitettavan selväksi näissäkin tapaamisissa kävi, että Yhdysvalloista Eurooppa ei saa kumppania ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. Vapaakaupan suhteen maan johdon ajatukset ovat jakautuneempia. Viestini oli – ja koko EU:n viesti Yhdysvaltojen suuntaan on oltava – että vapaakauppaa on puolustettava, eikä tullien lisääminen ole kumpaakaan osapuolta hyödyttävä tie.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista sekä edistää yhtenäisyyttä ja siten yhteisten päätösten syntymistä. Olennaista Suomelle on myös suojella unionin perusoikeuksia ja -arvoja: ihmisarvon kunnioitusta, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan lukien. Suomen on oltava puheenjohtajamaa, joka ei pelkää puolustaa näitä arvoja unionin sisällä tai ulkosuhteissa.

Tapaan kaikki EU-kollegani kahdenvälisesti vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Haluan varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissa

Maanantai 10.12.2018 klo 11:17

Hyvät kuulijat,

Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen. 

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen. Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.

Olen korostanut kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

1) Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi

2) Hiilinieluja pitää kasvattaa

3) Teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi 

Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet.

Toisaalta tarvitsemme myös entistä enemmän norminpurkua ja esteiden poistamista, jotta voimme paremmin tukea yrittäjämäistä ratkaisukeskeistä kehittämistä ja uusien innovaatioiden viemistä markkinoille. Lisäksi on pohdittava, miten parhaiten edistämme osaamista, tutkimusta ja kehitystyötä, joilla suomalaisia menestystarinoita syntyy kansainväliseen vientiin ja globaaliin kysyntään.

Hyvät kuulijat,

Meillä on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Tammikuussa valmistuu VTT:n ja SYKE:n toteuttama selvitys pitkänaikavälin kokonaispäästöisyysstrategiasta. Selvitys on tärkeä, koska tulevana keväänä Suomen pitää päättää kansallisista päästötavoitteista. Kansallisten päästötavoitteiden takaraja on 1.1.2020. (Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin strategia velvoite 2020 mennessä).

Hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029. Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.

Valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.

Marraskuussa syntyi autoalan green deal, jossa valtion puolesta liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö­ministeriö ja elinkeinoelämän puolesta Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sopivat noudattavansa vapaaehtoista (ei sääntelyn kautta) sopimusta, jolla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, edistetään biopolttoaineiden ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä liikenteessä. Toivomme löytävämme näitä green dealeja ensi vuonna lisää.

Hyvät kuulijat,

Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on metsityksen avulla torjua ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä.

Hyvät kuulijat,

Olen kutsunut teidät tänään tänne keskustelemaan yhdessä suomalaisista ilmastoteoista. Haluan haastaa teidät mukaan tekemään Suomesta ilmastonmuutoksen hillinnän suurvaltaa. Uskon että se on mahdollista. Me olemme vahvoja ympäristöalan osaajia jo valmiiksi, mistä tänään kuulemme.

Me voimme vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia. Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen. 

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin konkreettisen tavoitteen, jossa Suomi voisi edetä lähivuosina. Muutamat teistä ovat olleet tässä aktiivisia: Nimittäin Suomi voisi toimia aloitteellisesti, että hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.

- Haasteena on nyt nielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen.

- Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Meillähän kuitenkin pystytään jo nyt laserkeilauksella puusto mittaamaan puu puulta. Siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa. Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin.

Hyvät kuulijat,

Puhumme tänään konkreettisista skaalattavista suomalaisista ilmastoratkaisuista. Osa niistä on jo olemassa ja osa on vasta kehitteillä. Toisena teemana puhumme myös sijoittajien keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä mikä on vastuullista sijoittamista. 

Esillä ovat myös kuluttajien ilmastoteot ja kompensoinnin ratkaisut. Sadat tuhannet ihmiset hyödyntävät erilaisia hiilijalanjälkilaskureita hahmottaakseen omien toimiensa vaikutusta maapallollemme. Uuden kestävän kehityksen sitoumustyökalun avulla pystymme tarjoamaan testien rinnalla myös keinovalikoimaa. Olen myös itse tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseni.

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää. -> Toimet on nyt tehty.

Myös valtioneuvoston kanslia tulee antamaan vuoden loppuun mennessä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä vähintään 20 %:lla vuoteen 2026 mennessä.

Päivän päätteeksi kokoonnumme takaisin tähän saliin kuulemaan millaisia näkymiä ratkaisuista ja potentiaaleista tämä asiantuntijajoukko tuottaa. Siihen asti toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja kannustan rohkeaan keskusteluun suomalaisista ilmastoteoista.

Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista

Keskiviikko 5.12.2018 klo 15:45

Oulun poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä. Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää.

Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta. Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta.

Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018

Tiistai 4.12.2018 klo 14:05

Hyvät seminaarivieraat,


Tänään saloissa liehuvat siniristiliput suomalaisen demokratian kunniaksi. Päivälleen sata vuotta sitten, 4.12.1918, Suomessa alkoivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit.

Uusi kunnallisvaalilaki oli hyväksytty yltyvien levottomuuksien keskellä marraskuussa 1917, ja kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918. Yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen sisällissodaksi johti kuitenkin vaalien siirtymiseen.

Uurnille käytiin lopulta joulukuussa vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmansodan ja sisällissodan jälkeen maa oli surkeassa kunnossa. Jokapäiväisestä leivästä oli pulaa ja sodan tuhoja oli korjattavana joka puolella. Nuoressa valtiossamme elettiin monin tavoin kriisitunnelmissa, ja tämä heijastui myös vaaleihin.

Vaalipäivä vaihteli kunnittain, eikä koko toimitus suinkaan sujunut yhdessä päivässä nykyvaalien tavoin. Viimeisissä kunnissa äänestys tapahtui vasta yli kuukauden päästä vaalien käynnistymisestä, hyvän matkaa tammikuun puolella 1919.

Ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys. Ne olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan olivat syvät ja pitkäkestoiset. Vihan, väkivallan ja surun aiheuttamien haavojen paraneminen on kestänyt näihin aikoihin saakka.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Sadan vuoden takaista sisällissotaa ja maamme itsenäisyyden alkuaikoja on kuluvana vuonna muisteltu monin tavoin. Eri foorumeilla käyty keskustelu on syventänyt ymmärrystämme tapahtuneesta, ja ansiokas historiantutkimus on tuottanut paljon uutta tietoa. Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Päättyvän Muistovuoden myötä olemme pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden ajan vaikean alun tarkasteluun. Toivon, että tämä seminaari on yksi sellainen hetki. 

Arvoisat kuulijat!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.

Päätänkin puheenvuoroni senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion, sanoihin sadan vuoden takaa. Kallion sanoja voi pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” 

Nämä sanat velvoittavat meitä kaikkia toimimaan eheyden ja sovinnon puolesta.

Tervetuloa.